saavutettavuudella paremmat digitaaliset palvelut · digitaaliset palvelut kohti kansalaisten...

Onnistuva Suomi tehdään lähelläFinlands framgång skapas lokalt

Saavutettavuudella paremmat digitaaliset palvelut

Kohti kansalaisten yhdenvertaisuutta

- tilannekatsaus uuteen lakiin

Kuntamarkkinat, Helsinki, 13.9.2018Mattias Lindroth, erityisasiantuntija

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

Sisältö

• Saavutettavuus ja esteettömyys

• Mitä on saavutettavuus?

• EU:n direktiivi

• Soveltaminen: organisaatiot, sovellukset ja tekniset vaatimukset

• Aikataulut

• Saavutettavuusseloste

• Valvonta

Mattias Lindroth | 13.9.2018 2

Toimintakyky ja [digitaalinen] ympäristön vaatimukset

Toimintaeste, vammaisuus

SaavutettavuusEsteettömyys

ApuvälineetTuki

Henkilön oma toimintakyky Ympäristön vaatimukset

Kaikki voivat käyttää palveluita

Saavutettavuus

ApuvälineetTuki

Henkilön oma toimintakyky Ympäristön vaatimukset

Mitä on saavutettavuus?

Verkkopalvelu on mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä

mahdollisimman helposti

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016


Direktiivin soveltaminen Suomessa

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta

» Eduskuntaan syksyllä 2018

» Voimaan 1.1.2019?

• Ketä uusi laki velvoittaa?

• Mikä palvelut?

• Mikä on ne tekniset vaatimukset?



Soveltamisala

Koskee niitä organisaatioita, joita hankintalaki koskee:

» Kunnat, kuntayhtymät, liikennelaitokset

» (Maakunnat)

» Valtion virastot

» …

Kaikki organisaatioita jossa julkista rahoitusta on vähintään puolet.



Palvelut ja sovellukset

• julkisen sektorin kaikki verkkosivut (2019/2020)

• mobiilisovellukset (2021)

• intranetit ja extranetit, mutta ei työpaikoilla (myöhemmin, uudistuksen yhteydessä)

• toimistodokumentit



Tekniset vaatimukset

EU:n standardi EN 301549 v1.1.2 määrittää minimitason tekniset vaatimukset

» Käytännössä noudattaa pitkälti WCAG 2.1 –kriteeristöä


Accessibility requirements suitable for public procurement of ICT products and services in Europe


Mitä on WCAG?

• Web Content Accessibility Guidelines

» Kansainvälinen yhteistyö, W3C (World Wide Web consortium)

» Ensimmäinen versio 1999

» Nykyinen, WCAG 2.1 (06.2018)



WCAG ei riittää…

• Saavutettavan palveluun tarvitaan

» Toimiva tekniikka

» Selkeä ja hahmoteltava rakenne

» Ymmärrettävä sisältö


Saavutettavuus-direktiivi tuli voimaan

22.12.2016

Toimeenpanontyöryhmä asetettu

31.1.2017

Kansallinen toimeenpano käyttöön viimeistään

23.9.2018

Mobiilisovellusten on noudettava vaatimuksia

23.6.2021

Ennen 23.9.2018 julkaistujen palveluiden täytyy olla saavutettavia

23.9.2020

23.9.2018 jälkeen julkaistujenpalveluiden täytyy olla saavutettavia

23.9.2019

2019 UUDET PALVELUT

1 VUODEN SIIRTYMÄAIKA

2021 MOBIILI-

SOVELLUKSET

2017 KANSALLINEN

TOIMEENPANO

2016 UUSI

DIREKTIIVI

2018 KANSALLINEN

VOIMAANTULO

2020 UUDET PALVELUT

2 VUODEN SIIRTYMÄAIKA

Aikataulu

EU:n toimeenpanosäädökset voimaan viimeistään

23.12.2018

2018 EU:N

SÄÄDÖKSET

Selvitykset ja valmistelut


Saavutettavuusseloste

Säännöllisesti päivitetty, selkeä ja ymmärrettävä saavutettavuusseloste jossa kuvataan:

» Jos joku osuus palvelusta ei ole saavutettava ja miksi ei, ja jos mahdollista, vaihtoehtoinen palvelu

» Kuvaus ja linkki palautejärjestelmään, jolla käyttäjät voivat ilmoittaa saavutettavuuskriteeristön täyttymättömyydestä

» Mihin voi valittaa, jos organisaation selitykset saavutettavuuden toteutumattomuudesta eivät ole perusteltuja



Valvonta

• Valvontaviranomainen vastaa toimeenpanon seurannasta

» Tekninen valvonta: kriteerien toteutuminen verkkopalveluissa

» Hallinnollinen valvonta: viranomainen jolle voi valittaa, jos palvelut eivät täytä vaatimuksia

• Julkisen verkkopalvelun ylläpitäjän tulee antaa perusteltu vastaus palautteeseen kohtuullisessa ajassa



Mitä kuntien pitäisi tehdä ja milloin?

Saavutettavuustyö osana oma toimintaa• Tutustuminen vaatimuksiin

• Henkilökunnan kouluttaminen

• Omien palveluiden kartoitus

• Palveluiden saavutettavuus-testaus ja arviointi

• Korjaukset

• Saavutettavuusselosten tekeminen


Aloittaa tästä

• Saavutettavuusopas

» kuntaliitto.fi/saavutettavuus

• VRK:n verkkokoulutukset

• Avi:n saavutettavuuskiertue 2018 (marraskuussa)

» Tampere, Kuopio, Turku, Vasa (på svenska), Oulu, Rovaniemi, Helsinki

» Lisätiedot: www.avi.fi/saavutettavuus



Kiitos!

Mattias Lindroth, erityisasiantuntija

Suomen Kuntaliitto

[email protected]

puh. 050 337 6351


Asiakasryhmien tunnistaminen

analytiikan ja koneoppimisen avulla

Tomas Lehtinen, Data-analytiikkakonsultti

Espoon kaupunki

Kaupunki palveluna

• Asiakkaiden – asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten –tarpeet ja toiveet palveluiden suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi.

– Kaupunki palveluna – City as a Service –mallin avulla vastataan kasvaviin ja monimuotoistuviin palvelutarpeisiin asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

• Make With Espoo -tuoteperheen yhteentoimivientyökalujen avulla kaupunki voi yhteisössään edistää palvelujen ja toiminnan kehittämistä asiakkuus- ja palvelutietoa, dataa, alustoja, LivingLabeja, osallisuutta, yhteiskehittämistä, orkesterointia ja operointia hyödyntäen yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

13.9.2018

#MakeWithEspoo - asiakkuus- ja

palveluperustaisia

työkaluja kehittäjille

Asukkaille – mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen ja hyötyä kustannusvaikuttavammista palveluista.

Yrityksille ja yhteisöille – mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämisen.

Toiminnan kehittäjille – työkaluja asiakkuus-, tietoja palveluperustaisen kehittämisen tueksi.

Oppilaitoksille ja korkeakouluille – mahdollisuuksia uuden tiedon tutkimiseen ja innovaatioiden kehittämiseen.

Kaupunkien ja kuntien johdolle – työkaluja uusien kyvykkyyksien ja toiminnan kehittämisen, johtamisen ja päätöksenteon tueksi.

Kansainvälisille yhteisöille ja verkostoille – mahdollisuuksia verkostomaisen, rajat ylittävän kehittämisen tueksi.

13.9.2018

Asiakkuustieto - tausta ja tavoitteet

13.9.2018

• Espoon kaupungin Konserniesikunnan palvelukehitysyksikkö käynnisti osana 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -kärkihanketta projektin ”Asiakkuuksien ja palvelujen ohjauksen ja hallinnan viitekehys ja työkalut”.

• Projekti toteutettiin yhdessä mm. KPMG Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Projektia ovat tukeneet mm. neljä osatoteutusta: 1. Fonectan kanssa tehty Espoon kaupungin väestö- ja

yritysanalyysit,

2. Lastensuojelun monirekisteripilotti,

3. Espoon kaupunginmuseon asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen sekä

4. Tieto Oyj:n tekoäly ja tietoallas -projekti.

➢ Tuotoksen, Asiakkuustiedon tuottamisen ja hyödyntämisen käsikirja, tavoitteena on toimia tiedon jalostuksen ”käsikirjana ja oppaana”.

➢ Toisen tuotoksen, Asiakkuusperustaisen tietojohtamisen viitekehys, tavoitteena on auttaa tunnistamaan tiedolla johtamisen käyttökohteita.

Haaste

• ”Kaupungeilla valtavat datamassat”

• Espoon kaupungille on tärkeää kehittää ratkaisuja,

joissa asiakas on keskiössä ja hänen tarpeensa ja

ongelmansa huomioidaan.

• Toimialoilla tai palveluissa on sisäisiä

palvelupolkuja, sillä data tai tieto voi olla hyvinkin

siiloutunutta.

– Tällaiset haasteet on selätettävä, jotta pystymme

kehittämään palveluja kaupunkitasoisesti, yli

toimialarajojen.

13.9.2018

Tekoälyprojektin tavoitteet

13.9.2018

1. Asiakassegmenttien ja

asiakaspolkusegmenttien

tunnistaminen kehittyneen

analytiikan ja

koneoppimisen avulla• Espoon asukkaiden

palvelupolkujen

muodostaminen kaikkien

SOTE-palveluiden yli ja

palvelupolkuihin

perustuva datapohjainen

asiakassegmentointi

2. Espoo pääsee

testaamaan

koneoppimisen

hyödyntämistä väestön

hyvinvoinnin

johtamisessa

3. Saadaan kokemusta

SOTE- ja

varhaiskasvatusdatan

bigdata-pohjaisesta

hyödyntämisestä

Espoossa

asiakkuuksien ja

palvelujen optimointia

varten

• ”Tavoitteena oli yhdistää tekoälyn avulla aiemmin erillään olleita tietoaineistoja siten,

että niistä muodostuu asiakas- ja palvelupolkuja.

• Projektin lähtökohtana oli testata, onko tekoälystä apua palvelujen kohdentamiseen

ennaltaehkäisevästi ja yksilöille oikea-aikaisesti.”

Tekoälyprojekti

• Terveyseffica

– Noin 350 miljoonaa rakenteista kenttää

– Tietoja 521 062:sta henkilöstä vuosien

2002 - 2016 aikana

• 37 396 307 Kontaktia

• 3 132 896 Diagnoosia

• 24 324 984 Laboratoriotulosta

• 121 517 Radiologista tutkimusta

• 173 055 Hoitojaksoa

• Sosiaalieffica

– Noin 14 miljoonaa rakenteista kenttää

– Noin 77 miljoonaa rakenteetonta kenttää

– Tietoja 162 050:sta henkilöstä vuosien

2002 - 2016 aikana

– Sosiaalieffican 162 050 asiakkaasta 155

587 asiakasta löytyy myös terveysefficasta

Kontaktilaji

• Asiakirjamerkintä ilman asiakasta 1 913 823

• Avustava suorite 1 162 709

• Käynti 15 304 062

• Kirje 48 791

• Konsultaatio 99 053

• Kotikäynti 7 487 595

• Muu 3 902 128

• Peruuttamaton poisjäänti 287 358

• Puhelinkontakti 5 366 637

• Ryhmätilaisuus 152 015

• Sähköinen palvelukanava 159 962

• Sähköposti 57 233

• Työpaikkakäynti 31 231

• Vuodeosastokäynti 622 550

13.9.2018

Julkista dataa ei ole koskaan aiemmin yhdistetty vastaavalla tavalla kuin Espoon ja Tiedon

kokeilussa.

• Tekoäly nosti segmenteistä kaupungin

keskiarvosta eroavia syitä

• Esimerkiksi diagnooseja tai päätöksiä,

jotka ovat samalla olleet myös syitä

segmentoinnille.

• Ne ovat segmenttejä parhaiten

kuvaavat piirteet

Segmenttien muodostus

• Jakaumia pystyttiin myös katselemaan

interaktiivisesti

• Pinkillä värillä ns. heavyuserit• Myös yksittäisiä segmenttien

palveluiden käyttöä pystyttiin

helposti tarkastelemaan

Valtava datamassa

visualisoituna

• Myös ennusteet olivat mahdollisia valtavan

datamassan avulla.

• Pystyimme siis jatkossa arvioimaan

tiettyjen palvelujen käytön vaikutuksia

hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

5 vuotta palveluiden

käyttöäEnnuste nro 1 Ennuste nro 2

Ennustaminen

• Segmenttien välisiä siirtymiä

pystyi myös tarkastelemaan

interaktiivisesti

Etsinnässä ongelmien juurisyyt

• Testasimme myös ennustetta lastensuojeluasiakkuudesta eli eräänlaista riskiennustemallia. – Koska datamassa mahdollisti myös perheen palvelunkäytön tarkastelun eikä vain yksilön,

pystyimme saamaan uutta tietoa eri ongelmien erilaisista juurisyistä.

• Hyödynsimme Espoon koko dataa lastensuojeluasiakkuuden riskiennustemallin rakentamiseksi.

– noin 300 000 kotitaloutta 10 vuoden ajalta.

– kirjatuista tapahtumista löytyi noin 280 piirrettä per henkilö.

• Alustavien tulosten pohjalta näyttää siis siltä, että nykyaineistolla lastensuojelun asiakkuutta voidaan ennustaa.

• Ennustemallilla voidaan ennustaa muitakin palvelujen suunnittelun kannalta keskeisiä asiakkuuspolkuja, ei pelkästään lastensuojelun asiakkuutta.

13.9.2018

Lastensuojelun

asiakkuusHuostaanotto ym.Perheen tapahtumat

Viim. 5v sosiaali- ja

terveyshuollon

tapahtumat, demografia ja

VRK-tiedot

01/201201/2007 01/2017

Aktin ennustuksen kautta

mahdollista pureutua

juurisyihin ja mahdollisiin

interventioihin

Projektin tulokset ja

jatkosuunnitelma

• Tekoälykokeilu tuotti toivotun tuloksen– Tekoäly pystyy seulomaan valtavasta asiointidatamassasta

palvelupolkuja ja niputtamaan yhteen riskitekijöitä

• Kokeilu mahdollisti ensimmäistä kertaa asiakkuuspolkujen perhekohtaisen tarkastelun.– Datojen yhdistäminen tuotti aivan uutta tietoa, joka pystyy

haastamaan kaupunkia.

• Tulokset kuitenkin alustavia – Jatkossa dataan tulisikin yhdistää esim. Kelan tietokanta.

• Luonut vuoden aikana vahvaa pohjaa kuntapalvelujen tulevaisuutta varten. – Kiinnostus on ollut kovaa niin kaupungin sisällä kuin ulkopuolella

– Paljon ideoita on vireillä

• Vaatii jatkossa lisää eettistä tarkastelua

13.9.2018

Kiitos!

Tomas Lehtinen

[email protected]

mailto:[email protected]

saavutettavuudella paremmat digitaaliset palvelut · digitaaliset palvelut kohti kansalaisten...

Documents