seinistä vapaata hoitotyötä ja aito asiakaslähtöisyys · 2016-10-03 · yhteistyötehtävät...

Tepa-projekti

Lahti, 29.9.2016

Seinistä vapaata hoitotyötä ja

aito asiakaslähtöisyys

Marjukka Vallimies-Patomäki

Neuvotteleva virkamies, TtT

Terveydenhuoltoneuvos

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisältö

1) Sote-uudistus - asiakaslähtöisyys ja seinättömyys

2) Sairaanhoitajan tehtäväkuva muutoksessa:

- Kehittämistyötä ja tilastotietoja Suomesta

- Kansainvälisiä tutkimuksia sairaanhoitajan laajennetusta

tehtäväkuvasta

3) Sairaanhoitajan osaamisen kehittämisen uusia

suuntia

2 3.10.2016 M.Vallimies-Patomäki

3

Maakuntauudistus

Uudet monialaiset maakunnat

Sote- ja maakuntauudistus

> Ihmisten hyvinvointi-ja terveyserot vähenevät

> Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut

> Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu3 mrd euroa vuoteen

2029

IntegraatioSosiaali- ja

terveyspalvelutyhteensovitetaan

asiakas-keskeisiksi

kokonaisuuksiksi

Valinnan-vapaus

Asiakas valitsee hyväksytyistä

palvelun tarjoajista

Kilpailulla tarjontaa jakustannus-tehokkuutta

Julkiset, yksityiset ja

järjestötuottajat

Rahoitus-uudistus

Monikanavainenrahoitus yksin-kertaistetaan

4

Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne 1.1.2019

Valtio

Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittä-

vien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset,

laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden

edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus

18 maakuntaa- järjestämisvastuu- rahoitusvastuu- päättää palvelu-

tasosta ja yhteistyö-sopimuksesta

Kunnat

5 sote-yhteistyöaluetta

Maakunnat

• Sosiaali- ja terveydenhuolto• Pelastustoimi• Maakuntien liittojen tehtävät• Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen

edistämisen tehtävät• Ympäristöterveydenhuolto• Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu• Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin

edistäminen• Maakunnalle lain perusteella annettavat muut

alueelliset palvelut• Maakuntien välinen yhteistyö

Sote-yhteistyöalueetkeskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa

• palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus• kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus,

yhteistyötehtävät ja -foorumi• yhteistyösopimus

Palvelun-tuottajat

• Julkiset, yksityiset jakolmannensektorinpalveluntuottajat

Kunnat• Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen• Paikallinen demokratia ja elinvoima• Yleinen toimiala

Valt

aku

nn

all

inen

alu

eh

all

into

vir

asto

Yh

tein

en

IC

T,

mu

ut

yh

teis

et

tukip

alv

elu

t

12 laajan ympäri-vuorokautisenpäivystyksenyksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa)

5

MaakuntalakiMaakuntalaissa säädetään maakunnan tehtävistä, hallintorakenteesta, johtamisesta, taloudenhoidosta ja päätöksenteosta

•Maakunta = julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto

•18 uuden maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2019

•Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta

•Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta, ellei laissa toisin säädetä

6

JärjestämislakiJärjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto

•Laki koskee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa.

•Maakunta vasta siitä, että - sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden

tarpeen mukaisia- palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palveluja

hoitoketjut

•Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan, ja palvelulaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.

•Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus.

•Maakunta vastaa myös alueensa sote-kehittämisestä ja kehittämisyhteistyöstä, jota yhteensovitetaan yhteistyöelaueella.

7

Maakunta- Järjestämisvastuu

- Julkisen vallan käyttö järjestämisessä

- Suojaverkko

X Oy

Z osuuskunta

Y-yhdistys

Val

inn

anva

pau

stu

ott

ajat

Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus

ja markkinoilla toimiminen.

Maakunnan palvelulaitoksen

sote-yhtiöt

Asiakkaat

15.6.2016

Maaku

nn

an o

ma tu

otan

to

Lähete

Laajan valinnanvapauden raja

Maakunnan palvelulaitos

-tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö

yksilöasioissa

- Ei laajan

valinnanvapauden piirissä

Palvelujen käyttö

Ostopalvelut- Yksityisen ja

kolmannen sektorin tuotanto

Hankinta

Palvelulaitoksen yhtiöt

Lähete

Järjestäjän ohjaus javalvonta,sopimusohjaus

Palvelu-setelihenk.koht.budjetti

Palvelu-seteli & henk.koht. budjetti

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantorakenne

3.10.2016 8

Sote-uudistus - toiminnallinen muutos

• Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä

• Asiakaskeisyys integraatiossa

– asiakkailla mahdollisuus saadatarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti

– asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus

– palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia.

– palveluja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä.

– palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä

Asiakaslähtöisyys lainsäädännössä

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)

Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun 3 §

– Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on

järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen

vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan.

– Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan

otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon.

Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma, 4a §

– Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä

taikka hänen laillisen edustajansa kanssa.

Potilaan tiedonsaantioikeus, 5 §

– Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri

hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista...

– Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi

ymmärtää sen sisällön.

Potilaan itsemääräämisoikeus, 6 §

– Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

– Jos täysi-ikäinen potilas ei … kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään

hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen

tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten

vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota

voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.



Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun 4 §

– Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa

ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan

loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.

– Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu

ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista 5 §

– Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa …sekä erilaiset

vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen

asiassaan

Palvelu- ja hoitosuunnitelma 7 §

– Palvelu- ja hoitosuunnitelma on laadittava …yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä

…tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen

omaisensa tai muun läheisensä kanssa

Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen 8 §

– Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset

ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan

– Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja

toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä.

Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan

huomioon asiakkaan etu.



Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja

tukitoimista (380/1987)

o Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä 3 §

- Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja

tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa

esiintyvä tarve edellyttää

- Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä huomioon yksilöllinen avun tarve

o Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma 3a §

Vammaispalvelulainsäädännön uudistus

o Lähtökohta:

- Vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen

o Tavoite:

- Säilyttää nykyiset hyvin perusoikeuksia turvaavat, vahvat oikeudet, kuten

oikeus palveluasumiseen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumista tukeviin

palveluihin

- Kehittää henkilökohtaista apua, lyhytaikaista huolenpitoa, valmennusta ja

tukea uudenlaisissa asiakasproseseissa



Järjestämislakiluonnos

o Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 4 §

Sosiaali- ja terveydenhuolto on suunniteltava ja toteutettava sisällöltään,

laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve maakunnassa

edellyttää

o Palvelustrategia 14 §

Palvelustrategiassa on otettava huomioon asiakkaan valinnanvapauden

piirissä olevien palvelujen ja muiden sote-palvelujen sovittaminen yhteen

siten, että asiakkaan tarvitsemat palvelut muodostavat tarpeen mukaisen

kokonaisuuden


Asiakaslähtöisyys käytännön hoitotyössä

Lähtökohdat:

– Asiakkaan hoito- ja palvelutarpeet sekä tuen tarpeet

– Tarpeisiin vastaaminen ei jäsenny viranomaisten tai sektorirajojen

mukaisesti, vaan hoidon tulee muodostaa asiakkaan näkökulmasta

saumaton kokonaisuus

– Valinnanvapaus: asiakkaan osallisuus ja aito mahdollisuus vaikuttaa omaan

hoitoonsa ja laajemmin palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun

Toteutuminen:

– Perustana terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelma

Räätälöity palvelukokonaisuus

– Asiakaslähtöinen toiminta perustuu yhdessä tekemiseen

– Tuettu päätöksenteko

Asiakas määrittelee itse tavoitteensa; esimerkki Hollannista vammaisen henkilön

tavoitteiden määrittelystä ja apukeinoista siinä

Läheisten rooli korostuu, jos asiakkaan terveydentila tai toimintakyky ovat esteenä

osallistumiselle

Asiantuntija kartoittaa ja selvittää, minkälaista tukea asiantuntijat voivat tuoda eri

palveluiden muodossa

– Yhdessä sovitaan, kuka vastaa kokonaisuuden koordinaatiosta ja eri osista


Asiakaslähtöisyys käytännön hoitotyössä

Sairaanhoitajan työssä painottuvat:

Asiakaslähtöisyys Kliininen asiantuntemus hoidon tarpeen arvioinnissa sekä hoidon toteuttamisessa ja

seurannassa

Omahoidon ohjaus ja tukeminen

Asiakaan tuki selviytymiseen tavoitteiden mukaisesti

Laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen

– Ammattitoiminnan perusta, NP-toiminnan vaatimus

Palvelujärjestelmän tuntemus

– Hoidon ohjaus ja palveluohjaus

Kehittävä työote hoito- ja palveluketjussa

– Alan kehityksen ja tutkimusten seuraaminen

Johtamisella luodaan edellytykset asiakaslähtöisen ja

saumattoman palvelukokonaisuuden toteutumiselle

Toimintakulttuurilla varmistetaan asiakaslähtöisyys arkityössä


I&O kärkihankkeen kokeilut

Muutosagentti:

Alueellinen yhteen sovitettu palvelukokonaisuus, jossa kotihoito on ensisijainen

Toimenpide 1:

Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen

Keskitetty alueellinen

asiakas-/palveluohjaus - toimintamalli

Toimiva kotihoito -

toimintamalli

Asumisen ja palvelun

yhdistäminen

Toimenpide 2:

Kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen

Omais- ja perhehoidon

keskukset

Muistisairaan omaishoito yhteistyönä

Mielenterveys-ja

päihdekuntou-tujien

omaisten ja omaishoitajien

tukeminen

Vammaisten laisten

omaishoito

KÄYNNISTÄMISAVUSTUS: Muutosagentti kaikkiin maakuntiin (18 + 1)

KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan

alueella

KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan

alueella

Iäkkäiden palvelukokonaisuus ja omais- ja

perhehoitoa tukevat palvelut maakunnassa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja

vahvistetaan kaikenikäisten

omaishoitoa

Palvelu-

tarpeen arviointi

yhteneväisin ja

vertailukelpoisin

menetelmin

Matalan kynnyksen palvelut

TukipalvelutKotihoito ja -kuntoutus

Järjestöjen toiminta ja palvelut

Keskitetty

alueellinen

asiakas-

/palveuohjaus

- yhden

luukun

periaate

Neuvontapalvelut

Erilaisten

palveluntuottajien

valikko, josta palvelu

tai tuki valitaan

Ennaltaehkäisevät palvelut

Seurakunnat

Perus-

palvelut

Alueellinen

omais- ja

perhehoidon

keskus

Palvelu-

koordinaattori

Hoito- ja

palvelu-

suunnitelma

Asiakas-

segmentointi

ja tukien ja

palveluiden

myöntäminen

Asuminen

Lähipalvelut

lähellä

asiakasta ja

omaishoitajaa

3.10.2016 17

5.

2.

3.

6.

1.

4.

7.

Lähellä tarjottavat palvelut

- matalan kynnyksen

palvelupisteet, neuvolat,

perhekeskukset, hoitajan ja

lääkärin vastaanotto, sosiaalityö

jne.

Liikkuvat palvelut

- pyörien päällä, terveystarkastukset,

rokotukset, laboratoriokokeet,

hammashoitola, sairaanhoitajan tai

sosiaalityöntekijän vastaanotto,

kriisipalvelut jne.

Kotiin tarjottavat palvelut

-tukevat toimintakykyä ja arjessa

selviytymistä (kotihoito, perhetyö,

ensihoito, kotikuntoutus jne)

Sähköiset palvelut 24 h

- parantavat palvelujen alueellista

saatavuutta (palvelutiedot,

neuvonta, omahoito, ajanvaraus,

etäkonsultaatio jne)

Tulevaisuuden sote-palvelut kansalaisen näkökulmasta

Suppeamman päivystyksen yksikkö

Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö

- 5 yliopistollista sairaalaa, 7 keskussairaalaa ja vaativa sosiaalipäivystys

Digitaalinen

neuvonta ja

seuranta,

kliinisen

asiantuntijan

konsultaatio

SH:n liikkuva

vastaanotto

Kotikäynnit,

kotisairaala

Hoidon tarpeen arviointi,

ohjaustehtävä,

SH:n vastaanotto,

asiakasvastaava

SH:n tekemä hoidon

kiireellisyyden arvio,

kotiutustehtävä

SH:n vastaanotto,

kl. erikoistuneen hoitajan ja

kl. asiantuntijan tehtävät eri

erikoisaloilla

AsiakasKeskitetty

palveluohjaus

KoordinointiPalvelu-

koordinaattori

Palveluohjaaja

Konsultoiva

sairaanhoitaja

Sairaanhoitajat kuntasektorilla työskentelevästä

hoitotyössä toimivasta henkilöstöstä 2015


* Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt ja ensihoitajat.

Kunnalliset terveyspalvelut: 38 %

Kunnalliset sosiaalipalvelut: 9 %

Kunnalliset SOTE-palvelut: 28 %

Perusterveydenhuollon

avosairaanhoitokäynnit lääkärillä ja

muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä

2013-2015


Lähde: Sotkanet, THL.

49,8 %

48,9 %

47,6 %

Odotusajat lääkärin ja sairaanhoitajan

avosairaanhoidon vastaanotoille

perusterveydenhuollossa 2015


Lähde: Avohilmo. Kuutioraportti 2015. THL.

Arvio sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan*

kustannussäästöistä

Kaava 1. Erään terveyskeskuksen yksikköhintojen perusteella tehty arvio kustannussäästöistä,

jos hoitajavastaanottojen osuus olisi 55 % ja lääkärivastaanottojen osuus 45 % hoitaja- ja lääkärivastaanottojen kokonaismäärästä (€).

Kaava 2. THL:n (Kapiainen ym. 2014) yksikköhintojen perusteella tehty arvio

kustannussäästöistä, jos hoitajavastaanottojen osuus olisi 55 % ja lääkärivastaanottojen osuus 45 % hoitaja- ja lääkärivastaanottojen kokonaismäärästä (€).

Kokonaiskustannukset 1 - kokonaiskustannukset 2 = kustannusvoitto 1

2 164 263 998,87 - 2 046 959 153,55 = 117 304 845,31 euroa

Kokonaiskustannukset 3 - kokonaiskustannukset 4 = kustannusvoitto 2

1 454 996 355,40 - 1 365 799 388,80 = 89 196 966,60 euroa

* Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan osuus 47 % vuonna 2014.

22 3.10.2016 M.Vallimies-PatomäkiLähde: STM:n raportteja ja muistioita 2015:49.

SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAN

LAAJENTAMINEN -Kansainvälisen kirjallisuuden näkökulma

Taustalla lääkärivajeet, ongelmat hoitoon pääsyssä

ja kustannusten hillitseminen

Korvaava tehtäväkuva (substitution)

- Sairaanhoitajan tehtäväkuvaan liitetään perinteisesti

lääkärin vastuualueeseen kuuluvia tehtäviä

Täydentävä tehtäväkuva (supplementation)

- Sairaanhoitajan tehtäväkuvaan liitetään uusia tai

riittämättömästi katettuja tehtäväalueita: case manager,

koordinointiin ja yhteistyöhön liittyvät tehtävät, eHealth-

seuranta jne.

Lähde: OECD 2016.


SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄKUVAN

LAAJENTAMINEN -Kansainvälisen kirjallisuuden näkökulma

Nurse Practitioner/Advanced Practice Nurse (NP/APN)

- Laajavastuinen kliininen hoitotyö, tutkimus, opetus ja johtaminen

Laajavastuinen kliininen hoitotyö:

1) Lääkkeenmäärääminen

2) Diagnoosin tekeminen

3) Hoidosta päättääminen

4) Kokeiden ja tutkimusten määrääminen

5) Vastuuväestön tai tiettyjen potilasryhmien hoitaminen

6) Potilaan ensikontakti

7) Lähetteiden tekeminen

8) Edellyttää usein maisteritason koulutusta


Lähde: OECD 2016.

Sairaanhoitajan tehtäväkuvien laajentaminen*

perusterveydenhuollossa 39 maassa

Kattavat tehtäväkuvat

laajavastuisessa

hoitotyössä

Rajatut tehtäväkuvat

laajavastuisessa

hoitotyössä

Ei laajennettuja

tehtäväkuvia

1. Alankomaat

2. Australia

3. Englanti

4. Irlanti

5. Kanada

6. Pohjois-Irlanti

7. Skotlanti

8. Suomi

9. USA (22 states, DC)

10. Uusi-Seelanti

11. Wales

1. Belgia

2. Espanja

3. Islanti

4. Italia

5. Kroatia

6. Kypros

7. Latvia

8. Liettua

9. Luxemburg

10. Malta

11. Portugali

12. Ruotsi

13. Slovenia

14. Tanska

15. Unkari

16. Viro (LS)

1. Bulgaria

2. Itävalta

3. Kreikka

4. Norja

5. Puola (LS)

6. Ranska

7. Romania

8. Saksa

9. Slovakia

10. Sveitsi

11. Tšekin tasavalta

12. Turkki


Lähde: Maier & Aiken 2016,

OECD 2016.

*Indikaattorit: reseptit, dg, kokeet, potilasryhmät, hoitopäätökset,

lähete, suora kontakti, APN-koulutus.

OECD:n analyysi NP/CNS/APN:n toteuttamasta

hoidosta perusterveydenhuollossa 10 systemoitua kirjallisuuskatsausta vuosilta 2014-2016

– Satunnaistetut kontrolloidut kokeet useista eri maista

Johtopäätökset:

– NP/CNS/APN:n toteuttama hoito oli laadultaan yhtä hyvää tai parempaa

verrattuna lääkärin toteuttamaan hoitoon

– Ei näyttöä, että NP/CNS/APN:n toteuttama hoito olisi laadultaan tai

tuloksiltaan huonompaa kuin lääkärin toteuttama hoito

– Potilastyytyväisyys oli yleensä korkeampi ja kuolleisuus matalampi

NP/CNS/APN-ryhmässä

– Useimmissa kliinisissä parametreissä eri potilasryhmissä ei ollut eroja

– Ei eroja lääkemääräysten, kokeiden ja tutkimusten määrissä

– Tulokset kustannuksista vaihtelivat

– NP/CNS/APN:n vastaanotot pitempiä, ja he kutsuivat potilaan useammin

seurantakäynnille

– NP/CNS/APN:t antoivat enemmän potilasohjausta

– NP/CNS/APN-ryhmässä potilas harvemmin sairaalahoitoon

– Katsausten kattamista tutkimuksista osaan liittyi rajoituksia

– Tulokset samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa


EHDOTUS VIITEKEHYKSEKSI

KLIINISEN HOITOTYÖN ERIKOISOSAAMISEN

KEHITTÄMISESTÄ


Terveyden Kuntouttava Laatu ja Näyttöön perustuva Moniammatillinen Digitaaliset Hoidon

edistäminen työote potilasturvallisuus toiminta verkostotyö palvelut ohjaus

Geneeriset

orienta

atiot

Asiakaslähtöiset, integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut uusissa sote-rakenteissa:Perusterveydenhuolto - Erikoissairaanhoito - Sosiaalihuolto

Osaamisen

varmistaminen ja

tunnistaminen

Osaamisen

kehittäminen

prosessina

Osaamisen kehittämisen

kansallinen ja alueellinen

koordinaatio

10 erikoistumisalaa

Lähde: TANK, Hoitotyön jaosto. Luonnos 14.9.2016.

Ammatillisen osaamisen kehittämisen prosessi



I EHDOTUKSET:

Kansallinen ja alueellinen koordinaatio

Ehdotus 1. Yhteistyörakenteet ja -käytännöt kliinisen

hoitotyön erikoisosaamisen määrittelyssä

Kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen kehittämislinjauksista

sopiminen viidellä yhteistyöalueella maakuntien ja alueen

korkeakoulujen yhteistyössä

Ammattikorkeakoulut vastaisivat linjausten pohjalta kliinisen

hoitotyön erikoistumiskoulutustarjonnasta keskinäisen

sopimusmenettelynsä puitteissa

Kansallisen tason koordinaatiorakenne



II EHDOTUKSET:

Osaamisen kehittäminen ja varmistaminen

yhtenäisin menetelmin

Ehdotus 4. Yhtenäiset osaamistavoitteet ja osaamisen

arviointimenetelmät kliinisen hoitotyön erikoistumisaloille

Osaamisperustaisuus antaisi pohjan myös AHOT-menettelylle

Ehdotus 5. Kliinisen hoitotyön osaamisen kehittäminen

työelämässä

Viidellä yhteistyöalueella osaamisen kehittämisen rakenteet ja

menetelmät:

- Hops:ssa määritelty opiskelu aidoissa oppimisympäristöissä

- Työelämässä tapahtuvaan oppimiseen liittyvä kehittämistehtävä ja

mentori



III EHDOTUKSET:

Kliinisen hoitotyön erikoistumisalat

10 erikoistumisalaa muodostaisivat kansallisesti yhtenäisiin

osaamistavoitteisiin perustuvan kokonaisuuden

Toteutus ammattikorkeakoulujen sopimusmenettelyn

mukaisesti erikoistumiskoulutuksina

Erikoistumisaloilla geneerinen orientaatio, joka antaa

valmiuksia vastata elintapoihin liittyviin haasteisiin sekä

työskennellä sote-uudistuksen tavoitteiden, potilasturvallisuus-

vaatimusten ja NP-toiminnan periaatteiden mukaisesti

Erikoistumisaloista osa soveltuu myös monialaiseen

koulutukseen

Viitekehyksen ja erikoistumiskoulutusten pilotointi



EHDOTUS KLIINISEN HOITOTYÖN

ERIKOISTUMISALOIKSI

Terveys- ja

hyvinvointiosaaminen

Pitkäaikaissairaan ja

ikääntyneen

terveystarpeet

Akuutit terveystarpeet

1. Kansansairauksien hoitotyö

- sisältäen neurologisen

hoitotyön

4. Gerontologinen hoitotyö 7. Akuuttihoitotyö

2. Mielenterveys ja päihdetyö 5. Syöpään sairastuneen

hoitotyö

8. Kirurginen hoitotyö

3. Palveluohjaus 6. Palliatiivinen hoitotyö ja

kivunhoito

9. Anestesia- ja tehohoitotyö

10. Epidemioihin varautuminen

ja infektioiden torjunta



Asiantunti-juuden tyypit

Osaamisen tavoite

Kliinisessä hoitotyössä toimivat hoitajatVahva kliinisen hoitotyön ja tiedon soveltamisen osaaminenTyö- ja toimintayksikön tuntemus

Kliinisesti erikois-tuneet hoitajatVahva erityisosaaminenTiedon soveltamisen ja kehittämisosaaminenTyö- ja toimintayksikön tuntemus

Kliinisen hoitotyön asiantuntijatOman kliinisen alueen vahva osaaminen Vahva kehittämisosaaminen TutkimusosaamistaJärjestelmän tuntemus

Kliinisen hoitotieteen asiantuntijatVahva kliinisen alueen

tutkimus- jakehittämisosaaminen JohtamisosaaminenJärjestelmän tuntemus

Toiminta näyttöön perustuvien (NP) käytäntöjen käyttöön-otossa

NP-tiedon käyttö ja soveltaminen hoidossa.

Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen.

NP-tiedon käyttö ja soveltaminen omalla erikoisalalla.

NP-käytäntöjen käyttöönoton ohjaus ja tuki työyksikössä.

Asiantuntemuksen ajantasalla pitäminen ja syventäminen.

Tiedon välittäminen.

Tieteellisen tiedon soveltaminen.Käytäntöjen yhtenäistäminen toimintayksiköissä ja alueella. NP-käytäntöjen kehittäminen ja käytöönoton tuki.Tiedon levittäminen ja käytön seuraaminen. Asiantuntemuksen syventämien.

Hoitotyön suositusten laatiminen. Arviontimenetelmien kehittäminen, interventio-, vaikuttavuustutkimus, hyvien/NP-käytäntöjen toimeenpanon arviointi. Kehittämis- ja tutkimushankkeiden johtaminen. Asiantuntijuuden kehittymisen tuki.

Osaamisen painotus

Kliinisen hoitotyön osaaminen Asiakaskohtainen tiedon käyttö ja soveltaminen

Tutkimuksen ja kehittämisen osaaminensekä niiden johtamisen osaaminen

Tiedon tuottaminen ja levittäminentoimintayksikössä ja alueilla

ASIANTUNTIJUUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN TUKIRAKENTEENA

Lähde: Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. STM:n julkaisuja 2009:18.

Lääkkeitä

määräävät

sairaanhoitajat


Yhteenveto:Sairaanhoitajan rooli ja osaaminen muutoksessa

Sairaanhoitajat suuri ammattiryhmä, jonka työpanoksella ja

osaamisella merkittävä vaikutus hoitoon pääsyyn, toiminnan

sujuvuuteen, terveystuloksiin ja kustannuksiin

Sairaanhoitajalta edellytetään kliinisen hoitotyön asiantuntijana

moniammatillisessa tiimissä vahvaa terveystieteellistä osaamista,

jotta hän pystyy:

– soveltamaan näyttöön perustuvia käytäntöjä,

– tuomaan niitä moniammatilliseen työskentelyyn

– tukemaan ja ohjaamaan niiden käyttöä

Direktiivin 2013/55/EU mukaisesti Sairaanhoitajakoulutuksen

tulevaisuus –hankkeessa uudistetut sairaanhoitajan

osaamiskuvaukset antavat vahvan perustan roolin muutokselle ja

koulutuksen kehittämiselle

Sairaanhoitajan osaaminen saadaan entistä paremmin käyttöön

moniammatillisissa sote-tiimeissä osaamista kehittämällä ja

urakehitysmalleilla


seinistä vapaata hoitotyötä ja aito asiakaslähtöisyys · 2016-10-03 · yhteistyötehtävät...

Documents