Marraskuu 2013

SEMINAARINMÄEN LIIKENNESUUNNITELMA RAPORTTI

SEMINAARINMÄEN LIIKENNESUUNNITELMA RAPORTTI

T F

RAPORTTI

ALKUSANAT

Seminaarinmäen alueelle laaditaan asemakaavamuutosta, jossa tarkistetaan vanhentunutta kaava- ja suojelutilannetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää Seminaarinmäen kulttuurihistoriallisesti sekä arkkitehtonisesti ja luontoarvojen puolesta merkittävä kokonaisuus. Tämä liikennesuunnitelma on kaavamuutoksen tarpeisiin laadittu selvitys alueen liikenteestä pysäköinnin, jalankulun ja pyöräilyn reittien sekä pyöräpysäköinnin osalta. Selvityksessä on tarkasteltu pyöräilyn pääreittejä alueen sisällä sekä kaupunginlaajuisesti, pysäköinnin ja huoltoliikenteen järjestelyjä sekä päivitetty autopaikkanormistoa, määritetty pyöräpysäköinnin kannalta tärkeimmät kehitettävät alueet ja pyöräpysäköintinormi. Työn laadinnasta ovat vastanneet projektipäällikkö Riikka Salli sekä suunnittelijat Leena Manelius, Tiina Niemi ja Juho Suolahti Ramboll Finland Oy:stä.

RAPORTTI

Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat 1 1.1 Suunnittelualue 1 1.2 Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset 2 1.3 Suunnittelulle asetettuja tavoitteita 3 2. Nykytilanne 5 2.1 Autopysäköinti 5 2.2 Pyöräpysäköinti 6 2.3 Jalankulun ja pyöräilyn reitit 7 2.4 Huoltoliikenne 8 2.5 Joukkoliikenne 9 3. Liikenteen yleissuunnitelma 11 3.1 Autopysäköinti 11 3.2 Pyöräpysäköinti 13 3.3 Jalankulun ja pyöräilyn reitit 15 3.4 Jalankulun ja pyöräilyn reittien laatuvaatimukset 16 3.5 Huoltoliikenne yleissuunnitelmassa 17 3.6 Suunnitelman yksityiskohtia 20 3.6.1 Seminaarinaukio, kirjasto ja päärakennus 20 3.6.2 Liikunta, Lozzi ja Ilokivi 21 3.6.3 Uimahalli, Normaalikoulu 22

LIITTEET

Liite 1 LIIKENNESUUNNITELMAKARTTA

RAPORTTI

1

1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylässä keskustan tuntumassa rajautuen yksisuuntaiseen Seminaarinkatuun ja pääkatuina toimiviin Keskussairaalantiehen ja Voionmaankatuun. Pitkäkatu rajaa aluetta luoteispuolella ja toimii kokoojakatuna. Kaikilta kaduilta on autoliikenteen yhteys suunnittelualueelle. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1.

Alueen mm. Alvar Aallon ja Arto Sipisen suunnittelemat rakennukset, puistoalueet ja pihat muodostavat arvokkaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jota halutaan kaavamääräyksin suojella.

Kuva 1 Suunnittelualueen rajaus.

RAPORTTI

2

1.2 Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset

Alueelle on laadittu useita suunnitelmia ja selvityksiä, jotka ovat toimineet lähtötietoina liikennesuunnitelman laadinnassa.

Aluetta koskevia suunnitelmia:

Seminaarinmäen jätehuollon yleissuunnitelmassa sekä suunnitelman päivityksessä määriteltiin alueen jätepisteiden sijoittumista sekä niiden ajoyhteyksiä. (Senaatti-kiinteistöt 2008 & SYK 2013)

Luontoselvityksen mukaan alueella esiintyy lepakoiden ja liito-oravien asuinalueita, joiden kulkuyhteydet tulee varmistaa. Lisäksi muutamien uhanalaisten kasvilajien esiintymiä sijoittuu suunnittelualueelle. (Jyväskylän kaupunki 2009)

Maisemaselvitys ja –hoito-ohjelma esitti mm. arvokkailla puistoalueilla sijaitsevien pysäköintialueiden poistoa. (Senaatti-kiinteistöt 2009)

Pysäköintitilanne 16.7.2008 kartoitti nykyisen pysäköinnin määriä.

Pyöräpysäköinnin hankintaselostus ja nykytilanne –selvityksen mukaan alueen pyöräpysäköintiä parannetaan kaksinkertaistamalla pysäköintipaikkojen määrä sekä lisäämällä runkolukittavia telineitä. (SYK & Jyväskylän yliopisto 2012)

Seminaariaukion luonnossuunnitelma esitteli ajatuksen aukiomaisesta (shared space -tyyppisestä) ratkaisusta Seminaarinkadulle. (Pallasmaa 2003)

Jyväskylän yliopiston liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2007-2012 kartoitettiin liikenteen kannalta ongelmallisimpia paikkoja Jyväskylän yliopiston kampusalueilla. (Jyväskylän yliopisto 2012)

Lähialueita koskevia suunnitelmia

Hippoksen pysäköinnin esiselvitys määritteli Hippoksen pysäköinti olevan tulevaisuudessa maksullista, rakenteellisesti toteutettua ja keskitettyä. (Jyväskylän kaupunki 2012a)

Ruusupuiston asemakaavamuutoksen tavoitteena on täydentää Ruusupuiston julkisten rakennusten kokonaisuutta arkkitehtuuriltaan korkeatasoisella yliopistorakennuksella. Sen yhteydessä on tutkittu myös pysäköintiratkaisuja sekä jalankulun ja pyöräilyn reittejä.

Jyvässeudun joukkoliikennesuunnitelman mukaan kampusalueen joukkoliikenteen palvelutaso paranee opiskelija-asumisen ja kampusten välillä kulkevan kampuslinjan avulla. (Jyväskylän kaupunki 2012b)

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko (2013) määriteltiin pää- ja aluereittien osalta Jyväskylän kaupungin alueelle. Seminaarinmäen läpi kulkee ohjeellinen aluereitin linjaus.

Jyväskylän yliopiston kampusvisio, jonka Suomen yliopistokiinteistöt on laatinut, on yksi lähtökohta yliopistokampusten pitkän tähtäimen kehittämisessä.

Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelman mukaan suunnittelualueen liikennejärjestelyt tulevat pitkällä tähtäimellä muuttumaan kuvan 2 mukaisesti (Jyväskylän kaupunki 2012c).

Ruusupuiston kiertoliittymä Vapaudenkadun ja Keskussairaalantien liittymässä mahdollistaa Seminaarinkadun katkaisemisen ajoneuvoliikenteeltä.

Vapaudenkatu tulee toimimaan joukkoliikennepainotteisena kaksisuuntaisena katuna, jolloin Hannikaisenkadun idän suunnan pysäkki voidaan siirtää Vapaudenkadulle.

Vaasankatu muutetaan kaksisuuntaiseksi pohjoispäästä ja se toimii osana keskustan kehää.

Kauppakatu muutetaan shared space -kaduksi.

RAPORTTI

3

Kuva 2 Keskustan autoliikenneverkko tavoitetilanteessa (Jyväskylän kaupunki 2012c).

1.3 Suunnittelulle asetettuja tavoitteita

Jyväskylän yliopiston kampusalueille laaditaan parhaillaan kampusvisiota. Visiossa yhtenä ajatuksena Seminaarinmäellä on autoton kampusalue, jonka mukaan kävely ja pyöräily asetetaan kulkutavoista etusijalle.

Jyväskylän seudulla liikennepolitiikan yhtenä päämääränä on edistää joukkoliikennettä ja sen houkuttelevuutta. Tavoitteena on kasvattaa seudun joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nykyisestä 5 prosentista 7 prosenttiin. (Jyväskylän kaupunki 2012b)

Seminaarinmäen alueen autottomuutta tukee joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus.

Suunnitelman tavoitteet kävelylle ja pyöräilylle: Alueen sisälle määritellään kulttuuriympäristöön sopivat, sujuvat, selkeät ja turvalliset yhteydet. Suunnitelmassa otetaan huomioon tärkeimmät kaupunginlaajuiset ulkoilu- ja pyöräilyreitit keväällä 2013 valmistuvan Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkon määrittelyn mukaisesti. Laadukasta, helposti saavutettavaa pyöräpysäköintiä tarjotaan riittävästi myös tulevaisuuden tarpeisiin Pyöräilyn pääreiteillä jalankulkijat pyritään erottelemaan pyöräilijöistä.

Otetaan huomioon Seminaarinkadun ja Kauppakadun aukiosuunnitelmat.

RAPORTTI

4

Autottomaan kampukseen liittyy alueen sisäisen moottoriajoneuvoliikenteen rauhoittaminen ja turvallisuuden parantaminen.

Suunnitelman tavoitteet joukkoliikenteelle:

Otetaan huomioon Jyvässeudun joukkoliikennesuunnitelmassa esitetty kampuslinjan suunnitelma sekä Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelman muutokset joukkoliikenteen osalta.

Suunnitelman tavoitteet auto- ja huoltoliikenteelle:

Vähennetään autojen pysäköintipaikkoja ja autoliikennettä maisemallisesti arvokkailla alueilla kampusalueen sisällä.

Varmistetaan tulevan kaavan autopaikkanormin mukaisten autopaikkojen sijoittuminen alueelle.

Jäsennellään olemassa olevia, säilytettäviä pysäköintialueita ja varmistetaan niille turvalliset ajoyhteydet.

Vähennetään huoltoliikenteen aiheuttamia häiriöitä erottamalla jalankulun ja pyöräilyn pääreitit huoltoreiteistä, mikäli mahdollista.

RAPORTTI

5

2. NYKYTILANNE 2.1 Autopysäköinti

Seminaarinmäen kampusalueella on nykytilanteessa yhteensä noin 550 autopaikkaa (kuva 3). Marraskuussa 2012 tehtyjen pysäköintilaskentojen perusteella käyttöasteet alueella olivat 40-100 % (kuva 4). Hippoksen sorapintaisella pysäköintialueella (arvioitu määrä 157 autopaikkaa) oli laskenta-ajankohtana alikäyttöä, mutta siihen ovat vaikuttaneet uimahallin ym. rakennusten remontit. Osa pysäköintialueista oli pois käytöstä laskenta-ajankohtana.

Kuva 3 Seminaarinmäen pysäköintipaikkojen määrä nykytilanteessa.

RAPORTTI

6

Kuva 4 Seminaarinmäen alueen autopaikkojen käyttöaste 14.11.2012 maastokäynnin perusteella.

Ajoyhteydet pysäköintialueille risteävät alueen sisäisten jalankulun ja pyöräilyn kanssa monin paikoin. Sorapintaiset pysäköintialueet ovat jäsentymättömiä, niiden autopaikat on merkitty liikennemerkein. Vain asfaltoiduilla pysäköintialueilla pysäköintipaikat on merkitty maalauksin. Kaikki paikat ovat maksuttomia, mutta osa pysäköinnistä on aikarajoitettua kiekkopysäköintiä ja osa vain henkilökunnan käyttöön tarkoitettua.

Pysäköintinormit ajantasakaavassa ovat seuraavat:

• Pitkäkatu 1 hoitopaikkojen ja henkilökunnan määrän mukaan

• Normaalikoulu 1ap/300 kem2

• Yo-talo 1ap/100 kem2

• Muu alue 1ap/200 kem2

2.2 Pyöräpysäköinti

Pyöräpysäköinti on Seminaarinmäen alueella nykytilanteessa järjestymätöntä ja maastokäynnin perusteella paikkojen määrä on riittämätön. Alueella on nykytilanteessa noin 900 pyöräpysäköintipaikkaa. Pyöräpysäköinti on suurimmaksi osaksi toteutettu perhostelineillä (kuva 5). Kyseisen mallin telineessä pysäköityjen polkupyörien väli ei ole suositusten mukainen ja telinemalli voi vaurioittaa polkupyörän pinnoja. Molemmin puolin pysäköitäessä pyörien välinen etäisyys on riittävä, mutta lähes kaikki nykyiset telineet on sijoitettu rakennusten seinustoille katosten ääreen.

RAPORTTI

7

Kuva 5 Pyöräpysäköinti on Seminaarinmäen alueella toteutettu pääosin Lehtovuori-mallisena ns. perhostelineinä, mutta myös muita malleja löytyy alueelta.

2.3 Jalankulun ja pyöräilyn reitit

Suunnittelualueen sisällä kulkee lukuisa joukko hiekkapintaisia, asfaltoituja tai polkumaisia yhteyksiä (kuva 6), joita käyttävät sekä pyöräilijät, kävelijät, huoltoliikenne että henkilöautoliikenne. Alueella sijaitsee myös Normaalikoulun alakoulu, minkä vuoksi alueella liikkuu välitunneilla sekä koulun alkamis- ja päättymisaikoina paljon koululaisia. Osa kulkuyhteyksistä liittyy alueen puistoihin ja niiden reitteihin, joiden kunnostaminen etenee alue kerrallaan.

Kuva 6 Alueen sisäisten yhteyksien verkosto (Senaatti-kiinteistöt 2009).

Seminaarinmäen kampusalueen läpi kulkeva Kehä Vihreä (kuva 7) on keskustaa kiertävä kulttuuri- ja viherympäristöjen verkosto. Yhteyden pohjoiseen Seminaarinmäeltä on suunniteltu tulevaisuudessa kulkevan Voionmaankadun ylittävän sillan kautta, mutta sillan toteuttamisesta tai aikataulusta ei ole tarkempia suunnitelmia.

RAPORTTI

8

Ongelmia alueen sisäisessä liikkumisessa ovat:

Puutteellinen opastus

Selkeät alueen sisäiset pääreitit puuttuvat

Risteäminen pysäköintialueiden autoliikenteen ja huoltoliikenteen kanssa

Ympäristön asettamat haasteet (kulttuurihistoria, reittien kapeus, korkeuserot)

Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden konfliktit

2.4 Huoltoliikenne

Jätehuollon nykyiset reitit on esitetty kuvassa 8 (SYK 2013). Tiedot kuljetusreiteistä saatiin jätehuoltoa suorittavilta yhtiöiltä. Tyhjennysväli keräyspisteillä on kerran viikossa ja kerääminen on rytmitetty siten, että alueella käydään kerran päivässä jollain keräyspisteellä. Myös muu huoltoliikenne käyttää samoja reittejä jätehuollon kanssa.

Kuva 7 Kehä vihreä muodostaa kulttuuri- ja viherympäristöjen verkoston.

RAPORTTI

9

Kuva 8 Seminaarinmäen jätehuollon keräyspisteet ja tyhjennysreitit vuonna 2013 (SYK 2013).

2.5 Joukkoliikenne

Seminaarinmäen joukkoliikenteen palvelutaso on erinomainen. Keskussairaalantiellä ja Voionmaankadulla tulee liikennöimään yli 200 vuoroa arkivuorokaudessa (Jyväskylän kaupunki 2012b). Suurin osa paikallisliikenteen linjoista ohittaa Seminaarinmäen alueen kävelyetäisyydeltä. Kuvassa 9 on esitetty alueen tärkeimmät pysäkit sekä joukkoliikennereitit. Jyvässeudun joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty opiskelijoiden aloitteesta entisen rengaslinjan muuttamista heilurilinjaksi välillä Kortepohja-Viitaniemi-Keskusta-Mattilanniemi-Kuokkala palvelemaan paremmin kampusalueiden sekä opiskelijoiden asuinalueiden välistä liikennettä. Tämän linjan Seminaarinmäkeä palvelevat pysäkit tulevat sijaitsemaan Vapaudenkadulla sekä Hannikaisenkadulla ennen Ruusupuiston kiertoliittymän rakentamista. (Jyväskylän kaupunki 2012b)

RAPORTTI

10

Kuva 9 Joukkoliikenteen nykyiset reitit ja pysäkit.

RAPORTTI

11

3. LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA 3.1 Autopysäköinti

Seminaarinmäen alueen rakennusoikeudesta on toteutunut 85 050 kem2. Toteutuneen rakennusoikeuden ajantasakaavan mukainen autopaikkatarve on laskettu suunnittelualueelle Pitkäkatu 1:stä lukuun ottamatta taulukossa 1 kuvan 10 mukaisella aluejaolla.

Taulukko 1 Ajantasakaavan autopaikkatarve.

ALUE Rakennus kem2 määräys 1/ kaavan ap-tarve kaavan ap-tarve

1

B 6200 200 31,0

90,6

D 1520 200 7,6 M 2660 200 13,3 H 2410 200 12,1 A 2110 200 10,6 T 3220 200 16,1

2 Ku 6050 300 20,2 20,2 3 UH+laajennus 10150 200 50,8 50,8

4

E 1070 200 5,4

92,8

K 4550 200 22,8 G 390 200 2,0 R 360 200 1,8 Ri 80 200 0,4 Pa 100 200 0,5 C 6400 200 32,0 F 1570 200 7,9 S 1630 200 8,2 Pu 140 200 0,7 V 1180 200 5,9 O 1080 200 5,4

5 Y 6330 100 63,3

100,4 P 4400 200 22,0 U1+U2 3010 200 15,1

6 L 11620 200 58,1 58,1 Yhteensä Yhteensä 78230 413 413

Kuva 10 Autopaikkatarpeen laskennassa käytetty aluejako.

RAPORTTI

12

Alueen ajantasakaavan kaavamääräyksen mukaan autopaikkatarve on yhteensä noin 415 autopaikkaa. Pitkäkatu 1:n autopaikkatarve normilla 1/200 on tämän lisäksi yhteensä 34 paikkaa. Nykyisen kaavan mukainen paikkamäärä on sijoitettavissa alueelle, vaikka autopaikkoja vähennetään maisemallisesti tärkeiltä alueilta.

Suunnittelualueelle esitetään autopaikkanormiksi seuraavaa:

Normaalikoulu 1 ap / 300 kem2

Uimahalli 1 ap /100 kem2

Muu alue 1 ap / 170 kem2

Autopaikkatarve kyseisellä pysäköintinormilla on taulukon 2 mukainen. Laskelman mukaan alueelle olisi kaavaluonnoksessa esitettävän autopaikkanormin mukaan sijoitettava yhteensä 529 autopaikkaa.

Taulukko 2 Toteutuneen rakennusoikeuden ja esitettävän kaavamääräyksen mukainen autopaikkatarve.

ALUE Rakennus kem2 määräys 1/

kaavan ap-

tarve

kaavan ap-

tarve 1 B 6200 170 36,5

106,6

D 1520 170 8,9 M 2660 170 15,6 H 2410 170 14,2 A 2110 170 12,4 T 3220 170 18,9

2 (Normaalikoulun ala-aste) Ku 6050 300 20,2 20,2 3 (Uimahalli) UH+laajennus 10150 100 101,5 101,5

4 E 1070 170 6,3

109,1

K 4550 170 26,8 G 390 170 2,3 R 360 170 2,1 Ri 80 170 0,5 Pa 100 170 0,6 C 6400 170 37,6 F 1570 170 9,2 S 1630 170 9,6 V 1180 170 6,9 Pu 140 170 0,8 O 1080 170 6,4

5 Y 6330 170 37,2 80,8 P 4400 170 25,9

U1+U2 3010 170 17,7 6 L 11620 170 68,4 68,4

Pitkäkatu H3+H2+uudisrak 6820 170 40,1 40,1 Yhteensä 85050 527 527

Pysäköintinormin mukainen pysäköintipaikkamäärä on sijoitettavissa alueelle. Autopaikat sijoitetaan LPA-alueille sekä alueen sisällä sijaitseville pysäköintialueille. Liikennesuunnitelmassa esitetyt autopaikkamäärät on esitetty taulukossa 3.

RAPORTTI

13

Taulukko 3 Autopaikat liikennesuunnitelmassa.

Alue/kohde Autopaikkoja Hippoksen LPA 105 Uimahallin LPA (maanalainen ja maanpäällinen yhteensä)

142

Pitkäkatu 1 50 Liikunnan LPA (maanalainen ja maanpäällinen yhteensä)

104

Päärakennus ja juhla-aukio 20 Liikunta 11 Opinkivi 11 Villa Rana 5 Kirjasto 45 Muut 39 Yhteensä 530

Liikuntatieteellisen vieressä olevan nykyisen pysäköintikentän kohdalle sijoitettavaan rakenteelliseen pysäköintilaitokseen mahtuu yhteensä 104 pysäköintipaikkaa. Alueella on mahdollista sijoittaa arviolta 60 autopaikkaa, mikäli maanalaista osaa ei toteuteta. Edellä esitettyjen pysäköintipaikkojen lisäksi alueella on 20 yleistä autopaikkaa Uimahallin LPA-alueella sekä Seminaarinkadulla ja Seminaarinaukiolla sijaitsevat kadunvarsipaikat.

3.2 Pyöräpysäköinti

Pyöräpysäköinnin kehittämiseksi on syksyllä 2012 laadittu suunnitelman, jonka mukaan paikkojen lukumäärä kaksinkertaistuisi noin 900 paikasta 1850 paikkaan. Pysäköintipaikkojen määrä on mitoitettu RT-kortin mukaan (1 paikka 4 opiskelijaa kohti). Seminaarimäellä opiskelupaikkoja on yhteensä 7400 ja henkilökuntaa 840. (SYK & Jyväskylän yliopisto 2012)

Suunnitelman mukaan pysäköintipaikkojen määrää katoksissa lisätään siten, että noin 30 % sijaitsee katoksessa ja 28 % on runkolukittavia. Pyöräpysäköintipaikkojen määrä nykytilanteessa sekä suunnitellut lisäpaikat on esitetty kuvassa 11. Osa lisäpaikoista on jo toteutettu. (SYK & Jyväskylän yliopisto 2012)

Pyöräpysäköintinormiksi esitetään:

Yliopiston alueelle 1 pp / 40 kem2 noin 1720 pyöräpysäköintipaikkaa.

Normaalikoululle 1 pp / 40 kem2 noin 150 pyöräpysäköintipaikkaa.

Uimahallille 1pp / 80 kem2 noin 130 pyöräpysäköintipaikkaa.

RAPORTTI

14

Kuva 11 Pyöräpysäköinnin telinepaikkojen lukumäärä nykyisin sekä 2012 tehdyn suunnitelman mukainen paikkamäärän lisäys. Pyöräpysäköinnin kehittämisen kannalta tärkeimmät alueet on ympyröity kuvassa.

RAPORTTI

15

Pyöräpysäköinti suunnittelualueella on suurimmaksi osaksi luonteeltaan pitkäkestoista päiväpysäköintiä sekä lyhytkestoista pysäköintiä.

3.3 Jalankulun ja pyöräilyn reitit

Jalankulun ja pyöräilyn pää- ja aluereitit suunnittelualueella ja suunnittelualueen läheisyydessä perustuvat Jyväskylän yleiskaavan yhteydessä laadittuun pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkkoon (kuva 12).

Suunnittelualueen läpi kulkee kaupunkitasoinen aluereitti, joka yhdistää opiskelija-asumista yliopiston kampusalueisiin. Pääreitti on määritelty kulkevan keskustasta Yliopistonkatua ja Pitkäkatua pitkin Hippoksen puistoalueen läpi. Radan varteen on suunniteltu uutta pääpyörätieyhteyttä muun muassa Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelmassa (Jyväskylän kaupunki 2012c). Keskussairaalantietä ja Seminaarinkatua pitkin kulkee nykyisiä pyöräteitä, mutta ne eivät kuulu pääpyörätieverkostoon.

Tässä selvityksessä on määritelty Seminaarinmäen alueen sisäiset pääreitit. Sekä kaupunkitasoiset että alueen sisäiset pääreitit toteutetaan laatuvaatimuksiltaan korkeatasoisempina kuin muut reitit.

Lyhytkestoista pysäköintiä varten suunnittelualueella tarvitaan pyörien pysäköintipaikkoja mm. ravintoloiden yhteyteen. Runkolukitusmahdollisuus on suositeltavaa, muttei välttämätöntä.

Pitkäkestoista pysäköintiä varten sijoitetaan pyörätelineitä pyöräilyn pääreittien yhteyteen sekä muihin kohteisiin, joissa pysäköinnin kesto vaihtelee 2 tunnista 12 tuntiin. Pysäköintipaikat on suositeltavaa kattaa ja niissä tulee olla mahdollisuus runkolukitukseen. Paikat sijoitetaan sosiaalisesti valvottuun ja hyvin valaistuun paikkaan. Pyöräpysäköintitelineiden valinnassa on otettava huomioon talvikunnossapidon vaatimukset sekä tulevat tarpeet esim. sähköpyörien lataukselle.

RAPORTTI

16

Kuva 12 Alueen nykyiset pyörätiet, pyöräilyn tavoiteverkko ja alueen sisäiset pääreitit.

3.4 Jalankulun ja pyöräilyn reittien laatuvaatimukset

Suunnittelualueen pyöräilyn pää- ja aluereitit sekä alueen sisäiset pääreitit toteutetaan mahdollisuuksien mukaan jalankulusta erotettuna. Erottelu suositellaan toteutettavan erottelukaistan, taso- tai materiaalieron avulla (kuva 13). Erottelukaista mitoitetaan 0,2-2 metriä leveänä. Toteutustapa voi olla esimerkiksi kiviraita tai leveä erottelukaista, jolle voidaan sijoittaa mm. kadun kalusteita. Suositeltavia jalankulku- ja pyöräteiden leveyksiä on esitetty taulukossa 4. Nykyisellään pyöräilyyn tai kävelyyn tarkoitetut reitit eivät täysin toteuta suositusleveyksiä.

Muita pääreittien laatuvaatimuksia ovat:

• Tasaisuus (pinnan tasaisuus, reunakivet, topografia)

• Turvallisuus (liittymäturvallisuus, konfliktipisteiden määrä)

• Loogisuus ja jatkuvuus (reitinvalinta helppoa etenkin liittymissä)

RAPORTTI

17

Kuva 13 Pää- ja aluereittien poikkileikkaustyyppejä, joilla pyöräilijät ja jalankulkijat on eroteltu. (Kuvan lähde: Jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohjeen luonnos)

Taulukko 4 Poikkileikkausten suositusleveyksiä suunnittelualueella. Käytettävä leveys riippuu kävelijöiden ja pyöräilijöiden määristä.

Pääreitti Aluereitti Alueen sisäinen pääreitti

Pyöräily ja jalankulku eroteltu

Pyöräily 2,5-3,0 m 2,5-3,0 m 2,25-2,5 m

Kävely 2,5-3,0 m 2,5-3,0 m 2-2,5 m

Leveys yhteensä 5-6 m 5-6 m 4,25-5 m

Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie Ei suositella Ei suositella 3-4,5 m

3.5 Huoltoliikenne yleissuunnitelmassa

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen alue on kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokas kohde. Alueen rakennuskanta on pääosin suojeltua ja suojelutavoitteita on asetettu myös alueen maankäytölle. Seminaarinmäen ilme halutaan pitää arvokkaana ja alueella tapahtuva liikenne mahdollisimman vähäisenä. Jätehuollon osalta lähemmäksi tavoitetta voidaan päästä parantamalla jätehuollon nykytilaa.

Seminaarinmäen jätehuollossa on olemassa selkeitä kehitystarpeita (kuva 14):

Päätalon länsipuolella olevan keräyspisteen sijaitsee maisemallisesti ja tyhjennysliikenteen kannalta huonossa paikassa. Keräyspisteen uudelleen sijoittamista tulisi tarkastella. Mahdollista sijoituspaikan voisi hakea joko Päätalon pohjoispuolelta tai tarkastella mahdollisuutta keskittää Päätalon jätehuolto Vanhan ala-asteen, Oppion ja Lozzin keräyspisteisiin.

Lozzin keittiö peruskorjataan. Korjaustöiden ajaksi ravintolakeittiö siirtyy Kirjasto-rakennukseen. Kirjaston jätteenkeräyspisteeseen tarvitaan tällöin enemmän keräysastioita ainakin biojätteelle.

RAPORTTI

18

Lozzin keittiön peruskorjauksen valmistuttua ravintolakeittiö siirtyy takaisin Lozziin. Samassa yhteydessä voisi tarkastella mahdollisuutta luopua rakennuksen länsipuolen keräyspisteestä ja keskittää jätteen keräys rakennuksen itäpuolelle. Samassa yhteydessä tulee tarkastella mahdollisuuksia rakentaa erillinen tiilinen jätekatos Lozzin käyttöön (esimerkkinä Normaalikoulun jätekatos).

Yleisesti keräyspisteiden sijoittelua ja tyhjennysrytmiä muuttamalla on alueella tapahtuvaa liikennöintiä mahdollista rajoittaa. Keräyspisteiden sijoittelussa on hyvä syntyä yhteinen näkemys kampusalueen käyttäjien kanssa. Tyhjennysryhmin tarkastamista voi tilaaja vaatia jätehuoltopalveluntuottajalta.

Kuva 14 Jätehuoltosuunnitelman päivityksen mukaiset suositeltavat muutokset jätteenkeräyspisteiden sijoittelussa suunnittelualueella.

Jätehuollon ajoreiteistä tehtiin tarkastelu liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta. Taulukossa 5 on esitetty jätehuollon, pyöräpysäköinnin tai pyöräilyn sekä kävelyn reittien kehittämisessä huomioon otettavia tekijöitä.

RAPORTTI

19

Taulukko 5 Jätehuoltoreitteihin liittyviä huomioita liikenteen kannalta.

Alue Huomiot

Musica Huoltoajo risteää kävelyreittiä.

Jäteautot joutuvat peruuttamaan ahtaassa tilassa pysäköityjen autojen lomassa sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden seassa.

Pyöräpysäköinnin kehittämisessä on otettava huomioon, että huoltoajon kulku ei esty pysäköidyistä pyöristä.

Kirjasto Kääntyminen pysäköintialueen päässä nykytilanteessa haastavaa suurelle 10 metriä pitkälle jäteautolle. Suuret autot joutuvat peruuttamaan pysäköintialueen läpi päästäkseen katuverkolle.

Mikäli pysäköintialueen pohjoisreunaan lisätään 10 metriä pitkä lastausalue, onnistuu jäteauton kääntyminen.

Etukuormausautot joutuvat todennäköisesti peruuttamaan kadulle joka tapauksessa.

Kääntyviä jäteautoja varten kadun reuna on syytä varustaa matalalla reunakivellä.

Oppio Ajoyhteyden toteutuksessa on otettava huomioon jäteauton kääntymissäde, esim. madalletun reunakiven avulla.

Normaalikoulun ala-aste

Huoltoajo toimii hyvin.

Vanha Normaalikoulu / teknisen työn tilat

Huoltoajo toimii kohtalaisesti.

Villa Rana Ajoyhteyden toteutuksessa on otettava huomioon jäteauton kääntymissäde, esim. madalletun reunakiven avulla.

Uimahalli Sisäinen pääreitti otettava huomioon sekä ala-asteen pyöräpysäköintialue ja koululaisten turvallisuus.

Kääntyminen on mahdollista ilman peruutusta pyörätielle.

Pinsetti Jäte- ja huoltoajo vaatii ajoyhteyden pysäköintialueen läpi.

Jäteauton kulkeminen vaatii peruuttamista pysäköityjen autojen seassa, mikä aiheuttaa turvallisuusriskin.

Ajoreitti risteää kaupunkitasoisen pääreitin kanssa.

Liikuntatieteellinen Mahdollisen pysäköintilaitoksen suunnittelussa on otettava huomioon jätepisteen sijoittelu ja kulkuyhteydet.

Ilokivi Huoltoajon on otettava huomioon aukion ylityksessä pyöräilijät ja jalankulkijat.

Pyöräpysäköinnin ja jätehuollon kehittämiseen tähtäävä suunnittelu on suositeltavaa kytkeä yhteen.

Lozzi Jätepisteiden yhdistämistä suositellaan, jotta autoliikenne vähenee sisäisellä pääreitillä Lozzin länsipuolella.

Päärakennus Huoltoajo ja pyöräily samalla väylällä.

Huoltoajo vaatii vähintään 5 metriä leveän ajoyhteyden, jotta ohittaminen on mahdollista vilkkaalla pyörätiellä.

RAPORTTI

20

3.6 Suunnitelman yksityiskohtia

3.6.1 Seminaarinaukio, kirjasto ja päärakennus

Seminaarinaukio jatkaa Jyväskylän keskustassa Kauppakadulle suunnitellun shared space –kadun periaatteita:

Vesikourut, pysäköintipaikat ja puut rajaavat autoilijalle tarkoitetun tilan.

Poikkileikkauksessa on runsaasti tilaa jalankululle sekä muille toiminnoille.

Kauppakadulla pyöräillään ajoradalla.

Katu voidaan alhaisen nopeustason vuoksi ylittää mistä kohtaa tahansa.

Kuva 15 Havainnekuva Kauppakadulta (Jyväskylän kaupunki 2012b)

Seminaarinkadulta ohjataan pyöräliikenne Seminaarinaukion kohdalta suunnittelualueelle selvästi muusta alueesta erottuvalla pintamateriaalilla. Seminaarinaukion jatkosuunnittelussa on ratkaistava pyöräliikenteen loogiset reitit pyöräväylätyypin muutoskohdassa (ajoradalta pyörätielle siirryttäessä).

Pyöräpysäköinnille varataan riittävästi tilaa aukiolta sekä rakennuksen seinustalta. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää katoksellisen pyöräpysäköinnin sijoitusmahdollisuuksia. Mahdollinen sijoituspaikka on kirjaston pysäköintialueen Seminaarinkadun puoleinen reuna.

Invapysäköintiin tarkoitetut pysäköintipaikat siirretään pysäköintialueelle pääoven edestä kuitenkin ovien läheisyyteen.

Kirjaston pysäköintialueelta varataan jätepisteen läheisyydestä tilaa jäteauton kääntymiselle.

Päärakennuksen suuntaan ajoneuvoliikenne käyttää pyöräliikenteen kanssa samaa väylää. Jalankulku on sijoitettu ajoradan reunalle. Jalankululle varattavaa tilaa suositellaan levennettävän nykyisestä 2,5 metristä. Järjestelyissä on otettu huomioon muistopuiden säilyminen jalkakäytävän ja ajoradan välillä, jäteauton kääntymissäde sekä leveys.

Liikennejärjestelyt on esitetty kuvassa 16.

RAPORTTI

21

Kuva 16 Kirjaston, Seminaarinaukion sekä päärakennukselle johtavan yhteyden liikennejärjestelyt.

3.6.2 Liikunta, Lozzi ja Ilokivi

Keskussairaalantieltä uimahallin suuntaan kulkee kaupunkitasolla pyöräilyn aluereitti. Aluereitin jatkuvuus aukion läpi osoitetaan opasteiden, valaistuksen tai poikkeavan materiaalin avulla. Yhteyden leventämistä tulisi harkita jatkosuunnittelussa. Reittien risteämiskohdissa tulee ottaa huomioon riittävistä näkemistä esim. kasvillisuutta poistamalla. Lozzin edustalla kävelijät ja pyöräilijät on mahdollista erotella toisistaan pintamateriaalilla tai tasoerolla.

Pyöräpysäköintiä kehitetään Liikunnan edustalla olevalla aukiolla. Katoksellisen pysäköinnin sijoittamista alueelle tutkitaan jatkosuunnittelussa. Lozzin edustalle sijoitetaan uusi pyöräpysäköintialue. Ilokiven ja Lozzin välisen alueen pyöräpysäköintiä kehitetään. Samalla tulisi selvittää jätehuoltopisteiden järjestelyt ja kehittämismahdollisuudet. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden sekä jätehuollon risteämisen turvallisuus tulee varmistaa jatkosuunnittelussa.

Liikennejärjestelyt on esitetty kuvassa 17.

RAPORTTI

22

Kuva 17 Liikunnan, Lozzin ja Ilokiven kohdan liikennejärjestelyt.

3.6.3 Uimahalli, Normaalikoulu

Uimahallin edustalta kulkee kaupunkitasolla pyöräilyn pääreitti. Reitillä kävelijät ja pyöräilijät erotellaan toisistaan. Uimahallin viereen toteutetaan linja-autojen pysäköintiin ja kääntymiseen tarkoitettu alue pysäköintialueen reunalle. Pysäköintialueen läpi kulkee ajoyhteys Pitkäkatu 1:een. Pääreitin, aluereitin ja pysäköintialueen ajoyhteyksien risteämiset toteutetaan korotettuina (kuva 18). Normaalikoulun edustalle esitetään saattoliikenteelle tarkoitettua pysäköintialuetta ja levikettä.

Liikennejärjestelyt on esitetty kuvassa 19.

Kuva 18 Esimerkki pyörätien jatkeen toteuttamisesta korotettuna.

RAPORTTI

23

Kuva 19 Uimahallin sekä Normaalikoulun kohdan liikennejärjestelyt.

RAPORTTI

24

Lähteet:

Senaatti-kiinteistöt. 2008. Seminaarinmäen jätehuollon yleissuunnitelma.

Seinaatti-kiinteistöt. 2009. Seminaarinmäen maisemaselvitys ja –hoito-ohjelma.

SYK. 2013. Seminaarinmäen jätehuollon yleissuunnitelman päivitys.

Jyväskylän kaupunki. 2009. Seminaarinmäen arvokkaat luontokohteet.

Jyväskylän kaupunki. 2012a. Hippoksen pysäköinnin esiselvitys.

Jyväskylän kaupunki. 2012b. Jyvässeudun joukkoliikennesuunnitelma.

Jyväskylän kaupunki. 2012c. Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelma.

Pysäköintitilanne 16.7.2008.

SYK & Jyväskylän yliopisto. 2012. Pyöräpysäköinnin hankintaselostus ja nykytilanne

Pallasmaa 2003. Seminaariaukion luonnossuunnitelma.

Jyväskylän yliopisto. 2012. Jyväskylän yliopiston liikenneturvallisuussuunnitelma 2007-2012.

1-1

LIITE 1

LIIKENNESUUNNITELMAKARTTA

SeminaarinmäkiLiikennesuunnitelma

30.10.20131:2000Ramboll Finland Oy