POLITIIKKADISKURSSIN SUURI KÄÄNNE –

SIIRTYMÄ KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

PLANETAARISEEN POLITIIKKAAN

Sauli Rouhinen, Arto O. Salonen ja Antero HonkasaloJyväskylä 17.3.2016

IHMISEN LUONTOSUHDE

RYÖSTÖTALOUS

TEOLLISTUNEISSA YHTEISKUNNISSA HARJOITETTU LUONNON JA LUONNONVAROJEN LIIALLINEN KÄYTTÖ VÄLITTÄMÄTTÄ JÄLKIKASVUN JA JATKUVAN SAATAVUUDEN TURVAAMISESTA (Massa 1994)

JO AIEMPIA EKOHISTORIALLISIA KAUSIA LEIMAA IHMISEN RYÖSTÖTALOUS (Haila&Levins 1992)

PLANETARISMI – IHMISEN GLOBAALI LUONTOSUHTEEN HALLINTA

NOOSFÄÄRI - BIOSFÄÄRIN KEHITYSVAIHE, JOSSA IHMINEN TOTEUTTAA KOKO IHMISKUNNAN ETUJEN MUKAISESTI LUONNONPROSESSIEN GLOBAALISTA VALVONTAA (Laptev 1973 Vernadskia tulkiten)

3

IDEA: LUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA PALVELUKYVYN SÄILYTTÄMINENTEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT,TOIMIJAT & TIEDE

+ EKOSYSTEEMI-PALVELUIDEN TURVAAMINEN; EKOSYSTEEMIEN RESILIENSSI, PLANETAAIRISET KYNNYSARVOT

LUONNON-SUOJELU

+ LUONNONSUOJELU SUOJELUALUEIDEN ULKOPUOLELLA

+ LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ; ELINKAARET, MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU, MAISEMAT

+ BIODIVERSITEETTI-SOPIMUS; METSÄPERIAATTEET, ALKUPERÄISKANSAT JA PERINTEINEN LUONNON KÄYTTÖ

IDEA: TEOLLISTUNEEN JA KAUPUNGISTUNEEN YHTEISKUNNAN PÄÄSTÖJEN JA YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN; TEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT, TOIMIJAT, TIEDE

+ PUHDAS TEKNOLOGIA; BAT, AINEVIRTOJEN HALLINTA, HAPPAMOITUMISEN EHKÄISY; KRIITTINEN KUORMITUS

+ OTSONIKERROKSEN SUOJELU; ILMASTOSOPIMUS; EKOTEHOKKUUS (FAKTORIAJATTELU)

+ KIERTOTALOUS; TEOLLINEN EKOLOGIA; VIHREÄ KEMIA; VÄHÄHIILISET JA NIUKKARESURSSISET TEKNOLOGIAT

YMPÄ-RISTÖN-SUOJELU

IDEA: TEOLLISUUS-YHTEISKUNNAN EKOLOGINEN MODERNISAATIO; YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LÄPIVIRTAISTETTU POLITIIKKA-ARVIOINTI; HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT YMPÄRISTÖTTEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT, TOIMIJAT, TIEDE

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

+ POLITIIKKAJOHDON-MUKAISUUS; EKO-SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT;

IDEA: YHDISTETTY YMPÄRISTÖ- JA KEHITYSPOLITIIKKA MAAPALLOISTUNEIDEN LUONNONVARA-, YMPÄRISTÖ- JA OIKEUDENMUKAISUUSKRIISIEN RATKAISEMISEKSI. YLISUKUPOLVINEN POLITIIKKAHORISONTTITEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT, TOIMIJAT, TIEDE. Globaalin vastuun etiikka; mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään luonnon kantokyvyn rajoissa; solidaarisuus

+YMPÄRISTÖ-OHJELMAT; SEKTORISTRATEGIAT; YHDISTETTY ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA; RESURSSITEHOKKUUS; EKOTEHOKKUUS

+ VIHREÄ TALOUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA KÖYHYYDEN POISTAMISEN POLITIIKKAKEHIKOSSA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA

IDEA: IHMISKUNNAN TALOUDENPIDON JA HYVINVOINNIN TURVAAMINEN MAAPALLON EKOLOGISTEN JÄRJESTELMIEN PITKÄN AIKAVÄLIN TUOTTO- JA UUSIUTUMISKYVYN (RESILIENSSI) RAJOISSA. TEKNOLOGIA, INSTITUUTIOT, TOIMIJAT, TIEDE. SOS - TURVALLINEN JA OIKEUDENMUKAINEN TOIMINTA-ALUE IHMISKUNNALLE. KESTÄVÄ TALOUDELLINEN KEHITYS.

PLANETAA-RINEN POLITIIKKA

POLITIIKKADISKURSSIEN MUUNTUMINEN

Miksi planetarismi?

• Ihmiskunnan suuret haasteet ovat maailmanlaajuisia – luonnon monimuotoisuuden hupeneminen– köyhyys ja eriarvoisuus– sodat ja asevarustelu

• Planetaariset luonnon raja-arvot alkavat olla tiedossa• Ekologinen jalanjälki ylittää planeetan kanto- ja

sietokyvyn• Ekosysteemipalvelut alkavat romahdella

PLANETARISMIN OPPI-ISÄTNoosfääri: Teilhard de Chardin (1922) ja Vladimir Vernadsky (1936)Ihmisen kehitys on johtanut biosfäärin kehityksessä uuteen vaiheeseen, jonka oleellisin tekijä on tietoisuuden syntyminen. ihmisellä on tietoisuutta ja voimaa vaikuttaa koko biosfäärin toimintaan ja hallita sitä.

GAIA: James Lovelock (1960)Biosfääri muodostaa kokonaisuudessaan itsesäätelevän systeemin, joka ylläpitää olosuhteita maapallolla elämälle ja sen kehittymiselle suotuisina. Planetarismi: Pekka Kuusi (1982,) Ele Alenius (2015)Tarvitaan planetarismia; yhteiskunnan ja luonnonjärjestelmien tietoista ohjaamista, muuten ihmiskunnan suuria ongelmia ei pystytä ratkaisemaan

Planetarismin edellytyksiä

• Ympäristötietoisuuden kasvu• Teknologiset valmiudet Ympäristöntilan seuranta ja ennakointi Kommunikaatioteknologian kehitys Resurssitehokkaat teknologiat ja uusiutuvat energialähteet Bioteknologia ja luonnon järjestelmien muokkaus• Globaalit markkinat • Maailmanlaajuinen säätely

- Maailmanlaajuiset sopimukset ( Yk- tason ympäristösopimuksia jo satakunta)

Globaali kansalaisuus – globaalit markkinatOSTIN PURKILLISEN RAVIOLIA MARKETISTA

____________________

TÖLKIN VALMISTUS

Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on

terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta

suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään

paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta

keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa.

Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto

Planetarismin esteitä • kansallinen näkökulma ja politiikan lyhyt aikajänne• nykyongelmien korostuminen tulevaisuuden haasteiden

kustannuksella ja vähäisten riskien yliarviointi • taloudellisten riskien yliarviointi verrattuna ympäristöriskeihin• poliittisen järjestelmän ja päätösten inertia• Monimutkaisten systeemien ja suurten epävarmuuksien heikko

hallinta• usko teknologian kykyyn ratkaista aikanaan kaikki ongelmat• usko, että ongelmat voidaan ratkaista tarvittaessa asein• ongelmien valtava mittakaava ja tarvittavan muutokset suuruus ja

lyhyt aikajänne• maailmanlaajuisten instituutioiden ja hallinnan kehittymättömyys• tyytyminen poliittisten rituaalien pyörittämiseen

Lähtökohdat • Kriisi on aina mahdollisuus ja uuden alku; entiseen tapaa elämällä ei

ole enää tulevaisuutta• Poistetaan köyhyys, eriarvoisuus ja jaetaan resurssit tasapuolisesti • Hävitetään ydinaseet ja sotavoimat• Jätetään kokonaan rauhaan noin 40-50 % luonnonjärjestelmistä ja

annetaan luonnon tehdä sen, mitä se osaa paremmin kuin ihminen • Pysytään riittävän kaukana ekosysteemien kanto- ja sietokyvyn

rajoista• Minimoidaan yhteiskunnan ainevirrat ja sopeutetaan ne luonnon

suuriin kiertokulkuihin; korvataan uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla aina kun se on mahdollista

• Tuotetaan energia ainoastaan uusiutuvista energialähteistä • Noudatetaan varovaisuusperiaatetta (myös luonnon

ennallistamisessa)

Kohtalonkysymys?

• Mikä on markkinoiden merkitys planetaarisessa ohjausjärjestelmässä?

• Voidaanko kaikki ympäristöhaitat muuttaa kustannuksiksi?• Voidaanko hyödyt arvioida luotettavasti rahassa?• Kuinka paljon luonnonarvoja voidaan saattaa

markkinoiden piiriin?• Voiko talous kasvaa, kun aineellinen kulutus supistuu?• Synnyttävätkö markkinat väistämättä eriarvoisuutta

taloudellisessa toimeentulossa ja valtasuhteissa?• Voiko planetarismi toteutua kapitalismin puitteissa?

• Elämää ei ole vielä löydetty mistään muualta avaruudesta.

• Elämää on ollut maapallolla jo noin kolme miljardia vuotta.

• Yhä suurempi osa elävistä olioista ja niiden tulevaisuus on ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä ja sen armoilla.

• Ei ole pateettista tai yliampuvaa sanoa, että vastuumme omaa kosmiset mittasuhteet

Kosminen vastuu

Ekosysteemikeskeinen

Elämäkeskeinen

Ihmiskeskeinen

Planetaarinen vastuu on ihmisenä kasvamisen oleellisin päämäärä?

Minä Perhe Ystävät ja sukulaiset

Suomalaiset ihmiset

Länsimaalaiset ihmiset

Kaikki ihmiset

Ihmiset ja eläimet

Ihmiset, eläimet ja kasvit

Ekosysteemit Maapallo

Hyvinvointi-käsitys Kulutusmahdollisuuksien

maksimointiElämän merkityksellisyyden maksimointi

Maailman-kuva Ihmiskeskeinen Elämäkeskeinen Ekosysteemikeskeine

n

Olemisen orientaatio Yksilökeskeinen Yhteisöllinen Planetaarinen

Vastuun piiriMinä Perhe Ystävät ja

sukulaisetSuomalai-set ihmiset

Länsimaa-laiset ihmiset

Kaikki ihmiset

Ihmiset ja eläimet

Ihmiset, eläimet ja kasvit

Ekosys-teemit

Maapallo

Inhimillisen kasvun suunta hyvinvointikäsityksen laajentuessa

Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393.Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26.

MATERIAALISET ARVOT

Määrällisen lisäämisen kulttuuri

POSTMATERIAALISET ARVOT

Laadullisen parantamisen kulttuuri

Kulttuurievoluutionutopia

Inglehart, R. (2008). Changing Values among Western Publics from 1970 to 2006. West European Politics, 31(1-2), 130-146.Welzel, C. & Inglehart, R. (2010). Agency, Values, and Well-Being: A Human Development Model. Social Indicators Research 97(1), 3-63.

  VANHA OLEMASSAOLEMISEN IHANNE

UUSI OLEMASSAOLEMISEN IHANNE

Hyvinvointikäsitys materiaalinen, kulutuskeskeinen

henkinen, ihmissuhdekeskeinen

Ihmisen rooli yhteiskunnassa kuluttaja aktiivinen kansalainen

Elämän tarkoitus materiaalisen vaurauden maksimointi

arvokas elämä, luottamuksen kulttuuri

Politiikan päämäärä

talouskasvun maksimointi

vähäosaisuuden minimointi

Talouden toimintaperiaate

kilpailu, omistajien voittojen maksimointi

yhteistyö, yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen

Maailman hahmottamisen tapa

atomistinen, yksityiskohtainen

systeeminen, ehyt ja kokonaisvaltainen

Luonnonvarat kertakäyttöisyys kaikki kiertääEnergia likainen energia puhdas energiaAika lyhyen aikavälin

ajattelupitkän aikavälinen ajattelu

ONNELLISUUS

materiaalinen kuluttaminen,yksilökeskeisyys, oman sukupolven tarpeiden priorisointi, oman edun tavoittelu

aineeton kuluttaminen, ihmistenvälisyys, oman ja tulevien sukupolvien tarpeiden huomioiminen, jakaminen ja huolenpito

TALOUSkilpailu, määrällinen ajattelu (enemmän), omistajien voittojen maksimointi

yhteistyö, jakaminen, osallistuminenlaadullinen ajattelu (parempaa), kohtuullisuus, yhteisen hyvän ja yhteiskunnan edun tavoittelu

LUONNONVARAT

Läpivirtaustalous, jätteitä syntyy valtavasti,likaiset energianlähteet,

jätteet ja päästöt ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelumuotoilusta, materia kiertää, puhtaat energianlähteet

Planetaarisen politiikan tavoitteita

Salonen, A. & Rouhinen, S. (2015). Vastuullinen maailmasuhde – tulevaisuuden toivoa säilyttävän kulttuurievoluution suunnannäyttäjä. Tiedepolitiikka 3, 7-16.Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.