1 2

sairasen seurassa

sairasen seurassa

Nuorena rajavartijana Petter Sairanen osallistui polttopuutalkoisiin presi-dentti Urho Kekkosen Lapin-reissuilla. Sittemmin hän on tullut tunnetuk-

si näyttelijänä ja oivana kirjoittajana, mutta eläkepäivillään ennen kaikkea erämiehenä vailla vertaa. Norpan pesinnän onnistuminen todetaan vapaae-htoisvoimin suoritettavassa pesälaskennassa kevään viimeisillä jäillä.

Sairanen tunnetaan vauhdikkaana seuramiehenä. Hänen elämänpolkunsa vie järvelle ympäri vuoden luistelu-, melonta- ja hiihtoretkille kesän purjehduksia unohtamatta. Kun glykolit ovat syksyllä purjeveneen moottorissa, Petter teroit-telee jo syysjäiden toivossa retkiluistimien teriä. Kulkijan mieli halajaa jäisille lakeuksille lentämään ja tanssimaan.

harmaa hyleJään päälle kurkottava kivi sulattaa ensim-mäisten joukossa tiensä kohti kesää. Sairanen päättää pulahtaa Saimaan syleilyyn omaksi virkistyksekseen ja perässä hiihtävän joukko-osastonsa huviksi. Pellavapyyhkeessään mies kehuu veden raikastavaa ominaisuutta pitkän pesäetsintä-hiihtolenkin päätteeksi.

Liittokivenselkä, Savitaipale

3

sairasen seurassasairasen seurassa

Sairasen seurue on rakentanut Saimaalle oman tukikohtaverkostonsa. Järvi-luontoa arvostavat viettävät noentuoksuisia öitä maaveden puolella Ryngän-jängän mahtipontisessa tuplalaavussa, joka on veistetty vanhoista uittopuo-meista. Sillä on oma historiansa, jonka kävijä voi lukea kodan vieraskirjasta. Siinä on tulistelutarinoita vailla vertaa.

Talvikalastus- tai luistelureissun tukikohdaksi Sairanen kumppaneineen on rakentanut vanhalle 1900-luvun alun saaristotilalle Pien-Saimaan Salastinsaa-reen hirsitorpan, joka nimettiin luistelukopiksi. Se ei kummoista suojaa tarjoa, mutta siellä ulkoilijat käyvät hörppäämässä kahvit kalareissulla. Maapohjainen sauna on jotain, mitä ei voi rahalla ostaa. Vuosisadan ikään ehtineet hirret ovat tummuneet. Saariston lahdelle kurkottavaa laiturimaisemaa reunustaa vänkä mänty, joka reunustaa postikorttimaisesti kapeikon maisemaa. Lappeenrannan satamassa Sairanen on tuttu kulkija. Ei ole kaukaa haettua väittää, etteikö Petter ammentaisi elinvoimaansa Saimaasta.

Sairanen hiihteli porukkansa kanssa osansa Metsähallituksen johtamasta norpanpesälaskennasta Suur-Saimaan viimeisillä kevätjäillä Savitaipaleen Liit-tokivenselän maisemissa. Retki on uhmakas koetus kevätjäillä, jonne mennään norpan pesintärauhaa kunnioittaen ja kylmän veden kouraisua varoen. Sinne, missä jää on sulamaisillaan, on taiten käytävä tutkimaan luotojen laitoja ja au-ringon lämmöstä sortuvia rantakinoksia. Pesien löytäminen ajoitetaan juuri siihen hetkeen, kun norppaemo ja pieni kuutti ovat jättäneet sen taakseen. Pe-sälaskijat koettavat näin välttää häiriötä norpille.

saimaan taivaan alla

Norpan tunnettu elinalue on valtava. Tuhansien neliökilometrien reviiri Sai-maalla jaetaan laskennassa eri ryhmien vastuulle. Pintakivet puhkovat tietään kohti lämmittävää aurinkoa ja suurimmat virtapaikat Puumalan Vetojaossa ja Taipalsaaren Rastinvirrassa liplattelevat avoimena. Etsintäpartiot kirjaavat havaintonsa ja löydetyistä poikaspesistä etsitään poikaskarvaa näytepusseihin tarkempaa tutkimusta varten.

Kiireen reunustamassa arjessa kunnon eränkävijät ovat harvinaisuuksia. Hi-taasti hiihdellen porukat kartoittavat kymmenien neliökilometrien etsintäalu-een. Tuliaisina on jään alla hengitysaukossaan tuhisseen norpan äänihavainto ja muutama tuhti karvanäytetupsu kahdesta eri poikaspesästä. Tarkoituksena ei ole nähdä norppia, vaan käydä etsimässä sellaiset pesät, joissa on synnytetty.

Savitaipaleen Liittokivenselän maisemissa Värrätsaaren etelärannan santa on paljastunut talvipeitteestään. Sairasen ryhmä perustaa leirinsä sinne et-

Arvokas löytöPetter Sairanen on poiminut Liittokivenselältä löytyneestä poikaspesästä karva-näytteen. Anni Haimi tutkii arvokasta todistetta pesinnän onnistumisesta. Pesällä käydään varoen ja nopeasti norppaa sekä kuuttia häiritsemättä. Mikko Europaeus tarkkailee taustalla.

kurkistus koloonErämies kurkistaa lumiseen onkaloon tarkistaakseen, onko siellä viitteitä keväällä syntyneestä kuutista. Norpilla on usein myös niin kutsuttuja lepopesiä, joita ei kui-tenkaan tule sotkea poikaspesiin. Niissä ei synnytetä ja suojella. Ne ovat enimmäk-seen uinti ja saalistusmatkojen välietappeja sopivissa paikoissa.

4

5 6

sairasen seurassasairasen seurassa

Norpan kotiWWF:n aluevastaava, Taipalsaarella asuva Ismo Marttinen tarkis-taa poikaspesää Suur-Saimaalla. Verijäljet viestivät synnytyksestä, joka on tapahtunut sydäntalvella. Emo poikasineen ovat jättäneet poikaspesän sen romahdettua kevätauringossa. Se on yhtä koloa laa-jempi kokonaisuus kammioineen ja sukellusaukkoineen.

sintäpäivien yösijaksi. Kaadetusta kelosta tulvahtaa ilmoille tervaksen tuoksu. Kevään raikkaudessa on jotain erikoista; päivän lämpö katoaa auringon myötä ja viimeinen henkäys talven viileydestä valtaa maise-man. Eräporukka kasaa tulistelupöllit ja järeä nuotio räiskyy kipinöitään tähtitaivaalle. Kasvoja kuumentaa päivän hiihtoretki auringonpaisteessa.

Tulen äärellä juttuvuoro kiertää herralta toiselle. Pitkän hiihtopäivän iltapa-laksi savustetaan muikkua. Erämiesten eväät ovat konstailemattomat ja yksin-kertaiset. Repuista he kaivavat esiin, muikkuja, makkaraa ja leipää. Mustaksi nokeentuneessa pannussa porisutetaan sumpit tuon tuosta.

Illan pimetessä Saimaan tähtitaivaan alla kiertää huikkapullo ringissä, mikä saa kokemastaan huumaantuneet eränkävijät hyräilemään rivoa nuotiopiiri-laulua. Yksi avaa lähes shamaanin tavoin laulun kertosäkeineen ja muut seu-

raavat samoja askelmerkkejä. Värrätin männikkö humisee aavemaisesti taustalla ja hyräilevää laulua tahdittaa satunnainen tervaksen rasahtelu. Komeat kipinäryöpyt käyvät kilvan tähtien loistolle.

Yöksi joukkio ahtautuu kuka minnekin – laavuihin, kotaan ja pressun alle. Potkurilla ja leveillä eräsuksilla

puuvilla-anorakissa hiihtelevä porukka taintuu unille. Aamunkoitteessa komean pöllinuotion jäänteistä aloitetaan uudet tulet muutamalla tervaskiehisen vuolai-sulla ja sama nokipannu täytetään raikkaalla Saimaan vedellä aamukahveja varten.

Hiihtopäivän saldoksi Sairasen seurueen raportoitavaksi jää kaksi varmaa poikaspesähavaintoa Suur-Saimaan Liittokivenselällä ja Pajusaarenselällä Ete-läisimmät pesät tavoitetaan myöhemmin heikoilta kevätjäiltä Vitsainselältä Ky-läniemen eteläpuolelta. Kolme pesähavaintoa näin etelässä ovat elintilastaan kamppailevan norpan kannalta erinomaisia uutisia.

Kaadetusta kelosta tervaksen tuoksu

tulvahtaa ilmoille.

7 8

sairasen seurassasairasen seurassa

Kevään rajallaKun jäät eivät enää kanna suksimiehiä, saati kelkkailijoita, pesälaskentaa jat-ketaan hydrokopterilla. Ismo Marttinen palaa lenkiltään lauhassa kevätillassa Suur-Saimaan Sarviniemeen auringonlaskun aikaan.

Partiomies reissullaanPetter Sairanen hiihtää viimeisiä metrejä etsintälenkillään, ennen leiriytymistään Värrätsaaren lumipeitteistään vapautuneelle hietikolle. Keväinen Saimaa palkitsee maisemallaan auringon pehmentäessä jään pinnan sulaksi sohjoksi.

9 10

2poikaspesähavaintoaon ryhmän saldo Liittokivenselän maisemista. Metsähallitus to-teuttaa pesälaskentaa, jossa löydettiin keväällä 2011 vapaaehtois-voimin 50 poikaspesää koko Saimaan alueelta. Saimaalla on noin 290 norppaa, joista noin 70 on lisääntymiskykyisiä naaraita.