satakunnan talous nykytila ja lähiajan näkymät · 2014-05-26 · nykytila ja lähiajan näkymät...

SATAKUNNAN TALOUS

Nykytila ja lähiajan näkymät

27.5.2014

Projektitutkija Saku Vähäsantanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

[email protected]

050 520 0780

2

Satakunnan talouskehitys heinä−joulukuu 2013

LIIKEVAIHTO

• Satakunnassa teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan vuoden 2013 heinä–

joulukuussa, jolloin sekä liikevaihto että viennin arvo supistuivat. Loka–joulukuu jäi hyvin

heikoksi metallialojen hiipumisen myötä. Teollisuudessa ainoastaan elintarvikkeiden

valmistus välttyi liikevaihdon laskulta, mutta nousu jäi aiemmasta poiketen hyvin

hennoksi. Rakennusala ei kyennyt kasvuun, mutta liikerakentamisen nousu pystyi

estämään liikevaihdon putoamisen. Palvelualojen kehitys jäi hyvin vaimeaksi, sillä kaupan

ja liike-elämän palveluiden liikevaihto laski edelleen.


• Elintarviketeollisuus välttyi

liikevaihdon laskulta, mutta nousu

jäi aiemmasta poiketen hyvin

hennoksi.

• Metsäteollisuudessa on kuitenkin

ilmassa käänteen merkkejä, sillä

liikevaihdon lasku tasaantui

vuoden lopussa ja elintärkeän

viennin pudotus pysähtyi.

• Kemianteollisuuden

suhdannekuva on yhä vaisuhko.

3

4


• Satakunnassa metallialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuodenvaihteessa

lähestulkoon samalla tasolla kuin vuoden 2008 alkupuoliskon suhdannekärjessä. Vienti

kasvoi vielä viime vuoden syyskesällä, joskin vuoden lopussa se kääntyi jo laskuun.

• Erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus on pärjännyt haastavissa olosuhteissa viime

vuosina monimuotoisen ja menestyneen valmistuksen ansiosta. Sen liikevaihto taittui

kuitenkin laskuun vuoden 2013 loka–joulukuussa, mikä myötävaikutti viennin pudotukseen.

• Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon tuntuva supistuminen jatkui viime vuoden

lopulla, samoin kuin metallien jalostuksen. Jälkimmäisessä värimetallien laskevat hinnat

näyttelevät kuitenkin merkittävää roolia, joten varsinainen tuotanto ei ole vähentynyt samaa

vauhtia. Satakunnassa sähkötuoteteollisuus matelee edelleen pohjalukemissa, joskin

liikevaihdon menetykset ovat maan keskiarvoa vähäisemmät.


• Satakunnassa teknologiateollisuuden alatoimialojen ja yritysten välinen hajonta on ollut

pitkään merkittävää. Vaikka yhteenlaskettu liikevaihto putosikin roimasti aivan viime vuoden

lopussa, nousi kasvuun kyenneiden yritysten määrä selvästi aiemmasta. Vuoden 2013

heinä–joulukuussa 46 % yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n kasvoi lähes

kolmannes yrityskannasta.

• Vuoden lopun sukellus on syntynyt yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden liikevaihto

tippui yli 14 %. Vielä syyskesällä suuret yritykset pystyivät kohottamaan liikevaihtoaan.

Taustalla vaikuttanee paitsi metallien jalostajia, myös huolestuttavasti suuria kone- ja

laitevalmistajia.

• Kuluva vuosi tuo mukanaan lisähaasteita STX:n telakan lakkautuksen aiheuttaman

alihankintaketjun töiden vähenemisen kautta ja myös Hollmingin konepaja suljetaan.

Vientinäkymätkään eivät edelleenkään ole parhaat mahdolliset.

• Valtakunnallisesti mikään metallialoista ei oikein ole päässyt kunnolla iskuun vuoden 2008

talouskriisin jälkeen. Yhteenlaskettu liikevaihto ja vienti ovat vajonneet kymmenen vuoden

takaiselle tasolleen lähinnä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden rakennemuutoksen

vuoksi. Myös koneiden ja laitteiden sekä erityisesti metallituotteiden valmistus ovat

kärsineet viime vuosina matalasuhdanteesta, sillä vientimarkkinat eivät ole vetäneet

teollisuusmaiden, etenkin tärkeän Länsi-Euroopan talouden hiipumisen vuoksi. Sinne

suuntautuu lähes puolet teknologiateollisuuden viennistä.

5

6


• Rakentamisen ja palveluiden loppuvuosi

sujui Satakunnassa teollisuutta

myönteisemmin, joskin selvästi

tavanomaista vaisummin. Rakentamisen

liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi

liikerakentamisen voimistumisen

ansiosta.

• Kaupan ja liike-elämän palveluiden

alamäki jatkui yhä aluetalouden nihkeän

kehityksen seurauksena. Sen sijaan

majoitus- ja ravitsemistoiminnassa syntyi

edelleen kasvua.

7


LIIKEVAIHTO

• Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten

yhteenlaskettu liikevaihto laski 3,5 % vuoden 2013 heinä–joulukuussa vuoden 2012

vastaavaan aikaan verrattuna. Heinä–syyskuussa lasku jäi 0,7 %:iin teollisuuden

kohtuullisen kehityksen ansiosta. Loka–joulukuussa liikevaihto supistui 5,9 % erityisesti

metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen alamäen vuoksi. Kun

muillakaan toimialoilla ei järin hyvin mennyt, vieri Satakunnan talous alamäkeä.

• Vaikka liikevaihto putosi aiempaa jyrkemmin, nousivat liikevaihdon kasvuun kyenneiden

yritysten osuudet entistä korkeammiksi. Noin 49 %:ssa maakunnan yrityksistä liikevaihto

nousi ja yli 15 %:n reippaan kasvun kirjasi 32 % kannasta. Osuudet pysyivät samoina

myös kehnolla viimeisellä vuosineljänneksellä. Se kertoo paitsi toimiala-, myös

yrityskohtaisesta suuresta hajonnasta. Parhaiten menestyivät 5–20 henkilöä työllistävät

yritykset, joiden lasku jäi aivan loppuvuodestakin hyvin lieväksi. Kuluvana vuonna

telakoiden osittaisen alasajon vaikutukset leviävät vähitellen aluetalouteen. Kun myös

tärkeiden vientimaiden näkymät pysyvät edelleen melko vaisuina, pysyttelee

tulevaisuuden suhdannekuva jatkossakin heikohkona.

• Maassa keskimäärin viime vuoden heinä–joulukuun suhdannetilan suuntaviivat olivat

melko samankaltaiset Satakunnan kanssa. Liikevaihto tippui 0,9 %. Talouden tukipilarit

metsäteollisuus, konepajat sekä elektroniikkateollisuus pysyivät tiukasti laskussa. Metsä-

teollisuudessa viennin pudotus pysähtyi kuitenkin vuodenvaihteeseen mennessä, mutta

huolestuttavasti teknologiateollisuuden liikevaihto ja viennin arvo jatkoivat edelleen

syöksykierteessä. Rakentaminen ja kauppa jäivät myös pakkaselle aivan vuoden lopussa.

8


VIENTI

• Satakunnan teollisuuden viennin arvo supistui hieman vuoden 2013 heinä–joulukuussa (-1,7 %),

joskin liikevaihtoa maltillisemmin. Loka–joulukuu jäi hyvin heikoksi metallialojen sukelluksen

myötä. Tällöin teollisuuden vienti putosi 2,4 % ja teknologiateollisuuden 5,6 %. Vielä heinä–

syyskuussa kasvua kertyi metallialoilla 3,6 %, joten syyskesällä teollisuuden laskua kirjattiin

vain 0,9 %. Metsäteollisuudessa on ilmassa käänteen merkkejä, sillä elintärkeän viennin pudotus

pysähtyi ennen vuodenvaihdetta. Kolmannella vuosineljänneksellä vienti laski vielä 5,7 %.

• Valtakunnallisesti viennin arvo putosi saman verran kuin Satakunnassa (-1,6 %), joskin

vuosineljännesten välille ei muodostunut kovin suurta eroa. Teknologiateollisuuden vienti

supisti voimakkaammin, mutta metsäteollisuuden hieman lievemmin.

9


PALKKASUMMA • Yritysten maksama palkkasumma pysyi lievässä nousussa koko vuoden 2013 heinä–joulukuun

ajan huolimatta talouden kehityksen synkentymisestä. Kasvua kertyi 1,0 %.

• Palkkasumma kasvoi elintarviketeollisuudessa, konepajoilla sekä metallituotteiden

valmistuksessa. Etenkään metallituotteissa liikevaihdon romahdus ei heijastunut palkkojen

tasoon, mikä saattaa antaa viitteitä kasvun käynnistymisestä. Teollisuuden sekä erityisesti

teknologiateollisuuden palkat jäivät silti aiempaa pienemmiksi lähinnä telakoiden romahtamisen

sekä kemianteollisuuden roiman laskun vuoksi.

• Rakentamisessa ja palveluissa kirjattiin myös kasvua liikevaihdon takeltelusta huolimatta.

• Koko maassa palkkasumman kehitys oli lähellä Satakuntaa (nousua 1,1 %) , mutta metallialojen

palkkojen kehitys jäi maakuntaa heikommaksi, sillä koneissa ja laitteissa sekä elektroniikka- ja

sähkötuotteiden että metallituotteiden valmistuksessa niiden kehitys jäi selvästi heikommaksi.

10


TYÖLLISYYS • Satakunnan yrityksissä henkilöstö kasvoi 0,9 % vuoden 2013 heinä–joulukuussa vuotta

aiemmasta vastaavasta ajasta huolimatta liikevaihdon yleisestä laskusta. Teollisuudessa henkilöstö kuitenkin laski 1,4 %, mutta kasvoi rakentamisessa 1,5 % ja palveluissa 1,8 %.

• Maailmantalouden epävarmuus jatkuu edelleen ja työllisyystilanne on heikentynyt koko maassa ja Satakunnassa. Alkuvuonna 2014 työttömiä työnhakijoita on ollut kuukaudessa lähes 500 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömyys on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin Satakunnassa.

• Lomautettujen määrä on kuitenkin laskenut. Myös työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat vähentyneet voimakkaasti. Työttömyys on alkuvuonna lisääntynyt vuoden takaisesta lähes kaikilla aloilla. Vain teollisuudessa on tapahtunut lievää vähentymistä. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet lähes kaikilla aloilla.

• Satakunnassa oli huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita lähes 12 367, mikä on 703 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli 11,6 %.

11

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa

KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN

HEINÄ−JOULUKUUSSA 2013:

Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -3,5 % / Koko maa -0,9 %)

Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -5,3 % / Koko maa -2,9 %)

Elintarviketeollisuus (Satakunta 0,2 % / Koko maa 1,8 %)

Metsäteollisuus (Satakunta -3,9 % / Koko maa -2,7 %)

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -4 % / Koko maa 0,7 %)

Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta -7,6 % / Koko maa -5,7 %)

Metallien jalostus (Satakunta -14,6 % / Koko maa -3,8 %)

Metallituotteiden valmistus (Satakunta -7,2 % / Koko maa -2,3 %)

Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -1,2 % / Koko maa -4,9 %)

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -4,1 % / Koko maa -10,2 %)

Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -11,9 % / Koko maa -1,8 %,

palkkasumman muutos)

12

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa

KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN

HEINÄ−JOULUKUUSSA 2013:

Rakentaminen (Satakunta 0,1 % / Koko maa 0,2 %)

Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta -1,9 % / Koko maa -0,8 %)

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 1,8 % / Koko maa 0,9 %)

Liike-elämän palvelut (Satakunta -3,3 % / Koko maa 1,3 %)

Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -5,1 % / Koko maa -2,6 %)

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 2,4 % / Koko maa 4,8 %, palkkasumman

kasvu)

13

Talouden näkymissä lieviä käänteen merkkejä

• Maailmantaloudessa vain vähäistä piristymistä ensi vuonna

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennakoi huhtikuisessa katsauksessaan maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,6 % ja ensi vuonna 3,9 %. Nousu nojaa edelleen vahvasti kehittyviin talouksiin, joiden kasvu ponnahtaa tämän vuoden 4,9 %:sta ensi vuoden 5,3 %:iin. IMF odottaa selvästi vahvinta nousua Aasian nouseviin talouksiin, joiden BKT kohoaa liki seitsemän prosenttia.

Teollisuusmaiden näkymät pysyvät miltei entisellään, sillä tämän vuoden 2,2 %:n nousu vahvistuu vain hitusen ensi vuonna (2,3 %). USA pysyy kärkijoukossa kuluvan vuoden 2,8 %:n ja ensi vuoden 3,0 %:n kasvuodotusten ansiosta.

Euroalue päässee kuitenkin myös uuteen nousuun kiinni viime vuoden pudotuksen jälkeen. IMF näkee alueen kasvavan tänä vuonna 1,2 % ja ensi vuonna 1,5 %. Euroalueesta Saksan kasvu on kovinta, joskin silti laimeahkoa, 1,7 %:n luokkaa tänä ja ensi vuonna. Japanissa nousu jäänee hieman vaisummaksi.

Suomen talouden kehityksen IMF näkee melko kehnoksi, sillä tänä vuonna kansantuote kohoaa vain 0,3 % ja ensi vuonnakin 1,1 %. Etenkin euroalueen vaikeudet heijastuvat Suomen ja Satakunnan vientinäkymiin, sillä kovin selkeää käännettä ei edelleenkään ole näköpiirissä.

• Päätoimialoilla pientä piristymistä rakentamista lukuun ottamatta

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreimmat luottamusindikaattorit osoittavat maamme päätoimialojen suhdannekuvan edelleen vaisuksi. Varovaisia kasvuodotuksia on lähinnä kaupassa, palveluissa sekä teollisuudessa.

Kaupan luottamus on kohentunut lähimmäksi pitkän ajan keskiarvoaan, eikä ero ollut enää kovin merkittävä huhtikuussa.

Teollisuudessa ja palveluissa näyttäisi käänne parempaan tapahtuneen, joskin ero tavanomaiseen on yhä huomattava ja toipuminen on haurasta. Rakentamisessa näkymät ovat edelleen valjut, joten siinä uuden nousun odottaminen lykkääntynee ensi vuodelle.

14

Talouden näkymissä lieviä käänteen merkkejä

• Pk-yrityksissä valoisampaa

Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2014 pk-yritysbarometrin mukaan maamme pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat selvästi valoisammat kuin viime syksynä. Myönteisten ja kielteisten vastausten erotusta kuvaava saldoluku on ponnahtanut +4:stä +16:een.

Satakunnassa odotukset ovat kuitenkin selvästi heikommat ja saldo on pysynyt lähes entisellään +5:ssä. Suhdanteiden kohenemiseen uskoo 29 %, heikkenemiseen 24 % ja ennallaan pysymiseen 47 % vastaajista. Henkilöstöodotukset ovat kuitenkin pysyneet maakunnassa vähenemisen kannalla -2:ssa. Koko maassa luotetaan jo kasvuun, sillä saldo on kohonnut +8:aan.

Satakunnassa myönteisiä odotuksia on mm. liikevaihdon, vakavaraisuuden ja tilauskannan kehityksessä. Sen sijaan esim. viennissä, investoinneissa ja kannattavuudessa näkymät ovat edelleen pakkasella.

• Teknologiateollisuuden tilaukset ja liikevaihto-odotukset hieman kohentuneet valtakunnallisesti

Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan valmistajat saivat maassa keskimäärin uusia tilauksia vuoden 2014 tammi–maaliskuussa seitsemän prosenttia runsaammin kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin, mutta prosentin niukemmin loka–joulukuuhun verrattuna.

Maaliskuun 2014 lopussa tilauskanta jäi pari prosenttia vuotta aiempaa matalammaksi, mutta kohosi prosentin joulukuun loppua korkeammaksi. Viime aikojen tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan jäävän lähiaikoina suunnilleen samalle tasolle kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna.

Suurimmat ongelmat ovat elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuudessa, sillä alan yritykset maassa keskimäärin saivat tuoreita tilauksia tammi–maaliskuussa 2014 viisi prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin, ja 21 % niukemmin kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo alitti maaliskuun lopussa seitsemällä prosentilla vuodentakaisen ja 18 %:lla vuodenvaihteen tason. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan jäävän lähikuukausina pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin.

15

Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut

• Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa.

• Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3

• Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.

http://www.satamittari.fi/

http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3

satakunnan talous nykytila ja lähiajan näkymät · 2014-05-26 · nykytila ja lähiajan näkymät...

Documents