ETELÄ-SAVONSAIRAANHOITOPIIRINKUNTAYHTYMÄ

SAIRAANHOITOTOIMINNAN

ARVIOINTIRAPORTTI

2015

1

SISÄLLYSLUETTELO

VUOSI 2015 ........................................................................................................ 3OPETUSTOIMINTA .............................................................................................................................. 4HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS................................................................................... 5POTILASASIAMIESTOIMINTA ............................................................................................................... 5POTILASTURVALLISUUS ..................................................................................................................... 6YLEINEN TURVALLISUUS .................................................................................................................... 7POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT ............................................................................................................ 8SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUT .......................................................................................................... 9SISÄINEN VALVONTA JA RISKIT ..........................................................................................................10PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ ..............................................................................................10ESPER-HANKE ..................................................................................................................................10AMMATTIKIRJASTO............................................................................................................................11

SOMAATTISET PALVELUT ............................................................................ 12SISÄTAUDIT ......................................................................................................................................12LASTENTAUDIT (SISÄLTÄÄ LASTENNEUROLOGIAN) ............................................................................13IHOTAUDIT ........................................................................................................................................14NEUROLOGIA ....................................................................................................................................15KEUHKOSAIRAUDET ..........................................................................................................................16ENDOSKOPIA ....................................................................................................................................17GERIATRIA ........................................................................................................................................18INFEKTIOSAIRAUDET JA SAIRAALAHYGIENIA ......................................................................................19KIRURGIA .........................................................................................................................................19NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET .....................................................................................................20SILMÄTAUDIT ....................................................................................................................................21KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT ....................................................................................................22SUU- JA LEUKASAIRAUDET ................................................................................................................22FYSIATRIA ........................................................................................................................................23HOITOKESKUS ..................................................................................................................................24PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA JA PÄIVYSTYSOSASTO ................................................................................25ENSIHOITO .......................................................................................................................................26LEIKKAUSOSASTO.............................................................................................................................28TEHOSTETTU HOITO .........................................................................................................................28KIPUPOLIKLINIKKA ............................................................................................................................29LÄÄKETIETEELLINEN FYSIIKKA...........................................................................................................30LÄÄKINNÄLLLINEN KUNTOUTUS ........................................................................................................30LABORATORIO ..................................................................................................................................31MIKROBIOLOGIA ...............................................................................................................................31KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPI, KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA .................................................31RADIOLOGIA .....................................................................................................................................32PATOLOGIA ......................................................................................................................................33

PSYKIATRISET PALVELUT ............................................................................ 33AKUUTTIPSYKIATRIA .........................................................................................................................33KUNTOUTTAVA PSYKIATRIA ...............................................................................................................33PSYKOGERIATRIA .............................................................................................................................34NUORISOPSYKIATRIA ........................................................................................................................34

2

LASTENPSYKIATRIA ..........................................................................................................................34

TUKIPALVELUKESKUS .................................................................................. 36LÄÄKEHUOLTO ..................................................................................................................................36

HOITOTYÖ ....................................................................................................... 37HOITOTYÖN DOKUMENTOINTI ............................................................................................................37NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ - PERUSTELLUSTI PARASTA HOITOA ............................................38HOITOISUUSLUOKITUS ......................................................................................................................39TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN .....................................................................................40

JULKAISUT VUONNA 2015 ............................................................................ 41

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA .......................... 43

3

VUOSI 2015

Sairaanhoitopiirin pitkäaikainen johtaja Matti Nupponen siirtyi eläkkeelle vuodenlopussa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu lähti uudelleen käyntiinhallituksen vaihtuessa. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaista sosiaali- jaterveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistustavalmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessähankkeessa.

Elokuussa saatiin ministeriön asiantuntijaryhmän esitys 12 itsehallintoalueesta.Marraskuussa valtioneuvosto linjasi, että jatkossa julkinen hallinto järjestetään kolmellatasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Hallituksen linjausten mukaanmaahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- jaterveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestäisivät sosiaali- ja terveys-palvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaansosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä.

Epävarmuus terveydenhuollon kentällä jatkui edelleen valtioneuvoston linjauksistahuolimatta. Kysymyksiä herätti epäselvyys siitä, mitkä ovat ne 12 laajan päivystyksensairaalaa ja onko itsehallintoalueen pohja maakunta - ilman poikkeuksia. 24/7erikoissairaanhoidon päivystävät sairaalat olivat myös avoin kysymys. Samoinsynnytystoiminnan määräaikainen poikkeuslupa aiheutti hämmennystä.

Etelä-Savon oman sote-alueen perustamisen päätöksenteko kunnissa viivästyi, kunodotettiin valtioneuvoston linjauksia. Muutosjohtaja Jouko Luukkosen johdolla yhteisensoten valmistelu kuitenkin eteni ja valmistelussa olivat mukana myös muutamat Itä-Savon kunnat.

ESPER-hanketta vietiin edelleen voimakkaasti eteenpäin. Valtakunnallinen keskustelusairaalainvestointien rajoittamisesta ei edennyt ministeriön toimiksi. Hankkeen neljäävaihetta: vastaanottoalue, kuuma sairaala, perhetalo ja mielentalo vietiin eteenpäin.Työpajatyöskentelyssä valmisteltiin Mikkelin Pankalammen terveysaseman muuttoa jatoiminnallista integraatiota poliklinikka-alueen kanssa (toteutetaan 1.1.2017). Moisionsairaalakiinteistö myytiin ja psykiatrian sairaalatoiminta jäi vuokralle kiinteistöön,kunnes pääsee muuttamaan ESPER-kortteliin nk. Mielen taloon.

Moision sairaalasta vaativan neurologisen kuntoutuksen osasto 11 muutti Kyyhkylänsairaalan remontoituihin vuokratiloihin. Kuntoutusosastolle suunniteltiin jatkossasiirtyvän myös postoperatiivista kuntoutusta tarvitsevia potilaita.

Sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmänä on Effica, joka on myös käytössä piirinalueen terveyskeskuksissa, lukuun ottamatta Pieksämäkeä (Pegasos-järjestelmä).Aluekatselun kautta potilastietojen kulku voidaan potilaan luvalla turvata myös Itä-Savon suuntaan. Sähköinen resepti on käytössä, samoin sähköinen itseilmoittau-tuminen sairaalaan. Potilastiedot siirtyvät eKantaan. Potilastietojärjestelmänkilpailutukseen on valmistauduttu yhdessä Medi-IT:n ja muiden sairaanhoitopiirienkanssa, Kiila -hanke on muuttunut UNA-hankkeeksi, jossa on tehty uudenpotilastietojärjestelmän vaatimusmäärittelyt hankintaa varten.

Potilasturvallisuuden ja laadun -suunnitelman toteutusta vietiin eteenpäin. Potilaidenluotettavaa tunnistamista varten tunnistusrannekkeet ovat kattavasti käytössä. Keväällätoteutettiin henkilöstölle käsihygieniakampanja ja syksyllä influenssarokotuskampanja;’Kannamme vastuuta’. Syksyllä toteutettiin myös alueellinen painehaavakoulutus,painehaavojen esiintyminen otettiin yhdeksi hoidon laatumittariksi.

4

Alueellisessa yhteistyössä osallistuttiin KYS-erityisvastuualueen yhteisiin kokouksiinsekä Itä-Suomen yliopiston lääkärikoulutuksen neuvottelukunnan kokouksiin.Lääketieteen opiskelijoiden kirurgian lähijaksoja on toteutettu menestyksellisesti.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa tehtiin yhteistyötä suu-ja leukakirurgian,neurologian, potilasturvallisuuden, sairaalafysiikan, koulutuksen sekä tietojärjestelmienja ensihoidon osalta. Lisäksi keskussairaalan infektiolääkäri hoiti myös Sosterinvastuualueen. Itä-Savon synnytystoiminta loppui 1.1.2015 ja äideistä noin puoletsynnytti Mikkelissä, yhteensä 138 lasta. Sairaanhoitopiirillä on määräaikainenpoikkeuslupa STM:ltä jatkaa synnytystoimintaa 1.6.2017 asti.

Lastenlääkärit siirtyivät puhelinpäivystyksestä sairaalapäivystykseen synnytys-toiminnan turvaamiseksi. Synnytyksistä 13,4 % tapahtui keisarinleikkauksella, joka onhyvää kansallista tasoa. Synnytysosastolla suunniteltiin perhehuoneiden remonttia,jotta kyetään toteuttamaan nykyaikaista, perhekeskeistä toimintamallia.

Hoitotakuu toteutui kohtuullisesti. Endoskopiatoiminnassa ja lastenpsykiatriassa onsuurimmat haasteet. Sairaalan tulevan toiminnan varmistaminen olisi erittäin tärkeäärekrytoinnin onnistumisen kannalta. Terveydenhuoltolain mukainen potilaan valinnan-vapaus ei ole näkynyt keskussairaalan toiminnassa merkittävässä määrin. Yksittäisiälausuntopyyntöjä saapui Kelan kautta ulkomailla tuotettavaa erikoissairaanhoitoavarten.

Sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetus tuli voimaan 1.1.2015. Mikkelinkeskussairaala täyttää uudistetun päivystysasetuksen vaatimukset.

Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoitteinen kehittämishanke ESSO-hanke jatkuiperusterveydenhuollon yksikön johdolla. Toiminnan kehittämisalueet ovat mielen-terveys/päihde, kuntoutus, päivystys ja elektiivinen toiminta.

Tuottavuushankkeen myötä sairaansijoja vähennettiin, uuden päivystysosastontoiminta vakiinnutettiin ja lisäksi käynnistettiin erikoissairaanhoidon päiväsairaala-toimintaa - nk. hoitokeskus. Korjausrakentaminen ja osastomuutokset olivat vaativia javäistötiloja tarvittiin saneerausten vuoksi. Osastojen remontoinnin vuoksi sairaansijojaon ollut poissa käytöstä ja ajoittaista ylikuormitusta on osastoilla ollut.

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut vilkas. Toimintaympäristön ja lainsäädäntöpohjanepävarmuus sekä varsinaisen toiminnan, kehittämisen ja rakentamisen ja uudenorganisaation suunnittelu on työllistänyt henkilöstöä etulinjasta päällikköihin.

Opetustoiminta

Lääkärikoulutuksessa on pyritty turvaamaan sekä erikoislääkärikoulutus ettäyleislääketieteen erikoiskoulutus. Amanuenssipaikkoja on lisäksi tarjottu lääketieteenopiskelijoille ja maahanmuuttajalääkäreille.

Kandidaattiopetusta on järjestetty kirurgiassa (Itä-Suomen yliopisto), keuhkotaudeilla(Helsingin yliopisto), naistentaudeilla (Oulun yliopisto), lastentaudeilla (Helsinginyliopisto) ja sisätaudeilla (Helsingin yliopisto).

Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten hieman edellisvuotta enemmän.

5

Yleislääketieteenerityiskoulutus

Erikoistuvalääkäri

Erikoistuvahammaslääkäri

Amanuenssi

64,73 kk 377,33 kk 12 kk 83,71 kk

Hoitotyön opetus, tutkimus ja koulutusHoitotyön opetuksen osalta ammattikorkeakoulujen/ammattiopistojen opiskelijoita onollut käytännön harjoittelu-/työssäoppimisjaksoilla. Mikkelin ammattikorkeakoulun jaEtelä-Savon ammattiopiston kanssa tehtiin säännöllistä yhteistyötä niin opiskelijoidenharjoitteluun/työssäoppimiseen kuin myös hoitotyön kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä on sopimus noin 40:nen eri koulutusyksikön kanssaopiskelijaohjauksesta. Opiskelijoiden antamaa palautetta ohjauksesta mitataanCLES+T -mittarilla. Opiskelijaohjauksen keskeinen voimavara on ammattikorkeakoulunja sairaanhoitopiirin yhdessä kustantama klinikkaopettaja.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistöitä on tehtysairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Lisäksi on oltu tutkimuskohteena mukana yliopisto-opiskelijoiden tutkimuksissa.

Hoitohenkilökunta on osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen ammatilliseentäydennyskoulutukseen sairaanhoitopiirin alueellisena koulutuksena ja jossain määrinmyös ulkopuolisena koulutuksena. Sairaanhoitopiirin osaamisen hallinnan mallin käyttöohjaa osaltaan täydennyskoulutuksen tarvetta. Mikkelin ammattikorkeakouluntoistuvasti järjestämään opiskelijoiden ohjaajien koulutukseen on osallistuttu eriyksiköistä. Hoitotyön esimiestehtävissä toimiville henkilöille jatkui syksyllä 2015sairaanhoitopiirin järjestämä esimiesvalmennus, jossa sairaanhoitopiirin strategisialinjauksiaja tavoitteita konkretisoitiin.

PotilasasiamiestoimintaEtelä-Savon sairaanhoitopiiri järjesti potilasasiamiestoiminnan potilaslain edellyttämällätavalla. Potilasasiamies toimi sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa. Potilas- javarapotilasasiamies (oto) palvelivat Mikkelin keskussairaalan ja Moision sairaalan sekäerillisten sopimusten perusteella Juvan kunnan terveyspalveluiden ja viiden yksityisenpalveluntuottajan potilaita, omaisia ja henkilökuntaa. Potilaat ja omaiset saivat tarvites-saan tietoa ja apua potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Yhteydenotottilastoitiin ja niistä kirjattiin lyhyt sanallinen kuvaus. Johdon edustajat ja yksiköidenesimiehet saivat kuukausittain päivitetyt tiedot yhteydenotoista. Kuukausittain toimi-tetuissa potilasasiamiestiedotteissa informoitiin yhteydenotoista ja potilaan asemaan jaoikeuksiin liittyvistä asioista. Tiedote julkaistiin intranetissä.

Vuonna 2015 potilasasiamiehelle tuli yhteensä 1136 yhteydenottoa ja ne koskivat 543potilasta. Näistä 848 yhteydenottoa kohdistui sairaanhoitopiirissä 392 potilaalle annet-tuun hoitoon. Sairaanhoitopiiriä koskevien yhteydenottojen määrä pysyi suunnilleensamalla tasolla kuin edellisenä vuotena, mutta yhteydenotot kohdistuivat pienempäänjoukkoon potilaita.

6

Yleisimpiä yhteydenotonsyitä olivat hoitoon ja menettelyyn liittyvät ristiriidat. Sekalaisiayhteydenottoja oli toiseksi eniten. Sitten tulivat potilasvahinkoepäilyihin ja -asioihinliittyvät kyselyt. Potilastietojen saannista ja tarkastusoikeudesta tiedusteltiin myös jonkunverran. Psykiatrian potilaat valittavat tahdonvastaisesta hoidosta. Hoitoon pääsystävalitetaan harvoin. Muista syistä yhteydenottoja oli vähän.

PotilasturvallisuusSairaanhoitopiirin potilasturvallisuusryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana neljä kertaa.Käsiteltävinä teemoina olivat mm: potilaan tunnistaminen ja potilasrannekkeet sekäHaiPron käytön tehostaminen, tarkistuslistat, potilasturvallisuuden ja laadun mittarit.Kokoontumisista laadittiin muistiot, jotka löytyvät intranetistä. Tehtiin potilasturvalli-suuden tutustumiskäynti HUSin Hyvinkään sairaalaan.

7

Sairaalahygieniayksikkö järjesti toukokuussa vuosittaisen henkilökunnan käsihygienia-teemapäivän. Syksyllä järjestettiin alueellinen koulutusiltapäivä painehaavoista.Osastonhoitajakokouksissa pidettiin potilasturvallisuuden tietoiskuja ja potilasturvalli-suusvastaava kävi yksiköiden osastokokouksissa kouluttamassa potilasturvalli-suusasioista.

Intranetin turvallisuusportaalissa sijaitsee henkilökunnalle tarkoitetut potilasturvallisuu-den keskeiset tiedostot ja linkit. Sairaanhoitopiirin WWW-sivuilla on ”potilaat&läheisille”-kohdassa potilasturvallisuuslinkki, josta aukeaa potilasturvallisuussuunnitelma sekäpotilaille suunnattua potilasturvallisuuden edistämisen materiaalia.

Henkilökunta on suorittanut kattavasti Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen.Potilasturvaportissa voi suorittaa erilaisia teemakursseja potilasturvallisuudesta, esim.potilaan tunnistaminen, ISBAR -raportointi.

Sairaanhoitopiirin henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus ilmaiseen influenssa-rokotteeseen. Kattavuustavoitteeksi asetettiin 100 %. Rokotteen otti kaikkiaan 795henkilökuntaan kuuluvaa, tavoite toteutui n. 55 %. Yksiköittäin toteutuneessarokotuskattavuudessa on merkittäviä eroja.

Potilasrannekkeen käytön kattavuus oli somaattisilla osastoilla lähes 100 %.Psykiatrian osastoilla kattavuus oli jonkin verran alhaisempi. Rannekkeiden käytönkattavuutta seurataan säännöllisesti neljästi vuodessa.

Vuonna 2015 tehtiin kaikkiaan 1 019 HaiPro- ilmoitusta, joista 463 koski läheltä pititapahtumia ja 556 tapahtui potilaalle. Potilaalle aiheutui lievä tai kohtalainen haitta196:dessa vaaratapahtumassa. Ilmoituksista 409 kpl koski lääkehoitoa. Seuraavaksieniten 241 kpl ilmoituksista koski tiedonhallintaa tai tiedonkulkua. Vaaratapahtumatapahtui useimmiten potilashuoneessa, 286 ilmoituksessa. Ilmoittajana oli yleisimminsairaanhoitaja, 782 ilmoituksessa. Haittatapahtumista seurasi yksiköissä lisätyötä taivähäisiä hoitotoimia 390 tapauksessa. Ilmoitetuista haittatapahtumista 5:n seurauspotilaalle oli vakava.

Syksyllä tehtiin ensimmäistä kertaa painehaavojen prevalenssimittaus. Mittausajan-kohtana Esshp:ssä oli 13 painehaavaa. Alueen terveyskeskuksien osastoilla tulokseksisaatiin 52 painehaavaa.

Yleinen turvallisuusVuoden 2015 aikana Haipro-henkilöstöosion ilmoituksia olivat aikaisempien vuosientapaan väkivalta ja sen aiheuttamat läheltä piti -tilanteet. Haipro-henkilöstöosionilmoituksia kirjattiin 264 kappaletta, jossa oli nousua vuoteen 2014 verrattuna 17 kpl.Tämä ei kuvasta turvallisuustilanteen heikentymistä vaan turvallisuuskulttuurinparanemista, jossa turvallisuuspoikkeama havaintoihin reagoitiin aiempaa herkemmin.

Vartijan ja poliisin apuun jouduttiin turvautumaan hieman edellisvuotta vähemmän.Järjestyksenvalvojan hoidon turvaamistehtäviä kirjattiin 523 kappaletta, vähennystäedellisvuoteen 35 kappaletta.

Poliisin kanssa yhteistyötä tehtiin erilaisten rikosten tutkinnan yhteydessä. Lisäksipidettiin poliisin ja Itä-Suomen läänin syyttäjäviranomaisen kanssa useita koulutus-tilaisuuksia henkilöstölle koskien lastensuojelulain muutosta väkivallan osalta.

8

Henkilöstön valmiutta kohdata väkivalta- ja uhkatilanteita kehitettiin pitämällä Avekki(aggressio, väkivalta, ennaltaehkäisy, koulutus, kehitys ja integraatio) -koulutuksia 11kpl. Tähän sisältyi myös lähes koko ensihoitohenkilöstön kouluttaminen ko. malliin.Lisäksi pidettiin useita osastotuntikokouksia liittyen väkivallan hallintaan.

Paloturvallisuuden osalta ESPER-rakentaminen sairaalan sisällä aiheutti kohonneenpaloturvallisuusriskin, jota pidettiin hallinnassa laajennetuilla turvallisuuskävelyillä eriyksiköissä. Samoin Esper-rakentamiselle laadittiin turvallisuusasiakirja ja turvalli-suusopas sekä tehtiin ensimmäiselle rakennusvaiheelle riskinarvioinnit palo- ja muidenriskien toteutumisen ehkäisemiseksi.

Pelastuslain mukaisia poistumisturvallisuusselvityksiä tehtiin 3 kappaletta, jotkatoimivat samalla pienimuotoisina paloharjoituksina. Hoitolaitoksen paloturvallisuusteoria- ja käytännön koulutuksia järjestettiin 8 kappaletta, joihin osallistui henkilöstöänoin 80. Lisäksi sisäiset palotarkastukset suoritettiin lähes jokaisessa yksikössä.

Työtapaturmien määrä laski edelleen viime vuodesta hieman (2 kpl). Tapaturmataajuusoli sairaanhoitopiirissä selvästi alempi vertailuryhmään (Suomessa vastaavallatoimialalla toimivat yritykset ja yhteisöt) nähden.

Työsuojelu oli mukana työyhteisöjen henkisen kuormittumisen (psykososiaalinenkuormitus) tilanteiden ratkaisua ja hallintaa vaativissa lukuisissa kokouksissa.

Vuoden 2015 alkupuolella laadittiin Esshp:n omavalvontasuunnitelma, jolla pyritäänvarmistamaan jatkuvat ja riittävät terveydenhuollon toimijoiden tietoturvakäytännöt.Vuoden aikana panostettiin kokonaisarkkitehtuurin ja siihen liittyvien prosessienkuvaamiseen. Tietoliikenteen ja tietoliikenneverkkojen turvallisuuden kehittämistäjatkettiin. Toimikorttikirjautuminen laajentui. Tietoturvallisuus- ja tietosuojapoikkeamienilmoitus -ja käsittelyprosessia tehostettiin HaiPro-järjestelmän avulla. Potilaiden hoitoonosallistuvan henkilöstön osalta aloitettiin Navisec-tietosuoja/tietoturva-oppimis-ympäristön käyttö, jonka avulla pystytään tehokkaampaan osaamisen seurantaan.

Potilastietojärjestelmät

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinnon tietojärjestelmiin liittyvät toimintakohteet

keskittyivät vuonna 2015 tietoliikenteen tietoturvallisuuden parantamiseen ja lakienvaatimusten mukaisten päivitysten tekemiseen potilastietojärjestelmien osalta. Yhtenämerkittävänä kehityskohteena on ollut sähköisen asioinnin palveluiden jalkauttaminenammattilaisten käyttöön sekä sähköisen yksinkertaisen ajanvarauksen käyttöön-ottaminen.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on osallistunut vuoden aikana UNA-hankkeeseen,se on Medi-IT Oy:n ja sen asiakasorganisaatioiden yhteishanke, jossa tuotetaanvaatimusmäärittelyt tulevaisuuden sote-palvelujärjestelmää tukevalle ict-ratkaisulle.Vuoden 2014-2015 aikana hankkeessa on tuotettu vaatimusmäärittelyt terveyden-huollon ja sosiaali - ja terveydenhuollon yhteispalveluiden osalta, sisältäen myöstoiminnanohjauksen ja asiakashallinnanjärjestelmän. Vuonna 2015 UNA:ssa keskityttiinyliopistosairaanhoitopiirien ja sote-yhteistyön sekä sosiaalihuollon määrityksiin.Erva-tason yhteistyötä on jatkettu aktiivisesti. KYS-erva tietohallintotoimikuntakokoontui vuoden aikana aktiivisesti.

Raportoinnin kehittäminen alueelliseksi on toteutettu ja kunnat voivat saada omatlaskutus- ja toimintatiedot näkyviin suoraan raportointijärjestelmästä. Raportointia ja

9

tiedolla johtamista kehitetään strategian mukaisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirinjohdon ja sairaalatoiminnan vaatimusten mukaisesti.

ESPER hankkeessa on osaprojektina ESPER-ICT projekti, joka keskittyy kehittämäänESPER rakentamisen vaiheiden mukaisesti sairaalatoiminnan tietojärjestelmiä niin, ettäne tukevat mahdollisimman hyvin uusia tilaratkaisuja ja niissä tuotettaviatoimintaprosesseja.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietoturva- ja tietosuojapolitiikan sisältöjen jalkauttamistaon jatkettu sairaanhoitopiirin yksiköissä. Rakenteista kirjaamisen käytäntöjä on otettukäyttöön erikoisairaanhoidossa. Yhteisen tietoturvapolitiikankäyttöönottoon on sitouduttu myös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinto-organisaatio on antanut aktiivisestilausuntoja ja kannanottoja ministeriön ja THL:n lausunto - ja kommenttipyyntöihin.

Sähköiset asiointipalvelut

Strategisten linjausten mukaisesti osana sujuvia ja toimivia hoitoketjuja on edistettysähköistä asiointia. Sähköisen asioinnin käyttöönottojen tueksi perustettiinohjausryhmä ja palvelujen jalkauttamiseen irrotettiin omasta työstään henkilö. Näidentoimien tuloksena sähköisten asiointipalvelujen tarjonta on lisääntynyt huomattavasti.

Turvallinen viestinvälitys on tietoturvallinen asiointikanava ammattilaisen ja asiakkaanvälillä, se on käytössä enimmäkseen poliklinikoilla ja vastaanotoilla. Sähköistenkutsukirjeiden ja esitietolomakkeiden käyttö on lisääntynyt ajanvarauspoliklinikoilla jaleikkausosastolla etenkin operatiivisen esitietolomakkeen uuden käyttöönoton myötä.Ammattilainen lähettää kutsukirjeet ja erilaiset esitetietolomakkeet sähköisestiOmaHyvikseen tai e-kirjeenä kansalaiselle. Erikoissairaanhoitoon on mm. mahdollis-tettu potilaalle yhteydenottopyyntö sähköisen lomakkeen avulla ja organisaatiorajatylittävä sähköinen lomake on otettu yhteiskäyttöön (äitiyshuollon esitietolomake).

Itseilmoittautumisen käyttöä on edelleen tehostettu mm. seuraamalla itseilmoittau-tumisen tilastoja sekä panostamalla opastamiseen. Kansalaisen ajanvarausta onkehitetty niin, että mahdollisimman monelle ammattilaiselle voisi kansalainen itsevarata, siirtää tai perua aikoja. Erityisesti käyttöönottoja on ollut perusterveydenhuollonpuolella, erikoissairaanhoidon osalta kaikki varatut ajat näkyvät kansalaisellesähköisessä asiointipalvelulla (OmaHyvis). Perumatta jääneiden aikojen vähentä-miseksi käynnistettiin projekti, jossa potilaille lähetetään muistutus tekstiviestillävastaanottoajasta. Tavoitteena tässä oli myös tuottaa potilaalle parempi palvelukoke-mus strategian mukaisesti. Omahoitoa tukeva palvelu otettiin käyttöön. Tässäpalvelussa potilaan on mahdollista saada verikoevastauksensa ja lääkitysannoksensatekstiviestillä tai kirjallisena OmaHyvikseen.

Sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto ja tukeminen toteutettiin yhteistyössäalueen perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Yhteistyön vahvistamiseksialoitettiin yhteisen strategian ja organisoitumisen valmistelu niin, että jatkossasairaanhoitopiiri toimisi sähköisten palvelujen käyttöönottojen koordinoijana javastuuvetäjänä. Sairaanhoitopiirin alueella sähköisen asioinnin/digitaalisten palvelujenkäyttöä ja käyttöönottoja tulee voimakkaasti edelleen tukea ja kehittää. Tarpeita syntyymm. valtakunnallista strategioista, sote -palvelujen tuottamisen tulevaisuudenratkaisuista, tuottavuusvaatimuksista sekä kuntalaisten yhä kasvavista odotuksista.Palveluja tuotetaan tulevaisuudessa yli kuntarajojen ja kuntalaisia palvellaanedullisimmalla kanavalla, jolla palvelutarpeet pystymään täyttämään.

10

Sisäinen valvonta ja riskit

Kts. sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja tasekirja 2015: sisäinen valvonta, riskienhallinta jasisäinen tarkastus.

Perusterveydenhuollon yksikkö

Perusterveydenhuollon (PTH) yksikön resursseista merkittävä osa meni Kaste-rahoitteisen ESSO- hankkeen hanketyön tukemiseen ja johtamiseen sekä Tervis-hankkeen sisällön ohjaamiseen. Perusterveydenhuollon yksikkö osallistui myös Etelä-Savon SOTE- tuotantoalueen valmisteluun ja teki yhteistyötä ESPER- hankkeenkanssa.

Etelä-Savon perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi Savo-Karjalan perustervey-denhuollon kehittäjävalmennusta, joka päättyi keväällä 2015. Tästä valmennus-ohjelmasta ”valmistui” Etelä-Savoon 4 uutta perusterveydenhuollon kehittäjää.Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi mm. alueen kehittäjäverkostoa, terveydenedistämisen verkostoa, Aivoverenkiertohäiriö (AVH)- yhdyshenkilöverkostoa ja alueenperusterveydenhuollon kouluttajalääkäriverkostoa.

PTH-yksikkö ylläpiti alueellista koulutuskalenteria ja osallistui alueellisten koulutustenjärjestelyihin (33 koulutustilaisuutta). Koulutusta järjestettiin mm. Terveyshyötymallista,palliatiivisesta hoidosta, masennuksesta ja vajaaravitsemuksesta.

Perusterveydenhuollon yksikkö edisti terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönottoaalueella järjestämällä pajoja terveysasemilla sekä sopimalla yhteiset kirjaamis-periaatteet alueelle. Palliatiivisen hoidon palveluketju valmistui ja sen jalkautukseenpanostettiin pajatyöskentelyllä. Yleistilalasku potilaan -palveluketjutyö käynnistyi osanaESSO -hanketta.

Perusterveydenhuollon johdon videoneuvottelutoiminta vakiintui ja vuoropuheluavahvistettiin myös erikoissairaanhoidon kanssa. Perusterveydenhuollon yksikköosallistui myös kansalliseen kehittämisverkostoon ja hoitosuunnitelmatyöhön.

Esper-hanke

Valtuuston päätöksetHankesuunnitelman hyväksyminen 27.3.2015Investointipäätös 29.5.2015Vastaanottopalvelujen toteuttamissuunnitelmanhyväksyminen ja rakentamispäätös 9.10.2015

Toiminnallinen ja tilasuunnittelu jatkui vastaanottopalvelujen, kuuman sairaalan jaPerhetalon osalta. Mielentalon ja hammashuollon toteuttamissuunnitelma tehdääntulevina vuosina.

Integroitu vastaanottopalvelujen alue on käynnistymässä 1.1.2017 Mikkelin pääterveys-aseman muuttaessa poliklinikoiden yhteyteen. Samaan aikaan päivystysalue siirtyyväistöön osalle vastaanottopalvelujen aluetta päivystysalueen saneerauksen ja

11

kuuman sairaalan rakentamisen käynnistyessä. Vastaanottopalvelut tulevatkin uudentyyppisen käyttöön porrastetusti.

Keväällä 2015 käynnistettiin työpajatyöskentely, jossa keskityttiin yhdessä perus-terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ylimmän johdon, keskijohdon ja käytännönasiantuntijoiden kanssa tulevaan muutokseen. Käytiin keskustelua muutokseenajavista asioista, tavoitteista ja odotettavista hyödyistä. Samalla keskusteltiintoimijoiden huolenaiheista. Näissä työpajoissa sovittiin myös toimintojen sijoittelunperiaatteista ja muista tilasuunnittelulle välttämättömistä periaatteista.

Kesällä 2015 aloitettiin kuuman sairaalan toiminnallinen sekä tilasuunnittelu. Vastaa-valla tavalla toteutettiin syksyn aikana Perhetalon toiminnallinen ja tilasuunnittelukoskien sekä perheiden palveluita että muita vuodeosastoja.

Uudelle sairaala-alueelle tulee merkittävä lisääntyvä henkilöstö- ja potilasmäärä.Kaavavalitus ratkesi ja kaava sai lainvoiman 2.12.2015. Tämän myötä päästiinkäynnistämään pysäköintitalon rakentamisen valmistelu ja talo valmistuu huhtikuussa2017.

ESPER ICT aloitti syyskuun alussa hankesuunnitelman mukaisten toiminnallisuuksientoteuttamisen osaltaan. ICT-toimintaa ohjaavat vahvasti ESPER-hankkeen toiminta-mallien uudistamisen lisäksi Etelä-Savon sote sekä valtakunnalliset linjaukset mm.digitalisaation osalta. ESPER ICT:n tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa toteuttaauuden sairaalan puitteissa riittävän laadukas ICT-ekosysteemi, joka mahdollistaapalveluiden kehittämisen pitkälle ensi vuosikymmenelle sekä varmistaa samalla, ettäsairaala on alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteensopiva ympärillä tapahtuvienlaajempien muutosten osalta.

Ensimmäisen kerroksen vastaanottopalvelujen rakentaminen käynnistyi lokakuussa2015. Tätä ennen neurologian, ihotautien, kirurgian ja sisätautien poliklinikoidenväistötilat siirtyivät väistöön E-osan eri kerroksiin ja endoskopia päiväkirurgian jafysiatrian yhteyteen. B1-osan (Korva-, nenä ja kurkkutautien ja lastentautienpoliklinikka) remontti alkoi monitilatoimiston ja audionomin huoneen osalta lokakuussa2015.

Ammattikirjasto

Esshp:n Ammattikirjastoa on hoitanut Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:nkirjasto- ja oppimisteknologiapalvelut kahtena päivänä viikossa 3 tuntia/kerta. Kirjastonpalveluihin on kuulunut asiakaspalvelu ja neuvonta, kaukopalvelu, suppeat tiedonhaut,kirjastoaineiston kuvailu sekä hyllytys, järjestely ja poistot.

Ammattikirjastossa on käsikirjasto, joka on toiminut itselainausperiaatteella. Hankintojaon tehty yksiköille pyynnöstä. Paperisten PharmacaFennicoiden tilausmääriä vähen-nettiin merkittävästi, koska vastaavat tiedot on saatavissa sähköisesti verkossa jaTerveysportissa. Yksiköt ovat toimittaneet kirjoja poistettavaksi Ammattikirjastoon.Varastokirjastoon on lähetetty lavallinen Ammattikirjastossa poistettuja kirjoja ja lehtiä.Erikseen sovitusti on hoidettu lehtitilausten valmistelua, Esshp:n julkaisutietojen keruuja tilastointi sekä annettu tiedonhankinnan opetusta mm. Perustellusti parasta hoitoa -työpajoissa.

Uutena tietokantana on tullut Ebscon toimittama DynaMed Plus, joka on käytettävissäTerveysportin kautta. Intran tietokantalistausta on täydennetty mm. lisäämällä vapaastikäytettävissä olevia palveluja sekä parantamalla tunnusten saatavuutta niiltä osin kuin

12

se on mahdollista. Tietokantojen kanssa on ollut normaalia enemmän teknisiä toiminta-ongelmia. Sopimushallintaa ja tilastointia on kehitetty. Lehtihankinnat on kilpailutettu.

Kannettavat tietokoneet on siirretty Tietohallinnon kautta lainattaviksi. Kirjastonhoitajatovat siirtyneet omasta työtilasta kirjastotilaan työskentelemään. Mikkelin kaupungin-kirjaston järjestämä potilaskirjastotoiminta lopetettiin Moision sairaalasta.

SOMAATTISET PALVELUT

Sisätaudit

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 12 169 72,2 - 8,8

- valvontayksikkö 2 137 109,6

Hoitojaksot 3 018 72,9 - 10,1

- valvontayksikkö 983 140,4

Keskim. hoitoaika 4,0 99,1 + 1,5

- valvontayksikkö 2,2

Käynnit 24 100 97,2 - 8,4

- josta päivystyskäynnit 5 841 - 2,3

Polikliininen toiminta

Sisätautien poliklinikkakäyntien ja lähetteiden määrissä ei ollut suurta muutosta.Hoitokeskukseen siirtyi vuoden 2015 alussa lääkeinfuusiohoidot ja hematologianpoliklinikan toiminta, mutta tilalle tuli uusia lääkärin vastaanottoja. Hoitohenkilökunnanmäärä on ollut hyvin optimissa, uusiin muutoksiin on pystytty vastaamaan omallahoitohenkilökunnalla. Suurena muutoksena on vuoden 2015 toimintaa värittänyt uudentulevan poliklinikka-alueen ja väistötilojen suunnittelu sekä muutto väistötiloihin syksyllä2015.

Diabetespoliklinikalla ja jalkaterapiassa potilasmäärät nousivat edellisien vuosientapaan tasaisesti.

Dialyysi-yksikön kehittämisen painopisteenä jatkui edelleen kotihemodialyysipotilaidenmäärän lisääminen. Dialyysissä ja munuaispoliklinikalla käyntimäärät nousivat vuodenaikana. Ongelmaksi muodostui sekä dialyysissä että munuaispoliklinikalla nefrologin jasairaanhoitajien resurssien riittämättömyys potilasmäärän lisääntymiseen nähden.Munuaissiirtoon pääsi vuoden aikana neljä potilasta, mutta ensi vuosina munuaissiir-toon pääsevien määrä todennäköisesti pysyy ennallaan tai laskee, koska munuais-siirtokelpoisten osuus dialyysipotilaista on vähentynyt.

Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto 34

Vuonna 2015 ei säästytty muutoksilta. Sisätautien ja keuhkosairasien osaston yhtey-dessä toimineen valvontayksikön muuton jälkeen aloitettiin osaston tilojen remontointi.Entisen valvontayksikön tilat muutettiin potilashuoneiksi, samalla osa varasto- sekä wc

13

tiloista muutettiin potilashuoneiden wc- ja suihkutiloiksi. Uudet potilashuoneet olivat 1 -2 hengen huoneita. Eristyshuoneita jäi osastolle kaksi aiemman neljän huoneen tilalle.Lisäksi yhdestä neljän hengen huoneesta tehtiin kolmen hengen huone. Remonttisaatiin pieniä viimeistelyjä lukuun ottamatta valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.Remontin aikana potilaspaikkoja oli käytettävissä 28.

Kesäkuussa hematologian erikoisala muutti sisätautien ja keuhkosairauksien osastonyhteyteen. Samalla osaston potilaspaikkamäärä nousi 28:sta 38:aan. Hematologianmuuton yhteydessä hoitajavakansseja osastolle siirtyi 6. Alkukesä oli haasteellinenuuden erikoisalan sekä henkilöstön uusiutumisen myötä. Joustavuudella sekä erin-omaisella yhteistyöllä työt saatiin kuitenkin hoidettua hyvin.

Hematologian osastonylilääkärin poislähtö lokakuun lopussa aiheutti huolta hoitajille,hematologian osalta oli pitkään syksyllä huolta erikoisalan jatkuvuudesta. Syksy jaloppuvuosi pyrittiin tasoittamaan osaston toimintaa erilaisten muutosten jälkeen.Hematologin työpanosta hankittiin ostopalveluna yhden päivän verran viikossa.

Muutoksia oli koko vuonna niin toiminnassa kuin henkilöstössäkin. Lisäksi työnkuormittavuutta lisäsi potilaiden hoitoisuuden ja osastokuormituksen nousut.Potilaskuormittavuus kiihtyi loppuvuotta kohden. Osastohoidossa näkyy väestönikääntyminen sekä se, että potilaat pyritään hoitamaan melko pitkälle kotona.

Lastentaudit (sisältää lastenneurologian)

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 2 769 98,9 - 5,6

Hoitojaksot 1 042 80,2 - 7,6

Keskim. hoitoaika 2,7 123,4 + 2,2

Käynnit 7 002 85,0 - 4,1

- josta päivystyskäynnit 530 0,0

Lastenyksikön toiminta sujui suunnitelmien mukaisesti. Lasten hoitoisuus samoin kuinlastenosaston ja vastasyntyneiden teho-osaston kuormitukset vaihtelivat suuresti kutenaikaisempinakin vuosina. Hoitojaksojen lukumäärä oli edelliseen vuoteen verrattunahiukan pienempi ja ne olivat lastenosastolla lyhyitä, joten potilasvaihto oli runsasta.Tämä toi haasteita osaavan henkilöstön resursoinnin suhteen. Kesällä kokolastenyksikön toiminta oli rauhallisempaa. Savonlinnan keskussairaalan osastonpotilaat pystyttiin hoitamaan hyvin heidän toimintansa supistuttua / loputtua.

Vastasyntyneiden teho-ja valvontaosastolla oli runsaasti vauvoja alkuvuodesta jaloppuvuodesta. Huhtikuussa osasto siirrettiin lastenosaston yhteyteen toiminnansujuvuuden turvaamiseksi. Muuton yhteydessä saatiin perhehuoneita ja lastenosastonpaikkamäärä putosi kahdeksaan. Entisiin vastasyntyneiden tehon tiloihin ryhdyttiinrakentamaan perhehuoneita synnytysosaston vierihoidon käyttöön.

Lastenpoliklinikan toimintaa kehitettiin siten, että yhdellä vastaanottokäynnillä pyrittiinselvittämään ja hoitamaan useita lapsen erikoissairaanhoitoa vaativia ongelmia. Näinollen käyntimääriä oli aikaisempaan vuoteen verrattuna hieman vähemmän muttakäynnit olivat pitempiä. Lähetteiden määrässä ei ollut oleellista muutosta edellis-

14

vuoteen verrattuna ja potilaiden pääsy hoitoon sujui ongelmitta. Hoitotakuunvaatimukset täytettiin hyvin.

Lastenneurologian toiminta jatkui entiseen tapaan vilkkaana. Käyntien määrä oli hiukansuurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin, mutta sentoteutumiseen tarvittiin ylimääräisen lääkärityövoiman palkkaamista. Puheterapeutin japsykologinpalveluita pystyttiin antamaan hyvin.

Perinnöllisyyslääkärin konsultaatiopoliklinikkatoiminta jatkui entiseen tapaanostopalveluna kolme kertaa vuoden aikana.

Lastenortopedin ja lastenkardiologin konsultaatiot hoidettiin entiseen tapaanostopalveluina. Lastenortopedin vastaanotot olivat keskimäärin kerran kuukaudessa,lastenkardiologi kävi noin kolmen kuukauden välein.

Lastenlääkäritilanne oli melko hyvä. Kaikki erikoislääkärivirat olivat täytettyinä.Lastenlääkäreiden päivystys muuttui kesäkuun alusta sairaalapäivystykseksi, jonkavuoksi tarvittiin ulkopuolisia päivystäjiä lähinnä viikonloppuisin. Erikoistuvan lääkärinvirka oli täytettynä koko vuoden ajan. Lastenyksikössä oli lisäksi kaksi yleislääketieteenerikoistuvaa lääkäriä 3 kk ja lastenneurologian yksikössä erikoistuva 9 kk ajan.

Hoitohenkilöstön tilanne oli hyvä, kesällä sijaisina toimivat sairaanhoitajaopiskelijat.Akuuttien poissaolojen hoitaminen sisäisin järjestelyin helpottui osastojen yhdistyessä.Varahenkilöstön sairaanhoitajia tarvittiin harvoin. Ruuhkatilanteissa ja hiljaisina aikoinaapua annettiin yksikön sisällä ja muille sairaalan työyksiköille.

Osastojen yhdistyessä toimintoja jouduttiin tehostamaan ja toimintamalleja muutta-maan, jotta tilat riittivät ja perhehuone -toimintamalli voitiin ottaa käyttöön. Muunmuassa lääkeinfuusioiden antaminen, ruoka-ainealtistukset ja neurologisten lastentutkimusjaksot muutettiin polikliinisiksi. Lisäksi ESPER-hanke toi lisähaastettapoliklinikkatilojen riittävyyteen, koska tiloja otettiin muuhun käyttöön.

Ihotaudit

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 79 87,8 + 364,7

Hoitojaksot 12 120,0 + 140,0

Keskim. hoitoaika 6,6 73,1 + 93,6

Käynnit 4 647 108,1 + 8,9

- josta päivystyskäynnit 12 - 25,0

Ihotautipotilaiden poliklinikka- ja avohoitokäyntien määrässä oli vuonna 2015 entiseentapaan nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Lähetteiden osalta lisääntyi huomatta-vasti sairaalan sisäisten lähetteiden määrä. Kysyntään pystyttiin kuitenkin hyvinvastaamaan. Hoito tapahtui poliklinikan omilla lääkäriresursseilla, ostopalveluidentarvetta ei ollut. Lisäksi saimme vuoden 2015 alussa lisäresurssina vuodeksi lainaanyhden sairaanhoitajan. Neljällä sairaanhoitajalla hoitajavastaanotot ja lääkäri-hoitajatyöskentely onnistuivat hyvin. Syyskuusta lähtien on ihotautiyksikkö toiminutväistötiloissa. Väistötiloihin muutto ja uuden poliklinikka-alueen suunnittelu toivatuudenlaista haastetta päivittäiseen toimintaan.

15

Vuodeosastohoitoa tarvitsevat ihotautipotilaat hoidettiin osastolla 34. Hoitojaksojenmäärä oli korkeampi kuin edellisvuonna. Viime vuosien vertailun perusteella toden-näköisenä syynä tähän on satunnaisvaihtelu.

Alueellinen haavahoitoprojekti jatkui pienen tauon jälkeen. Allergiatutkimusyksikössävietiin läpi epikutaanitestisarjojen uudistus ja aloitettiin potilasohjeiden laatiminentestattaville allergeeneille. Yksikkö järjesti lokakuussa alueellisen koulutuksenihoallergioista.

Neurologia

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät, josta 7 730 96,6 - 11,6

- valvontayksikkö 420 84,0

Hoitojaksot, josta 1 466 88,8 - 17,0

- valvontayksikkö 65 32,5

Keskim. hoitoaika 5,3 108,8 + 6,5

- valvontayksikkö 6,5

Käynnit 7 028 96,3 + 0,8

- josta päivystyskäynnit 1 991 - 7,1

Vuoden 2015 aikana kaikki viisi erikoislääkärin virkaa olivat täytettyinä. Erikoistuvialääkäreitä saatiin rekrytoitua hyvin. Sairaanhoitajien lyhyisiin poissaoloihin ei saanutottaa sijaisia talon ulkopuolelta, vaan poissaolot paikattiin kiertohoitajilla tai omienosastojen työjärjestelyillä. Kesällä osasto 11 oli suunnitellusti suljettuna seitsemänviikkoa. Osa sairaanhoitajista oli sijaisina muilla Mikkelin keskussairaalan osastoillasulun aikana. Kesäsulun jälkeen kuntoutusosasto aloitti toimintansa uusissa tiloissaKyyhkylän sairaalan yhteydessä 17-paikkaisena. Stroke-valvonnan kaksi paikkaasiirtyi vuoden alussa osasto 24:ltä Valvontayksikön yhteyteen. Lisäksi osasto 24:ltäsiirtyi hematologian toiminta pois kesäkuun alussa ja osasto 24 on toiminut tuonjälkeen 14-paikkaisena neurologisena akuuttiosastona.

Hoitotakuun vaatimukset pystyttiin täyttämään.

Neurologian vuodeosastotoiminnassa hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä jäiedellisvuoden tilinpäätöksen luvuista edellä kuvattujen toiminnallisten muutostenvuoksi. Budjetoinnissa oli pystytty arvioimaan toiminnan määrä varsin tarkasti.

Ajanvarauspoliklinikan käyntimäärä jäi hiukan budjetoidusta, mutta ylitti edellisvuodentason. Päivystyspoliklinikan neurologiseksi merkittyjen potilaiden käyntimäärättasaantuivat ja jopa hiukan vähenivät edellisvuoden nopean hyppäyksellisen nousunjälkeen. Lähetemäärät neurologian yksikköön osoittivat merkittävää 8,8 % laskuaedellisvuodesta.

Päivystysosaston toiminta on vakiintunut, suurin osa lyhyttä hoitoa vaativistaneurologisista päivystyspotilaista hoidettiin siellä. Osastolla keskeisin hoidon kohde oliakuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden akuuttivaiheen diagnostiikka jahoito. Osaston toiminnan luonteesta johtuen kuormituksessa oli suuria sattumasta

16

johtuvia vaihteluita. Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä eiole nähtävissä pelkistä toimintaluvuista.

Kuntoutusosastolla on keskitytty erityistason kuntoutukseen. Toiminnan keskeisin alueon edelleen ollut akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden moniamma-tillinen ja laaja-alainen jatkokuntoutus. Pakotettu käden kuntoutus, spastisiteetti-poliklinikka ja tehostettu kävelyn kuntoutus ovat vakiintuneet osaksi osaston toimintaa.Pitkälle edenneen Parkinsonin taudin hoitoprosessi on vakiintunut. Asiaan vihkiyty-neiden sairaanhoitajien osuus tässä toiminnassa on kullanarvoinen. Siirtyminen uusiintiloihin Kyyhkylän sairaalaan onnistui suunnitellusti, vaikka lopullisten päätösten jasuunnitelmien varmistuminen tuntui henkilökunnan kannalta viivästyvän turhan pitkällekevääseen.

Neurologian poliklinikalla jatkettiin tiimityöskentelymallin mukaista toimintaa. Jonotus-ajat poliklinikalle ovat olleet kohtuulliset. Kesä-ajan toiminnan supistukset pidensivätjonotusaikoja tilapäisesti. Geriatrian poliklinikan toiminnan keskeytyminen on lisännytneurologian poliklinikan kysyntää. Parkinson -potilaiden välikontrollien siirto sairaan-hoitajan vastaanotolla tapahtuvaksi on vakiintunut. Neurologian poliklinikan väistö-tiloihin muutto ja uuden poliklinikka alueen suunnittelu vaikuttivat päivittäiseentoimintaan.

Keuhkosairaudet

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 2 279 84,4 - 47,7

Hoitojaksot 430 91,5 - 41,7

Keskim. hoitoaika 5,3 92,3 - 10,2

Käynnit 4 419 106,5 + 1,7

- josta päivystyskäynnit 347 + 8,4

Sisällöllisesti toiminta jatkui edellisien vuosien tapaan yhtä muutosta lukuun ottamatta:uutena potilasryhmänä keuhkosairauksien poliklinikan tutkimusvastuulle siirtyivätneurologian kuntoutusosastolla aiemmin tutkittujen uniapneaan viittaavia oireitaomaavien potilaiden tutkimukset ja hoidot. Muutos oli suunniteltu tapahtuvaksialkusyksystä, mutta neurologian yksikkö joutui kääntämään käytännössä jo koko kesänunitutkimuslähetteensä keuhkoyksikköön. Kaikkien keuhkolähetteiden määrä kasvoiloppuvuodesta selkeästi, osaksi edellä mainitusta muutoksesta johtuen. Yhteistyökeuhkoputkien tähystyksissä endoskopiayksikön kanssa muuttui ongelmattomastitoukokuussa 2015 yhteistyöksi Hoitokeskuksen kanssa. Endoskopiayksikön 109skopian lisäksi hoitokeskuksessa ehdittiin 2015 kuluessa suorittaa toiset reilu satakeuhkoputkien tähystystutkimusta. Keuhkosyövän solunsalpaajahoidot toteutuivathyvin yhteistyössä hoitokeskuksen kanssa. Ns. multidimensionaalinen keuhkotuumori-meeting vakiinnutti asemansa hoitotoiminnassa.

Vuodeosastotoiminta jatkui pääosin osaston 34 paikoilla, joita on arvioitu olevan 10keuhkopotilaille. Tämän määrän maksimaalinen käytettävyys ei kaikin ajoin toiminut,koska osastolla on myös sisätautipotilaita jakamassa samat huonetilat. Vuodeosastontoimintalukujen jyrkkä lasku selittyi edellisvuoden aikana tapahtuneella osastomuutok-sella eli siirrolla 26:lta 34:lle potilaspaikkamäärän puolituttua. Käytännössä vuodeosas-tolla voitiin hoitaa vain päivystyksellisiä tilanteita.

17

Lääkärityövoiman osalta jatkettiin niukoilla erikoislääkäriresursseilla. Eläköitymisenmyötä ylilääkäri vaihtui alkuvuodesta ja aiempi ylilääkäri jatkoi osa-aikaisenaloppuvuoden. Lisäksi oli vain yksi kokoaikainen virassa oleva erikoislääkäri. Helsinginyliopiston lääketieteen kandidaatteja suoritti vuoden aikana keuhkoviikkopalvelujaanMikkelin keskussairaalan keuhkoyksikössä aiempien vuosien tapaan. Keuhkofunktio-tutkimuksista loputkin siirtyivät vuoden aikana kliiniselle fysiologialle.

Keuhkolääkäriresursseja tarvittiin myös kliinisen fysiologian toimintaan ajoittain (esim.spiroergometriat, keuhkofunktiolausunnot). Keuhkopoliklinikan sairaanhoitajaresurssiavähennettiin puolen sairaanhoitajatyöpanoksen verran. Lähetteiden huomattavalisääntyminen kuormitti ainoata osastosihteeriä. Hoitotakuussa pysyttiin kuitenkinjotenkuten ainakin vuodenvaihteeseen asti.

Poliklinikalla saavutettiin toimintalukujen valossa asetetut talousarviotavoitteet.Vuodeosastonaiemmasta resurssoinnista poikkeava tulos selittyy edelleen vuoden2014 isolla osastomuutoksella. Kaikkiaan talousarvio toteutui menojen osaltatyydyttävästi.

Endoskopia

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Käynnit yht. 2 913 129,5 + 20,6

Sisätaudit 1 952 144,6 + 28,5

Kirurgia 961 106,8 + 7,1

Pää- ja sivutoimenpiteetSisätaudit2014

Sisätaudit 2015

Kirurgia2014

Kirurgia2015

Gastroskopiat 426 607 460 461Sigmoidoskopiat 68 92 144 140Kolonoskopiat 574 760 458 480Yhteensä 1068 1459 1062 1081Muutos +391 +37% +19 + 2%

Lähetteet 2014 2015Ulkoiset lähetteet 938 1078Sisäiset lähetteet 469 599Yhteensä 1407 1677Muutos +270 (+19 %)

Vuonna 2015 lähetemäärä nousi 19% edelliseen vuoteen verrattuna. Etelä-Savonväestön ikääntyessä voi olettaa tarpeen ja kysynnän ja sitä kautta lähetemääräntulevaisuudessakin edelleen nousevan.

Vuoden 2015 aikana oli hoitoon pääsyssä suuria vaikeuksia sekä ensikäyntien, ettäuusinta- / seurantakäyntien osalta. Tämän vuoksi maha-suolikanavan tähystystoimen-

18

piteitä lisättiin olemassa olevalla henkilöstöresurssilla siirtämällä keuhkoputkientähystystutkimukset Hoitokeskukseen, aloitettiin keskiviikkoisin tähystykset kolman-nessa toimenpidehuoneessa ja kirurgien tähystyspäiviä tehostettiin aloittamallatähystykset 45 minuuttia aikaisempaa aiemmin. Lisäksi tehtiin hankintapäätös 300sisätautilääkärin tekemistä tähystyksestä, jotka kilpailutuksen jälkeen ostettiinlääkärikeskus Ikiomasta. Toimenpiteet suorittaa lisätöinä sairaalan oma gastroen-terologian erikoislääkäri. Tämä toiminta aloitettiin joulukuussa, joten merkitys vuonna2015 jäi vielä pieneksi.

Muutosten ansiosta vuoden lopussa oltiin ensikäyntien osalta hoitotakuun edellyttä-mässä tilanteessa tutkimusten saatavuuden osalta, mutta sisätaudeilla oli vielä ylivuoden jono seurantatähystysten osalta. Kirurgialla tutkimuksiin pääsi aikataulussa.

Sisätautigastroenterologialla lääkäritilanteen korjautuminen on näkynyt toimenpide-määrien selvänä nousuna (+37%). Kirurgialla toimenpidemäärät ovat pysyneetentisellä tasolla. On kuitenkin huomattava, että vuonna 2015 ei sisätautigastro-enterologialla käytetty lainkaan ulkopuolisia ostopalvelulääkäreitä ja kirurgiallakinainoastaan muutamana päivänä.

Keuhkoputkien tähystyksissä (bronkoskopioissa 144 kpl) kokonaismäärä laski 24 %edellisvuoteen verrattuna. Toimenpiteet tehtiin toukokuulle saakka endoskopia-yksikössä, jonka jälkeen Hoitokeskuksessa sen hoitohenkilökunnan avustamina.Virtsarakon tähystysten (kystoskopioiden 109 kpl) määrä nousi 25 %. Toimenpiteettoteutettiin kirurgian poliklinikan henkilökunnan avustamina.

Endoskopiayksikkö muutti loka-marraskuussa väistötiloihin. Tämä aiheutti noin kahdenviikon seisokin toiminnassa. Lisäksi loppuvuoden aikana ei muuton vuoksi ollutkäytössä kolmatta tähystyshuonetta. Näiden tekijöiden toimenpidemääriä vähentävävaikutus on noin 120-150 toimenpidettä.

Lääkäritilanne vuonna 2015 oli hyvä. Suolistotähystyksiä teki kaksi sisätautigastroente-rologia ja 4 gastrokirurgia sekä lisäksi yksi kirurgiaan erikoistuva lääkäri.

Endoskopian kaikki sairaanhoitajan vakanssit ovat olleet täytettyinä. Lisäksi lisätoi-minnan turvaamiseksi oli käytössä muista yksiköistä kahdeksi päiväksi viikossalisähenkilöstöä. Hoitohenkilöstön sairaslomien sijaistuksessa on ollut jonkin verranongelmia varahenkilöstön rajallisen saatavuuden vuoksi. Muutto väistötiloihin jahoitajien toimistotilojen vähäisyys ja sijainti ovat asettaneet haasteita toiminnalle.

Geriatria

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Käynnit 724 144,8 + 201,7

Geriatrian yksikkö integroitui Mikkelin kaupungin muistipoliklinikan kanssa maalis-kuussa 2015, jolloin geriatrinen toiminta saatiin uudelleen käyntiin vajaan vuoden tauonjälkeen. Ylilääkäriä geriatrian yksikköön ei useiden hakujen jälkeen vieläkään saatuvaan ylilääkärin sijausuutta hoiti Mikkelin kaupungin kuntoutuksen ylilääkäri kahtenapäivänä viikossa. Yksikössä toimi osan vuotta myös geriatriaan erikoistuvat lääkärit.Mikkelin kaupungilta yhdistymisen myötä siirtyi yksi sairaanhoitaja geriatrian yksikköön

19

ja vuoden vaihteeseen asti geriatrian yksikössä toimi kaksi sairaanhoitajaa. Toimintakeskittyi pääosin muistihäiriötutkimuksiin ja dementian diagnostiikkaan.

Infektiosairaudet ja sairaalahygienia

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Käynnit 233 116,5 + 24,6

Infektiopoliklinikan lähete- ja käyntimäärät olivat odotetusti hitaassa kasvussa,kokonaismäärät olivat pieniä. V. 2015 yllättävää lisäkysyntää aiheuttivat turva-paikanhakijat, käyntejä toteutui erityisesti äitiys- sekä päivystyspoliklinikalla. Vuoden2015 aikana yksikön ylilääkäri hoiti keskinäisen sopimuksen mukaisesti Itä-Savonsairaanhoitopiiriin infektiolääkärin tehtäviä käyden päivän viikossa työskentelemässämyös Savonlinnassa.

Kirurgia

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 14 654 72,2 - 5,2

Hoitojaksot 4 296 78,5 - 1,9

Keskim. hoitoaika 3,4 91,9 - 3,4

Käynnit 22 385 110,7 - 12,7- josta päivystys-käynnit 6 955 + 6,4

Kirurgia pysyi varsin hyvin hoitotakuun puitteissa ja suoritteisiin tuli kasvua. Sairaalassatehtiin edelleen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin tähystys-/laparoskooppisia leikkauk-sia. Plastiikkakirurgian palveluja jouduttiin edelleen ostamaan oman plastiikkakirurginpuuttuessa. Muutoin kirurgian tilanne oli erittäin hyvä ja sairaalamme pystyi hoitamaankirurgian päivystyksen päivystysasetuksen mukaisesti (etupäivystäjä-osastopäivystäjä-pehmytosakirurgian takapäivystäjä-ortopedian takapäivystäjä) kaikkina viikonpäivinä.

20

Naistentaudit ja synnytykset

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 4 552 83,5 - 8,1

Hoitojaksot 1 445 85,0 - 5,6

Keskim. hoitoaika 3,2 98,3 - 2,6

Käynnit 8 851 93,0 - 5,1- josta päivystys-käynnit 984 - 9,5

Lähetteiden määrä kasvoi hiukan. Poliklinikkakäynnit vähenivät vuoteen 2014verrattuna hieman, samoin hoitojaksot. Hoitotakuuajoissa pysyttiin niin poliklinikka-käynneissä kuin toimenpiteissäkin.

Synnytysten määrä kasvoi vv. 2014-2015 779:stä 889:ään. Savonlinnan keskus-sairaalassa synnytykset loppuivat 31.12.2014. Itä-Savon sairaanhoitopiiristä Mikkelinkeskussairaalaan hakeutui 138 synnyttäjää, joka oli noin puolet alueen synnyttäjistä.Synnytykset vähenivät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella kuten kokovaltakunnassa. Sektiot vähenivät 13,4 %:iin seurauksena muutoksista raskauden jasynnytysten hoitokäytännöissä. Perinataalikuolleisuus oli matala (0.34 %).Ennenaikaiset ja muut riskisynnytykset lähetettiin sovitun työnjaon mukaisestiyliopistosairaalaan, yksi potilas jopa Hampuriin.

Synnytysosaston tiloja modernisoitiin remontoimalla entisen lasten teho-osastonhuoneet perhehuoneiksi. Kaikki synnytysosaston potilashuoneet toimivat nykyisinperhehuoneina.

Äitiyspoliklinikan toimintaa tehostettiin pyrkimyksenä keskittyä riskiraskauksien hoitoon.Ensisynnyttäjien loppuraskauden käynnit lopetettiin lopputuloksen huonontumatta.Kromosomivikojen seulonnassa otettiin käyttöön NIPT -menetelmä. Sen seurauksenaistukka- ja lapsivesinäytteet vähenivät olennaisesti. Kätilöiden tekemät alku- jakeskiraskauden sikiöseulontaultraäänet jatkuivat vakiintuneena käytäntönä. Yhtä uuttaultraäänikätilöä alettiin kouluttaa.

Äitiyspoliklinikalla vakiintui vuoden 2014 lopulla aloitettu kätilön raskausdiabetes-vastaanotto. Hoidon tulokset paranivat aiempaan käytäntöön verrattuna, mitattunaesim. vastasyntyneen tehohoitoyksikköön joutumisella, samalla kun lääkärikäynnitvähenivät. Vuoden 2015 alussa aloitettiin äitiyspoliklinikalla HAL (huume, alkoholi,lääkkeet) -poliklinikka moniammatillisena toimintana. Työryhmään kuuluivat päihde-työhön koulutettu kätilö, sairaalan sosiaalityöntekijä, synnytyslääkäri ja tarvittaessalastenlääkäri. Toiminta osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Synnytyspelko-poliklinikantoiminta jatkui vakiintuneena.

Naistentautien poliklinikan toimintaa sujuvoitti muutos huonekohtaisiin potilaslistoihin.Kahdessa huoneessa toimii yleisgynekologinen vastaanotto ja yhdessä huoneessaerikoispoliklinikoita (gynekologinen syöpä, lapsettomuus). Urogynekologisen polik-linikan toiminta jouduttiin toistaiseksi keskeyttämään ylilääkärin poissaolon vuoksi.Gynekologista syöpää pitkään hoitanut osastonylilääkäri jäi eläkkeelle, virkaa ei täytettyvielä vuoden 2015 puolella. Toimintaan aloitettiin kouluttaa uutta erikoislääkäriä.Lapsettomuuden hoidon tulokset paranivat, kun siirryttiin ostamaan hedelmöityshoitojakolmelta yksityiseltä toimijalta. Osa hoidoista ostettiin vielä KYS:sta. Gynekologistensyöpien sytostaattihoidot annettiin Hoitokeskuksessa.

21

Gynekologisessa leikkaustoiminnassa tavoite oli lisätä päiväkirurgiaa ja lyhentäähoitoaikoja. Tavoitteessa onnistuttiin. Valtaosa leikattavista tuli sairaalaan toimen-pideaamuna. Osastohoitoa tarvitsevat leikkauspotilaat hoidettiin kirurgis-gyneko-logisella yhteisosastolla 22K. Muutosvaiheen jälkeen toiminta vakiintui vuoden 2015kuluessa.

Kätilötilanne yksikössä oli hyvä, kaikki vakanssit olivat täytettyinä. Lääkärivaje haittasitoimintaa syksyllä. Ylilääkärin poissaolo ja samanaikainen toisen kokeneen lääkärineläkkeelle jäänti myös kuormitti lääkärikuntaa. Kaksi ulkopuolista erikoislääkäriäosallistui viikonloppupäivystyksiin.

Silmätaudit

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 10 + 66,7

Hoitojaksot 10 + 66,7

Keskim. hoitoaika 1,0 0,0

Käynnit 14 531 96,8 + 1,7- josta päivystys-käynnit 610 - 15,6- leikkaustoimen-piteet 960 73,9 - 18,6

Professori Anja Tuulonen Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) silmäkeskuk-sesta teki auditoinnin silmätautien yksikössä keväällä 2015. Auditoinnin pohjaltaorganisoitiin uudelleen etenkin leikkaustoimintaa, jossa pystyttiin pienemmällähenkilöstöresurssilla tekemään aiempaa vastaava määrä toimenpiteitä. Resurssejapäästiin kohdentamaan poliklinikkatyöhön.

Kostean silmänpohjan ikärappeuman hoitoon annettiin lasiaisinjektioita n. 35:eensilmään viikossa. Injektion antamisesta suunniteltiin tehtävänsiirtoa lääkereiltä hoitajille,kuten mm TAYS:ssa ja HUS:ssa, mutta tämä kaatui korvauskysymykseen.

Leikkaussalissa oli normaalia pidempi, 7 viikon kesäsulku remontin vuoksi. Tuonaaikana kaihileikkausjonotusaika tilapäisesti hieman venyi, mutta hoitotakuunaikarajoissa kyettiin pysymään.

Suoritteissa leikkaustoimenpiteiden määrä näytti laskeneen, mutta luvuissa ei näymolemminpuoliset kaihileikkaustoimenpiteet, joiden määrää on lisätty. Molemmin-puolisia kaihileikkauksia tehtiin 136 potilaalle. Tämä huomioiden leikkaustoimen-piteiden määrä oli 1 096.

Syksystä lähtien glaukoomakirurgia on pystytty järjestämään omana toimintana.

9/2015 silmätautien yksikössä aloitti työskentelyn kreikkalainen silmätautien erikois-lääkäri. Hänen suomenkielen koulutus jatkui muun perehdytyksen ohella syksyn ajan.Hänen työpanoksestaan saadaan jatkossa helpotusta erikoislääkärivajeeseen.Erikoislääkäri tilanne oli muilta osin ennallaan (2,1 lääkärityövuoden panos).Erikoistuvia lääkäreitä yksikössä työskenteli 2 - 4 lääkäriä.

22

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 363 60,5 - 29,4

Hoitojaksot 171 71,3 - 28,5

Keskim. hoitoaika 2,1 84,9 - 1,3

Käynnit 8 557 105,8 + 1,5- josta päivystys-käynnit 336 - 17,4

Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikön lähetteet ja avohoitokäynnit lisääntyivät hieman.Sen sijaan hoitopäivät, hoitojaksot ja leikkausmäärät vähenivät. Pienessä yksikössävuosittainen vaihtelu voi olla suurta ja yhä suurempi osa leikkauksista tehtiin päivä-kirurgisesti (80%). Jonot sekä poliklinikalle että leikkauksiin pysyivät lyhyinä. Polik-linikan remontin vuoksi jono kuulon kuntoutukseen kasvoi loppuvuoden aikana hieman,ollen kuitenkin selvästi hoitotakuun puitteissa kuten kaikki muukin toiminta. Kuulo-kojeen käyttäjien ensitietokurssit pystyttiin järjestämään normaalisti. Yhteistyöavoterveydenhuollon kanssa oli sujuvaa.

Hoitohenkilöstön suhteen tilanne oli hyvä. Kaikki hoitajien toimet oli täytetty pätevillätyöntekijöillä. Lääkäreiden osalta oli työvoimapulaa yhden erikoislääkärin jäätyäeläkkeelle keväällä. Aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta virkaa ei saatu täytetyksivuoden 2015 puolella ja tästä aiheutui jonkin verran toiminnallista ongelmaa muunmuassa lomien suhteen. Vuoden jälkipuoliskolla neljästä erikoislääkärivirasta olitäytettynä vain 2,5. Lisäksi koko ajan oli koulutuksessa 1-2 erikoistuvaa lääkäriä.Foniatrian erikoislääkäri kävi noin kerran kuukaudessa pitämässä äänihäiriö-poliklinikkaa. Ostopalveluita muista sairaaloista käytettiin aiempaa vähemmän.

Suu- ja leukasairaudet

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 100 142,9 + 14,9

Hoitojaksot 56 160,0 + 16,7

Keskim. hoitoaika 1,8 89,3 - 1,5

Käynnit 1 873 109,9 + 9,3- josta päivystys-käynnit 24 + 26,3

Suu- ja leukasairauksien ylilääkäri Ari Rajasuo irtisanoutui 21.12.2015 lukien.

Toiminnan koordinointivastuuta on kantanut Mikkelin kaupungin suukirurgiseen hoitoonperehtynyt hammaslääkäri. Erikoishammashoitoa ja suu- ja leukakirurgista hoitoa onhankittu ostopalvelusopimuksilla. Tilanne on tällä hetkellä tarpeiden ja tarjonnan osaltatasapainossa.

23

Fysiatria

Oma pkl-toiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Fysiatria (lääkärit) 3 627 + 17,1

Fysioterapia yht. 11 796

-erikoissair.hoito 4 715 - 10,2

-perusterveydenh 7 081

Toimintaterapia 1 067 + 9,3

ESH yhteensä 9 421 110,8 + 0,2

Käynnit yhteensä 16 509osastojen fysioterapia 12 149osastojen toimintaterapia 830

Fysiatrian yksikön toimintaluvut lisääntyivät lääkäreiden pkl-käynneissä (17,1%).Lääkärikäyntien osalta jonotilanne oli vuoden aikana kohtuullinen.

Erikoissairaanhoidon fysioterapiakäynnit vähenivät johtuen fysioterapiaresurssienkohdentamismuutoksista. Tarpeet fysioterapian muutoksiin ovat aiheutuneet sairaa-lassa tapahtuneista toiminnan muutoksista monissa eri fysioterapiapalvelua saavissayksiköissä vuoden 2015 aikana.

Mikkelin kaupungin fysioterapian avohoitopalvelut (5 fysioterapeuttia) integroitiin1.1.2015 erikoissairaanhoidon yhteyteen. Muutos vaati paljon mukautumista jatoimintakulttuurien muokkaamista. Ennakkoon arvioituihin perusterveydenhuollontavoitetoimintalukuihin potilaskäyntien osalta ei päästy.

Toimintaterapeutin käynneissä oli lisäystä polikliinisessa toiminnassa. Etenkin psyki-atrian osastoilla annettava toimintaterapia vähentyi edellisistä vuosista. Toimintatera-peuttien työskentelyyn vaikuttivat sairaalan yleiset muutokset ja vaikeudet rekrytoidasijaisia.

Yksikkö vastasi palvelujen kysyntään hyvin resurssien rajoissa. Henkilökunta selviytyikohtuullisesti monien muutosten vuodesta.

Yksikkö järjesti alueellisia koulutuksia. Yhteistyötä alueen terveyskeskusten kanssatoteutettiin järjestämällä yhteistyöaamupäivä.

24

Hoitokeskus

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Käynnit yhteensä 12 396 190,7

Syöpätaudit ja sädehoito 4 956

Sisätaudit 5 374

Kirurgia 1 201

Naistent. ja synn. 386

Neurologia 110

Keuhkosairaudet 359

Muut erikoisalat 10

Hoitokeskukseen on keskitetty suurin osa Mikkelin keskussairaalassa annettavistasuonensisäisistä lääkehoidoista ja muut sellaiset lääkehoidot, jotka vaativat potilaantarkkailua ja seurantaa hoidon jälkeen. Hoitokeskuksessa voidaan hoitaa myös muitapotilasryhmiä, joiden hoito vaatii seurantaa ja tarkkailua, kuitenkin siten, että potilasvoidaan kotiuttaa samana päivänä.

Vuoden 2015 aikana Hoitokeskuksessa käyntien määrä oli 12 396, jakautuen erikois-aloittain: syöpätaudit (4 956), sisätaudit (5 374), kirurgia (1 201), naistentaudit jasynnytykset (386), neurologia (110), keuhkosairaudet (359) ja muut erikoisalat (10).

Suonensisäisen lääkehoidon käyntejä oli vuoden 2015 aikana 6 248. Syöpätautien(onkologian) poliklinikalla käyntejä oli 2 396 ja hematologian poliklinikalla 3 755. Lisäksihoitokeskuksessa tehtiin toimenpidehuoneessa 109 keuhkoputkien tähystystutkimus-toimenpiteitä (bronkoskopia). Tämä toiminta aloitettiin toukokuussa. Lisäksi tehtiin 155rannekanavan canalis carpi-leikkaustoimenpidettä. Toiminta aloitettiin maaliskuussa.Myös toteutettiin kirurgisia ihossa- ja ihonalaiskudoksessa sijainneiden resistenssienpoistoja 20kpl:tta. Käyntien määrän toteutumisprosentti talousarvioon suunnitellusta olilähes kaksinkertainen.

Hoitokeskuksessa työskentelee syöpätautien (onkologian) ylilääkärin lisäksi onkologianerikoislääkäri ostopalveluna. Ylilääkäri vastaa myös imurauhassyöpien hoidosta, jokaaiemmin toteutettiin hematologian erikoisalalla. Hematologian erikoisalan lääkärityöhankittiin marraskuun alusta ostopalveluna toteutettuna kerran viikossa tapahtuvanakonsultaatiotoimintana. Vaikka virka on ollut haussa, ei siihen ole ollut hakijoita.Sairaanhoitajan vakansseja hoitokeskuksessa on 11 ja täyttämätön apulaisosaston-hoitajan vakanssi.

Hoitokeskus on ollut auki maanantaista perjantaihin klo: 8-18. Kesälomien aikaanaukiolo on ollut klo 8-15. Vuoden aikana hoitokeskuksen toiminta on laajentunutkäsittämään potilasryhmiä eri erikoisaloilta. Hoitokeskuksen perustamisen tavoitteenaon ollut toimintaa järkeistämällä ja yhtenäistämällä parantaa asiakastyytyväisyyttä,hoidon laatua ja kustannustehokkuutta. Tavoitteenamme on ollut tyytyväinen asiakas,joka saa laadukasta, oikea-aikaista, yhdenvertaista ja tasapuolista hoitoa sekäkohtelua. Jokainen potilas saa olla mukana suunnittelemassa oman hoitonsaajankohtia. Hoitokeskuksessa tuemme potilaiden selviytymistä lääkehoitojen lisäksilääkehoidonohjaajan ja/tai syöpäsairaanhoitajan vastaanotoilla saamalla oikeaaikaisella informaatiolla ja tuella sekä lääkehoitoa toteuttavan henkilökunnanohjauksella ja neuvonnalla. Hoitokeskuksessa toteutetaan moniammatillista yhteis-

25

työtä eri ammattiryhmien välillä. Hoitohenkilökunta on erittäin motivoitunutta työhönsäja uuden oppimiseen.

Päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto

Päivystyspoliklinikka

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Käynnit yhteensä 44 409 102,1 + 1,0

Sisätaudit 5 746 91,9 - 3,0

Lastentaudit 236 67,4 + 10,3

Neurologia 1 998 86,9 - 7,4

Keuhkosairaudet 338 96,6 + 7,3

Kirurgia 7 326 102,8 + 8,1

Naistent. ja synn. 12 60,0 + 9,1

Silmätaudit 10 66,7 - 9,1

KNK-taudit 62 72,9 - 3,1

Erikoissh. yht. 15 741 95,4 + 1,7

Yleislääketiede 28 668 106,2 + 0,7

Päivystysosasto

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

Hoitopäivät

Tot. 2015lkm

Hoitojaksot

Tot. 2015Keskimäär.hoitoaika

Erikoisalat yht. 5 011 3 250 1,5

Sisätaudit 2 591 1 604 1,6

Kirurgia 1 134 753 1,5

Neurologia 952 723 1,3

Keuhkosairaudet 278 141 2,0

KNK-taudit 47 25 1,9

Muut erikoisalat 9 4 2,2

Päivystyksen osalta toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja budjetin raameissa pysyttiin.Kävijämäärät pysyivät lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna.

Läpimenoajat nopeutuivat ja ensimmäisen puolen vuoden aikana tehdyssä kansalli-sessa vertailussa päivystys oli kärkiluokassa. Keskimääräinen läpimenoaika olivuonna 2015 2 tuntia 58 minuuttia. Vuonna 2014 se oli 3 tuntia 23 minuuttia.

26

Valtakunnallinen keskiarvo oli 3 tuntia 10 minuuttia. Lääkärille odotusajan keskiarvo oli1 tunti 22 minuuttia ja edellisenä vuonna se oli 1 tunti 33 minuuttia. Uusintakäyntienmäärä valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna oli pieni, mutta kuitenkin niiden määräoli noussut edelliseen vuoteen nähden hieman. Potilastyytyväisyys oli 70 %:n luokkaa(N=2054). Muistutusten määrä ei oleellisesti muuttunut.

Potilaat ohjautuivat aiempaa suorempaan oikeaan prosessiin (yleislääketieteen, kon-servatiivisten alojen ja operatiivisten alojen palvelulinjat / prosessit). Prosessisiirtojenmäärä yleislääketieteen prosessista erikoissairaanhoidon prosesseihin laski 21,8 %.Päivystysosaston tehokkaalla toiminnalla pystyttiin nopeuttamaan potilaidenjatkohoitoon pääsyä.

Lääkäreiden puhelinkonsultaatioista aloitettiin laskuttamaan heinäkuussa ja näin saatiinnäkyväksi lääkäreiden työ myös puhelinkonsultaatioiden osalta. Puheluiden määrätvaikuttavat suoraan potilaiden etenemiseen yleislääketieteen prosessissa, koskapuheluiden vastaanottaminen hidastaa potilaiden vastaanottonopeutta.

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)-työpöytä ja Sairaalainfektio (SAI)-rekisteri otettiin käyttöönpäivystysosastolla (POS). POS:lla aloitettiin osastofarmasiatoiminta ja saatiin fysiatrianpalveluita käyttöön aamupäivisin.

ESPER-hankkeeseen osallistuttiin suunnittelemalla väistö- sekä uuden päivystyksentiloja sekä toimintamalleja.

Ohjeistusten laatimista jatkettiin. Lisäksi tehtiin toimintakortteja, kehitettiin väkivalta-tapahtumien tunnistustyötä ja osallistuttiin kehitysvammaisten hoitopolun laatimiseen(TEPA-projekti).

Työhyvinvointiin panostettiin ulkoilu- ja TYHY-iltapäivillä. Työaika-autonomian kehit-täminen aloitettiin. Päivystysosaston kehittäminen jatkui. Toimintavuoden aikanaosaston toiminnan luonne muuttui vaativampaan suuntaan ja tämä vaati paljonhenkilöstöltä ja lisäsi työn kuormittavuutta. Henkilöstön osaamista ja jaksamista pyrittiinlisäämään koulutusten avulla. Hoitohenkilökunnan kuormitusmittari osoitti korkeaakuormitustasoa koko vuoden. Hoitohenkilökunnan mitoitus päivystyksessä onvaltakunnallista keskiarvoa pienempi.

Ensihoito

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus tuotti ensihoitopalvelua vuonna 2014alussa voimaan astuneen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ympärivuorokautisiayksiköitä alueella on ollut toiminnassa kahdeksan ja ns. päiväautoja viisi. Etelä-Savonpelastuslaitoksen toimesta on tuotettu yhteistyösopimuksen mukaisesti ensivaste-toiminta ja kaksi ensihoitoyksikköä lähinnä ruuhkatilanteita varten. Näiden kahdenperustason yksikön henkilöstö on ollut ensihoitotehtävään kiinnittyessään poispelastustoimen vahvuudesta.

Operatiivisen toimintaan keskeisesti liittyvä hätäkeskuslaitosuudistus on ajettukokonaisuudessaan läpi. Hätäkeskuksen antama hälytyssyöte ensihoidolle ontarkentunut muutoksen alusta tähän hetkeen. Hälytyssyötteeseen on vaikuttanut myösKELA omavastuuosuudessa tapahtuneet muutokset.

Ensihoitokeskus vastasi hätäkeskuksen kautta tulleisiin kansalaistehtäviin ja suorittiperusterveydenhuollon yhteistyötä ennalta laadittujen sopimusten pohjalta.Hätäkeskuksen välittämiä kansalaistehtäviä vastaanotettiin 22 480 kpl. Vertailun vuoksiensihoidolle annettiin vuonna 2014 tehtäviä 21 560 kpl. Tämän lisäksi ensihoito suoritti

27

perusterveydenhuollon tukitehtäviä. Kaikkia tukitehtäviä ei ole tilastoitu muttatilastoitujen lukumäärä on ollut yli tuhat. Ensihoitotehtäviä suoritettiin vuonna 2015kiireellisyysluokittain: A 2166 kpl, B 6227 kpl, C 7949 kpl, D 6100 kpl tehtävää ja muitakiireellisiä tehtäviä 38 kpl. Kenttäjohtoyksikölle osoitettiin 1327 kiireellistäensihoitotehtävää. Kelan korvaamien hoidon tarpeen arvioiden määrä (X-8) kasvoimerkittävästi. Näissä ensihoitoyksikkö arvioi kohteessa ensihoidon tarpeen ja lääkärinkonsultaation perusteella potilasta ei ollut tarpeen toimittaa päivystyspoliklinikalle.

Ensihoidon sähköistä tietojärjestelmää Merlot Mediä laajennettiin vastaamaanparemmin ensihoidon sekä päivystyksen potilasliikenteen sujuvuuden ja laadun-hallinnan tarpeisiin. Ensihoidon ottamat EKG saatiin siirrettyä jo alkuvuodesta sairaalanNearlink-järjestelmään sekä ensihoitokertomus Effican ns. Medialehdelle. Nämäparansivat hoitoketjun toimivuutta sekä yhteistyötä päivystyksen konsulttilääkärinkanssa.

Ajoneuvokoulutuksessa annettiin liukkaan ajokelin koulutusta. Hälytysajokoulutuksensuoritti vuoden 2015 aikana 49 % ensihoitohenkilöstöstä. Palaute annetusta koulu-tuksesta oli erinomainen. Ensihoidon henkilöstö suoritti lääkehoidon osaamisenvarmistamisen verkkokurssilla (LOVe). Simulaatiokoulutus ja osaamisen arviointi -menetelmää jatkettiin toimintojen kehittämiseksi.

Ensihoidon esimiestyön / hallinnon järjestelyiden osalta vuosi oli haasteellinen.Hallinnon toiminta vakiintui jaetulla johtamismallilla, jossa operatiivisena johtajana olikenttäjohtaja ja henkilöstöhallinnon puolesta vastasi ensihoitoesimies. Keskeisenätukena toiminnassa oli asemapaikkavastaavat, jotka ottivat osaa aiempaa tiiviimmintyövuorosuunnitteluun.

Henkilöstöresurssi oli 117,7 henkilötyövuotta. Sairauspoissaoloja ensihoidossa oliyhteensä 853 kalenteripäivää sekä omailmoituksia 127. Hoitotason ja perustasonensihoito-henkilöä on saatu rekrytoitua ja ensihoitajien toimet on saatu perustettua jatäytettyä toimintatarpeisiin sopiviksi.

Yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa on ollut käynnissä hybridiyksikkö-kokeilu Kangasniemellä. Pelastuslaitos tuottaa kokeilun aikana yksikköön yhdenhenkilön resurssin. Yksikkö toimii nk. moniviranomaisyksikkönä ja osallistuuensihoitotehtävien lisäksi myös pelastustoimen tehtäviin. Ambulanssin miehittävätyhdessä työvuorossa/viikko Esshp:n ensihoitaja sekä pelastuslaitoksen palomies.

Vuoden 2015 keskeiset toimintaluvut ja alkuvuoden ensihoitopalvelun 2015tavoitettavuus.

Tavoittamisprosentit riskiluokittain

Tavoite % / Vuosi 2014 / 1.1.-30.6.2015Riskiluokka Hälytyksen kiireluokka

A/B C D8 min 15 min 30 min 30 min 120 min

1 80 / 81 /80% 95 / 94 / 93% 90 / 79 / 81% 95 / 92 / 90% 90 / 99 / 99%2 70 / 59 / 64% 90 / 86 / 88% 70 / 79 / 79% 80 / 90 / 89% 90 / 99 / 99%3 50 / 46 / 43% 80 / 76 / 74% 50/ 70 / 76% 70 / 83 / 81% 90 / 99 / 99%4 15 / 13 / 14% 50 / 39 / 46% 40 / 63 / 69% 50 / 68 / 67% 90 / 99 / 99%5 - / 4 / 5 % - / 14 / 14 % - / 52 / 45 % - / 52 /31 % - / 99 / 99%

28

Leikkausosasto

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Leikkaukset 5 708 95,9 + 1,7

Päiväkirurgian osuus 1 955Anestesiatleikkausosastolla 7 010Anestesiat osastonulkopuolella 913

Käynnit 740 + 0,4

Leikkaustoiminta tapahtui nyt koko vuoden ajan yksikössä, jossa päiväkirurgia jaosastokirurgia sekä heräämöhoito oli kokonaan yhdistetty.

Leikkausmääriä laskettaessa otettiin mukaan 118 rannekanavaoperaatiota, jotkavuonna 2014 tehtiin leikkausosastolla ja 2015 hoitokeskuksessa. Tämä mahdollistikirurgian toiminnan vertailun kahden peräkkäisen vuoden välillä.

Päiväkirurgisten toimenpiteiden osuudessa ei ole tapahtunut laskua, vaikka toiminta onyhdistetty. Jatkossa on tarkoitus lisätä päiväkirurgisten leikkausten suhteellista osuutta.

Leikkausosastolla tehtiin erilaisia heräämötoimenpiteitä 702 potilaalle. Näiden joukossaolivat esimerkiksi sähkösokkipotilaat psykiatrialta sekä potilaat, joille laitettiin keskus-laskimokanyyli. Lisäksi heräämössä tehtiin nivelten narkoosimanipulaatioita.

Osaston ulkopuolisia anestesioita olivat synnytyspuudutukset, kardiologisetrytminsiirrot sekä magneettikuvauksissa annettava anestesiat. Käynneiksi kirjattiinpotilaiden leikkausta edeltävät käynnit sairaanhoitajan, leikkaavan lääkärin taianestesialääkärin vastaanotolla.

Vuoden 2015 aikana leikkaussalin henkilöstö ja osaston johto osallistuivat uudenleikkausosaston suunnitteluun yhdessä ESPER-ryhmän kanssa.

Joulukuun alussa anestesiaerikoislääkärikoulutus auditoitiin Oulun yliopiston edustajientoimesta. Auditointi tapahtui pääosin leikkausosastolla.

Ortopedisten leikkausten määrää pystyttiin lisäämään taloon tulleiden uusienortopedien myötä.

Tehostettu hoito

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 1 256 114,2 + 13,1

Osastojaksot 445 98,9 - 5,5

Heräämöpotilaat 494 - + 0,41MET ja elvytys-potilaat 285 - -

29

Teho-osastolla tehohoitoa vaativien potilaiden määrä noudatti normaalia vuosittaistavaihtelua. Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin teho-osasto vastaa myös heräämö-hoitoa vaativien potilaiden hoidosta.

MET (Medical Emergency Team)- ja elvytystoiminta ovat vakiintuneet yhdeksi teho-osaston henkilöstön toteuttamaksi toiminnaksi. MET-hoidolla viedään tehohoitoayksikön ulkopuolelle. Tähän toimintaan liittyen tehohoitajat osallistuvat hätäsektioidenaloituksiin öiseen aikaan anestesiahoitajan roolissa. Myös päivystysaikaan aloitetuissasydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksissa (koronaariangiografioissa) MET-hoitajan rooli potilaan elintoimintojen valvonnassa on tärkeä.

Teho-osaston ulkopuolinen toiminta on lisääntynyt. Se sisältää myös teho-osastollahoidettujen potilaiden jälkiseurantaa ja hoitajakonsultaatioita. MET-potilaat mukaanlukien teho-osaston hoitajat ovat osaston ulkopuolisessa toiminnassa osallistuneet611:n potilaan hoitoon.

Teho-osaston osastonhoitajaksi tuli syksyllä 2015 Anne Lirkki. Teho-osaston henkilöstöon vuoden 2015 aikana osallistunut uuden yhdistetyn tehovalvonnan suunnitteluunyhdessä ESPER-projektin hankevetäjien kanssa.

Kipupoliklinikka

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Käynnit 630 90,0 - 0,5

Toiminta saavutti pääpiirteissään asetetut tavoitteet. Vähäinen toimintalukujen laskuselittyy lääkärin kahden kuukauden pituisella sairaslomalla.

Aiempien vuosien tapaan palvelun kysyntä ylitti tarjonnan. Hoitotakuussa pysyminen olivaikeaa. Lähetteiden käsittelyn teki pääsääntöisesti yksi lääkäri. Kipupoliklinikallejyvitetty aikaresurssi kohdentui suurimmaksi osaksi vastaanottopäiviin. Kirjallisiin töihinaikaa löytyi leikkaussalitoiminnan ohessa satunnaisesti.

Toiminta ja hoitoketjut olivat edellisen vuoden kaltaiset. Perusperiaatteet olivat:moniammatillisuus, potilaan aktiivisuuden tukeminen sekä ei-lääkkeellisten jalääkkeellisten hoitokeinojen käyttö. Kolme neljäsosaa potilaista olivat työikäisiä. Hoidotsuunniteltiin työkykyisyyttä ylläpitäviksi.

Kroonisten kipupotilaiden hoito on pitkäjänteistä, aikaa vievää ja raskasta. Hoidononnistuminen edellyttää hoitosuhteen katkeamattomuutta luottamuksen saavutta-miseksi. Hoitotyön tekee yksi sairaanhoitaja. Sijaisen saanti riippuu leikkaussalinhoitohenkilökunnan resursseista. Sijaistus edellyttää tekijältä perehtyneisyyttäkroonisen kivun hoitoon.

Osastoille järjestettiin koulutusta kivun hallinnassa käytettävien laitteiden toiminnasta.Järjestettiin myös alueellinen koulutuspäivä kivun hoidosta. Ohjattu vertaistukiryhmäkokoontui yksitoista kertaa.

Leikkaussalissa asennettiin kahdelletoista potilaalle selkäytimeen epiduraalinenstimulaattorilaite kivun hoitoon. Hoitotulokset olivat hyviä.

30

Lääketieteellinen fysiikka

Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö tuotti lain edellyttämät lääketieteellisen fysiikanasiantuntijapalvelut (LFA) ja säteilyn käytöstä vastaavan johtajan palvelut (VJ) Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin ja Itä-Savon sairaanhoitopiiriin. Yksikkö tuotti yhteensä 1 423tuntia (1 326 tehtävää), Kliinisen fysiologian ja isotooppiyksikön tulosyksikköön(sisältää vain isotoopin palvelut LFA ja VJ), 294 tuntia (371 tehtävää) ja 430 tuntia (358tehtävää) Radiologian tulosyksikköön (sisältää Mikkelin keskussairaalan, Pieksämäenja Pankalammen yksiköt, LFA JA VJ). Kliiniselle fysiologialle tuotettiin 127 tuntia,neurofysiologialle 53 tuntia, ISSHPn radiologialle 69 tuntia, ISSHPn isotooppiin 53tuntia ja Kangasniemen terveyskeskukseen 39 tuntia lääketieteellisen fysiikanpalveluja. Juvan kunnan kanssa solmittiin sopimus vastaavan johtajan ja lääketie-teellisen fysiikan palveluista. Näitä tuotettiin vuonna 2015 14 tuntia.

Lääkinnällinen kuntoutus

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Käynnit 3 208 128,3 + 14,7

Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä toteutettiin kuntoutusohjausta, kuntoutus-tutkimuksia ja työkyvynarviointeja. Toiminnan kokonaisvolyymi lisääntyi. Tutkimus jahoito pystyttiin pääosin toteuttamaan hoitotakuun määrittämissä ajoissa. Pääpainokuntoutusmahdollisuuksien- ja työkyvynarvioissa oli yhä enemmän kipupotilaidenarvioimisessa. Työkyvyttömyyden arvioinnin yhteydessä tarkasteltiin aina myösammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Väestörakenteen ja sairastavuudenmuutokset näyttäytyvät kysynnän kasvuna erityisesti kuntoutusohjaustoiminnassa.Potilasaineksen haastavuus huomioiden moniammatillinen työote koettiin erittäintarpeelliseksi, tästä esimerkkinä on esimerkiksi kiputyöryhmä.

Omana toimintana tuotettu lääkinnällinen kuntoutus toteutui olennaisilta osinsuunnitelmien mukaisesti. Ostopalveluna toteutettavan lääkinnällisen kuntoutuksenavoterapioiden volyymi ei merkittävästi muuttunut. Vaikeasti vammautuneidenpotilaiden määrä vaihtelee vuosittain. Lääkinnällisenä kuntoutuksena ostettujenlaitosjaksojen määrä oli edellisvuosia vähäisempi.

Erityisesti neurologisten, hengityssairaiden ja näkövammaisten kuntoutusohjauksenasiakasmäärien kasvu kuormitti työntekijöitä, samoin nuorten aivovammapotilaidenmäärä ja moniongelmaisuus. Lisäksi toimintaympäristön muutoksiin liittyvät tilanteettoivat haasteita ja kuormitusta yksikön arkityöhön.

Kuntoutusylilääkäri toimi alueellisen apuvälineyksikön vastaavana lääkärinä.Perusterveydenhuollon, kuntien sosiaalitoimen ja Kuopion yliopistollisen sairaalankanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä. Alan koulutuksiin ja ERVA-alueenyhteistyökokouksiin osallistuttiin aktiivisesti.

31

Laboratorio

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hankitut 631 441 + 1,6laskutettujen tutkimusten lkm

Mikrobiologia

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hankitut 37 463 + 7,5laskutettujen tutkimusten lkm

Etelä-Savon sairaanhoitopirin kliinisen toiminnan tarvitsemat laboratorio- jamikrobiologipalvelut on ostettu ISLAB-liikelaitokselta. Laboratoriopalvelujen käyttöhieman lisääntyi ja mikrobiologian palvelujen käyttö kasvoi edelliseen vuoteenverrattuna. Palvelujen laatu ja saatavuus ovat hyvällä tasolla.

Kliininen fysiologia ja isotooppi, Kliininen neurofysiologia

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Oma toiminta 12 151 98,8 + 8,9

- josta myydyt 486 - 8,8

Hankitut 1 326 60,3 - 10,7

Yhteensä 13 477 92,9 + 6,6

Kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen ja neurofysiologian yksikkö tarjosi vuonna2015 hyvälaatuisia tutkimuksia potilailleen. Tutkimusmäärällisesti kliinisen fysiologiantutkimusten muutos oli +10 %, isotooppilääketieteen -2 % ja neurofysiologian +26 %vuodesta 2014. Kliinisen fysiologian kasvua selittää pitkälti diffuusiokapasiteetti-tutkimusten määrän nousu, ja neurofysiologian tutkimusmäärän nousua ENMG-tutkimuksissa ollut 95 % nousu. Tutkimusmäärän lisäämisen ENMG-tutkimuksissa onmahdollistanut parempi ostolääkäripalvelun saatavuus.

Toiminnallisesti kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikkö ja kliininenneurofysiologia toimivat vuonna 2015 hyvin. Jonot tutkimuksiin saatiin pidettyä lyhyinäja vuoden aikana saatiin myös lisättyä tarjottavia tutkimusaikoja. Tutkimuslaitteettoimivat varmasti ja tutkimusten laatu oli hyvällä tasolla. Isotooppilääketieteenkäyttämää gammakameraa käytettiin viikoittain kahtena päivänä radiologian tarpeisiintietokonetomografiassa ja kolmena päivänä isotooppitutkimuksiin. Laitetta jouduttiinkorjaamaan muutamaan otteeseen vuoden aikana, mikä aiheutti huomattaviakustannuksia ja katkon tietokonetomografiapalveluissa.

32

Kliinisen fysiologian yksikössä oli vuoden aikana muutoksia henkilökunnassa, mikäaiheutti henkilöstölle taakan perehdyttämiselle ja rajoitteita osaavasta henkilökunnastaeri työpisteissä. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede oli edelleen ilman omaalääkäriä, samoin kliininen neurofysiologia. Puuttuvaa lääkäriresurssia hankittiinostopalveluna, kaikkiaan kahdeksalta eri taholta: toisilta sairaanhoitopiireiltä, yksityisiltäyrityksiltä ja yksityisiltä lääkäreiltä. Tilanteen ennustetaan jatkuvan samanlaisena myösvuonna 2016.

Radiologia

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Oma toiminta 79 132 97,6 + 0,2

- josta myydyt 26 244 96,8 - 2,3

Radiologian yksikkö tuotti vuonna 2015 kaikkiaan 56 112 radiologista tutkimusta,toimenpidettä ja oheistoimintoa. Määrä on pysytellyt tällä tasolla vuodesta 2012 lähtien,mutta tutkimusryhmien sisällä on tapahtunut muutoksia. Angiografia- ja magneetti-tutkimusten määrä kasvoi yli kymmenellä prosentilla kumpikin vuodesta 2014.Magneettitutkimusten osalta tätä selittää osin ostopalvelu. Tutkimusmäärät laskivatradiologissa toimenpiteissä ja hieman läpivalaisu- ja ultraäänitutkimuksissa. Tieto-konetomografiatutkimusten määrä on ollut jo muutaman vuoden ajan noin 8 000tutkimuksen tasolla. Tutkimusmäärän lasku ultraäänitutkimuksissa on osaltaanharhaanjohtavaa, koska ultraäänitutkimuksessa on runsaasti lääkärin ja hoitajan työtäja näitä tutkimuksia tehtiin vuonna 2015 yli 30 % enemmän kuin esimerkiksi vielävuonna 2011. Viime vuosien tapaan vuonna 2015 oli runsaasti työtä vaativialeiketutkimuksia (tietokonetomografia ja magneettikuvaus) huomattavan paljon, noin 23% radiologian koko tutkimusmäärästä.

Jonotilanne radiologian tutkimuksiin oli yleisesti ottaen kohtuullisen hyvä. Jonomagneettitutkimuksiin venyi vuoden aikana noin kolmeen kuukauteen, minkäseurauksena yksikössä käynnistettiin Tuula Tarkiaisen johtama LEAN-projektiajanvaraustoiminnan tehostamiseksi, aloitettiin tutkimusten tekeminen lauantaisin jalisäksi tutkimuksia ostettiin jononpurkuna mikkeliläiseltä Ikimagneetti tutkimus-keskukselta 250 kpl. Näillä keinoilla jono kiireettömiin magneettikuvauksiin saatiinlyhennettyä noin kuuteen viikkoon.

Pieksämäen röntgenin osalta toiminta jatkui ennallaan. Siellä radiologipalvelu ostettiinSuomen Terveystalo Oy:ltä.

Henkilöstön osalta vuosi 2015 oli vaikea. Vuoden alussa alkanut radiologian etu-päivystys kuormitti radiologeja huomattavasti. Kesään mennessä radiologien määrämyös väheni eläköitymisen ja irtisanoutumisten vuoksi runsaalla kolmanneksella.Syksyllä tilanne hieman kohentui. Positiivisia muutoksia henkilöstössä oli röntgen-hoitajien kohtuullisen hyvä tilanne, uuden osastonhoitajan aloittaminen virassatammikuun alussa ja syksyllä tehty päätös hallinnollisen esimiehen, diagnostistentukipalveluiden päällikön tehtävän perustamisesta Radiologian, Kliinisen fysiologian jaisotooppilääketieteen, Kliinisen neurofysiologian ja Patologia yksikköjen hallinnolliseksiesimieheksi.

33

Patologia

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Oma toiminta 11 058 100,5 - 1,3

- josta myydyt 3 937 - 5,3

Hankitut 14 558 85,6 - 4,8

Yhteensä 25 616 91,5 - 3,3

Patologian vastuuyksikkö saavutti vuonna 2015 toiminnalliset tavoitteet. Talousarvionkustannusten kasvuun vaikuttaa ennen kaikkea huono patologian erikoislääkäritilanne.Tämän takia on palveluita jouduttu ostamaan ulkopuolisilta tuottajilta. Tämä onnostanut kustannuksia.

Laboratoriohenkilöstön saatavuus on ollut vuoden aikana hyvä. Henkilöstönkouluttamista on jatkettu suunnitellun koulutusohjelman puitteissa. Laboratorio onosallistunut sekä kotimaisiin että skandinaavisiin laadunarviointitesteihin ja tuloksetovat olleet erittäin hyvät.

Oikeuslääketieteellisten avausten siirtyminen Kuopioon vaikutti osaston työmäärään jatehtävien järjestelyihin. Tämä on vaikuttanut positiivisesti laboratorion toimintaan.

Tulevaisuuden kannalta edelleen suurin ongelma on patologian erikoislääkäripula,mikä tulee vaikeuttamaan osaston työskentelyä.

PSYKIATRISET PALVELUT

Akuuttipsykiatria

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 5 939 72,4 - 23,5

Hoitojaksot 317 88,1 - 15,0

Keskim. hoitoaika 18,7 82,3 - 10,0

Käynnit 11 552 96,3 - 0,4

Kuntouttava psykiatria

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 5 169 99,4 + 2,1

Hoitojaksot 76 95,0 + 33,3

Keskim. hoitoaika 68,0 104,6 - 23,4

Käynnit 5 444 100,8 + 0,6

34

Psykogeriatria

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 5 121 109,0 + 8,7

Hoitojaksot 238 119,0 + 22,7

Keskim. hoitoaika 21,5 91,6 - 11,4

Käynnit 2 067 108,8 + 3,2

Nuorisopsykiatria

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Hoitopäivät 2 552 102,1 + 24,7

Hoitojaksot 56 93,3 + 5,7

Keskim. hoitoaika 45,6 109,4 + 18,0

Käynnit 5 018 105,6 + 6,0

Lastenpsykiatria

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Käynnit 5 692 108,4 + 3,5

-josta päiväosasto 1 000 105,3 + 7,3

Psykiatrian tulosalueella suurin muutos aiempaan vuoteen nähden oli osastojen 1 ja 9yhdistäminen, joka tapahtui joulukuussa 2014. Kuluneen vuoden aikana toiminta oliensimmäistä kertaa pitkäjänteisemmin supistettua näiltä osin. Alkuvuodesta 2015osaston kuormitus oli erittäin suurta, mutta tilanne tasoittui vuoden mittaan ja loppu-vuodesta 2015 oltiin suhteellisen vakiintuneessa tilanteessa, jolloin aikuispsykiatrianosalta kaikkien osastojen kuormitus oli asettunut noin 80 % tasoon. Yksittäisiäylikuormitushuippuja oli kuitenkin edelleen.

Psykiatrian poliklinikan osalta ei suuria muutoksia ollut lukuun ottamatta sen alaisenpsykiatrian päiväosaston lakkauttamista. Alkuvuodesta päiväosastolla esiintyihuomattavia tilaongelmia ja yksiköt joutuivat muuttamaan toistuvasti. Kesällä 2015psykiatrian päiväosasto päätettiin lakkauttaa ja lakkauttamisprosessi toteutettiin syksynaikana.

Psykiatrian poliklinikan jonotilanne säilyi haastavana, erityisesti psykoterapia-jonopitkittyi. Asteittain loppuvuodesta 2015 käynnistettiin ulkopuolisten terapiapalveluidenostaminen ja tällä tavoin pyritään jatkossakin terapiajonoa pitämään hallinnassa.

35

Lääkäritilanne säilyi entisen kaltaisena. Vuokrasuhteisia lääkäreitä käytettiin entiseentapaan, yhteistyökumppanina toimi Attendo. Vuoden 2015 aikana tällä tavoin pystyttiintuottamaan ensimmäistä kertaa Mikkelin terveyskeskuksen mielenterveysvastaanotollekokopäiväinen konsultaatiopalvelu. Muiden kuntien osalta palvelu jatkui aiemmallatavalla.

Lastenpsykiatrian toiminta ajautui vaikeuksiin keväällä, pitkäaikainen ylilääkäriirtisanoutui ja pian sen jälkeen myös osastonylilääkäri siirtyi toisiin työtehtäviin.Lastenpsykiatrian yksikkö joutui työskentelemään useita kuukausia vailla omaalääkäriä. Tulosaluejohtaja vastasi toiminnasta ja osin saatiin ulkopuolista konsultaatio-palvelua. Ylilääkärin vakanssi pystyttiin kuitenkin täyttämään loppuvuodesta ja uusiylilääkäri aloitti osa-aikaisena syyskuussa 2015 ja toiminta muuttui kokopäiväiseksivuoden 2016 alusta.

Loppuvuodesta palkattiin Eures-hankkeen myötä kaksi kreikkalaista erikoislääkäriä,jotka aloittivat tutustumis- ja perehdyttämisvaiheessa lokakuussa. Toiminnan tavoit-teena on saada heistä itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä erikoislääkäreitä suh-teellisen lyhyellä aikajänteellä. Muun henkilökunnan osalta ei rekrytointivaikeuksia ollut.Henkilöstövaihdoksia tapahtui eri yksiköissä, mm. nuorisopsykiatrian poliklinikallatoimintavuoden aikana valittiin 3 uutta psykologia.

Vuoden 2015 aikana käytiin toistuvia keskusteluja Mikkelin mielenterveyspalveluidenjohdon kanssa liittyen yhteistyön kehittämiseen ja mahdollisiin tulevan SOTE alueenmielenterveyspalvelujen kehittämiseen liittyen. Myös erilaisten hankkeiden myötäkehitettiin uusia toimintamalleja. Loppuvuoden aikana erityisesti uuden monitoimi-päivystyksen suunnittelu käynnistyi intensiivisesti.

Psykiatrian tulosalueen lääkäripäivystyksessä toimittiin vuoden 2015 aikana erillisenpaikallissopimuksen mukaisesti. Sopimus turvasi lääkäripäivystyksen järjestämisen jasen myötä päästiin irti kalliista ostopalvelulääkäripäivystyksestä. Päivystysasetus jamielenterveyslaki asettivat päivystystyölle omat vaatimuksensa, jotka johtivat myösosaltaan sopimuksen tekemiseen. Vuoden 2015 aikana kaikki päivystävät lääkärit ovatolleet lain edellyttämällä tavalla suorassa työsuhteessa psykiatrian tulosalueeseen.Myös taloudellisesti sopimus on ollut mielekäs ja tuottanut merkittävän säästön.Myönteisten kokemusten johdosta kyseistä sopimusta jatketaan ainakin vuoden 2016loppuun saakka.

Nuorisopsykiatrian osastohoidon osalta tapahtui muutos. Useiden vuosien ajanerityisesti kesäaikainen matala kuormitus muuttui yllättäen ja nuorisopsykiatrianosaston kuormitus on ollut lähellä 100 % koko kuluneen vuoden, ajoittain ylikuormi-tuksen puolella.

Kuntouttavan psykiatrian osalla on todettavissa erilaisten toiminnallisten terapioidentarpeen vähentyminen. Työpajan ja ulkotyöryhmän ohjaajia hyödynnettiin ECT-hoitojentukena. Hoitojen järjestely oli kuormittanut vanhuspsykiatrian osastoa sekä vanhus-psykiatrian työryhmää että psykoosityöryhmää.

Avohoidon toimintaa on pyritty koko ajan kehittämään ja keskeisenä kehittämishank-keena on alueellisen mielenterveys ja päihdepalveluiden toimintamalli, jonka konkreet-tinen työstäminen alkaa intensiivisempänä vuonna 2016. Esper-rakennushankkeenosalta psykiatrian tulosalue on osallistunut suunnittelukokouksiin, mutta hankevaikuttaa psykiatrian toimitiloihin vasta tulevina vuosina.

36

TUKIPALVELUKESKUS

Lääkehuolto

Omatoiminta

Tot. 2015lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2014-2015

Jakelurivit 142 377 + 2,6Solunsalpaaja-annokset 7 323 + 4,6

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sairaala-apteekin voimavarat suunnattiin, kutenaiemminkin, pääasiassa erikoissairaanhoidon lääkehuollon peruspalvelujentuottamiseen ja perusterveydenhuollon alueelliseen lääkkeiden saatavuudenturvaamiseen.

Apteekin palvelujen kysyntään vastaaminen on joissakin tapauksissa tuottanuthankaluutta farmaseuttisen henkilökunnan rajallisuuden vuoksi. Henkilökuntaa onlaskennallisesti noin 20 % liian vähän toiminnan laajuuteen nähden. Kahden uudenfarmaseutin vakanssilla olisi koko erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollontoiminta saatettavissa osastofarmasian piiriin. Osastofarmaseutit maksaisivat omanpalkkansa lääkemenojen säästöllä ja lisäksi tulisi myös synergistisiä etuja.

Osastofarmasia on ollut toiminnassa osastoilla 33, 34, Hoitokeskuksessa ja Päivys-tyksessä. Hyviä kokemuksia kertyi mm. Haipro-ilmoitusten vähenemänä sekäpotilaiden hoitojaksojen lyhentymänä. Lisäksi osastofarmasia osoitti tuottavuudenkautta saaduilla säästöillään vaikuttavuutensa myös euromääräisesti. Konservatiivisenja operatiivisen alueen lääkemenot laskivat yhteensä noin 250 000 € aikaisempaaalemmalle tasolle. Lisäksi tällä oli vaikutus myös sairaanhoitopiirin apteekin varaston-arvoon. Se laski noin 100 000€.

Sairaala-apteekin lääkevalmistus oli suurelta osin yksittäisten potilaiden hoitoontarvittavien lääkkeiden ja lääkeannosten valmistamista. Lääkevalmistusvolyymi kasvoinoin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Lääkekustannukset pysyivät sairaanhoitopiirissä vuoden 2014 tasolla. Vaikka solun-salpaajalääkkeiden käyttömäärä kasvoi 7 %, niin osastofarmasian avulla saavutetutsäästöt pitivät lääkekustannukset edellisen vuoden tasolla.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaan-hoitopiiri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri olivatvuoden 2014 lopulla kilpailuttaneet lääkevalikoimansa. Uusi valikoima tuli voimaan1.4.2015.

Johtuen sairaanhoitopiirien erilaisista lääkelogistiikkasysteemeistä, Kuopion yliopis-tollisen sairaalan erityisvastuualueen lääkekustannusten muutos on erilainen riippuensairaanhoitopiiristä. Etelä-Savon alue oli ainut KYS-Erva-alueen sairaanhoitopiireistä,jossa lääkemenot pysyivät lähes vakiona. Osaksi se selittyy edellä mainituilla asioilla,mutta lisänä oli myös erinomainen peruslääkevalikoimaan sitoutumisaste, joka oli 98%.

37

Uuden olosuhdeseurantaohjelman ansioista apteekki ja osastot olivat sähköisestiseurattuna lämpötilojen, kosteuden ja kuljetusten suhteen. Tämän avulla apteekin jaosastojen päivittäinen olosuhdeseuranta on jäänyt pois.

Lääkeyhteistyö Pieksämäen alueen kanssa on myös ollut tuottavaa ja vaikuttavaa.Pieksämäen alueen lääkemenot ovat laskeneet noin 180 000€ yhdistymisen alusta.Tämä selittyy juuri peruslääkevalikoimaan sitoutumisena.

HOITOTYÖ

Hoitotyötä on kehitetty sairaanhoitopiirin alueella yhdessä alueen terveyskeskusten,hoitolaitosten ja koulutusyksiköiden kanssa. Vuoden 2014 aikana valmisteltu alueel-linen hoitotyön strategia 2015 - 2019 otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa ja senpainopisteet ovat ohjanneet alueellista hoitotyönkehittämistä. Hoitotyön kehittämisenpainopistealueet ovat seuraavat: 1) sujuva tiedonsiirto asiakkaan/potilaan hoito- japalveluketjuissa ja 2) asiakkaan/potilaan toimintakykyä edistävä ja tukeva hoitotyö.Hoitotyön alueellisen työryhmän lisäksi toimi myös Terveyden edistämisen työryhmä,jonka toiminta organisoitui perusterveydenhuollon yksikön avulla.

Etelä-Savon hoitotyön strategia pohjaa sairaanhoitopiirin strategiaan.

Hoitotyön dokumentointi

Sujuva tiedonsiirto asiakkaan/potilaan hoito- ja palveluketjuissa on hoitotyön strategianpainopiste. Hyvä hoitotyön kirjaaminen on osa potilasturvallisuutta ja laatua. Hoitotyönkirjaaminen kuvaa työyksikön hoitotyötä. Nykyään kansallinen e-Arkisto edellyttäärakenteista hoitotyön kirjaamista, sairaanhoitopiirissä FinCC-luokitus on ollut rakenteenpohjana. Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen on käytäntöä Etelä-Savon sairaanhoito-piirissä ja Pieksämäellä. Effican hoitokertomus (HOKE) on otettukäyttöön Kangasnie-mellä ja Juvalla vuoden 2015 aikana. Sairaanhoitopiiristä on tarjottu tukea käyttöönotonsuunnitteluun ja koulutukseen. Terveys- ja hoitosuunnitelma lomake tulee perustervey-

38

denhuoltoon. Mamk, Esedu ja sairaanhoitopiiri ovat tehneet toimivaa yhteistyötähoitotyön kirjaamisen opettamisessa.

Hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuusluokituksen työryhmät toimivat yhdessä DOKUHOI-ryhmässä. Hoitotyön suunnitelma kuvaa potilaan tarpeita. Hoitotyön toteutus kuvaaniitä toimintoja, joilla potilaan tarpeisiin on vastattu. Arviointi tunnistetaan osaksipotilaan kokonaishoitoa ja se kirjataan. Vastuu hoitotyön kirjaamisesta on yksiköissä.Tavoitteena on, että hoitotyön yhteenveto tehdään osasto- ja poliklinikkajaksojenpäätyttyä, yksittäisistä poliklinikkakäynneistä yhteenvetoa ei tehdä. Hoitotyön yhteen-veto on käytössä osana potilaskohtaista tiedonsiirtoa useassa sairaanhoitopiirinyksiköissä. Kirjaamisen auditoinnin pilotointi tehtiin osasto 33:lla ja sisätautienpoliklinikalla.

HOKE:n käyttöönotosta laadittiin erillinen loppuraportti keväällä 2014. Tietohallinnostaon tehty kaksi Webropol-kyselyä HOKE:n käytettävyydestä. Mikkelin ammattikorkea-koulusta valmistui kaksi opinnäytetyötä: Malla Peippo, Nina Turunen ”Hoitohenkilö-kunnan kokemuksia hoitokertomuksen käytöstä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä” jaHeidi Kokki, Katja Valjakka ”Hoitotyön hyvän kirjaamisen kriteerit Etelä-Savonsairaanhoitopiirissä”.

Mallihoitosuunnitelmat ovat käytössä sairaanhoitopiirin yksiköissä. Mallihoitosuunni-telmia on laadittu yli 150 kpl eri erikoisaloilta. Mallihoitosuunnitelmat toimivat pereh-dytyksen sekä hoitotyön kirjaamisen yhtenäistämisen yhtenä välineenä. Mallihoito-suunnitelmaa käytettäessä on huomioitava potilaan hoidon yksilöllisyys. Kevään 2015aikana pidettiin yhteinen keskustelutilaisuus osastonhoitajille ja yksiköiden kirjaamisentukihenkilöille.

Uuden hoitotyön strategian myötä hoitotyön kirjaamisen kehittäminen siirtyi hoitotyöntyöryhmälle. Tulevaisuuden haasteeksi jää hoitotyön kirjaamisen yhtenäistäminen jalaadun kehittäminen, yhteenvedon käyttöönoton laajentaminen, tilastoinnin kehittä-minen ja sen hyödyntäminen.

Näyttöön perustuva hoitotyö - perustellusti parasta hoitoa

Hoitotyön strategian mukaisesti kaikki kehittämistyö tulee olla näyttöön perustuvaa.Tavoitteena oli näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen hoitotyössä alueelliset javaltakunnalliset hoitotyön strategiset linjaukset huomioiden. Näyttöön perustuvantoiminnan edistämiseksi otettiin käyttöön hoitotyön tietokanta JBI.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä järjestettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkea-koulun kanssa toinen Perustellusti parasta hoitoa työpaja. Työpajatoiminnassalähtökohtana oli, että parasta ajantasaista tietoa haettiin hoitotyön arjesta nouseviinpotilaan hoitoa tai sitä läheltä koskeviin tilanteisiin. Tavoitteena oli näyttöön perustuvantiedon implementointi käytäntöön. Edellisen vuoden tapaan työpajatoimintaan oli hakuja siihen tuli osallistujia keskussairaalasta, Moision sairaalasta, Pertunmaankotihoidosta ja Pieksämäen psykiatrian poliklinikalta. Työpajatoiminta käsitti neljäniltapäivän tilaisuuden lisäksi osallistujien itsenäistä työskentelyä. Kehittämistöidenaiheet nousivat työntekijöiden arjen hoitotyöstä. Valmistuneet työt esiteltiin Moisionkerhohuoneella keväällä 2015 ja syksyllä 2015 tekijät esittelivät, kuinka tehtyjä töitä janäyttöä on viety käytäntöön. Työpajatoimintaa esiteltiin posterin avulla toisessakansallisessa näyttöön perustuvan hoitotyön symposiumissa Helsingissä helmikuussa2015..

39

Mikkelin ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelija teki näyttöön perustuvanhoitotyön esittelykorttiehdotuksen opinnäytetyönään. Työryhmän jäseniä on ollutmukana Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivan Hoitotyön tutkimusase-man toiminnassa. Tutkimusasema toimii hoitotyön tutkimussäätiön (www.hotus.fi)alaisuudessa.

Hoitoisuusluokitus

Rafaela-hoitoisuusluokituksen tuottaman tietoa hyödynnettiin hoitotyön johtamisessa.Osastonhoitajat analysoivat hoitoisuusraportit kerran kuukaudessa tai muutamankuukauden jaksoissa ja analyysit on käsitelty työyksiköissä. Kaikista yksiköistä ei oleanalyysejä tehty ja asiasta on käyty keskustelua perustellen analyysin tarvetta. Vuodenaikana yksiköissä tapahtuneet toimintojen muutokset ovat aiheuttaneet raporttienlaatimisen viivästymistä. Raportointijärjestelmää kehitettiin edelleen tietojärjestelmienpäivityksien myötä ja joitakin hoitoisuustuloksia saatiin Exreport -sovelluksen kautta.

Hoitoisuusluokituksen tuottaman tiedon perusteella on suunnattu hoitohenkilöstönresursseja suhteessa toimintaan ja potilaiden hoitoisuuteen. Toimintaa on tarkasteltutavoitteena työkuormituksen tasaaminen ja eri ammattiryhmien välisen työnjaonselkeyttäminen. Vuoden aikana tapahtuneet toimintojen tiivistäminen ja vastaanotto-alueen väistötiloihin siirtymiset toivat omat haasteensa yksiköiden hoitoisuusluoki-tuksen hyödynnettävyyteen. Hoitoisuuden vuosikellon noudattaminen jämäköittihoitoisuustiedon hyödyntämistä ja auttoi jäsentämään vuositasolla hoitoisuus-luokitteluun liittyviä tapahtumia.

DOKUHOI-työryhmän tehtävinä ovat:· hoitoisuuden strategian luominen sairaanhoitopiirin tasolla· hoitoisuusluokituksen etenemisen seuranta käytännön hoitotyön toimintana· vuosikellon kokoaminen· koulutusten organisoiminen; yhteiset ja mittarikohtaiset koulutukset· raporttien saatavuuden, kattavuuden ja niiden hyödyntämisen mahdollistaminen· valtakunnallisen vertailuraportin analysointi silloin, kun siihen osallistutaan.

Poliklinikkamittaria (POLIHOIq) käytti yhteensä 18 poliklinikkaa, kymmenen (10)somatiikan vuodeosastoa käytti OPCq -mittaria. Psykiatriassa neljä (4) vuodeosastoakäytti PPCq-mittaria. Rinnakkaismittaukset sekä somatiikan että psykiatrian yksiköissämenivät läpi. PAONCIL on voimassa 16 yksikössä somatiikassa ja neljällä vuodeosas-tolla psykiatriassa. PPCq-mittarin vastuuhenkilönä toimi osastonhoitaja Auli Tiimonen.POLIHOIq- ja OPCq-mittarin vastuuhenkilöinä toimivat osastonhoitaja Pirjo Ihalainen jaosastonhoitaja Sari Teittinen. Ylihoitaja Pirjo Löytty toimi organisaatiotasolla yhdys-henkilönä sekä organisaation sisällä että ulkopuolella ja vastasi hoitoisuusluokituksenkäytöstä ja hyödyntämisestä.

Tukihenkilöpalaverit jatkuivat vuoden 2015 aikana vuosikelloon tehdyn suunnitelmanmukaisesti. Sairaanhoitopiirin somatiikan ja psykiatrian yhteinen hoitoisuuden- jahoitotyön kirjaamisen tuki- ja vastuuhenkilöiden sekä osastonhoitajien koulutusiltapäiväpidettiin keväällä, jossa keskityttiin sekä hoitoisuuteen että kirjaamiseen liittyviinajankohtaisiin asioihin.

40

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Terveyden edistämistä toteutetaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä monitasoisesti jamoniammatillisesti sairaanhoitopiirin hoitotyön strategian mukaisin painotuksin.Alueellisen terveyden edistämisen työryhmä koordinoi Etelä-Savon sairaanhoitopiirinjäsenkunnissa toteutettavaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Etelä-Savonsairaanhoitopiirin sisäisen terveyden edistämisen työryhmä puolestaan koordinoiorganisaation sisällä toteutettavaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Vuoden 2015 painopisteet olivat:

- tupakoimattomuuden edistämineno erityisesti tupakoimattomana leikkaukseen -mallin valmisteluo tupakkatestien käytön edistämineno päivitettyjen nikotiinikorvaushoitosuositusten käytön edistäminen.

Yksiköissä terveyden edistämisen yhdyshenkilöt jalkauttivat toimintaa käytäntöön jatoivat työryhmälle tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä koulutus- jatukitarpeita.

Keskeisinä yhteistyötahoina ovat olleet alueellinen terveyden edistämisen työryhmä japäättyneen Tervis-hankkeen toimijat. Lisäksi järjestettyjen koulutusten osalta on ollutuseita yhteistyökumppaneita.

Edistymiset:- Etelä-Savon hoitotyön strategia päivitettiin. Strategiassa nousee vahvasti

terveyden- ja hyvinvoinnin kehittäminen.- Toteutettiin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin organisaation sisäinen ja alueen

kuntia koskeva terveyden edistämisen kysely, josta saatiin kattavatilannekuvaus.

- Järjestettiin alueellista terveyden edistämisen koulutusta, esim. päihteet,ravitsemusterapia.

Kehitettävää:- Savuton sairaala (Esshp on hopeasijalla savuton sairaala mittauksessa)- Seksuaaliterveys (terveyden edistämisen kyselyn tulosten perusteella)- Suun terveys (terveyden edistämisen kyselyn tulosten perusteella).

41

Julkaisut vuonna 2015

1. Kuikka L, Hermunen H, Paajanen H. Effect of pubic bone marrow edema onrecovery from endoscopic surgery for athletic pubalgia. Scand J Med Sci Sports2015:25:98-103.

2. Ilves T, Harvima IT. Decrease in chymase activity is associated with increase inIL-6 expression in mast cells in atopic dermatitis. Acta Dermato-Venereologica2015:95(4):411-6.

3. Ilves T, Tiitu V, Suttle MM, Saarinen JV, Harvima IT. Epidermal Expression ofFilaggrin/Profilaggrin Is Decreased in Atopic Dermatitis: Reverse AssociationWith Mast Cell Tryptase and IL-6 but Not With Clinical Severity. Dermatitis 2015:26(6):260-7.

4. Iagnocco A, Terslev L, Backhaus M, Balint P, Bruyn GA, Damjanov N, FilippucciE, Hammer HB, Jousse-Joulin S, Kane D, Koski JM, Mandl P, Möller I, PeetronsP, Schmidt W, Szkudlarek M, Vojinovic J, Wakefield RJ, Hofer M, D'Agostino MA,Naredo E. Educational recommendations for the conduct, content and format ofEULAR musculoskeletal ultrasound Teaching the Teachers Courses. RMD Open.2015 Oct 6;1(1):e000139. doi: 10.1136/rmdopen-2015-000139. eCollection 2015.

5. Kuronen M, Koponen H,, Nykänen I, Karppi P, Hartikainen S. Use of anti-dementia drugs in home care and residential care and associations withneuropsychiatric symptoms: a cross-sectional study. BMC Geriatrics [Online:http//www..biomedcentral.com/bmcgeriatr/] 2015:15:100.

6. Isometsä E, Kinnunen E, Kivekäs T, Koponen H, Lappalainen J, Lindfors O,Marttunen M, Pirkola S, Jousilahti P, Tuunainen A. Depressio. Duodecim2015:131(3):280-1.

7. Koponen H, Lappalainen J. Mielenterveyspotilaan somaattinen terveys.Duodecim 2015:131:577-82.

8. Koponen H, Lappalainen J, Leinonen E. Miten masennuslääke valitaan?Suomen Lääkärilehti, 2015:42:2755-2759.

9. Riikka Järvinen, Timo Marttila, Eero Kaasinen, Erkki Rintala, Sirpa Aaltomaa,Jukka Kallio, Tapani Liukkonen, Veli-Matti Puolakka, Marjo Seppänen, KariTuhkanen, Markku Vaarala, Jouko Viitanen, Peter j. Boström, FinnBladder GroupLong-term Outcome of Patients with Frequently Recurrent Non-muscle-invasiveBladder Carcinoma Treated with One Perioperative Plus Four Weekly Instillationsof Mitomycin C Followed by Monthly Bacillus Calmette-Gue’rin (BCG) orAlternating BCG and Interferon-a2b Instillations: Prospective RandomisedFinnbladder-4 Study. European Urology 2015:68:611-617.

10. Rönkä K, Vironen J, Kokki H, Liukkonen T, Paajanen H. Role of orchiectomy insevere testicular pain after inguinal hernia surgery: audit of the Finnish PatientInsurance Centre. Hernia 2015:19(1):53-9.

11. Arlt A, Bharti R, Ilves I (PY110 Päätoimi), Häsler R, Miettinen P, Paajanen H,Brunke G, Ellrichmann M, Rehman A, Hauser C, Egberts JH, Ott SJ, SchreiberS, Rosenstiel P, Herzig KH. Characteristic changes in microbial community

42

composition and expression of innate immune genes in acute appendicitis. InnateImmun 2015:21(1):30-41.

12. Rönkä K, Vironen J, Jyrki K, Hulmi T, Silvasti S, Hakala T, Ilves I, Song I, HertsiME, Juvonen P, Paajanen H. Radomized Multicenter Trial Comparing GlueFixation, Self-gripping Mesh, and Suture Fixation of Mesh in Lichtenstein HerniaRepair (FinnMesh Study). Ann Surg 2015:262(5):714-720.

13. Suuronen S, Kivivuori A, Tuimala J, Paajanen H. Bleeding complications incholecystectomy: a register study of over 22,000 cholecystectomies in Finland.BMC Surgery 2015:15:97.

14. Valtola J, Varmavuo V, Ropponen A, Nihtinen A, Partanen A, Vasala K,Lehtonen P, Penttilä K, Pyörälä M, Kuittinen T, Silvennoinen R, Nousiainen T,Pelkonen J, Mäntymaa P, Jantunen E. Blood graft cellular composition andposttransplant recovery in non-Hodgkin`s lymphoma patients mobilized with orwithout plerixafor: a prospective comparison. Transfusion 2015:55(10):2358-68.

15. Simula S, Laitinen T, Laitinen TM, Tarkiainen T, Hartikainen JE, Hartikainen P.Effects of Three Months Fingolimod Therapy on Heart Rate. J NeuroimmunePharm 2015:10(4):651-654.

43

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin julkaisusarjaISSN 1235-7960

1992 1 Kontunen Jarmo: Psykoterapia Etelä-Savon sairaanhoitopiirinpsykiatrian yksiköissä.ISBN 952-9754-00-0

1994 2 Karjola Erja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukykyasiakkaiden ja poliittisten päättäjien arvioimana.ISBN 952-9754-01-9

3 Paasivuori Riitta: Etelä-Savon sairaanhoitopiirinorganisaatiokuva henkilökunnan kuvaamana.ISBN 952-9754-02-7

4 Ruohonen Pekka, Markkanen Outi: Lyhyen kartoittavandepressioasteikon ja D-testin inimuodonkäyttömahdollisuuksista vanhusten avohuollossa.ISBN 952-9754-03-5

1995 5 Falkenbach Päivi, Kekkonen Jaana, Kontunen Jarmo, MäntyläRaija, Sund Nina: Perhekeskeisen työn koulutusprojekti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.ISBN 952-9754-04-3

6 Kontunen Jarmo, Veijalainen Arja: TyöilmapiirikartoituksetEtelä-Savon sairaanhoitopiirissä 1986–1994.ISBN 952-9754-05-1

– Väänänen Kyösti: Serafiimiritarien lääninlasaretistakuntayhtymän keskussairaalaksi.ISBN 952-9754-06-X

7 Dahl-Piira Saija: Sydäninfarktipotilaan käsitykset sairauteensaliittyvästä neuvonnasta ja terveyttä koskevat kognitiivisethallintakäsitykset.ISBN 952-9754-07-8

8 Rautanen Kirsti, Salo Riitta: Ylihoitajien ja osastonhoitajienvälisen työnjaon muutokset.ISBN 952-9754-08-6

1996 9 Ulmanen Anne, Soininen Jari, Pulkkinen Rauno, LahtinenTuula, Hämäläinen Reijo, Heiskanen Jukka, Aho Jukka:Pitkäaikaispsykiatrisen kuntoutuksen kehittämishankkeitaEtelä-Savon sairaanhoitopiirissä.ISBN 952-9754-09-4

1997 10 Kukkonen Pekka: Sydäninfarktipotilaan minäkäsitys jaruumiinkuva. Opinnäytetyö. Turun yliopiston psykologianlaitos. Erikoispsykologikoulutuksen lisensiaatintutkimus.ISBN 952-9754-10-8

11 Himanen Eija: Moniammatillista apua tarvitsevan psykiatrisenasiakkaan palvelujen ketjuuntuminen.ISBN 952-9754-11-6

44

1998 12 Lirkki Anne, Simolin Anneli: Päiväkirurgiseen leikkaukseentulevien 18 vuotta täyttäneiden potilaiden hoitotyöhönkohdistamat odotukset Mikkelin keskussairaalassa.ISBN 952-9754-12-4

13 Heikura-Kansanen Kaija, Luukkainen Sirpa: Etelä-Savonsairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon laitosten hoitotyönlaadunvarmistusprojekti 1992-1994. Loppuraportti.ISBN 952-9754-13-2

14 Hokkanen Ulla, Karhunen Heli, Kääriäinen Tuula, LiukkonenKirsi: Potilaiden kokemuksia omahoitajajärjestelmästä Mikkelinkeskussairaalan kirurgisella osastolla 33.ISBN 952-9754-14-0

15 Kontunen Jarmo, Levä Ritva, Romo Sirpa, Ahtinen Teuvo,Ikonen Suvi, Tuukkanen Anu, Koponen Hannu, RuohonenPekka: Miten vastata psykoterapian tarpeeseen.Psykoterapian koulutus- ja tutkimusprosessi Etelä-Savonsairaanhoitopiirissä 1992-1997.ISBN 952-9754-15-9

1999 16 Heikura-Kansanen Kaija, Rintavaara Heli: Muutosyksilövastuisen hoitotyön käytännössä Mikkelinkeskussairaalan ja Moision sairaalan vuodeosastoilla vuosina1994 ja 1998.ISBN 952-9754-16-7

17 Lahtinen Tuula, Pantsar Sirpa: Omahoitajuuden toteutuminenpsykiatrisessa hoitotyössä.ISBN 952-9754-17-5

2000 18 Sajaniemi Päivi: “...miten häntä uskaltaa kosketella kaikkienlaitteiden keskeltä”. Omaisten kokemuksiahoitohenkilökunnalta saamastaan tuesta kolmella teho-osastolla.ISBN 952-9754-18-3

19 Ihalainen Pirjo, Loponen Maija, Pursiainen Heljä, PaunonenUlla: Lapsivuodepsykoosi hoitohenkilökunnan kokemana.ISBN 952-9754-19-1

20 Estola Jaakko, Hyvönen Merja, Jaakkola Tarja, KarvonenMarko, Kauhanen Mari, Paavola Jukka, Pietikäinen Katja,Pöyry Riina, Viskari Anu: “Ketjut saumattomiksi”. Tutkimustyypin 1 diabeetikoiden hoitoketjun sujuvuudesta Mikkelinalueella.ISBN 952-9754-20-5

21 Tukiainen Auli: Henkilöstötilinpäätös julkisessaterveydenhuollossa.ISBN 952-9754-21-3

22 Lehkonen Pirkko: Sisäinen viestintä Etelä-Savonsairaanhoitopiirissä.ISBN 952-9754-22-1

45

2001 23 Laukkanen Terhi: Koulukotinuoren hoidon polun menestys- jakipupisteet vanhempien näkökulmasta.ISBN 952-9754-23-X

2002 24 Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian Nopean palvelunprojekti v. 2000-2001. Loppuraportti.ISBN 952-9754-24-8

25 Jokinen Paula, Jyrkämä Mari: Potilaiden perustarpeidenhuomiointi kirurgisella vuodeosastolla potilaiden kokemana.ISBN 952-9754-25-6

26 Sinkko Sinikka, Sinkko Seppo: Erityislapset Etelä-Savonsairaanhoitopiirissä. Perheiden tuen tarve ja kuntienmahdollisuudet vuonna 2001. Lastenneurologian Hanke.ISBN 952-9754-26-4

27 Tarkiainen Tuula: Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirienkliinisfysiologinen ja isotooppilääketieteellinen toiminta.ISBN 952-9754-27-2

28 Salomaa Lea: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin patologianosaston asiakkaiden palvelutyytyväisyys.ISBN 952-9754-28-0

29 Pajunen Tuula: Apuvälineselvitys Etelä-Savonsairaanhoitopiirissä vuonna 2002.ISBN 952-9754-29-9

30 Tikkanen Pirkko: Sisäinen tarkastus ja valvonta Etelä-Savonsairaanhoitopiirin ky:n talouden tulosyksikössä.ISBN 952-9754-30-2

2003 31 Heikkinen Jari (toim.): Isotooppipäivät 2003 –Luentolyhennelmät.ISBN 952-9754-31-0

32 Hartonen Virva, Kiiskinen Tiina: ”Ei se tekeminen vaan työnhallinta” –Hoitohenkilöstön perehdyttäminen sairaalassa.ISBN 952-9754-32-9

33 Anttonen Sirpa: Sijoitettu lapsi/nuori vailla tarvitsemaansapsykiatrista hoitoa. Selvitys sosiaalitoimen sijoittamien lastenja nuorten psykiatrisen hoidon tarpeesta Etelä- ja Itä-Savonsairaanhoitopiireissä.ISBN 952-9754-33-7

34 Kuha-Putkonen Anna-Kaisa, Rouhiainen Heidi, HämäläinenSanna, Väisänen Paula, Valto Jarmo, Kontunen Jarmo:Ruumiillisuus ja sanaton viestintä skitsofreniankuntoutuksessa.ISBN 952-9754-34-5

35 Asikainen Jouni: Verkostomalli lääkehuollonpalvelujärjestelmänä – Alueellisen lääkehuollon toiminnallinenvaihtoehto.ISBN 952-9754-35-3

46

36 Asikainen Jouni: Raportti: Verkostomalli lääkehuollonpalvelujärjestelmänä.ISBN 952-9754-36-1

37 Tukiainen Auli, Mihailov Anri, Torikka-Suomalainen Kirsi,Manninen Alpo, Laamanen Sirpa: Psykiatrisen potilaanitsemääräämisoikeutta rajoittavat hoitotoimenpiteet Etelä- jaItä-Savon sairaanhoitopiireissä. Osa A.ISBN 952-9754-37-X

38 Vitikainen Satu (toim.): Psykiatrisen potilaanitsemääräämisoikeutta rajoittavat hoitotoimenpiteet Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Osa B.ISBN 952-9754-38-8

39 Vesala Hilkka-Helena: SONETTI Digitaalinenkuvantaminen -hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti,vuodet 2001–2003.ISBN 952-9754-39-6

2004 40 Laamanen Sirpa: Mielenterveyskuntoutus – tarvearvioinnistauusiin toimintamalleihin.ISBN 952-9754-40-X

41 Herranen Leena, Saari Tuula: Aivohalvauksen vuoksivaikeasti vammautuneiden pärjääminen 3–5 vuottasairastumisesta.ISBN 952-9754-41-8

2005 42 Kurki Heidi, Lötjönen Tarja: Masentuneiden vanhempienkokemuksia vanhemmuudesta, lapsista ja palvelujentarpeesta.ISBN 952-9754-42-6

43 Estola Merja, Hukkanen Tuula: Hoitohenkilökunnantietotekniset valmiudet Mikkelin keskussairaalassa.ISBN 952-9754-43-4

44 Jämsä Laura, Kataja Mirja: Lastenpsykiatrian januorisopsykiatrian videokonsultaatio-/työnohjausprojekti v.2003–2004. Loppuraportti. ISBN 952-9754-44-2

2006 45 Klemola Liisa, Vinkanharju Anne, Jylhä Virpi, Saranto Kaija,Ensio Anneli: Hyvis-portaalin arviointi.ISBN 952-9754-45-0

2007 Leskinen Heidi: Kaikki potilaan parhaaksi. Moision sairaala1927–2007.ISBN 952-9754-46-9

2008 - -

2009 46 Asikainen Jouni, Asikainen Jaakko: Lääkehuoltopalvelujenkehittäminen. Etelä-Savon kunnallisten lääkemenojen kehitys

47

2000-luvulla.ISBN 952-9754-47-2

2010 47 Juhakoski Mika, Rummukainen Pirjo: Hoitoketjujenmallintaminen hoitoprosessien ryhdittäjänä.ISBN 978-952-9754-48-9

48 Asikainen Jaakko, Asikainen Jouni: Lääkehuoltopalvelujenkeskittäminen sairaala-apteekkiin – alueellisen lääkehuollontoiminnallinen vaihtoehto Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan jaEtelä-Savon sairaanhoitopiirissä.

2011 - -

2012 49 Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon, RAMPE-hanke, Etelä-Savon osahanke. Loppuraportti 1.4.2010-31.10.2012.ISBN 978-952-9754-51-9

2013 50 ”Tärkeää asiaa, joka helposti unohtuu” – Etelä-Savonsairaanhoitopiirin henkilökunnan näkemyksiäterveydenedistämisestä.ISBN 978-952-9754-52-6

2014 - -

2015 51 Kuiri Senja, Vestala Vesa: Tuottavuusohjelma organisaationmuutosvoimana.ISBN 978-952-9754-54-0