TAAS UUSIAHUIJAUKSIAPoliisi varoittaa yrityksiä taitavista tilauspetoksista.

MIKÄ IHMEENKRYPTORAHA? Bitcoineilla ja muilla krypto- valuutoilla voi rikastua tai menettää rahansa.

NÄIN TORJUTVIRUKSET Digisivuilla vertailussa pienyrittäjälle sopivat virusten torjuntaohjelmat.

VEROIHIN UUSIAMUUTOKSIAYhteisöverotuksen muu-tokset astuvat voimaan toukokuun alussa.

02

2018

14 16 20 29

vieraile verkossa: www.yr ittajat. f i

suomen yr ittäjät jäsenleht i företagarna i f inland

Lisää maahanmuuttajia yrittäjiksiPääkaupunkiseudulla jopa 30 prosenttia uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Mikä on tilanne muualla Suomessa? Sivut 4-7

Hyödynnä uusi koulutussopimusYritykset voivat helpommin kouluttaa omiin tarpeisiinsa työntekijöitä. Firmoilla on mahdollisuus käyttää esimerkiksi lyhyitä oppisopimuksia Sivu 18

24-26

Sanna Leinonen perusti yrityksen ja laajensi sitä

- ja samaan aikaan hän on taistellut kahta syöpää vastaan.

Sannalla kaksi syöpää ja uusi yritys

CAARA Leasing on Suomen mutkattomin leasingpalvelu yrityksille. Me teemme autojen hankinnasta, hallinnoinnista ja huollosta yrityksellesi suoraviivaista.

Saat kaikki tarvitsemasi palvelut samasta paikasta kustannustehokkaasti ilman välikäsiä. Valikoimastamme löydät satoja malleja johtavilta automerkeiltä:

Audi-, Porsche-, SEAT- ja Volkswagen-henkilöautot sekä Volkswagen Hyötyautot.

Suomen mutkattomin leasingpalvelu

caaraleasing.fi

Suoristimme mutkat yritysautoilusta

2/18maaliskuu

tässä numerossa

SUOMEN TALOUS kasvaa ja työllisyys vahvistuu kohisten. Se on erinomaista.

Samaan aikaan yli puolet yrityksistä valittaa, että työvoimapula vaikeuttaa kasvua. Viesti työvoima-pulasta kuuluu eri puolilta, lähes alalta kuin alalta.

Työvoimapula uhkaa nousta Suomen kasvun esteeksi, vaikka on yhä korkea työttömyys.

Tilanne on vakava. Hälytyskellojen on syytä soida. Suomelle ei riitä, että meillä on kymmenen onnettoman talousvuoden jälkeen pari hyvää. Tarvitsemme mieluiten kymmenen vuoden kasvun, jotta saamme julkisen talouden tasapainoon, työl-lisyyden ylös, voimavaroja välttämättömiin panos-tuksiin hoivaan, osaamiseen ja turvallisuuteen sekä puskuria tuleviin kriiseihin.

Suomen uudistuksia pitää rohkeasti jatkaa. Työmarkkinauudistusten tarve on päättäjien tiedossa. Nykyhallitus on uudistanut paljon, mutta työmarkkinoilla se on tehnyt ankaria virheitä. Vähäisin ei ole se, että kilpailukykysopimuksessa

hallitus antoi työmarkkinapolitiikan avaimet työ-markkinajohtajille.

Avaimet pitää ottaa takaisin, ja tehdä ne refor-mit, joita hallitus on ohjelmaansa kirjannut. Olen-naisin on yritysten ja työntekijöiden saattaminen samalla viivalle lain edessä ja sopimisen vapaus.

Tällä hetkellä järjestäytymätön yritys on työmark-kinoiden torppari ja järjestäytymätön työntekijä toi-sen luokan kansalainen. Se on kansallinen häpeä.

Tärkeää on myös osaamisjärjestelmän uudistus. Työ on vaikea. Miten luoda ja rahoittaa järjestelmä, joka luo työtä ja varmistaa hyvien lähtökohtien lisäksi sen, että osaamista jatkuvasti päivitetään?

Uudistukset ovat kohtalonkysymys. Ne on toteut-tava, jotta kansakunta voi menestyä arvaamatto-massa maailmassa.

Mikael PentikäinenToimitusjohtaja

Suomen Yrittäjätmikael.pentikainen@yrittajat.fi

OSAAVAN TYÖVOIMAN saaminen on vaikeutunut pienissä yrityksissä: Yli puolet yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saa-tavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Tieto käy ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Siinä kysytään meiltä yrittäjiltä, mitä odotamme tulevalta vuodelta.

Tähän on nyt tarjolla uusi ratkaisu: Vuoden alussa voimaan astui ammatilli-sen koulutuksen uudistus. Tässä lehdessä (s. 18) kerrotaan asiasta tarkemmin, mutta en malta olla nostamatta esiin uutta koulutussopimusta. Se on Suomen Yrittäjien sinnikkäästi ajama ja läpi saama uudistus, jossa ammattiin voi opis-kella helpommin työpaikalla.

Yrittäjälle tämä tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa itselleen sopivia työnte-kijöitä. Uudistuksessa tulivat mahdolliseksi myös lyhyet oppisopimukset. Uusi koulutusmalli on tärkeä myös yhteiskunnallisesti, sillä Suomessa on aivan liikaa nuoria, jotka jäävät peruskoulun jälkeen ilman koulutusta.

Koska uudistus on niin suuri, siitä on tärkeä kertoa yrittäjille. Opetus ja kulttuuriministeriö luottaa tässä Suomen Yrittäjiin. Ministeriön rahoitus mah-dollistaa sen, että kaksi henkilöä kiertää Suomea tilaisuuksissa ja yrityksissä kertomassa amisreformin mahdollisuuksista.

Pk-yritysbarometrista käy ilmi myös erittäin myönteinen asia: yhteistyö oppi-laitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Noin viidennes pk-yrityksistä nimittäin huolehtii reaalisesta kilpailukyvystä tekemällä yhteistyötä näiden kanssa.

Myös koulutussopimuksessa tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hie-noa, että monella on siitä jo kokemusta, mutta yhä useampaa siihen kannustan.

Hälytyskellojen syytä soida

Uusia mahdollisuuksia kouluttaa osaajiaKOLUMNI

PÄÄKIRJOITUS

Jyrki MäkynenSuomen Yrittäjien puheenjohtajajyrki.makynen@yrittajat.fi

PIXH

ILL

4 Maahanmuuttajayrittäjät Pääkaupunkiseudulla jopa 30% uusista yrityksistä on maahan-muuttajien perustamia

8 Työvoimapula riivaa Yritysten työvoimapula on pahin Pohjanmaalla, pää- kaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa

10 Koko perhe yrittäjinä Katleena Kortesuon koulu- ikäiset lapsetkin ovat jo yrittäjiä

12 Kevytyrittäjät jäseniksi Laskutusyrittäjät eli ns. kevytyrittäjät hyväksytään nyt Suomen Yrittäjien jäseniksi

14 Maaliskuun puheenaiheet Poliisi varoittaa uusista huijauksista ja Yrittäjän digikoulut alkavat taas

16 Mikä ihmeen krypto- valuutta? Kerromme mitä ovat Bitcoin, Ethereum, Riddle ja muut kryptovaluutat

18 Hyödynnä amisreformi Yrittäjillä mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi lyhyttä oppisopimusta

20 Valitse virusturva oikein Esittelyssä viisi pienyrittäjälle sopivaa virustorjuntaohjelmaa, mobiilimessujen helmet ja superkuulokkeet

24 Kaksi syöpää ja uusi yritys Sanna Leinonen on sairastanut kaksi syöpää ja samaan aikaan perustanut ja laajentanut yritystään

29 Veromuutoksia tulossa Yhteisöveron muutokset astuvat voimaan toukokuun alussa

30 Parhaat palvelut Yrityspörssi - osta ja myy

3 yrittäjät.fifacebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat

Lähes koko ikänsä Suomessa asunut CH Cargo Handling Oy:n osakasyrit-täjä tunnistaa maahanmuuttajien yrittäjyysneuvonnan kipukohdat.

– Tietoa yrittäjyydestä pitäisi olla joka paikassa saatavilla tosi helposti, esimerkiksi Kelassa, kun ihmiset hakevat sieltä tukia. Siellä pitäisi olla esillä mahdollisuus, että on toinen-kin tapa työllistää itsensä, oma yritystoiminta, vantaalaisyrityksen yrittäjä-kehitysjohtaja Yusuf Mohamud sanoo.

Viime vuonna 30 prosenttia Vantaalla peruste-tuista uusista yrityksistä oli maahanmuuttajien perustamia. Kuitenkin koko maassa ulkomaa-laistaustaisten perustamia yrityksiä oli Suomessa vuonna 2016 yritysten koko toimipaikkakannasta 2,6 prosenttia. Maahanmuuttajien yritysten määrä lisääntyi taantumavuosinakin, toisin kuin kantasuomalaisten yritysten määrä.

Vantaa on maahanmuuttajayrittäjyyden ykkö-nen Suomessa. Vuonna 2017 YritysVantaan asia-kaskäynneistä 39 prosenttia oli maahanmuuttaja-

taustaisten asiakkaiden käyntejä. – Vantaalla on aina ollut todella paljon virolai-

sia ja venäläisiä. Annammekin neuvontaa myös venäjäksi. Sitten Aasia ja sen lähialueet näkyvät vahvana. Kiinalaisten, nepalilaisten, filippiiniläis-ten ja afganistanilaisten osuudet ovat kasvaneet koko ajan. Nykyisin myös irakilaisten osuus on kasvussa, ja mm. turkkilaisia asiakkaita on aina ollut paljon, YritysVantaan toimitusjohtaja Mar-ketta Korhonen selvittää.

Selvitä vaihtoehdotSomaliassa syntyneen 28-vuotiaan Yusuf Moha-mudin ensimmäinen yritys toimi myyntialalla. Sales Team myyntitoimistossa oli parhaimmillaan 12 työntekijää, puolet osa-aikaisia. Hän tekee CH Cargo Handlingin lisäksi pienimuotoista konsultointia.

– Alun perin tapasin nykyisen yhtiökumppani-ni Raine Judenin, kun selvittelin alihankintaa. Sitten päätimme lyödä hynttyyt yhteen.

Mohamud oli välillä palkkatöissä toimitusket-

jun hallintaan keskittyneessä yrityksessä. CH Cargo Handling Oy:ssä hän aloitti viime vuoden lopulla. Nyt alkuvuonna nuori yrittäjä valmistui Intotalosta yritysjohtamisen erikoisammattitut-kinnolla.

– Minulle yrittäjyys lähti vääristä motiiveista, se lähti rahan kiilto silmissä. Sittemmin tuli onneksi eri motivaatiotekijät: se, että pystyi ylittämään asiakkaan odotukset ja auttamaan asiakasta. Yrit-täjän pitää antaa kaikkensa asiakkaalle, niin että tulee pieni vau-efekti.

Kolmas osakas on Teemu Jyry. CH Cargo Handlingissa on useita vaikeasti työllistyviä ihmi-siä työntekijöinä. Yritys toimii kiinteistö-, termi-naali- ja henkilöstöpalvelualoilla. Yritys työllistää 25 työntekijää sekä lisäksi henkilöstöpalvelun kautta asiakasyrityksissä.

Kysy, kysy ja kysyYritysVantaan Marketta Korhosen mukaan maa-hanmuuttajataustaiset yrittäjyyttä suunnittelevat tarvitsevat paljon enemmän tukea Uusyrityskes-

Maahanmuuttajistatoivotaan yrittäjiä

teksti riikka koskenranta grafiikka maarit kattilakoski kuva pekka sipola

Henkilöstövuokraus- ja logistiikkayrittäjän mukaan monen maahanmuuttajan mielestä yrittämisessä on liikaa byrokratiaa. Siksi pitäisi vaikuttaa yrittämisen mielikuviin.

Toimitusjohtaja ja maahanmuuttajayrittäjäneuvoja Ali Giray, Joensuun tulkkikeskus Arife OyMaahanmuuttajat kysyvät apua liiketoimintasuunnitelman teossa silloin varsinkin, kun tarvitaan rahoitusta. Sitten kysytään, millä tavalla on hyvä toimia, mikä on suomalainen toimintatapa. Heidän on helpompi kysyä henkilöltä, joka on lähtöisin samanlaisesta kulttuurista. Tällöin kulttuuriset tekijät ja kysymysmerkit saattavat saada vastauksen välittömästi.

Hanna Tarvainen, Vertaista vailla -hankeVertaista vailla -hankkeessa kaivataan myös yritysmentoreita: yrittäjäksi aikova maahanmuuttaja hyötyy suuresti kokeneemman yrittäjän mentoroinnista, ja samalla mentorille tarjoutuu mahdollisuus saada ainutlaatuista tietoa kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista. Hanke jatkuu 31. toukokuuta 2019 asti.

Toimitusjohtaja ja kouluttaja, Isabella Haas, EDEL City OyOlin yhtenä kouluttajana MAHTAVA-mikroyrittäjyysviikolla. Maahanmuuttajat ihmettelivät, mikä olisi paras yritysmuoto. Se oli heille haaste. Heitä myös huolestutti, mitä tapahtuu, kun työttömyystuen maksaminen lopetetaan ja liiketoiminnasta ei vielä saa palkka, tai jos liiketoimintasuunnitelmat eivät onnistu.

Millaista tukea maahanmuuttajat tarvitsevat yrittämisessä?gallup X 3

4 Yrittäjäsanomat

ENTISTÄ ENEMMÄN MIKROYRITYKSIÄEntistä useampi maahanmuuttaja lähtee yrittäjäksi. Kaikista ulkomaalaistaustaisista yrityksistä kasvuyrityksiä oli 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä. Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi Tilastokeskuksen mukaan miltei yhdeksän prosenttia vuosien 2013 ja 2016 välillä.

Yrittäjäksi Suomeen. Lähde: Suomen Uusyrityskeskukset ryhttps://www.uusyritys-keskus.fi/wp-content/uploads/2017/02/masuuni_opas_ara-bia_20110526_1.pdf

Töissä Suomessa -opas. Opas on tarjolla 13 eri kielellä. Lähde: ttl.fihttps://www.ttl.fi/wp-content/up-loads/2016/10/englanti_toissa_ suomessa.pdf

Yrittäjäksi Suomeen – Mitä lupia tarvitset? Lähde: newcohelsinki.fi

YRITYKSEN PERUSTANEISTA MAAHANMUUTTAJIA 2016 JA 2017 SEKÄ KOLME YLEISINTÄ TOIMIALAA

* Oheisessa taulukossa on esitetty maahanmuuttajien osuus uusyrityskeskusten kautta yritystoiminnan aloittaneista yrittäjistä eri puolilla Suomea. Otannassa on mukana puolet Suomen 29 uusyrityskeskuksesta.

2016 2017

Cursor Oy (Kotka-Hamina) 12 % 10 % rakentaminen, kahvila-ravintolatoiminta, vähittäiskauppa

Espoon seudun uusyrityskeskus 27 % 20 % kauneudenhoitopalv. ohjelmistojen suun. ja valm., parturit ja kampaamot

Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry y 8 % 5 % kauneudenhoitopalvelut, kahvila-ravintolat, ravintolat

Helsingin Uusyrityskeskus ry y 25 % 25 % kauneudenhoito, kahvila/ravintola, ict-palvelut

Hämeen Uusyrityskeskus ryy 12 % 14 % kahvila-ravintola, rakennusala, tuonti

Itä-Savon Uusyrityskeskus 9 % 17 % hammaslääkäri, ravintola, kahvila

Keski-Suomen Uusyrityskeskus 6 % 7 % tukkukauppa, majoitus, kahvila/ravintola

Kuopionseudun Uusyrityskeskus 6 % 11 % ravintola, tietotekniikka ja ohjelmistojen suun., kielten opetus ja tulkkaus

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oyy 3 % 4 % ravitsemusala, torimyynti, elintarvikkeiden vähittäiskauppa

Novago Yrityskehitys Oy (Länsi-Uusimaa) 18 % 18 % kahvila-ravintola, kauppa, siivous

Prizztech Oy/Yhteispalvelupiste Enter (Porin seutu) 5 % 7 % kauneudenhoito, autokorjaamo, kahvila/lounas

Tampereen seudun Uusyrityskeskus Ensimetri 7 % 7 % ravintola, kauneudenhoito, kauppa

Vantaan Uusyrityskeskus 30 % 30 % rakennusala, ravintola-ala ja siivousala

YritysVoimala Oy (Hyvinkään-Riihimäen seutu) 8 % 8 % ruokakioskit, ohjelmistojen suunnittelu, kiinteistöjen siivous

kuksesta verrattuna suomalaisiin yrittäjäksi ryhtyviin.

– Yleensä he kysyvät samoista asioista kuin kantaväestökin. Usein maahanmuuttajien neuvonnassa tulee selvitettäväksi myös oleskelu-lupaan liittyvät asiat. Käyntikertoja tulee enemmän kuin Suomi-taus-taisilla.

Korhosen mukaan maahanmuut-tajien neuvonnassa tulee aika usein eteen se seikka, että maahanmuut-tajataustaiset ihmiset ovat tehneet jo paljon virheitä ennen kuin tulevat tänne meille.

– Tyypillinen virhe on esimerkiksi allekirjoittaa tilan vuokrasopimus ennen kuin tietää, järjestyykö koko yritykseen rahoitus vai ei.

– Maahanmuuttajat ovat epätie-toisia suomalaisesta byrokratiasta. Moni on toiminut kotimaassaan yrittäjänä ennen Suomeen tuloa, mutta se yllättää, miten meillä tar-vitaan lupia, hygieniapasseja ynnä muuta yritystoiminnan alkuvai-heessa.

Vantaalla yrityspalvelut on järjes-tetty esimerkillisesti: eri yrityspalve-lutoimijat ovat Yrityspalvelukeskus Leijassa saman katon alla.

Mohamud tunnistaa hätiköimi-sen yrityksen perustamisessa.

– Tein ikävä kyllä virheitä alussa, mutta virheistä oppii. En hakenut neuvoa mistään, luulin osaavani ja tietäväni kaiken. Kokemattomuus tuli esiin, kun yritys ajettiin alas. Teimme isolle yritykselle töitä ja yhtiö meni konkurssiin. Jos olisin perehtynyt enemmän alihankinta-toimintaan, oltaisiin vältytty isoilta virheiltä.

Yusuf Mohamud rohkaisee yrittä-jäksi aikovia ja uusia yrittäjiä myös etsimään käsiinsä jonkun yrittäjän, ketä ihailee ja pyytämään häntä mentoriksi. Hänellä on mentorina Dastia Oy:n Jussi Haapaniemi. Lisäksi hän on pyytänyt mentoroin-tiapua yksityissijoittaja Moaffak Ahmedilta.

Ainoa tapaKorhosen mukaan moni maahan-muuttaja ryhtyy yrittäjäksi, koska työllistyminen ja työpaikan löytämi-

nen on usein vaikeaa.– Mielipiteeni on, että erityisesti

monelle maahanmuuttajataustai-selle se on jopa ainoa tapa työllistyä. Itsensä työllistäminen alalle, josta heillä on tarvittava osaaminen, an-taa hyvän pohjan yrittäjyydelle.

Yusuf Mohamud on tästä eri mieltä.

– Uskallan sanoa, ettei oma yritys ole ainoa tapa työllistyä. Kyllä työ-paikan saaminen riippuu ihmisestä. Asenteet voi olla mitä on, mutta ne pitää todistaa vääriksi omalla aktivisuudella, hän rohkaisee muita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

Millaisia asioita painottaisit maahanmuuttajayrittäjyyden edis-tämisessä?

– Maahanmuuttajilla ei ole hirveästi tietoa yrittäjyydestä. Kotouttamisvaiheessa voisi painot-taa yrittäjyyskursseja osana kielen opiskelua. Maiden liitot, kuten somaliliitto, voisivat markkinoida yrittäjyyttä vaihtoehtona. Maa-hanmuuttajayrittäjiä pitäisi ehdot-tomasti ottaa hankkeisiin, joilla pyritään edistämään yrittäjyyttä.

Mohamudin mukaan markki-noinnin tärkeyttä on syytä korostaa maahanmuuttajille, sillä sitä pide-tään monesti maahanmuuttajayh-teisöissä kulueränä.

– Toinen homma on se, että yrit-

täjyydellä pelotellaan aika paljon. Kyllä työpäivät saattavat venyä, mutta se on muinaisjäänne, että pitää tehdä 16 tuntia töitä.

Mohamud on saanut hyvän yrit-täjyyskasvatuksen lapsuudenkodis-taan: äiti piti ruokakauppaa Helsin-gin Kannelmäessä ja isällä oli muun muassa pyöräkorjaamo.

Yusuf Mohamud on aktiivinen myös vapaa-ajallaan. Hän on koejäsenenä Helsingin nuorkauppa-kamarissa.

Hanke mamu-yrittäjyydestä SY:n ja Uusyrityskeskusten yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi alkaa nyt maalis-kuussa. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluval-le vuodelle.

– Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maa-hanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan. Voisimme muun muassa tarjota maahanmuut-tajayrittäjille yrittäjille mentoreita järjestön keskuudesta, Suomen Yrit-täjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo.

Järjestöt tulevat tarjoamaan myös koulutustilaisuuksia ja verkostoi-tumista, tapahtumat painottuvat syksyyn.

10 030 YRITYSTÄ

Ulkomaalaistaustaisia yrittäjä- vetoisia toimipaikkoja Suomessa

vuonna 2016, eli 2,6 prosenttia kaikista.

13KIELELLÄ

Suomen Uusyrityskeskukset ry tarjoaa Yrittäjäksi Suomeen -oppaat

13 kielellä.

2,6

PROSENTTIA Ulkomaalaistaustaisista yrityksistä

kasvuyrityksiä oli tämän verran, joka on täsmälleen sama osuus kuin

koko yrityskentässä.

9 PROSENTTIA

Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulko-maalaistaustaisten yritysten määrä

lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimi-

paikkojen määrä väheni.

Uskallan sanoa, ettei oma yritys ole ainoa tapa työllistyä. Kyllä

työpaikan saaminen riippuu ihmisestä. Asenteet voi olla mitä

on, mutta ne pitää todistaa vääriksi omalla aktivisuudella.

– Rohkeus on tärkeä osa tätä homma. Ne, jotka ovat tulleet pakolaisina, ovat hypänneet tuntemattomaan. Eihän yrittäjyys ole siihen verrattuna yhtään mitään, Yusuf Mohamud rohkaisee.

6 Yrittäjäsanomat

komment ti

10_Laatikko_teksti_IS_ei_sis10_Laatikko_teksti_IS

10_Laatikko_otsikko_14pt

10_Laatikko2_kirjoittaja 10_Laatikko2_kirjoittaja_2rivi

GLOBAALEILLE markkinoille tarvitaan jatkossa yhä enemmän työntekijöitä, jotka tuntevat kohde-maan kulttuurin, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko sanoo.

– On äärimmäisen tärkeää, että mikro- ja pk-yritysten määrä kasvaa. Näemme, että maahanmuuttajat voivat edistää mikro- ja pk-yritysten kasvua. Uusyrityskeskusten havain-tojen mukaan maahanmuuttajilla on monesti suomalaista kantaväestöä vahvempi yrittäjyysasenne. Tämä tietysti vaihtelee kulttuureittain.

Yrittäjäjärjestön mukaan maahan-muuttajien integrointi osaksi suoma-laista yhteiskuntaa ja työelämää on otettava työvoimapolitiikan yhdeksi painopisteeksi.

Haussa työnantajia Plan International Suomi -järjestön kesätyöhankkeessa etsitään kesätöitä 15–17 -vuotiaille maahanmuuttaja- taustaisille nuorille. Yksi mukaan lähtenyt työnantaja on Neste K -kau-pan kauppias Mika Huikko, Neste K Keimola Itä -liikenneasema Vantaal-

la. Maahanmuuttajanuorille häneltä löytyy 1–2 kesätyöpaikkaa.

– Meillä on ollut sosiaalista työllis-tämistä koko ajan. Koen sen tärkeäk-si. Tarvitsemme aputöihin tekijöitä eikä hyllyttämisessä tarvitse niin paljon ammattitaitoa tai kielitaitoa. Kaupassa ja kahvilaravintolassa on paljon aputöitä.

Huikon Neste K -asema on työllis-tänyt joka vuosi nuoria kesätöihin.

Hän kertoo myös halustaan palkata pysyvään työsuhteeseen maahan-muuttajataustainen keittiöapulainen, mutta kanavia työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamiseen ei tähän tarkoitukseen ole.

Plan Suomi etsii työnantajia pää-kaupunkiseudulta ja Tampereelta ke-säksi 2018. Hankkeen kohderyhmän nuoret ovat vasta kotoutumisen alus-sa. Työnantaja saa hankkeelta tukea koko matkan ajan sekä taustatietoja nuoresta ja nuoren palkkaamisesta. Työnantaja haastattelee nuoren itse.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Nuorille kesätöitä – Liikenneasema kantaa vastuuta

MA

RKUS SO

MM

ERS

Maahanmuuttajat voivat edistää mikro- ja pk-yritysten kasvua, SY:n järjestöjohtaja Mari Kokko sanoo.

7Yrittäjäsanomat

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt puhelimeen 100M datanopeuden 50M hinnalla tai tietokoneeseen 200M datanopeuden 100M hinnalla.

Katso kaikki edut elisa.fi/yedut

Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aikaa yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt puhelimeen 100M datanopeuden 50M hinnalla tai tietokoneeseen 200M datanopeuden 100M hinnalla.

Katso kaikki edut elisa.fi/yedut

Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aikaa yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt puhelimeen 100M datanopeuden 50M hinnalla tai tietokoneeseen 200M datanopeuden 100M hinnalla.

Katso kaikki edut elisa.fi/yedut

Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aikaa yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus.

PIENTEN ja keskisuurten yritys-ten suhdanneodotuksissa huippu näyttäisi olevan ohitettu. Monet yritykset myös kärsivät työvoima-pulasta, käy ilmi Pk-yritysbaro-metrista.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.

– Työvoiman saatavuus on kas-vava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityk-sistä sanoo, että osaavan henkilö-kunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pahin työvoimapula on Varsi-nais-Suomessa, pääkaupunkiseu-dulla ja Pohjanmaalla.

– Alueelliset ero ovat suuria: Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 75 prosenttia ja Pohjois-Karja-

lan 65 prosenttia. Ja kohtaanto-on-gelma on paha jos samaan aikaan on 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa, elinkeinominis-teri Mika Lintilä manaa.

– Rakentamisessa joka viides yri-tys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palve-luissa niin kokee noin joka seit-semäs ja teollisuudessa joka kah-deksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riit-tävästi osaavaa työvoimaa. Teol-lisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittä-västi osaavaa väkeä, kertoo Mikael Pentikäinen.

Koulutusta ja työelämää uudistettava– Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestä-ni on selvää, että se ei palvele tällä

hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen ja Lintilä viittaa-vat arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suoma-laista. Heidän mukaansa pitää jär-jestää enemmän lyhyitä koulutuksia ja minitutkintoja sekä nykyistä tii-viimpää työpaikkojen ja oppilaitos-ten yhteistyötä.

– Ei pidä ajatella koulutusta vas-taavaa työtä, vaan työtä vastaavaa koulutusta, Lintilä siteeraa ex-pää-ministeri Esko Ahoa.

– Pitää myös rohkeasti uudis-taa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimus-yhteiskunta, Pentikäinen painottaa.

Jari Lammassaarijari.lammassaari@yrittajat.fi

Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta

Uutiset

YLEISÖ on voinut tutustua Ähtärin eläinpuis-ton pandakaksikkoon nyt noin kuukauden ajan.

Ähtärin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Reija Kas-kimäen mukaan päättynyt talvilomasesonki veti mukavasti väkeä kaupunkiin – eläinpuiston ohella myös muihin paikallisiin liikkeisiin.

– Tunnelmat ovat yhä hyvin positiiviset. Odo-tukset ovat korkealla myös tulevan kesälomakau-den suhteen, Kaskimäki toteaa.

Kaskimäen mukaan kaksi alueen maatilamat-kailuyrittäjää investoi tulevaan kesäsesonkiin rakentamalla lisätiloja.

– Majoitustiloja tarvitaan. Niistä voi tulla kesä-kaudella jopa pulaa.

Yrittäjät ovat kehitelleet valikoimiinsa omia pandatuotteitaan.

– On pehmopandoja, pandakyniä ja -vihkoja, pandakoruja, Kaskimäki luettelee.

– Ja paikallisesta kaupasta saa pandaolutta.Kaskimäen mukaan pandat houkuttelevat mat-

kailijoiden lisäksi alueelle myös uusia yrittäjiä.– Se on todella hieno asia.

"Uusia mahdollisuuksia"Yksi investoijista on majoituspalveluita tarjoava Valkeisen Loma.

– Ensimmäinen ajatus kuultuani pandojen saa-pumisesta Ähtäriin oli, että hieno homma, tämä avaa uusia mahdollisuuksia koko kaupungin elin-voimalle, kertoo Valkeisen Loman Altti Syrjänen.

– Meillä oli jo aiemmin painetta lisämajoituksen

rakentamisen suhteen. Pandat toivat sen sysäyk-sen, että päätimme aloittaa laajennuksen heti.

Uuteen majoitusrakennukseen tulee kuusi per-hehuonetta sekä neljä kahden hengen huonetta. Samalla investointi melkein tuplaa Valkeisen Loman majoituskapasiteetin.

Pandaverhoja ja -petivaatteitaValkeisen Lomakin on ottanut inspiraatiota eläinpuiston Lumi&Pyry -pandaduosta.

– Sisustuksessa on pandaverhoja, samoin jon-kun verran petivaatteissa. Varmaankin kesäksi kehittelemme lisää.

– Jos [Tuurin kyläkauppias] Keskisen Vesakin pystyy ymppäämään pandat liiketoimiinsa, niin miksei sitten mekin, Syrjänen naurahtaa.

Jo hiihtolomasesonki toi Syrjäsen mukaan "mukavasti väkeä".

– Ensimmäinen piikki varauksissa näkyi pan-dojen saavuttua Suomeen, toinen sen jälkeen kun pandat päästettiin yleisön nähtäville.

– Varauksia tuli jo keväällä ja kesällekin, Syrjä-nen kertoo.

Säällä on silti roolinsa matkailijoiden määrään.– Alkukesän epävakaisen sään takia tilanne

normalisoitui vasta heinä-elokuussa. Tänä vuonna ennakkovarauksia on tehty viime vuotta enemmän.

Pasi Lehtinenpasi.lehtinen@yrittajat.fi

Ähtärin eläinpuiston pandat näkyvät jo ensi kesän majoitusvarauksissa.

Pandoista heti piristysruiske alueen yrittäjille

Uudistukset tarpeen

Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille anne-taan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta enna-koida, jos yrityksen talous on notkahtamassa.

- Kaikille oikeus osallistua henkilöstöedus-tajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännös-tä järjestäytymättömien sopimisen kiellot.

- Mikroyritysten henkilöperusteista irtisa-nomista pitää helpottaa.

- Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

ÄH

TÄRIN ELÄ

INPU

ISTO

Ähtärin eläinpuistoon kotiutuneista pandoista odotetaan vetovoimatekijää myös alueen muihin yrityksiin.

8 Yrittäjäsanomat

VUODEN 2016 HUIPPUSUOSION SAANEEN YRITTÄJÄRISTEILYN JATKO-OSA

Onnistuitte täydellisesti!

Loistavat puhujat ja esiintyjät!

Oli ihan huippua. Koska

uudestaan?

SUOMEN YRITTÄJÄT YLPEÄNÄ ESITTÄÄ

YRITTÄJÄRISTEILY RAKKAUDESTA YRITTÄJYYTEEN

SUOMEN YRITTÄJÄT ja SYPOINT OY järjestävät ”YRITTÄJÄRISTEILY” juontaja JANNE KATAJA puhujat mm. HENRIK DETTMANN KIM VÄISÄNEN MINNA VALTARI ILKKA O LAVAS ANNA PERHO ANDREI KOIVU-MÄKI ANNI VALLIUS ELINA LESKINEN musiikki MAIJA VILKKUMAA GEBARDI TRUBADUURI ARI SALO HOUSEBAND tietoa tarjolla TIETO-SUOJA-ASETUS HANKINNAT VEROTUKSEN AJANKOHTAISASIAT yhteistyössä FINNVERA SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET

WWW.YRITTÄJÄRISTEILY.FI

Kuva Pixhill

Itämerellä 14.-15.4. 2018

TIETOKIRJAILIJA, kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuon perheessä on nyt uusia yrittäjiä.

Kouluttajana ja tietokirjailijana toimiva Kortesuo julkaisi netin yhteisöpalvelu Instagramissa kuvan, jonka kuvatekstissä hän kertoi per-heensä sisältävän nyt neljä yrittäjää.

Vanhempi tytär perusti oman yri-tyksensä jo 11-vuotiaana.

– Hän aloitti myymällä salaatteja koulunsa opettajille. Käytännössä hän teki koulun opettajanhuonee-seen listan salaateista, joita opetta-jat saivat tilata. Kouluruuassahan on harvoin tarjolla mitään kevyttä syö-tävää eikä aina ehdi tehdä itse eväi-täkään, Kortesuo kertoo Yrittäjä- sanomille.

– Opetin häntä laskemaan kate- prosentteja excel-kaavojen kautta. Hän tajusi nopeasti myyvänsä lohi-salaatteja liian halvalla, 6 eurolla. Kateprosentti jäi 13:een. Hän mää-ritteli katteen 30 prosenttiin ja nosti lohisalaatin hinnan 7 euroon, Korte-suo sanoo.

Assistenttihommia ja aputöitäNoin vuoden kestänyt salaattibisnes päättyi yläkoulun aloittamiseen ja

koulupäivien pitenemiseen.– Nyt 12-vuotiaana hän tekee

assistenttihommia, puhekeikkaa ja pieniä taloushallinnon aputöitä, esi-merkiksi järjestelee kuitteja.

Kiinnostus ruuanlaittoon on yhä säilynyt.

– Esikoinen kokkaa neljän ruoka-lajin illallisia kahdeksalle hengelle. Hän pohtii samalla catering-palve-lun perustamista. Hän ymmärsi, että siinä on hävikkiriski pienempi verrattuna esimerkiksi ravintolan, kaupan tai ruokakaupan pitämiseen, Kortesuo kuvailee.

Pikkusiskolle oma verkkokauppa10-vuotias pikkusisko on ilmoitta-nut haluavansa perustaa verkkokau-pan.

– Hyvänä piirtäjänä hän haluaisi myydä kuvitusta lehdille, kirjoihin ja nettisivuille. Lupasin auttaa kuva-myyntiin sopivan verkkokaupan etsimisessä. Se on kuitenkin vähän eri asia kuin fyysisen tavaran netti-myynti.

– Tarkoitus on opettaa lapselle verkkokaupan periaatteet. Minä en sitä kauppaa pyöritä, Kortesuo korostaa.

"Yrittäjä oli toiveammatti"Kortesuo kertoo antaneensa lapsil-leen yrittäjyyskasvatusta pienestä pitäen.

– Kun vanhempi tyttö oli pieni, sil-loin tällöin joku kysyi häneltä, mikä on hänen toiveammattinsa. Tytär vastasi aina haluvansa yrittäjäksi, Kortesuo muistelee.

– Kysyttäessä toimialaa hän sanoi jo ensimmäisellä luokalla, että sitä hän ei vielä tiedä, mutta hänestä tulee yrittäjä.

"Tuotteen lisäarvo tulee tekemisestä"Kortesuon mukaan lapsen yrityk-sessä ei voi olla isoja investointeja.

– Kaikki perustuu osaamiseen. Tuotteen lisäarvo tulee tekemisestä.

Kortesuo totesi vuonna 2015 vir-heellisesti lapsilleen, että he joutui-sivat vielä odottamaan oman yrityk-sen perustamista.

– Onneksi sain selville, että Y-tun-nuksen saa kuka tahansa. Esikoinen perustikin yrityksen heti, elokuussa vuonna 2016.

Alkuun siivous- ja kirpputoripäivilläKortesuo neuvoo vanhempia kokei-

lemaan lapsiyrittäjyyden alkutaipa-leella esimerkiksi erilaisia siivous- ja kirpputoripäiviä.

– Niissä voi myydä esimerkiksi omia leluja. Kunhan katsoo, ettei myynnistä saatua rahaa tuhlata karkkiin, Kortesuo muistuttaa.

– Lapselle on syytä opettaa rahan arvo. Meillä ylimääräinen raha pitää ansaita, esimerkiksi koemenestyk-sen tai jonkun työtehtävän kautta. Opetamme myös, ettei harmaa talous ole hyvä juttu. Vanhempien maksama palkkio lapselle menee tämän yritykselle, Kortesuo sanoo.

Pasi Lehtinenpasi.lehtinen@yrittajat.fi

Näin yrittäjän lapsistakin tuli yrittäjiä

ALEKSI PO

UTA

NEN

Tutkimus: Naisjohtajien määrä ei kasva Suomessa KHT-YHTEISÖ Grant Thorntonin tuoreen Women in Business - tutkimuksen mukaan nais-johtajien määrä liike-elämässä ei kasva Suomessa eikä globaalisti. Kuitenkin yhä useammassa yri-tyksessä on vähintään yksi naisjohtaja.

Globaalisti naisjohtajien määrä kasvaa eri-tyisesti kehittyvissä maissa, joissa nuori yritys-kulttuuri suosii monipuolisuutta johtoryhmissä. Kehittyneissä maissa perinteiset asenteet hidasta-vat muutosta ja naisjohtajien määrä ei kasva. Glo-

baali ilmiö on naisjohtajien mukanaolo yhä useammassa yrityksessä ja reipasta nousua on vuoden takaiseen verrattuna kaikilla mantereilla.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että naisjoh-tajat jakautuvat laajempaan joukkoon yrityksiä. Vuonna 2016 oli 66 prosentissa yrityksistä vähin-tään yksi nainen johtoryhmässä, viime vuonna luku nousi 75 prosenttiin, joka on merkittävä nousu. Varjopuolena on, että naisjohtajien määrä ei kuitenkaan kasva. Tämä kertoo ehkä siitä, että

kiintiöillä ja yleisellä paineella monipuolistaa yrityksien johtoryhmiä saavutetaan jotain, mutta varsinaisesta kehityksestä ei ole kyse, sanoo Grant Thornton Finlandin partneri Camilla Viherlaakso.

Suomessa naisjohtajien määrä on hieman alempi kuin euroalueen maissa keskimäärin, eikä muutosta ole tapahtunut juurikaan viimeksi kuluneiden vuosien aikana.

Tietokirjailija Katleena Kortesuon lapsetkin ovat jo yrittäjiä.

"Suomen kallein siivooja"

Kotisivuillaan Katleena Kortesuo kertoo olevansa "Suomen kallein siivooja, kriisiviestinnän kouluttaja, tietokirjailija ja yrittäjä."

• Kortesuo on syntynyt ja asuu Hämeenlinnassa.

• Hän on kirjoittanut yli kirjaa ja pitänyt uransa aikana yli 500 koulutusta ja seminaaripuheenvuoroa.

• Hän harrastaa muun muasssa keskiaikaa ja on Hämeenlinnan keskiaikayhdistyksen puheenjohtaja. Kesäisin Kortesuo esiintyy viikinkinä miekkailunäytöksissä.

• Hän on myös aktiivinen partiolainen.

11Yrittäjäsanomat

GDPR-palvelu alk. 30 €/kk( normaalihinta alk. 34 €/kk )

Suomen Yrittäjien jäsenetuna

1.

2.3.4.

Rekisterissä olevilla mahdollisuus nähdä ja muokata omia tietojaan

Lain vaatima tietosuojaseloste

Ajantasainen asiakasdata

Lain edellyttämä tietoturva

Anna muiden puhua. Hoida GDPR kuntoon viidessä minuutissa.Hoida yrityksesi rekisterit asetuksen mukai-seen kuntoon helposti ja edullisesti tilaamalla GDPR-palvelumme. Lataa tiedostomuotoiset henkilötietorekisterisi palveluun ja määrittele käyttöoikeudet. Samalla siivoat rekisteristäsi päällekkäiset ja vanhat tiedot ja teet asiakas- rekisteristä aina ajantasaisen myynnin työkalun. Ei vaikeaa, eihän?

Tutustu palveluun asiakastieto.fi/gdpr

VUODEN ALUSTA voimaan as-tunut yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhennys toimii Riku Rantasen kokemusten mu-kaan enemmän kuin hyvin.

Vakuutusmeklarialalla toimi-van TK Riskianalyysi Oy:n omista-jayrittäjä Riku Rantanen kärsi tam-mikuun alussa noidannuolesta ja lähti yksityislääkärin vastaanotolle.

– Kävi niin hyvä tuuri, että pää-sin heti kokeilemaan, miten oma-vastuu-uudistus toimii, Rantanen kertoo sarkastisesti nyt, pari kuu-kautta lääkärikäynnin jälkeen.

Miehen kokemus oli odotettua positiivisempi.

– Sain sairauslomatodistuksen ja tein välittömästi päivärahahake-muksen Kelaan. Rahat tulivat tilille 10 päivässä eli yllättävän nopeasti.

Rantanen oli viime vuoden puo-lella nostanut YEL-työtulonsa 12000 eurosta 24000 euroon. Tämä toi Rantaselle sairauspäi-värahaa 56 euroa. Hän kannus-taa yrittäjiä pohtimaan, mikä on YEL-maksun oikea taso.

– Nykyinen summa vastaa

paremmin työpanostani. Monella yrittäjällä unohtuu se, että työtulo määrittää kaikki muutkin sosiaalie-tuudet, mitä yrittäjälle on tarjolla.

Lääkärimaksu harmittiRantanen jäi harmittelemaan ko-kemuksessaan yksityisen lääkärin 65 euron laskua. Se merkitsee noin yhden päivän sairauspäivärahaa.

– Hieman harmitti myös se, että nuori lääkäri antoi vain 3 päi-vää sairauslomaa. Selvittelin jäl-kikäteen, että noidannuolesta sitä myönnetään yleensä viikon ver-ran. Sairausloma merkittiin päätty-väksi torstaina, joten jos olisin ollut vielä perjantaina työkyvytön, olisi pitänyt lähteä uudestaan lääkäriin. Siinä mielessä olisi kaivattu lääkä-riltä hieman pelisilmää.

Jatkossa Rantanen odottaa mie-lenkiinnolla virtuaalilääkäripal-veluita, jollaisia muun muassa Lähi-Tapiola kehittää.

– On ehdottoman hyvä asia, että yrittäjillä on jonkinlainen turva sairastumisen varalta. Työnte-kijä menee lääkäriin heti sairas-

tuttuaan, mutta yrittäjä ei. Nyt tilanne toivottavasti muuttuu.

"Palaute positiivista"Suomen Yrittäjien työmarkkina- asiantuntija Atte Rytkösen mukaan uudistuksella on suuri merkitys yrittäjille.

– Kyseessä on sekä käytännössä että periaatteellisesti iso muu-tos, joka parantaa yrittäjien turvaa ja asemaa. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään, muun muassa tehden asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

Rytkönen muistuttaa, että oma-vastuun lyhentäminen auttaa eri-tyisesti yksinyrittäjiä, joiden kaikki toimeentulo tulee omasta työstä.

– Muutoksen voimaantulon jäl-keen yhä useampi yrittäjä voi jäädä sairastamaan ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, mutta samalla kuitenkin saada siltä ajalta päivärahaa.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

"Sain sairauspäivärahat nopeasti"

– TEHTÄVÄMME ON nostaa esiin monenlaista yrittäjyyttä. Autamme kaikkia yrittäjiä menestymään pa-remmin, Suomen Yrittäjien puheen-johtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Kevytyrittäjien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta on arvioitu, että heitä on kymmeniä tuhansia.

Kevytyrittäjä eli ilman y-tunnusta yrittäjämäisesti toimiva laskutusyrit-täjä laskuttaa myymistään palve-luista asiakastaan laskutuspalveluita tarjoavan yrityksen kautta. Hän on oikeudellisesti yrittäjä.

– Kevytyrittäjyys on kasvava osa yrittäjyyden ilmiötä. Se on mata-lan kynnyksen väylä yrittäjyyteen, jolla voi kokeilla yritysideansa toi-mivuutta, Jyrki Mäkynen perustelee järjestön ratkaisua.

Kevytyrittäjät saavat neuvonnan lisäksi käyttöönsä myös suuren osan

jäseneduista, mutta ei esimerkiksi Elisan ja Fennian jäsenetuja, koska heillä ei ole y-tunnusta.

Mitä on kevytyrittäjyys? Lainsäädäntö ei tunne kevytyrittä-jyyttä. Laskutuspalvelun käyttäjä rinnastetaan usein yrittäjään, koska hän ei työskentele kenenkään johdon ja valvonnan alaisena. Hänen on esimerkiksi otettava myös YEL-va-kuutus, jos edellytykset täyttyvät.

Verotuksellisesti tulo ilman omaa y-tunnusta toimivalle laskutuspalve-lun käyttäjälle on usein palkkaa, jos-kus työkorvausta.

”Harkitsen toiminimeä”Toimittaja ja viestintäkonsultti Vuokko Maria Nummi on yksi kevytyrittäjistä. Hän irtisanoutui työpaikastaan viestintätoimistosta

viime keväänä, koska häntä kiinnos-ti hyppäys yrittäjäksi. Nummi päätti testata yrittäjyyttä kevyemmin en-nen oman yrityksen perustamista.

Kevytyrittäjyyden kautta Nummi on testannut omaa liikeideaansa pian vuoden ajan. Monen muun las-kutusyrittäjän tapaan hän käyttää laskutuspalvelua, joita ovat esimer-kiksi ukko.fi ja eezy.fi.

Uudistus pähkinänkuoressa

Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu ly-heni vuoden alusta neljästä päivästä yhteen päivään.

Yrittäjät osallistuvat itse sairauspäivä- rahan omavastuun lyhentämisestä syntyviin kustannuksiin, sillä uudistus rahoitetaan yrittäjien sairasvakuutusmaksua nostamalla. Suomen Yrittäjien laskelman mukaan koro- tus näkyy keskimääräisellä 23 000 euron YEL-työtulolla noin kolmen euron lisä- menona kuukaudessa.

Päivärahaa sairauden ajalta saa 23 000 euron työtulolla noin 54 euroa päivässä.

Laskutusyrittäjät eli ns. kevytyrittäjät pääsevät Suomen Yrittäjien jäseniksi.– Yrittäjyys muuttuu, ja järjestön on muututtava mukana, sanoo Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

Kevytyrittäjät mukaan Suomen Yrittäjiin

AKI RA

SK

Vuokko Maria Nummi halusi aloittaa kevytyrittäjänä, mutta miettii nyt toiminimen perustamista.

– Käytän osassa toimeksiantoja laskutusyritystä, jonka avulla huo-lehdin veroista, vakuutusmaksuista, kirjanpidosta ja laskutuksesta. Voin siis keskittää aikani ja energiani omaan työhöni.

Parhaillaan Nummi kuitenkin suunnittelee oman toiminimen perustamista.

toimitus@yrittajat.fi

12 Yrittäjäsanomat

UUTISOIMME syksyllä petosvyyhdistä, jossa yritysten nimissä toimivat tekijät huijasivat pieniä yrityksiä erilai-silla petostilauksilla. Nyt tekotapa on saanut rinnalleen uusia versioita.

Uusilla tilauspetoksilla on huijattu jo kymmeniä yrit-täjiä.

Helsingin poliisin rikoskomisario Hannu Kortelainen avaa yleisimpiä tekotapoja.

–Yrityksen nimissä tehdään luotollinen asiakastili suomalaiseen kohdeyritykseen. Huijauksia organisoi-daan pääosin Virosta, vaikka tilaajayritys on rekisteröity Suomeen, Kortelainen toteaa.

– Yrityksen "edustaja" tai valtakirjalla asioiva "työn- tekijä" käy ostamassa yrityksen tilille esimerkiksi sähkö-työkaluja tai mobiililaitteita.

Kortelaisen mukaan vastaavissa tapauksissa rikollis-ten julkisivuna oleva yritys on yleensä perustettu aika vastikään.

Suomalaistekijöiden operoimissa huijauksissa tilaus tehdään pääosin sähköpostilla.

– Yrityksen "edustaja" käy noutamassa tilauksen toimi-

pisteestä tai toimitus pyydetään toimittamaan epämää-räiseen osoitteeseen.

– Viro-taustaisissa jutuissa bulvaanit käyvät ostoksilla työmiehen asusteissa.

Poliisin neuvot yrittäjille:1. Ennen luotollisen asiakastilin avaamista tai tilauk-

sen toimittamista on hyvä tarkistaa tilaajayrityksen taustoja. Onko se juuri perustettu, onko sen johto- tai omistussuhteissa tapahtunut muutoksia ennen luottotilin avaamista tai tilauksen tekemistä?

2. Löytyykö yritykselle yhteystietoja internetistä ja vastaako yhteystieto tilauksessa annettuja tietoja?

3. Tietyn riskitason tilauksissa valvontakameran tallenne talteen kaiken varalta, jopa vuodeksi.

4. Henkilöpapereita on syytä tarkastella, ottaa niistä jopa valokopio.

5. Jos henkilökortissa on kantasuomalaisen henkilön nimi ja henkilö puhuu suomea ulkomaalaisittain murtaen, niin tapausta/tilausta kannattaa tutkia tarkemmin.

Poliisi varoittaa uusista huijauksista

Maarit Paldán @MaaritPaldanLoistofiilis! Hymyilen kilpaa auringon kanssa Kiitos tästä fiiliksestä kuuluu ihanille asiakkailleni, päämiehelleni & loistaville tuotteille #agentuuri #myynti #markkinointi #yrittäjä #yrittäjyys #hymy

Antti Sulkanen @AnttiSulkanen Viimeviikon pidin lomaa, teki hyvää, tuli tarpeeseen. Huilasin, laiskottelin, kuvailin dronella. Tänään heti sorvin ääressä tilasin 7 3D-tulostinta, 3 3D-skanneria ja 50 rullaa filamenttia. #3dtulostus #3dtulostin #3dskannaus #yrittäjyys #tampere

Jari Tuominen @Dealux1Yhteistyö #yrittäjäyhdistyksen ja kunnan elinkeinotoimen välillä on tärkeää. Ainakin Nokialla tahto on molemminpuolinen. #yhteistyö #elinvoima #yrittäjyys #kunta

Järventaus yrittäjyysstrategiaa selvittämään Suomen yrittäjyyden edistämisen stra-tegisen toimenpideohjelman selvitys-henkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen. Asiasta ilmoitti elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu

vaalikausien yli, Järventaus kertoo.Jussi Järventaus on pitkäaikainen

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoi-tus saada aikaan konkreettisia ehdotuk-sia, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläi-

nen on biohiiltä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan Carbo Culture -yhtiön toimi-tusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt säänte-lyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvitykses-sä tulee liittymään startupien ja kasvuyri-tysten kipukohtiin, Kekäläinen kertoo.

PuheenaiheetP

IXH

ILL

Kannattaa ilmoittautua Yrittäjän digikouluun!TUNTUUKO siltä, että et pysy kärryillä netin ja digipalveluiden kanssa? Pienille ja keskisuurille yri-tyksille tarkoitetut ilmaiset Yrittäjän digikoulut alkavat taas eri puolilla Suomea.

Digikoulut järjestetään vuonna 2018 yhdessä Suomen Yrittäjien kumppaneiden kanssa. Kumppa-nit ovat Elisa, Fennia ja Elo sekä Holvi.

Digikouluissa kuullaan jokaisella paikkakunnalla paikallisen yrittäjän

tarina siitä, miten kyseinen yrittäjä on vienyt yrityksensä digiaikaan. Tämän jälkeen yrittäjät voivat osal-listua kahteen käytännönläheiseen työpajaan. Työpajojen teemat ovat Kyberturvallisuus kuntoon, Palvelut ja tiedot pilveen ja Taloushallinto digiaikaan.

Osallistujilla tulee olla kannet-tavat tietokoneet tai tabletit muka-naan.

Lisää tietoa osoitteesta www.yrittajat.fi/digikoulu

Digikoulujen paikkakunnat20.3. Helsinki ja Porvoo10.4. Rovaniemi18.4. Joensuu19.4. Lahti ja Mikkeli8.5. Lappeenranta21.5. Turku5.6. Pori14.6. Kokkola4.9. Oulu3.10. Seinäjoki ja Vaasa9.10. Tampere ja Hämeenlinna7.11. Espoo ja Vantaa

TUOMIO

VALINNANVAPAUS on hieno juttu, kunhan hankintamalli ei syrji pieniä palveluntuottajia, jotta asi-akkaalla on oikeasti mistä valita.

BANAANIPUHELIN tulee takaisin. Tuoko uusi Nokia kohta markkinoille puhelimen, jossa on kierrejohto ja numeronvalinta-kiekko?

MYYMÄLÄVARKAAT vievät nauraen kaljaa kaupoista, kios-keista ja huoltoasemilta. Sakon muuntorangaistus vankeudeksi on saatava takaisin lakiin ja arkikäyt-töön.

KARJALANPIIRAKAT käyvät kaupaksi Lontoossa. Seuraavaksi nilsiäläisleipomo suuntaa Arabi-emiraatteihin. Hienoa toimintaa! Tuolla asenteella myydään vaikka mämmiä maailmalle.

T WEETIT

14

ALFA ROMEO STELVIO JA ALFA ROMEO GIULIA

ALL YOU NEED IS ATTRACTION

Nyt Stelvion ostajalle 3000 €:lla varusteita kaupan päälle! Rajoitettu erä. Katso lisää alfaromeo.fi

alfaromeo.fi

KAKSI AUTOA, YKSI JÄINEN PINTA: AINUTLAATUINEN VETOVOIMA. MAKSIMAALINEN PITO, DYNAAMINEN OHJAUS, TÄYDELLISTÄ TARKKUUTTA, POIKKEUKSELLISTA KÄSITELTÄVYYTTÄ. ALFA ROMEO STELVIO JA ALFA ROMEO GIULIA Q4-NELIVETOJÄRJESTELMÄ: PARASTA SUORITUSKYKYÄ. JÄÄLLÄ JA TIELLÄ.

info

111. Joku pyytää virtuaalivaluutalla

maksu-ptapahtuman.

7. Maksu-tapahtuman suoritettuon suo

j pp ja lopullinen.opu

NEO on ollut arvonsa puolesta erittäin epävakaa kryptovaluutta. Se on lähtöisin Kiinasta ja on omi-naisuuksiltaan lähellä Ethereumia. Molemmat pyrkivät luomaan alustan älykkäille sopimuksille. NEO:n ostaminen onnistuu muilla virtuaali-valuutoilla.

Ethereum on yksi markkina-arvoltaan suu-rimmista kryptovaluutoista Bitcoinin jälkeen.

Kryptovaluutta on suunniteltu alustaksi älykkäille sopimuksille.

Ripple on lähinnä isojen instituutioiden kuten pankkien käyttämä kryptovaluutta. Käyttökohteet rajatumpia kuin Bitcoinilla ja Ethereumilla.

Stellar muistuttaa Rippleä. Molemmat ovat va-luutoista riippumattomia ja kummallakin pyritään nopeisiin, välitysmaksuttomiin maksusuorituksiin.

Stellarista käytetään maksujen yhteydessä lyhen-nettä Lumens.

IOTA on Ripplen ja Stellarin tavoin kryptova-luutta, jota ei louhita. Se ei myöskään perustu Bitcoinista tutulle lohkoketjuteknologialle. IOTAn pohjana on Tangle-teknologia, jota pidetään loh-koketjuteknologiaa selvästi kehittyneempänä.

Kun kuulin ensimmäisen kerran bit-coinista, ymmärsin sen ratkaisevan monta isoa ongelmaa.

Bitcoin ja muut kryptorahat ovat digitaalisia valuuttoja eli käytännössä

pitkiä numerosarjoja. Niitä käytetään maksuihin, sijoittamiseen ja uusien palveluiden rakentami-seen, Harri Tapio kertoo.

Tapio on helsinkiläinen insinööri ja piensijoitta-ja, joka on käyttänyt viime vuosina aikaa kryptova-luuttoihin tutustumiseen.

Krypto- eli virtuaalivaluutat ovat olleet viime ai-koina näkyvästi esillä uutisoinnissa, mutta lähinnä nopean arvonnousunsa ansiosta.

– Olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja sen takia olen seurannut alaa pitkään. Teknologisessa mielessä virtuaalivaluutat tuovat täysin uudenlai-sia mahdollisuuksia palveluihin ja yritystoimin-taan, Tapio sanoo.

Bitcoin ei enää ykkönenBitcoin oli ensimmäinen virtuaalivaluutta ja sen takia eniten seurattu. Tapio käytti ensimmäisiä bit-coinejaan myös ostamiseen, mutta sittemmin ostok-set virtuaalivaluutalla ovat vähentyneet selvästi.

– Se mikä teki bitcoinista alun perin hyvän maksutavan, ei ole enää sen vahvuus. Mielestäni bitcoinin käyttö kuluttajien pienmaksuissa ei ole enää järkevää. Rahasiirrot ovat kalliita ja hitaita verrattuna luottokorttien käyttämiseen. Uudemmat kryptovaluutat toimivat pienmaksuissa huomatta-vasti bitcoinia nopeammin ja edullisemmin.

Kryptoraha on terminä usein harhaanjohtava, sillä vain osa kryptorahoista on tarkoitettu bitcoi-nin tapaan pääasiassa maksukäyttöön.

– On paljon virtuaalivaluuttoja, jotka ovat it-seasiassa sovellusalustoja eikä niitä ole luotu vain maksuvälineiksi. Näistä suurin on Ethereum, joka on viimeisinä vuosina noussut merkittäväksi sovel-lusalustaksi, Tapio selvittää.

Mikä ihmeen älysopimus?Tapio on kiinnostunut ennen kaikkea kryptovaluut-tojen käyttämiseen niin sanotuissa älysopimuksissa.

– Uudet sovellusalustat ovat mahdollistaneet muun muassa yritysten rahoituksen kryptovaluu-toilla. Yritys voi lanseerata tietyn määrän krypto-valuuttaa, jota sijoittavat voivat hankkia samaan tapaan kuin osakkeita yrityksen pörssilistautu-misessa. Nämä kryptovaluutat voivat esimerkiksi antaa äänioikeuden tai oikeuttaa palvelunkäyttöön tai jopa voitonjakoon. Koko prosessi voi olla auto-matisoitu älysopimuksiin, jolloin yritys voi valta-osin toimia jopa autonomisesti, hän selvittää.

Älysopimus on etukäteen tehty ja varmennettu looginen prosessi. Tapio vertaa sitä tietokonesovel-lukseksi, jota ajetaan jaetulla alustalla.

– Yksinkertaisimmillaan älysopimus suorittaa tehtäviä toimintaperiaatteella "jos tämä tapahtuu tee tuo". Esimerkiksi asuntokaupassa ostaja ja myyjä voisivat tehdä älysopimuksen, joka siirtää asunnon omistusoikeuden, kun maksu on saapu-nut. Kauppaan ei näin ollen tarvittaisi kolmatta osapuolta vaan maksu kirjautuisi peruuttamatto-masti lohkoketjuun.

On arvioitu, että pelkästään finanssisektorilla laajempi siirtyminen älysopimuksiin ja lohkoketjui-hin tuo miljardien säästöt.

Mystinen louhiminenEtenkin bitcoinin kohdalla puhutaan usein lou-himisesta. Kyseessä on järjestelmä, jossa järjestel-mään liitettyjen tehokkaiden tietokoneiden avulla varmennetaan bitcoin-rahaliikennettä ja yksittäi-siä rahasiirtoja ratkaisemalla monimutkaisia algorit-meja. Louhimisesta palkitaan tietyllä osuudella bit-coin-valuuttaa.

– Kun itse tein louhintaa, maksoin isolla osalla palkkioista louhintaan käyttämääni tietokonelait-teistoa, Tapio kertoo.

Louhinta on alunperin onnistunut kotitietoko-

Kova usko kryptovaluuttaan

teksti pauli reinikainen grafiikka maarit kattilakoski

Harri Tapio kiinnostui kryptovaluutoista vuonna 2011. Tuolloin niistä ei juuri mediassa kirjoitettu.

neilla, mutta nykyisellään tehovaatimukset ovat kasvaneet niin, että tarvitaan erikois-laitteistoa tai suurta määrää laitteita mikäli louhinnasta haluaa merkittävää korvausta. Louhinnasta on tullut entistä enemmän ammattimaista toimintaa.

- Louhiminen on keino varmistaa, että lohkoketju on luotettava ja sen väärinkäyttö ei onnistu. Haittapuolena on globaalil-la tasolla massiivinen energiankulutus. Esimerkiksi Ethereum on suunnitelmien mukaan siirtymässä vuoden 2018 aikana pois Bitcoinin kaltaisesta louhinnasta.

Bitcoinin kilpailijat

16 Yrittäjäsanomat

Lohkoketjujen avulla esimerkiksi rahasiirroista voidaan poistaa välikäsi, eli pankki. Tällöin raha liikkuusuoraan siirtäjältä vastaanottajalle. Yhtä lohkoketjun lohkoa voidaan verrata tilikirjaan, johon onkirjattu kaikki tapahtumat yhdeltä ajanjaksolta. Useasta ”tilikirjasta” syntyy kokonainen lohkoketju. Lohkoon kirjattuja tietoja ei voida muuttaa jälkikäteen.

NÄIN LOHKOKETJUTEKNOLOGIA TOIMII

Lähde: Blockgeeks.com Kuvat: Pixhill ja Pixabay

KRYPTOVALUUT

TA

Kryptovaluutoista

valtaosalla ei ole

toiseksi hyödyk-

keeksi kuten kulla

ksi muutettavaa l

uontoisarvoa.

Kryptovaluutalla

ei ole fyysistä m

uotoa.

Sillä toimitaan ain

oastaan tietoverk

oissa.

Kryptovaluutan k

okonaistarjonta

a ei määrittele

keskuspankki tai

muu valtiollinen

keskushallinto.

333. Vertaisverkko vahvistaa maksu-

tapahtuman ja käyttäjänstatuksen käyttämällä

monimutkaisiaalgoritmeja.l it j

4 V h i t tt4. Vahvistettu maksutapahtuma voi sisältää esimerkiksi

kryptovaluuttoja, sopimuksia tai muuta dataa.muuta dataa

555. Kun kyseinentoimenpide on

vvvvahvistettu, se yhdistetäänn muihin tapahtumiin.

Näin muodostuu uusi tietolohko.i ti t l hk

6. Uusi tietolohkolisätään olemassaolevaan

lohkoketjuun, jolloin siitä tulee pysyvä ja peruuttamaton osa lohkoketjua.

2. Pyydetty maksutapahtuma

lllähetetään lukuisien tieto-llälkok neiden muodostamallee

vertaisverkolle.vertaisverkolle.

Pankki suhtautuu kriittisesti: Kyse ei ole oikeasta valuutasta

PANKIT ovat suhtautuneet hyvin penseästi kryptovaluuttoihin, ainakin mitä tulee valuuttakaupankäyntiin.

Yrittäjäsanomien haastattelema OP Ryhmän varallisuudenhoidossa toimiva liiketoiminta-alueen johtaja Rami Kinnala on samoilla linjoilla.

– Suhtaudumme virtuaalivaluut-toihin erittäin kriittisesti. Ne eivät ole oikeita valuuttoja ja niitä käyte-tään hyvin usein valuuttakaupan-käyntiin liittyvän sääntelyn kiertä-miseen. Pankeille on erittäin tärkeä estää rahanpesua, joka niin ikään on liitetty kryptovaluuttoihin.

Kinnala ei halua ottaa kantaa siihen, onko kryptovaluutoissa enim-mäkseen kyse rikollisesta toiminnas-ta vai ei.

– Perusperiaate on se, että kyse ei ole oikeasta säännellystä valuutasta,

johon liittyisi esimerkiksi sijoittajan tai tallettajan suoja. Myöskään vir-tuaalipörsseissä ei ole samanlaisia suojamekanismeja kuin säännellyillä pörsseillä ja markkinapaikoilla.

Kinnala pitää kuitenkin kiinnos-tavana moneen kryptovaluuttaan oleellisesti liittyvää lohkoketju- teknologiaa.

– Se mahdollistaa tulevaisuudessa eri osapuolten suoran kommunikoin-nin ja lisääntyneen kustannustehok-kuuden myös pankkien toiminnassa.

OP Ryhmä kuuluu pankkien muodostamaan R3-konsortioon, joka selvittää lohkoketjuteknologian hyödyntämistä.

– Olemme erittäin kiinnostuneita sen hyödyntämisestä jatkossa, mutta emme niinkään kryptovaluutoista.

Pikkurahalla mukaan seuraamaan

Näin bitcoin toimiiBitcoin on vanhin ja tunnetuin digitaalinen virtuaalivaluutta. Bitcoin toimii hajautetussa rahajärjestelmäs-sä, joka on toimintaperiaatteeltaan vastakohtainen keskuspankkien liikkeellelaskemille perinteisille valuutoille.

Bitcoiniin voi sijoittaa virtuaaliva-luuttoihin erikoistuneiden välityspal-velujen kuten Coinbasen kautta. Jos bitcoinia haluaa käyttää maksuväli-neenä, se onnistuu lataamalla tieto-koneelleen bitvoin-lompakon, jonka jälkeen voi lähettää ja vastaanottaa virtuaalivaluuttaa. Lompakko on tietokoneelle asennettava ohjelma, joka sisältää salausavaimen. Sen avulla käyttäjä pääsee maksamaan omistamallaan virtuaalivaluutalla.

Jokainen rahasiirto varmistetaan käyttämällä hyväksi bitcoin-käyttäjien tietokoneiden laskentatehoa. Rahasiirtojen osapuolet pysyvät tunnistamattomina, vaikka itse siirrot ovat julkisia.

Rahasiirrot varmennetaan bitcoin-järjestelmällä louhimisella. Louhintaa tekevät bitcoin-verkoston käyttäjien suuritehoiset tietokoneet, jotka ratkaisevat taukoamatta erittäin monimutkaisia salausalgoritmeja. Osa käyttäjistä on keskittynyt pelkäs-tään louhimiseen, josta järjestelmä palkitsee siirtämällä tietyn osuuden bitcoinista käyttäjän virtuaalilompak-koon. Louhimisjärjestelmä synnyttää jatkuvasti uutta kryptovaluuttaa.

NÄKÖKULMA

Hankin ensimmäiset virtuaalivaluuttani alkuvuodesta. Ostin Coinbase-palvelun kautta Ethereumia kohtuullisen pienellä sum-malla, sellaisella joka ei vaikuttaisi mitenkään arkiseen elämään ja jonka olisin valmis menettämään kokonaan.

Monen meistä pitäisi olla jollain tasolla kiinnostunut tai aina-kin tietoinen virtuaalivaluutoista. Kyse ei ole sijoituspelistä tai huijauksesta. Kyse on ennen kaikkea uudesta tavasta rakentaa pal-veluita, perustaa yrityksiä ja siirtää rahaa ilman keskuspankkeja.

En kannusta sijoittamaan virtuaalivaluuttoihin pikaisten voitto-jen toivossa. Sen sijaan kannustan miettimään mahdollisuutta lähteä mukaan pienellä summalla, jotta asia pysyisi mielessä ja virtuaalivaluuttoja tulisi seurattua. Ala on äärimmäisen mielen-kiintoinen, kunhan ensin pääsee alkuun ja oppii perusasiat.

On tavallaan sääli, että julkisuudessa virtuaalivaluutat ovat olleet esillä lähinnä sijoitusmielessä ja merkittävän arvonnousun takia. Olisi toivottavaa, että media perehtyisi aiheeseen nykyistä syvällisemmin ja nostaisi esiin kryptovaluuttojen mukanaan tuo-mia mahdollisuuksia.

Pauli Reinikainen

17Yrittäjäsanomat

YRITTÄJÄT eivät vielä kovin hyvin tiedä "amisreformin" tuomista mah-dollisuuksista yrittäjille ja yrityksille.

Näin sanoo Suomen yrittäjien asiantuntija Terhi Haapaniemi, joka vie yrittäjille amisreformin viestiä eteenpäin. Tavoitteena on auttaa yrittäjiä hyödyntämään ammatilli-sen koulutuksen mahdollisuuksia ja perehdyttää heitä ammatillisen koulutuksen uusiin toimintamallei-hin, kuten koulutussopimukseen ja oppisopimuksen uudistuksiin.

– Uudistuksen myötä muun muassa lyhyet oppisopimukset ovat mahdol-lisia. Oppisopimus voidaan solmia vain siihen koulutuksen osaan, johon oikeasti on tarvetta. Se voi palvella mo-lempia osapuolia hyvin, ja on käytän-nöllinen myös kesätyön näkökulmasta.

Oppisopimuskoulutuksen alaikä-raja on 15 vuotta. Yläikärajaa ei ole, eikä jo hankittu toisen asteen tutkinto enää estä lyhyeen, esimerkiksi tutkin-non osaan solmittavaan, oppisopi-muskoulutukseen pääsyä.

Neuvontaa tarjollaHaapaniemen kanssa helmikuussa amisreformihankkeessa Suomen Yrittäjissä aloitti toinenkin asian-tuntija, Merja Paloniemi, joka toimii Pohjois-Suomessa. Haapaniemi ja Paloniemi ovat käytettävissä erilai-siin tilaisuuksiin ja antavat aiheesta myös yrityskohtaista neuvontaa. SY on saanut hankkeeseen rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Koulutussopimuksella yritykset voivat kouluttaa omiin tarpeisiinsa työntekijöitä.

– Siinä voi ensin katsoa, että miten homma toimii. Se on hyvä väylä oppisopimukseen, jos yritys haluaa sitouttaa henkilön työhön ja homma toimii puolin sun toisin. Koulutusso-pimus on ei-työsopimussuhteinen, oppisopimus perustuu työsuhteeseen ja TES:n mukaiseen palkkaukseen, Terhi Haapaniemi kertoo.

Suomessa peräti 17 prosentilla alle 29-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se tarkoittaa noin

116 000 nuorta ilman koulutusta.Haapaniemi on työskennellyt aiem-

min pitkään Omniassa ja on erikois-tunut yrittäjien oppisopimuksiin ja työelämäyhteistyöhön.

Uutta joustavuuttaYrittäjien kannalta merkittävimpiä uudistuksia ovat koulutussopimuksen käyttöönotto, niin että ammatilliset opiskelijat pääsevät yhä joustavammin työpaikoille oppimaan. Olennainen uudistus on myös oppisopimusmah-dollisuudet pelkkiin tutkinnon osiin tai sitä pienempiin kokonaisuuksiin.

Koulutussopimuksessa opiskelija voi suorittaa opintojaan pala kerrallaan työpaikalla oppien. Siinä ei synny työsuhdetta, vaan opiskelija on oppilai-toksen kirjoilla ja voi saada opintotu-kea. Koulutussopimuksessa opiskelijal-le ei makseta palkkaa ja työnantajalle ei makseta koulutuskorvausta.

Muista oppisopimusHaapaniemi kävi Riihimäen Yrittäjien

verkostoitumisiltamassa kertomassa ammatillisen koulutuksen vaihtoeh-doista ja amisreformin mukanaan tuomista mahdollisuuksissa. Päi-jät-Hämeessä Lahdessa järjestetään 6. huhtikuuta yrittäjien aamukahvitilai-suus, jonka aiheena on amisreformin vaikutukset työelämässä tapahtuvalle oppimiselle (etenkin koulutussopi-musasiat) ja yrittäjän omat oppisopi-muskoulutusmahdollisuudet.

– Yrittäjät voivat hyödyntää yrittä-jän oppisopimusta. Se on pääasiassa maksuton. Sopimus solmitaan koulu-tuksenjärjestäjän ja yrittäjän välille.

Haapaniemen mukaan ilmassa on paljon vääriä käsityksiä.

– Luullaan, että opiskelijoita sysä-tään työpaikoille. Näin ei ole. Julki-sesta keskustelusta on ehkä sellaisen käsityksen saanut, mutta tosiasiassa uudistuksilla pyritään monipuolista-maan ja lisäämään työpaikalla tapah-tuvaa oppimista. Tämä on hyvä asia.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Työntekijöiden kouluttamiseen on nyt uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi lyhyet oppisopimukset. SY tarjoaa myös neuvontaa.

Yrittäjä, hyödynnä koulutussopimus

EEVA KETVEL

Terhi Haapaniemi (vas.) ja Merja Paloniemi neuvovat yrittäjiä koulutusasioissa.

18 Yrittäjäsanomat18

Ilmainenverkkokaupan markkinointi-

opasLataa oppaamme verkkokaupan julkaisuun,

.

Suosituin kotimainen verkkokauppaohjelmisto.

Aloittavan verkkokauppiaan markkinointiopas

19Yrittäjäsanomat

www.kunnallisjohto.fi

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja varaa paikkasi nyt.

Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan

toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa on mukana lähes tuhat osallistujaa ja yli 20 puhujaa.

Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa.

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARITampere-talossa 23.–24.5.2018VARA

A VUODEN PAR

AS TYÖMATKA!

Tutustu ohjelm

aan verkossa ja

ilmoittaudu het

i mukaan.

Asiantuntijapuheenvuoroja ja paneelikeskusteluja Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn tulokset ja palkintojen jako Vaihtoehtoiset teemaseminaarit aiheista: 1) maakunnat uuden alussa,

2) kunnat ja yrittäjät yhdessä – hyvät käytännöt ja 3) omistajaohjauksella on vaikutusta

Verkostoitumisillanvietto

Ohjelmassa mm.

PääekonomistiAKI KANGASHARJU

Nordea

PuheenjohtajaJYRKI MÄKYNENSuomen Yrittäjät

ProfessoriMARI VAATTOVAARA

Helsingin yliopisto

VarapääjohtajaALEXANDER STUBB

Euroopan investointipankki

FuturistiELINA HILTUNEN

What’s Next Consulting Oy

Yrittäjä, luova johtajaSAKU TUOMINEN

HundrED

Yhteistyössä:

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 393 paikallisyhdistyksen ja 4 000 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 079 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 105 000 yritystä.

Nysse tulee.

Älä ressaa,

lähre Manseen!

TIETOTURVAOHJELMISTON valinta on yksi aloittavan yrittäjän ensimmäisiä toimenpiteitä. Tai ainakin sen pitäisi olla.

Suomessa tilanne on asiantuntijoiden mukaan verrattain hyvä, koska merkittävä osa yrityksistä on ulkoistanut tietoturvansa.

– Valinnassa on tärkeä ottaa huomioon, että ohjelmiston suojauskyky olisi mahdollisimman hyvä. Mikään ohjelma ei ole 100-prosenttinen, mutta tarkoitus olisi, että se olisi mahdollisimman lähellä, F-Securen myyntipäällikkö Mikko Suho-nen kertoo.

Kaikki merkittävimmät antivirusohjelmistot päivittyvät automaattisesti, jolloin käyttäjä voi olla melko varma siitä, että niiden suojaustaso on kohdallaan.

– Pitää muistaa, että käyttäjä on aina yksi isoim-mista tietoturvariskeistä, ellei isoin. Ohjelmiston keskitetty hallinta mahdollistaa sen, ettei yksittäi-nen käyttäjä pääse esimerkiksi kytkemään virus-suojausta pois päältä.

Suhonen muistuttaa yrityksen mobiililaitteiden suojaamisen tärkeydestä.

– Yksi yleisimmistä ongelmista on heikot sala-sanat. Hyvä tietoturvapalvelu on sellainen, että se mahdollistaa hyvinkin vaikeiden salasanojen käyttämisen.

Avast Business Antivirus ProHinta: Yhdelle laitteelle vuodeksi 41,99 euroa, 2 vuodeksi 62,99 euroa (Alv 0 %)Alustat: Windows, MacKokeilujakso: 30 päivää+ Monipuoliset ominaisuudet.+ Windowsille ja Macille.+ Edullinen, lähtien yhdestä työasemasta.Avast on yksityiskäyttäjien suosima virustorjunta-ohjelmisto, joka tarjoaa myös yritysversion. Muun muassa haitta- ja vakoiluohjelmat tunnistavan virustorjunnan ohella ohjelmisto tarjoaa tiedosto-

suojan, joka tarkistaa avatut tiedostot automaatti-sesti. Verkkosuoja varmistaa verkkosivujen luotet-tavuuden ja sähköpostisuoja tarkistaa saapuvat ja lähetetyt viestit. Ominaisuuksiin lukeutuvat lisäksi SharePoint-suojaus, tunnistamattomien tiedos-tojen arvioiva CyberCapture, Exchange-suojaus, poistettunen tiedostonen palauttaminen, palo-muuri sekä langattoman verkon haavoittuvuudet paljastava wlan-apuri.

Avira Antivirus for EndpointHinta: Kolmelle työasemalle vuodeksi 109 euroa, 2 vuodeksi 164,25 euroa (Alv 0 %)Alustat: WindowsKokeilujakso: 30 päivää+ Helppokäyttöinen.– Vain Windowsille.Aviran yritysohjelmiston saa vähintään kolmelle tietokoneelle. Ohjelmisto skannaa jatkuvasti yrityk-sen verkkoa ja tarkkailee tiedostoja mahdollisilta haitta- ja vakoiluohjelmilta sekä kalasteluyrityksil-tä.

Kaspersky Small Office SecurityHinta: Kolmelle työasemalle vuodeksi 144 euroa (Alv 0 %)Alustat: Windows, Mac, iOS, AndroidKokeilujakso: 30 päivää+ Vertailuissa hyvin menestynyt ohjelmisto.+ Tukee Android- ja iOS-alustoja.– Verrattain kallis vuosimaksu.Kasperskyn tietoturvaohjelmisto tarjoaa myös mobiililaitteiden suojauksen, vähintään viidelle laitteelle. Tämä näkyy ohjelmiston hinnassa. Oh-jelmiston käyttö on helppoa pilvipohjaisen käyt-töliittymäratkaisun ansiosta. Kaikkien laitteiden tilanne on tarkistettavissa yhdeltä verkkosivulta. Ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tiedos-tojen skannaus sekä vakoilu- ja haittaohjelmien tunnistus. Ohjelmisto skannaa myös potentiaali-

sesti vaaralliset nettilinkit sekä suojaa luottokortti-numerot.

Webroot SecureAnywhere Small Business AntivirusHinta: Viidelle työasemalle 105 euroa/vuosi (Alv 0 %)Alustat: Windows, Mac, Android, iOSKokeilujakso: 30 päivää+ Kilpailukykyinen hinnoittelu ominaisuuksiin nähden.+ Vie vähän laitteiston resursseja.Webrootin ohjelmisto tarkkailee muun muassa sähköpostiviestejä, nettiselaimia, yksittäisiä tiedos-toja reaaliajassa. Ohjelmiston asennus on helppoa ja onnistuu nopeasti ja tiedostojen tarkistaminen on niin ikään vikkelää. Jos työasema on saastunut, ohjelmisto pyrkii palauttamaan haavoittuneet tiedostot entiselleen. Webroot ”blokkaa” väären-netyt internet-sivustot, jotka pyrkivät varastamaan käyttäjän henkilökohtaisia tietoja.

F-Secure Protection Service for BusinessHinta: 46,20 euroa/vuosi/työasema (hintaan vaikuttavat ominaisuudet), Alv 0 %Alustat: Windows, Linux, Mac, Android, iOSKokeilujakso: 30 päivää+ Keskitetty hallinta.+ Kuluttaa vähän prosessoritehoa.+ Haavoittuvien ohjelmistojen korjauspäivitykset.Keskitetty hallinta mahdollistaa tietoturvan val-vonnan keskitetysti. Lisäksi mahdollisuus päivittää kolmansien osapuolten laitteet kuten selaimet ja käyttöjärjestelmät. Saman hallintatyökalun kautta voidaan suojata salasanat ja hallinnoida myös mo-biililaitteita. Ohjelmisto käyttää pilviteknologiaa ja pyrkii minimoimaan tietokoneen prosessoritehon käytön.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

Tietoturva on yhä merkittävämmässä roolissa myös yksinyrittäjien arjessa. Valitsimme viisi pienyritykselle suunnattua virustorjuntaohjelmistoa.

Valitse oikea virustorjuntaohjelma

09_VA

LOKU

VAA

JA

Digi

Nokia-puhelimet varastivat huomion mobiilimessuillaHMD GLOBAL esitteli viime vuoden Barcelonan Mobile World Congress -mo-biilimessuilla retroversion takavuosien 3110-suosikkikännykästä.

Tämän vuoden messuilla retroilu jatkui, sillä vuorossa oli uusi versio 8110-banaani-puhelimesta. Yleisö oli jälleen innoissaan.

Liukukannella ja kaarevalla muotoilulla varustettu 8110 4G on peruspuhelin ilman hienouksia. Laitteella voi käyttää etukä-teen valikoituja sovelluksia kuten Faceboo-kia, Twitteriä ja joitakin suosittuja Google- sovelluksia, esimerkiksi karttapalvelua.

Nykyaikaistettu banaanipuhelin tulee myyntiin 79 euron hintaan toukokuussa.

Uusi Nokia-lippulaivaHMD Global lanseerasi Barcelonassa banaaniluurin ohella uusimman huippu-mallinsa Nokia 8 Siroccon. Laite asettuu 749 euron hinnallaan premium-puhelin-

ten joukkoon kilpailemaan Samsungin ja Applen huippumallien kanssa.

Ominaisuuksiltaan Nokia 8 Sirocco on kilpailukykyinen kilpailijoiden puhelin-ten kanssa. Messuilla pientä närää herätti ainoastaan puhelimen prosessori, joka ei ole Snapdragonin uusinta ja nopeinta mallia.

Tallennusmuistia laitteessa on kuiten-kin tuplasti enemmän (128 gigatavua) kuin niin ikään Barcelonassa esitellyssä Samsungin uudessa lippulaivapuhelimessa Galaxy S9:ssä.

Nokia 8 Siroccoa käytetään 5,5-tuumai-selta näytöltä. Laite on uusien Nokia-puhe-linten malliston ensimmäinen, joka tukee langatonta latausta.

Uusiin ominaisuuksiin lukeutuu myös takaa löytyvä kaksoiskamera, jossa toisessa sensorissa on kaksinkertainen optinen zoom. Sirocco tulee myyntiin huhtikuussa.

Mitä tehdä kun Windows-tietokone jumittaa?TIETOKONEEN hidastelu ei ole välttämättä merkki siitä, että se pitäisi vaihtaa uuteen. Kokeile ensin näitä konsteja.

1. Tarkista Windows-päivityksetTietokoneen toiminnan kannalta oleellista on, että Windowsin omat päivitykset ovat ajan tasalla. Tarkista, että laitteisto asentaa ne automaattisesti. Mene ohjauspaneelista kohtaan Windows Update.

2. Tarkista ohjelmistolisenssitVarmista, että esimerkiksi tietokoneelle asenne-

tun tietoturvaohjelmiston lisenssi on voimassa ja päivitykset ajan tasalla. Usein tietokonetta saattaa jumittaa vanha Java-lisenssi. Tarkista niin ikään, että Adobe Flash on ajan tasalla.

3. Vanha konsti: Kovalevyn eheytysKovalevyn eheytyksellä tarkoitetaan käytännössä tiedon järjestelyä niin, että samaan asiaan liittyvät tiedostot ovat samassa paikassa. Tämä lyhentää tiedonhakuaikaa. Fiksua on ajastaa eheytys niin, että se suoritetaan säännöllisin väliajoin. Mene Käynnistä-valikkoon ja kirjoita hakuun ”eheytys”.

Valitse ”Eheytä ja optimoi asemat”. Muista, että eheytystä ei suositella SSD-kovalevylle.

4. Tarkista, mitkä ohjelmat käynnistyvät automaattisesti Jos tietokone käynnistyessään avaa ”turhia” ohjelmia, se hidastaa järjestelmän toimintaa. Avaa Tehtävienhallinta ja sieltä Käynnistys-välilehti niin pääset katsomaan, mitkä ohjelmat kuuluvat tähän joukkoon.

SEURAA DIGIPAULIA:Instagram: @digipauli Twitter: @DigiPauli Youtube: Suomen Yrittäjät

Tukirankarobotti mullistaa kuntoutuksen

ROBOTIT näkyvät tulevina vuosina entistä enemmän terveyden- hoidossa. Yksi kehittyneimmistä terveydenhuollon roboteista on käytössä Folkhälsanin Mustasaaren kuntoutusyksikössä, jossa potilaita kuntoutetaan Yhdysvalloissa kehitel-lyllä Indego-tukirankarobotilla. Se on ainoa laatuaan Pohjoismaissa.

– Saimme robotin viime vuoden elokuussa. Sen käyttöön koulutettiin kolme terapeuttia, jotka ovat ainoat, jotka saavat sitä käyttää, kuntoutusyk-sikön esimies Eliisa Uusihaka kertoo.

Indego on käytännössä robotisoitu tukiranka, jonka sisälle potilas ase-tetaan. Robotin avulla potilas pystyy liikkumaan vapaasti ulkona ja sisällä. Sensorit aistivat jatkuvasti käyttä-jänsä liikkeitä. Liikkumista ohjataan pienillä painonsiirroilla. Kävely käyn-nistetään nojaamalla hieman eteen-päin ja robotin saa pysäytettyä nojaa-malla taakse.

– Tämä on aivan loistava laite. Meillä on nyt siitä puolen vuoden käyttökokemus, mutta jo sen aikana

olemme saaneet merkittäviä tulok-sia kuntoutettavien toimintakyvyssä. Verenkierto toimii paremmin ja suo-len toiminta normalisoituu. Millään muulla keinolla emme saa ihmistä puolen tunnin aikana kävelemään 1000 askelta, Uusihaka kehuu.

Robotissa on kaksi ohjelmaa. Niistä passiivisempi liikuttaa kuntoutetta-vaa henkilöä täysin robotin voimin ja toinen ohjelma voidaan säätää käyt-täjän oman aktiviteettitason mukaan.

– Jos alaraajoissa on aktiviteettia, robotti avustaa vain sen mikä tarvi-taan. Etuna on, että käyttäjän aivot oppivat robotin avulla normaalin kävelytavan.

Robotti kootaan osista aina kunkin käyttäjän mittojen mukaan. Tämän takia Mustasaaressa on käytössä kol-men robotin osat, joista voidaan koota sopiva eri kokoisille asiakkaille.

Mistään pikkuhankinnasta ei ole kyse, sillä yhden robotin hinta ilman veroja on noin 100 000 euroa.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

Uutta teknologiaa edustava tukirankarobotti on otettu ilolla vastaan Folkhälsanin Mustasaaren kuntoutusyksikössä.

FOLKH

ÄLSA

N

21Yrittäjäsanomat

VAPAAT KÄDET ja vaivattomuus eivät valitettavasti ole monen puhe-limessa viihtyvän yrittäjän arkea. Plantronicsin Voyager 6200 UC -kuu-lokkeet ovat laadukas ja ergonominen ratkaisu, jolla päivän puhelut hoituvat kättä ja korvia rasittamatta.

Kuulokkeet ovat toimiva vaihtoehto myös käyttäjälle, joka ei normaaleita yhden korvan handfree-kuulokkeita halua käyttää.

Voyager 6200 UC -kuulokkeet ovat rohkea irtiotto tavallisista handsfree- kuulokkeista. Langattomat stereo-kuulokkeet poikkeavat muotoilultaan ja ominaisuuksiltaan perinteisistä malleista. Hallintanapit, äly ja tek-niikka on sijoitettu kauluriin. Ratkaisu mahdollistaa koko päivän käytön ison akun ansiosta.

Kuulokkeet ovat erittäin mukavat. Kevyet napit istuvat korvassa tukevas-

ti, vaikka niitä ei tungeta korvakäytä-vään tavallisten in-ear-kuulokkeiden tavoin. Korvat eivät hiostu tai rasitu pitkässäkään käytössä.

Selkeään äänenlaatuun ylletään tekniikkaa hyödyntämällä. Aktiivisella melunpoistolla saavutetaan selkeitä etuja. Esimerkiksi autossa tai muussa ajoneuvossa moottoriäänet katoavat korvista.

Puhe toistuu tukevasti korottamatta äänenvoimakkuutta. Puhe kuuluu myös vastapuolelle selkeänä kaulu-riin sijoitettujen neljän mikrofonin voimin.

Selkeyden ansiosta puheluita on vaivatonta puhua joka tilanteessa ja paikassa ilman tarvetta hiljaisen pai-kan etsimiselle. Vastamelutoiminnon avulla myös työskentely onnistuu hek-tisimmissäkin paikoissa, kun ulkopuo-linen melu pysyy poissa korvista.

Hyvä äänenlaatu ei rajoitu vain puheluihin. Musiikkia kuuntelee mielellään puheluiden välissä, sillä ergonomisia kuulokkeita ei ole mitään pakottavaa tarvetta poistaa korvista puheluiden välillä. Kuulokkeiden run-sas basso tuo miellyttävän lisukkeen nettivideoiden katseluun.

6200 UC -kuulokkeet toimivat mobiililaitteiden ohella tietokoneiden kanssa muun muassa Skype-puheluis-sa. Kuulokkeita ja käyttöä voi hallita tarkasti ilmaissovelluksella. Bluetoo-thin kantama on käytännön testeissä hyvä, joten puhuessa voi liikkua hyvin-kin vapaasti. Vakiovarusteluun kuuluu kantokotelo, erikokoiset korvapalat, bluetooth-sovitin tietokoneelle sekä micro-usb-latauskaapeli ja -telakka.

Osku Kannistotoimitus@yrittajat.fi

Vaivattomuus ja mukavuus yhdistettynä laadukkaaseen ääneen. Onko tämä unelmien handsfree-kuuloke?

Tehokäyttäjän unelmakuulokkeet

PLANTRONICS VOYAGER 6200 UC

Mikä: Ammattikäyttöön suunnatut handsfree-nappikuulokkeet

Hinta: 279 €

Yhteensopivuus: Windows, Mac, Android, iOS

Akkukesto: 9 h puhumista, 16 h kuuntelua

Bluetooth: kantama jopa 30 m, paritus

jopa 8 laitteeseen, joista kaksi yhtä aikaa

Lisätietoja: www.plantronics.com

3VINKKiä

SELKEÄ ÄÄNENLAATUKaulurin neljä mikrofonia tuottavat hyvän puheäänen. Aktiivinen melunpoisto sulkee kuuntelussa ylimääräi-set äänet ulkopuolelle

ERINOMAINEN ERGONOMIANormaalista rakenteesta poikkeavat nappikuulokkeet istuvat hyvin ja korvat eivät hikoa.

KOKO PÄIVÄN AKKUKESTOKauluriin sijoitettu akku mahdollistaa koko päivän käytön.

123

POINTIT

22 Yrittäjäsanomat

JURINET

Parempi lukea etukäteen,kuin kuulla jälkikäteen.

Tilaa nopea ja uutistukeva Kauppalehti Digi. Seuraat uutisia ja yrityksesi kannalta tärkeitä asioita sujuvasti ja aina etunenässä. Digitaalinen Kauppa lehti sisältää Kauppalehdestä kaiken, myös painetun lehden sisällöt sekä talous aikakauslehti Option. Tilaajana voit lisäksi lukea Iltalehden näköislehden veloituksetta. Digitaalinen Kauppalehti on aina saatavillasi ja luku-kokemus on miellyttävä: älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella.

Nyt saat ensimmäisen kuukauden 0 eurolla!Jatkossa maksat vain 24,90 €/kk (norm. 29,90 €/kk). Etusi 17 %.

Tilaa heti osoitteesta www.kl.fi/yrittajat

Digi. vasti ja

palehdestä uslehtien si ja luku-

okoneella.

olla!

0 €ensimmäinen

kuukausi

Päätin, että teen yrityksestä sellaisen, että multa tullaan pyytämään myyntiin. Ajattelin, että kasvatan tätä omalla tyylillä.

Korutaiteilija Sanna Leinonen on toipunut kahdesta syövästä ja pyörittää Vihdissä menestyvää, omannäköistään, bisnestä.teksti riikka koskenranta kuvat meeri utti

Elvari Korut Oy:n yrittäjä Sanna Lei-nonen muistelee hetkeä, jolloin hän äkkäsi, että koruista voisi tulla bisnes.

– Bisnes-minä heräsi, kun eng-lanninlakukoruista alkoi tulla pal-

jon kyselyjä Facebookissa. Ajattelin, että no ehkä voisinkin tehdä näitä englanninlakukoruja vähän enemmän.

43-vuotias Leinonen ajautui polymeerimassasta valmistettujen korujen pariin sattumalta. Vuosi-kymmenen alussa hän työskenteli ketjuravinto-lassa esimiehenä. Vuonna 2010 hän sairastui syö-pään. Munasarjasta löytyi kasvain.

– Syöpä keikautti elämäni eri raiteille. Jäin sai-raslomalle ja kävin hoidoissa. Palasin töihin het-keksi, mutta minulla oli hirvittävän huono olla. Itkin kun menin töihin ja kun tulin kotiin. Aktii-vihoitojen jälkeen se kosahti, ja laittoi minut aika jumiin.

Leinonen oli saanut äidiltään askartelumassaa; äiti toivoi, että askarteluharrastus vähentäisi tyttä-relle tyypillisiä ylitöitä.

Huono olo ei mennyt pois. Vihdissä asuva Sanna Leinonen meni hoitoon masennuksen takia.

– Olin aina ajatellut, ettei ole sellaista kuin masennus ja ei päästä voi sairastua. Otin sit-ten sairasloman jälkeen vuorotteluvapaan, ja tein koruja.

Hän teki vuoden koruja. Vuorotteluvapaalla Lei-nonen laittoi valmiiden korujen kuvia Facebookiin kavereiden nähtäväksi. Englanninlakukorut räjäyt-tivät pajatson, kyselyjä alkoi tulla reippaasti.

– Olin Porissa myymässä vappumarkkinoilla. En päässyt minnekään kojulta kymmeneen tuntiin. Ajattelin, että tämä juttu voisi onnistuakin, hän kelaa tottuneesti tapahtumia neljään parakkiin rakennetun korutehtaan keittiössä.

Sairaudet ja niistä toipuminen vaikuttivat arvo-maailmaan. Leinonen alkoi miettiä yrityksen perustamista.

– Sanoin kavereilleni, että hyvät lääkkeet tuli: nyt on koko maailma avoinna ja voin lähteä kokei-lemaan. Ihmisen on ensin kompuroitava, että uskaltaa tehdä suuria ratkaisuja.

– Veikkaan ettei muuten olisi ollut rohkeutta tehdä näin radikaalia muutosta. Ymmärsin, että elämä on tässä. Joskus aina haaveilin, että olisi kiva tehdä jotain muuta, mutta ei ollut rohkeutta. Sitten löytyikin se hulluus ja rohkeus. Mitä väliä, sä voit aina palata taaksepäin. Ajattelin silti, että mitäköhän tästä tulee.

Näyttämisen haluKeväällä 2011 hän päätti irtisanoutua. Silloinen työnantaja toivotti tervetulleeksi, jos Sanna Leino-nen päättäisi joskus palata ravintola-alalle.

36-vuotias Sanna alkoi tehdä laskelmia, ja start-tirahalle näytettiin vihreää valoa.

– Tein kovat suunnitelmat, olin ollut ravinto-lassa esimiehenä pitkään. Katelaskelmat ja tulos-suunnitelmat olivat tuttuja. Miehen kanssa piti myös keskustella aikomuksista.

Y-tunnus tuli kesäkuussa 2011. Se vuosi on jää-nyt yrittäjän mieleen: 80–100 päivää tien päällä, yöt pakettiautossa rekkaparkeissa. Työpäivät olivat roudaamisineen 12-15 tuntia pitkiä.

– Kun tuli se y-tunnus, niin maailma oli avoin. Oli hauska, kun päätökseni aiheutti kavereiden kesken hämmennystä, mikä iski minulle näyttä-misen halun. Ajattelin, että näytän, miten näillä koruilla eletään, itsepäiseksi itseään luonnehtiva yrittäjä kertoilee.

Pinkit parakit pihaanSöpöjä karkkikoruja valmistettiin ensimmäinen vuosi yrittäjän omakotitalon keittiönpöydällä. Sit-ten yläkerran varastohuoneesta kehkeytyi koruteh-das. Korut löysivät markkinarakonsa, ja Leinonen otti loppuvuodesta 2011 oman tätinsä avuksi. Täti tuli töihin oman yrityksensä kautta. Ensimmäisen

Yhtäkkiä maailma oli avoin

24

Sanna LeinonenIkä: 43-vuotias

Koulutus: Ravintolakoulu (keittiö- ja salipuoli) sekä hotelli- ja ravintola-alan erikoisammattitutkinto työn ohessa.

Harrastukset: Olen ottanut uuden jakson elämässäni, ruvennut käymään salilla PT:n kanssa. Kuntoilu, konsertit ja matkustelu.

Motto: Elämä on tässä. Elämästä täytyy tehdä sellainen, että siitä itse tykkää.

Saavutukset: Se, että kaikista omistakin alkuepäilyistä huolimatta, olen saanut kasvatettua yritystä ja työllistettyä mui-takin. Vuoden Positiivisin Käsityöyrittäjä, vuosi 2016.

Elvari Korut Oy:llä on Facebookissa kilpailuja, joissa voi voittaa päivän Korutehtaalla kaverin kanssa. – Yksi rouva sanoi, että ihan kuin korutehdas olisi tipahtanut avaruu-desta keskelle peltoja. Naapurit ovat kannustaneet, että ”go girl”, Sanna Leinonen naurahtaa.

KAIKKI NÄYTTÄÄ PAREMMALTA VAALEANPUNAISENAMitä paremmin minä ja Elvari Korut jäävät ihmisille mieliin, sitä parem-min minä teen duuniani.

IKINÄ ET OLE YRITTÄJÄNÄ VALMISEi kannata ruveta paukuttelemaan henkseleitä, sillä aina tulee uusia tilanteita vastaan.

LUOTA ITSEESIKun aloitin, halusin tehdä asioita eri tavalla ja pystyä erottautumaan. Eräs neuvon- antaja lyttäsi ajatukseni Facebook-markkinoinnista. Pidin pääni ja meillä on 35 000 seuraajaa Facebookissa.

ulkopuolisen työntekijän Leinonen, ”Korupäällikkö” palkkasi alkuvuo-desta 2012 osa-aikaisena, myöhem-min kokoaikaiseksi. Kaikilla työnte-kijöillä on Elvarin hengen mukaiset tittelit.

– Kun meitä oli kolme tekijää koto-nani, rupesi vähän ahdistamaan, ja aloin miettiä toimitiloja. En halun-nut enää tunnin työmatkoja. Kekka-sin nämä toimistokontit: kustannus-tehokas ratkaisu ja uudet tilat saatiin rakennusmestarin voimin valmiiksi vauhdilla.

Vaaleanpunainen korutehdas oli pystyssä parissa kuukaudessa. Väri-läiskä vihtiläiseen maalaismaise-maan valmistui vuonna 2013. Työ-matka on kotoa vain 40 metriä.

Yrittäjän tavoitteena oli ensimmäi-senä vuonna löytää jälleenmyyjiä. Mutta se vaati istumalihaksia.

– Google käteen ja miettimään mestoja, keräsin 60 potentiaalista paikkaa. Yksi vastasi, että ei kiitos ja kukaan muu ei reagoinut mitenkään. Päätin, että teen yrityksestä sellai-sen, että minulta tullaan pyytämään

myyntiin. Ajattelin, että kasvatan tätä omalla tyylillä.

Elvari Korut Oy:llä alkoi olla jo jäl-leenmyyjiä, ja tahti oli kova.

– Työntekijän palkkaamisen myötä tämä alkoi tuntua yrittämiseltä, koska tuli lisää paineita ja piti saada palkat ja muut hoidettua. Minulla oli heti ajatuksena se, että palkkaa pitää pystyä maksamaan itselle, koska ei muuten ole järkeä. Perustaessa omat rahavarat olivat vähäiset sairastami-sen jälkeen.

Hänen miehensä, joka on metsäta-lousyrittäjä, on auttanut myös yrityk-sen töissä tarvittaessa.

Vuosi 2014 oli huikea, Elvari Korut solmi sopimuksen Tallink Sil-jan kanssa. Useille laivoille alkoi mennä koruja, mikä nosti liikevaih-toa reippaasti.

– Nousu oli alusta alkaen myyn-nissä piikkisuora, nyt se on taval-laan tasautunut. Nyt on selkeät sesonkipiikit.

Parhaimmillaan yrityksessä on ollut kolme työntekijää yrittäjän lisäksi ja kaksi henkilöä sesonkia-

puna. Liiketoiminnan sesonkiluon-teisuus on laittanut miettimään henkilöstömitoitusta.

– Henkilöstökulut ovat suurin menoerä. Tässä täytyy yrittää hoi-taa sesonkipiikkejä, ettei syödä kaik-kia rahoja.

Uusi sairastuminenLeinoselta löydettiin kilpirauhas-syöpä maalis-huhtikuussa 2014. Hän sairastui samassa rytinässä, kun firma sai sopimuksen suurim-man jälleenmyyjän Tallink Siljan kanssa ja yksi rekrytointi oli juuri loppusuoralla.

– Ajattelin, etten voi ketään pal-kata, jos sairastun syöpään. Ilmoi-tin vastavalitulle työntekijälle, että hänen valinta. Minä jatkan tätä niin kauan, kun pysyn pystyssä. Hän tuli.

Leinonen on opetellut päästämään langoista hiukan irti. Työntekijät menivät ensimmäistä kertaa myyn-titapahtumaan ilman yrittäjää, kun Leinonen oli sairaslomalla.

– Paperilla olin sairaslomalla, mutta kolme päivää leikkauksen jäl-

keen köpötin tänne tekemään koruja.Messutapahtumat ovat tärkeitä.

Leinonen on käynyt messuilla myös ulkomailla, Saksassa Hannoverissa ja Japanissa.

Viime kesästä alkaen Elvarin koruja on saanut ostaa Linnan-mäeltä. Fazerin kanssa on tehty lisenssisopimus. Vantaan Fazeri-lassa myydään muun muassa Pantteri-, Amerikan pastilli ja Supersalmiakki-näköisiä koruja. 60 jälleenmyyjästä pohjoisin on Ivalossa.

Sanna Leinonen on tullut useam-man kerran toiseksi Ilmarisen Suo-men iloisin yrittäjä -kilpailussa. Eikä ihme, hänen valtakunnassaan huokuu pinkki naisenergia. Yrittäjä on vasta palannut kahden kuukau-den lomamatkalta Thaimaasta mie-hensä kanssa. Tosin sielläkin hän teki joka päivä hiukan töitä, sosiaa-lista mediaa ynnä muuta.

– Rakastan yli kaiken tätä fir-maa. On kiva, että se positiivisuus näkyy ulospäin. Se tuntuu kaikista kivoimmalta.

Yrityksen slogan on: ”Ihan itte oon tehnyt kaikki”. Sanna Leinonen tekee

itse koruosat, mutta hän ei pärjäisi ilman työntekijöitä. Vauhti on kova.

26 Yrittäjäsanomat

Nyt ajoissaTallinnaan ja

takaisin!*

Varaukset: ryhma@vikingline.com, puh. 0800 412 412