sdp:n koulutuspoliittinen ohjelma

29.11.2016

SDP:N KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

TASA-ARVOINEN KOULUTUS ON TASA-ARVOISEN YHTEISKUNNAN KIVIJALKAJohdanto-luku: Sosialidemokraattien arvopohja suhteessa koulutuspolitiikkaan

• Sosialidemokraattisen liikkeen tavoitteena on sivistynyt yhteiskunta ja sivistynyt ihminen.

• Koulutus antaa hyvän pohjan koko elämän mittaiselle matkalle. Koulutuksen tulee olla edelläkävijä ja uudistaja, jonka kautta rakennetaan parempaa työelämää ja yhteiskuntaa ja sen avulla jokainen voi kehittyä täyteen mittaansa, oman lahjakkuutensa täyteen potentiaaliin.

• Sosialidemokraattien mielestä koulutuksen alasajo ja ideologinen näivettäminen on lopetettava.


TEESIT• Konkreettisia esityksiä siitä, miten koulutusta, koulutusjärjestelmää ja

oppimista tulisi uudistaa

• Alkuosan teesit (1-3) ovat yleisteesejä, jotka koskettavat kaikkia kouluasteita. Loput teesit etenevät kouluasteittain varhaiskasvatuksesta tiedepolitiikkaan

• Jokaisessa teesissä kuvaileva tekstiosio ja lopussa ”palluroilla” konkreettinen esitys


TEESI 1: KÄÄNNETÄÄN KOULUTUSTASO NOUSUUN JA PALAUTETAAN KOULUTUKSEN TASA-ARVO• Ryhdytään parlamentaarisena työnä valmistelemaan useamman vaalikauden mittaista tiekarttaa koko väestön

osaamis- ja koulutustason nostamiseksi.

• Kaikille nuorille taataan vähintään toisen asteen tutkinto, jotta nuori saa valmiudet työmarkkinoille ja edellytykset elinikäiseen oppimiseen.

• Laajennetaan ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen tarjontaa ja käännetään Suomen koulutustaso uudestaan nousuun. Nostetaan nuorisoikäluokan korkeakoulututkinnon suorittamistavoitetta 42 prosentista 50 prosenttiin 2020-luvun aikana.

• Panostetaan aikuisten osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Erityisinä kohderyhminä ovat matalasti koulutetut, maahanmuuttajat sekä ikääntyvät työntekijät. Näiden ryhmien mahdollisuuksia päästä koulutukseen parannetaan.

• Koulutuksen on oltava jatkossakin julkinen palvelu. Koulutuksen markkinaehtoistaminen johtaa tasa-arvon heikkenemiseen.

• Kuntien vastuulla olevien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen laatu turvataan kuntien tehtäviä uudistettaessa.


TEESI 2: TEHDÄÄN OPPIMISEN VALLANKUMOUS!• Uuden oppimisen tavoitteena on saada kaikki opiskelijat löytämään oppimisen ilo sekä kasvattaa,

kouluttaa lapsista ja nuorista täysivaltaisia yhteisön jäseniä ja antaa niitä tietoja ja taitoja, joita tulevaisuuden maailmassa tarvitaan.

• Muutoksen kärjessä on uuden pedagogiikan kehittäminen ja soveltaminen digitalisaatiota hyödyntäen.

• Luodaan kansallinen oppimispilvi digitaalisten oppimisympäristöjen ja muun opetusmateriaalin yhteiskäyttöön, yhteistuottamiseen sekä yhteiseen jakamiseen.

• Opetuksessa käytettävien materiaalien ja laitteiden tulee olla kaikkien oppilaiden käytettävissä maksuttomasti.

• Opettajan osaamisesta pidetään huolta koko työuran ajan. Kaikilla opettajilla tulee olla oikeus ammatilliseen kehittymiseen henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Opettajankoulutuksen merkitys nostetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan prioriteetiksi tulosohjausneuvotteluissa.

• Demokratiakasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.


TEESI 3: JOKAISELLE KOULURAUHA, KIUSAAMISELLE NOLLATOLERANSSI!• Kouluista pitää tehdä esimerkillisen kiusaamisvapaita yhteisöjä. Koulurauha on jokaisen

oppilaan ja opettajan luovuttamaton oikeus.

• Vastuu koulurauhasta ja turvallisesta oppimisesta on koko kouluyhteisöllä. Kiusaamiseen puuttuminen on kuitenkin ennen kaikkea koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten henkilökunnan tehtävä. Henkilökunnalle annetaan riittävät työkalut puuttua kiusaamiseen.

• Tuetaan koulukiusaamisen ehkäisemistä tarjoamalla valtakunnallista tukea, ohjausta ja palveluita oppilaitosyhteisöille.

• Varmistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon moniammatilliset palvelut lähellä jokaista oppilasta ja opiskelijaa oppilaitoksessa.

VARHAISKASVATUS


TEESI 4: JOKAISELLA LAPSELLA ON OIKEUS LAADUKKAASEEN VARHAISKASVATUKSEEN• Laaditaan varhaiskasvatukselle laatukriteerit, jotta varhaiskasvatuksen tasainen laatu voidaan

turvata jokaisessa päivähoidon yksikössä.

• Lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas ja riittävän yksilöllinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Tavoitteena tulee olla ryhmäkokojen pienentäminen.

• Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki eli mm. kuraattorin ja psykologin palvelut ulotetaan myös varhaiskasvatukseen.

• Lastentarhanopettajien koulutusta lisätään korkeakouluissa, jotta riittävä pedagoginen osaaminen voidaan turvata varhaiskasvatuksessa. Tämä varmistetaan korkeakoulujen kanssa käytävissä tulosohjausneuvotteluissa.

• Varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille pitää rakentaa täydennyskoulutusreittejä osaamisensa ja kelpoisuutensa päivittämiseen, jotta voidaan varmistaa osaava työvoima laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämiseksi kaikkialla Suomessa.


TEESI 5: MAKSUTON VARHAISKASVATUS EDISTÄÄ LASTEN YHDENVERTAISUUTTA• Taataan kaikille lapsille oikeus maksuttomaan osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen.

• Maksutonta varhaiskasvatusta edeltävinä askeleina kaikille lapsille taataan oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen, josta laskutettaisiin käytön mukaan tuntiperusteisesti, perheiden tulotason mukaan porrastaen. Nollamaksuluokka säilytetään. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen kumotaan.

• Nostetaan varhaiskasvatukseen osallistumisaste eurooppalaiselle tasolle Suomessa.

PERUSOPETUS


TEESI 6: PERUSKOULUSTA JÄLLEEN TULEVAISUUDEN SIVISTYSKOULU• Käynnistetään perusopetuslain parlamentaarinen kokonaisuudistus jatkoksi

perusopetuksen uudistamiselle.

• Määritellään perusopetukselle uudet laatukriteerit ja tarkastellaan samassa yhteydessä kuntien kasvaneita eroja perusopetuksen vuosittaisissa tuntimäärissä. Koordinoidaan valtakunnallisesti etäopetuksen kehittämistä ja tarjontaa siten, että etäopetusta voitaisiin hyödyntää erityisesti pienen syntyvyyden kunnissa, syrjäseuduilla ja sairaalakouluissa.

• Huolehditaan siitä, että oppilaiden ja opettajien koulukohtainen suhdeluku mahdollistaa laadukkaan ja riittävän yksilöllisen opetuksen.

• Jokaiselle tukea tarvitsevalle oppilaalle on annettava perusopetuslain edellyttämää tuki- ja/tai erityisopetusta.

• Jatketaan toimintaympäristöltään haasteellisten koulujen tukemista ja perusopetuksen laadun kehittämistä eri keinoin.


TEESI 7: JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ TUKEMAAN OPPIMISEN ILOA• Lisätään koulupäivän mielekkyyttä uudistamalla koulupäivän rakennetta ja

toimintakulttuuria.

• Koulupäivän yhteyteen sisällytetään valinnaista kerho- ja harrastustoimintaa.

• Tunnustetaan taitoja taidesisältöjen sekä liikunnan tärkeä rooli ihmisenä kasvamisessa, hyvään sosiaaliseen vuorovaikutukseen kasvattamisessa ja kouluviihtyvyyden lisäämisessä.

• Aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistetaan ja kytketään kerhotoiminnan järjestämiseen.

• Opettajien vuosityöaikaan siirtyminen mahdollistaisi opettajien kaikkien työtehtävien huomioimisen oppilaitosten toiminnan suunnittelussa. Oppilaitosten opetuksen yhteisen suunnittelun kautta olisi mahdollista kohdentaa opetusresursseja nykyistä järkevämmällä tavalla.

TOINEN ASTE


TEESI 8: KOULUTUSTAKUU – JOKAINEN NUORI JATKAA TOISEN ASTEEN OPINNOISSA• Oppivelvollisuusikää tulee pidentää. Jokainen perusasteen päättävä jatkaa opiskelua

toisella asteella tai toisen asteen opintoihin valmistavassa koulutuksessa. Tavoitteena tulee olla pohjakoulutus, joka antaa edellytykset työmarkkinoille sekä elinikäiseen oppimiseen.

• Vahvistetaan opinto-ohjausta peruskouluissa. Nuoren on tärkeää saada ohjausta eri ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vaihtoehdoista.

• Perusopetukseen kehitetään varhaisen puuttumisen toimintamalli, jossa tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Nuorelle annetaan moniammatillista tukea opinnoissa etenemiseen sekä perusopetuksen jälkeiseen aikaan tähtäävää opintojen ohjausta tehostetusti.

• Toisen asteen saavutettavuuteen on panostettava. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on tiivistettävä. Kaksoistutkintojen suorittaminen turvataan.


TEESI 9: AMMATILLISTA KOULUTUSTA TULEVAISUUDEN TARPEISIIN• Ammatillista koulutusta uudistetaan siten, että opiskelija hakeutuu nykyistä laajempiin,

alakohtaisiin kokonaisuuksiin. Koulutusten edetessä opiskelija voi valita, millaisiin tehtäviin hän alan sisällä haluaa erikoistua.

• Riittävä kontaktiopetuksen määrä, opiskelijoiden laaja-alainen osaaminen ja jatko-opintokelpoisuus on turvattava ammatillista koulutusta uudistettaessa. Tavoitteena ovat laaja-alaiset tutkinnot sekä eväät elinikäiselle oppimiselle.

• Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää osana ammatillista koulutusta ja vahvistaa ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta yhdisteleviä malleja.


TEESI 10: RAKENNETAAN UUDEN OPPIMISEN LUKIO• Lukioiden sisältöä on suunnattava kohti oppiainerajat ylittävää oppimista, jossa

korostuvat asioiden monitieteinen lähestyminen.

• Lukiokoulutukseen sisällytetään pakollinen työelämäjakso, jonka aikana lukiolaiset tutustuvat työelämään ja syventävät ymmärrystään korkea-asteen valinnoista. Työelämäjaksoa tuetaan opinto-ohjauksella.

• Lukiolaisten kouluhyvinvointi ja jaksaminen huomioidaan kaikissa uudistuksissa.

• Uudistetut ylioppilaskirjoitukset avataan myös niille, jotka ovat hankkineet osaamisensa muualla kuin lukiokoulutuksessa.

AIKUISKOULUTUS


TEESI 11: AIDOT MAHDOLLISUUDET ELINIKÄISEEN OPPIMISEEN!• Asetetaan tavoitteeksi koko työikäisen väestön osaamistason nostaminen. Suunnataan aikuiskoulutuksen

resursseja kohderyhmille, jotka ovat nykyisin aliedustettuina koulutuksessa ja laaditaan tähän soveltuvia ohjelmia.

• Vahvistetaan ammatinvaihtajien koulutuspolkuja ja työuran katkosvaiheiden muutosturvaa.

• Parannetaan työssäkäyvien mahdollisuuksia päästä pidempikestoiseen koulutukseen työuran aikana. Valtio sitoutuu uudelleen aikuiskoulutustuen kehittämiseen ja rahoittamiseen. Työnantajia kannustetaan pitkäjänteiseen henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

• Koulutus otetaan aktiivisen työvoimapolitiikan keskiöön. Omaehtoinen kouluttautuminen työttömyysetuudella vapautetaan TE-toimistojen tarvearvioinnista.

• Vahvistetaan korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia osana suomalaista korkeakoulutusjärjestelmää.

• Vapaan sivistystyö tunnustetaan osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytysten ja perustaitojen parantaminen.

• Luodaan kansalaisen osaamisportfolio, johon kirjataan suoritetut tutkinnot ja opintokokonaisuudet sekä myös muualta hankittu osaaminen.

KORKEAKOULUTUS


TEESI 12: OPISKELIJAAN PANOSTAMINEN ON TÄRKEIN INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN• Nostetaan korkeakoulupolitiikan keskiöön koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen.

• Sujuvoitetaan opintoihin pääsyä ja opintojen etenemistä monin eri keinoin. Puretaan valintajärjestelmistä päällekkäisyyksiä ja vähennetään hakukohteiden määrää. Poistetaan turhat siltaopinnot korkeakoulujen välillä siirtyviltä. Luodaan joustavia opintopolkuja ja turvataan tukipalvelut niille opiskelijoille, joilla opintosuorituksia ei kerry.

• Jokainen toisen asteen koulutuksen suorittanut, joka pyrkii korkeakoulutukseen saa joko opiskelupaikan tai mahdollisuuden osallistua valmentavaan koulutukseen, jossa valmiudet korkeakouluopintoihin paranevat.

• Opintotuen tasoa pitää pyrkiä parantamaan massiivisten leikkausten jälkeen. Perheellisten opiskelijoiden tilannetta on parannettava erityisillä ratkaisuilla. Opiskelijoiden sosiaaliturvasta pidetään huolta mahdollisissa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksissa.

• Poistetaan vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintotuesta.

• Tuetaan laadukasta opiskelija-asuntorakentamista korottamalla investointiavustusta ja terveellisiä opiskelijalounaita sitomalla ateriatuki enimmäishintaan.

• Turvataan yhtäläiset opiskelijaterveydenhuollon toimintaedellytykset.


TEESI 13: SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS TARVITSEE TULEVAISUUSVISION• Laaditaan yhdessä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa visio korkeakoulutukselle, jossa

linjataan esimerkiksi korkeakouluverkon rakenne ja korkeakoulujen opetustarjonta.

• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteet poistetaan ja mahdollistetaan myös fuusio, jossa yhdessä korkeakoulussa voisi suorittaa niin ammatillisia kuin akateemisiakin korkeakoulututkintoja.

• Tuetaan autonomisten korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja yhteistyötä toiminnallisista ja sisällöllisistä tavoitteista lähtien siten, että kullakin alueella voidaan toteuttaa korkeakoulutusta parhaiten sopivalla tavalla.

• Jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu, mikä tukee myös alueen kehittämistä.


TEESI 14: TIEDE TEKEE MAAILMASTA PAREMMAN SEKÄ LUO KASVUA, HYVNVOINTIA JA TYÖTÄ SUOMEEN

• Tehdään Suomelle tiedestrategia tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistamiseksi.

• Tutkimus ja innovaatiojärjestelmän uudistuksessa TURVATAAN PERUSTUTKIMUKSEN VAPAUS JA RESURSSIT, lisätään liikkuvuutta, yhteistyötä ja kansainvälistä verkottumista tavoitteena tieteen tason nostaminen sekä tieteen ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden lisääminen yhteiskunnassa.

• Vahvistetaan tutkijoiden työsuhdeturvaa.

• Varmistetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten modernit tutkimusympäristöt.

• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien tulee perustua ennakoitavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Otetaan korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus osaksi korkeakoulujen rahoitusta.

• Ammattikorkeakouluilla on tutkimuksen näkökulmasta tärkeää rooli. Soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta vahvistetaan kehittämällä joustavia toimintamalleja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin.

sdp:n koulutuspoliittinen ohjelma

News & Politics