Kohtuullista sääntelyä edistämässä

PÄIHDEPÄIVÄT 2015

Sari Aalto-Matturi

ALKOHOLIPOLITIIKAN KUUMAT TUNTEET

“Alcohol beverages are a source of pleasure and social enjoyment for many, but they are also a source of welfare losses in connection with the detrimental health, social, and economic effects of their harmful use.”

OECD 2015, “Tackling Harmful Alcohol Use. Economics and public health policy”.

Tolkkua holhoukseen, Byroslavia, Absurdistan, #viski

Suomi ei osaa suhtautua luontevasti alkoholiin.

Alkoholipolitiikka on osoittanut tehottomuutensa, nyt on keksittävä muuta. Alkoholiveron käyttö on tullut tiensä päähän – alkoholivero pitää laskea kilpailukykyiselle tasolle Viron kanssa.

-

ALKOHOLIKESKUSTELUN VIIMEAIKAINEN KEHYSTYS

Koska 10 prosenttia juo puolet alkoholista, alkoholipolitiikan pitää keskittyä heihin.

Valistus ja kasvatus ovat parhaat keinot haittojen vähentämiseen.

Alkoholipolitiikkamme ajaa Suomen taantumaan.

Koska kulutus on jo laskussa, mitä vielä tarvitaan?

”Uskotko, että mainonnan rajoitukset saavat sinut vähentämään alkoholinkäyttöäsi?”

ALKOHOLIKESKUSTELUN TOISENLAINEN KEHYS

“Today’s awareness of the health risks associated with harmful alcohol consumption is unprecedented, and evidence of the magnitude and importance of such risks has never been so abundant and detailed. This generates a momentum for public health action against the harmful use of alcohol, which perhaps for the first time is not associated with a moral or religious drive, and not even exclusively with an economic drive. People’s health and welfare have taken centre stage in the conception and design of alcohol policies. “ OECD 2015, “Tackling Harmful Alcohol Use. Economics and public health policy” s. 193

- OECD julkaisi 12.5. alkoholiraporttinsa, joka kannustaa jäsenvaltioita haittoja vähentävään alkoholipolitiikkaan, jonka kohdennus sekä koko väestöön että ongelmakäyttöön

- Euroopan Unionin parlamentti velvoitti 29.4. täysistunnossaan komission valmistelemaan EU:lle uuden alkoholistrategian vuosille 2016-2022 tukemaan jäsenmaiden ponnisteluja haittojen vähentämiseksi

- Kumpikaan uutinen ei ole varsinaisesti ryöpsähtänyt keskusteluun sosiaalisessa mediassa tai päättäjien puheissa

- Suomessa alkoholipolitiikka oli ei-toivottu aihe vaaleissa, kun samaan aikaan Viron vaaleissa puolueet joutuivat suorastaan kilpailemaan ehdotuksillaan, joilla päihdehaittoja voidaan vähentää

- Kansainvälisesti tietoisuus alkoholihaitoista on vahvistunut ja ajattelu kulkenut kohti pohjoismaista alkoholipolitiikkaa – Suomessa taas siitä halutaan ottaa etäisyyttä?

12

10

8

6

4

2

0 0

2

4

6

8

10

12

ALKOHOLIPOLIITTISET RATKAISUT JA KOKONAISKULUTUS SUOMESSA

Uusi alkoholilaki 1995

Jakelun laajennus Siideri ja long drink

PT kauppaan. Kaikki alle 4,7 %

kioskeihin ja huoltoasemille.

Uusi alkoholilaki 1969

Keskioluen luvanvarainen myynti

Alkoholikuolleisuus 10 000 asukasta kohti

Hintojen korotus

Alkoholiveron alennus 2004

Lähde: Alko

Alkoholiveron korotukset 2008, 2009, 2012

6

EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyö verkosto, A-klinikkasäätiö, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Folkhälsan, Helsingin Kouluraittiuspiiri ry, Irti Huumeista ry, Kehittämiskeskus Tyynelä, Koulutus Elämään –säätiö, Krand rf, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Munuais- ja maksaliitto, Music Against Drugs ry, Naistenkartano ry, Nuorten Ystävät ry, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, Preventiimi, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Sovatek-säätiö, Suomen ASH ry, Suomen Syöpäyhdistys, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto

9.9.2013 7

- 2004 veroalen vaikutukset näkyvät kulutus-, haitta- ja verotuottotilastoista, samoin 2008 alkaen tehtyjen veronkorotusten

- Veronkevennys Viron tasolle maksaisi Suomelle miljardin, ei kotiuttaisi ”Viroon valuneita 300 miljoonan verotuottoja”

- OECD: Ongelmakäyttöön puuttumiseen on vain vähän keinoja ja ne ovat kalliita. Koko väestöön kohdistuvat keinot ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavat myös suurkulutukseen. Molempia tarvitaan. Valistus on yksinään tehotonta, mutta tärkeää osana laajempaa toimenpidekokonaisuutta.

- Alkoholin myyntiä edistämällä ei vahvisteta taloutta – sen sijaan alkoholihaitoista on saatavissa merkittäviä säästöjä

- Suomi ei ole Absurdistan. Esimerkiksi mainonnan rajoittamisesta käydään laajaa kansainvälistä keskustelua, jossa Suomen esimerkki kiinnostaa.

TAVOITTEENA TIETOPERUSTAINEN ALKOHOLIPOLITIIKKA

The largest gain in health and life expectancy can be obtained through brief interventions in primary care, (…) and tax increases (…). Next for health impact are regulation and enforcement policies as well as health care treatment of alcohol dependence. OECD 2015, “Tackling Harmful Alcohol Use. Economics and public health policy” s. 34

SÄÄNTELY

KOHTAAVA PÄIHDETYÖ

VALISTUS

• Alkoholilain kokonaisuudistuksen toteutuksessa tavoitteena on oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihdehaittakustannusten vähentäminen sekä lainsää-dännön ajanmukaistaminen ilman, että uudistuksella lisätään kokonaiskulutusta tai alkoholista aiheutuvia haittoja.

• Talouden tasapainottamiseksi tarvitaan toimia, jotka vähentävät alkoholin vaikutusta suomalaisten työurien lyhentäjänä.

• Suomien on syytä nostaa EU-valmisteluun ehdotuksen kansanterveysperustaisista kansallisista rajoituksista alkoholin vapaaseen liikkuvuuteen.

• Ehkäisevän päihdetyön lain jalkauttamista kunnissa tulee seurata, arvioida ja tukea. Ehkäisevän työn, ja myös syntyneitä haittoja korjaavan työn, resurssit tulee turvata.

KOHTUULLISTA SÄÄNTELYÄ EDISTÄMÄSSÄ

The interests at stake are so powerful and so diverse, and the views of the problem so polarized, that inertia has often been the norm in the past. But action has been gathering new momentum with the emergence of compelling evidence of the health and economic consequences of harmful alcohol use and of the effectiveness of policies to address them. Voices from civil society have been growing stronger, and governments have increasingly recognized their own role in alcohol policy making with national and international initiatives. OECD 2015, “Tackling Harmful Alcohol Use. Economics and public health policy” s. 191

VAIKUTUKSET TALOUTEEN JA TERVEYTEEN

ALKOHOLI-ELINKEINO

“Alcohol policy is a public health area in which government action has

strong economic justification, primarily because harms to people other than drinkers, and because of the addictive effects of alcohol. “ OECD 2015, “Tackling Harmful Alcohol Use. Economics and public health policy” s. 19