saimaan jÄrvilohen ( salmo salar m. sebago ... · opinnäytetyö saimaan jÄrvilohen (salmo salar...

74
Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 Ville Luolamo Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2009

Upload: lamnguyet

Post on 10-Nov-2018

218 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

Opinnäytetyö

SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN

AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008

Ville Luolamo

Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma

2009

Page 2: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

TURUN TIIVISTELMÄ AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma

Tekijä: Ville Luolamo Aihe: Saimaan järvilohen (Salmo salar m. sebago) vaelluspoikasten akustinen telemetriatutkimus kesällä 2008 Ohjaajat: Raisa Kääriä

(AMK) ja Jorma Piironen (RKTL)

Opinnäytetyön valmistumisajankohta: Maaliskuu 2009

Sivumäärä: 64 + 3 liitettä

Tämä opinnäyte on osa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa vuosina 2006–2008 toteutettua “Järvilohen vaellusten akustinen telemetria – tietoa kalastuksen täsmäohjaukseen ja järvilohikannan kestävään käyttöön” -tutkimushanketta sisältäen kolmannen kenttäkauden (kesä 2008) tulokset. Ultraääniaaltojen ns. akustisen telemetrian keinoin toteutetun vaellustutkimuksen keskeisenä teemana oli selvittää istutettavien Saimaan järvilohen vaelluspoikasten alasvaelluksen ajoittumista ja selviytymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusalue rajoittui järvilohen todennäköisen päävaellusreitin alkuosaan käsittäen Pielisjoen Kuurnasta jokisuuhun ja alapuolisen järvialueen aina Pyyvedelle avautuvaan Orisalmeen saakka. Kolmelta eri laitokselta (A, B ja C) tuotuja 1- ja 2-vuotiaita järvilohen (n=42) sekä verrokiksi luonnossa Ala-Koitajoella smolttiutuneita järvilohen (n=14) ja järvitaimenen (n=6) vaelluspoikasia merkittiin yksilöllisillä ultraäänilähettimillä. Järvitaimenet otettiin tutkimukseen kokeilumielessä. Kalojen seuranta tapahtui joelle ja järvialueen kapeikkoihin sijoitetuilla äänisignaalien automaattisilla rekisteröintilaitteilla. Muutamia kaloista (n=8) seurattiin myös äänisignaalien manuaalisella kuuntelulaitteella veneestä. Vaellusnopeuksiin vaikuttavista tekijöistä tutkittiin kalan painoa, pituutta, kuntokerrointa sekä ympäristötekijöistä vapautusajankohtaa ja Pielisjoen veden lämpötilaa ja virtaamaa. Telemetriaseurannan ohella suoritettiin myös laitoskalaryhmien (A, B ja C) vaellusvalmiutta selvittävä vaelluskoe. Jokiosuuden jälkeen vaelluspoikasten vaellusvauhti hidastui selvästi. Laitoskaloilla esiintyi suurta yksilöllistä vaihtelua vaellusajoissa (heterogeeninen joukko), mutta ainakin osalla vaellusaktiivisuus oli vaellusvalmiuden huippuvaihetta edustavien luonnonlohien luokkaa. Yksivuotiailla laitoslohilla vaelluksen aktiivisuushuippu kehittyi myöhemmin kuin 2-vuotiailla laitoslohilla. Vaellusnopeuksiin vaikuttavista tekijöistä saatiin vain vähän näyttöä. Kuurnasta vapautettujen laitoslohien selviytymisaste Pielisjoella oli 61 % (22/36), luonnonlohien 67 % (8/12) ja järvitaimenten 83 % (5/6).

Hakusanat: järvilohi, Salmo salar m. sebago, vaelluspoikanen, akustinen telemetria, vaellusaktiivisuus Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

Page 3: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT

Fisheries and Environmental Care

Author: Ville Luolamo Title: Acoustic telemetry in Saimaa landlocked salmon (Salmo salar m. sebago) smolts migration in summer 2008

Instructors: Raisa Kääriä (AMK) and Jorma Piironen (RKTL)

Date: March 2009

Total number of pages: 64 + 3 appendixes

Finnish Game and Fisheries Research Institute implemented an acoustic telemetry research on the migratory behaviour of juvenile Saimaa landlocked salmon during the years 2006–2008. The results of summer 2008 are included in the present study. The objective of the study was to obtain knowledge about smolts’ migration time period, survival skills and factors influencing them. The area of research covered areas downwards from the Kuurna hydroelectric power plant to Orisalmi from where Pyyvesi starts. The study concerned one- and two-year-old (n=42) juvenile salmon from different fish hatcheries (A, B and C) and as comparative group salmon smolts in the River Ala-Koitajoki (n=14). Brown trout smolts in the river Ala-Koitajoki (n=6) were also included in the study. In the study smolts were tagged with miniature acoustic transmitters and tracked with data logging receivers and manual tracking kit, which was used for monitoring some fish from the boat. Factors influencing migration speed included fish length, weight and condition factor and environmental parameters of flow and temperature in the Pielisjoki River and release date. The Activity of migration in the hatchery-reared fish was also investigated. It was discovered that the migration speed of salmon and brown trout smolts in the lake was lower than in the river. The hatchery-reared fish recorded large difference in migration (heterogeneous group) but some of them migrated as salmon smolts in the Ala-Koitajoki River. One-year-old hatchery reared fish were not developed in migration activity at least in the middle of May. The Investigated parameters did not have considerable effect on migration speed although some correlations were found. We recorded that 33 % (16/48) of the studied landlocked salmon and 17 % (1/6) of the brown trout were lost after release.

Keywords: landlocked salmon, Salmo salar m. sebago, smolt, acoustic telemetry, migration activity

Deposit at: Library in Turku University of Applied Sciences

Page 4: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 2

2 TAUSTATIETOJA JÄRVILOHESTA 4

2.1 Esiintyminen ja synty 4

2.2 Saimaanlohi 5

2.2.1 Levinneisyyshistoria 5

2.2.2 Lisääntymishistoria 5

2.2.3 Luonnonlisääntyminen 6

2.2.4 Biologia 7

2.2.5 Viljely ja kasvatus 8

2.2.6 Järvilohen kalastus 9

2.2.7 Järvilohen vaellustutkimukset 9

3 TELEMETRIA 10

4 AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 12

4.1 Tutkimusalue 12

4.2 Tutkimusaineisto 14

4.2.1 Vaelluskokeen kalat 15

4.2.2 Lähetinsmoltit 17

4.3 Tutkimusmenetelmät 19

4.3.1 Kalojen merkintä ja vapautus 20

4.3.2 Vaelluksen seuranta 22

4.4 Veneseuranta 23

4.5 Vaellusnopeuden selvittäminen 25

4.6 Vaellusaktiivisuuden testaaminen 25

4.7 Menetelmätekniikka 27

Page 5: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

4.7.1 Ultraäänilähettimen kuuluvuus 27

4.7.2 Menetelmätekniset rajoitukset 27

5 TULOKSET 29

5.1 Laitoskalojen vaellusvalmius 29

5.2 Selviytyminen 30

5.2.1 Pielisjoki 30

5.2.2 Vapautuksen jälkeinen hävikki 31

5.3 Vaellusaikataulu 32

5.4 Vaelluksen dynamiikka 34

5.4.1 Jokiosuus 34

5.4.2 Järvialtaat 37

5.5 Vaellusnopeuksien yksilökohtainen tarkastelu 38

5.6 Vaellukseen vaikuttavat tekijät 43

5.6.1 Kalan ulkoiset ominaisuudet 43

5.6.2 Ympäristötekijät 46

5.6.3 Vuorokausirytmi 49

5.7 Seurantakoe 49

6 TULOSTEN TARKASTELU JA POHDINTA 51

6.1 Virhetekijät 51

6.2 Järvilohien alkumatkan selviytymiseen vaikuttavat tekijät 53

6.3 Vaellusaktiivisuus 55

6.4 Järvilohien vaellus 55

6.5 Vaelluskäyttäytyminen 57

6.6 Veneseuranta vaellustutkimuksessa 58

6.7 Pohdinta 58

6.8 Johtopäätökset 60

7 KIITOKSET 60

Page 6: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

LÄHTEET 62

LIITTEET

Liite 1. Ala-Koitajoen seurantakalojen alkumatkan vaellusreitit

Liite 2. Laitoksen B seurantakalojen alkumatkan vaellusreitit

Liite 3. Laitoksen A seurantakalan alkumatkan vaellusreitti

KUVAT

Kuva 1. Saimaanlohen päävaellusreitti kokonaisuudessaan ja tutkimusalue (punaisella kartassa) Kuurnasta Orisalmeen (Kartta: Kaijomaa ym. 2003, 25). .................13

Kuva 2. Kalojen säilytysaltaita Kuurnassa. .....................................................................15 Kuva 3. Ultraäänilähetintyyppi PT-3. .............................................................................20 Kuva 4. Lähettimen asennus kalan vastaonteloon...........................................................21 Kuva 5. Äänisignaalien automaattinen rekisteröintilaite, ns. loggeri..............................22 Kuva 6. Äänisignaalien manuaalinen kuuntelulaite. .......................................................24 Kuva 7. T-ankkurimerkin asennukseen käytetty käsi-injektori.......................................26 Kuva 8. T-ankkurimerkitty järvilohen vaelluspoikanen..................................................26 Kuva 9. Laitoksen B järvilohismoltin tyypillinen silmän samentuma. ..........................54

KUVIOT

Kuvio 1. Vaelluskokeen 2-vuotiaiden laitoskalojen pituusjakaumat merkittäessä. ........16 Kuvio 2. Vaelluskokeen 1-vuotiaiden laitoskalojen (n=105) pituusjakaumat. ...............16 Kuvio 3. Lähetinsmolttien pituusjakauma.......................................................................18 Kuvio 4. Lähetinsmolttien kuntokerroinjakauma............................................................19 Kuvio 5. Kaksivuotiaiden järvilohien lähtö Kuurnassa 12.5.–13.6.2008........................29 Kuvio 6. Yksivuotiaiden järvilohien lähtö Kuurnassa 12.5–13.6.2008. .........................30 Kuvio 7. Viikon välein toteutetun vapautusseurannan (2+2+2 laitoskalaa ja 2

luonnonlohta 29.5 lähtien) lähteneet kalat vapautuspäivittäin. .........................31 Kuvio 8. Kesäkuun kolmena vapautuspäivänä lähteneet kalat. .....................................32 Kuvio 9. Kalaryhmien keskimääräiset vaellusnopeudet osamatkoittain Kuurnasta

jokisuuhun. ........................................................................................................36 Kuvio 10. Vaellusnopeus (keskiarvo, minimi ja maksimi) kalaryhmittäin Kuurnasta

jokisuuhun (22,6 km). .......................................................................................37 Kuvio 11. Kalojen matkanopeuksia Kuurnasta jokisuuhun (22,6 km) ja jokisuusta

Vuoniemeen (23 km).........................................................................................39 Kuvio 12. Kalojen matkanopeuksia Kuurnasta Kulhonselälle (10,4 km), Kulhonselältä

Jokiasemalle (11 km) ja Jokiasemalta Vuoniemeen (24,2 km).........................39

Page 7: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

Kuvio 13. Arvinsalmessa havaittujen kalojen matkanopeudet osamatkoittain Kuurnasta Arvinsalmeen. ...................................................................................................40

Kuvio 14. Vuosalmessa havaittujen kalojen matkanopeudet Kuurnasta Kulhonselälle (10,4 km), Kulhonselältä Jokiasemalle (11 km), Jokiasemalta Arvinsalmeen (36,4 km) ja Arvinsalmesta Vuosalmeen (11,1 km). ........................................41

Kuvio 15. Paasvedellä havaittujen kalojen matkakohtaiset nopeudet välillä Kuurna-Jokiasema (21,4 km), Jokiasema-Vuoniemi (24,2 km) ja Vuoniemi-Heinsalmi (49,7 km). ..........................................................................................................41

Kuvio 16. Yhden laitoskalan (A67) matkakohtaiset nopeudet välillä Kuurna-Orisalmi (108 km) ja yhden järvitaimenen (JT88) vaellusvauhti osamatkoittain välillä Kuurna-Paasvesi (95,3 km). ..............................................................................42

Kuvio 17. Kaksivuotiaiden laitoskalojen painon ja vaellusajan välinen riippuvuus jokiosuudella. ....................................................................................................44

Kuvio 18. Laitos B:n kalojen pituuden ja vaellusajan välinen riippuvuus Kuurnasta Jokiasemalle. .....................................................................................................45

Kuvio 19. Ala-Koitajoen järvilohien kuntokertoimen ja vaellusajan välinen riippuvuus jokiosuudella. ....................................................................................................46

Kuvio 20. Viikon välein vapautettujen kaksivuotiaiden laitoskalojen ja luonnonlohien keskimääräiset vaellusajat tunteina Kuurnasta Jokiasemalle. ...........................47

Kuvio 21. Kaksivuotiaiden laitoslohien keskimääräiset vaellusajat tunteina Kuurnasta Jokiasemalle vapautuspäivittäin........................................................................48

Kuvio 22. Ala-Koitajoen järvilohien keskimääräiset vaellusajat tunteina Kuurnasta Jokiasemalle vapautuspäivittäin........................................................................49

TAULUKOT

Taulukko 1. Telemetriatutkimuksen lähetinsmoltit kalaryhmittäin. ...............................14 Taulukko 2. Vaelluskokeen kalojen keskipainot, keskihajonnat, minimit, maksimit ja

kalojen lukumäärä laitosryhmittäin. ..................................................................17 Taulukko 3. Lähetinkalojen keskipainot, minimit, maksimit, keskihajonnat ja kalojen

lukumäärä kalaryhmittäin..................................................................................18 Taulukko 4. Lähetinkalojen kuntokertoimien keskiarvot, minimit, maksimit,

keskihajonnat ja kalojen lukumäärä kalaryhmittäin..........................................19 Taulukko 5. Telemetriatutkimuksessa käytetyn lähetintyypin (PT-3) tiedot

(Sonotronics, www.sonotronics.com). ..............................................................20 Taulukko 6. Lähetinkalojen selviytyminen jokiosuudella kalaryhmäkohtaisesti. ..........31 Taulukko 7. Keskimääräiset vaellusajat (vrk) välillä Kuurna-jokisuu (22,6 km), Kuurna-

Vuoniemi (45,6 km) ja Kuurna-Arvinsalmi (57,8 km). ....................................33 Taulukko 8. Keskimääräiset vaellusajat (vrk) kalaryhmittäin välillä Kuurna-Vuosalmi

(68,9 km), Kuurna-Heinsalmi (95,3 km) ja Kuurna-Orisalmi (108 km)...........33 Taulukko 9. Vaellusajat tunteina (keskiarvo, minimi ja maksimi) sekä havaintojen

lukumäärä kalaryhmittäin Kuurnasta Kulhonselälle (10,4 km). .......................34 Taulukko 10. Vaellusajat tunteina (keskiarvo, minimi ja maksimi) sekä havaintojen

lukumäärä kalaryhmittäin Kulhonselältä Jokiasemalle (11 km). ......................35 Taulukko 11. Vaellusajat tunteina (keskiarvo, minimi ja maksimi) sekä havaintojen

lukumäärä kalaryhmittäin Jokiasemalta jokisuuhun (1,2 km). .........................35

Page 8: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

Taulukko 12. Vaellusajat vuorokausina (keskiarvo, minimi ja maksimi) ja havaintojen lukumäärä Jokiasemalta Vuoniemeen (24,2 km). .............................................37

Taulukko 13. Vaellusajat vuorokausina (keskiarvo, minimi ja maksimi) ja havaintojen lukumäärä Vuoniemestä Arvinsalmeen (12,2 km)............................................38

Taulukko 14. Vaellusajat vuorokausina (keskiarvo, minimi ja maksimi) ja havaintojen lukumäärä Arvinsalmesta Vuosalmeen (11,1 km) ............................................38

Taulukko 15. Jokisuusta vapautettujen seurantakalojen vaellusaikoja (vrk) järvialtaiden havaintopaikoilla. ..............................................................................................51

Page 9: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

2

1 JOHDANTO

Uhanalaisuusluokituksen mukaan järvilohi (Salmo salar m. sebago) määritellään

nykyisin Suomessa luonnosta hävinneeksi (Rassi, Alanen, Kanerva & Mannerkoski

2001), koska sen luontaiset lisääntymisalueet ovat lähes täysin tuhoutuneet ja kanta ei

tule toimeen ilman tehokasta viljely- ja istutustoimintaa. Istutustoiminnan ansiosta

Saimaan järvilohi (lyhemmin saimaanlohi) muodostaa yhä alkuperäisessä

elinympäristössään Saimaassa elinkykyisenä elävän kannan. Pitkällä tähtäimellä

geneettisen monimuotoisuuden kapeneminen on kuitenkin edelleen uhka kannan

sukupuuttoon kuolemiselle, joten tämän perusteella järvilohta voidaan pitää

uhanalaisena.

Saimaanlohen entiseen kutujokeen, Pielisjokeen, istutetaan vuosittain 2-vuotiaita

vaelluspoikasia, joista vuosina 1979–2005 Carlin-merkittyjen järvilohien istutusten

perusteella palaa sukukypsinä emokaloina kudulle vain 0,038 % (Huuskonen,

Figueiredo, Väisänen, Piironen & Kaijomaa 2007, 20). Samansuuruinen suhdeluku on

saatu Pielisjoen emokalapyynnin perusteella. Itämeren lohi-istukkaista palaa kudulle yli

20-kertainen määrä järvilohiin verrattuna, keskimäärin 1 % (Kaijomaa, Munne,

Piironen, Pursiainen & Turunen 2003, 34).

Vuonna 2003 julkaistiin järvilohistrategia Saimaan järvilohikannan säilymisen ja

kestävän käytön turvaamiseksi. Strategian keskeisimmät seikat olivat poikastuotannon

tehostaminen luonnollisessa ympäristössä, vuosittainen emokalaston uusiminen

järvivaelluksen läpikäyneiden emolohien sukutuotteista, kannan ylläpidon vaatimat

poikasistutukset sekä kalastuksen ohjaaminen ja säätely järvilohikannan

kalastuskuolevuuden pienentämiseksi. Geneettisen perimän varmistamiseksi

emokalaston perustaminen edellyttää vähintään 25 kutuparia vuodessa, mutta

tavoitteena on 50 kutuparia, jolloin emokalaston perinnöllinen monimuotoisuus saadaan

paremmin turvattua. (Kaijomaa ym. 2003, 3; 31-39.)

Page 10: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

3

RKTL:n emokalatilaston mukaan 2000-luvulla kudulle palaavien emokalojen määrä on

ollut keskimäärin 46 kpl/vuosi. Vuonna 2008 saatiin ennätykselliset 80 emokalaa, joista

60 oli naaraita. Huolestuttavaa RKTL:n vuosittaisessa emokalapyynnissä on koiraiden

vähäinen määrä, joka ei ole ollut vielä kertaakaan 25 yksilön minimitavoitteessa.

Syitä kudulle palaavien järvilohien huonoon palaamisprosenttiin voidaan hakea

kalastuksesta. Sukukypsyyskoon (noin 60 cm) järvilohi saavuttaa keskimäärin vasta

kolmantena järvivuotenaan, mutta Carlin-merkintöjen perusteella valtaosa kaloista

pyydetään jo ensimmäisen järvivuoden aikana (Huuskonen ym. 2007, 34).

Vaelluspoikasten huono istutuskunto ja vaelluskäyttäytyminen vaikuttavat kalastuksen

ohella todennäköisesti huonoon palaamisprosenttiin (Piironen 2008, suullinen

tiedonanto).

Kalan fyysiset, fysiologiset ja morfologiset tekijät ohjaavat sen vaelluskäyttäytymistä.

Telemetriset menetelmät mahdollistavat vaelluspoikasyksilöiden liikkeiden tutkimisen

vapautuksen jälkeen. Niiden avulla saadaan tietoa kalojen vaellusreiteistä,

vaellusaikataulusta ja vaelluksen dynamiikasta, jotka ovat olennaisia seikkoja

kalastuksen ohjauksen ja istutustoiminnan kannalta. Laitoskasvatustoiminnan kannalta

on olennaista saada tietoa eri laitoskalaryhmien vaelluskäyttäytymisestä. Lisäksi

vertaamalla laitoskalojen ja luonnonkalojen vaelluskäyttäytymistä voidaan löytää

kalojen selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä.

Tämä opinnäyte on osa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa vuosina 2006-2008

toteutettua “Järvilohen vaellusten akustinen telemetria – tietoa kalastuksen

täsmäohjaukseen ja järvilohikannan kestävään käyttöön” -tutkimushanketta.

Opinnäytteeni sisältää kolmannen kenttäkauden (kesä 2008) tulokset. Tutkimuksessa

selvitettiin eri laitoksilta tuotujen ja Ala-Koitajoella luonnossa smolttiutuneiden

vaelluspoikasten vapautuksen jälkeisiä liikkeitä ultraääniseurannan, ns. akustisen

telemetriaseurannan avulla. Tavoitteena oli saada tietoa järvilohen vaelluspoikasten

vaellusreiteistä ja vaellusaikatauluista sekä tutkia vaelluksen dynamiikkaa ja siinä

esiintyviä yksilö- ja ryhmäkohtaisia eroja. Kalojen selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä

Page 11: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

4

pyrittiin myös selvittämään. Telemetriatutkimusta täydensi eri laitoskalaryhmien

vaellusvalmiutta selvittävä koe.

Kolmivuotisen telemetriahankkeen keskeinen teema oli saada tarkempaa ja

täsmällisempää tietoa järvilohen vaelluksista kuin Carlin-merkintäaineiston perusteella

oli aiemmin saatu. Ensimmäisen vuoden (kesä 2006) tutkimuksessa menetelmän

soveltuvuutta testattiin tulevien vuosien tutkimuksia varten ja esitettiin

jatkotutkimustarpeet seuraaville kenttäkausille. Jatkotutkimustarpeiksi ensimmäisellä

kenttäkaudella esitettiin mm. vapautusajankohdan tarkempaa tutkimista ja keskittymistä

lohien liikkeiden seurantaan järvialtailla (Vaarala 2007), mitä tämä tutkimus pyrki

valaisemaan.

2 TAUSTATIETOJA JÄRVILOHESTA

2.1 Esiintyminen ja synty

Järvilohi on Atlantin lohen sisävesimuoto ja sen synty ajoittuu jääkauden jälkeisiin

tapahtumiin, jolloin jäätiköityneen alueen järviin sekä Pohjois-Amerikassa että

Euroopassa alkoi muodostua kokonaan makeassa vedessä eläviä lohikantoja. Nämä

sisävesiin salpautuneet lohikannat vaelsivat syönnökselle meren sijasta makeavetisiin

järviin. Järvilohta tavataan monissa suurissa järvissä niin Pohjois-Amerikassa kuin

Fennoskandiassa. Järvilohen tieteellinen nimi, Salmo salar m. sebago (Girard), saa

juurensa Yhdysvalloissa sijaitsevan Sebago-järven mukaan. Amerikan pohjoisosissa

järvilohta esiintyy mm. Ontariojärvessä. Euroopassa sitä esiintyy Norjassa kahtena

erillisenä kantana, Ruotsin Vänernissä, Suomessa Saimaassa ja Pielisessä sekä Venäjän

Karjalassa, jossa on lukuisia kantoja: Laatokan, Äänisen, Kuittijärven, Kivijärven reitin,

Seesjärven, Uikujärven, Imandrajärven ja Jänisjärven kannat. (Makkonen, Toivonen,

Piironen, Pursiainen, Mäkinen 1995, 1.)

Page 12: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

5

2.2 Saimaanlohi

2.2.1 Levinneisyyshistoria

Itämeren lohikannat jakaantuvat perinnöllisten erojen perusteella pohjoiseen (lohikannat

Pohjois-Ruotsista ja Suomesta), itäiseen (lohikannat Venäjältä, Virosta ja Latviasta) ja

eteläiseen (lohikannat Etelä-Ruotsista) ryhmään, mikä vastaa teoriaa kolmesta Itämeren

jokia asuttaneesta kehityslinjasta. Saimaanlohi on geneettisesti lähimpänä pohjoisen

linjan (atlanttinen linja) lohikantojen kanssa, jotka todennäköisesti levittäytyivät

Atlantin puolelta lännestä Keski-Ruotsin poikki Itämeren pohjoisosiin ja Saimaalle

Yoldiameren aikaan noin 11 500–10 200 vuotta sitten, jolloin meriyhteys Atlantin

puolelta aukesi väliaikaisesti ja Saimaan vesistöalue oli vielä suoraan yhteydessä

Pohjanlahteen. Alkujaan Saimaan vedet laskivat luoteeseen. Laskusuunta itään,

Vuokseen ja Laatokkaan avautui maakohoamisen seurauksena vasta noin 5000 vuotta

sitten. (Koljonen 2008.)

2.2.2 Lisääntymishistoria

Järvilohta ja järvitaimenta pidettiin yleisesti samana lajina, kunnes Seppovaara osoitti

väitöskirjassaan (1962) morfologisten perustein järvilohen erottumisen järvitaimenesta

ja esiintymisen Saimaassa ja Pielisessä. Saman osoittivat Westmanin (1970)

elektroforeettiset tutkimukset. Saimaanlohien lisääntymispaikkoina toimivat Pielisjoki

sekä siihen laskeva Ala-Koitajoki, kun taas Pielisen lohet nousivat kudulle

Lieksanjokeen. Seppovaaran (1962) mukaan Saimaan järvilohi eroaa ulkonäöltään

hieman lohen merikannoista tummuutensa ja pilkkujen määrän perusteella. (Makkonen

ym. 1995, 1.)

Pielisen järvilohi menetettiin täysin patoamisen ja voimalaitosrakentamisen johdosta

1960-luvun alussa, joten nykyään Pielisen lohet ovat Saimaan kantaa. Saimaan

järvilohen lisääntymisalueet tuhottiin niin ikään voimalaitosrakentamisen seurauksena,

mutta ajoissa jo 1940-luvulla aloitettu viljely ja istutustoiminta estivät saimaanlohen

lopullisen sukupuuton. Lisääntymisalueiden tuhoutuminen sai alkunsa Pamilon

Page 13: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

6

voimalaitoksen valmistuttua vuonna 1955, jolloin Hiiskosken säännöstelypadolla Ala-

Koitajoen päävirtaus käännettiin kulkemaan tekojärven kautta Pamilon voimalalle,

jolloin Ala-Koitajoen vanhan uoman virtaama (79 m3/s) pieneni 2 m3:iin sekunnissa.

Pamilon voimalaitoksen rakentaminen oli lähtölaukaus lopulliselle lisääntymisalueiden

tuholle. Seuraavaksi Pielisjoen yläosaan rakennettiin Kaltimon voimalaitos (1958), joka

esti järvilohen nousun Ala-Koitajokeen. Lopullinen järvilohen lisääntymisalueiden

tuhoutuminen saatiin aikaan joen alaosaan, noin 20 km:n päähän joen suulta,

rakennetulla Kuurnan voimalaitoksella vuonna 1971. Kaltimon ja Kuurnan

voimalaitospadot jättivät alleen järvilohen lisääntymiseen soveltuvat kutukosket.

Kuurnan voimalaitosrakentamisen seurauksena alapuoliset Utrankosket vielä ruopattiin,

joten ainoastaan lähellä joen suualuetta sijaitsevat Joensuun kosket jäivät

potentiaalisiksi järvilohen kutukoskiksi. (Makkonen ym. 1995, 2-5; Makkonen (toim.)

1999, 49; Kaijomaa ym. 2003, 7.)

Voimalaitosrakentamisen ohella uhkan Saimaan järvilohikannalle muodostivat Saimaan

järvialtailla kalastuksessa tapahtuneet muutokset 1950 luvulta lähtien. Puuvillaverkot

saivat väistyä ohutlankaisten ja kestävien nailon- ja monofiiliverkkojen vallattua

markkinat. Näiden verkkojen pyyntiteho kasvoi ja isot kalat saaliissa vähenivät, minkä

vuoksi tiheäsilmäisten ja pienempiä kaloja pyytävien verkkojen käyttö yleistyi. Tämä

johti kudulle palaavien emolohien määrän tuntuvaan vähenemiseen. (Kaijomaa ym.

2003, 13.)

2.2.3 Luonnonlisääntyminen

Yleisesti ottaen järvilohen poikasympäristöissä korostuvat voimakkaat virrat ja

suojapaikkojen saatavuus. Koskessa täytyy löytyä myös eri syvyisiä poikasalueita eri-

ikäisille poikasille (Mäki-Petäys, Huusko & Kreivi 2000, 6). Luonnontilassa Pielisjoen,

Ala-Koitajoen ja Lieksanjoen poikastuotantoalueiden perusteella arvioitu järvilohen

vaelluspoikastuotanto vuosittain olisi ollut reilut 130 000 smolttia, josta Pielisjoen ja

Ala-Koitajoen osuus noin 100 000 kpl. Järvilohen lisääntymisestä muissa Vuoksen

vesistöalueen koskissa ei ole varmistettua tietoa. Ainoat potentiaaliset kosket olisivat

voineet olla eräät Heinäveden reitin jyrkät ja vuolaat kosket. Nykyisin poikasalueet

Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa puuttuvat lähes kokonaan. Pielisjoen virta-alueet ovat

Page 14: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

7

yleisesti ottaen liian syviä järvilohen poikasten elinalueiksi. Joensuun kaupunginkoskia

on kunnostettu useampaan otteeseen järvilohen luonnonkierron aikaansaamiseksi, mutta

perusongelma näissä koskissa on poikaspinta-alan vähäisyys ja pieni putouskorkeus,

joka vaihtelee Pyhäselän pinnan korkeuden mukaan. Ala-Koitajoella poikasalueita on

noin seitsemän hehtaaria nykyisellä minimijuoksutuksella 2 m3/s, joten järvilohen

luonnontuotannon merkitys on tänä päivänä lähes olematonta. (Kaijomaa ym. 2003, 13–

15.)

2.2.4 Biologia

Järvilohi on vaelluskala, joka vaeltaa 2–3 vuotta kestävän jokipoikasvaiheen jälkeen

syönnökselle järveen. Sukukypsyyden järvilohinaaraat saavuttavat tavallisesti 4-7-

vuotiaina ja keskimäärin 4 kg:n painoisina. Kutuvalmiit järvilohikoiraat ovat yleensä

naaraita vanhempia (5-8 vuotta) ja suurempia painaen jopa 9 kg. Järvilohikoiraista

poiketen osa merilohikoiraista (ns. kossit) nousevat kudulle jo yhden merivuoden

jälkeen. (Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos [Viitattu 22.1.2009].) Pienimmät

kutuvalmiit naaraat, joita on noin 1 % kaikista emolohista, ovat noin 55 cm:n pituisia ja

2,5-3 kg:n painoisia (Pohjois-Karjalan TE-keskus [Viitattu 22.1.2009]).

Järvilohismoltilla tarkoitetaan jokipoikasvaiheen läpikäynyttä vaellusvalmista

vaelluspoikasta. Järvilohen synty ajoittuu kevääseen, jolloin mätijyvästä kehittynyt

poikanen kuoriutuu. Poikanen elää ensimmäiset vuotensa joessa sille soveliaassa

ympäristössä ja siitä kehittyy tämän jälkeen järvivaellukselle lähtevä vaelluspoikanen.

Kalan smolttiutuessa poikaselle tapahtuu ulkoisia muutoksia, poikaslaikut häviävät ja

kala hopeoituu. Lisäksi kalan aineenvaihdunnassa tapahtuu muutoksia ja kalan ioni- ja

vesitasapaino muuttuvat suolaista vettä sietäviksi. Järvilohen vaelluspoikaset eivät tiedä

vaeltavansa makeaan veteen vaan merilohen tavoin valmistautuvat siirtymiseen

suolaiseen veteen säädelleen suola- ja vesitasapainonsa sen mukaisesti (Piironen 2008,

suullinen tiedonanto). Smoltifikaatiota ohjaavat mm. kalan koko, veden lämpötila ja

valorytmi.

Saimaanlohen smolttiutumista on tutkinut väitöskirjassaan Päivi Kiiskinen (2003).

Hänen mukaansa lohismoltin vaellus mereen johtuu poikasten kyvyttömyydestä sietää

Page 15: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

8

makeaa jokivettä eli smolttiutumisen aiheuttamat muutokset ”pakottavat” lohismoltin

siirtymään makeasta vedestä kohti suolaista vettä. Tutkimuksen mukaan sama ilmiö on

kyseessä järvilohen vaelluspoikasten kohdalla, vaikka poikaset eivät vaella meriveteen.

Nykyään luonnollisten lisääntymisalueiden puuttuessa järvilohi smolttiutuu laitosoloissa

ja näitä 1- ja 2-vuotiaita laitoskaloja istutetaan järvilohikannan säilyttämiseksi niiden

alkuperäisiin lisääntymisjokiin. Laitosoloissa kalat voivat smolttiutua jopa

yksivuotiaina.

2.2.5 Viljely ja kasvatus

Järvilohen viljelyvastuu kuuluu tänä päivänä RKTL:n Saimaan vesiviljelylle. Laitos

vastaa emokalojen pyynnistä ja emokalaston perustamisesta sekä saimaanlohen

monimuotoisen geeniperimän säilyttämisestä viljelykeinoin. Järvilohistrategian (2003)

mukaan järvilohen vaelluspoikasia tulisi istuttaa Pielisjokeen vastaava määrä, jonka

Pielisjoki ja Ala-Koitajoki kykenivät tuottamaan luonnontilassa ennen niiden

rakentamista. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen istutusrekisterin mukaan tämä 100 000

järvilohismoltin istutustavoite on toteutunut ainoastaan yhtenä vuonna 2000-luvulla.

Viljelytekniset ongelmat ovat osaltaan rajoittaneet istukkaiden määrällisiä ja laadullisia

tavoitteita.

Istukkaiden kasvatus hoidetaan pääosin sopimusviljelynä. Sopimusviljelyssä RKTL ja

yksityiset kalankasvattajat tekevät sopimuksen, jonka mukaan RKTL toimittaa mädin

sopimuskasvattajille ja sopii ennalta määrättyä hintaa vastaan valmiiden

istutuspoikasten lunastuksesta. Poikaset on tällöin toimitettava istutettaviksi sopimuksen

mukaisesti ja niiden oltava ennalta määrätyn kokoisia ja laadultaan hyväkuntoisia.

Poikasten ollessa huonokuntoisia ennalta määrättyä yksikköhintaa ei velvoiteta

noudattamaan. Valtio voi myös jättää koko istutuserän lunastamatta, mikäli poikaset

ovat erityisen huonokuntoisia ja epäkelpoja istutettavaksi. Pielisjokeen istutettavien

järvilohismolttien kasvatussopimuksien arvo oli vuosina 1997–2003 keskimäärin

92 000 €. (Ikonen, Pasanen, Kummu & Salminen 2004, 2-9.)

Page 16: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

9

2.2.6 Järvilohen kalastus

Järvilohistrategiassa (2003) esitetyssä järvilohen vaelluspoikasten todennäköisestä

päävaellusreitistä Saimaalla huomataan, että järvilohen syönnösalueisiin sisältyy peräti

11 kalastusaluetta (Kuva 1, s. 13). Tästä johtuen yhtenäinen kalastuksen säätely on

hieman ongelmallisempaa ja tekee lajista kalastuksen ohjauksen kannalta erityisen

haastavan.

Carlin-merkintöjen perusteella melkein 40 % järvilohen saaliista saadaan erilaisilla

verkoilla. Alamittaisten (alle 40 cm) kalojen määrä on koko aineiston perusteella lähes

50 %. Alamittaisten kalojen määrä on kuitenkin vähentynyt tarkastelujakson

loppupuolelle, mikä on todennäköisesti seurausta uistinkalastuksen lisääntymisestä

ja/tai verkkokalastuksen hiipumisesta. (Huuskonen ym. 2007, 21; 30.)

RKTL:n emokalatilaston mukaan vuosi 2008 oli ennätyksellinen emokalapyynnissä.

Tämä viittaa siihen, että kalastusrajoitukset, tiedottaminen ja ohjaus ovat alkaneet

tuottaa tulosta järvilohen hyväksi tehdyssä työssä.

2.2.7 Järvilohen vaellustutkimukset

Vuosien 1979–2005 Carlin-merkintäaineiston perusteella on saatu yksilökohtaista tietoa

Saimaan järvilohen levittäytymisestä syönnösalueille (Makkonen ym. 1995; Huuskonen

ym. 2007). Saimaanlohen nykyistä vaellusreittiä ovat selvittäneet myös Kaijomaa ja

Salonen (1999) kalastustiedusteluihin perustuvassa tutkimuksessa, jonka mukaan on

oletettu, että smoltit kulkevat syvimpien ja virtaamaltaan suurimpien salmien läpi.

Viime vuosina tehdyt Saimaan järvilohen vaelluspoikasten telemetriatutkimukset

pyrkivät tuottamaan entistä tarkempaa tietoa smolttien vaellusreitistä,

vaellusaikataulusta ja vaelluskäyttäytymisestä, jotta entistä täsmällisempiä suosituksia

kalastuksen järjestämisestä voitaisiin antaa.

Page 17: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

10

3 TELEMETRIA

Telemetria tarkoittaa langatonta tiedonsiirtoa eläimeen asennettavan lähettimen ja sen

signaaleja vastaanottavan laitteen välillä. Menetelmää on käytetty etenkin kalojen

paikantamiseen ja liikkeiden seuraamiseen. Kalojen liikkeitä mittaavat

aktiivisuuslähettimet mahdollistavat myös kalojen käyttäytymisen tutkimisen. Erilaisilla

lähettimeen asennetuilla antureilla voidaan lisäksi mitata kalan fysiologisia piirteitä,

esimerkiksi sydämen sykettä tai lihasten sähköistä aktiivisuutta. (Erkinaro & Karppinen

2004.)

Kalantutkimus telemetrisin keinoin on mahdollista joko ultraääniin tai radioaaltoihin

perustuvan tekniikan avulla. Radioaaltoihin pohjautuva radiolähetintekniikka ei toimi

suolaisissa tai hyvin syvissä sisävesissä, joissa voidaan käyttää ultraääniin perustuvaan

ns. akustista tekniikkaa. Radiolähettimien signaaleja voidaan paikantaa kuivalta maalta

jopa kilometrien päästä automaattisten vastaanottoasemien tai manuaalisten

vastaanottimien avulla. Ultraäänisignaaleja voidaan kuunnella ainoastaan

vastaanottimen anturin ollessa veden alla. Radioaaltojen avulla saavutetaan tavallisesti

ultraääniä suuremmat kuuluvuusalueet, sillä ultraäänilähettimen kuuluvuus rajoittuu

yleensä vain muutamaan sataan metriin. Parhaimmillaan ultraäänilähettimen (suuret

lähettimet) kuuluvuus voi olla kuitenkin kilometrin luokkaa. Kalantutkimuksessa

voidaan käyttää myös molempia tekniikkoja käyttäviä yhdistelmälähettimiä, jotka

muuntavat ultraäänisignaalit radiosignaaleiksi. Tämä helpottaa esimerkiksi merestä

jokeen kutemaan nousevien lohien tutkimista. Meressä lähetin toimii

ultraäänityyppisesti lähettäen ääniaaltoja, mutta kalan noustessa jokeen lähetin vaihtaa

signaalit radioaalloiksi. (Erkinaro & Karppinen 2004.)

Telemetriaa on käytetty hyväksi kalantutkimuksessa jo 1950-luvulta lähtien, mutta

lopullinen läpimurto on saavutettu lähetin- ja vastaanotintekniikoiden kehittymisen

myötä vasta parin viime vuosikymmenen aikana (Erkinaro & Karppinen 2004).

Tulevaisuutta voisi olla etenkin valaiden liikkeiden seurantaan käytetyn

satelliittipaikannuksen, joka tuo signaalit suoraan tutkijan tietokoneelle, hyödyntäminen

lohien vaelluksen tutkimisessa.

Page 18: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

11

Telemetriatutkimukset ovat vakiintuneet Atlantin lohismolttien vaelluksen seurantaan ja

menetelmien avulla on saatu entistä tarkempia tietoja lohien vaelluskäyttäytymisestä.

Ellidaar-joella Islannissa havaittiin, että lohismolttien vaelluskäyttäytymisessä on suuria

eroja (Antonsson, Gudjonsson & Jonsson 2005). Lohen vaelluspoikasen lisäksi

esimerkiksi lohen kutuvaelluskäyttäytymistä Näätämöjoen vesistössä (Vierelä 2008) ja

lohenpoikasen talviekologiaa (Stickler ym. 2007) on selvitetty telemetrisen keinoin.

Telemetrialla on Suomessa tutkittu myös esimerkiksi harjusta (Hirvonen 1998; Nykänen

2004) ja kuhaa (Kolehmainen 2004). Hirvosen opinnäytteen mukaan Oulujoen

radiolähetinseurannan yli 30 cm:n pituiset harjukset (n=12) käyttäytyivät hyvin

yksilöllisesti. Nykäsen väitöskirjassa käy ilmi, että harjus vaihtaa olinpaikkaa

vuodenajan mukaan. Väitöskirja pohjautuu Kemi- ja Kuusinkijoella suoritettuihin

kolmeen tutkimukseen, joissa 64 aikuista harjusta merkittiin radiolähettimillä.

Kolehmaisen opinnäyte käsittelee kuhan ultraäänitelemetriaseurantaa Pohjois-

Päijänteellä ja Jyväsjärvessä. Tutkimuksessa merkittiin 18 pyyntikokoista kuhaa.

Tutkimuksen mukaan Jyväsjärven kuhat olivat hyvin paikallisia liikkuen samoilla

alueilla kesäisin ja talvisin. Päijänteen kuhat siirtyivät puolestaan kesällä virtaavaan

veteen (Vaajavirran alaosiin) ja talvisin virta-alueelta pois syvempään virtaamattomaan

veteen.

Telemetriatutkimuksia rajoittavat taloudelliset resurssit, joten suurien kalamäärien

merkinnän edellytyksenä on hyvä rahoituspohja. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa

käytetyt PT-3 tyypin ultraäänilähettimet maksavat yli 200 €/kpl ja ultraäänisignaaleja

tallentavat SUR-1 vastaanottimet melkein 1000 €/kpl (Sonotronics Product Price List

2008). Kanadan itärannikolla Fundynlahden alueella toteutettu Atlantin lohen

telemetriatutkimus on esimerkki hyvän rahoituspohjan omaavasta hankkeesta, sillä

peräti 522 lohismolttia varustettiin yksilöllisillä ultraäänilähettimillä. Tutkimuksessa

selvitettiin sekä villien lohien että laitoskalojen vaelluksen alkuvaiheen kuolleisuutta.

Tutkimuksen mukaan lohismolttien alkumatkan kuolleisuus tällä alueella oli 34 %.

Suurimmaksi kuolleisuutta aiheuttavaksi tekijäksi arvioitiin tietyillä alueilla smoltteja

syövien petokalojen ja muiden petoeläinten suurta määrää. (Lacroix 2008.)

Page 19: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

12

Järvilohen telemetriatutkimukset käsittävät smolttien seurannan lisäksi syönnösvaiheen

ja kutuvaelluksen sekä kudun jälkeisen selviytymisen ja käyttäytymisen tutkimukset.

Näiden tutkimusten vastuutahona toimii Joensuun riistan- ja kalantutkimus.

4 AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT

4.1 Tutkimusalue

Tutkimusalue sisältää Pielisjoen Kuurnan voimalaitospadon alapuolelta jokisuuhun ja

järvialueen Pyhäselältä Vuoniemen, Arvinsalmen ja Vuosalmen kautta Savonselälle,

josta edelleen Heinsalmen (Paasveden pohjoispään salmi) kautta Pyyvedelle avautuvaan

Orisalmeen. Tutkimusalue rajoittuu Saimaan järvilohismolttien todennäköisen

päävaellusreitin alkuosaan (Kuva 1).

Page 20: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

13

Kuva 1. Saimaanlohen päävaellusreitti kokonaisuudessaan ja tutkimusalue (punaisella kartassa) Kuurnasta Orisalmeen (Kartta: Kaijomaa ym. 2003, 25).

Page 21: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

14

4.2 Tutkimusaineisto

Tutkimuksessa keskityttiin ns. lähetinsmolttien seurantaan, joita oli kaikkiaan 62 kpl ja

joista kahdeksaan kokeiltiin veneseurantaa. Tutkimuksessa oli mukana kolmesta

laitoskasvatuserästä satunnaisotannalla valittuja Saimaan järvilohen vaelluspoikasia

sekä luonnossa Ala-Koitajoella smolttiutuneita järvilohia ja järvitaimenia.

Laitoskaloissa oli sekä 1- että 2-vuotiaita (valtaosa) järvilohia. Yksivuotiaat kalat olivat

erään laitoskasvatuserän ylälajite, josta suurimmat yksilöt oli otettu kyseiseen

istutuserään (Taulukko 1).

Taulukko 1. Telemetriatutkimuksen lähetinsmoltit kalaryhmittäin.

Alkuperä kpl Ikä Veneseurannassa

Laitos A 16 2v 3

Laitos B 16 2v 3

Laitos C 10 1+

Ala-Koitajoki 14 2

JT 6

Tutkimusjoukon valinta tapahtui Kuurnassa smolttien merkkauksen yhteydessä.

Kolmelta kalanviljelylaitokselta (laitokset A, B ja C) kuljetettuja smoltteja otettiin

säilytykseen Kuurnassa sijaitseviin säilytysaltaisiin, joissa oli luonnonvesikierto

Pielisjoesta (Kuva 2). Kalat tuotiin Kuurnaan toukokuun alkupuoliskolla. Jokaiselle

kalaerällä oli oma altaansa. Laitoskalaerät olivat peräisin RKTL:n emokalastosta

lypsetystä mädistä Enonkoskelta. Laitoslohet oli kasvatettu sopimusviljelynä Pohjois-

Karjalassa (laitos A), Pohjois-Savossa (laitos B) ja Keski-Suomessa (laitos C)

sijaitsevilla kalanviljelylaitoksilla.

Page 22: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

15

Kuva 2. Kalojen säilytysaltaita Kuurnassa.

Laitoskasvatettujen vaelluspoikasten lisäksi tutkimukseen pyydettiin Ala-Koitajoelta

luonnossa smolttiutuneita järvilohen vaelluspoikasia, jotka olivat peräisin 1-vuotiaina

istutetuista kalaeristä. Pyynnin ohessa saatiin myös muutamia järvitaimenia, jotka

otettiin kokeilumielessä mukaan tutkimukseen. Luonnonsmolttien pyynti tapahtui

tarkoitukseen soveltuvalla smolttirysällä, joka sijoitettiin Ala-Koitajoen alimman

kosken niskalle. Tutkimukseen käytetyt kalat pyydettiin aikavälillä 23.5.–13.6.2008.

Rysästä saadut järvilohet ja järvitaimenet siirrettiin pyydyksen kokemisen jälkeen

Kuurnaan hapetetussa kuljetusastiassa. Kuurnassa kyseisiä kaloja säilytettiin omassa

altaassa laitoskalojen tavoin.

4.2.1 Vaelluskokeen kalat

Vaelluskokeen kaloista laitoksien A ja B kaksivuotiaat järvilohen vaelluspoikaset

merkittiin yksilöllisillä t-ankkurimerkeillä. Laitos A:n perusjoukon koko oli 200 kalaa ja

Laitos B:n 197 kalaa johtuen kahdesta rikkoontuneesta merkistä ja yhteen kalaan

asennetusta tuplamerkistä. Vaelluskokeen 2-vuotiaiden kalojen pituusjakaumien

perusteella B:n kalat olivat pienempiä ja tasakokoisempia kuin A:n kalat (Kuvio 1).

Page 23: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

16

0

5

10

15

20

25

30

35

135 145 155 165 175 185 195 205 215 225 235 245 255 265

Pituusluokan yläraja (mm)

Kaloja (kpl)

Laitos A

Laitos B

Kuvio 1. Vaelluskokeen 2-vuotiaiden laitoskalojen pituusjakaumat merkittäessä.

Laitos C:n kaloja ei merkitty etukäteen vaan pituustiedot kirjattiin ylös sumppua

koettaessa. Laitoskasvatuserä C:n kalat olivat 1-vuotiasta ylälajitetta ja luonnollisesti

kooltaan pienempiä kuin 2-vuotiaat laitoskalat (Kuvio 2).

0

5

10

15

20

25

30

130 135 140 145 150 155 160 165 170 175 180 185 190

Pituusluokan yläraja (mm)

Kaloja (kpl)

Kuvio 2. Vaelluskokeen 1-vuotiaiden laitoskalojen (n=105) pituusjakaumat.

Page 24: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

17

Vaelluskokeen kalojen painot olivat samansuuntaiset kuin pituudetkin: laitos A:n kalat

olivat suurimpia ja laitos C:n kalat pienimpiä. Yksilöllinen kokovaihtelu oli A:n kaloilla

suurinta (Taulukko 2).

Taulukko 2. Vaelluskokeen kalojen keskipainot, keskihajonnat, minimit, maksimit ja kalojen lukumäärä laitosryhmittäin.

Alkuperä Keskipaino SD Min Maks n

Laitos A 70,2 24,1 29 150 200

Laitos B 48,5 12,3 20 79 197

Laitos C 28,4 6,6 19 55 105

4.2.2 Lähetinsmoltit

Telemetriatutkimukseen pyydystettiin vertailuryhmäksi Ala-Koitajoelta luonnossa

smolttiutuneita järvilohen vaelluspoikasia. Smolttirysään päätyessään kalat olivat jo

vaelluksella alas kohti syönnösalueita ja edustivat näin ollen vaellusvalmiuden

huippuvaiheessa olevia yksilöitä. Osa saaliiksi joutuneista kaloista oli polttomerkin

perusteella varmuudella 1-vuotiaina jokeen istutettuja ja vuoden päivät jokipoikasena

joessa asustaneita järvilohen vaelluspoikasia. Lähetinkalojen pienin pituusluokka

edustaa kokonaisuudessaan 1-vuotiasta kasvatuserää. Luonnossa smolttiutuneet

järvilohet olivat enimmäkseen pienempiä kuin 2-vuotiaat laitoskalat. Järvitaimenten

pituudet olivat hyvin vaihtelevat (Kuvio 3).

Page 25: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

18

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

156-

170

171-

185

186-

200

201-

215

216-

230

231-

245

246-

260

291-

305

pituusluokat (mm)

kpl

laitoskalat (42kpl)

Ala-Koitajoen JL (14kpl)

Ala-Koitajoen JT (6kpl)

Kuvio 3. Lähetinsmolttien pituusjakauma.

Lähetinkaloista 2-vuotiaat laitoskalat olivat myös painavampia kuin Ala-Koitajoen

järvilohet. Pituuksien tavoin laitos C:n 1-vuotiaat järvilohet olivat tasakokoisempia.

Tämän selittää se, että kalaryhmä oli laitoskasvatuserän ylälajite (Taulukko 3).

Taulukko 3. Lähetinkalojen keskipainot, minimit, maksimit, keskihajonnat ja kalojen lukumäärä kalaryhmittäin.

Alkuperä Keskipaino Min Maks SD n

Laitos A 70,1 48,1 114,7 16,6 16

Laitos B 66,3 50,8 96,3 13,7 16

Laitos C 34,0 29,9 37,4 2,2 10

Ala-Koitajoki JL 50,7 36,3 73,3 11,7 14

Ala-Koitajoki JT 109,2 53,7 206,5 57,1 6

Ala-Koitajoen järvilohista 42 %:lla oli pienempi kuntokerroin kuin laitoskaloilla eli

laitoskalat olivat selvästi painavampia pituutensa nähden kuin luonnosta saadut

järvilohen vaelluspoikaset (Kuvio 4).

Page 26: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

19

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0,70-

0,74

0,74-

0,79

0,79-

0,84

0,84-

0,89

0,89-

0,94

0,94-

0,99

kuntokerroinluokat

kpl

laitoskalat (42kpl)

Ala-Koitajoen JL (14kpl)

Ala-Koitajoen JT (6kpl)

Kuvio 4. Lähetinsmolttien kuntokerroinjakauma.

Yksivuotiaiden laitoslohien kuntokertoimet olivat lähimpänä hoikkien Ala-Koitajoen

luonnonlohien kuntokertoimia. Järvitaimenten ja kaksivuotiaiden laitoslohien

kuntokertoimet olivat samansuuntaiset (Taulukko 4).

Taulukko 4. Lähetinkalojen kuntokertoimien keskiarvot, minimit, maksimit, keskihajonnat ja kalojen lukumäärä kalaryhmittäin.

Alkuperä Keskiarvo Min Maks SD n

Laitos A 0,84 0,76 0,94 0,047 16

Laitos B 0,85 0,79 0,94 0,048 16

Laitos C 0,81 0,78 0,85 0,023 10

Ala-Koitajoki JL 0,76 0,70 0,87 0,049 14

Ala-Koitajoki JT 0,85 0,80 0,94 0,051 6

4.3 Tutkimusmenetelmät

Tutkimus suoritettiin touko-kesäkuussa 2008. Kyseessä oli järvilohen vaelluspoikasten

akustisen telemetriatutkimuksen kolmas ja viimeinen kenttäkausi.

Page 27: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

20

4.3.1 Kalojen merkintä ja vapautus

Kalat merkittiin 13.5.–13.6.2008. Kalanviljelylaitoksilta (laitokset A, B ja C) tuoduille

järvilohen vaelluspoikasille sekä Ala-Koitajoelta pyydystetyille järvilohen ja

järvitaimenen luonnonsmoltteille laitettiin vatsaonteloon yksilölliset akustiset

lähettimet. Lähettimet olivat ultraäänilähetintyyppiä PT-3. PT-sarjan lähettimet

edustavat pienimpiä akustisia telemetrialähettimiä ja niiden valmistaja on Sonotronics.

Yleisen säännön mukaan lähettimen painon vedessä tulisi olla 1,5-2 % kalan painosta

(Taulukko 5, Kuva 3), jottei se aiheuttaisi haittoja kaloille. PT-3-lähetin ohjelmoidaan

tietylle taajuudelle, jolla se lähettää äänisignaaleja (piippauksia) peräkkäisinä jaksoina

tietyllä aikavälillä eli intervallilla (noin 900–1100 ms). Näiden tietojen pohjalta kalat

voidaan tunnistaa yksilöllisesti.

Taulukko 5. Telemetriatutkimuksessa käytetyn lähetintyypin (PT-3) tiedot (Sonotronics, www.sonotronics.com).

Malli Pituus Halkaisija Paino (vesi) Paino (ilma) Kantavuus Paristojen kesto

PT-3 19mm 7.8mm 1g 2g 750m 21 päivää

Kuva 3. Ultraäänilähetintyyppi PT-3.

Lähettimien asennuksesta kalan ruumiinonteloon vastasi RKTL:n erikoistutkija Jorma

Piironen (Kuva 4). Kala nukutettiin neilikkaöljyllä (100 mg/l), jonka kantaliuos tehtiin

laimentamalla 1 osa neilikkaöljyä 9 osaan 94 % alkoholia. Nukahtaminen tapahtui noin

2-3 min kuluessa, jolloin kala menetti tasapainonsa ja kääntyi vatsa ylöspäin.

Nukutuksen jälkeen kalan vatsaan, vatsaevien etupuolelle, tehtiin kirurginveitsellä pieni

viilto, josta lähetin varovasti asetettiin kalan vatsaonteloon. Tämän jälkeen haava

suljettiin tikeillä ja kala laitettiin toipumaan altaaseen vähintään yhdeksi yöksi ennen

Page 28: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

21

sen vapauttamista. Kaloja merkattiin kaikkiaan 62 kpl, joista ainoastaan yksi Ala-

Koitajoen järvilohi kuoli käsittelyyn. Kuolleen kalan lähetin asennettiin toiseen Ala-

Koitajoen järvilohen luonnonsmolttiin. Lähettimien paino vedessä suhteessa kalojen

ruumiinpainoon vaihteli 0,5–3,3 % välillä.

Kuva 4. Lähettimen asennus kalan vastaonteloon.

Kalat vapautettiin Kuurnan voimalaitospadon alapuolelta 14.5.–14.6.2008.

Vapautusajankohdan vaikutuksen selvittämiseksi kyseisenä aikana vapautettiin viikon

välein jokaisesta laitoskalaerästä (A, B ja C) kaksi merkittyä järvilohen vaelluspoikasta.

Ala-Koitajoen järvilohia saatiin toukokuun 29. päivästä lähtien laitoskalojen verrokiksi.

Laitoskalojen tavoin näitä luonnonsmoltteja vapautettiin kaksi/vapautuskerta. Viikon

välein tapahtuvan seurannan lisäksi kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana

lähetinkaloja vapautettiin neljänä päivänä edellistä poikkeava määrä. Taimenet

vapautettiin muiden kalojen ohella kahtena vapautuspäivänä (29.5 ja 2.6).

Vapautusaika ja veden lämpötila kirjattiin ylös. Lähettimien asennuksen yhteydessä

kalojen alkuperä, pituustiedot, evävauriot ja merkintäpäivämäärä kirjattiin ylös. Lisäksi

lähetinkaloista otettiin valokuva myöhempää morfologista tarkastelua varten.

Page 29: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

22

4.3.2 Vaelluksen seuranta

Kalojen liikkeitä sekä jokiosuudella että järvialtaalla seurattiin pääosin automaattisten

rekisteröintilaitteiden (Sonotronics Submersible Receiver SUR-01, Kuva 5) avulla.

Nämä ns. loggerit vastaanottavat niille ohjelmoituja äänitaajuuksia väliltä 69–83 KHz

satunnaisessa järjestyksessä. Laite vastaanottaa yhtä taajuutta aina kuuden sekunnin

ajan, jonka jälkeen se vaihtaa seuraavalle taajuudelle. Frekvenssien vaihtoaika on

sekunti. Laitteen skaalattua läpi koko taajuusasteikon se säästää virtaa 10 sekunnin ajan,

jonka jälkeen alkaa taas uusi kierros. Koko taajuusasteikon skaalaus kestää näin ollen

115 sekuntia (Sonotronics). Kalan viipyessä laitteen kantavuusalueella noin 2 minuutin

ajan laite rekisteröi kalan tunnistetiedot eli äänisignaalien frekvenssin ja intervallin sekä

havaintopäivän ja ajan.

Kuva 5. Äänisignaalien automaattinen rekisteröintilaite, ns. loggeri.

Loggereita asennettiin jokiosuudelle välille Kuurna–jokisuu (noin 23 km) seitsemän ja

järvialtaille 13. Jokiosuus jaettiin kolmeen osamatkaan. Lähinnä Kuurnaa oleva

havaintopiste sijaitsi Kulhonselällä, noin 12 km:n päässä jokisuulta. Seuraava

havaintopiste oli Jokiasemalla, vain reilun kilometrin päässä jokisuusta. Seuraavat

loggerit olivat joen suulla. Jokiosuuden tutkimuslaitteista viisi vietiin vesistöön 8.

toukokuuta, jolloin Kulhonselän ja Jokiaseman havaintopisteille asennettiin kaksi

Page 30: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

23

loggeria sekä jokisuuhun yksi loggeri. Jokisuuhun vietiin vielä kaksi loggeria

toukokuun 23. ja 26. päivä. Tämän lisäksi Jokiaseman havaintopaikan kadonneen

loggerin tilalle, joka kuitenkin löytyi myöhemmin, asennettiin loggeri.

Järvialtailla havaintopisteet sijaitsivat järvenselkien välisissä salmissa. Pielisjoen

jälkeiselle ensimmäiselle järvialtaalle, Pyhäselälle, laitettiin lisäksi kaksi automaattista

seurantalaitetta järvilohien oletetulle vaellusreitille. Vaellusaikojen laskettaessa

keskityttiin salmien havaintopisteisiin. Pyhäselän havaintopisteet täydensivät näitä

tietoja. Järvialtaiden loggerit vietiin Vuoniemeen, Arvinsalmeen ja Vuosalmeen 16.

toukokuuta sekä tutkimusalueen päättävään Orisalmeen 20. toukokuuta ja sitä edeltäviin

Paasveden pohjoispään salmiin 6. kesäkuuta. Kuhunkin salmeen asennettiin kaksi

loggeria kantavuusalueen varmistamiseksi. Pyhäselälle vietiin loggerit vasta 11.

kesäkuuta. Orisalmen, Paasveden ja Pyhäselän loggerit oli suunnattu lähinnä

järvilohiemojen seurantaan. Rekisteröintilaitteet asennettiin pohjaan ankkuroituna

kiviarkkuihin tai lippuun/kohoon kiinnitettyinä. Yksi loggereista asennettiin

sukeltamalla väylämerkkiin sekä muutama ankkuroitiin pohjaan ilman minkäänlaista

kohoa.

Loggereiden tallentamia tietoja purettiin tietyn väliajoin kämmentietokoneella, josta

tiedot siirrettiin edelleen tietokoneelle aineiston käsittelyä varten. Tiedot ovat

purettaessa ascii-tiedostoja, josta ne voidaan edelleen siirtää Exceliin xls-tiedostoiksi.

Rekisteröintitiedoista suodatettiin muut äänisignaalit ja rekisteröintiajat liitettiin oikean

kalan tunnistetietoihin.

4.4 Veneseuranta

Automaattisten rekisteröintilaitteiden lisäksi muutamia jokisuuhun vapautettuja kaloja

seurattiin manuaalisilla seurantalaitteilla (Sonotronics Mantrak, Kuva 6). Kyseessä oli

ns. pilottikoe, jonka tarkoituksena oli seurata kaloja veneestä kyseisen laitteen avulla ja

selvittää kuinka kalat käyttäytyvät heti vapautuksen jälkeen. Manuaalinen laite koostuu

veteen asennettavasta ja äänisignaaleja vastaanottavasta hydrofonista sekä

vastaanottimesta ja kuulokkeista. Hydrofonista kulkee kaapeli vastaanottimeen ja

vastaanottimesta puolestaan kaapeli kuulokkeisiin, jonka avulla kuullaan lähettimen

Page 31: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

24

signaalit. Vaihtoehtona kuulokkeille on kaiutin. Automaattisen laitteen tavoin

manuaalinen laite voidaan laittaa skaalaamaan eri taajuuksia tai se voidaan asettaa

vastaanottamaan vain yhtä taajuutta. Kun laite on asennettu vastaanottamaan tiettyä

taajuutta ja sen taajuinen lähetinkalan on laitteen kuuluvuusalueella, niin alkaa

kaiuttimesta tai kuulokkeista kuulua piippauksista muodostuva koodi tietyllä

intervallilla. Laitteen näytöllä näkyy tällöin kalan tunnistetiedot eli äänisignaalin taajuus

ja intervalli vuoronperään.

Kuva 6. Äänisignaalien manuaalinen kuuntelulaite.

Veneseurantaa kokeiltiin kahdeksaan järvilohen vaelluspoikaseen, joista kuusi oli 2-

vuotiaita laitoskaloja ja kaksi Ala-Koitajoen luonnonlohta. Seurantaan otetut kalat

tuotiin Kuurnasta hapetetussa kuljetusastiassa vapautuspaikan lähelle sijoitettuun

sumppuun. Sumpusta kalat siirrettiin yksitellen vapautuspaikalle jokisuuhun yleensä

saman päivän aikana. Muutama kaloista oli sumpussa pidempään. Kaloja seurattiin

laittamalla hydrofoni veteen ja paikantamalla kalan oletettu kulkusuunta. Kalojen

kuuntelu ei onnistunut liikkuvasta veneestä, vaan kuuntelu suoritettiin paikallaan

ollessa. Äänisignaalin kuuluessa voimakkaimmin kalan sijainti merkattiin GPS:n

reittipisteeksi. Reittipisteistä piirrettiin kalojen vaellusreitit MapSource karttaohjelmalla

(Garmin Ltd.).

Page 32: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

25

4.5 Vaellusnopeuden selvittäminen

Vaellusnopeuksia laskettaessa lähtökohtana on oletus, että kalat vaeltavat tasaista

vauhtia läpi matkan. Tämän oletuksen nojalla voimme laskea kaloille teoreettisia

vaellusnopeuksia tietyille eri havaintopisteiden välisille matkoille. Tarkasteltaessa

lähetinkalojen vaellusta havaintopaikalta toiselle saadaan nopeustietoja kalojen

liikkeistä vaelluksen eri vaiheissa. Vaellusajat havaintopisteeltä toiselle on laskettu

edellisen havaintopaikan viimeisestä rekisteröintitiedosta seuraavan havaintopaikan

ensimmäiseen rekisteröintitietoon. Havaintopisteiden väliset etäisyydet on laskettu

laivaväyliä myötäillen MapSource karttaohjelman etäisyystyökalua käyttäen.

4.6 Vaellusaktiivisuuden testaaminen

Lähetinsmolttien seurannan ohella Kuurnassa tehtiin myös samoilla laitoskalaerillä

laajempi vapautuskoe. Kokeen tarkoituksena oli selvittää laitoskalojen vaellusvalmiutta

ja lähtöä vaellukselle. Kokeessa oli mukana kolme laitoskasvatuserää, joista 2-vuotiaat

järvilohet merkittiin yksilöllisillä t-ankkurimerkeillä. Kalat nukutettiin ennen merkintää

puskuroidulla trikaiinilla (MS-222). Nukutetut kalat merkittiin käsi-injektorin avulla,

jolla tulitikun pituinen t-ankkurimerkki asetettiin selkäevän juureen siten, että merkin

väkänen jäi eväruotojen väliin. Merkin etuna on sen nopea kiinnittäminen ja Carlin-

merkistä poiketen merkki jättää vain yhden reiän kalan toiselle puolelle, sillä sitä ei

paineta kalan ihon läpi molemmin puolin (Kuvat 7 ja 8). Kalojen pituustiedot sekä

evävauriot kirjattiin ylös merkinnän yhteydessä.

Page 33: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

26

Kuva 7. T-ankkurimerkin asennukseen käytetty käsi-injektori.

Kuva 8. T-ankkurimerkitty järvilohen vaelluspoikanen.

Kalat merkittiin 9. toukokuuta, jonka jälkeen ne laitettiin toipumaan pyyntilaitteeseen

kolmeksi yöksi ennen poistosihdin avaamista 12. toukokuuta. Jokaisesta kalaerästä

laitettiin 200 kalaa Kuurnassa sijaitsevaan emokalojen pyyntilaitteen pääkammioon,

jonka poistoputken päässä oli kalojen lähtöä estävä sihti. Pyyntilaitteen läpi pumpattiin

Page 34: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

27

jatkuvasti Pielisjoesta vettä noin 250–300 l/min. Lohien lähtöä vaellukselle seurattiin

asentamalla poistoaukon alapuolella olevaan kammioon sumppu, jonne lähteneet kalat

kerättiin. Lähtöseuranta toteutettiin 12.5.–13.6.2008, jolloin sumppu koettiin päivittäin

ja saatujen kalojen merkkien numerot kirjattiin ylös. Sumpusta saadut merkitsemättömät

1-vuotiaat lohet mitattiin ja punnittiin. Tietojen kirjaamisen jälkeen kalat vapautettiin

Pielisjokeen. Veden lämpötilaa seurattiin kokeen yhteydessä.

4.7 Menetelmätekniikka

4.7.1 Ultraäänilähettimen kuuluvuus

Lähettimen ja loggerin välistä kuuluvuutta ei testattu kokeellisesti, joten lähettimen

kantavuus perustuu aiempiin tutkimuksiin. Valmistaja (Sonotronics) lupaa optimioloissa

jopa 750 metrin kuuluvuuden PT-3 tyypin lähettimelle. Vastaavasta aiheesta vuonna

2007 Joensuun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tehdyssä opinnäytetyössä

testattiin PT-3 lähettimen kuuluvuutta. Kokeen mukaan loggeri oli vallitsevissa

olosuhteissa rekisteröinyt signaalin kauemmiltaan 230 metrin päässä olleesta

lähettimestä (Vaarala 2007). Tämän perusteella loggerin voidaan olettaa rekisteröineen

lähettimen signaaleja noin 200 metrin etäisyydeltä.

4.7.2 Menetelmätekniset rajoitukset

Kalojen liikkeitä käsittelevä aineisto perustuu rekisteröintilaitteiden tallentamiin

tietoihin ja käytännön syistä tiedot eivät ole täydellisiä. Syitä tähän voidaan hakea

tutkimuslaiteiden tekniikasta, asennuksesta, välinetappioista ja lähettimien paristojen

kestosta.

Tutkimuslaitteiden vienti vesistöön onnistui ajallaan ja vain yksi laitoskala on voinut

uida Pielisjoen jokisuun kahden pääsalmen havaintopaikkojen ohi jokisuun kolmannen

pienen salmen kautta, jonne vietiin loggeri vasta 26. kesäkuuta. Tämä kala havaittiin

kuitenkin seuraavalla havaintopaikalla Vuoniemessä, joten kalan tiedetään varmuudella

poistuneen joelta. Heinsalmen toisen loggerin kello ei ollut ajassa, mikä on voinut

Page 35: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

28

aiheuttaa rekisteröintiajan virhettä yhden laitos B:n kalan kohdalla. Kellovirhe korjattiin

10. kesäkuuta.

Pielisjoen suualueella rekisteröintitiedon puutetta on aiheuttanut todennäköisesti

jokisuun keskimmäisen loggerin karikkoinen sijoituspaikka aiheuttaen katvealueita.

Tämän vuoksi matkanopeuksia laskettaessa ja tarkasteltaessa vaelluksen dynamiikkaa

on käytetty edellisen havaintopaikan, Jokiaseman havaintoaineistoa. Vuoniemen toisen

loggerin katoaminen selittää siellä tiedonpuutetta. Vuosalmessa toisen loggerin

rekisteröintitietojen puuttuminen viittaa kalojen liikkuneen toista reunaa pitkin tai

loggerin sijoituspaikan katvealueisiin. Kalat ovat mahdollisesti ohittaneet myös muita

havaintopisteitä katveessa.

Hitaiden kalojen lähettimen paristojen kuluminen loppuun selittää osaltaan

kalahavaintojen vähyyden mentäessä kauemmaksi vapautuspaikasta. Tuloksien valossa

näyttäisi siltä, että monet lähetinkaloista jäivät syönnökselle jo ensimmäiselle

järvialtaalle, Pyhäselälle, mistä johtuen lähettimien paristot ovat todennäköisesti

kuluneet loppuun syönnösvaiheen aikana ja kalahavaintoja Pyhäselän ylityksestä ei

saatu. Kalat ovat voineet vaeltaa Pyhäselän yli myös ns. Tikan kaivannon kautta, jonne

ei asennettu loggereita. On myös mahdollista, että jotkut kalat ovat ohittaneet

havaintopaikan loggereita purettaessa, mistä johtuen niiden rekisteröintitiedot eivät

tallentuneet laitteen muistiin.

Havaintopaikoilla hyvin nopeasti liikkuneet kalat ovat voineet ohittaa havaintopisteen

eli ehtineet uida tutkimuslaitteen kuuluvuusalueen ulkopuolelle ennen kuin laite on

ehtinyt tallentaa lähettimen äänisignaalin.

Page 36: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

29

5 TULOKSET

5.1 Laitoskalojen vaellusvalmius

Vaelluskoe osoitti 2-vuotiaiden laitoslohien suuremman vaellusvalmiuden verrattuna 1-

vuotiaisiin laitoslohiin. Sumppu koettiin ensimmäisen kerran 13. toukokuuta, jolloin jo

59 % 2-vuotiaista laitoskaloista oli lähtenyt. Veden lämpötila oli tällöin 8,3 0C. Laitos

A:n kaloja lähti heti alussa enemmän kuin laitos B:n. Alun jälkeen 2-vuotiaiden

järvilohien lähtö Kuurnasta väheni huomattavasti (Kuvio 5). Molemmista laitosryhmistä

lähti 191 kalaa. Kaksivuotiaita järvilohia jäi lähtemättä ainoastaan 15.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

12.touko

14.touko

16.touko

18.touko

20.touko

22.touko

24.touko

26.touko

28.touko

30.touko

1.kesä

3.kesä

5.kesä

7.kesä

9.kesä

11.kesä

13.kesä

Kaloja, kpl

01234567891011121314151617181920

Veden lt, C

Laitos A Laitos B Veden lt

Kuvio 5. Kaksivuotiaiden järvilohien lähtö Kuurnassa 12.5.–13.6.2008.

Yksivuotiaiden laitoskalojen vaellusaktiivisuus oli kokeen perusteella selvästi 2-

vuotiaita heikompaa. Laitos C:n kaloista vain noin puolet lähti seurantajakson aikana.

Kalojen vaellusaktiivisuus alkoi nousta vasta kokeen lopussa. Huippu saavutettiin

kokeen viimeisenä päivänä 13. kesäkuuta, jolloin lähti 31 kalaa (Kuvio 6). Laitos C:n

kaloja jäi lähtemättä 95.

Page 37: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

30

0

5

10

15

20

25

30

35

12.touko

14.touko

16.touko

18.touko

20.touko

22.touko

24.touko

26.touko

28.touko

30.touko

1.kesä

3.kesä

5.kesä

7.kesä

9.kesä

11.kesä

13.kesä

Kaloja, kpl

01234567891011121314151617181920

Veden lt, C

Laitos C veden lt

Kuvio 6. Yksivuotiaiden järvilohien lähtö Kuurnassa 12.5–13.6.2008.

5.2 Selviytyminen

5.2.1 Pielisjoki

Kuurnasta vapautettiin 14.5.–14.6.2008 kaikkiaan 54 lähetinkalaa, joista 17:sta ei saatu

ainuttakaan havaintoa. Jokiosuudella katosi kuusi kalaa, joista neljä Jokiaseman jälkeen

lähellä Pielisjoen suuta kadonnutta kalaa, poistui todennäköisesti joelta. Yli puolet

merkityistä järvilohismolteista (26/48) poistui varmuudella joelta. Järvitaimenten

selviytymisaste joella oli 83 % (5/6). Laitoskaloja (n=33), joista ei saatu ainuttakaan

loggerin tallentamaa havaintoa tutkimusalueella, oli kaikkiaan 13. Ala-Koitajoen

järvilohista (n=12) neljäsosa ja kuudesta vapautetusta järvitaimenesta yksi katosi

kokonaan eli järvilohien vapautuksen jälkeinen hävikki oli 33 % (16/48) ja

järvitaimenten 17 % (1/6) (Taulukko 6).

Page 38: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

31

Taulukko 6. Lähetinkalojen selviytyminen jokiosuudella kalaryhmäkohtaisesti.

Alkuperä Vapautettu Kuurnassa

Joelta poistunut Ei havaintoja

Joella kadonnut

Laitos A 13 10 2 1

Laitos B 13 4 6 3

Laitos C 10 4 5 1

Ala-Koitajoki 12 8 3 1

Järvitaimen 6 5 1 0

Yht. 54 31 17 6

5.2.2 Vapautuksen jälkeinen hävikki

Kuurnassa 14.5.–12.6.2008 viikon välein toteutetun vapautusseurannan mukaan kalojen

vapautuksen jälkeinen hävikki oli vähäisintä toukokuun lopussa (Kuvio 7).

0

1

2

3

14.5.08 (n=6) 22.5.08 (n=6) 29.5.08 (n=8) 5.6.08 (n=8) 12.6.08 (n=8)

Lähteneet kalat (kpl)

Laitos A

Laitos B

Laitos C

Ala-Koita

Kuvio 7. Viikon välein toteutetun vapautusseurannan (2+2+2 laitoskalaa ja 2 luonnonlohta 29.5 lähtien) lähteneet kalat vapautuspäivittäin.

Kolmena päivänä kesäkuussa Kuurnasta vapautettiin yksi laitos A:n ja yksi laitos B:n

kala sekä verrokiksi yksi Ala-Koitajoen luonnonlohi lukuun ottamatta kesäkuun 2.

päivää, jolloin verrokkina oli kaksi luonnonlohta. Kaikista kesäkuun 2. päivä

vapautetuista kaloista saatiin havaintoja vapautuksen jälkeen (Kuvio 8).

Page 39: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

32

0

1

2

3

2.6.08 (n=4) 7.6.08 (n=3) 14.6.08 (n=3)

Lähteneet kalat (kpl)

Laitos A

Laitos B

Ala-Koita

Kuvio 8. Kesäkuun kolmena vapautuspäivänä lähteneet kalat.

Edellisten lisäksi kesäkuun 4. vapautettiin vielä kaksi Ala-Koitajoen luonnonlohta,

joista molemmista saatiin havaintoja vapautuksen jälkeen.

Toukokuun 29. päivä kaikki vapautetut järvitaimenet (n=5) poistuivat joelta. Kesäkuun

2. päivä vapautettu kuudes järvitaimen katosi vapautuksen jälkeen.

5.3 Vaellusaikataulu

Luonnossa smolttiutuneet Ala-Koitajoen kalat poistuivat joelta huomattavasti

laitoskaloja nopeammin. Luonnonlohien keskimääräinen vaellusaika jokiosuudella

(noin 23 km) oli 0,8 vuorokautta. Tätä nopeammin jokiosuuden vaelsivat Ala-Koitajoen

järvitaimenet, jotka poistuivat joelta keskimäärin 0,7 vuorokaudessa. Akustinen

telemetria vahvistaa vaelluskokeen tavoin laitos C:n 1-vuotiaiden järvilohien huonoa

vaellusvalmiutta. Laitos C:n kalat poistuivat joelta hitaimmin. Laitoskaloista laitos A:n

kalat vaelsivat jokiosuuden nopeimmin, keksimäärin 1,4 vuorokaudessa. Jokiosuuden

jälkeen kalahavaintojen lukumäärä väheni selkeästi seuraavilla havaintopaikoilla

Vuoniemessä ja Arvinsalmessa. Ala-Koitajoen järvilohet saavuttivat Vuoniemen

nopeimmin, keskimäärin 7,2 vuorokaudessa. Yksi järvitaimen viipyi Pyhäselällä lähes

Page 40: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

33

kuukauden, mikä nostaa järvitaimenten keskimääräistä vaellusaikaa Kuurnasta

Vuoniemeen. Laitoskaloista varmoja havaintoja Pyhäselän ylityksestä oli vain laitos

A:n kohdalla. Arvinsalmeen Ala-Koitajoen järvilohet vaelsivat ryhmäkohtaisesti

tasaisinta vauhtia. Luonnonlohet saapuivat Arvinsalmeen 13,1–13,8 vrk:ssa. Kaikista

nopeimmin Arvinsalmeen vaelsi yksi laitos A:n kala käyttäen noin 60 km:n matkaan

aikaa reilun viikon (Taulukko 7).

Taulukko 7. Keskimääräiset vaellusajat (vrk) välillä Kuurna-jokisuu (22,6 km), Kuurna-Vuoniemi (45,6 km) ja Kuurna-Arvinsalmi (57,8 km).

Jokisuu Vuoniemi Arvinsalmi

Alkuperä Ka. Min Maks n Ka. Min Maks n Ka. Min Maks n

Laitos A 1,4 0,8 3,4 7 12,5 6,4 21,1 5 14,8 7,2 25,6 4

Laitos B 3,5 0,4 9,5 4 0 0

Laitos C 11,5 0,7 20,0 3 20,6 1 33,3 1

Ala-Koitajoki 0,8 0,4 1,1 6 7,2 5,1 10,5 3 13,3 13,1 13,8 3

Järvitaimen 0,7 0,4 1,0 3 18,1 7,0 28,5 3 12,6 8,7 16,4 2

Loggerien tallentamat tiedot olivat hyvin vähäisiä Arvinsalmen jälkeen. Vuosalmen oli

ohittanut ainoastaan viisi, Heinsalmen kolme ja Orisalmen kaksi kalaa.

Vaellusvalmiuden huippuvaiheessa olevien Ala-Koitajoen järvilohien havainnot

loppuivat Arvinsalmeen. Yhden järvitaimenen vaellus Kuurnasta Vuosalmeen oli

huomattavan nopeaa. Kala vaelsi noin 69 km:n matkan reilussa yhdeksässä

vuorokaudessa. Huomattavaa on myös yhden laitoskalan vaellus Kuurnasta Orisalmeen

(108 km) reilussa 18 vuorokaudessa. Tämän laitos A:n järvilohismoltin on täytynyt olla

liikkeessä ilman suurempia pysähdyksiä läpi matkan (Taulukko 8).

Taulukko 8. Keskimääräiset vaellusajat (vrk) kalaryhmittäin välillä Kuurna-Vuosalmi (68,9 km), Kuurna-Heinsalmi (95,3 km) ja Kuurna-Orisalmi (108 km).

Vuosalmi Heinsalmi Orisalmi

Alkuperä Ka. Min Maks n Ka. Min Maks n Ka. Min Maks n

Laitos A 19,0 12,9 25,2 2 21,8 15,3 28,2 2 25,9 18,5 33,2 2

Laitos B 12,6 1 0 0

Laitos C 0 0 0

Ala-Koitajoki 0 0 0

Järvitaimen 14,2 9,1 19,2 2 17,5 1 0

Page 41: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

34

Edellisissä taulukoissa (Taulukot 7 ja 8) tummennetut vaellusajat ovat kyseenalaisia.

Laitoksen C kalan Vuoniemen havainto oli tämän kalan ainoa koko tutkimusalueella.

Paristojen kesto tulee kyseenalaiseksi Arvinsalmen ja Orisalmen tummennettujen

vaellusaikojen kohdalla.

5.4 Vaelluksen dynamiikka

5.4.1 Jokiosuus

Vaelluksen alku Kuurnasta Kulhonselälle on pääosin kapeaa jokiuomaa.

Vaellusvalmiuden huippuvaiheessa olevat Ala-Koitajoen järvilohet vaelsivat tämän

välin (10,4 km) selkeästi muita nopeammin keskimääräisen vaellusajan ollessa reilut

kuusi ja puoli tuntia. Laitos C:n yksivuotiaat järvilohet olivat selkeästi muita hitaampia

tällä osamatkalla, mikä kuvaa kalojen huonoa vaellusvalmiutta. Myös yksilöllinen

vaihtelu oli todella suurta yksivuotiailla järvilohilla. Kaksivuotiaista laitoskaloista laitos

B:n eräs yksilö piti nopeinta vauhtia tällä välillä vaeltaen välin 4,5 tunnissa.

Yksilöllinen vaihtelu oli kuitenkin suurta myös B:n kaloilla. Laitos A:n kalat vaelsivat

keskimäärin B:n kaloja nopeammin Kulhonselälle. Ala-Koitajoen järvilohien

yksilöllinen vaihtelu oli vähäisintä vaelluksen alussa. (Taulukko 9).

Taulukko 9. Vaellusajat tunteina (keskiarvo, minimi ja maksimi) sekä havaintojen lukumäärä kalaryhmittäin Kuurnasta Kulhonselälle (10,4 km).

Alkuperä Ka. Min Maks n

Laitos A 17,8 5,2 70,0 11

Laitos B 37,4 4,5 214,7 7

Laitos C 242,7 21,1 471,2 4

Ala-Koitajoki 6,6 3,5 14,8 9

Järvitaimen 18,4 4,0 47,6 5

Seuraava havaintoväli Kulhonselältä Jokiasemalle (11 km) lähelle jokisuuta oli hyvin

vaihteleva. Pielisjoki leviää Kulhonseläksi ennen Utraa, jonka jälkeen se taas kapenee.

Joensuun kohdalla joki haarautuu kahdeksi koskeksi, Itä- ja Länsikoskeksi. Koskien

jälkeen joki jatkuu hidasvirtaisena uomana joen suulle asti. Ala-Koitajoen järvilohet

vaelsivat tämän välin edellisen välin tavoin muita nopeammin, keskimäärin 7,6

Page 42: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

35

tunnissa. Edellisestä välistä poiketen yksivuotiaat järvilohet saapuivat Jokiasemalle

muita laitoskaloja nopeammin ja myös yksilöllinen vaihtelu oli huomattavasti muita

laitosryhmiä vähäisempää. Silmäänpistävää tällä välillä on kalaryhmien keskimääräisten

vaellusaikojen vähäinen poikkeavuus toisistaan (Taulukko 10).

Taulukko 10. Vaellusajat tunteina (keskiarvo, minimi ja maksimi) sekä havaintojen lukumäärä kalaryhmittäin Kulhonselältä Jokiasemalle (11 km).

Alkuperä Ka. Min Maks n

Laitos A 14,2 3,0 37,8 11

Laitos B 18,0 4,1 68,2 6

Laitos C 10,1 7,1 16,1 3

Ala-Koitajoki 7,6 4,6 14,4 8

Järvitaimen 13,0 3,4 43,1 5

Seuraava havaintoväli Jokiasemalta jokisuulle on ainoastaan reilun kilometrin pituinen,

joten se on lyhyytensä johdosta hieman vertailukelvoton aiempiin väleihin verrattuna.

Tämä väli antaa tietoa kalojen käyttäytymisestä joen suualueella. Laitos A:n ja C:n kalat

sekä järvitaimenet poistuivat joelta keskimäärin nopeimmin. Ala-Koitajoen järvilohista

muutama kala pyöri joen suualueella yli päivän, minkä vuoksi kalaryhmän

keskimääräinen vaellusaika tällä välillä poikkeaa selkeästi muista ryhmistä (Taulukko

11). On mahdollista, että nämä luonnonlohet jäivät hauen tai muun vastaavan petokalan

saaliiksi.

Taulukko 11. Vaellusajat tunteina (keskiarvo, minimi ja maksimi) sekä havaintojen lukumäärä kalaryhmittäin Jokiasemalta jokisuuhun (1,2 km).

Alkuperä Ka. Min Maks n

Laitos A 0,32 0,12 0,38 7

Laitos B 1,1 0,50 1,9 4

Laitos C 0,29 0,20 0,38 2

Ala-Koitajoki 5,5 0,22 16,9 6

Järvitaimen 0,55 0,35 0,83 3

Seuraavassa kuviossa (Kuvio 9) on esitetty matkakohtaiset vaellusnopeudet

kalaryhmäkohtaisesti jokiosuudella. Laitos A:n ja C:n kalat sekä järvitaimenet lisäsivät

vauhtia joen suun lähestyessä. Laitos A:n kalat vaelsivat jokiasemalle melko tasaista

vauhtia, reilua 1 km:ä tunnissa. Lähellä jokisuuta A:n kalat lisäsivät selvästi vauhtiaan

Page 43: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

36

ja vaellusnopeus välillä Jokiasema-jokisuu oli keskimäärin 4,4 km/h. Laitoksen C

kalojen vaellusnopeus kasvoi läpi jokiosuuden huipentuen joen suualueelle, jossa

vaellusvauhti oli peräti 4,6 km/h. Laitos B:n kalat sekä Ala-Koitajoen järvilohet

vaelsivat keskimäärin tasaisemmin läpi jokiosuuden.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

Laitos A Laitos B Laitos C Ala-Koitajoki JT

Nopeus (km/h)

Kuurna-Kulhonselkä

Kulhonselkä-Jokiasema

Jokiasema-Jokisuu

Kuvio 9. Kalaryhmien keskimääräiset vaellusnopeudet osamatkoittain Kuurnasta jokisuuhun.

Luonnosta pyydystetyt järvitaimenet ja järvilohet vaelsivat jokiosuuden keskimäärin

laitoskaloja nopeammin. Ala-Koitajoen järvilohien keskimääräinen vaellusvauhti joella

oli 1,4 km/h ja kaikista kalaryhmistä jokiosuuden nopeimmin vaeltaneiden

järvitaimenten vauhti 1,6 km/h. Laitoskaloista C:n järvilohet liikkuivat joella hitaimmin

keskimäärin 0,75 km/h ja B:n kalat nopeimmin keskimäärin 1,1 km/h. Laitos A:n kalat

vaelsivat jokiosuudella ryhmäkohtaisesti tasaisimmin (Kuvio 10).

Page 44: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

37

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

Laitos A

(n=7)

Laitos B

(n=4)

Laitos C

(n=3)

Ala-

Koitajoki

(n=6)

JT (n=3)

Nopeus (km/h) Maks

Min

Keskimääräinen nopeus

(km/h)

Kuvio 10. Vaellusnopeus (keskiarvo, minimi ja maksimi) kalaryhmittäin Kuurnasta jokisuuhun (22,6 km).

5.4.2 Järvialtaat

Järvialtaiden ensimmäinen havaintopiste sijaitsi Vuoniemessä, Pyhäselän ja Tikanselän

välisessä salmessa. Jokisuusta Vuoniemeen kertyy noin 23 km:n matka. Taulukossa 12

on esitetty vaellusajat Jokiasemalta Vuoniemeen (24,2 km). Kalahavaintojen määrä

vähentyi merkittävästi jokiosuuden jälkeen ja Vuoniemessä Pyhäselän ylityksestä

seurantalaitteiden rekisteröimiä havaintoja oli ainoastaan kolmesta kalaryhmästä. Ala-

Koitajoen järvilohet vaelsivat tämän välin nopeimmin, keskimäärin 6,5 vrk:ssa. Laitos

A:n kaloilla kului Pyhäselän ylitykseen lähes kaksinkertainen ja järvitaimenilla n. 2,5-

kertainen aika Ala-Koitajoen kaloihin verrattuna (Taulukko 12).

Taulukko 12. Vaellusajat vuorokausina (keskiarvo, minimi ja maksimi) ja havaintojen lukumäärä Jokiasemalta Vuoniemeen (24,2 km).

Alkuperä Ka. Min Maks n

Laitos A 11,0 5,6 19,8 5

Ala-Koitajoki 6,5 4,7 9,7 3

Järvitaimen 16,3 6,3 24,7 3

Page 45: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

38

Vuoniemestä lähetinkalat uivat Tikanselän ja Jänisselän yli noin 12 km:n matkan

seuraavalle havaintopisteelle Arvinsalmeen. Rekisteröintitietoja Tikanselän ylityksestä

oli enää kuudelta järvilohelta ja yhdeltä järvitaimenelta. Tällä välillä Ala-Koitajoen

järvilohien vaellusvauhti hidastui, kun taas laitoksen A kalojen vaellusvauhti nopeutui.

Laitos A:n kalat uivat Vuoniemestä Arvinsalmeen keskimäärin noin kolme kertaa

nopeammin kuin Ala-Koitajoen järvilohet (Taulukko 13).

Taulukko 13. Vaellusajat vuorokausina (keskiarvo, minimi ja maksimi) ja havaintojen lukumäärä Vuoniemestä Arvinsalmeen (12,2 km).

Alkuperä Ka. Min Maks n

Laitos A 2,04 0,72 4,56 3

Ala-Koitajoki 6,1 3,3 8,0 3

Järvitaimen 1,7 1

Seuraavan selän, Ukonselän, ylityksestä on tietoa vain neljältä kalalta. Arvinsalmen

havaintopisteeltä Vuosalmen havaintopisteelle kertyi matkaa noin 11 km. Kaksi

Vuosalmessa havaittua kalaa oli uinut Ukonselällä järvialtaiden osalta kaikista nopeinta

vauhtia. Toinen laitos A:n kala ui tämän osamatkan reilussa 5 tunnissa eli keskimäärin

yli 2 km/h. Toinen järvitaimenista ui tämän välin noin 10 tunnissa (Taulukko 14).

Taulukko 14. Vaellusajat vuorokausina (keskiarvo, minimi ja maksimi) ja havaintojen lukumäärä Arvinsalmesta Vuosalmeen (11,1 km)

Alkuperä Ka. Min Maks n

Laitos A 4,1 0,22 8,0 2

Järvitaimen 1,6 0,42 2,8 2

5.5 Vaellusnopeuksien yksilökohtainen tarkastelu

Matkanopeuksien yksilökohtainen tarkastelu osoittaa yksiselitteisesti kalojen vaelluksen

hidastumisen jokiosuuden jälkeen (Kuvio 11).

Page 46: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

39

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

A62 A67 Ala-Koita18 JT86 JT88

Nopeus (km/h)

Kuurna-Jokisuu

Jokisuu-Vuoniemi

Kuvio 11. Kalojen matkanopeuksia Kuurnasta jokisuuhun (22,6 km) ja jokisuusta Vuoniemeen (23 km).

Alkumatkan (Kuurna-Kulhonselkä) jälkeen jokiosuudella joidenkin kalojen

vaellusvauhti hidastui ja toisten nopeutui, minkä jälkeen järvialtaalle tultaessa se taas

hidastui (Kuvio 12).

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

A14

A4

A20

A62

A67

Ala-Koita83

Ala-Koita18

Ala-Koita77

JT86

JT88

JT87

Nopeus (km/h)

Kuurna-Kulhonselkä

Kulhonselkä-Jokiasema

Jokiasema-Vuoniemi

Kuvio 12. Kalojen matkanopeuksia Kuurnasta Kulhonselälle (10,4 km), Kulhonselältä Jokiasemalle (11 km) ja Jokiasemalta Vuoniemeen (24,2 km).

Page 47: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

40

Pyhäselän jälkeisellä Tikanselällä viidellä kalalla vaellusvauhti oli Vuoniemen jälkeen

nopeutunut ja vain kahdella kalalla hidastunut. Arvinsalmessa kaikki kolme havaittua

A:n kalaa olivat uineet Tikanselällä nopeammin kuin Pyhäselällä (Kuvio 13).

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

A14

A62

A67

Ala-Koita83

Ala-Koita18

Ala-koita77

JT88

Nopeus (km/h)

Kuurna-Kulhonselkä

Kulhonselkä-Jokiasema

Jokiasema-Vuoniemi

Vuoniemi-Arvinsalmi

Kuvio 13. Arvinsalmessa havaittujen kalojen matkanopeudet osamatkoittain Kuurnasta Arvinsalmeen.

Kauemmaksi järviosuudella mentäessä vaellusnopeus näyttäisi kasvaneen useimmilla

yksilöillä. Kolme neljästä Vuosalmessa havaitusta kalasta vaelsi Ukonselällä

nopeammin kuin aikaisemmilla järviosuuksilla. Laitoskala A67 vaelsi Arvinsalmesta

Ukonselän yli Vuosalmeen keskimäärin yli 2 km/h, joka on järvialtaita tarkasteltaessa

erityisen kova vauhti (Kuvio 14).

Page 48: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

41

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

A14 A67 JT6 JT88

Nopeus (km/h)

Kuurna-Kulhonselkä

Kulhonselkä-Jokiasema

Jokiasema-Arvinsalmi

Arvinsalmi-Vuosalmi

Kuvio 14. Vuosalmessa havaittujen kalojen matkanopeudet Kuurnasta Kulhonselälle (10,4 km), Kulhonselältä Jokiasemalle (11 km), Jokiasemalta Arvinsalmeen (36,4 km) ja Arvinsalmesta Vuosalmeen (11,1 km).

Seuraava kuvio täydentää edellisiä havaintoja, joiden mukaan vaellusvauhti joelta

järvelle tultaessa ensiksi hidastui ja kauemmaksi mentäessä nopeutui. Paasvedellä

havaittujen kolmen kalan vaellusnopeus kasvoi Vuoniemen jälkeen (Kuvio 15).

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

A4 A67 JT88

Vaellusnopeus (km/h)

Kuurna-Jokiasema

Jokiasema-Vuoniemi

Vuoniemi-Paasvesi

Kuvio 15. Paasvedellä havaittujen kalojen matkakohtaiset nopeudet välillä Kuurna-Jokiasema (21,4 km), Jokiasema-Vuoniemi (24,2 km) ja Vuoniemi-Heinsalmi (49,7 km).

Page 49: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

42

Yksi laitoslohi rekisteröityi jokaisella havaintopisteellä välillä Kuurna-Orisalmi. Yksi

järvitaimen puolestaan havaittiin vapautuksen jälkeen jokaisella havaintopaikalla

Paasvedelle asti. Laitos A:n järvilohi vaelsi reilun 100 km:n matkan Kuurnasta

Pyyvedelle avautuvaan Orisalmeen, keskimäärin 0,26 km tunnissa. Järvitaimenen

vaellusvauhti oli Kuurnasta Paasvedelle avautuvaan Heinsalmeen hieman hitaampaa,

keskimäärin 0,23 km:ä tunnissa. Kalojen A67:n ja JT88:n vaellusnopeuksissa oli

samankaltaisia piirteitä. Kalojen vaellus oli pulssimaista välistä hidastuen, nopeutuen ja

tasoittuen. Vaellusnopeuden syklimäisyys näkyi selvimmin järvilohen viivakaaviossa

(Kuvio 16).

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

Kuurna

Kulhonselkä

Jokias

ema

Jokisu

u

Vuoniemi

Arvinsalmi

Vuosalm

i

Paasv

esi

Orisalm

iVaellusnopeus (km/h)

A67

JT88

Kuvio 16. Yhden laitoskalan (A67) matkakohtaiset nopeudet välillä Kuurna-Orisalmi (108 km) ja yhden järvitaimenen (JT88) vaellusvauhti osamatkoittain välillä Kuurna-Paasvesi (95,3 km).

Page 50: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

43

5.6 Vaellukseen vaikuttavat tekijät

5.6.1 Kalan ulkoiset ominaisuudet

Kalan pituutta, painoa ja kuntokerrointa verrattiin vaellusaikoihin. Korrelaatiosta

puhuttaessa korrelaatiokertoimen (r) raja-arvona voidaan pitää 0,7, jolloin voidaan

puhua merkitsevästä muuttujien välisestä riippuvuudesta. Kalan ulkoisten

ominaisuuksien ja vaellusajan välistä riippuvuutta tutkittiin Pearsonin korrelaatiolla.

Tarkasteluita tehtiin kaikille laitoskaloille ja Ala-Koitajoen kaloille sekä havaintojen

määrän salliessa myös kalaryhmäkohtaisesti. Hyvän korrelaation löytyessä (r ≥ 0,7)

havainnot sovitettiin lineaarista regressiomallia apuna käyttäen.

Kaksivuotiaiden laitoskalojen painojen ja vaellusajan välille löydettiin jokiosuudella

positiivinen riippuvuus eli kaksivuotiaiden laitoslohien painon kasvaessa vaellusaika

vastaavasti kasvoi. Korrelaatiokertoimen arvo oli likipitäen 0,7 ja lineaarisen

regressiomallin selitysaste (r2) oli 0,4842 eli riippuvuus selittyy 48-prosenttisesti. On

kuitenkin huomattava, että suurimman kalan vaikutus tähän riippuvuuteen oli erittäin

merkitsevä (Kuvio 17). Pituuden ja vaellusajan välillä korrelaatiokertoimen arvo oli

0,55.

Page 51: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

44

R2 = 0,4842

0

2

4

6

8

10

12

50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100

Paino (g)

Vaellusaika (vrk)

Kuvio 17. Kaksivuotiaiden laitoskalojen painon ja vaellusajan välinen riippuvuus jokiosuudella.

Laitos B:n järvilohilla havaittiin kalan koon ja vaellusajan välistä positiivista

riippuvuutta välillä Kuurna-Jokiasema. Kalaryhmän pituudet ja painot korreloivat

vaellusaikaan nähden tällä välillä eli mitä suurempi smoltti sitä hitaammin se vaelsi

jokimatkalla. Korrelaatiokertoimen arvo pituuden ja vaellusajan välillä oli peräti 0,93,

mutta tässäkin suurin, yli 22 cm:n kala, vaikutti huomattavasti regressioon. Selitysaste

tälle riippuvuudelle oli puolestaan 0,8704 eli riippuvuus selittyy 87-prosenttisesti

(Kuvio 18). Painon ja vaellusajan välinen riippuvuus oli hieman huonompi (r = 0,92 ja

r2 = 0,8387).

Page 52: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

45

R2 = 0,8704

0

50

100

150

200

250

170 180 190 200 210 220 230

Pituus (mm)

Vaellusaika (h)

Kuvio 18. Laitos B:n kalojen pituuden ja vaellusajan välinen riippuvuus Kuurnasta Jokiasemalle.

Luonnossa smolttiutuneiden Ala-Koitajoen järvilohien kuntokerroin korreloi

vaellusaikaan nähden jokiosuudella eli mitä tanakampi luonnonlohi sitä hitaammin se

vaelsi joella. Kuntokerroin korreloi vaellusaikaan nähden myös jokiosuuden jälkeen

Pyhäselällä välillä Jokiasema–Vuoniemi (r = 0,80), mutta toisaalta tässä riippuvuudessa

oli vain kolme kalaa. Jokiosuudella kuntokertoimen ja vaellusajan välisen riippuvuuden

korrelaatiokertoimen arvo oli 0,74 ja lineaarisen regressiomallin selitysaste 0,5406 eli

lineaarinen malli selittää 54 % havaitusta vaellusajan vaihtelusta (Kuvio 19).

Page 53: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

46

R2 = 0,5406

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

0,7 0,72 0,74 0,76 0,78 0,8 0,82 0,84 0,86 0,88 0,9

kuntokerroin

vaellusaika (vrk)

Kuvio 19. Ala-Koitajoen järvilohien kuntokertoimen ja vaellusajan välinen riippuvuus jokiosuudella.

Lisäksi järvitaimenten kuntokerroin korreloi vaellusaikaan joella (r = 0,81) eli

tanakammat, pituutensa nähden painavammat kalat, vaelsivat Kuurnasta jokisuuhun

hitaammin kuin hoikemmat, pituutensa nähden kevyemmät kalat. Järvitaimenen

pituuden ja painon sekä vaellusajan välillä havaittiin puolestaan negatiivinen korrelaatio

Jokiasemalta Vuoniemeen (molemmissa r ≈ 1) eli kooltaan suurimmat kalat vaelsivat

joen suualueelta Pyhäselän yli Vuoniemeen nopeimmin. Toisaalta kaikissa näissä

riippuvuuksissa kalojen lukumäärä oli vain kolme.

5.6.2 Ympäristötekijät

Vapautuspäivämäärän, veden lämpötilan ja virtaaman vaikutusta vaellusaikaan tutkittiin

vaelluksen alkumatkalla Kuurnasta Kulhonselälle ja Kuurnasta Jokiasemalle.

Yksivuotiaiden järvilohien vaellus oli selvästi muita ryhmiä hitaampaa johtuen kalojen

huonosta vaellusvalmiudesta ja myöhemmin kehittyneestä vaellusaktiivisuudesta, joten

ympäristötekijöiden vaikutus 1-vuotiaiden järvilohien vaellusnopeuteen jätettiin

tutkimuksen ulkopuolelle. Järvitaimenet jätettiin myös tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne

vapautettiin pääosin yhtenä päivänä.

Page 54: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

47

Veden lämpötilan sekä virtaaman ja alkumatkan vaellusaikojen välillä ei löytynyt

yhteyksiä.

Vapautusajankohdan ja kalojen keskimääräisten vaellusaikojen tarkastelussa on

huomattava, että eri päivinä vapautettujen järvilohien lukumäärät olivat aika pieniä

(vain muutamia kaloja), joten vapautusajankohdan vaikutusta ei pysty selvittämään

luotettavasti. Viikon välein vapautettujen kalojen alkumatkan (Kuurna-Kulhonselkä)

vaellusaikojen perusteella selvitettiin laitoskalojen alasvaelluksen huippuvaiheen

ajoittumista. Luonnossa smolttiutuneita Ala-Koitajoen järvilohia saatiin toukokuun

lopulla laitoslohien verrokiksi. Luonnonlohet olivat pyydettäessä jo vaelluksella alas ja

edustivat vaellusvalmiuden huippuvaiheessa olevia yksilöitä, joten niiden alasvaellus oli

vapautuspäivittäin hyvin aktiivista ja yksilölliset vaihtelut vaellusnopeuksissa vähäisiä.

Laitoslohien vaellusajat olivat samansuuntaisia luonnonlohien vaellusaikoihin nähden

toukokuun lopun ja kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana, joten tämän

perusteella ainakin osalla 2-vuotiaista laitoslohista vaellusvalmiuden huippuvaihe

kehittyi kyseisenä aikana. Osalla 2-vuotiaista laitoslohista vaellusaktiivisuus oli

huipussaan hieman tätä aikaisemmin toukokuun loppupuolella (Kuvio 20).

0

20

40

60

80

100

120

140

14.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6.

Vaellusaika (h)

2-v laitoskalat

Ala-Koita JL

Kuvio 20. Viikon välein vapautettujen kaksivuotiaiden laitoskalojen ja luonnonlohien keskimääräiset vaellusajat tunteina Kuurnasta Jokiasemalle.

Page 55: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

48

Tarkasteltaessa 2-vuotiaiden laitoslohien alkumatkan (Kuurna-Jokiasema)

keskimääräisiä vaellusaikoja kaikkina vapautuspäivinä havainnot ovat edellisen kuvion

kaltaisia. Laitoslohien alasvaellus oli nopeinta toukokuun loppupuolelta kesäkuun

alkupuolelle. Ensimmäisenä ja viimeisenä vapautuspäivänä vaellusvauhti oli selvästi

muita ajankohtia hitaampaa (Kuvio21).

12.6

14.5

14.6

7.65.6

2.6

29.5

22.5

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

Vaellusaika (h)

Kuvio 21. Kaksivuotiaiden laitoslohien keskimääräiset vaellusajat tunteina Kuurnasta Jokiasemalle vapautuspäivittäin.

Seuraavassa kuviossa on esitetty Ala-Koitajoen järvilohismolttien keskimääräiset

vaellusajat Kuurnasta Jokiasemalle kaikkina vapautuspäivinä (Kuvio 22).

Vaellusaikojen perusteella luonnonlohien vaelluksen huippuvaihe näytti ajoittuvan

kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Vaellusvauhti oli kuitenkin nopeimmillaan viimeisenä

vapautuspäivänä 14. kesäkuuta eli luonnonlohien joukossa oli myös yksilöitä, joiden

vaellusaktiivisuuden huippuvaihe kehittyi myöhemmin.

Page 56: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

49

14.6

12.6

2.6

5.6

29.5

4.6

6

8

10

12

14

16

18

20

Vaellusaika (h)

Kuvio 22. Ala-Koitajoen järvilohien keskimääräiset vaellusajat tunteina Kuurnasta Jokiasemalle vapautuspäivittäin.

5.6.3 Vuorokausirytmi

Vaelluksen vuorokausirytmin tarkastelussa keskityttiin jokiosuuteen, jossa kalat olivat

pääosin liikkeessä ilman suurempia pysähdyksiä ja vaelluksen vuorokautinen luonne oli

selvemmin havaittavissa. Järvialueella kalahavaintojen määrä oli myös selvästi

vähäisempi kuin jokiosuudella.

Tutkimuslaitteiden tallentamat smolttihavainnot jaettiin päiväaikaan (klo: 6.00–18.00)

sekä ilta- ja yöaikaan (klo: 18.00–6.00). Loggerien tallentamien tietojen perusteella 1- ja

2-vuotiaat laitoslohet sekä Ala-Koitajoen luonnonlohet liikkuivat joella aktiivisemmin

ilta- ja yöaikaan kuin päiväsaikaan. Järvitaimenilla ei ollut havaittavissa vaelluksen

vuorokausirytmiä.

5.7 Seurantakoe

Jokisuuhun vapautettujen vaelluspoikasten veneseuranta onnistui vain viidelle kalalle

kahdeksasta ja niille saatiin piirrettyä alkuvaiheen vaellusreitit. Kolmen kalan

Page 57: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

50

veneseuranta epäonnistui. Yhtä laitos A:n kalaa ei ehditty seurata, vaan kala vapautettiin

Pielisjoen alajuoksuilta reilun 2 km:n päästä jokisuusta. Toinen A:n kala puolestaan

katosi miltei heti vapautuksen jälkeen, koska kahden kalan yhtäaikainen seuranta ei

onnistunut toivotulla tavalla. Seurantakalat vapautettiin veneestä jokisuussa lukuun

ottamatta yhtä kalaa, joka vapautettiin järvialtaalla. Tämä Pyhäselällä vapautettu laitos

B:n kala hävisi melkein heti. Tästä kalasta saatiin kuitenkin havaintoja vapautuspaikan

lähettyville asennettujen loggerien perusteella. Kala havaittiin Pyhäselällä vielä noin

kolmen viikon jälkeen vapautuksesta.

Seurantakalojen vaellusreiteistä havaittiin, että Laitos B:n kalojen vaellusvauhti oli

vapautuksen jälkeen nopeinta ja Ala-Koitajoen luonnonlohien hitainta. Kalat

suuntasivat järvialtaalla oletetun vaellusreitin mukaisesti kohti etelää. Nopein

seurantakala (B69) vaelsi vajaan neljän kilometrin matkan keskimäärin 1,8 km/h ja

hitain (Ala-Koita17) puolentoista kilometrin matkan keskimäärin 0,82 km/h (Liitteet).

Jokisuun kuudesta vapautetusta seurantakalasta viidestä saatiin havaintoja järvialtailla.

Arvinsalmen ohitti varmuudella neljä seurantakalaa. Kala B69 piti alkumatkan tapaan

järvialtaalla yllä nopeinta vauhtia. Tämä laitoslohi vaelsi Arvinsalmeen noin 35 km:n

matkan 14 vrk:ssa ja Paasvedelle noin 72 km:n matkan reilussa 19 vrk:ssa, joten kalan

vaellusvauhti lähes kolminkertaistui Arvinsalmen jälkeen. Ala-Koitajoen luonnonlohista

(Ala-Koita16) vaelsi erityisen hitaasti. Toinen luonnonlohi (Ala-Koita17) saapui

Vuoniemeen vauhdilla. Vuoniemessä ei ollut havaintoja yhdestäkään seuraavalla

havaintopisteellä Arvinsalmessa havaitusta kalasta, joten on mahdollista, että osa

seurantakaloista on uinut Pyhäselältä Tikanselälle ns. Tikan kaivannon kautta, jonne ei

asennettu loggereita (Taulukko 15).

Page 58: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

51

Taulukko 15. Jokisuusta vapautettujen seurantakalojen vaellusaikoja (vrk) järvialtaiden havaintopaikoilla.

Kala Vuoniemi Arvinsalmi Paasvesi

A61 22,3

A35 17,0

B36

B69 14,0 19,1

Ala-Koita16 31,5

Ala-Koita17 2,1

Molemmat laitos A:n seurantakalat (A61 ja A35) vaelsivat matkallaan kohti

Arvinsalmea toisen Pyhäselälle asennetun loggerin ohi. Havaintojen perusteella

molemmat kalat jäivät pyörimään kyseisen tutkimuslaitteen alueelle. Toinen kaloista

liikkui useamman päivän ajan tällä alueella.

Pielisjoen alajuoksulta vapautettu laitoslohi A24, jota ei ehditty seuramaan, vaelsi

jokisuuhun (2,3 km) vajaassa tunnissa. Arvinsalmeen kala saapui seurantakaloista

kaikista nopeimmin, 10,7 vrk:ssa. Vuosalmeen kala vaelsi 17,9 vrk:ssa.

6 TULOSTEN TARKASTELU JA POHDINTA

6.1 Virhetekijät

Aineisto- ja tutkimusmenetelmäosiossa on aiemmin tarkasteltu menetelmäteknisistä

rajoituksista johtuvia tutkimusaineiston puutteita.

Lisäksi ultraäänilähettimet kalan ruumiinontelossa voivat koosta ja painosta johtuen

vaikuttaa kalojen vaelluskäyttäytymiseen ja selviytymiseen. Yleisen suosituksen

mukaan lähettimen paino vedessä tulisi olla 1,5-2 % kalan ruumiinpainosta

(Sonotronics). Kalaan kirurgisesti istutettujen lähettimien koon ja painon vaikutusta

Atlantin lohismolttien käyttäytymiseen ovat tutkineet mm. Moore, Potter & Russell

1990 sekä Lacroix, Knox & McCurdy 2004. Mooren ym. mukaan pienillä akustisilla

Page 59: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

52

lähettimillä painoltaan alle 2 % kalan ruumiinpainosta ei todettu olevan vaikutusta

lohismolttien kasvuun, syömiseen tai uintikäyttäytymiseen. Lacroix ym. tutkimuksessa

lähettimillä, joiden paino oli 8,5 % kalan ruumiinpainosta, havaittiin negatiivinen

vaikutus kalan uintikäyttäytymiseen. Tämän perusteella Lacroix ym. suosittelivat

Atlantin lohismolteille käytettäväksi lähettimiä, joiden paino olisi alle 8 % kalan

painosta. He kuitenkin arvelivat, että lähettimen asennuksesta saattaisi syntyä ongelmia

pienille kaloille.

Tässä tutkimuksessa käytetty PT-3 tyypin ultraäänilähetin painaa vedessä gramman.

Kaksivuotiaiden laitoskaloilla lähettimen osuus kalan painosta vaihteli välillä 0,9–2,1 %

ollen vain yhdellä kalalla yli 2 %. Luonnossa smolttiutuneilla Ala-Koitajoen järvilohilla

lähettimien suhteelliset painot kaloissa olivat keskimäärin 2,1 % ja vaihtelivat välillä

1,4–2,8 %. Yksivuotiailla laitoskaloilla sama suhde oli kaikista suurin vaihdellen välillä

2,7–3,3 %. Järvitaimenilla lähettimien suhteelliset painot olivat kaikista pienimmät

keskimäärin 1,1 % kalan ruumiinpainosta. Yksivuotiaiden laitoslohien vaellusnopeudet

ja lähettimen suhteellisen painot korreloivat keskenään (r = 0,81) jokiosuudella, eli mitä

suurempi lähettimen paino kalan ruumiinpainosta, sitä hitaammin se vaelsi joella.

Toisaalta kalojen lukumäärä tässä riippuvuudessa oli vain kolme. Tämän perusteella

lähettimen koolla on voinut olla vaikutusta pienimpien kalojen vaelluskäyttäytymiseen.

Lähettimen kirurginen asennus on voinut vaikuttaa kalojen vapautuksen jälkeiseen

alasvaellukseen ja selviytymiseen. Erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan haava paranee

noin viikossa.

Istutettaessa kaloja vapautetaan suuri määrä yhdellä kertaa, kun tässä tutkimuksessa

kaloja vapautettiin yksitellen tai muutaman kalan ryhmissä. Parvessa järvilohen

vaelluskäyttäytyminen voi poiketa yksin vaellukseen nähden.

Tutkimusjoukon koko oli 62 lähetinkalaa. Otos on hyvin pieni verrattuna suureen

istutusmäärään, mikä on otettava huomioon tuloksia yleistettäessä.

Page 60: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

53

6.2 Järvilohien alkumatkan selviytymiseen vaikuttavat tekijät

Jokiaseman havaintopaikalla (noin 1 km:n päässä joen suusta) havaittiin enemmän

kaloja kuin jokisuussa, sillä jokisuun yhden loggerin karikkoinen sijoituspaikka on

todennäköisesti aiheuttanut katvealuetta havainnointilaitteelle. Tästä johtuen oletettiin,

että jokiasemalla havaitut kalat olivat poistuneet joelta. Tässä tutkimuksessa Kuurnasta

vapautettujen järvilohen vaelluspoikasten selviytymisaste jokiosuudella oli 63 %

(30/48) ja Alkumatkan hävikki Kuurnasta Jokiasemalle (n. 21 km) oli 38 % (18/48).

Taimenten selviytymisaste joella oli 83 % (5/6). Petoeläinten, etenkin petokalojen,

osuutta järvilohismolttien kuolleisuutta aiheuttavaksi tekijäksi on syytä epäillä

jokiosuudella. Haukien kutu ajoittuu huhti-toukokuulle ja kudun jälkeen alkukesästä

hauet ovat nälkäisimmillään ja niiden saalistus on silloin aktiivista. Lähetinkalojen

vapautus ajoittui hauen kudun jälkeiseen aikaan touko-kesäkuulle. Haukien saalistuksen

vaikutusta istutettujen lohismolttien kuolleisuuteen on tutkittu Pyhäjoella noin 2,5 km:n

jokiosuudella, jonka alaosa järvimäistä suvantoa (Kekäläinen 2005). Tutkimuksen

mukaan haukien suurin ravintokohde oli lohen vaelluspoikaset. Tutkittujen 106 hauen

mahasta löytyi yhteensä 251 lohen vaelluspoikasta. Aineiston suurimman hauen (7,66

kg, naaras) mahasta löytyi peräti 18 lohismolttia. Varteman (2004) opinnäytetyö

selvittää haukien saalistuksen vaikutusta lohen poikasvaelluksen aikana Torniojoella.

Tutkimuksen mukaan Torniojoen laajassa suvantomaisessa järvilaajentumassa,

Karunginjärvessä (noin 20–35 km jokisuusta), lohi oli tärkein hauen ravintokohde.

Lohen vaelluspoikanen oli myös joen alajuoksun vaelluspoikasrysän sisältä

pyydystettyjen haukien tärkein ja lähes ainoa ravintokohde. Erään tanskalaisen

tutkimuksen mukaan kasvatettujen lohismolttien ja luonnossa smolttiutuneiden

taimenten vapautuksen jälkeinen kuolleisuus oli kapealla 12 km:n pituisella tekoaltaalla

peräti 90 %. Haukien saalistuksen vaikutus arvioitiin suurimmaksi kuolleisuutta

aiheuttavaksi tekijäksi (Jepsen, Aarestrup, Økland & Rasmussen 1998). Tässä

tutkimuksessa vapautuspaikan jälkeinen jokiosuus on pääosin hidasvirtaista suvantoa ja

joen ranta-alueet ovat rehevöityneet, mikä suosii haukia. Pielisjoki on myös tunnetusti

suurhaukien elinaluetta, joten haukien saalistuksen vaikutus voi olla merkittävä tekijä

järvilohien alkumatkan kuolleisuuteen. Esimerkiksi jokisuun lähetinhavaintojen

perusteella kolme Ala-Koitajoen luonnonlohta viipyi monta päivää kahden joen suulle

Page 61: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

54

sijoitetun loggerin kuuluvuusalueella, minkä jälkeen kaloista ei saatu havaintoja. Tämä

viittaa siihen, että nämä kalat joutuivat hauen tms. petokalan/petoeläimen saaliiksi.

Tutkimuksen perusteella järvilohen selviytymiseen vaikuttivat myös kalan fyysinen

kunto ja koko. Laitos A:n järvilohilla oli laitoskasvatukselle tyypillisiä evävaurioita

vähiten ja niiden alkumatkan selviytymisaste Kuurnasta Jokiasemalle oli laitoskaloista

suurin 85 % (11/13). Laitos B:n kalojen selviytymisaste oli samalla matkalla 46 %

(6/13). Laitos B:n kalat olivat ulkoisesti edellisiä huonokuntoisempia. Näillä

laitoslohilla oli evävaurioita runsaasti ja monien kalojen silmät olivat sameat. Silmien

sameus johtui todennäköisesti Diplostomum sp. loisen aiheuttamasta loiskaihista (Kuva

9). On todennäköistä, että edellä mainitut tekijät ovat vaikuttaneet Laitos B:n

järvilohismolttien vaelluksen alkumatkan huonoon selviytymiseen.

Kuva 9. Laitoksen B järvilohismoltin tyypillinen silmän samentuma.

Laitoksen C kalojen jokiosuuden selviytymisaste oli 50 % (5/10). C:n yksivuotiaat

järvilohet eivät olleet vaelluskokeen perusteella vaellusvalmiuden huippuvaiheessa

ainakaan vielä toukokuun aikana. Vapautuskokeessa aktiivisuus näillä lohilla lisääntyi

vasta seurannan lopettamisvaiheessa kesäkuun alkuviikoilla ja tällä voi olla vaikutusta

alkumatkan selviytymiseen. Yksivuotiaat järvilohet olivat luonnollisesti myös kaikista

pienimpiä ja yleisesti pieni koko vaikuttaa riskiin jäädä saaliiksi. Ala-Koitajoella

Page 62: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

55

smolttiutuneiden järvilohien jokiosuuden selviytymisaste oli 67 % (8/12). Ala-Koitajoen

järvilohet edustivat fysiologisesti ja morfologisesti vaellusvalmiuden huippuvaiheessa

olevia yksilöitä. Ala-Koitajoen järvilohismoltit olivat yleisesti 2-vuotiaita laitoskaloja

pienempiä, jolla voi olla vaikutusta selviytymiseen, sillä parhaiten jokiosuudella

selviytyneet laitos A:n järvilohet olivat kooltaan suurimpia. Luonnonlohien tapaan Ala-

Koitajoelta pyydystetyt järvitaimenet edustivat vaellusvalmiuden huippuvaiheessa

olevia yksilöitä ja olivat yleisesti ottaen järvilohia suurempia, mikä selittänee niiden

hyvää alkumatkan selviytymistä. Edellä mainittujen havaintojen pohjalta suuremmalla

kalalla näyttää olevan yleisesti ottaen paremmat mahdollisuudet selviytyä vaelluksen

alkuvaiheista, jotka monesti ovat vaelluskaloille kaikista vaarallisimpia.

6.3 Vaellusaktiivisuus

Vaelluskokeen perusteella yksivuotiaiden laitoskalojen vaellusvalmius toukokuussa oli

heikko. Vaikka osa kaloista (~50 %) näytti ulkoisesti järvivaellukselle kypsiltä

smolteilta, niin fysiologisesti ja morfologisesti kalat eivät olleet vielä vaellusvalmiuden

huippuvaiheessa.

Vaelluksen aktiivisuushuippu oli 1-vuotiailla laitoslohilla selvästi myöhäisempi kuin 2-

vuotiailla laitoslohilla. Yksivuotiaat lohet vaelsivat Kuurnasta Kulhonselälle

keskimäärin noin 10 vrk:ssa. Nopein 1-vuotias kala saapui Kulhonselälle reilussa 21

tunnissa. Tämä kala vapautettiin 12. kesäkuuta. Vaelluskokeen perusteella

yksivuotiaiden kalojen vaellusvalmius saavutti huipun vasta 13. kesäkuun. Normaalin

istutuskäytännön mukaan järvilohen vaelluspoikaset istutetaan toukokuun puolen välin

tienoilla, joten edellisten havaintojen perusteella tämä istutusajankohta on yksivuotiaille

liian aikainen.

6.4 Järvilohien vaellus

Telemetriatutkimukset antavat tarkempaa tietoa järvilohismolttien vaelluksesta kuin

esimerkiksi Carlin-merkintätutkimukset, joiden avulla saadaan kalastuksen kautta tietoa

vaelluspoikasten levittäytymisestä syönnösalueille.

Page 63: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

56

Atlantin lohien on havaittu vaeltavan pääasiassa yöaikaan (Ives, Mead, Moore & Talks

1998; Aarestrup, Nielsen & Koed 2002). Loggerien tallentamien havaintojen perusteella

järvilohet liikkuivat joella kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta aktiivisinta liikkuminen

oli ilta- ja yöaikaan.

Tämän telemetriatutkimuksen perusteella vaelluspoikasten alasvaelluksen yksilö ja

ryhmäkohtaiset erot olivat suuria. Kaksivuotiaiden laitoskalojen vaellusajat jokiosuuden

ensimmäisellä reilun 10 km:n matkalla Kuurnasta Kulhonselälle vaihtelivat 4,5:sta

tunnista 215 tuntiin. Tämän perusteella istukkaiden vaellusvalmius vaihtelee ja

istutettaessa osa kaloista lähtee vaellukselle ja osa jää pyörimään istutuspaikalle.

Laitoksen A kalat vaelsivat alkumatkan Kuurnasta Kulhonselälle keskimäärin laitos B:n

kaloja nopeammin. A:n järvilohet olivat yleisesti ottaen ulkoisesti paremmassa

kunnossa kuin B:n, mikä osoittaa kasvatuksellisten seikkojen vaikuttavan merkittävästi

myös vapautuksen jälkeiseen vaellukseen.

Ala-Koitajoen järvilohien alkumatkan vaellus Kuurnasta Kulhonselälle oli luonnollisesti

kaikista nopeinta ja yksilöllinen vaihtelu kaikista vähäisintä, sillä pyydystettäessä kalat

olivat jo lähteneet vaellukselle ja kalojen vaellusvalmius oli kohdallaan (Taulukko 9, s.

34).

Jokiosuutta kokonaisuudessaan tarkasteltaessa luonnossa smolttiutuneet järvilohet ja

järvitaimenet poistuivat joelta laitoskaloja nopeammin. Laitoskalojen

vaellusvalmiudessa oli hyvin paljon eroja eli laitoslohien yksilölliset

vaellusominaisuudet vaihtelivat (heterogeeninen joukko), mutta osalla aktiivisuus

ainakin jokiosuudella oli luonnonlohien luokkaa (Taulukko 7, s. 33). Kiiskinen (2003)

esitti väitöskirjatyössään hypoteesin, jonka mukaan Saimaan järvilohen

vaelluspoikasten alasvaellus olisi passiivista virran mukana ajautumista. Tämän

tutkimuksen mukaan nopeimman järvilohen vaellusvauhti jokiosuudella oli keskimäärin

0,67 m/s, joten todennäköisesti nopeimmillaankaan järvilohen vaellusvauhti joella ei

poikennut merkittävästi Pielisjoen virrannopeudesta. Saman havaitsi opinnäytetyössään

myös Vaarala (2007). Tämän perusteella Kiiskisen väite voitaisiin hyväksyä, mutta on

kuitenkin muistettava, että näissä tutkimuksissa lasketut järvilohen vaelluspoikasten

Page 64: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

57

vaellusnopeudet pohjautuvat oletukseen, jonka mukaan kalat vaeltavat tasaista vauhtia

läpi matkan.

Järvialtaiden osalta tutkimustulokset olivat melko vaillinaisia, sillä jokiosuuden jälkeen

lähetinsmolttien havainnot vähenivät selvästi. Järvialtaille tultaessa vaelluspoikasten

vaellusvauhti hidastui, mikä viittaa siihen, että järvialueelle tultaessa kalat rupesivat

etsimään aktiivisesti ravintoa. Havainnot Ala-Koitajoen järvilohista loppuivat

Arvinsalmeen. Pyhäselän yli Vuoniemeen luonnossa smolttiutuneet järvilohet vaelsivat

keskimäärin lähes kaksi kertaa nopeammin kuin seuraavan järvialtaan, Tikanselän ja

Jänisselän, yli Arvinsalmeen. Tämän perusteella luonnonlohet etsivät todennäköisesti

aktiivisemmin ravintoa vasta Pyhäselän jälkeen. Laitoskaloista järvialueella havaittiin

käytännössä vain laitoksen A järvilohia. Laitos A:n kalat liikkuivat Pyhäselällä

keskimäärin kaksi kertaa luonnonlohia hitaammin. Pyhäselälle, Pyhäsaaren

eteläpuolelle asennetun loggerin perusteella useampi laitos A:n kala oli pyörinyt

tutkimuslaitteen lähialueella useamman päivän ajan. Seurantakokeen kaloista myös

kaksi laitoksen A vaelluspoikasta ja Pyhäselällä vapautettu laitoksen B vaelluspoikanen

havaittiin liikkuvan pidemmän aikaa kyseisen tutkimuslaitteen lähettyvillä. Tämän

perusteella Pyhäsaaren eteläpuolella oli todennäköisesti vaelluspoikasille sopivaa

ravintoa tarjolla runsaasti. Vuoniemen jälkeen A:n kalojen vaellus aktivoitui (Kuvio 13,

s. 40). Järvitaimenet liikkuivat Pyhäselällä keskimäärin kaikista hitaimmin, jonka

jälkeen vaellusvauhti huomattavasti kasvoi (Taulukot 12, 13 ja 14, s. 37–38).

Laitoslohien ja järvitaimenten syönnökset näyttivät siis keskittyvän Pyhäselälle.

Järvialueella kauemmaksi mentäessä vaelluspoikasten vaellusnopeus useimpien

yksilöiden kohdalla näytti kasvavan, joten ensimmäisten järvialtaiden luonne järvilohi-

ja järvitaimensmolttien syönnösalueina näyttäisi olevan merkittävä.

6.5 Vaelluskäyttäytyminen

Vaellusnopeuteen vaikuttavista tekijöistä (pituus, paino, kuntokerroin, virtaama,

lämpötila ja vapautuspäivämäärä) saatiin vain vähän näyttöä. Osaltaan tätä haittasi

tutkimusaineiston suhteellisen pieni koko ja suuri vapautuksen jälkeinen hävikki, sillä

Kuurnasta vapautetuista lähetinkaloista 31 % (17/54) hävisi kokonaan.

Page 65: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

58

Kalojen ominaisuuksien (pituus, paino, kuntokerroin) vaikutuksesta vaellusnopeuteen

oli huomattavaa luonnonlohien kuntokertoimen riippuvuus vaellusvauhtiin

jokiosuudella. Hoikat (pituutensa nähden kevyemmät) yksilöt poistuivat joelta

nopeammin kuin tanakat (pituutensa nähden painavammat), joten vaellusaktiivisuuden

huippuvaiheessa virtaviivaisten (hoikkien) kalojen vaellus jokiosuudella näyttäisi

olevan kaikista tehokkainta. Jepsen, Nielsen & Deacon (2003) tutkivat geneettisen

alkuperän vaikutusta Atlantin lohen vaelluskäyttäytymiseen. Heidän mukaansa

nykyisten geneettisten metodien (DNA-analyysit) ja telemetrian yhdistäminen voisi

antaa parempia tuloksia lohien käyttäytymistä selvitettäessä.

6.6 Veneseuranta vaellustutkimuksessa

Lähetinsmolttien seuranta äänisignaaleja vastaanottavalla manuaalisella

kuuntelulaitteella veneestä ei ollut kovinkaan toimiva menetelmä tässä tutkimuksessa.

Keliolosuhteet hankaloittivat ja aikakysymykset rajoittivat seurantaa. Kyseisen laitteen

käyttö telemetriatutkimuksissa soveltuu paremmin kalojen paikantamiseen kuin

vaelluspoikasten vaelluksen seurantaan.

6.7 Pohdinta

Istutuksen kannalta optimitilanne olisi se, että istutettava järvilohen vaelluspoikanen

lähtisi tehokkaasti vaellukselle, selviytyisi hyvin, kasvaisi nopeasti ja palaisi

sukukypsänä emokalana takaisin istutuspaikalle Pielisjokeen. Tämän tutkimuksen

perusteella osa 2-vuotiaista laitoskasvatetuista järvilohista oli ”oikeita smoltteja” ja osa

ei eli osa näistä vaelluspoikasista oli vapautushetkellä vaellusvalmiuden

huippuvaiheessa ja lähti tehokkaasti vaellukselle ja osa puolestaan ei. Vaelluspoikasten

syönnösvaellukselle lähdössä on luontaisestikin paljon yksilöllistä vaihtelua. Nykyisellä

istutuskäytännöllä kaikki istutuserän vaelluspoikaset vapautetaan samaan aikaan

Kuurnan voimalaitoksen alapuolelta. Käytäntö ei ota huomioon yksilöiden välistä

vaihtelua vaellusvalmiudessa, josta johtuen osa kaloista ei lähde tehokkaasti

vaellukselle vaan jää todennäköisesti pyörimään istutuspaikan lähistölle. Nämä

istutuspaikan lähistöllä pyörivät yksilöt ovat helppoa saalista petokaloille ja muille

Page 66: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

59

petoeläimille. Tämä tarkoittaisi sitä, että yksilökohtaisten erojen huomioonottamiseksi

kalat tulisi istuttaa ajankohtana, jolloin niiden vaellusaktiivisuus olisi huipussaan.

Yksi vaihtoehto olisi istuttaa kalat vapautusaltaisiin, joista kalat voisivat poistua omassa

tahdissaan. Vapautusaltaiden käyttöä ehdotti opinnäytetyössään myös Vaarala (2007).

Vapautusaltaissa tulisi olla luonnonvesikierto ja virrannopeus, joka vastaisi luonnollisen

kasvuympäristön virrannopeutta. Altaiden suunnittelussa olisi huomioitava se, etteivät

linnut ja petokalat pääsisi käsiksi poikasiin. Vapautusallasjärjestely tarjoaisi

istutettaville vaelluspoikasille luonnollisemman vaellukselle lähdön, mikä voisi

vaikuttaa kalojen leimautumiseen ja täten lisätä kudulle palaavien emokalojen määrää.

Poikaset saavuttaisivat vaellusvalmiuden huippuvaiheen vapautusaltaassa, jonka jälkeen

ne voisivat lähteä tehokkaasti alasvaellukselle, mikä mahdollisesti parantaisi niiden

selviytymismahdollisuuksia. Menetelmän varjopuoleksi muodostuisi kuitenkin sen

toteutus, sillä istutettavien poikasten (jopa 100 000 kpl) määrä on niin suuri, että

mittavien vapautusaltaiden toteuttaminen olisi teknisesti vaikeaa. Toinen vaihtoehto

voisi olla istutettavien vaelluspoikasten vaellusvalmiuden testaus ennen istuttamista

soveltuvin koejärjestelyin, jossa poikasten vaellusaktiivisuutta testattaisiin

luonnonympäristöä mukailevassa koeympäristössä.

Kasvatustoiminnassa olisi ensisijaisen tärkeää tuottaa hyväkuntoisia vaelluspoikasia

istutettavaksi Pielisjokeen. Valtaosalla laitoskasvatetuissa järvilohen vaelluspoikasissa

esiintyy ulkoisia vaurioita (evävauriot) johtuen yleisesti ottaen siitä, että poikasia

tuotetaan kalanviljelylaitoksissa liian tiheissä parvissa. Entistä parempikuntoisten

istukkaiden tuottaminen mahdollisesti parantaisi istutettavien vaelluspoikasten

selviytymismahdollisuuksia. Tämä vaatisi kasvatustoiminnan kehittämistä siihen

suuntaan, että poikasten luonnolliset elinympäristövaatimukset (reviiri ja suojapaikat)

otettaisiin paremmin huomioon viljelytoiminnassa. Ensisijainen toimenpide olisi

kasvatusparvien harventaminen, mikä puolestaan vaikuttaisi kalanviljelytoiminnan

tuottavuuteen, jonka vuoksi sen toteuttamien olisi hieman ongelmallista.

Kalan koko ja kuntokerroin vaelluspoikasen laadun mittarina eivät ole kovinkaan

merkittäviä tekijöitä istutusvaiheessa. Kalan ionisäätelyyn liittyvillä analyyseillä ja

Page 67: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

60

kalojen morfometrisellä tarkastelulla pyritään nykyään selvittämään paremmin

istutettavien vaelluspoikasten laatua. Tulevaisuus näyttää, selittävätkö nämä tekijät

vaelluskäyttäytymistä ja vaelluskelpoisuutta.

Tämän tutkimuksen perusteella 1-vuotiaiden vaelluspoikasten istuttaminen normaalin

istutuskäytännön mukaisesti toukokuun puolessa välissä ei ole kannattavaa johtuen

kalojen myöhemmin kehittyneestä vaellusaktiivisuudesta. Viikon välein vapautettujen

kaksivuotiaiden laitoskalojen vaellusaikojen perusteella vaellus oli tehokkainta

alkumatkalla (Kuurna-Jokiasema) toukokuun lopulta kesäkuun ensimmäisille viikoille,

joten kaksivuotiaiden vaelluspoikasten istutukset tulisi ajoittaa touko-kesäkuun

vaihteeseen. Selviytymisen kannalta istuttaminen kolmivuotiaana voisi olla

kannattavinta, mutta 3-vuotiaan laitoskalan tuottaminen on suhteellisen kallista

verrattuna 2-vuotiaan tuotantoon.

6.8 Johtopäätökset

Vaelluspoikasten selviytymisen kannalta huomioonotettavia asioita ovat

laitoskasvatusmenetelmien, vaellusaktiivisuuden, istutuskäytännön ja syönnösalueiden

tutkiminen. Tämä tutkimus antoi lisätietoja vaelluspoikasten selviytymisedellytysten

parantamiseksi. Vaelluspoikasten elinalueista järvialtailla tarvittaisiin kuitenkin vielä

lisää tietoa, jotta kalastuksen ohjaus saataisiin optimoitua kalastuskuolevuuden

pienentämiseksi. Tämänkaltainen telemetriatutkimus antoi yksityiskohtaista tietoa

vaelluspoikasten vaelluksista, mutta tutkimusaineisto oli mielestäni liian pieni

esimerkiksi vaellukseen vaikuttavien tekijöiden (kalan koko ja kuntokerroin sekä

ympäristötekijät) tutkimisessa. Tämän suhteen suurempien kalamäärien merkkaus

tulevaisuudessa voisi antaa parempia tuloksia.

7 KIITOKSET

Suurkiitos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piiroselle, joka

tarjosi mahdollisuuden opinnäytetyön tekemiseen. Erityiskiitos myös RKTL:n

tutkimusmestari Markku Gavriloville, joka avusti kenttätöissä. Paljon kiitoksia työn

Page 68: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

61

kommentoinnista ja rakentavista neuvoista ohjaajilleni Jorma Piiroselle RKTL:sta ja

Raisa Kääriälle Turun ammattikorkeakoulusta. Kiitokset myös Kari Kipinoiselle Turun

ammattikorkeakoulusta kieliasun tarkistamisesta.

Page 69: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

62

LÄHTEET

Kirjalliset lähteet

Erkinaro, J., Karppinen, P., 2004. Telemetria kalantutkimuksessa. Vesitalous 5/2004. s. 33–35. Huuskonen, H., Figuereido, Kaisa., Väisänen, P., Piironen, J. & Kaijomaa,V.-M. 2007. Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellus ja kasvu sekä pyyntimuodot Carlin-merkintöjen perusteella. Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja. University of Joensuu, Reports of Ecological Research Institute. N:o 1. 35 s. Hirvonen, S. 1998. Harjuksen telemetriaseuranta Oulujoen Merikosken patoaltaalla. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Iktyonomin koulutusohjelma. Opinnäyte. Jepsen, N., Nielsen E.E & Deacon, M. 2003. Linking individual migratory behaviour of Atlantic salmon to their genetic origin. In Aquatic telemetry: advanced and applications, 45-51 pp. Rome, FAO/COISPA. 2005. 295p. Kaijomaa, V.-M., Munne, P., Piironen, J., Pursiainen, M. & Turunen, T. 2003. Järvilohistrategia. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 66/2003. 52 s. Kekäläinen, J. 2005. Haukien saalistuksen vaikutus istutettujen lohen (Salmo salar L.) vaelluspoikasten kuolleisuuteen Pyhäjoella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia No 194, 2005. 34 s. Kiiskinen, P. 2003. Smolting of hatchery-reared Saimaa landlocked salmon (Salmo salar m. sebago): causes and consequences. University of Joensuu, PhD Dissertations in Biology. No: 22. Kolehmainen, P. 2004. Kuhan (Sander lucioperca) ultraäänitelemetriaseuranta Pohjois-Päijänteellä ja Jyväsjärvellä. Turun ammattikorkeakoulu, Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Opinnäyte. Koljonen, M.-J. 2008. Itämeren lohen levinneisyyshistoria. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki: Riista- ja kalatalous – selvityksiä 15/2008. 16 s. Lacroix, G.L. 2008. Influence of origin on migration and survival of Atlantic salmon (Salmo salar) in the Bay of Fundy, Canada. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, Volume 65 (2008): 2063–2079. Makkonen, J (toim.). 1999. Saimaan Järvilohen elinolosuhteiden parantaminen. Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia No 155. Helsinki 1999. 97 s.

Page 70: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

63

Makkonen, J., Toivonen, J., Piironen, J., Pursiainen, M. & Mäkinen, K. 1995. Järvilohen (Salmo salar m. sebago Girard) säilyttäminen ja kalastus Vuoksen vesistössä Carlin-merkintöjen perusteella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia No 88. Helsinki 1995. 65 s + liite. Mäki-Petäys, A., Huusko, A. & Kreivi, P. 2000. Järvilohen poikasten elinympäristövaatimukset kesällä ja syksyllä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia No 166. Helsinki 2000. 15 s. Nykänen, M. 2004. Habitat Selection by Riverine Grayling, Thymallus Thymallus L. University of Joensuu, PhD Dissertations in Biological and environmental science, No: 140. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.). 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Salminen, M., Kummu, P., Pasanen, P. & Ikonen, E. 2004. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 2004–2010. Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos, Helsinki. Kala- ja riistaraportteja nro 311/2004. 53 s. Stickler, M., Alfredsen, K., Scruton, D.A., Pennell, C., Harby, A. & Økland, F. 2007. Mid-winter activity and movement of Atlantic salmon parr during ice formation events in a Norwegian regulated river. Hydrobiology (2007) 582: 81–89. Vaarala, S. 2007. Akustinen telemetria Saimaan järvilohen vaelluspoikasten vaellustutkimuksessa kesällä 2006. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö. Vartema, S. 2004. Hauen ravinto Torniojoen alajuoksulla lohen poikasvaelluksen aikana. Turun Ammattikorkeakoulu, Kala- ja ympäristötalous. Opinnäytetyö. Vierelä, M.T. 2008. Lohen (Salmo salar) kutuvaelluskäyttäytyminen Näätämöjoen vesistössä. Jyväskylän Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Kalabiologia ja kalatalous. Pro gradu. 33 s.

Sähköiset lähteet

Aarestrup, K., Nielsen & C., Koed, A. 2002. Net group speed of downstream migrating radiotagged Atlantic salmon (Salmo salar L.) and brown trout (Salmo Trutta L.) smolts in relation to environmental factors. http://www.springerlink.com/content/j8k451831j1k7591/. [viitattu 13.1.2009]. Antonssom, T., Gudjonsson S. & Jonsson, I.R. 2005. Migration of Atlantic Salmon, Salmo salar, Smolt through the Estuary Area of River Ellidaar in Iceland. http://www.springerlink.com/content/p2075j924t05l27j/. [viitattu 17.2.2009].

Page 71: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

64

Ives, S., Mead, T., Moore, A. & Talks, L. 1998. The migratory behaviour of wild Atlantic salmon (Salmo salar L.) smolts in the River Test and Southampton Water, southern England. http://www.springerlink.com/content/h2m107u2q7543552/. [viitattu 13.1.2009]. Jepsen, N., Aarestrup, K., Økland, R., Rasmussen, G. 1998. Survival of radiotagged Atlantic salmon (Salmo salar L.) – and trout (Salmo trutta L.) smolts passing a reservoir during seaward migration. http://www.springerlink.com/content/t8p0513j5ww21571/. [viitattu 7.1.2009]. Lacroix, G.L., Knox, D., McCurdy, P. 2004. Effects of implanted dummy acoustic transmitters on juvenile Atlantic salmon. http://afs.allenpress.com/perlserv/?request=get-abstract&issn=1548-8659&volume=133&issue=1&page=211. [viitattu 6.1.2009]. Moore, A., Potter, E.C.E & Russell, I.C. 1990. The effects of intraperitoneally implated dummy acoustic transmitters on the behaviour and physiology of juvenile Atlantic salmon, Salmo salar L. http://www3.interscience.wiley.com/journal/119368704/abstract. [viitattu 6.1.2009]. Pohjois-Karjalan TE-keskus. Järvilohen kasvu ja ravinto. [viitattu 22.1.2009]. Saatavissa www.te-keskus.fi > Pohjois-Karjala > Kalatalous > Saimaanlohi > Biologia > Kasvu ja ravinto. RKTL – Kalantutkimus. Lohi ja järvilohi. [viitattu 22.1.2009]. Saatavissa www.rktl.fi > Kala > Tietoa kalalajeista > Lohi ja järvilohi.

Page 72: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

ALA-KOITAJOEN SEURANTAKALOJEN ALKUMATKAN VAELLUSREITIT LIITE 1

Page 73: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

LAITOKSEN B SEURANTAKALOJEN ALKUMATKAN VAELLUSREITIT LIITE 2

Page 74: SAIMAAN JÄRVILOHEN ( Salmo salar m. sebago ... · Opinnäytetyö SAIMAAN JÄRVILOHEN (Salmo salar m. sebago) VAELLUSPOIKASTEN AKUSTINEN TELEMETRIATUTKIMUS KESÄLLÄ 2008 ... järvilohen

LAITOKSEN A SEURANTAKALAN ALKUMATKAN VAELLUSREITTI LIITE 3