seiska-lehti 1/2010

��

TAMPEREENMETALLITYÖVÄEN

AMMATTIOSASTO N:o 7JÄSENLEHTI

1/2010

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 1/2010

2

Seiska 1/10

Julkaisija:Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7Näsilinnank. 22 B33210 TamperePuh. 2230013,040-5220917fax 2229607, sähköposti [email protected]: personal.inet.fi/yhdistys/tampereen.metallityvkiVastaava toimittaja:Petri LahtinenPainatus: Kirjapaino Öhrling, Tampere 2010

"Mut kauas pilvet karkaavat, aivan turhaan niitä tavoitat.."

Työpaikat katoavat Pirkanmaalta ja varsinkin Tampereelta nopeaan tahtiin, Tampere on suurten kaupunkien vertailussa työttömyystilaston kärjessä. Tammikuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut Pirkanmaalla 27 % verrattuna vuoden takaiseen, työttömyysaste oli 15,2 %. Ammattiryhmittäin työllisyystilanne oli heikentynyt erityisesti konepaja- ja rakennusmetallityössä, tammikuuhun 2009 verrattuna oli työnhakijoita 68,3 % ja kahden vuoden takaisiin lukuihin verrattuna peräti 142,2 % enemmän.

Ansiopäivärahan saajia Metallin työttömyyskassassa oli tammikuussa 2009, 9298 ja joulukuussa 28147 jäsentä. Hakemusten käsittelyajat olivat pahimmillaan kesänkorvalla käsittämättömät 16 viikkoa. Metalli Seiskan jäseniä oli ansiosidonnaisen piirissä n. 2400 ja jäsenmaksupalautteet laskivat Seiskan osalta verrattuna edelliseen vuoteen 17,2 %.

Volvon lopetus, Telatehtaan lopetus, Ruukin levyverstaan lopetus, Cargotec ym. ym. Punainen teollisuus Tampere on poljettu sinivihreiden voimien toimesta syvälle, eikä tunnelin päässä näy valoa. Teollisuuden toimintaedellytyksiä on heikennetty Tampereelta jatkuvasti. Kaupoille riittää kyllä tonttimaata, vaan ei teollisuudelle.Tampereen päättäjäjien mielestä herrain rouvat matkaavat pikaratikalla Ikeaan shoppaileen. Näyttää synkältä, hyvin, hyvin synkältä.

Mistä löytyvät tulevaisuudessa eurot Tampereen kassaan, työttömiltä rautakourilta ei niitä liiemmälti heru.

Petri Lahtinen


3

Onko viimein ammattiyhdistysliike tai sen osa oivaltanut, että myös liittotasolla voidaan sopia paremmasta irtisanomissuojasta.AKT on ottanut tälle liittokierrokselle tavoitteekseen parantaa kuljetusalan ihmisten irtisanomissuojaa.Tavoite on hyvä ja todella kannatettava,

koska aikoinaan heikennyksetkin sovittiin ensin liittotasolla ja sitten ne siirrettiin yleisenä käytäntönä lakiin. Tässä olisi mallia muille liitoille tavoiteasettelusta!!Viime lamassa maksumiehiä tehtiin vain

työläisistä ja sama peli näkyy jatkuvan taas työläiset lentää niin pian kun se vain on mahdollista eikä puhuta erorahoista tai sopeutuspaketeista.Yritykset jakaa omistajilleen osinkoa entiseen

malliin tuloksesta piittaamatta, mutta saneeraus käy ennätysvauhtia. Jos jo viime laman tiimoilta olisi vaadittu työnantajia rahastoimaan osa voitoista esimerkiksi irtisanottavien uudelleen työelämään sijoittumiseen tarvittavaan koulutukseen tai taloudelliseen tukemiseen ei tilanne olisi näin paha.Nyt kunnat ja koko maa on taas eräänlaisessa

irtisanomis- ja lomautuskierteessä mistä selviämiseen tarvitaan todella pitkä aika.Irtisanomissa maksajan osa jää aina viime kädessä irtisanotulle ja yhteiskunnalle ja kun nyt vielä yritysten maksamat verotulot laskee tulee kunnallisveron kautta maksettavaa vain palkansaajille.Olemmeko me syyllisiä lamaan? Sanoisin,että

emme ja tämä pitäisi huomioida myös maksumiehen osaa jaettaessa.

Yksi hyvä tapa tulevaisuutta ajatellen olisi AKT:n ajama irtisanomisraha. Päättäköön sitten työnantaja mistä rahat siihen keksii vai päättääkö jatkossa vain lomauttaa väkeään.Usein irtisanottavien joukossa olevat on

sairaita, iäkkäitä tai muuten työnantajan mielestä sopimattomia. Nämä ihmiset joutuvat samalla ulos työterveyspalveluista ja siirtyvät yksityisille tai kunnan ylläpitämään terveydenhoitoon. Työttömäksi joutuvat ovat näin paljon heikommassa tilanteessa kuin pelkästään palkan puuttuminen.Ammattiyhdistysliikkeen tulisi viimein herätä

ja alkaa miettimään kuka näitä lamoista hyötyy ja miksi. Pitäisikö jo etuketeen vaikuttaa niin , ettei lamasta hyötyisi kukaan siis sijoittajatkaan pelaamalla?????Laskua seuraa aina nousu, mutta miksi vain

työväestöllä tulot laskee ja edut leikkaantuu.Mahdollistaisiko nykyinen sopimusyhteiskunta rajata esimerkiksi osingonjakoa tai yrittäjätulon kasvattamista?Puheenjohtaja Pauli Schadrin

Puheenjohtajan palsta Pauli Schadrin

Valoa näkyvissä ????


4

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ryNuorisojaosto Tiedote 12.2.2010 Tehostamme ammattiosaston nuorisojaoston tiedotusta.

Tapahtumista tullaan jatkossa tiedottamaan nuorille myös sähköpostitse. Tarkoituksena on tavoittaa henkilökohtaisesti ammattiosaston alle 35-vuotiaat jäsenet.

Lähettämällä sähköpostiosoitteesi saat ajan tasalla olevaa tietoa ammattiosastosi ja Metallityöväen Liiton nuorille järjestämistä tapahtumista.

Nuorisojaosto järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja sekä virkistys-tapahtumia. Metallityöväen Liiton nuorten tapahtumia on runsaasti ympäri vuoden.

Lähetä mallin mukainen sähköposti:

Vastaanottaja [email protected]

Aihe nuorisojaosto

Teksti oma nimesi, sähköpostiosoitteesi

Sähköpostiosoitetta ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä luovuteta kolmannelle osapuolelle.

Lisätietoja 040 8321315 Antti Salonen Nuorisojaoston pj

Facebook ryhmä: Metalli Seiskan nuoret


5

OY SUOMI AB

on se kumma ,vaikka kuinka turvautuis kaskuihin,

kasaantuu se mammona aina samoihin taskuihin,

huumorillako me mennään eteenpäin,

itse asian vähän toisen lailla näin,

siinä vitsit vähenee,

kun leipä kapenee,

eikä kukaan mitään tee,

siinä tulee mieleen vee ja

katse tulevaisuuteen kyllä lyhenee

ei auta valtio, ei auta lapio,

ei oo kuoppaa mitä kaivaa,

mikähän valtiotakin vaivaa,

ei auta se todellista köyhää,

on asenne päättäjillä löyhää,

pitäis ottaa työtä vastaan,

työkkäri tarjoo ei oota ainoastaan,

voiko sillä ” ei oolla ” ruokkia sitten lastaan,,,

- JVT 2009 -

METALLI SEISKAN TOIMISTONäsilinnankatu 22 B, 33210 Tampere

Avoinna muina arkipäivinä klo 9-12 ja 13-17keskiviikkoisin vain klo 13-17

Toimitsija: Petri Lahtinen 040 5220917Toimistonhoitaja: Kirsi Tuomisto (03) 2230013

Fax: (03) 2229607Sähköpostit: [email protected]

[email protected]


6

Edunvalvonta kutsuu

Pitkästä aikaa oli taas tarkoitus esitellä tässä julkaisussa yksi pirkanmaalainen metalliverstas. Kohteeksi olin valinnut Tampereen Laatukoneistuksen, mutta he katsoivat, etteivät he tarvitse moista julkisuutta, jotenka se esittely siitä sitten. Seuraavassa numerossa uusi yritys ja uusi firma ken tietää. Jotakin kuitenkin Laatukoneistuksesta tässä lehdessä, toimistolle saapuivat esittäytymään ja kertomaan kuulumisiaan pääluottamusmies Teemu Lehto, sekä työsuojeluvaltuutettu Jaana Kaunisto.

Kumpainenkin, niin Teemu kuin Jaanakin ovat tulleet taloon kolmisen vuotta sitten, mutta ovat jo kerenneet saavuttamaan luottamusta työkavereiden keskuudessa siinä määrin, että Teemu valittiin pääluottamusmieheksi 2009 alusta ja Jaana työsuojeluvaltuutetuksi kuluvan vuoden alusta.

Teemu kävi ammatikoulun sähköpuolen linjan. Koulun jälkeen hänelle löytyi työpaikka Dynaset:lla, jonka kirjoilla hän kerkesi olemaan rapiat viisi vuotta ja sieltä matka jatkui nykyisiin töihin Laatukoneistukseen. Laatukoneistuksessa Teemun ammattinimike on kokoonpanija.

Laatukoneistuksessa tuli eteen tilanne, että tarvitaan uusi pääluottamusmies, kun pitkään tehtävässä ollut Helmisen Erkki ilmoitti ettei enään jatka. Alkuun ei tuntunut löytyvän halukkaita ko. tehtävään, "Ei löytynyt kiinnostusta minultakaan, mutta hetken mietittyäni, päätin asettua ehdolle" ja niin tuli Teemu valituksi uudeksi pääluottamusmieheksi.

Teemu on kerennyt käymään luottamusmiesten perus- ja jatkokurssin, palkkaustekniikan kurssin, sekä tulosta ja palkkaa kurssin.

"Isoin haaste on tähänmennessä ollut se, että kun minut valittiin tehtävään, niin samaan aikaan tapahtui myös omistajan vaihdos ja tässä haetaan vielä toimintatapoja puolin ja toisin, jotta asiat menisivät eteenpäin".

"Asiat hoituvat alatasolla, mutta viestin vienti ylöspäin ei aina toimi kuten pitäisi".

Teemu on ensimmäistä kautta ammattiosaston toimikunnan jäsen ja on jo tottunut asioimaan tarpeen vaatiessa osastoon päin, "osasto on tuki ja turva".

TEEMU LEHTO


7

CNC-sorvaajana työskentelevä Jaana valittiin siis kuluvan vuoden alusta työsuojeluvaltuute-tuksi. Jaana on ravintola-alan ammattikoulun käynyt, ollut töissä ravintolassa, tehnyt siivo-ustöitä, varastotöitä, kunnes meni koneistaja kurssille Nirvaan. Sitä kautta löytyi uusi ammatti ja työpaikka Tasowheelistä jossa vierähti yh-deksän vuotta ja sieltä matka jatkui nykyiseen työpaikkaan Laatukoneistukseen.

"Kiinnostuin valtuutetuksi ryhtymiseksi, koska vaadin itseltäni paljon ja kaipaan uu-sia valintoja ja haasteita".

Vastauksen kysymykseen, halukkuudesta mahdollisuuteen ammattiosaston toimikunnan jäsenyyteen ryhtymiseksi Jaana jätti mietittä-väksi tulevaisuuteen. "Nyt keskitytään täysillä tämän tehtävän oppimiseen ja hoitamiseen, tulevaisuus näyttää mitä sitten seuraavak-si".

Jaana on kerinnyt jo käymään Murikan työ-suojelun peruskurssin ja huhtikuussa on edes-sä jatkokurssi.

Jaanalla ei ole vielä tullut tarvetta yhteyden-ottoon liittoon päin, joten hänellä ei ole vielä selkeää käsitystä siitä, kuinka hyvin asioita liitossa hoidetaan. "Liian helposti kyllä taivu-taan sopimusten tekoon".

Molemmilla haastateltavilla oli varsin realis-tiset käsitykset, siitä kuinka ja miten asioihin pystyy vaikuttamaan.

Työnantajapuolen tavoitteena on koko perin-teisen neuvottelujärjestelmän alas ajo. Paikal-lista sopimista lisätään Metalliliiton siunaamana jatkuvasti, palkoista, ylitöistä ym. ym. sovitaan työpaikoilla kapitalistin ja yksittäisen työntekijän kesken ja tätä kuraa lapioi sitten jälkikäteen luottamusmiehet.

Mutta, mutta, allekirjoittaneella on vahva käsi-tys siitä, että Teemu ja Jaana hoitavat hommat mallikelpoisesti ja jatkavat viroissaan pitkään.

Petri Lahtinen

JAANA KAUNISTO


8

Seiskan kesänviettopaikka kutsuu

Kesä tekee tuloaan, ainakin jos kalenteriin on uskominen. Mökkijaosto on taas helmikuun kokouksessaan kerennyt tekemään tarkat suunnitelmat niin talkoo ajankohdista, päivystysvuoroista ja monen moisista hankinnoista, jotta kaunis kesäpaikkamme on taas tänäkin suvena valmis ottamaan vastaan jäsenistön.

Päämökki on kävijöiden yhteiskäytössä. Päämökissä on tupakeittiö ja sauna. Keittiössä on takka, puuhella, sähköhella, jääkaappi, mikroaaltouuni, kahvinkeitin sekä keittoastiat. Pirttipuolen pöydän ympärille mahtuu ruokailemaan kolmisenkymmentä ihmistä.

Saunan kiuas on puulämmitteinen, pesuhuoneessa on suihkut.

Majoitusmökissä on kaksi huonetta, kummassakin makuusijat neljälle. Huoneissa on jääkaapit, mikroaaltouunit ja kahvinkeittimet.

Jalasmökki on hieman etäämpänä alueen muista tiloista, jossa on makuutilat kahdelle. Varusteina jääkaappi, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin.

Järven puoleisella piha-alueella on grillikatos, jossa voi halutessaan valmistaa ruuan ja myös ruokailla.

Alueella on sähkötolpat neljälle asuntovaunulle ja runsaasti tilaa teltoille.

Seiskan kesäpaikan maa-alueen koko on kaikkiaan n. 8 hehtaaria, joten vierailijoita mahtuu.Aluetta hoidetaan talkoovoimin ja jos haluja on niihin osallistua, niin seuraavat sellaiset ovat 15.-16.5, tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset toimistolle puh. 03 223 0013.

AJO-OHJE:Tampere-Lahti tieltä käännytään Pälkäneen kirkolle. Kirkolta käännytään oikealle ns. vanhalle Lahden tielle, jota ajetaan n. 2 km Myttäälän tienhaaraan, josta käännytään vasemmalle kohti Myttäälää (tässä kohdassa järvi on vasemmalla ja Saarioisten puutarhan taimisto oikealla puolella tietä).Myttäälään johtavaa tietä ajetaan 4 kilometriä tienhaaraan Hirvo, josta käännytään vasemmalle Hirvon suuntaan.Hirvon suuntaan menevää tietä ajetaan vielä 3 km ja ollaan perillä.Tien vasemmalla puolella on parkkipaikka ja kyltti Metalli 7.


9

Kesänviettopaikan hinnat ovat:

17.5.-10.10.2010 Majoitusmökki Jalasmökki vaunupaikka Maanantai-Sunnuntai 70 € 40 € 32 € Maanantai-Perjantai 50 € 25 € 20 € Perjantai-Sunnuntai 30 € 15 € 12 € Vuorokausimaksu 12 € 6 € 4 €

Mökkivaraukseen liittyviä asioita:

• Varauksia otetaan vastaan 17.5 alkaen• Varauksia tehdään koskemaan yhtä varausta kerrallaan. Uutta varausta ei voi tehdä, ennen-

kuin on edellinen käytetty.• Varaus on voimassa vasta, kun maksu varauksesta on suoritettu. Avaimet mökkeihin saa

toimistolta, jonne tehdään myös varaukset ja maksetaan,maksun voi suorittaa myös osaston tilille: Nordea 114630-7207100. Varauksen tekopäivästä on viikko (7pv) aikaa suorittaa varaus-maksu. Varaus peruuntuu, jos maksua ei ole kuulunut ja on muiden vuokrattavissa heti.

• 28.6.-25.7 välisen ajan toimiston ollessa suljettuna, kesäpaikalla on päivystäjä puh. 040 5806777.

• Varauksen voi peruuttaa vain lääkärintodistuksella ja siten maksun saa takaisin. Toimisto hoitaa peruutusmaksun. Muussa tapauksessa saa rahansa takaisin vain, jos saamme uuden varauksen tilalle.


10

Eläkkeelle !!!!

Yksi sarjassamme harvinaisuus tapahtui Brontolla Tampereen tehtaalla, kun pitkäaikainen työtoverimme Arvi Toivonen siirtyi eläkkeelle.

Arvi työskenteli Brontolla kaikkiaan 20 v, kahteen eri otteeseen ja oli pidetty työntekijä joukossamme. Myös ent. Lokomon väki tuntee Arvin, sillä kerkisihän Arvi työskennellä Lokomollakin vuosia.


11

Meillä Brontolla Arvi toimi myös pääluottamusmiehenä yhden kauden ja oli aina porukan tukena kun tarvetta siihen ilmeni. Arvin monet mukavat sanonnat ovat päivittäin vieläkin käytössä.

Arvi on siinäkin mielessä harvinainen työläinen, että hän on kerinnyt vuosien saatossa saada mm. kahdet erorahat, ensin täydet ja sitten myöhemmin vielä leikatut erorahat.

Tavoilleen uskollisena Arvi järjesti työtovereilleen ja itselleen ikimuistoisen läksiäisen, nimittäin oikein lymosiinilla Arvi poistui viimeisenä työpäivänä työmaalta, muutama pitkäaikainen työtoveri seuranaan juhlimaan siirtymistä veteraanien arvostettuun joukkoon. Vaikka auto oli iso, ei sinne kaikki hyvätkään työtoverit mahtuneet, arvalla oli Arvin vissiin seuransa valittava.

Pääluottamusmiehenä ja Arvin pitkäaikaisena työkaverina oli todella kiva saattaa Arvia kotiin viimeisen työpäivän päätteeksi Brontolta.

Tuskin Arvi töitä vielä lopettaa vaikkei kai jatkossa enään niistä palkkaa saakkaan. Hyväkuntoisena ja nuorekkaana Arvi, luulisin keksii kyllä tekemistä eläkepäivilleen ja tuskin kaipaa takaisin palkkatyöläisen osaan.

Kovasti vaan näin osaston ja sen jäsentenkin puolesta kiitoksia Arville ja Marjalle mukavista ikimuistettavista läksiäisistä.

Terveyttä ja pitkää onnellista eläkeaikaa sinne Karhelle toivottaen Pauli Schadrin ja työkaverit.


12

Vuoden 2010 opiskelu Seiskassa aloitettiin työsuojelu asioilla.

Paikalle lauantai- iltapäivänä saapui työsuojelusta kiinnostuneita, työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä sekä muitakin Seiskalaisia, jotka halusivat tietää, missä työsuojelu asioissa nyt mennään.

Ajankohtaispäivät tuli vetämään Metalliliitosta Pentti Halttu. Hän aloitti tilaisuuden oikein pysähdyttävästi, hän kertoi omakohtaisesti, miksi työsuojeluasiat ovat tärkeitä, eikä vain asioita paperilla, joita on kirjattu sinne ja joita ei kenenkään tarvitse lukea tai edes noudattaa. Kemikaaleilla ja suojautumiselta jättäminen vaikuttaa ihmisen perimään ja voi vaikuttaa vielä pitkään sukupolven yli.

Kävimme läpi, työsuojeluyksikön ydintehtävät. Pentti kertoi, että esim. Työsuojelupäivillä on tavattu jo 2000 ihmistä kymmenen vuoden aikana. Tämä ei ole mikään pikku juttu enää, vaan todettu erittäin tarpeelliseksi.

Seuraavaksi päästiin aiheeseen, mitä yksi sairas/poissaolopäivä maksaa keskimäärin työnantajalle? Toisaalta se ei ollut yllätys, että se maksaa keskimäärin 700e. Tämä on hyvä tieto työpaikoille, missä nähdään työsuojeluasiat vain kustannuksina. Monella työpaikalla käydään keskustelua esim. hiotuista suojasilmälasien hankkimisesta, lasien hinta tulee perustellusti tienattua moneen kertaan siinä, kun se voi estää käynnin työterveydessä ja sairas poissaolon 1-3 pv: n, kun se lastu rälläkästä lentää silmään ja mahdollisesti sulaa sinne ja vaatii leikkauksen. Omakohtainen kokemus, kun ”halppis” suojalasit ei oikein pysynyt nenällä vaan luiskahti pois silmiä suojaamasta.

Työntekijän työsuojeluvastuu tuli myös esille, jolloin työntekijä on velvollinen noudattamaan annettuja turvallisuusohjeita ja työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. Ilmoitusvelvollisuus vioista ja puutteellisuuksitta viipymättä,

suojavälineiden käyttäminen sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun välttäminen ovat työntekijänkin vastuulla. Mikään ei ole niin vaarallista kuin tehdä työtä rikkinäisellä tai puutteellisella suojauksella olevalla laitteella tottumuksesta, se on yksi hetki, kun kaikki muuttuu pysyvästi ja siinä ei ole helppo todistella jälkikäteen, että näin tätä on tehty 10 vuotta.

Koulutuspäivän tunnit kuluvat nopeasti ja asiaa olisi enemmänkin kuin ehditään käymään läpi. Yhden tärkeän osion ehdimme käydä läpi, se koski Pirkanmaata erityisesti. Pirkanmaalla suoritettiin tärinä tutkimus, josta lähti kysely 500 pirkanmaalaiselle hiojille, hitsareille ja levypeltisepille ja heillä oli mahdollisuus osallistua tärinätutkimukseen. Kyselyyn vastasi 270 henkilöä. 87 altistuvaa ja 46 – ei altistuvaa on käynyt työlääketieteen klinikalla jatkotutkimuksissa, joka sisälsi kattavasti tärinään altistumiseen liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksen tuloksena oli 24 tärinä ammattitautia ja 12 rannekanavaoireyhtymää. Tutkimuksen tulos oli merkittävä, kun tätä tutkimusta ennen Suomessa oli luokiteltu vain vuosina 2000–2002 45 ammattitautia, kun vertailuksi Englannissa oli samoina vuosina määritelty 1009 tärinätautia. Toisin sanoen Suomessa tärinätauti on alidiagnosoitu ammattitauti. Sitä ei vielä tunnisteta lääkäreiden taholta tai edes oma työterveyslääkäri. Tähän on luvassa lääkäreille koulutusta. Metallialalla ei mielletä tekevänsä tärinä töitä, ”käytän vain pulttipyssyä vähän, kun olen asentaja” Ammattitaudin ehkäisemiksi, työpaikoille on laadittava tärinäntorjunta ohjelma.

Kevensimme tunnelmaa koulutuksen jälkeen ja menimme syömään pientä suolapalaa läheiseen kuppilaan ja jokainen lähti sen jälkeen kulkemaan taas omia polkujaan…

Kiitos mukana olleille! Toivottaa opintosihteeri Kirsi Tuomisto.

Työsuojelu seminaari 23.1.2010


13

Meidän yhteiskuntamme sanotaan perustuvan demokraattiseen päätöksentekoon. Niin sanotaan, mutta totuus on toinen. On olemassa hyvin vahvat taustavoimat, jotka ovat kaukana demokraattisesta päätöksenteosta. On suuria yrityksiä ja heidän lakeijoitaan, jotka sanelevat työllisyyteen ja verovaroin toteutettaviin investointeihin liittyvistä asioista. On demokratian irvikuva, kun kansalaiset eivät tiedä hankkeista mitään niiden valmistusvaiheessa. Varsinkin suurimmat investoinnit junaillaan ”suurimpien” puolueiden johtotason kabineteissa yhdessä suuryritysten johdon kanssa. Jo tehdyn, yksimielisen valtuuston tekemän päätöksen Tampereella voi nämä taustavoimat mitätöidä. Valtuusto teki nimittäin yksimielisen päätöksen taannoin, että ”asunnottomuus Tampereella poistetaan tämän valtuustokauden aikana”. Päätös vaihtuikin, että ”asunnottomuus puolitetaan”. Kysymys olisi ollut varsin marginaalisesta investoinnista ja olisi tullut tarpeeseen.

Vähävaraisen puolustaminenko populismia? Hyvin herkästi saa nykyisin populistin leiman jos yrittää puolustaa kaikkein heikommassa asemassa olevien etuja. Samoin on puhdasta kateutta jos yrittää esittää rikkaiden vastuun lisäämistä. ”Omat koirat purivat”, kun eduskunnassa puhemies yritti edes jonkunlaista tolkkua tuhlailevaan rahan käyttöön edes ”esimerkin” omaisesti. Kas siinäpä esimerkki, että suutari pysyköön lestissään. Äänestys oli myös esimerkki siitä, että kun

on salainen äänestys, voi vähän ”kiukutella”. Muutenhan poliittinen ura voisi olla katkolla, jos ”syyllinen” paljastuisi. Eduskunnassa on tasan yksi luokkapuolue, joka ei salli mitään lipsumista periaatteista. Olisikin syytä saada myöskin todellinen vaihtoehto tälle menolle, sitähän Arkadianmäellä ei nyt ole. Ahtaajien vaatimus muutosturvasta on perusteltu ja askel oikeaan suuntaan. Ymmärrettävää on kauhistus työnantajan taholla. Sehän vaikeuttaisi jonkin verran irtisanomisten tulvaa työelämässä. Suomen lähes ilmainen irtisanominen on kipeä asia työntekijäosapuolen kannalta. Vain poliittisen muutoksen ja uusien valintojen avulla on mahdollista asia korjata. Me voimme sen tehdä, jos niin haluamme.

Pertti Keihänen

Demokratian "taustavoimat"


14

- Jäsenyys- ja työssäoloehto

Ensi vuonna työtön työnhakija voi saada ansiopäivärahaa lyhyemmän jäsenyyden ja työssäolon jälkeen. Nykyisin ensimmäistä kertaa ansiopäivärahaa saavan jäsenen työssäoloehto on 43 kalenteriviikkoa. Vuonna 2010 palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun hän on ollut työssä vähintään 34 kalenteriviikkoa (noin 8 kk) 28 työttömyyttä edeltäneen kuukauden aikana. Työajan tulee edelleen olla vähintään 18 tuntia kunakin kalenteriviikkona.

Jäsenyysehto lyhenee 10 kuukaudesta 34 viikkoon.

Jos työtön ei ole saanut aikaisemmin työttömyyspäivärahaa, uutta lyhyempää jäsenyys- ja työssäoloehtoa voidaan soveltaa sitten, kun jäsen on ollut työssä vuonna 2010 vähintään yhden kalenteriviikon.

- Työttömyysajan koulutusetuudet muuttuvat

Työttömän koulutustuki ja koulutuspäiväraha poistuvat. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu ovat jatkossa työllistymistä edistäviä palveluja. Niiden ajalta jäsenelle maksetaan suurempaa ansiopäivärahaa kuin työttömänä ollessa.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat lisäksi työkokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu, työ- ja koulutuskokeilu, maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet sekä kuntouttavatyötoiminta. Toimenpiteisiin osallistumisesta sovitaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa työllistymissuunnitelmassa tai työnhakusuunnitelmassa.

Työtön työnhakija voi opiskella omatoimisesti ilman, että hänellä on vähintään 10 vuoden työhistoria. Omaehtoisesti voi esim. suorittaa kesken jääneen tutkinnon. Ansiopäivärahaa on mahdollista saada omaehtoiseen opiskeluun, jos jäsen on täyttänyt 25 vuotta viimeistään opintojen alkamishetkellä, opinnot ovat päätoimisia ja TE- toimisto toteaa opiskelun tarpeelliseksi. TE- toimisto arvioi, ovatko opinnot sellaisia, että niitä voidaan tukea ansiopäivärahalla.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava ansiopäiväraha kuluttaa 500 päivän enimmäismaksuaikaa.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tai omaehtoisten opintojen ajalta työttömälle maksettavan ylläpitokorvauksen määrä nousee. Ensi vuonna ylläpitokorvaus on 9 euroa päivässä. Korotettu ylläpitokorvaus on 18 euroa päivässä. Ylläpitokorvaus maksetaan ansiopäivärahan lisäksi. Ylläpitokorvausta voi saada lisäksi osallistumispäiviltä työkokeiluun, työelämävalmennukseen, työharjoitteluun sekä työnhakuvalmennukseen.

- Ansiopäivärahan korotusosat

Ansiopäivärahaan voidaan maksaa uutta korkeampaa korotusosaa työttömyyden alkaessa enintään 20 päivältä, pitkän työuran päätyttyä enintään 100 päivältä tai työllistymistä edistävien palvelujen ajalta enintään 200 päivältä. 20 päivältä maksettava ansiopäivärahan korotettu ansio-osa edellyttää 3 vuoden työssäoloa ja 100 päivältä maksettavalla korotetulla ansio-osalla on samat edellytykset kuin entisellä korotetulla ansio-osalla. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava korotusosa ei sitä vastoin edellytä työhistoriaa eikä työsuhteen päättymisen syyllä ole merkitystä.

Työttömyysturvalainmuutokset 1.1.2010 alkaen


15

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta jäsen voi saada tietyin edellytyksin ansiopäivärahaan myös muutosturvan ansio-osaa, joka on määrältään korotettua ansio-osaa suurempi. Saamisen edellytykset ovat samat kuin nykyisellä työllistymisohjelmalisällä.

Työttömyyskassa tarkistaa ansiopäivärahan määrän automaattisesti ja myöntää korotusosat niille jäsenille, joille ne lain mukaan kuuluvat.

- Maksussa olevat koulutustuet

Vaikka koulutustuki poistuu 1.1.2010 alkaen, lain voimaan tullessa maksussa olevat koulutustuet maksetaan koulutuksen loppuun asti nykyisten säännösten mukaan. Koulutustukena maksetut päivät eivät kerrytä ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaa. Ylläpitokorvaus maksetaan ensi vuonna uuden määrän mukaisena.

- Koulutuspäiväraha muutetaan ansiopäivärahaksi

Vuoden vaihteessa omaehtoisessa koulutuksessa olevien jäsenten koulutuspäiväraha muuttuu 1.1.2010 alkaen ansiopäivärahaksi ja sitä maksetaan enintään 565 päivää. Myös ylläpitokorvaus maksetaan.

-Lisäpäiväoikeus

Vuoden alusta lisäpäiväoikeuden alkamisikä nousee 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee niitä työnhakijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Ansiopäiväraha maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jona jäsen täyttää 65 vuotta.

500 päivän jälkeen maksettavien lisäpäivien saaminen edellyttää lisäksi, että jäsen on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä ja että jäsenelle on kertynyt työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana.

-Työntekijämaksujen vaikutus

Työttömyyskassan maksamien etuuksien perusteena olevasta palkkatulosta tehtävä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua vastaava vähennys laskee vuonna 2010 3,50 prosenttiin, kun se oli aiemmin 4,50 prosenttia.

- Lyhennetyn työviikon lomautuspäiviltä täysi päiväraha

Lyhennettyjen työviikkojen ajalta maksetaan täyttä päivärahaa, ei soviteltua päivärahaa. Työaikaraja on lyhennetyssä työviikossa 80 prosenttia, jolloin yhdeltäkin lomautuspäivältä viikossa voidaan maksaa täyttä päivärahaa. Tämä on voimassa 4.1.2010 ja 2.1.2011 väliseen aikaan sijoittuvissa lomautuksissa.

METALLI SEISKAN JÄÄKIEKKOVUORO

perjantaisin klo 15-16Tesoman jäähallissa,Tuomarinkatu7

Tarkemmat tiedot:Ari Selkilä puh. 044 5889270Mika Viirre puh. 040 0741021


16

Lauantai aamu 6.3.10, pak-kasta -10 astetta, ei ole mitään uutta sillä talvi 2009-2010 jää historiaan harvinaisen kovana pakkas- sekä lumitalvena. Pit-kät jaksot, jopa yli -20 astetta ja lunta 40 senttiä, jopa ylikin.

Jäitäkin on kokolailla hyvin, jos on vettäkin, jään päällä nimittäin, ainahan sitä jään alla on tupannut olemaan, enem-män ja vähemmän.

Oli taas vuosi kulunut edel-lisistä pilkkikisoista ja nyt oli taas se päivä, kun kisailtiin seiskan pilkkimestaruuksista Mallasvedellä. Eräiden yhteen-sattumien vuoksi jäi osanottaja määrä vähäiseksi, arviolta 30-40 oli lähtenyt jäälakeudelle ahvenet mielessään.

Tänävuonna jäälle ei ollut voitu ajaa kelkkauria, jäällä ole-van veden vuoksi. Ei siis ollut minkäänlaisia apuja pilkkijöillä. Kahlattava oli, jos tahtoi pääs-tä apajille ja siinä vesi roiskui!

Mutta sieltä kaukaa Kivitokeen suunnalta ne voittokalat tänä-kin vuonna kannettiin vaakalle, vai mikä se paikka nyt olikaan?

Tuli kisapaikalle parisen tuntia myöhässä, joten en nähnyt lähtöä, kisoja oli siis käyty jo parisen tuntia. Jä-tin autoni parkkiin, missä niitä olikin jo ruuhkaksi asti. Tullessani pihaan, ihmettelin reppujen ja kairojen määrää, ketään ei näkynyt lähimailla-kaan, missä porukat?

Astelin pirttiin ja kas siellä oli "ruatti ruaalla", niin kuin ennen sanottiin. Parisen kymmentä "immeistä ryysti ärtsoppaa" keskittyneen näköisinä. Lau-suin sentään huomenet, vaikka kello näytti vähää vaille yhtä-toista.

Naiset olivat tarjoilu pöytänsä takana hyvin palvelualttiinnä-köisinä. Minullekin lyötiin täysi soppakuppi eteeni heti sen pa-

remmin kyselemättä. Kuumaa se oli, mutta hemmetin hyvää, kuten tavallista(ei täällä kos-kaan huonoa ole saanutkaan), ei sen puoleen.

Kyselin, tokko ovat jäällä käyneetkään, kun näin hyvää soppaakin on tarjolla? Moni oli saanut tarpeekseenkin, su-keltelemisesta, niin kuin siinä leukailivat, eikä mikään ihme ollenkaan. Moni oli jo rannasta heti kääntynyt takaisin, kun totesivat tilanteen. Kahvit vielä ryystettyäni painelin pihalle, välttääkseni sulamisen, pirtissä oli tosiaan kuuma.

Painelin rantaan ja katselin selällepäin, niin kyllä siellä ho-risontissa joitain pieniä pisteitä erotin, kyllä olivat jaksaneet pitkälle kahlata. Mutta siellähän ne kalatkin kai ovat? Suurin osa oli asettunut saarten seu-tuville, sielläkin oli yritys kovaa, kairojen rouske kuului rantaan


17

METALLI SEISKAN PILKKIKISAT

selvästi ja aurinko paistoi täy-deltä terältään, kevät on tullut!

En yrittänytkään lähteä jäälle kipeän jalkani kanssa, vaan lähdin k-rilli katokselle päin, sieltä tulevien mehevien tuoksujen suuntaan. Makkaran paistaja siellä esitteli tuottei-taan, enkä voinut kieltäytyä.

Aurinko helotti ja häikäisi silmiä ja mihin ei tuuli sopinut, siinä jo tarkeni kummasti.

Aika kului leppoisissa mer-keissä, osa porukkaa oli jättä-nyt leikin sikseen ja kahlailivat rantaan ja sitä mukaa kalat vaakalle. Tosi kalamiehet vain viipyivät poissa, käyttäen koko ajan hyväkseen. Aivan viimei-sen tunnin lopulla he sitten kiiruhtivat kymmenkiloisine saaliineen rantaan, eikä heistä juurikaan havainnut rasituksen merkkejä, kovaa sakkia todella.

Saaliit täytyi jakaa useam-paankin pussiin, sillä vaaka ei ottanut päälleen kuin viitisen kiloa kerrallaan. Vaaka miehel-lä riitti puuhaa, mutta tulokset selvisivät kuitenkin aikanaan ja voittajat löytyivät joka sarjaan. Samat nimet siellä taaskin komeilivat keulassa, niinkuin ennenkin, ei ole maailma muuttunut miksikään. Seurasi palkintojen jako, joita oli ehkä vähemmän entisiin vuosiin verrattuna.

Kalapussit mukanaan väki häipyi pikkuhiljaa autoilleen. Bussin mukana tulleet joutuivat vielä odottamaan hetken, että paikat mökillä saatiin siedettä-vään kuntoon.

Jo ennen kolmea pääsi bussi lähtemään kaupunkiin ja vilske rannassa hiljeni, vain jäljet jäi-vät kertomaan tapahtumasta.

Päivä oli taas onnistunut ihan hyvin, hommat oli suoritettu vanhalla rutiinilla. Oli saatu vaihtelua pitkän pakkasjak-son viimein hellitettyä. Että tälläinen tapaus tällä kertaa. Toivotaan, että tulevana talve-nakin olisi sen verran jäitä, että päästäisiin harrastamaan tätä jaloa urheilumuotoa ja kisaa-maan paremmuudesta. Lunta ja pakkasta vaan saisi olla vähemmän, kuin tänä talvena.

Että hyvää kevättä vain kaikille, ikään ja sukupuoleen katsomatta, nähdään taas!

Paavo Koskinen


18

Pilkkikisojen tulokset

Veteraanit:1. Kortteinen Martti

6826g2. Lahtinen Kari

3574g3. Luostarinen Esa

3030g4. Sutinen Hannu

2893g5. Pohja Matti

1681g6. Kaski Markku

1278g7. Vänskä Kauko

991g8. Mattila Seppo

985g9. Moisio Seppo

940g10. Siukola Seppo

613g11. Palomäki Pekka

496g

Naiset:1. Mansikkamäki Sirpa

10186g2. Rintamaa Margit

1790g3. Moisio Aune

800g4. Sievilä Eeva

187g5. Pohja Anna-Maija

160g6. Aholainen Outi

34g

Nuoret:1. Vänni Ville

742g2. Aalto Arttu

721g3. Aalto Jouni

602g4. Stenberg Niko

373g5. Raittinen Teemu

365g

Miehet:1. Mansikkamäki Janne

14838g2. Rintamaa Pekka

8328g3. Hakala Jyri

7249g4. Toiva Tomi

6511g5. Ahonen Kari

5596g6. Määttänen Jarno

2397g7. Schadrin Pauli

2219g8. Aalto Anssi

907g9. Raittinen Marko

401g


19

Tänä vuonna saaliinsa punni-tukseen toi 31 henkilöä.

Suurimman ahvenen, joka oli myöskin kisojen suurin kala, pilkki tällä kertaa Kasken Markku ja painoa tällä pedolla oli 186g.

Pienimmän kalan palkinnon pokkasi Aallon Anssi, puntarin näyttäessä 9 grammaa.

Kisojen suurin henkilökohtai-nen saalis oli 14838g ja pienin 34g ja joukkuekisan voittoon vaadittiin 19356g saalis.

Palkintoja Metalli Seiskan lisäksi lahjoittivat: Vaahto Oy, Katsa Oy, Bronto Skylift Oy, sekä Holapan Lissu.

Lämpimät kiitokset talkoolai-sille, palkintoja lahjoittaneille ja tottakai itse kilpailijoille. Ta-paamisiin taas vuoden kulut-tua sankoin joukoin kireiden siimojen merkeissä.

Petri Lahtinen

Joukkueet:1. Metso Power 19356g Ahonen Kari Hakala Jyri Toiva Tomi

2. Lokomo 11678g Kortteinen Martti Kaski Markku Lahtinen Kari

seiska-lehti 1/2010

Documents