SATAKUNNAN ALUEKEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET 2018-2021

Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 2018

vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen

• Yrittäjyys

• Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus

TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ

toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä

yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki

työvoimapotentiaali käyttöön.

• Uudistuva teollisuus

• Energia

• Bio- ja kiertotalous

• Sininen kasvu

TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAAtoimintalinjalla tavoitellaan elinkeinoelämän

menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa

teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bio-ja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua.

• Vetovoima

• Hyvinvointi

• Turvallisuus

• Saavutettavuus

TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi,

hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja

saavutettavuuden parantamiseksi.

Kan

sain

välis

tym

inen

Osa

amis

en

keh

ittä

min

en

Dig

ital

isaa

tio

Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat Älykäs ja vaikuttavuustavoitteet sisällöt erikoistuminen

Bio- ja kiertotalous

Hyvinvointipalvelut ja

-teknologia

Teollisuuden

uudistuminen

Energia

Automaatio ja

robotiikka

Elämystalous

Turvallisuus

Sininen kasvu

SATA

KU

NN

AN

MA

AK

UN

TAO

HJE

LMA

20

18

-20

21

Vas

tuu

llisu

us

SATAKUNTA220 398 asukasta (2017)17 kuntaa, joista 7 on kaupunkeja. Maakunnan keskuskaupunki Pori n. 85 000 as.Väestöntiheys (1.1.2016) : 28,51 as/km2

Alueen kokonaispinta-ala (1.1.2015): 11 493 km²

Aluekehittämisen temaattiset kehittämiskokonaisuudet:• Satakunnan uudistuvan vastuullisen

teollisuuden kasvuohjelma –Teollisuuspilotti 2020

• Energia

• Automaatio ja robotiikka

• Bio- ja kiertotalous• Sininen kasvu• Osaaminen, koulutus, työvoima• Maakunnan vetovoiman ja

tunnettuuden vahvistaminen• Hyvinvointi ja turvallisuus• Saavutettavuus

Kehittämisteemojen yhteiset sisällöt kytkeytyvät osaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, vastuullisuuteen sekä digitalisaatioon.

Satakunnan aluekehittämisen keskeisiä painotuksia ovat automaatio- ja robotiikkaklusteri, maakunnan teollisuuspuistojen toimintaympäristö sekä maakunnan tunnettuus ja saavutettavuus.

Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta. Teollisuuspilotin tavoitteena on edistää teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja uudistumista sekä turvata teollista toimintaa ja minimoida kasvun hidasteita.

Kasvuohjelman keskiössä ovat Satakunnassa sijaitsevat kansallisesti merkittävät teollisuuspuistot: Kupariteollisuuspuisto ja M20 Industrial Park Porissa, Seaside Industry Park Raumalla, Suurteollisuuspuisto Harjavallassa, Kirkkokallion agroekologinenteollisuuspuisto Honkajoella sekä Etelä-Satakunnan elintarvikeyritysalueet. Myös koulutus- ja tutkimuslaitoksilla on tässä työssä merkittävä rooli.

Teollisuuspilotin avulla voidaan luoda ja testata teollista toimintaa monipuolisesti uudistavaa teollisuuspuistostrategiaa, jota voidaan laajentaa myös kansalliseksi toimintamalliksi. Tavoitteena on maailman paras teollisuusalueisiin perustuva kokeiluympäristö.

Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma – Teollisuuspilotti

Satakunnan Teollisuuspilotin toimenpidekokonaisuudet:

Uudistuva vastuullinen teollisuus

1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana

Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana

uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä.

• A1. Korkeakoulujen ja teollisuuden TKI-yhteistyön kehittäminen

• A2. Suunnattu rahoituskokeilu alueellisten osaamiskeskittymien vahvistamiseen

• A3. Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut

• A4. Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritystenkatalyyttina sekä uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä

2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä

Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen.

Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä.

• B1. Teollisuuden infrarahasto investointien houkuttimena • B2: Kehityskumppanuudet viranomaisten ja yritysten

kesken

• B3: Kasvun mahdollistavat liikenne- ja muut logistiset ratkaisut

3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana

Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja

koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla

• C1. Uudistuva erityiskoulutus ja uudet väylät työhön.

• C2. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen

Satakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä, jossa tuotetaan sähköä noin kolminkertaisesti maakunnan kulutukseen nähden. Monipuolinen energiatarjonta ja -osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Energiaosaaminen sisältyy maakunnan älykkääseen erikoistumiseen.

Perusenergian tuotanto on keskittynyt Olkiluotoon (ydinvoima) ja Tahkoluotoon (kivihiili). Energiantuotanto näkyy myös maakunnan maisemassa esimerkiksi voimansiirtoverkkona. Perusenergiantuotannon ohella Satakunnassa panostetaan myös monipuoliseen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Bioenergian hankintalogistiikan ja raaka-aineen saatavuuden kehittäminen luo perusedellytykset bioenergiatalouden kehittymiselle ja bioenergian käytön lisäämiselle. Bioenergian lisäyspotentiaalia on mm. metsähakkeen, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun hyödyntämisen lisäämisessä.

Energiateknologian mahdollisuudet luovat uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia esim. tuulivoiman, aurinkoenergian, kaasu ja metaanitalouden, vesivoiman hyödyntämiseen sekä ydinvoima-alalle. Satakunnassa on osaamista kaasu- ja metaanitalouden, aurinko- ja tuulienergian, varavoimaratkaisujen, sekä puhtaan veden kehittämisteemoihin. Tavoitteena ovat uusiutuvien energiamuotojen kokonaisratkaisut. Esimerkiksi merituulivoimapuiston rakentaminen yhdistää energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista uudella tavalla, joka ei ole sidoksissa perinteisiin toimiala- tai klusterirajoihin.

Satakunnan kaasutaloussuunnitelma 2025

Energia

1) Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan asemaa monipuolisen energiaosaamisen ja -tuotannon

keskittymänä.

• Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista, koulutusta ja liiketoimintaa sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

• Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja yrittäjyyttä edistetään ja tavoitellaan uusiutuvan energian kokonaisratkaisujen kehittämistä.

• Kehitetään suljetun kierron järjestelmiä sekä hajautettua energiantuotantoa.

• Edistetään liikennebiopolttoaineiden tuotannon kehittämistä• Energiateeman yhteistyötä tehdään myös yli

maakuntarajojen erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa.

2. Teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden käyttöönoton

edistäminen.

•Edistetään energiatehokkaiden teknologioiden kehittämistä ja käyttöä.

•Kasvumahdollisuuksia tarjoavat esim. energiainnovaatiot, teknologian kehittäminen, tuotekehitys ja energiatehokkuuden edistäminen samoin kuin metsä-, kemian ja energiateollisuuden uudet biopohjaiset tuotteet ja materiaalit, sekä näitä tukevat teknologiat ja palvelut.

•Teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan tuottaa mm. energiajakeita energian tuotantoon

• Energia- ja resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä.

Satakunnassa on vahva automatiikkaan ja robotiikkaan erikoistunut klusteri: Robocoast-verkostossa on mukana robotiikan, automatiikan, esineiden internetin ja tekoälyn parissa toimivia yrityksiä sekä myös tutkimus-, koulutus- ja kehitysorganisaatioita. Robotiikka- ja automatiikka-alalla korostuu teknologiaosaamisen ja erityisesti ohjelmisto-osaamisen merkitys. Satakuntalaiset robotiikka- ja automaatioalan yritykset tarvitsevat lähivuosina satoja korkeasti koulutettuja osaajia.

Satakunnan automaatio- ja robotiikkaklusteri Robocoast hyväksyttiin syyskuussa 2017 maamme ensimmäisenä ja ainoana robotiikka-teeman eurooppalaiseen Digital Innovation Hub (DIH) –verkostoon. Verkostoa koordinoi Euroopan komissio. Päänavaus on merkittävä koko Suomen kannalta. Auktorisoitu verkostojäsenyys avaa hyviä yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja yritysten kehittämistoimenpiteisiin sekä yritysten kansainvälistymispyrkimysten tukemiseen.

Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan alueen profiloitumista robotiikan ja automaation vahvana osaajana sekä kansallisesti ettäkansainvälisellä tasolla.

Robocoast on teollisuuden (teollisuus 4.0) ja palveluiden (palvelurobotit ja AI) modernisointiin keskittynyt tuotekehitysalusta, jonka perustan muodostaa satakunnassa toimivat noin sadan automaation, robotiikan, IoT ja tekoäly-yrityksen klusteri. Robocoastin kokonaistavoitteena on olla yksi Euroopan parhaista tuotekehitysalustoista yrityksille, jotka tarjoavat ratkaisuja valmistavan teollisuuden ja palveluiden modernisointiin (automaatio, robotiikka, IoT ja tekoäly).

Automaatio ja robotiikka

1. Vahvistetaan Satakunnan profiilia robotiikka-ja automaatiomaakuntana

• Kehitetään toimintaympäristöä, jossa rakenteet, osaaminen ja kehitysympäristöt tukevat Satakunnan teollisuuden, robotiikkaklusterin ja innovatiivisten yritysten kasvumahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia vastata useimmilla toimialoilla tulevaisuudessa edessä olevaan murrokseen, jossa tekoäly tulee olemaan merkittävässä roolissa.

• Kehitetään kansainvälisiä liiketoiminta- ja tuotekehitysverkostoja (Pohjoismaat, Kiina ja EU) sekä robotiikasta innostunutta ja tiivistä yhteistyötä tekevää kehittäjäyhteisöä.

2. Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman saatavuus

• Edistetään eri toimijoiden, muun muassa yritysten, rahoittajien, kehittämisorganisaatioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä.

• Edistetään robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvää tutkimustoimintaa ja -osaamista alueen korkeakouluissa

• Kehitetään klusterin yritysten tarpeisiin soveltuvaa koulutusta ja huolehditaan, että klusteriin saadaan riittävästi huipputason osaajaresursseja

”Satakunnassa on Suomen suurin automaatio‐ ja robotiikka‐alan keskittymä ja osaajista on työvoimapulaa. Alan kasvu on ollut merkittävää ja sillä on potentiaalia alueen talouskasvuun.” (SAMK 17.10.2017)

Elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi sekä näihin liittyvät kestävyys- ja turvallisuusnäkökulmat sekä laajemmin biotalouden ja kiertotalouden osaaminen on keskeinen osa Satakunnan älykästä erikoistumista.

Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa teollisuuden ja alkutuotannon sivuvirtojen sekä uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät ratkaisut luovat uusia kierrätysliiketoiminnan mahdollisuuksia. Materiaali- ja energiatehokas uusiokäyttö edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Satakunnan teollinen ekosysteemi yhdistää mm. teollisuuden ja rakentamisen sivuvirrat ja mahdollistaa resurssitiedon keräämisen ja jakamisen. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat Lounais-Suomen Life IP-ydinalueen ”alueellinen resurssitehokkuus – kohti kiertotaloutta” Suomessa. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouteen, jonka osaaminen on osa maakunnan älykkään erikoistumisen profiilia.

Tärkeimpiä biopääoman luonnonvaroja Satakunnassa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Maakunnan elintarvikeketjun tulevaisuuden määrittää pitkälti koko pellolta pöytään arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky. Vastuullisen, lähellä tuotetun ruuan arvostus sekä kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää ja arvonlisäystä. Julkisten hankintojen kohdistuminen lähellä tuotettuun ruokaan vahvistaa ruokaketjun kilpailukykyä. Satakunnan vahva metsäteollisuus ja metsäbiotalouden uudet ekosysteemit mahdollistavat uusia ratkaisuja. Tärkeää on myös luonnonympäristöistä ja vesistöistä sekä metsien käytön ja suojelun tasapainosta huolehtiminen.

Bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma

Biotalous ja kiertotalous

1. Biotalouden kasvulle tulee kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö ja

biotalouteen tulee luoda uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden

kokeilujen kautta.

• Oppilaitosten, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten toimialat ylittävä yhteistyö sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen on välttämätöntä uusien biopohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien ja ratkaisujen kehittymiselle Satakunnassa.

• Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

2. Tavoitteena on kehittää maakunnan biotalouden alojen elinvoimaisuutta ja

kilpailukykyä

• Vahvistetaan biotalouden yrittäjyyttä, osaamista ja koulutusta.

• Kehitetään ruokaketjun kilpailukykyä, digitalisaatiota ja resurssitehokkuutta sekä edistetään elintarvikkeiden vientiä.

• Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

• Edistetään metsävarojen monipuolista ja kestävää hyödyntämistä luonnon monimuotoisuus huomioiden. Kehitetään puusta perinteisten metsäteollisuuden tuotteiden lisäksi innovatiivisia ja pitkälle jalostettuja biopohjaisia tuotteita sekä edistetään puurakentamiseen mahdollisuuksia.

3. Kiertotalouden edistäminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista sekä

osaamisen kehittämistä.

• Vahvistetaan kiertotalouden osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

• Kiertotalouden edistämiseksi tulee kehittää logistiikka- ja liikkumisratkaisuja mm. digitalisaatiota hyödyntäen sekä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologioita.

• Luonnonvarojen vastuullisella ja innovatiivisella käyttämisellä voidaan vahvistaa alue- ja paikallistaloutta, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä työpaikkoja

• Edistetään teollisuuden ja alkutuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä ja teollisia symbiooseja, kehitetään innovatiivisia menetelmiä esim. ravinteiden kierrätykseen.

Sinisellä kasvulla tarkoitetaan EU-tasolla merten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Satakunnassa sinisellä kasvulla tarkoitetaan laajemmin veteen liittyvää TKI-toimintaa, meriteollisuutta, meriklusteria, vesiosaamisen kehittämistä, pohjavesiä, vesien suojelua, kalataloutta, virkistystä, hyvinvointipalveluja ja vesistömatkailua kaikissa vesistöissä.

Siniselle kasvulle on Satakunnassa vahvat perusteet ja vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen kestävällä pohjalla liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta. Merialuesuunnittelu tukee merialueen pitkäjänteistä kehittämistä ja edistää sinistä kasvua sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua sovittamalla alueellisesti näiden tarpeita ja tavoitteita yhteen. Sinisen kasvun osaaminen vahvistaa maakunnan älykästä erikoistumista.

Merelliset elinkeinot toimivat positiivisen rakennemuutoksen ajureina. Lounais-Suomessa toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. Lounais-Suomen meriklusterissa on monipuolista osaamista ja alueella toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset.

Sininen kasvu

1. Sinistä kasvua tukevaa osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tulee vahvistaa

• Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen.

• Jotta uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, olisi löydettävä toimivat kumppanusmallit siihen, miten osaaminen, uudet teknologiat ja innovaatiot sekä tutkimuksessa syntynyt tieto kanavoituu myös yritysten käyttöön.

• Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

2. Merelliset elinkeinot positiivisen rakennemuutoksen ajureina.

• Tavoitteena on sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen. Tämä edellyttää elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja viranomaisten yhteisiä strategisia tavoitteita ja kehittämislinjauksia.

• Meri- ja teknologiateollisuuden osalta Satakunnassa ollaan panostamassa tuotekehitykseen ja seuraavan sukupolven tuotteisiin ja palveluihin.

3. Veteen liittyvä tutkimus- ja innovaatiotoiminta tukee sinisen kasvun

mahdollisuuksia

• Satakunnassa on vesien hoidossa ja suojelussa merkittävää kansainvälistä osaamista.

• Uudet innovaatiot ja osaamisen vahvistaminen luovat edellytyksiä mm. uusille ympäristöinnovaatioille, edistävät ympäristöystävällistä elinkeinotoimintaa sekä vaikuttavat välillisesti mm. luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen (mm. resurssitehokkuus)

• Sisävesien tila on Satakunnassa paikoin heikko ja vesien tilan parantamiseen tulee satsata mm. pitkäjänteisten vesienhoitosuunnitelmien ja -ohjelmien avulla.

• Pohjavedet muodostavat Satakunnassa merkittävän alueellisen luonnonvaran.

Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Jotta uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, olisi löydettävä toimivat kumppanuusmallit siihen, miten osaaminen, uudet teknologiat ja innovaatiot sekä tutkimuksessa syntynyt tieto kanavoituu myös yritysten käyttöön. Korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö on tässä avainasemassa. Korkeakoulutuksen lisäksi tulee huomioida myös kasvu- ja rakennemuutosalojen joustava räätälöity ammatillinen koulutus, jolla voidaan reagoida nopeasti elinkeinoelämän tarpeisiin ja turvata osaavan työvoiman saatavuus.

Positiivisen rakennemuutoksen luomaan työvoiman tarpeeseen vastaaminen edellyttää resursseja sekä toisen asteen reformin edistämiseen että korkea-asteen koulutukseen ja tutkimukseen. Yritysten toimintaympäristö on luotava sellaiseksi, että ne voivat kasvaa ja kehittyä. Siihen tarvitaan joustavaa ja ennakoivaa kykyä reagoida herkästi muuttuviin osaamistarpeisiin. Satakunnan korkeakoulujen ja satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava.

Osaaminen, koulutus ja työvoiman saatavuus

1. Osaamisprofiilin vahvistaminen

• Satakunnan vahvuuksiin ja voimavaroihin perustuvien osaamiskeskittymien vahvistaminen osana maakunnan älykästä erikoistumista.

• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyön edistäminen

• Työpaikka-agentit• Maakunnan korkeakoulujen toiminnallisen ja

rahoituksellisen aseman vahvistaminen• Aineettoman arvonluonnin osaamisen edistäminen.• Kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja

koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen.

2. Työvoiman saatavuus

• Töhin tänne –kampanja• DI -Muuntokoulutukset• Edistetään maahanmuuttajien työelämävalmiuksia ja

kotoutumista sekä kehitetään maahanmuuttajien rekrytointipalveluita.

• Edistetään työvoiman liikkuvuutta.• Edistetään koulutuksesta koulutukseen tai työelämään

siirtymisen sujuvuutta.

Photo by rawpixel on Unsplash

Satakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja mm. matkailuelinkeinon kasvun ja kansainvälistymisen kannalta. Vetovoimaisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös elinympäristöjen viihtyisyys ja ympäristön tila. Satakunnan vetovoimatekijöitä ovat tilava ja edullinen asuminen, monimuotoinen luonto ja hoidetut kulttuuriympäristöt, aktiiviset paikallisyhteisöt, monipuoliset työpaikat teollisuudessa ja palveluissa, turvallisuus, puhtaus ja kohtuulliset etäisyydet maakunnan sisällä.

Elämyspalvelut, kuten laadukkaat kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä tapahtumat sekä niihin liittyvä osaaminen lisäävät maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Kulttuurilla ja taiteella on merkittävä rooli identiteetin luojana, elinympäristön viihtyvyyden lisääjänä sekä hyvinvoinnin edistäjänä. Maakunnan elämystalouden osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Satakunnan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja kansainvälisyyttä tuetaan tavoitteena niiden tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen.

Matkailun kasvuohjelma

Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen

1. Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen

• Vetovoimaa vahvistetaan huolehtimalla monipuolisesta koulutuksesta, yrityspalveluista, matkailupalveluista, maahanmuuttajien palveluista, maakunnan tunnettuuden edistämisestä sekä arvokkaasta luonto-ja kulttuuriympäristöstä.

• Vahvistetaan maakunnan markkinointia ja viestitään satakuntalaisesta osaamisesta, elinkeinoelämän menestystarinoista, maakunnan palveluista, matkailusta, kulttuurista ja tapahtumista.

• Vahvistetaan Satakunnan toimintaympäristöä kotimaisten ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi maakuntaan.

2. Elämystalous vetovoimaisuuden edistäjänä

• Kehitetään elämystalouden (mm. matkailu, kulttuuri, tapahtumat) kasvun mahdollistavaa toimintaympäristöä sekä yritysten liiketoiminta- ja tuotekehitysosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä edistetään digitalisaation hyödyntämistä.

Hyvinvointipalveluihin ja hyvinvointiteknologiaan liittyvä osaaminen on osa maakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnassa on kehitetty käyttäjälähtöistä ja helppokäyttöistä hyvinvointia edistävää teknologiaa sekä hyvinvointiteknologian tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Taiteella, kulttuurilla ja liikunnalla on myönteiset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin. Kolmannen sektorin rooli hyvinvoinnin edistäjänä liittyy asukkaiden osallistumiseen mutta myös erilaisten palvelujen tuottamiseen.

Tavoitteena on, että ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja riskitilanteiden toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan ja varautumiseen eri muodoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu, turvallisuusosaaminen on osa maakunnan älykästä erikoistumista.

Maakuntaan on mm. rakennettu Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue, joka mahdollistaa laaja-alaisen pelastustoimen, turvallisuusalan sekä siviilikriisinhallinnan perus- ja täydennyskoulutuksen. Satakunnassa on myös aloitettu maakunnallinen turvallisuussuunnittelu. Maakunnallista yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lisätään. Maakunnan turvallisuusalan osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun.

Hyvinvointi ja turvallisuus

1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen

• Kehitetään käyttäjälähtöistä ja helppokäyttöistä hyvinvointia edistävää teknologiaa sekä hyvinvointiteknologian tuotteita, palveluita ja toimintatapoja

• Julkisten resurssien ja palveluiden kohdentamiseksi etsitään uusia palvelukonsepteja ja innovaatioita ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen tarpeisiin.

• Edistetään kulttuuri-, hyvinvointi- ja luovien alojen osaamista, yrittäjyyttä, liiketoimintaa, kansainvälistymistä sekä verkostomaista yhteistyötä.

• Hyödynnetään hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöisessä palvelumuotoilussa saatuja kokemuksia ja laajennetaan kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä.

2. Turvallisuus ja varautuminen

• Riskienhallintaosaamisen ja turvallisuusalan suunnittelun ja koulutuksen kehittäminen.

• Edistetään asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla.

• Arjen turvallisuuden parantaminen on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen paikalliseen kehittämiseen. Viranomaisyhteistyön rooli kasvaa rakenteiden ja toimintaympäristön muutoksessa. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset.

Tavoitteena on turvata kilpailukykyisen elinkeinoelämän ja hyvän asumisen edellytykset. Positiivinen rakennemuutos edellyttää maakunnalta hyvää saavutettavuutta. Maakunnan liikenneverkon tulee vastata logistiikan, elinkeinoelämän ja erityisesti maakunnan valtakunnallisestikin merkittävän teollisuuden tarpeita. Meri-, lento- ja rautatieyhteyksien sekä pääteiden tulee olla elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kilpailukykyisiä. Alemman asteinen tieverkko on keskeisessä roolissa biotalouden arvoketjun toimivuuden kannalta. Maakunnasta tulee olla hyvät yhteydet muualle Suomeen ja ulkomaille.

Kattavat ja laadukkaat tietoliikenneyhteydet edistävät osaltaan julkisten palvelujen saatavuutta ja parantavat siten kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Liikenneverkon kehittämiseksi toteutetaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden pohjalta.

Saavutettavuus

Valtatie 8 Turku-Pori –yhteysvälin parannus

Valtatie 2:en liikennekäytävän kehittäminen

Pori-Tampere –henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentäminen tuntiin

Porin ja Rauman satamien kansallinen asema

Kattavat liikenneyhteydet, perusväylänpidon rahoitus

SATAKUNNAN ALUEKEHITYKSEN TILANNEKUVA

Alueprofiili

Väestödynamiikka

Aluetalouden ja kuntatalouden dynamiikka

Työllisyyden dynamiikka

Yritys- ja innovaatiotoiminnan dynamiikka

Osaamisen dynamiikka

Liikkumisen, asumisen ja luonnonympäristön tilannekuva

Kiitos!