ItSIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI .

rssN 0355-3779

INSTITUTE OF MIGRATIONMIGRATIONSINSTITUTET .

'==.= ,"="==

--==.. :' -

.:=:=+,

:.=-:

, ''="-.=

= ===-i .

.:1i il

Pennanenasema ia suomalaisnaisten

ussihteerin palstati ikka ja muuttoli ike

- Notices

Hj. Lehtisen apurahat

- Bricker

julkaisuja -received

1993

2

SIIRTOLAISUUS

MIGRATION

i++- r

Siirtolaisuus - Migration20. vuosikerta - 20th year

Siirtolaisuusinstituutti e Migrationsinstitutet o Institute of MigrationPiispankatu 3, SF-20500 Turku, Finlandpuh./tel. (9)21-317 536, fax (9)21-23 33 460

o P iiiit oimit t ai a I E dit o r - in - C hi ef : Ol avi Koirukansaso ToimitussihteerilEdit orial Assistant: Tajmi SainJoo Toimittajatl Editors: Maija-Liisa Kalhama, Krister Bjorklundc TaittolLay-Out: Taimi Sainioo Toimituskuntal Editoial Board: Siirtolaisuusinstituutin hallitus/

Administrative Board of the Institute of Misrationo Tilaushintq.'40 mk/vuosi (4 numeroa), PSP Tu 495 90-3o Subsciptions.' Finland and Scandinavia 40 FIM,

other countries $12.00 ayear (4 issues)

Siirtolaisuusinstituutin hall itu s/Administrative Board of the Institute of Migration

Refrtori (SSKH) Tom Sundlund,Abo Akademi ja Helsinginyliopisto, puheenjohtaja

Professori Erkki Asp,Turun yliopisto

Toiminnanj ohtrja M artt i H tiikid,Suomi-Seura r.y.

Ulkoasiainnewos Who A. Koiranen,Ulkoasiai nm i niste rici

Apulaisprofe ssori Olli Kult alaht i,Tampereen yliopisto

Olavi Koivukangclt,johtaja/Director

Krister Bjorklund,tutkimussihteeri/Research Secretary

Maija-Liisa Kalhama,osastosihteeri/Departmental Secretary

Seija Sirkiri,toimistosihteerVBureau Secretary

Taimi Sainio,va. kirjastovirkailija/Librarian

Anne Wrtanen,toimistovirkaili ja, virkavapaally'Administrative Clerk. off dutv

Neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen,Tyoministeriri

Rakennusneuv os Raimo N arius.Suomen Maakuntien Liittir

Apu laisprofe ssori M art in Pan e I i us,Ooetusministeriri

Ohjelmajoht aja Aimo Pulkkinen,Viiestoliitto

Suu nnittelusihteeri H eikki S ilpolaTurun kauounki

Henkil i ikunta/Staff

Jouni Korkiasaarierikoistutkija/Senior Research Officer

Minna Domander, Timo Wrtanen,tutkijat/Research Officers

luha Niemeki, Kathleen Veltonenvierailevat tutkijat /Visiting Scholars

AhmedAbdulchani Dualetutkimusapilainen/Research Assistant

Matti Kumpulainen,sii rtolaisre kisterisihteeri/Registrar,Emigrant Register

Sirkka- Liisa Lauila, Elisabeth Uschanovsii rtolaisrekisterivirkailijat/EmigrantResister Officers

Kansi: Euroopan Siirtolaisuusinstituuttien Yhdis-tyksen kokous pidettiin tana vuonna Turussa.(Kuva: Minna Domander)

Cover: The Association of European Migrationlnstitutes' this year's meeting has been held inTurku, Finland. (Photo: Minna Domander)

Grafia Oy, Turku 1993

Euroopan siirtolaisuus-instituuttien yhteistyii tiivistyy

f o usean vuoden ajan Pohjois-Euroopan siirtolaisuusinstituuttien johtajilla on ollutI tapana kokoontua vuosittain yhteiseen neuvonpitoon. Vuoma 1992 perustettiin

Bremenissd Euroopan SiirtolaisuusirstituuttienYhdistys, jonka tarkoituksena on edis-t2iii yhteistyotd eri maissa olevien instihruttien viilill;i siirtolaisuuden dokumentoinnis-sa, tutkimustoiminnassa ja tieteellisten symposiumien jiirjestiimisessii.

Niiiden instituutfien edustajat kokoontuivat Turkuun, Siirtolaisuusinstituuttiin,74.-15.5.1993. Kokoukseen osallistui myos alan asiantuntijoita Yhdysvalloista ja Aust-raliasta. Neuvottelupiiivillii julkistettiin yhdistyksen ensimmdinen yhteistyoprojekti:Pohjois-Euroopan siirtolaisuusinstituuttien yhteisesite. Sen painosmddrii on 160 000kpl. ja sitii levitetiidn erityisesti Pohjois-Amerikan sukujuuristaan kiinnostuneideneurooppalaisten siirtolaisten jiilkeliiisille.

Neuvottelupiiivillii olivat esillii yhteistyokysymykset siirtolaisuuden dokumentoin-nissa ja tutkimuksessa. Perinteisen siirtolaisuuden ohella uusiksi kohteiksi nousivatItd-Euroopan ja Baltian maat. Yhteistyotii pyritiiiin kehittiim2i2in erityisesti Helsinkiinperustettavan International Organization for Migration flOM) -toimiston kanssa. Erddtinstituuttien johtajat olivat osallistuneet samalla viikolla Helsirrgissai pidetyyn IOM:nja Suomen hallituksen jiirjestiimiiiin Baltia-konferenssiin.

Euroopan Siirtolaisuusirstituuttien Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin SuomenSiirtolaisuusirstituutin johtaja Olavi Koivukangas. Seuraava kokous pidetiiiin NorjanSiirtolaisuusmuseossa Hamarissa elokuussa 1994. Toivotamme tervetulleiksi mukaantoimintaan erityisesti Etel?i- ja Itii-Euroopassa olevat - tai parhaillaan perustettavat -siirtolaisuusirutituutit.

Closer Collaboration among European MigrationInstitutions

or some years now the directors of migration institutions in Northern Europe havebeen meeting annually to discuss matters in common. In 1992 the Association of

European Migration Institutions was founded in Bremen, Norway. The purpose of theAssociation is to promote cooperation between the institutiors of different countriesin documentation and research on migration and in the organisation of scientificsymposia.

Representatives of these irstitutions atterrded a conference held at the Insfitute ofMigration in Turku, Finland, on 14-15.5.1993. Participating also were specialists in thefield from the United States and Aushalia. The brochure on the misration institutions

{H

of Northern Europe was presented at the conference and marks the first collaborativeproject of the Association. 160,000 copies have been printed and these will bedestributed chiefly to North American descendants of European emigrants who areinterested in their genealogical roots.

Matters concerning migration documentation and research were brought up at theconference. In addition to traditional migration, Eastern Europe and the Baltic coun-tries come to the forefront as new migration areas. The Assocation aims to promoteclose collaboration with the International Organization for Migration (IOM) which isto be founded in Helsinki. Several of institution chiefs had participated during thesame week in the Baltic Conference in Helsinki organised by the IOM and the Finnishgovernment.

The Association of European Migration Institutions appointed Olavi Koivukangas,director of the Finnish Institute of Migration, as chairman. The next meeting will beheld in August 1994 at the Norwegian Emigrant Museum in Hamar. The Associationextends an especial welcome to migration institutions functioning or being founded inSouthern and Eastern Europe.

Olaai Koiauknngas

rrtT?o

Hill Kulu

Estonians in the WorldAn Overview of Number andLocalization 1 85G-1990

1n Finland the problems connected withlemigration have been dealt with forquite a long time. A scientific researchcenter, Siirtolaisuusinstituutti - Instituteof Migration, has been founded to dealwith these topics and their magazine,Siirtolaisuus - Migration, is published.

In Estonia it has been almost im-possible to deal with problems connectedwith emigration during the previous halfcentury due to the political situation.Only withthe process of re-establishmentof independence has this becomepossible. During the last two-three yearsthe connections have grown between Es-tonians living in Estonia and those livingabroad. Thus the interest in the historyand life of Estonians in different countriesand in problems connected wiih emigra-tion and remigration has also grown.

Before the middle of the 19th centuryfew Estonians lived outside their ethnicterritory. Older settlements foundedmainly by Estonians who emigratedduring Livonian and Great NorthernWars were situated in the immediate pro-ximity of Estonian ethnic territory - inthe provinces of Pskov (Kraasnamaarahvas), St. Petersburg (Luuktilaeestlased) and Vitebsk (Lutsimaarahvas). People have also emigratedto the capital of the Russian Empire, St.

M.A. Hill Kulu, Tnrto, Estonin, aisitingscholar at the Institute of Migration 1993-94.

Petersburg, and some people related toEstonians (leivu rahvas) lived in thenorthern part of South Livonia. Before the1850s a few Estonians also lived in Siberiawhere some peasants had been deportedto in the first half of the 19th century.

At the end of the 1850s a massive emi-gration to scarcely-populated regions ofthe Russian Empire began and lastedaltogether for more than half a century.Many settlements were founded inNorth-West Russia, St.Petersbur& Si-beria, the Caucasus, the Crimea, the pro-vinces of Tver, Samara, Simbirsk,Vologda and elsewhere. Atthe end of thesecond decade of the 20th century aboutone sixth of the Estonians lived in theRussian Empire outside Estonia. Thepeople who emigrated to other parts ofthe Russian Empire at the end of the 19thand the beginning of the 20th century andtheir successors are known as RussianEstonians.

Another bigger wave of Estoniansemigrating from their homeland tookplace during World War II, when manyEstonians escaped mainly to Germanyand Sweden. After the war many peoplewere resettled in other countries so thatlarger communes were established alsoin the United States, Canada, Australiaand Great Britain. The people who emi-grated to the West during World War IIand their successors are known as West-ern Estonians. Russian Estonians and

-L--

Western Estonians form the main part ofthe Estonians living outside their home-land nowadays.

The theoretical background of emi-gration to Russia

During the 19th century important chan-ges took place in the demographic deve-lopment of European countries. In seve-ral countries mortality had started to dec-rease already in the first half of the cen-tury. Fertility remained stable for sometime yet and only thenfollowed the cour-se of mortality. Due to the uneven hendsof development a great and quick growthin population occurred, and in ruralareas, where most of the people (80-90%)lived at that time, social and economicrelations became aggravated because of"overpopulation". Thus a situation wascreated in which one part of the popula-tion started to seek opportunities for mo-ving from "overpopulated" areas to pla-ces where space and means of living see-med to suffice.

The changes in employment caused bythe industrial revolution favored thegrowth of urban population: quickly de-veloping industry which needed a lot ofworkers was concentrated in bigger cen-ters and was able to support many peop-le with work and means of living. Sorural-urban migration became one wayof relieving stresses prevailing in therural areas. But the growth of industrycould not keep up with the growth ofpopulation at that time and thus part ofrural population could not go to urbanareas, and had to leave their ethnic ter-ritory. Usually the destination wassome scarcely-populated (neighboring)country (Zelinsky 1971).

Moving outside their ethnic territorybecame very widespread among Es-tonians. It seemed that besides the abo-

ve-mentioned reasons Estonian townswere not very attractive as destinationpoints due to their psychological envi-ronment, - too great number of Ger-mans and Russians living there (Katus1989). However the internal policy of theRussian Empire in the second half of the19th century favored Estonian emigrati-on: 1.) the peasant laws of 1855 in Estoniaand of 1861 in Livonia removed theprincipal obstacles to peasants' massive-scale resettling;2) resettlers had the pos-sibility of obtaining land from the statein scarcely-populated areas. This landwas obtained free or for relatively smallsums of money.

Another explanation for widespreadrural-urban migration and emigration inEurope in the 19th century is based onMarx's theory of capitalist society. Ac-cording to Marxist explanation changesin the economic system caused "overpo-pulation" in rural areas and thus createdpreconditions for large-scale emigrationof rural population (Marx 1974). A.Vas-sar (1975) and V.Maamiigi have analy-zed the resettling of Estonians at the endof the 19th and the beginning of the 20thcenturies according to this theory.

The establishment of Estonian sett-lements in the scarcely-populatedareas of the Russian Empire

Before the large-scale emigration,there were relatively few Estonians li-ving in other regions of the RussianEmpire, ie.about 34% of the total num-ber of Estonians at that time. Most ofthem were living in immediate proxi-mity to Estonia. Large scale emigrationof Estonians began at the end of 1850sand the first Estonian settlements wereestablished in 1858-1865 in the provin-ces of Samara and Tauride (the Cri-mea).

Subsequently the colonization of theprovinces of St.Petersburg, Pskov andNovgorod began. Occupation of newareas there continued up to the turn ofthe century. New settlers went toNorth-Western Russia also in the firsttwo decades of the 20th century. At thebeginning of 1870s settlers went to theStavropol and Kuban provinces inNorthern Caucasus where several sett-lements were founded in 1,872-1,873. Abit later, in 1884--L886, Estonian settle-ments were founded in several regiors- on the coast of the Black Sea, in theKarsi region, in the provinces of Sim-birsk, Mogilev and Tver. Siberia wasalso "discovered" in the last decade ofthe L9th century. People then settled inthe western part of Siberia and the FarEast. The most important wave of sett-lers went to Siberia at the beginning ofthis century, most of the settlementsbeing founded in 1907-1910. At the sa-me time settlements rose also in thenorthern part of European Russia,mainly in the province of Vologda (Pal-lo 1897, Meomuttel 1900, Nigol 19L8,Pullat 1981).

The approximate number of Estonianswho emigrated to the East in the secondhaff of the 19th century can be estimatedon the basis of the 1897 census of theRussian Empire. At that time 113,813 Es-tonians (about 11% of the total) lived out-side the provinces of Estonia and Livoniain Russian Empire. Taking into accountthe fact that in the 1850s the number ofEstonians outside Estonia was 28,1.42,thenumber of Estonians in the other regionsof the Russian Empire had grown byabout 86,000 people or 304"/". During thefirst two decades of the 20th century, thenumber of Russian Estoniars grew by86,000 people, so that at the end of WorldWar I, before the establishment of theindependent Estonian Republic, about

Siirtolaisuus - Migration 2y1993

200,000 Estonians lived in the RussianEmpire outside Estonia (Nigol1918, Vas-sar 1975, Maarniigi 1980, Raun L986).Thus greatchanges had occurred in6G-70years in the localization of Estonians:while in L850 Estonians mainly lived ontheir historical territory, by L920 almostevery sixth Estonian had found a living-place in Russia. Because of lack of infor-mation it is still difficult to say what por-tion of these 200,000 Estonians in Russiawas due to emigration and what portionwas due to natural increase.

Estonian settlements flourishing

By the end of the second decade of the20th century the emigration potential ofEstonians caused by the demographictransition had exhausted itself and thenumber of Russian Estonians was greatlyincreased. This may be called the flou-rishing age of Russian Estonians. It isknown that at the end of the RussianEmpire there were at least 318 Estoniansettlements outside the Estonian ethnicterritory (Nigol L918). Some general in-formation about the regional distributionand linguistic assimilation of Russian Es-tonians at that time canbe found from thedata of the1926 census of the Soviet Uni-on. Then 154,666 Estonians lived in theSoviet Union (during 1920-1923 37,578Estonians had returned to the EstonianRepublic from the Soviet Russia/Union),t36,68 of them used Estonian as theirmother tongue (88%). Altogether therew ere 139,486 people speaking Estonian astheir mother tongue.

The main part (97%) of the Estoniansin the Soviet Union lived in Russia, so thenumber of Estonians in other republicswas very small. The majority (n%) ofEstonians lived in the rural areas. Whenconsidering the Estonian language as animportant component of Estonians'

#- -

Estonians in the World

ethnic identity (Laar 1990) we have toadmit that94% of the Estonians living inthe rural areas of the Soviet Union usedEstonian as their mother tongue, whereasonly 68% of the Estonians living in urbanareas regarded it as their mother tongue.The relatively large amount of Estoniansliving in the rural areas was an importantprerequisite for the continuation of thisetluric group.

Considering the distribution of Estoni-ans on the regional level, we see (Figure2) that most of the Russian Estonianslived in the North-Western part of Russia(124 settlements, altogether 86,500people). There were also a large numberof Estonians in Siberia (90 settlements,30,000 people). The number of Estoniansin other regions was considerablysmaller.

Estonian settlements on the decline

Since the second half of the 1920s thenumber of Russian Estonians began todecrease. Collectivization and repres-sions, World War II and prohibition ofeducation in their mother tongue - alladded to the decay of the Estonian settle-ments in the Soviet Union. After WorldWar lI, especially at the beginning of1950s, many successors of the Estonianswho once went to Rwsia came back to thehomeland of their predecessors.

Looking at the number of Estonianson the territory covered by the censusof the Soviet Union (except the Balticstates) we see (Figure 3) that in a 60 yearperiod the number of RussianEstonianswas considerably reduced. When in1926154,666 Estonians lived in the So-viet Uniory only 59,458 Estonians livedon the territory covered by the censusof the Soviet Union (except the Balticstates) in L989. Thus the number of Rus-sian Estonians had diminished bv 62%,

most of this falling into the years 1939-1959. During World War II many of theEstonian settlements in the North-Westpart of Russia were destroyed and apart of the Estonians living there werebrought back to Estonia. According tothe 1989 census of the Soviet Union atleast 38,538 Estonians lived in Estoniawho had been born in Russia. The ma-jority Q / Q of these were the successorsof the former Estonian settlers (Tepp1991). So, adding this number to thetotal number of Russian Estonians in1989 we reach a potential figure of90,000 Russian Estonians and we canconclude that the number of RussianEstonians diminished by about 40% inthe years 1,926-1989 (This last statementis not absolutely correct because someEstonians have also emigrated to Rus-sia after the war).

The most important changes can befollowed by studying the usage of Es-tonian language of Russian Estonians.When in 7926 88% of the Estonians livingin the Soviet Union spoke Estonian astheir mother tongue, only 43% of the Es-tonians on the territory covered by thecensus of the Soviet Union (except theBaltic states) used Estonian as theirmother tongue in 1989 (for Russian Es-tonians living in Estonia this figure wasconsiderably higher: more than 90%).These numbers show very vividly thatdue to linguistic assimilation the numberof Russian Estonians has been reducedeven more in the course of time.

It is appropriate at this stage to have alook at the urbanization of Russian Es-toniars that has been related to linguisticassimilation (for example in 1979 39"/"living in urban areas and 62% of RussianEstonians living in rural areas spoke Es-tonian as their mother tongue). In thesecond decade of this century Estoniansettlers lived mostly (77%) n rutal areas,

but in 1979 most of Russian Estonians(65%) lived in urban areas. Urbanizationamong Russian Estonians has been espe-cially quick after World War II.

There have also been changes in thedistribution of Estonians between diffe-rent republics. In 1926 most of RussianEstonians (94%) lived in Russia (present-day territory),by 1989 Russia's role haddiminished to 78"/". TNs clearly showsthat Estonian settlements in Russia aredying out. During last decades relativelymore Estonians have moved to other re-publics of the former Soviet Union.

Estonians in the Western countriesbefore World War II

Emigration to the scarcely-populatedareas of the RussianEmpire in connectionwith Estonian demographic hansitionformed about 95% of the people emigra-ting from Estonia. Even the majority ofpeople who settled in other countries we-re those who in the last years of the 19thand first years of the 20th centuries wentto North America from Russia, from theEstonian settlements in the provinces ofSamara, Simbirsk, Saratov, Novgorod,Tver and the Crimea. At the tum of thecentury Estonian settlements were estab-lished in the states of Wisconsin andNorth and South Dakota in the UnitedStates, and in Alberta province in Canada(Laaman 1971, Pennar 1975). After theRevolution of 1905 some political refu-gees went to North America from Esto-nia, but most of them came back to theirhomeland later. According to the news-paper "Uus Ilm" about 3,000 Estoniarslived in the United States in 1909, whilethere were fewer Estonians in Canada(Pennar 1975). There was a small Estoni-an community in Finland, which consis-ted mosfly of political refugees. Therewas also a community in Australia (Meie

Siirtolaisuus - Migration A1993

Tee 1956).The first sunmary of the number of

Estonians oubide the Russian Empirewas made at the end of the second decadeof this century. According to A.Nigol(1918) more than 5,000 Estonians thenlived outside the Baltic provinces andRussia,3,000 of them in North America,2,000 in Finland and 200 in Australia.Evidently the number of Estonians in theWest was larger, about 10,000-15,000, butstill small when compared to the 200,000in Russia.

During the independence of the Es-tonian Republic (1918-1940) up to 15,000Estonians left their homeland, mostly inthe second half of the 1920s when thepolitical and economical situation in Es-tonia was quite unstable. Many peoplethen went to North and South America,Australia and the SovietUnion. Thistimemarks the beginning of Estonian com-munes in Brazil, Argentina etc. In the1930s there were very few emigrants, butsome of the people, who had left in theI920s, come back to Estonia.

While in 19L8 about 10,000-L5,000 Es-toniars lived to the west of Estonia, thenumber had grown to 25,00G-30,000 bythe eve of World War II. Still the numberof Western Estonians before World WarII formed a relatively small portion (onlya few percent) of the total number ofEstonians in the world.

World War II and the beginning ofcontemporary communities of Wes-tern Estonians

World War II and the events connectedwith it changed the localization of Es-toniars on the world map to a great ex-tent. While before the war there was onlya relatively large Estonian commune onthe territory of the Soviet Union (besidesthe Baltic states), the situation had comp-

#,

Estonians in the World

letely changed by the end of World WarII. In L939-19t15 up to 65,000 people whohad previously lived in Estonia, arrivedas refugees to the Western countries, andat the end of the war most of them werein Germany and Sweden. There were fe-wer Estonian refugees in Austria, Bel-gium, Denmark and France (PCIRO19t18). In 1947 the Intemational RefugeeOrganization (IRO) started their activityfor resettling these refugees who did notwant to repatriate to their previous home-land. Due to this larger Estonian com-munes besides Germany and Swedenwere formed in the United States, Cana-da, Australia and Great Britain duringpostwar years.

Thus the second-largest wave of emi-gration of Estonians had occured duringWorld War II. In a quite short time anEstonian community had sprung up tothe west of Estonia which together withthe earlier ernigrants and their successorsinduded about 85,000-90,000 people.While Western Estonians had formedonly a few percent of the total number ofEstonians before the war, they comprisedabout 8-9% of the total after the war.

Up to recent years there has been nomigratory connection between WesternEstonians and Estonians in Estonia. Sothe Estonian population in the Westnowadays consist mainly of the war-timerefugees (who are mostly nearing the ageof 70by now) and their successors.

How many Estonians are there inthe world?

It is difficult to answer this questiory be-cause the data onthe number of Estoniansin different countries isbased on differentways of defining Estonian. The followinggeneralizations are based on three diffe-rent concepts of Estonian: 1) in the case ofEstonians in the United States, Canada

and Australia the decisive factor hasbeena question of the person's origin in thecensus of these countries (i.e. to whichethnic group the person belonged hisown mind). The number of Swedish Es-tonians I have also tried to determineaccording to this definition;2) in manyother Western countries (e.g. Great Bri-tain, Germany, Belgium, France etc.) theEstonian community has been defined bythe local Estonian organizations, who ha-ve given data about the number of Es-tonians in these countries; 3) on the terri-tory covered by the census of the formerSoviet Union the basis of defining Estoni-an has been the question of nationality(i.e. ethnic origin) of the person. Alt-hough one can always be skeptical aboutthe exacbress of the data, I still believethat, in the abscence of a better way ofacquiring data, the data obtained on thebasis of these three somewhat differentconceptions of Estonian can be matchedto arrive at a more general picture of thenumber of Estonians at present both out-side their homeland and in the world asa whole.

In the second half of the 1980s thenumber of Estonians who had emigratedto the West (mainly) during the WorldWar II, as well as their successors, wasmore than 86,000 people. On the territorycovered by the census of the Soviet Union(except Estonia) there lived over 53,000Estonians (see Table).

Thus we can say that today about L3%of the Estonians live outside theirhomeland. At the end of the 1910s thenumber of Estonians living outside Es-tonia formed about 18% of the total,before World War II it was 15%, and bythe end of the war it had grown up to17Y". Thus, while a large number ofEstonians live outside their homeland,they are relatively fewer in numberthan before.

IIIiIF

tI

i

iIL

-l

Siirtolaisuus - Migration Zl993

Sources: Census of Canada in 1985. Ottawa; Estonians in the World. Questionnaire 1991; Haas, O. ja

Siska, V.: Eestlased Austraalias. Adelaide 1988; Reinans, A.: Eestlaskond Rootsis - mtined arvud.

METROO teine raamat. Stockholm 7979; United States Ceruus of Population in 1990. Washington;

Vsesojuznaja perepis' naselenija 1989 goda. Moskva.

The biggest Estonian commune todayis sihrated in Russia. In 1989 more than46,000 people of Estonian origin werecounted. There are also big communitiesinthe United States, Swedenand Canada,with more than 20,000 in each. In thesefour countries were situated almost 80%of the Estonians living outside theirhomeland. Communities larger than athousand Estonians were located in 11countries, formed 96% of the Estoniansoutside Estonia. There were L00-1,000people communities in 16 other coun-hies, so that, including Estonia, thereshould be communities of over 100 Es-tonians in 28 different countries of theworld.

Something can also be said about thenumber of Estonian-speaking people inthe world. At U:re end of the 1980s, 27,00LEstonians using Estonian as their mothertongue were living on the territorycovered by the census of the formerSoviet Union (except Estonia). Elsewherethe number of Estonian-speaking Estoni-ans might have been about 50,000.Adding these two figures we see thatabout half of the 150,000 Estonians out-side Estonia used Estonian as theirmother tongue. Together withEstonia thenumber of Estonians speaking Estonianas their mother tongue was 1,030,000.

We can here add about20,000 non-Es-tonians in Estonia who used Estonian as

Table: The main countries of location of Estonians outside

Western Estonians 198ts91

StateUnited StatesSwedmCanadaAustraliaGreat BritainWest C,ermanyFinlandBrazilArgentinaVmezuelaNew ZealandFranceSouth AfricaBelgrumSwitzerlandDerrmarkNorwayNetherlandsOthersTotal

Number267ffi2550020530633027302400a0350200150130r1010010060505040

10086330

3397331,223t68g80459843032428221714789

63358

Russian Estonians 1989*

StateRussiaUkraineKazakhstanLatviaGeoagiaUzbekistanByelorussiaLithuaniaKirghiziaAzerbaijanMoldaviaTurkmenistanTajikistanArmerriaTotal

Number463904208

*- here I mean all the ktoniarc on the territorycooererlby the1989 cmsus of the hviet UnionGrcept Estonia).

.1-+ -

Estonians in the World

their mother tongue and the numberwill be 1,050,000. We still know that onthe territory covered by the census ofthe Soviet Union (including Estonia) atthe end of the 1980s there lived nearly75,000 people who used Estonian as thesecond language. This will raise thenumber of Estonian-speaking peopleup to I,125,000. So the number of peop-le using Estonian language would belarger than the number of people ofEstonian origin, partly due to the know-ledge of Estonian of non-Estonians li-ving in Estonia. The number of peopleusing Estonian could be even larger be-cause we do not know how many of thepeople elsewhere (e.g. in Finland)know Estonian even though it may notbe their mother tongue.

In history, the times the number ofEstonians was the highest before WorldWar II, when they numbered about1,175,000. World War II reduced thisnumber by 8-9%. During the last deca-des the number of people of Estonianorigin has gradually grown, formingnow almost 95% of the pre-war num-ber. The picture is not so good in caseof Estonians speaking Estonian as theirmother tongue, who are now about 10%fewer than before World War II. This isdue to linguistic assimilation amongboth the Russian and Western Es-tonians.

What will happen in the future?

This question arises when we think of thefuture of the people who have left theirhomeland. Usually a little ethnic group ina strange environmentis able to reprodu-ce itself for some generations before itassimilates with the environment. Only abigger gFoup can affect its surroundings.Although quite a large number of Es-tonians have emigrated during the last

hundred years ascompared to their totalnumber, they have still remained a dropin the sea of nations due to their smallnumber. So remigration to their home-land seems to be the only way for emigra-ted Estonians and their successors to pre-serve their ethnic originbut the use of thisopportunity should not be overestima-ted.

Now I shall have a look at the possibledemographic development of bothRussian and Western Estonians if thedevelopment trends remain the same asthey are now.

Western Estonians

As Western Estonians live in many diffe-rent counhies and in most of those thereis no detailed overview of Estonians, theonly way of drawing any general conclu-sions from their demographic develop-ment is to take the Estonians of one count-ry as an example. This seems to be quitesuitable as the Western Estonians form aquite homogenous group of people onthebasis of their demographic history andstructure. Due to the availability of datawe could take Canadian Estonians as anexample. Almost one fourth of WesternEstonians is now living in Canada, so thegeneralizations could be relatively repre-sentative.

On the basis of the Canadian census in1.986 we (together with Kalev Katus)drew up a demographic projection ofCanadian Estonians up to 2031. Accord-ing to the projectionthe number of peopleof Estonian origin in Canada willdiminish by 20% during the next fiftyyears and the number of people of un-mixed Estonian origin (both parents areEstonians) will be more than 60% lessthan in 1986. As to the future of the Es-toniars using Estonian as their mothertongue the picture is a lot sadder: in 2031

they will form only one third of the Es-tonian+peaking Estonians in Canada in1986. If the demographic developmentfollows the same course there will besome people of Estonian origin inCanadain2031., but only a very small amount ofthem will be entirely of Estonian originand speaking Estonian as their mothertongue.

On the basis of the demographic de-velopment of Canadian Estonians wecan say that if the demographic deve-lopment follows the same course as to-day's community of Western Estonians(i.e. those who emigrated duringWorldWar II and their successors) will rapid-ly grow fewer in numbers during thenext half centurv. Thus in 2030s somepeople would be tiving outside Estoniawho officially still belong to the Estoni-an ethnic group, but there would bevery few people of unmixed Estonianorigin and people who use Estonian astheir mother tongue among them.

Western Estonians are gradually assi-milating with their surrounding envi-ronment and in a couple of decadesthey will be only a memory if the pre-sent trend continues. Hopes for theircontinuing as an ethnic group may de-pend on the future development of Es-tonia - if all goes well we can attractsome of the Estonians who have forgot-ten the language and the way it feels tobe Estonian.

Russian Estonians

This part of the Estonian nation which hassuffered so much during the last centuryis still alive, although the number of Rus-sian Estonians has decreased several ti-mes during the last half century. But theirsurvival as a clearly detachable ethnicgroup is questionable.

We obtain quite a good picture of the

Siirtolaisuus - Migration Zlgg3

future possible demographic develop-ment when we have a look at the agespecific structure of the Russian Es-tonians from the year 1979.It is clear thatmost of the Estonians there are from theolder generation, born before 1930, andmost of them are womerL due to the warand the repressions. During the last halfcenfury every generation has been smal-ler than the one before (with the excepti-on of the one born in the 1950s). Thistrend has brought with it a fall in thenumber of Russian Estonians. When thequite numerous older generation dies,the number will diminish very rapidlybecause very few children are born

The number of Estonian speakingpeople is also falling together with thenumber of Estonians. Evidentlv thiswill happen especially quickly in thevery near future because in case of Rus-sian Estonians it is also the older gene-ration which is the main carrier of the"Estonian" environment although thedifferences in the usage of language arenot so big in their case as in the case ofWestern Estonians. Linguistic assimila-tion has been conduced by growing ur-banization of Russian Estonians: manyyoung people have moved to urbanareas where they quickly became assi-milated with the surrounding environ-ment, older people mostly stay in therural areas.

Thus we can say that the future ofRussian Estonians from the Estonianethnic point of view is not very happy- should the trends continue in thesame way, in fifty years they may cease.

"Tiivi ja oksad, nad on loodud kooselama, olema, muidu ei p?iiise juurterammu okstele ligi ja kasutatavast ke-vadisest mahlast nad jiiiivad ilma. Veelm6ni aeg toidab ennast mahal6igatudoks endisest tagavarast, kuid siis ta kui-vab, kaob." (O.Kallas.)

-+L-

1 1

Estonians in the World

The present article is a short summnry of my diploma thesis "Estonians in the World. AnOamsiew of Numbn and Localization" u)here I dult with changes thnt haae taken pl"ace in thenumber and locnlization of Estoninns liaing abroad duing the last one and ahnlf cmtuies. Ialso tried to determine the number of Estoninns in the world todny and predict the chnngn inthe number of Estoninns liaing abroad in the nearut future, mainly on the basis of dnelopmuttup to now. The research papu is descriptioe in essence and is based on a quationnaire cnrriedout in the 1990-1991 to gathn informntion about Estoninns lioing abroad ftom statistic centmand Estoninn organizations in different countries.

Literature

Australian Bureau of Statistics. Census of Common-wealth of Australi 4 1.933-L98f.. Canberra.

PCIRO (Preparatory Commission of the Interna-tional Refugee Organizalisl), Annual StatisticalReport. Geneve 194{1.

Estonians in the world- Questionnaire 1991.Haas,0; Siska, Y.: Eestlased Austraalias. Adetaide

1988.Katus, IL: Eesti rahvastiku areng liibi sajandite. In:

Rahvastiku-uuringud, 1939, no.7. Tallinn.Iaaman, 0.: Eesti asundused Kanadas. In: Meie Tee,

l97L,no.7-8, p. 108-112; no.9-10, p. 153-157; no.1,7-L2, p.173-177.

raar, K-A.: Estonian Ethnic Identity: LanguageMaintenance and Shift. In: Journal of Baltic Stu-dies X)il (1990) no3, p.239-258.

Latvijas Respublikas Valsts Statistikas Komiteja.1989. gada tautas skaitiianas resultati Lawija.Riga.

Maamf,g', V.: Uut elu ehitamas. Eesti viihemusrahvusNSV Liidus (1917-1940). Tallinn 1980.

Man, trL: Piiiioma L Moskova 194.Meie Tee (Journal of the American Estonian s) . 1932-

1972, New York.Meomuttel, J.: Eesti asunikud laialises Wene riigis.

Jurjev 1900.Nigol, A-: Eesti asundused ja asupaigad Wenemaal.

Tartu 1918.Pallo, trL: Esimesed Eesti viiljariindajad ehk zl0 aastat

Samaras. - Jurjev 1897.Pennar, J.: The Estonians in America 1627-1975.

New York 195.Pullat R: Peterburi eestlased. Ajaloolis-demograa-

frline kiisitlus. Tdlinn 1981.

Raun, T.: Estonian Emigration within the RussianEmpire l8f0-lgl7.ln: Journal of Baltic StudiesXVII (1986) no.4, p.350-363.

Reinans.A.: EestlaskondRootsis - mdned arvud In:E. Klaar, J. Maandi, A. Reinsoq J. Seim (toim.):METROO teine raamat. Stockholm 1979, p.54-6L.

Statistics Canada. Census of Canada, 1951-1986.Oftawa

Statistics of New Zealand. Census of Population,1936-1981. Wellington.

Suomen virallinen tilasto. Viiesttirakenne ja vdestbn-muutolset, 1986-1992. Tilastokeskus, Helsinki.

Sveriges olliciella statistik Folkm2ingd, 1980-1989.Stockholm.

Sveriges olliciella statistilc Folk- och bostadsriiknin-gen, 192G-1985. Stockholn.

Tepp, L.: Eestis elava rahvastiku eesti keele oskus jasiinnikohajiirgne piiritolu. Eesti Statistika, Tallinn1991.

Tsentral'noje Statistit3eskoje Upravlenije SSSRVsesojuzniii perepis' naselenija, 196*1989.Moskva.

Tsentral'ndi StatistitJeskii Komitet. Pervajavseob5tlaja perepis' naselenija Rossiiskoi Imperii1897 goda. Sankt Peterburg.

United States Bureau of the Census. United StatesCensus of Population, 1930-1980. Washington.

Vassar, A.: Uut maad otsirnas. Agraarne timbe-rasumisliikumine Eestis kuni 1863. aastani. - Tal-linn 1975.

Zelinslry, W.: The Hypothesis of the Mobility Transi-tion. In: Geographical Review 61 (191) no. 2, p.219-249.

1 2

Timo Virtanen

Somalipakolaiset Suomessa

Tutkimusten mukaan pakolaisten hy-I vinvointi on vhtevdessd mm. suku-

puoleen, ikiiiin ja pakoon liittyviin trau-maattisiin kokemuksiin, maassaoloai-kaan, kansalaisuuteen ja sosioekonomi-seen asemaan (Beny 1992). Poliittisia jasotapakolaisia pidetiiiin yleensd kaikkeinalttiimpina mielenterveysongelmillepaon iikkiniiisyyden ja perhesiteiden kat-keamisen vuoksi. Kidutuksen uhrit sekiisodan kauhuja kokeneet ilmentdviit suu-ressa mii2irin sekii ohimeneviii ettii pysy-viii stressireaktioita. Toisaalta ensimmdi-nen Kanadaan asettunut vietnamilaispa-kolaisten aalto sai 18 kuukauden kulut-fua saman testiarvon mielentervevdensuhteen kuin paikallinen vdesto. Pakolai-set olivat suhteellisen hyui. koulutettuja(Beiser et al. 1989). Tutkimukset ovatosoittaneet myris, ettii turvapaikan odo-tusaikana psyykkiset ongelmat ovat tai-puvaisia lisiiiintymiiiin kidutusta koke-mattomilla, kun taas kidutettujen pako-laisten oireet vdheneviit alussa, muttasiiilyviit korkealla tasolla odotusaikana(Kjersem & Andersen 1992).

Pakolaisten kilpailukyvyn koulutus-ja tyiimarkkinoilla on havaittu olevanheikompi kuin kantaviieston (Jaakkola1991); toisaalta yrityksillii oli Hietalan(192) mukaan positiivisia kiisityksiii pa-kolaisista tyontekijoinii. Kansallisuuden

Tutkijn, KT Timo Virtasen artikkeli perus-tuu iiskett iiin Siirtolaisuusinstituut issa t eh-ty y n s amannimi s een t u tkimuks e en.

on kuitenkin havaittu vaikuttavan siihen,miten pakolaiset menestyviit tyomark-kinoilla (Andersson 1992). ItA-Ewoopas-ta ja latinalaisesta Amerikasta tulleidenpakolaisten selviytyessii hyvin afrikka-laiset, iranilaiset ja irakilaiset selviytyiviithuonommin Ruotsin tvrimarkkinoilla.Erityisesti somalien tyiihbn sijoi ttumisenon havaittu olevan vaikea ongelma kou-lutuksen jiilkeenkin Norjassa (OECD So-pemi... 1992). Toisaalta Suomessa useathuonosti selviytyvistii pakolaisista ovatliikkuneet sosiaalisesti ylospdin iiin jamaassaoloajan kasvaessa (Jaakkola 1991).

Pakolaisuuden punoksia

Virtasen (1993) tutkimuksessa tarkastel-tiin Suomeen hrlleiden somalipakolais-ten taustaa ja vastaanottoa. Tutkimuksenperusjoukkona olivat yli 17-vuotiaat Suo-meen vuosin a 1989-92 hrlleet somalialai-set turvapaikanhakijat, joita kesiillii L992oli noin L 700. Aineisto koottiin kyselylo-makkein (N=141) sek2i poliisin tekemistiiturvapaikkahaastattel uista.Kyselyyn vastanneiden ikii oli keskimli2i-rin 27 vuotta. Vastaajat olivat piiiiosinmiehiS (82%), naimattomia @9%) ja nai-misissa (47%). Suurin osa (56%) oli suo-rittanut lukion normaalikoulun. Yiopis-tokoulutusta (tutkinto joko suoritettunatai kesken) oli saanut noin neljdnnes.Tulosten mukaan somalipakolaisuus onollut sosiaalinen prosessi, joka on useim-miten kollektiivinen hanke. Paon seu-

#-

t 3

Somalioakolaiset Suomessa

rauksena perheet/ liihisukulaiset ja ystii-viit joutuivat eroon toisistaan vieraisiinvaltioihin; usein vain muutama perheen-jiisenistii voitiin liihettiiii pakomatkalleperille piiiisseiden mobilisoidessa resurs-sirsa perheenyhdistiimisen toteuttami-seksi, mikii liittyy somalikulttuurin vel-voitteeseen pitliii huolta perheestii ja su-kulaisista.

Pakolaisuuden ympiirille punoutuvaverkko toimii sisiisyntyisenii dynamiik-kana pakolaisuudelle ja sen sdilymiselle.Siten paon suunta ja kesto miiiir?iytyiviitpaljon viihemmdn muuttajan ja yhteisontoimesta kuin tyovoiman muuttoliikkeenyhteydessii. Pako merkitsi suuria ta-loudellisia uhrauksia, mikii toimi useinkeskeisenii valikointitekijiinii. Rahan-puute kostautui usein ajan menetyksenii.Jokaisessa pakovaiheessa voi tulla uusiaviivytyksili ja lisiikuluja. Tieto ja raha oli-vat siten ylivertaisen keskeisiii onnistu-neelle pakomatkalle. Tuwapaikkamaa-han tulon ja pakomatkalle liihdon viililliion usein kulunut vuosia - vuosia, jotkaeiviit edusta siltaa vaan kuilua mennei-syyden ja tulevaisuuden viilillii.

Turvapaikanhakij oiden torjuminen javalikoituminen

Tuwapaikanhakijoiden torjumisen keinoina voidaan kiiytt?iii mm. hakijoidenkiiiinnyttiimist2i rajalta, viisumipolitiik-kaa, kuljetusyhtioiden sakottamista vail-lirnisin tai puuttuvin matkustusasiakir-join saapuvien matkustajien kuljettami-sesta sekd nk. "furvallisten maiden" lis-tojen laatimista. Suomessakin niiitii kei-noja on otettu kiiyttocin mm. viisumipoli-tiikan suhteen. Myos l?ihimaidemme ra-javiranomaisten yhteistyotii on tehostet-tu. Erityisesti somalien osalta uudistetunulkomaalaislain (1.3.1991) vaikutus ei ol-lut niin mycinteinen kuin yleensii Suo-men ulkomaalaispolitiikan on arvioitu

olleen pakolaismiiiirdn kasvamisen jil-keen. Koska somalien tulo Suomeen vii-heni vuoden 1991 helmikuunjiilkeen, las-ki myos turvapaikanhakijoiden koko-naismdiirii vuodesta L990 noin 600 haki-jalla vuonna 1991.

Somaliturvapaikanhakijoiden mddrdnj yrkkaii vaihtelua void aan selittiiii Liinsi-Euroopan maiden ja erityisesti Ruotsinkiristyneellii pakolaispolifi ikalla, jiirjes-tiiytyneellii ihmisten kuljetuksella jaNeuvostoliiton ja Viron matkustuskont-rollin viiliaikaisella romahtamisella. Tu-lon Moskovaan ovat mahdollistaneetpaitsi lahjottavissa olevat virkailijat mytisse, ett?i Veniijiillii onvielii jiiiinteitii entisenvallan ajoilta, jolloin Neuvostoliitto ottimielelliiiin vastaan kehitysmaiden kansa-laisia saadakseen noista maista liittolaisiakylmiissii sodassa. Vuonna 1992 Venlijiinja Viron viranomaisten systemaatlinenrajavalvonta on kuitenkin viihentiinyt il-man viisumia Suomeen tulleiden miiii-riiii. Huolestuttavaa on se, ettd useita tu-hansia somalipakolaisia odottaa yheMoskovassa piiiisyii liinteen ilman mitiiiinvarsinaista apua.

Taloudellisen laman myotii asenteetovat koventuneet etenkin turvapaikan-hakijoita kohtaan liintisessii Euroopassa.Pontimena kasvaneelle muukalaisvihalleovat olleet vditteet, joiden mukaan valta-osa turvapaikanhakijoista on parempaaeliimiiii ja toimeentuloa hakevia siirtolai-sia. Tutkimuksen tulokset eivdt kuiten-kaan tue oletusta, ettii piiiitosten pitkiitodotusajat tai turvapaikanhakijoidenodotusaikana saamat sosiaaliset ja ta-loudelliset etuudet olisivat merkittiiviissiimiiiirin ohjanneet somalien tuloa Suo-meen.

Vastaanotto Suomessa

Turvapaikanhakija ohjataan Suomeentultuaan vastaanottoasemalle, ioista tur-

{

vapaikanhakij at siirtyviit vastaanottokes-kuksiir; joissa oleskelu kestiiii niin kauarykunnes hakijan turvapaikkahakemukseton kiisitelty ja hakija saanut joko pako-laisstatuksen, oleskeluluvan tai kielteisenpiiiitoksen. Vastaanottokeskuksessa oles-kelu kestiiii tosiasiassa pitempiiiinkin elikunnes henkilii on sijoitettu kuntaan.

Suurin osa vastaajista oli asunut yh-dessii (a5%) tai kahdessa @6%) ja pieneh-kci osa (8%) kolmessa tai usearilnassapaikassa. Keskimiiiiriiinen asumisaikakeskuksessa oli ollut noin 8 kuukautta.Kolmannes oli asunut vastaanottokes-kuksessa noin vuoden, viidennes allevuoden sekli viidennes noin puolitoistavuotta.

Vastaanottokeskusvaiheessa keskei-simmiit eldmisen ja asumisen ongelmatliittyivZit keskusten fyysiseen ia psy-kososiaaliseen ympiiristoon sekii huonoi-hin tyri- ja opiskelumahdollisuuksiin.Useat vastaajista ovat kokeneet ahdistavaturvapaikkapiidtoksien viipymisen ja pit-kittyneen vastaanottokeskuksissa oleske-lun. Useimmat pitiviit kielteisenii asianasita, efta keskuksessaoloaikana turvapai-kanhakijoille ei ole myonnetty tyolupiaeiviitkii he ole maneet riittiiviisti suomenkielen opetusta. Sen sijaan viihemmdn ontuotu esiin vastaanottokeskusten henki-lokuntaan liittlrvia ongelmia kuten am-mattitaidottomuutta ja syrjintiiii.

Vaikka keskuksessa on koettu kulttuu-rieroista johtuvia ongelmia, vastaajistavain noin kymmenesosan mielestd kes-kusten henkilokunnalla oli jokseenkin taitiiysin riittiimiittomAsti ymmiirryst2i hei-diin erityisongelmistaan. Kuitenkin ki-dutusta kokeneet vastaajat pitivdt henki-lcj'kunnan ymmiirrystii useammin riittd-miittomiinii kuin ei-kokeneet. Kaksikol-masosaa kidutusta kokeneista ja yksi kol-masosa kokemattomista piti henkilcjkun-nan ymmdrrystii jokseenkin tai tiiysinriittiimiittomAnii.

Siirtolaisuus - Migration Z1993

Muutto kuntaan

Somalien ja muiden pakolaisten sijoittu-minen kuntiin on kohdannut vaikeuksiapakolaismiiiirien kasvaessa. Pakolaissih-teereiden mukaan somaliperheille olihieman helpompi liiytiiii asuntoja muttaongelmana olivat yksindiset nuoret so-malimiehet. Moni kunta sai vuoden 1992alusta syyn ottaa vastaan pakolaisia val-tion korvausten kattaessa kulut. Vastaa-jista noin puolet oli sijoittunut kuntaanvuoden 1990 lopulla, kolmannes vuoden199L alkupuolella ja kymmenesosa vuo-den 1992 aikana.

Noin puolet vastaajista oli mielestiiiinonnistunut jiirjestiimiiiin tarvitsemansapalvelut hyvin tai erittiiin hyviry noinkuudesosa mielestiiiin huonosti tai erit-tiiin huonosti. Enimmiin osan (71%) mie-lestii ensi kontaktit viranomaisiin kun-taanmuuton jiilkeen sujuivat hyvin taierittiiin hyvin.

Suhde auttavaan koneistoon tuli voi-makkaasti esiin mycis kuntasijoituksenyhteydessii. Kuten vastaanottokeskusvoidaan asuminen tietyssii kunnassa ko-kea taas uutena siirtymiivaiheena. Orna-toimisesti kuntaan muuttaneet vastaajathalusivat paitsi pois vastaanottokeskus-ten turhauttavasta eldmdstd, myos kon-takteja suomalaisiin ja mahdollisuudenharjoitella suomen kielen taitoja, mihineldrninen maanmiesten kanssa ei juuriantanut mahdollisuuksia.

Kuntaanmuuttava pakolainen kohtaauusia ammattiauttajia, joiden kanssa onmahdollista kaydii ldpi sopeutumiseenliittyviii asioita. Luottamuksellisten asioi-den hoidossa vastaajat hakivat kuitenkintukea henkiloiltli, jotka jakoivat heidiintaustansa ja odohrksersa tulevaisuudensuhteen - ensisijaisesti sukulaisilta ja ys-tavilta. Niimii suhteet niiyttiiv?it toimi-neen positiivisesti yksilon tarpeisiin niih-den.

r+F -

1 5

Somalipakolaiset Suomessa

Tyii ia opiskelu vastaanottovaiheessa

Lakien mukaan turvapaikkapiiiitoksenodotusaikana ei ollutlupa tehdii tyotii taiopiskella piiiitoimisesti. Tu&imuksen tu-lokset antavat aiheen olettaa, ettd tyolupatai tytikurssit vastaanottokeskusten yh-teydessii lisiiisiviit merkittiiviisti pako-laisten viihtyvyyttii sekii myos myohem-piiii selviytymistii. Voidaan pitiiii tiirkeii-nd sitd, ettii turvapaikanhakijoille anne-taan rajoitettu tytilupa pliiittiksen odotus-aikana. Kulttuurisesti tiima on ftirkeliiisiksikin, ettii suuri osa somalinuorista onollut eruren Suomeen fuloaan varsin itse-ndisessrd asemassa; Somaliassa on tyypil-listd se, ettii isiit siirtiivtit tyotehtiiviii po-jilleen jo varhaisessa vaiheessa. Mahdol-lisuuksia tycihon pidettiinkin tavoitelta-vana asiana. Tulokset korostavat amma-tinvalinnan ja oman toimeentulon hank-kimisen merkitystii jo alusta alkaen kes-kuksessaoloaikana mielekkiiiin oleskeluntakaamiseksi.

Sopeutumisen vaihtoehdot

Pakolaisuus ei kuitenkaan merkitse vlilt-tiimatt?i tyiipaikan tarvetta, jos pakolai-selle taataan turvallinen olinpaikka. Se,miten pakolaiset menesfi iit eliimiissii tairnillaisia sosiaalisia asemia he saavutta-vat, ei riipu yksinomaan niisfd ehdoista,ioita vastaanottava maa asettaa vaanmyos niistii tavoitteista, ioita pakolaisellaon itselliiiin sosiaalisen liikkuvuuden ai-kaansaamiseksi. On mahdollista, ettii joil-lain eliimiinalueilla valitaan nopea so-peutumisstrategia ja joiltain toisilla onpaljolti kyse siitii, millaisia arvostuksia jatapoja kotimaassa oli. Pakolaiset voivatesimerkiksi oppia suomea ja muita inst-rumentaalisia valmiuksia nopeasti, mut-ta samanaikaisesti siiilyttiiii kotimaannormeihin perustuvia malleja.

Negatiivisten tunteiden voittamisek-si tehtiin yksityiskohtaisia suunnitel-mia tulevaisuuden suhteen. Eliimiin-suunnitelmat eiviit muotoudu yksilol-listen piidtosten ja valintojen pohjaltavaan useimpien piiiitoksentekoon oli-vat vaikuttaneet ystiiviit sekii ammatti-auttajat. Suomeen tulleille maa ei edus-tanut vain satamaa vaan asemaa heidiineliimiinkulussaan, missii he toivoivatvoivansa toteuttaa eldmdnsuunnitelmi-aan.

Useat Suomeen tulleista somalipako-laisista haluaisivat jatkaa opintojaan,mikii on kuitenkin osoittautunut vai-keaksi. Keskeistii olisi tukea vastaanot-tojiirjestelmiin kehittiimistii toimivanakokonaisuutena siten, ettii opiskelu-mahdollisuuksilla on alusta liihtien sa-ma painoarvo kuin muilla vastaanot-toon liittyvillii toimenpiteillii.

Sosiaaliset suhteet ja paluumuutto

Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen soli-daarisuus etnisten rajojen sisiipuolella on

tIt

I

1 6

kirjallisuudessa niihty keskeiseksi efrrisil-le ryhmille uudessa maassa (Knudsery1990). Suhteet suomalaisiin voidaan niih-dd suhteessa maanmiehiin; eristiiytymi-nen kantaviiestostii saattaa olla viihem-miin tiirke2i2i, jos heillii on tunne kuulumi-sesta pakolaisyhteisoon perustuen yhtei-siin kokemuksiin ja eliimiinsuururitel-miin. Ne, joilla ei ole sellaisia yhteyksiii,saattavat olla riippuvaisempia kontak-teista suomalaisiin, jos heidiin tarkoihrk-sensa on viilttiiii ttiydellinen eristiiytymi-nen; esim. yksineliiviit ovat riippuvai-sempia suomalaisilta ja maanmiehiltiisaatavasta tuesta kuin perheelliset. Ne,jotka osaavat suomea tai englantia, huo-

Siirtolaisuus - Migration ?1993

maavat helpommaksi solmia kontaktejasuomalaisiin.

Pakolaisuuden ollessa seurausta kol-lektiivisista ja yksilollisistii menetyksis-tii pakoon yhdistyy myos toive katken-neen eliimiinkulun eheytymisestii. Pa-luulla kotiin ei ole vain poliittista jakansallista merkitystii, on mycis yksin-kertaisesti kyse hyvin henkilokohtai-sesta halusta tulla taas kotiin. Huoli-matta tuhoista ja taisteluista koti on ta-voite eliimiissii, liihtokohta ja paluu-paikka. Pakolaiselle paluu merkitseematkaa ei vainliipi ti lanvaanmyos l2ipiajan toivossa liiytiiii se, mikd joskus oliolemassa.

Kirjallisuus

Andersson, L.: Det tar tid att bli svensk. Hogskolan iVa:{iit. Centrum fdr ArbetsmarknadspolitiskForskning, 1992.

Beiseretal. : Catastrophic stress and factors affectingits consequences amongSoutheastAsian refugees,Social Science and Medicine. 28, 1989(3):183-95.

B"""y, J.W.r Acculturation and adaptation in a newsociety, International Migration Review. 30:(199)69-€6.

Hietala, IL: Maahenmuuton vaikutukset. Tlopoliitti-nen tutkimus 22. Tytiministeri6. Helsinki 192.

Jaakkola, M.: Suomen ulkomaalaiset. Perhe, tyti jatulot. Tyoministerio. Helsinki, 191.

(iersem H., Andersen P.: Asylum seekers'waitingperiod as a health problem. Paper presented at theSecond International Conference on Migrationand Healttr, IOM, Brussels, L992.

Knudsen, John Chr.: De trodde jag var fattig. Omasylsgkerbarn i Norge. Bergen 1990.

OECD Sopemi Reports 1992. Norway.Virtanen, T. : Somalipakolaiset Suomessa. Tutkimus

somalipakolaisten tulosta ja vastaanotosta Suo-meen. Sosiaali- ja terveysminis(eri6n julkaisuja1993:3. Helsinki 1993.

t--

Helena Pennanen

Naisen asema jasuomalaisnaistensopeutuminen Hollannis s a

l Tuoden 1990 alussa asui HollarmissaY 1 l3TSuomessa svntvnvttd henkildii.

Heistd kolme neljdsosaa tli'naisia. Kuin-ka suomalaisnaiset ovat sopeutuneet yh-teiskuntaary jossa naisen rooli ja hdneenkohdistuvat odotukset poikkeavat melkopaljon vastaavista suomalaisista?

Pro gradu -tytini aiheena oli sellaistenHollannissa asuvien naisten akkulturaa-tio, jotka ovat viettdneet lapsuutensa januoruutensa Suomessa ja joiden puolisotai entinen puoliso on hollantilainen. Ke-rdsin aineistoa postikyselyn ja haastatte-lujen avulla.

Poimin Rotterdamin merimieskirkonosoitelistalta systemaattisella otannalla265 suomalaista, joille postitin kahdeksantiivistii sivua kysymyksiii siirtolaistentaustasta, Hollantiin sopeutumisesta,suhteista Suomeen, tyostZi ja naisen ase-masta. Palautetuista kyselyistii hylkiisin9, koska vastaajat joko eivdt olleet viettd-neet lapsuuttaan Suomessa tai heid?inpuolisonsa ei ollut hollantilainen. Lopul-liseksi vastausprosentiksi jiii 49.

Kyselyyn vastanneista 44 prosenttiaoli ollut Hollantiin muuttaessaan 20-24.vuoliaita. Vastanneista kaksi viidestii (42%) oli muuttanut Hollantiin 70-luvulla.85 prosenttia oli naimisissa tai asui avo-liitossa hollantilaisen miehen kanssa. 12

Helena Pe-nnanen, yht.knnd., on opiskellutlyaiiskyliin yliopistossa piiiiaineenaan sosio-logia.

prosenttia oli eronnuttai asumuserossa jaloput leskiii. Vastanneista 73:lla prosen-tilla oli lapsia liitoistaan hollantilaistenkanssa. Alle kouluikiiisiii (alle kuusi-vuotiaita) lapsia oli 18:lla prosentilla vas-tanneista.

Haastattelin kymmentii Hollantiinavioitunutta suomalaisnaista rohkaistenhaastateltavia kertomaan mahdollisim-man laajasti asioista, jotka liittyviit yleen-sii siirtolaisen eliimiiiiry naisen asemaarysopeutumiseen, identiteettiin jne.

Hollantilainen nainen tytieldmiissi

Hollantilaisnainen on koulutuksessasuomalaisnaisesta jiiljessd. Suuret erotmiesten ja naisten koulutuksessa ovatHollanrrissa kuitenkin nyt pienentymiis-sd. Vuonna 1970 oli vain 14 prosenttiayliopistollisen loppututkinnon suoritta-neista naisia. Vuoteen 1985 oli naistenosuus kasvanut 31:een prosenttiin (Cent-raal Bureau voor de Statistiek 1989,60).

Hollannissa on naisten - ja varsinkinnaimisissa olevien naisten - ansiotyossiikiiynti yleistynyt vasta viime vuosikym-menin6. Vuoteen L957 saakka erotettiinnaispuoliset valtion virkamiehet, jos hemenivdt naimisiin. Liikevritvksissd seu-rattiin yleisesti valtion

"si-erkkia. 6O-lu-

vulla jiiiviit hollantilaisnaiset yleensZi poistyoeliimiist2i naimisiin mennessddn. 70-luvulla oli ensimmdisen lapsen syntymdsyy jiiiida pois palkkatydstd suurimmalle

a

osalle rnisista. 80-luvulla pienten lasteniiitien tyossiikiiynti yleistyi ja siihen alet-tiin suhtautua yleensiikin myonteisem-miry mutta suurin osa iiideistii jiii yh:ilapsen saatuaan kotiin (Bruyn-Hundt1988, 3.5-36; Moree 1992,8I).

Naisten aktiivisuutta tyoeliimiissd voi-daan tarkastella vertailemalla ammatti-viieston osuuksia naisten ja miesten jou-kossa, eli kuinka suuri osuus 1S-64-vuo-tiaista on joko palkkatyoss?i, itsendinenyrittiijii tai tyoton tyonhakija. Vuonna1989 kuului hollantilaisista miehistii 81prosenttia ammattivdestcion. Ammatti-viiestcin osuus naisista oli 52 prosenttia.Hollantilaisnaisten tyossiikiiynti on li-siiiintynyt huomattavasti 70-luvun alus-ta, jolloinheistii vain29 prosenttia kuuluiammattivdesttion (Sociaal en cultureelPlanbureau 1992, 8n. Naisten tyossii-kiiynti ei ole Hollannissa vielii l?iheskiiiinniin yleistli kuinSuomessa ja muissa Poh-joismaissa.

Ammattiviieston osuuksien vertailuantaa helposti liian mycinteisen kuvanhollantilaisten rnisten osallistumisestatyoeliimiiiin (j os ihanteena pidetiiiin nais-ten aktiivisuutta tyoeliimiissii), sillii hol-lantilaiset naiset kiiyviit usein osa-aikai-sessa tyossii. Yli puolet palkkatyiissii kiiy-vistii naisista oli vuonna 1986 osa-aikai-sessa tycissii. Suomessa vain 12 prosenttiatyossiikliyvistd naisista tyoskenteli tuol-loin osa-aikaisesti (Sociaal en CultureelPlanbureau 1988, 446). Osa-aikainen tyt)tarkoittaa Hollannissa usein alle kahta-kymmentii tuntia viikossa (kuvio 1).

Siirtolaisuus - Migration A1993

Osa-aikatyotii tekeviit ovat Hollannis-sa tyiiellimiissii monella tavalla heikom-massa asemassa kuin kokopdiviitycitii te-keviit. Osa-aikaisessa tyossii olevat sulje-taan usein tydehtosopimusten ulkopuo-lelle. Heidiin tuntipalkkansa on pienem-pi kuin kokopiiiviityotii tekevien ja heilldon lisiiksi huonommat oikeudet esimer-kiksi eliikkeissii ja opintovapaissa kuinkokopiiiviityotii tekevill?i (Bruyn-Hundt1988,32,51).

Naiset toimivat nimenomaan palve-lusektorilla, missii tyon hrloksia ei voidajuuri varastoida vaan on joustettavaasiakkaiden kysynniin mukaan. Naiset,jotka tyoskentelevdt alle 20 tr.rntia viikos-sa, ovat tietyille tyonantajille edullistatyovoimaa. Taloudellista itseniiisyyttiiniiin lyhyt tyoaika ei tuo (Bror.rns &Schokker 7990, 37, 38). Taloudellisesti it-seniiisillii tarkoitetaan niitii, joiden pal-kasta tai hankkimasta voitosta jiiii netto-tuloina kiiteen viihintliiin sosiaalihuollonyksiniiiselle henkilolle maksaman mini-miavustuksen verran (70 % nettominimi-palkasta). Palkkatuloja nauttivista hol-lantilaisnaisista siihen ylti vuonna 1985vain 63 prosenttia; miehistii vastaavasti91 prosenttia. Kaikista L&-64-vuotiaistanaisista vain 25 prosenttia oli taloudelli-sesti itseniiisiii; miehistd vastaavasti 70prosenttia (Sociaal en Cultureel Planbu-reau 1988,460).

Hollantilaisten asenteet kor.rluikiiistenlasten iiitien tyoss?ikiiyntiii kohtaanmuuttuivat rajusti vuodesta 1 965 vuoteen1975. Vuonna1965 pid 84 prosenttia hol-

Naiset

Kuvio 1. Hollantilaisten viikottaisen tydajan vertailu, lokak. 1986 (Brouns & Schokker 1-990)

+--

1 9

Naisen asema ia suomalaisnaisten sopeutuminen Hollannissa

lantilaisista kouluikiiisten lasten iiitientyossiikiiyntiii vastustettavana. Vuoteen1975 oli kouluikiiisten lasten ?iitien ty6s-siikiiynnin vastustajien osuus laskenut jo42:een prosenttiin. 65 prosenttia niistiihollantilaisista, jotka eivdt vuonna 1975vastustaneet kouluikiiisten lasten ditientyossiikiiyntid vastusti kuitenkin pientenlasten iiitien tyossiikiiyntiii, jos lapsi jou-tuisi senvuoksi lastentarhaan. Hollannis-sa ei 70-luvulla haluttu liihteii kehittii-miidn lasten piiiviihoitojiirjestelmiiii. Val-tio pyrki sen sijaan stimuloimaan osa-ai-kaista tyot?i (Moree 1992,1,48).

Palkallinen iiitiysloma kestiiii Hollan-nissa 12 viikkoa. Sen lisiiksi voi toinenvanhemrnista ottaa puolen vuoden pal-kattoman lornan lapsen ollessa alle kak-sivuotias. Lasten piiiviihoidon jiirjestiimi-nen on jiiiinyt vanhempien omalle vas-tuulle. Viime vuosina on Hollannissa pe-rustettu jonkin verran pdiv?ikoteja, muttaniitii ei ole liiheskiiiin riittiiviisti (Brouns& Schokker 1990,41).

Sen jiilkeen, kun lapset ovat menneetkouluury on naistenvaikea palata tyoel2i-mddn. Eri koulutyyppien ja eri koulujentoisistaan poikkeavat loma- ja kouluajatovat heikentdneet naisten mahdollisuuk-sia kiiydii palkkatyiissii. Alle L3-vuotiaatlapset tulevat yleensii kesken koulupiii-viin kotiin syomiiiin lounasta. Lapsille jiir-jestetty mahdollisuus jiiiidii kouluun lou-nastauon ajaksi on yleistynyt, mutta se ei80-luvun lopullakaan ollut riittiiv?in hy-vin jiirjestetty (Bruyn-Hundt 1988, L71).

Hollantilaisten naisten ja miesten ti-lanne tyomarkkinoilla eroaa toisistaanselviisti, kun tarkastellaan ammatteja,tyoeliimiin sektoreita ja funktioita, joissahe toimivat. Naiset ovat keskiftvneet mie-hid enemmdn vain tiettyihin harvoihinammatteihin. Naiset ja miehet ovat lislik-si keskittyneet tietyille tyoeliimiin sekto-reille. Naiset ovat sitiipaitsi aliedustettui-na johtotehtiivissii. Naisten palkkataso on

miesten palkkatasoa alempi, mikii johtuuosittain naisten syrjinniistii tyiimark-kinoilla (Bruyn-Hundt L988, 4'1., 4647;Brouns & Schokker 1990, 3n. Naisten tyoon useammin tilapiiistii kuin miesten.Tyottomien osuus ammattiviiestostii onnaisten keskuudessa suurempi kuinmiesten, vaikka liiheskiidn kaikkia tiiitiietsiviii naisia ei ole rekisterriity tyittttt-miksi tyonhakijoiksi (Brouru & Schokker7990, 29, 3213). Koko palkkatyiijiirjestel-md on Hollannissa rakentunut sen va-raan, ettd kotirouva hoitaa kodin ja lap-set. Esimerkiksi kauppojen sulkeminenkello 18 perustuu naisten ja miesten tra-ditionaaliseen tyonjakoon: mies palkka-tyossd, nainen kotorn ja ostoksia teke-mdssii. Kauppojen sulkeminen niin aikaisin vaikeuttaa molempien puolisoidentyossiikiiyntiii, sillii hollantilaisten tyo-pliivii piiiittyy tavallisesti aikaisintaankello 17. Ensi vuoden alusta liihtien saa-vat kaupat lain mukaan olla avoinna puo-li seitsemddn saakka.

Sosiaaliturvan jiirjestelyt ja verotusovat tukeneet miehen asemaa perheenpiiiiasiallisena eliitt?ijiinii. Viimeisten vuo-sikymmenten aikarn on naisia avoimestisyrjiviit lait muutettu. Hollannin verotus-jiirjestelmii suosii kuitenkin vielii perhei-tii, joissa vain toinen puolisoista kiiy palk-katyiissii. Myos sosiaaliturvajiirjestelmiinl?ihtokohtana on tyypillinen hollantilai-nen perhe, jossa mies osallistuu tai pyrkiityoeliimiiiin, ja naiselle kuuluvat hoiva-tehtavat kuten lasten hoito (Bruyn-Hundt 1988, 9U99, 108, 748, 17 6).

Verotuksen ja sosiaaliturvan jiirjestelytkohtelevat miehiii ja naisia nykyisin periaatteessa tasapuolisesti. Kiiytiinnossd neyhdisfiiit kuitenkin naisten miestii hei-kompaan asemaan tyomarkkinoilla jaheikentiiviit siten naisten motivaatiotaosallistua palkkatyohon. Naisten asemaHollannin tyomarkkinoilla on kehno.Monessa suhteessa se tietysti muistuttaa

I

iJ

naisten tilannetta muissakin teollistu-neissa maissa. Ongelmat Hollannissaovat esimerkiksi Suomeen verrattunasuuremmat, jos tavoitteena pidetiiiinnaisten ja miesten tasavertaisia mahdolli-suuksia osallistua palkkatyohdn ja nais-ten taloudellista itseniiiswttii.

Etniset vihemmistiit Hollannin tyii-markkinoilla

Etnisiin viihemmistoihin kuuluviksi lue-taan ne siirtolaisryhmiit, jotka ovat hei-kossa asemassa hollantilaisessa yhteis-kururassa ja jo&a siksi ovat vdhemmistci-politiikan toimenpiteiden kohteena. Hemuodostavat noin 5 prosenttia Hollanninviiestostii (Cornelis L990, ?5-2n.

Tyottiimyys on joidenkin eEristen vd-hemmistoryhmien joukossa jopa seitsen-kertainen hollantilaisten tyottomyyteenverrattuna (Sociaal en Cultureel Planbu-reau 1992, 93). Pitkiiaikaistyottomienmiiiirii on heidiin joukossaan suurempikuin hollantilaisten. Siirtotyiiliiiset hou-kuteltiin alunperin Hollantiin tekemiiiinne tyiit, jotka eiviit hollantilaisille kelvan-neet. Myos tiillii hetkelld on etnisten vd-hemmistojen tekemiille tyolle luon-teenomaista huonot tyoolosuhteet (likai-nery vaarallinen ja yksitoikkoinen tyo se-kii melu ja haju). Puutteellinen hollanninkielen taito huonontaa usein entisestddnheidiin mahdollisuuksiaan tyomark-kinoilla. He ovat keskimiiiirin huonom-rnin koulutetfuja kuin hollantilaiset ja ko-kevat usein joutuvansa tyotd hakiessaanja tyotii tehdessiiiin huonosti kohdelluksi.|os tyrinantajilla on huono kuva jostainryhmiistii, asettaa se esteitd myos niilleryhmiin jiisenille, jotka poikkeavat tiistiikuvasta (Reubsaet !990,52-55, 63, 66;Bruyn-Hundt 1988, 59-60).

Eriiiissii tutkimuksessa verrattiin turk-kilaisia, marokkolaisia ja hollantilaisiakouluttamattomia tyossiikiiyvi:i iiitejii.

Siirtolaisuus - Migration 2/1993

Turkkilaiset naiset tekivlit liihinnii teh-dastyotii, marokkolaiset siivosivat ja hol-lantilaiset tyoskenteliviit kaupoissa ja toi-mistoissa. Hollantilaisnaiset ja etrisiinviihemmistoihin kuuluvat naiset tvos-kenteliviit harvoin yhdessii, vaikka heilaolisi ollut sama tydnantaja (Brouns &Schokker 1990, 4\ Etnisiin vdhemmis-toihin kuuluvien naisten tvcinsaantiaHollannissa vaikeuttaa usein lukutaidot-tomuus, huono kielitaito ja poikkeavapukeutuminen. Heidiin asemansa Hol-larurin tyomarkkinoilla on huonompikuin etnisiin vdhemmistoihin kuuluvienmiesten tai hollantilaisten naisten (Bru-yn-Hundt 1988,85,88).

Suomalaisnaiset Hollannin tydmark-kinoilla

L2insi-Saksaan avioituneet suomalaisnai-set niiyttiiviit olleen keskimiiiirin hiemanparemmin koulutettuja Suomesta muut-taessaan kuin Hollantiin avioituneet nai-set (TuomiNikula 1.988, 5; 1989a,239).Hollannissa asuvista kyselyyn vastan-neista 60 prosenttia oli suorittanut Suo-messa ylioppilashrtkirnon ja 54 prosent-tia oli hankkinut Suomessa lislikoulutus-ta. 18:lla prosentilla vastanneista se olijoku yliopistollinen tutkinto (taulukko 1).

Taulukko 1. Kyselyyn vastanneidenSuomessa hankkima koulutus (%)

Korkeakoulutasoinen 18alempi (4)ylempi (17)lisensiaatti (2)

Opistotasoinen 15Ammattikoulutasoinen 22Keskeytynyt opiskelu 9Peruskoulutus 36

Yhteensii % 100(Henkiloii) (130)

21

Naisen assma ia suomalaisnaiston sopeutuminen Hollannissa

Hollannissa opiskelleista 6 prosenttiaoli opiskellut yliopistossa,5 prosenttia olihankkinut korkeampaa ammattikoulu-tusta, 2 prosenttia keskiasteen ammatti-koulutusta ja 2 prosenttia alemman as-teen ammattikoulutusta. 68 prosenttiaHollannissa opiskelleista oli suorittanutjonkun ammatillisen tai korkeakoulu-tasoisen tutkiruron jo Suomessa. Tyirssii-kiiynti oli kaikkein yleisintii niiden suo-malaisten naisten keskuudessa, jotka oli-vat hankkineet jonkun koulutuksen Hol-larurissa. Heistii 58 prosentlia oli tyossii.Ainoastaan Suomessa koulufuksen saa-neista oli 45 prosenttia tyossii. Kaikkeinharvinaisinta oli niiden naisten tyossii-kiiynti, jotka eiviit olleet hankkineet kum-massakaan maassa koulutusta. Heistii olityossii vain 21 prosenttia.

Kaikista alle 65-vuotiaista kyselyynvastanneista oli yhteensii 44 prosenttiatyossii. Niiistii 22 prosenthia tyciskentelialle 20 tuntia, 38 prosenttia 2G-34 tuntiaja 40 prosenttia viihintdiin 35 tuntia vii-kossa.

Tycissii kiiyvistii suomalaisnaisista 26prosenttia piti tyossiikiiyntiiiiin perheentoimeentulolle v?ilttiimiittom?in?i. Ne ky-selyyn vastanneet, jotka eiviit olleet tyos-sii tai tyoskenteliviit vain joitakin tuntejaviikossa, ilmoittivat (suluissa maininto-jen useus) siihen syyksi, ettii:- Hollamissa molempien puolisoiden

tyosslikAynti ei ole taloudellisesti viilt-tiimiitontii (41)

- haluaa olla kotona lasten ollessa allekouluikiiisiii (32)

- viihtyy kotona (31)- lasten piiiv2ihoito on jiirjestetty riittii-

miittomZisti ( 25)- korkean veron takia ei kannattaisi

tyoskennellii (24)- Hollannissa on suuri tyottomyys (17)- puutteellinen koulutus (15)- puutteellinen tyokokemus (11)- puutteita hollannin kielen taidossa (6)

- kokee, ettei pienten lasten iiitien tyos-s?ik2iyntiii hyviiksytii Hollannissa (8)

- puoliso ei hyviiksy vaimon tyossii-kayntia (5)

- suomalaiset ja hollantilaiset tutkinnoteiviit sisiillollisesti vastaa toisiaan (5)

Lasten pliiviihoidon huono jiirjestelyoli sekii hollantilaisilla naisilla ettii Hol-lannissa asuvilla suomalaisnaisilla tiirkeiikotiin jii?imisen syy. Hyvin monet Hol-lantiin avioituneet naiset pitiiviit kuiten-kin myonteisenA asiana sitd, ettd heillii onmahdollisuus jiiiidii kotiin. T?ihiin voi vai-kuttaa joissain tapauksissa alhainen kou-lutustaso, mutta myos pitkiille koulutettunainen voi oppia arvostamaan kotonaolemisen myonteisiii puolia. " Oikeestaanse toinen ouosi oli knikkein aaikein auosi.Mutta sm jlilkern sitten meni palion pareffi-min. Ettii ei se sitten niin sekotona oleminenuaikeelta tuntunut ja sittm aiihitellen rupesn iik ern iiiin n e hy a iit p uo I e t. " (l7titta, 26 vuo t-ta Hollannissa.)

Vain alle 10 prosentfia niistd, jotka ei-viit olleet tyossii, ilmoitti olevansa WyV-miiton kotona oloon. "Niin minun ei oistaruinnut eniiri olla kotona, mutta toisanltamii aiihdyn ko tona. Ei mulln oo mitiiiin p akoahakeutua. En oo turhautunut eikii muuta."(Maija, 14 vuotta Hollannissa.)

Suomalaisnaiset korostivat sitd, ettdkotiin iaieiminen on Hollannissa toisen-laista kuin Suomessa. Siihen vaikuttane-vat sellaiset ulkoiset seikat kuin miehenriitt?iv2in suuri palkka ja suomalaisittainkatsoen suuri asunto. Kotiin jiiiimisen te-kee helpommaksi myosse, etta se onHol-lannissa sosiaalisesti hyv2iksytympiiiikuin Suomessa. "Suotnessa ne knttoo ihnnihmeissiiiin kun ne tulee ttinne. Vnrsinkinserkut. No oanhtmmat ei niinkiiiin. Muttaserkut ettii hyatinm aikn ettii tollanen luksus-nainen ettii eikti sun pidii ffiennii tiiihin. Ne einiinkun tajun ollmkutn ettti se on ihan nor-manlia." (Maija, 14 vuotta Hollannissa.)

22

Suomalaisnaiset ovat Hollannissa sel-vdsti paremmassa asemassa kuin muutetniset viihemmistcit. Heid2in eliimiiiinsiija asemaansa hollantilaisessa yhteiskun-nassa mddrdd enemmdn heidiin suku-puolensa kuin ulkomaalaisuutensa. ]oshaluamme verrata heitii saksansuomalai-siin naisiin, niin Tuomi-Nikulan mukaanliittyy Saksassa asuvan suomalaisnaisenetniseen identiteettiin tarve oman koulu-tuksen hyodyntiimiseen tyoeliimiissd jasiitd seuraava taloudellinen riippumatto-muus aviomiehestii. Kuitenkin vain kol-masosa Saksassa asuvista suomalaisnai-sista kiiy kodin ulkopuolisessa ansiotyos-sii. Monet saksansuomalaiset naiset koke-vat kotiin jiiiimisen vaikeaksi. Saksansuo-malaiset naiset eivdt vertaa itseiiiin tyonja opiskelun suhteen saksalaisiin vaansuomalaisiin naisiin (Tuomi-Nikula1986,15-1.6).

Ne suomalaissiirtolaiset, jotka eiv2itkiiyneet tyossii, tunsivat itsensii useam-min epiivarmemmiksi hollantilaistenkuin suomalaisten seurassa, epiiitseniii-semmiksi ja puolisoistaan riippuvaisem-miksi kuin ansiotyotii tekeviit. Tyossii-kiiynti ei kyselyjen perusteella vaikutta-nut siihery kuinka vaikeaksi siirtolaisetkokivat Hollantiin sopeutumisen.

Suomalaisnaisten klisitvkset naisenasemasta

Kyselyyn vastanneista alle viisitoistavuotta Hollannissa viettdneet suhtautui-vat pienten lasten iiitien tyossiikiiyntiinkeskimiiiirin huomattavasti my6nteisem-min kuin siellii viihintiiiin viisitoista vuot-ta asuneet (taulukko 2).

Kyselyyn vastanneet arvioivat hollan-tilaisten suhtauhrvan yleers2i kielteisestipienten lasten liitien tyossiikiiyntiin. Suo-malaissiirtolaisten Hollannissa viettiimiiaika ei vaikuttanut heidiin k2isityksiinsiihollantilaisten asenteista. Hollannissa

Siirtolaisuus - Migralion 2y1993

kauemmin asuneet olivat oman kiisityk-sensd mukaan siis omissa mielipiteissiiiinliihemp?inii hollantilaisia kuin siellti vii-hemmdn aikaa asuneet, mutta hekin suh-tautuivat mielestiiiin pienten lasten iiitientyossiikiiyntiin mycinteisemmin kuin hol-lantilaiset yleensii. Kyselyyn vastanneetuskoivat, ettii heid2in puolisoittersa asen-teet pienten lasten Aitien tyossiikiiyntiinolivat kielteisemmiit kuin heiddn omatasenteensa, mutta myonteisemmiit kuinhollantilaisten yleensd.

Taulukko 2. Hollannissa asuviensuomalaisnaisten kiisitvs alle 4-v.Iasten :iitien tyossiikiiynnista (%)

liitien Asumisaikatyiissiikiynti < 15 v. > 15 v.

Hyviiksyttiiviiii 82 49Ei hyviiksyttZiviiii 15 43Ei osaa sanoa 3 8Yhteensii 100 100(Henkil<iii) (61) (69)

Hollannissa asuvat suomalaisnaisetpitiviit keskim2iiirin naisen asemaa Suo-messa parempana kuin Hollannissa. Suu-ri osa (39 %) yli kaksikymmentd vuottaHollanrLissa asuneista ei osannut asettaasuomalaisen ja hollantilaisen naisen ase-maa parerunuusjiirjestykseen. Maidenvertailu voi olla niiille siirtolaisille vaike-aa, silld heid2in omat kokemuksensa suo-malaisesta yhteiskunnasta ovat jo vuosi-kymmenten takaa.

Alle kymmenen ja yli kaksikymmentiivuotta Hollannissa asuneiden suomalais-naisten kiisitykset naisen asemasta poik-keavat kuitenkin selvdsti toisistaan. Allekymmenen vuotta Hollannissa asuneistasuurin osa (62 %) pitaa naisen asemaaSuomessa parempana kuin Hollamrissa.

-l

I

*-

23

Nais€n asoma ia suomalaisnaiston sopeutumingn Hollannissa

Vain 9 prosenttia heistii piti naisen ase-maa Hollannissa parempana kuin Suo-messa. Yli kaksikymmentii vuotta Hol-larurissa asuneista viidesosa piti naisenasemaa Suomessa parempana kuin Hol-lannissa ja hieman yli viidesosa Q2 %)piti naisen asemaa Hollannissa parempa-na (taulukko 3).

Taulukko 3. Kiisitys naisen asemastaHollannissa Suomeen verrath-rna (%)

Hollannissa- KaikkiNaisen asumisaika vastan-asema < 10 v. > 20 v. neet:

ParempiHuonompiYhtd hyveEi osaa sanoa

Yhteensii 100 100 100(Henkiloe) (34) (41) (130)

9 2 2 1 562 20 4021 20 259 3 9 t 9

Johtopiiittikset

Tutkimusaineiston perusteella ei olemahdollista sanoa ovatko vastaajien nai-sen asemaa koskevat asenteet muuttu-neet siirtolaisuuden seurauksena vai olivatko kauan Hollannissa asuneet suoma-laisnaiset ehkii jo muuttaessaan liihelliihollantilaisten kiisityksiii naisten asemas-ta. Onmyos tiirkeiiiihuomata, ettd hollan-tilaistenkin asenteet ovat hiljalleen muut-tumassa naisten tyciss?ikiiyrurille myon-teisemmiksi.

Siirtolaisuutta tutkittaessa mietitii2inusein niitii olosuhteita, jotka ovat tyontii-neet siirtolaisia pois kotimaastaan ja toi-saalta sit?i, mikii vetiiii heitd uuteen maa-han Suurin osa suomalaisnaisista muuttiSveitsiin ja Saksaan 60- ja 7O-lukujenvaihteessa. Hollantiin muuton huippuajoittui 70-luvulle. 8Oluvulla ei suoma-laisnaisten Keski-Eurooppaan muuttoole ollut eniiii yhtii vilkasta. KeskiEu-

rooppaan muuttaneiden suomalaisnais-ten muuton syyt eiv?it ole olleet taloudel-liset tai poliittiset. Hollarmissa asuvatsuomalaisrniset ilmoittivat useimmitenmuuttonsa syyksi suhteen hollantilaiseenmieheen. On vaikea arvioida, miksi suo-malaisista nimenomaan naiset ovat avioi-tuneet Keski-Eurooppaan ja miksi muut-to oli aktiivisinta 5O-luvun lopulla ja 70-luvulla. Syitii muuton naisvaltaisuuteenon etsitty run. suomalaisten miesten janaisten psyykkisistli eroista (Tuomi-Ni-kula 1989b, 47). Siirtolaisuutta ja etnisiiiseka-avioliittoja tarkasteltaessa on huo-mattava, ettii siirtolaisnainen joutuu Kes-ki-Eurooppaan avioituessaan hyvin toi-senlaiseen yhteiskunnalliseen ja ta-loudelliseen asemaan kuin mies. Aviolii-tossa mies joutuu perheen eliittiijiin roo-liin, kun taas naiselta ei odoteta edes ta-loudellista itseniiisyyttii. Tilanne oh tal-lainen varsinkin muuton huippuvuosina.

Kyselyyn vastanneet suomalaissiirto-laiset kiiyviit tyiissii huomattavasti har-vemmin kuin naiset Suomessa. Ansio-tyossii kiiyviit ovat hollantilaisnaisten ta-paan usein osa-aikaisessa tyossii. Suurinosa kotirouvista on mielelliiiin kotona.Naisen asemaa ja pienten lasten liitientyriss?ikiiyntid koskevissa asenteissamuistuttivat Hollannissa pitkiiiin asuneethollantilaisia.

English Summary

The social position and acculturation ofFinnish women in HoIIand

This article explores the acculturation of Fin-nish womsn liaing in Holland with theirDutch partners. Unlike womefl in Finland,Dutch women hnae only recently started toioin the labor force, mninly in low-payingpart-time jobs. While old role-attitudes are

24

fnding in Holland, access to paid jobs is stillhampered by seoeral practical obstacles. Fin-nish women who migrated to Holland showquite a similar job participation profile whencompared to Dutch roomen. Most Finnishhousewion in Hollnnd are satisfied withstaying at home. ln genual, women whomigrated less thnn a decade ago consider the

Kirjallisuus

Brouns, M. & Schokker A. (190): Arbeidswaagstuk-ken en seke. Gravenhage: STEO.

Bruyn.Hundt M. (1988): Vrouwen op de arbeids-markt. Nederlandse situatie in de jaren tachtig ennegentig SCALA-reeks. Utrecht: Het Spectrum.

Centraal Burrau voor de Statistiek (1989). 1899-1989 Negentig jaren statistiek in tijdreeksen. Gra-venhage: SDU.

Centraal Burcau voor de Statistiek (1990). Statistischjaarboek 1990. Graven-hage: Staatsuitgeverij.

Comelis, B. (1990): Migratie naar Nederland. Teok-sessa H. B. F,ntzinger & P. J. J. Stijnen (toim.):Etnische minderhedenin Nederland. Amsterdam:Boom Meppel 13-30.

Moree, M. (192): 'Mijn kinderen hebben er niets vangemerkt'; Buitenshuis werkende moeders tussen1950 en nu. Utrecht: Jan van Arkel.

Reubsaet, Th. (1990): Arbeidsmarkt en arbeidsbes-tel. Teoksessa H. B. Entzinger & P. J. J. Stijnen(toin.): Etnische minderheden in Nederland.Amsterdam: Boom Meppel, 5L-73.

Siirlolaisuus _ Migration 2/1993

position of women in Finland better than inHolland , while those who migrated ntore thantwo decades ago tend to hold the oppositepoint of risr0.

Artikkeli perustuu Helena Pennasenpro gradu -tutkielmaan.

Sociaal en Cultureel Planbureau (1988). Sociaal enCultureel Rapport 1988. Rijswijk. Sociaal en Cul-tureel Planbureau (1D2). Sociaal en CultureelRapport 192. Rijswijk.

Tiromi-Nikula, O. (1986): Suomalaisten alkultwoi-tuminen Saksan fittotasavallassa II maailmanso-dan jiilkeen. Osa II. Siirtolaisuus-Migration(1986):2,70-17.

Ttomi-Nikula, O. (1988): Acculturation in the EthnicMixed Marriage. Ethnologia Fennica 1987-1988,t'%.

Ttomi-Nikula, O. (1989a): Suomalaisena Saksassa.Teoksessa T. Korhonen & M. Riisiinen (toim.):Kansa kuvastimessa. Etnisyys ja identiteetti. Tieto-lipas 114. Helsinki 1989.

Tuomi-Nikula, O. (1989b): Saksansuomalaiset. Tut-kimus syntyperiiisten suomalaisten akkulturaatios-ta Sakan Liittotasavallassa ja Liinsi-BerliinissA.Helsinki 1989.

c

125

Minna Domander

S iirtolai s uus tutkimuks ensuuntauksia Suomessa

lJuomen maastamuuton kiiiinnyttyiiD maahanmuutoksi ja etrristen ryhmilnmiiiiriin kasvaessa myos tiedon tarve uu-desta tilanteesta ja uusista maahanmuut-tajista kasvaa. Tiitii tiedontarvetta tiiyttd-miiiin laadittiin "Siirtolaisuus- ja pako-laistutkimus Suomessa 198G-1993", johonartikkelin tiedot perustuvat.

Siirtolaisuusaiheisia tutkimuksia olikyselyn tietojen perusteella valmistunuttai valmistumassa ajanjaksolla 1980-1993yli 400 kappaletta. Niiistii noin puolet onpro gradu -tu&ielmia eli syventiivienopintojen tutkielmia. Loput ovat var-sinaisia tutkimuksia tai selvityksiii.

Siirtolaisuuten liittyvii tutkimus on se-kii miiiiriillisesti eftd tutkimuskohteiltaankehittynyt samantapaisesti kuin Suomenmuuttoliike. Uusi asia on aiheuttanut tut-kimus- ja selvityspaineita, joihin on mycismelko nopeasti reagoitu.

1980luku oli Suomelle pddasiassamuuttovoittoinen kausi. PaluumuuttoRuotsista oli muuttovoiton pii2iasiallinentekij?i, ja se niikyy myos tutkimuksissa.1980-luvun alkupuolella tutkittiin enitenpaluumuuttoa ja paluumuuton edelly-ryksia sekd suomalaisia Ruotsissa.

Paluumuuttotutkimuksia tekiviit esi-merkiksi ]ouni Korkiasaari (Ruotsista

Tutkija, FM Minna Domander on tehnytS iirtolaisuusinstituut issa j ulknisun " Siir t o-Inisuus- ia pakolaistutkimus Suomessa19 80-199 3", j ohon artil<keli pohj autuu.

Suomeen vuosina 1980-1,981 muuttaneet,Paluuoppilaiden sopeutuminen, Paluu-muuttajat sosiaali-, terveys- ja tyovoima-palvelujen kiiyttiijinii), Matti Simpanen(Ruotsinsuomalaiset paluumuuttajatyrittiijinii) ja VivanLygdbiick (Muutto ta-kaisin kotiin - att flytta hem igen). Tut-kimusaiheet vaihtelivat paluuoppilaidensopeufumisesta siirtolaisen muuttotur-vaan. Paluumuuttotutkimuksia on tehtymyohemminkiry muttei yhtii runsaasti.

Suomalaisia Ruotsissa L980-luvun al-kupuolella tutkivat mm. Elina Haavio-Mannila (Suomalaisten sosiaalinen so-peutuminen Ruotsissa, Vanhemmat suo-malaiset siirtolaiset Tukholmassa), TaistoHujanen (Suomi- ja Ruotsi-kuva ensim-mdisen polven suomalaissiirtolaisten pa-rissa Ruotsissa), Magdalena ]aakkola(mm. Street corner Finrs in Sweden,Ruotsinsuomalaisten ehrinen jarjestiiyty-minen, Siirtolaisel2imiiii: tutkimus ruot-sinsuomalaisista siirtolaisyhteison2i),Karmela Liebkind (mm. Identitet ochidentifikationsmonster bland firska in-vandrare i Sverige: tv6 generationer) jaMarja-Liisa Pynnonen (Ruotsinsuoma-lainen kirjallisuus 195+-19U). Aiheetvaihtelivat tieteenalan mukaan kirjalli-suuden tutkimisesta identiteetin tutkimi-seen. Pro gradu -tutkielmissa seurailtiinsamoja linjoja, mutta tutkielmien miiiir?iei ollut vield suuri.

1980-luvun puoliviilissii tutkimuskoh-teina olivat muutto ja mm. pakolaisuus

zo

yleensii. Esimerkkinii yleisemmiistii pa-kolaistutkimuksesta kiiy Harto Hakovir-ran "Third World Conflicts and Refugee-ism". Koko vuosikymmenen puoliviililleoli omirnista kehitysmaakeskeisten ai-heiden mulcaan tulo "uuden kansainviili-sen talousjdrjestelmlin" jiilkimainingeis-sa, vaikka kehitysmaatu&imukset miiii-riillisesti ovatkin koko tarkastelujaksolla19 8O-1993 viihemmistonii.

1980luvun loppupuolella aloitettiinpaluumuuttoprojektit mm. Tervolassa jaLdnsi-Uudellamaalla. Niimii heijastavatkyseisen ajanjakson tycivoimapulaa, jotapyrittiin helpottamaan nun. paluumuu-tolla. Paluumuuttoprojektit ovat pyrki-neet piiiisii?intoisesti kiiytiinnon toimen-piteisiin tilanteen muuttamiseksi halut-tuun suuntaan.

1980-luvun puoliviilin jiilkeen ja erityi-sesti 1990-luvun alussa keskeiseen ase-maan ovat nousseet pakolaisten ja furva-paikanhakijoiden tutkiminen. Kun maa-hanmuutto on muuttumassa paluumuut-tovoittoisesta ns. uusmaahanmuutoksieli sellaisten henkiloiden muutoksi, jotkaeivdt ole aikaisemmin asuneet Suomessa,ovat mycis tutkimuskohteet muuttuneet.

Ensimmiiisten kiintiopakolaisten saa-puessa Suomeen tehtiinmyos melko pianensimmdiset tutkimukset ja selvityksetheistii Suomessa. Tiillaisia olivat mm. Ir-meli Laitisen ja Leena Oksasen: "Pako-laisena Suomessa" (7986), iossa selvitet-tiin vuorura 1983 Suomeen saapuneidenIndokiinan pakolaisten sijoittumista yh-teiskuntaan pakolaiskeskuksesta muu-ton jiilkeen. Aikaisemmin, vuonna 1980,oli jo ilmestynyt Tuija Niemeliin selvitysChilen pakolaisten sopeutumisesta Suo-meen, mutta enemmdn futkimuksia pa-kolaisuudesta alettiin tehdii vasta 1980-luvun lopulla. Myos Klaus Halla tekivuonna 1986 pakolaisaiheisen tutkimuk-sen: "Vietnamin ja Kamputsean pakolais-ten asema Suomessa".

Siirtolaisuus - Migration ?J1993

Vuoteen 1993 mennessii on tutkittu pa-kolaisten vastaanottoa ja sopeutumista,pakolaiskirjoittelua, suomalaisten suh-tautumista pakolaisiin, pakolaisvas-taanottoa ja pakolaishuoltoa yleisemmin-kin, pakolaisten asumista ja mm. pako-laisten koulutusta. Mutta vaikka tutki-musten kattavuus tuntuukin ensitarkas-telun perusteella riittiiviiltd, tutkimustar-vetta kasvattaa tilanteiden nopea muut-tuminen.

Suomalaisille uudesta maasta per2iisinolevan pakolais- tai turvapaikanhakija-ryhmZin tullessa maahan, kohdataan ainauusia ongelmia, ja tiitii kautta pakolaistentarkastelu kansallisuuksittain tai kulttuu-ripiireittiiin onkin perusteltua. Jos pako-laisiin kohdistuvaa tutkimusta tarkastel-laan kohderyhmittiiin, niin kohde vaih-tuu tulojiirjestyksen mukaan. Ensim-mdisend kohteena olivat Chilen pakolaiset, sitten vietnamilaispakolaiset, liihi-idiist2i tulleet pakolaiset, somalialaiset,osittain kurdit, ja nyt uutena kohteenaovat inkerinsuomaiaiset. Mielenkiintoentisen Jugoslavian alueelta tuleviin ryh-miin on mycis kasvanut.

Pro gradu -tutkielmien puolella pako-laisten tutkiminen tuntuu vdhitellen saa-vuttavan saturaatiopisteensii, sillii kaikis-ta kyselyyn tulleista graduista noin60-70prosenttia k2isittelee pakolaisia ja ne onlisiiksi tehty vuonna7990 tai sen jiilkeen.Osaltaan tiihiin vaikuttaa varmasti tiedo-tusviilineiden kiirmostus aiheeseery jol-loin mycis opiskelijat ovat kiinnostuneetpakolaisista ja heid2in ongelmistaan.

Pakolaisaiheisten tutkimusten kanssaon samanaikaisesti tehty paljon muuta-kin. Jos tarkastelee koko kyselyn ajanjak-soa tieteenaloittain, myosniillii onhavait-tavissa tiettyjii trendejd, jotka ilmeneviitmelko samaan tapaan kuin edellii on ku-vattu. Historian tutkijat kulkevat liihes-tulkoon omia polkujaan, ja tyypillistii his-torialliselle siirtolaisuuden tutkimiselle

4-_

Z T

Siirtolaisuustutkimuks€n suuntauksia Suomessa

ovat aiallisesti pitkiihkot projektit, jotkakeskittyviit tietyn ajanjakson ohella myostarkasti miiiiriteltyyn vliestoryhmiilin jaalueeseen. Historiallisella puolella ontutkittu melko paljon suomalaista siirto-laisuutta, maahanmuuton ja sitii koske-van tutkimuksen ollessa historiallisestivasta kiiynnistymiissii. Yksi tiimlinhetki-sistii projekteista on Ill-osainen Suomensiirtolaisuuden historia, jota tehdiiiin Siir-tolaisuusinstituutissa opetusministerionrahoituksella.

Kielitieteissii on tu&ittu melko paljonsuomalaisten kielen muuthrmista ulko-mailla asumisen vhtevdessd. Tiillii het-kell2i meneilliiiin oievii tutkimuksia ovatmm. Pertti Virtararnan vetdmd ameri-kansuomen tutkimusprojekti ja Kari Saja-vaaran johtama "Suomi toisena ja vieraa-na kielend" -projekti.

Psykologian ja sosiaalipsykologianalalla tutkimus keskiLtyy siirtolaistenidentiteettiin ja sopeutumiseen. Parhail-laan menossa olevia tutkimuksia ovatmm. "Multietnisyys ja kulttuurien koh-taaminen" -projekti, jonka projektivas-taavana on Marika Tandefelt sekd IrmaMoilasen ja Antero Myhrmanin vetdmdprojekti "Paluulasten ja heidiin perheit-tensii sopeutuminen Suomeen".

Sosiologiary sosiaalipolitiikan ja mm.kasvatustieteiden ala on ollut tuotteliain,ainakin tarkasteltaessa opinniiytteidenmiiiir2i2i. Aiheet vaihtelevat pakolaisten

sopeutumisesta kulthrurien kohtaami-seen. Lisiiksi alalla on kiivnnissd useitatutkimuksia ja joitakin prolektela.

Siirtolaisuusaiheisia tutkimuksia onmyos muilla tieteenaloilla. Oikeustietei-den alalla ollaan keskitytty mm. pakolai-sia ja ulkomaalaisia koskevien lakien tar-kasteluun ja esimerkiksi turvapaikanha-kuprosessiin. Lliiiketieteessd siirtolaisuu-teen liittyviii tutkimushankkeita on har-verunassa, mutta esimerkkind voi maini-ta Bernt Savoniuksen kiiynnissii olevantutkimuksen allergian esiinfiyydestiisuomalaissiirtolaisilla Pohjois-Ameri-kassa. Tiedotusopissa tutkitaan piiiiasias-sa mit?i ja miten tiedotusvdlineet ovatker-toneet pakolaisista tai ulkomaalaisista.Maantieteessii tutkitaan mm. muutonsuuntautuneisuutta ja muutfuvia maail-mankuvia. Mycis muiden tieteenalojenparissa tehdiiiin siirtolaisuuteen tai pako-laisuuteen liittlrvaa tutkimusta, mutta vo-lyymi niissii ei ole niin suuri kuin edelldmainittuissa.

Muita tiillii hetkeilli kiiynnissii oleviatutkimusaiheita ovat mm. siirtolaismu-siikkia, pakolaisperheitii, paluumuutta-jaeliikeliiisiii ja somalipakolaisten koti-maahan paluuta koskevat tutkimukset.

Keskeisin ongelma tutkimuspuolellatuntuukin olevan - ei hyvien tutki-musideoiden ja -aiheiden puute - vaanl2ihinnii tutkimusrahoituksen puuttumi-nen.

Tutkimussihteerin palsta:

Aluepolitiikka ja muuttoliike

df'r uomen alueellinen rakenne on suur-Dt"t muutosten edessii. Taloudellinenlama ja Euroopan yhdentymiskehitysovat aiheuttaneet tilanteery jossa valtionmahdollisuudet ohjata aluekehitystiiovat ratkaisevalla tavalla huonontuneetTyiitttimyys on paradoksaalista kyllli ta-sarmut alueellisia eroja; Etelii-Suomessaon miltei yhtii hankata saada tyiitii kuinkehitysalueillakin, joten viiki ei eniiii valuetel?iiin - piiinvastoin. Muuttoliike onsaanut uusia piirteitii kun tyon periissdmuuttaneet ja tyiittomiiksi joutuneet ih-rniset palaavat kotiseuduilleen. Tiistd ontoistaiseksi mahdoton vetiiii yleispiiteviiijohtopiilittrksiii. Emme vielii ti edii hrleekopitkittynyt lama vahvistamaan niiitiimuuttotrendejii vai jiiiiko maan sisdinenpaluumuutto yksittiiisilmioksi.

Kun yhteiskunnanvarat eiviit eniiii rii-tii perinteisen aluepolitiikan harjoittami-seery ts. ongelma-alueiden taloudelliseentukemiseen, jiid ainoaksi keinoksi kehoit-taa alueelliseen omatoimisuuteen ja yrit-teliiiisyyteen. Seututasolla yritet?iiin vah-vistaa talousalueita ja korostaa identiteet-tiii ja yhteiseen hiileen puhaltamista. Kos-ka perinteisissd talouden kasvukeskuk-sissakin menee huonosti alueellisiin tu-lonsiirtoihin ei eniiii voi hrkeutua. Tyhjiis-tii on paha nyhj?iistii. Kaupunkien liihi-alueidenkin kehittyminen pysiihtyy, kunkeskukset eiviit toimi samanlaisenamoottorina kuin 1980-luvulla. Seurauk-

sena palveluverkosto harvenee, ja tiimiion selvii alueellinen uhka.

Vastatrendikin on niikyviss'd. Suomenv?ihiiinen urbaani perinne nAkyy muutto-liikkeessii. Mielipidekyselyt osoittavat,ettd suuria kaupunkeja ei arvosteta sindn-sd vaan toimeenfulon antajina. Maaseutuon yM vetovoimainen Tiimii saattaa pi-t2iii huolen siitd, ettii periferia ei tyhjene.Suurimittaisen maastamuuton vaaraakinon liioiteltu. Vaikka nuorten maasta-muuttohalukkuus mielipidekyselyidenmukaan on suuri, parinkymmenen vuo-den takainen muuttoaalto hrskin toistuu,koska tyovoiman kysyntiiii ei ole, ja aivo-vienti koskettaa vain pient2i ryhmiiii. Yhiiuseammalle ainoaksi vaihtoehdoksi jiiiiyrittiiminen kotiseudulla.

Valtiollisella aluepolitiikalla on siltisuuri merkitys, koska sen on pidettiiviihuolta yhteysverkosta ja taloudellisentoiminnan kiteytt2imisen edist?imisestii.|os ympiiri Suomea orastava omatoimi-suus ei rakennu kest?iviille pohjalle, eliniin ettii yritykset voivat alueellisesti tu-kea toisiaan, voi taloudellinen nousu taaskiiynnistiiii maan sisdisen muuft oliikkeeneteliiiin piiin. Se aika on ohi, jolloin voitiinhrkea kehitysalueita suurin julkisin in-vestoinnein. Tulevaisuudessa eviiiit tilan-teen korjaamiseen ovat hyvin viihissii.

a

ra

29

Kister Bjdrklund

Siirtolaisuus . Migration 21993

Ulkosuomalaisten historia tekeille- lukijoiden apua kaivataan

Turussa on kiiynnistetty opetusministerion rahoihrksella laaja projekti Suo-men siirtolaisuutta ja ulkosuomalaisia kiisittelevdn historian kirjoiftamisek-si. Tekijiit kaipaisivat nyt ulkosuomalaisten apua tyossii tarvittavan aineis-ton tiiydentiimisessd.

Kirjoitustyiissd on mukana viisi kokenutta alan tutkijaa. Siirtolaisuusinsti-tuutin johtaja Olaai Koiaukangas kirjoittaa Australiaary Uuteen-Seelantiin,Aasiaan, Afrikkaan ja Etelii- Amerikkaan suuntautunutta siirtolaisuuttakiisittelev?it osat. Muina kirjoittajina ovat apulaisprofessori R eino KeroTwunyliopiston historian laitokselta (Pohjois-Amerikkaa koskeva osuus), profes-snri Mnx Engman Abo Akademista (Veniijiille suuntautunut siirtolaisuus),FT KnriTarkininenRuotsin valtionarkistosta (vanhempi ruotsinsiirtolaisuus)ja erikoistutkijalouni KorkiasaniSiirtolaisuusinstituutista (siirtolaisuus Poh-joismaihin ;'a muualle Eurooppaan vuoden 1945 jiilkeen).

Vaikka monista tutkimuksista ja arkistoliihteistli onkin saatavissa varsinpaljon aiheeseen liittyviid tietoa, on siind kuitenkin edelleen suuria aukkoja.Esimerkiksi "euroopansiirtolaisuus" on laajuudestaan huolimatta yksi huo-noimmin tunnettuja siirtolaisuutemme osa-alueita. Tutkijat kaipaisivat lisli-tietoa mm. seuraavista asioista:

r ulkosuomalaisten yhdistysten historia ja nykyinen toimintao Suomi-koulujen historia ja toimintao ulkosuomalaisten juhlatapahtumien yms. historiao kirkollinen ja muu aatteellinen toimintao harrastustoimintao henkilohistoriat (eliim2ikerrat, omakohtaiset muistelot)o siirtolaisrunot ja -perinne

Historiateoksen kirjoittajat toivovat, ettii mahdollisimman moni ulkosuo-malainen osallistuisi projektiin kirjoittamalla heille yhdestd tai useammastaedellZi mainitusta tai jostain muusta "siirtolaisuushistorian" kannalta tiir-keiiksi kokemastaan aiheesta. Myos kaikki muu materiaali kuten lehtileik-keet, valokuvat, yhdistysten lehdet ja piiytakirjat (kopiot) ovat tervetul-leita. T2irkeitd ovat myos henkiliikohtaiset kokemukset ia havainnot siir-tolaisuudesta ja ulkosuomalaisena eliimisestii. Monilla lukijoilla onvarmas-ti asian kannalta hyodyllistii ja kiinnostavaa aineistoa jo entuudestaanvalmiina "poytdlaatikossa".

Liihetetty materiaali talletetaan tutkimuksen valmistuttua Siirtolaisuusins-tituutin arkistoon. Tiilloin myos tulevien sukupolvien tutkijat voivat saadasiitd arvokasta tietoa omiin tutkimuksiinsa.

Kirjoitukset ja muun aineiston voi liihettiii osoitteella: ErikoistutkijaJouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti, Piispankatu 3, 20500 Turku,FI N LAN D. (Li siiti eto j a p uh. Int.+35 8-2'1,-377 536').

, ,1

a n

.t

TIEDOTUKSIA o NOTICES

e

Kaarle Hjalmar Lehtisen ra,hastonapurahat 1993

Siirtolaisuusinstituutin hallitus myiinsi 24. 5. L993 seuraavat apu-rahat (yht. eS 300 mk) muuttoliiketutkimuksen edistiimiseksi:

EilaArgtrtna

Mira Banerjee

Kai luvakkn

Soon Histoiaseura

Ilpo Ingentedt

Varpu Lindstrom

Juha Niemeki

K-G Olin

Lasse Sjdstrom

Cqrl-JohanWallen

Timo Wrtqnen

4 000 mk

5OO CAD

4 000 mk

l OOO CAD

9 000mk

5 000 mk

2 000 mk

3 000 mk

2 000 mk

2 000 mk

2 000 mk

Veniijiille Suomesta 1920-30 -luvuilla men-neiden suomalaisten kohtaloiden selvittA-miseen.

Television ajankohtaisohjelmien sisiiltiimiitvdlineet katsojien pakolaisasenteiden muo-dostamiselle.

Tyrittrimien inkeril2iisten p aluu muuttaj i ensopeufuminen Suomeen.

Kanadan Soon alueen pioneerihistorianpainatuskuluihin.

Eteliipohjalaisia uudessa maailmassa -kir-joitussarjan julkaisemiseen.

Finnish Canadians during the Second WorldWar; haastatteluihin ja kopiointiin.

100 ruotta siirtolaismusiikkia -tutkimuksennauhoituslaitteiden hankintaan .

Merentakaisen siirtolaisuuden tutkimiseen:Ite-Aasia, Amur, Alaska, Afrikka.

Suomalaisia Kanadan taivaan alla -filminostamiseen Siirtolaisuusinstituutille

Suomalaisten siirtolaisten etsimiseen Ruot-sin Emigrantinstitutetin mikrofilmeistii.

Tanskassa pidettiiviiiin muuttoliiketutki-ioiden seminaariin osallistumiseen.

TIEDOTUKSIA o NOTICES

Suomi College announcesthe creation of a scholarship fund for Finnish students.

The purpose is to make it financially feasible for student's first two years ofundergraduate study at Suomi College. The amount of the scholarship is USD2,000, effective for Fall 1993 and it will be renewed for each year of the student'sful l t ime enrol lment.Upon completion of the student's first two years of study, Suomi representativeswill assist him or her in transferring to some of the finest colleges and universitiesin the USA.

Applications should be addressed to Suomi College and forrvarded to:Institute of Migration, Piispankatu 3,20500 Turku

tel.: 921-313 915, fax: 921-23 33 460

Additional information is also provided by:William D. Sparks, Admissions Counselor,601 Quincy Street, Hanc,ock,

MI49930 USAtel. : 906-487 -7 2O1'tat<: 906487-7366

IOM:n uusi Baltia-toimistoHelsinkiin

Kansainvilinen siirtolaisuusjdrjesto IOM eli International Organization for Mig-ration on perustanut Baltian maiden asioihin keskittyvin toimistonsa Helsinkiin.

Avajaisseremonia pidettiin IOM:n ja Suomen hallituksen yhdessi Helsingissijdrjestdmdn Baltia-konferenssin pidtteeksi 12.5.1993. Konferenssiin osallistuiedustajia kaikista ltdmeren alueen maista, alan tutkimuslaitoksista seki kan-sainvilisisti jdrjest6isti.

Uusi toimisto tutkii Baltian siirtolaisuutta, valvoo avustus- ja koulutusohjelmiasekd kehittdi asiantuntijavaihtoa. Jdrjest6 aikoo hyodyntid Suomen kokemuk-sia ldhialueavusta.

IOM on hallitusten vilinen jirjestd, jolla on huomioitsijan asema YK:ssa. Suomiliittyi jArjestdn jiiseneksi vuonna 1992.

32

KIRJAT T BOCKEB

a

K-G Olin: Oden och Aventyr. Plock urlinlindarnas historia i Latinamerika.AB Olimex Oy. Vasa 1992.295 s.

I Latinamerika bor uppskattningsvis 1500 finl6nda-re. Av dessa ar endast ett fAtal egentliga emigran-ter, den st6rsta dden ar f6retagsanstdllda och an-dra vilka vistas ddr mer eller mindre tillfdlligt. Fin-lindarnas historia i Latinamerika gAr dock dndatillbaka till tidigare delen av 1800-talet och ansatsertill egenfl ig emigration gjordesvU sekelskiftet. EmLgrantema bosatte sig i kolonier, egentligen uto-pisamhdllen: Cdonia Finlandesa, Villa Alborado,Penedo. De storstilade lorsoken misslyckades iallmdnhet, och det dr egenUigen bara i Penedosom den finldnska tradhionen lever vidare. Ddr borett hundratal mdnniskor med finldndskt ursprung.

"Oden och 6ventyr" - K-G Olins bok om fin-ldndska emigrantdden i Latinamerika dr fas-cinerande ldsning. Olin har, journalist som han 5r,en gudabenAdad f6rmAga att levandeg6ra histori-en. LAsvdrdheten l6rstirks av god layout och ettfint bildmaterhl.

I boken moter nnn de mest mArkliga levnads6-den. t.ex. Waldemar Becker som stred lor Maximi-lian i Mexiko, Arthur Theslefi, som grundade enfinlandssvensk kdoni i Argentina och Eero Erkkosom tnde planer pA en stor finsk koloni och mili-t6rbas pA Kuba.

Dokumentering av emigrationen r6ner detstdrsta intresset bland emigranterna sj6lva ochdens dttlingar, och den 5r wAr att popularisera.Olin har emellertid lyckatsvdl och te).ten ar synner-ligen underhAllande och fortjdnar en bredare pub-lik. Det ligger t.o.m. nAgonting av skrdna 6verskildringama. I och for sig b'rdrar boken inte medsA mycket nytt till den egentliga emigrations-forskningen, men som dokumentation 6r den vir-defull. Den plockar fram enskilda personer och6den i rampljuset, vilka tidigare har varit mer ellermirdre bortgldrnda. Materialet som Olin har grdvtfram ir omfattande och mAngsidigt.

Personskildringarna placeras ocksA in isitt his-toriska sammanhang. Genom dessa emigranteroch Aventyrare belyses skeden i sAvAl Finlandssom Latinamerikas historia. Olin visar ocksA hursamhdlleliga f6rlrAllanden hdngde samman medutopiemigrationen. En svArighet med emigra-tionshistoria av denna typ ar bestemma hur storvikt rnan skall fdsta vid enskilda emigrantoden. Medett stort antal personskildringar dir det ldtt att maninte ser skogen for bara trdn. Olin har lyft fram deintressantaste odena, men att Sporing dgnas sAliten uppmdrksamhet, forvAnar. De idag AterstAen-de spillrorna av emigrationen beskrivs pA knappa

trettio sidor, vilket dr vSldigt korthttat. Dagens si-tuation skulle fortjAna en mer ing6ende beskriv-ning, sArskilt som Olin knappast lirJer nAgon bristpA kunskap och material.

Som helhet betraktat ar "Oden och dventyr"populariserad historisk emigrantskildring ndr denar som ba$. Synnerligen ldsvird.

Kristu Bjiirklund

Matti Kari: Kansainvilinen sosiaalitur-va. SITRAn julkaisusarja nro 124. Pai-natuskeskus Oy. Helsinki 1993.238 s.

Ndin ETA-sopimuksen aattona monien kaipaamayleisteos kansainviil isestd sosiaal iturvasta on vih-doin totta. Sen on laatinut sosiaali- ja terveysminis-terion \ akuutusosaston ylitarkastaja Matti Kari. Kir-jan kattama kenttii on valtava, siind voidaan k6si-tella vain karkeita yleispiirteitA, ja terminologia onpakosta vain ashntuntijoille aukeava. Sihi se oneMottoman tarpeellinen perusteos, jonka pohjaftavasta voidaan alkaa kansanomaistus.Aiemmin tietoja kansainvdlisistA sosiaaliturva-kysymyksisti on oll ut tod ella vaikeata saada. Vai k-ka seki Kansaneldkelaitos ettA ElAketurvakeskusocat pitaneet alan tasalla sosiaaliturvasopimus-kansioita, niistd ei de tiedetty eiki niiti ole olluthelppo saada luettavaksi. Muuten esitetietouttia onollut vdhdn, eiki sitd vieliikdAn de tarvetta tyydyt-tdmS6n.Ulkoministeri6n toukokuussa 1993 perus-taman "Eurooppa-tiedotuksen" avajaistilaisuudes-sa kertoi erds nuori haastatehava tulleensa hake-maan tietoja eldkkeiden karttumisesta eri maissa,hdn kun aikoi lAhted ETA-maihin toihin.

Milen venata kansainvdlisti sosiaaliturvaa?Maallikoiden sosiaaliturvavertailuja koskevissakeskusteluissa vilahtelee usein kysymyksia esim.eri maiden kansaneldkkeiden tai sairauspdivdra-han mddristii. Muiden maiden jirjestelmii luullaanusein samantapaisiksi kuin meildn maassamme.Kuhenkin esim. kansaneldkejArjestelmti on sannn-tapainen vain pohioismaissa, tosin niissdkin suurinmaiderv6lisin eroin. Kansanel6kelahoksen tai Eld-keturuakeskuksen kaltaisia sosiaaliturvaa hoitaMalaitoksia ei ole muualla. Jdrjestelmid onkin parasvertailla niiden antaman turvan ja niitd hoilavienorganisaatioiden kautta. Samoin pakollisen turvanla vapaaehtoisen turvan vdlinen eroftdu on useinpaikallaan. Kirjan sosiaaliturvajdrjestelmien vertai-luja koskevassa osassa kerrotaankin, etti kansain-vdlisestd sosiaaliturvasta puhuftaessa keskitytAdnaina rain lakisdiiteiseen ja pakolliseen sosiaalitur-vaan, vaikka yksityiset, vapaaehtoiset ja erilaiset

d.r

l

KIRJAT T BOCKER

taydentavat vakuutus- tai sosiaaliturvajarjestelytkaytann6ssa ovat ioissakin maissa suurempiakinkuin pakollisessa ja lakisddteisessd turvassa.

Kirja antaa hyvdn yleiskuvan, sen pohjalta voildhted asiaa selvittdmddn. Se on er6dnlainen maa-ilman- tai Euroopan kafia, mutta siitd nikyvAt vainsuurimmat paatiet ia kaupungit. Muu on selviteftA-vi tarkemmilla tiedustduilla. Saamme myos tietoasiitA, mitd pitriisi kysyii ja mistd kannattaa kysyd.LisAksi on muistettava, ettA kirja kertoo vain sosi-aaliturvastia, ei muista liikkumista koskevista kysy-myksistA. Sosiaalhurvaan on liittyny olennaisestiesim. Pohjoismainen muuttokirja, jota ei kdsitelld,sen liittyessd enemmdnkin henkikirjoitukseen. Toi-saalta kirja keftoo lq/ld tuntemattomammistaEldketurvakeskuksesta ia lGnsanel3kelaitokseltasaatavista tod istuksista.

Teksti ei aukea maallikolle kaikilta osiltaan, sensyvempAdn avautumiseen tarvitaan apua. Ammat-tilaisen kanssa kirjan asioita selvitettdessd pdds-Uan io melko hyvAhn tulokseen. Silloinkin on sffimuistaa kirjan johdannossa esitetty huomautus:"mikAdn ash talla alueella ei ole itsestddn selvd taiehdottoman varma." Sill5 "vasta kdytAnnollistensoveltamistoimien kauttia saadaan selville, mitAlainsdddinto eri tilanteissa todella merkitsee". Klrjaantaa myos aavistaa, ettd tarkemmassa selvittelys-sd tarvitaan usein myos yhteyksia kohdemaan so-siaal iturvaa hohaviin viranomaisiin. T6lioin tietdmyskyseisen maan viranomaiskaytAnnoistA ja kielitaitotulevat kuvaan mukaan.

Miksi kirjan antama yleiskuva eikdytdnndssd vield riitd?

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on ollut voi-massa lo pitkd6n. Tiedimme etta turuamme siirtyymukanamme, kun muutamme rnaata. Mutta mitense siirtyy, sitepa emme aina voi tietd6.

Kirja ei kerro: Suomessa ja Ruotsissa sairaus-pdivdraha lasketaan "palkan mukaan", mutta tay-sin eri tavoin. Suomessa "verotuksessa todetuistaansiotuloista" (verotuksessa ilmoitetut tulot ennenvdhennyksid, vahennetyna tyotulovdhennykselld).Ruotsissa erddnlaisen palkkataulukon mukaan, eitodellisten ansioiden mukaan.

Kirja kertoo, mufta asiaa ei helposti silti huo-maa.' Suomalaisella on aina Suomeen muuttaes-saan oikeus heti Suomen kansanelAkkeeseen. Hy-vd oikeus, mutta se estea samalla vastaanoftamas-ta ldhtomaan kansaneldketld, jota muuten olisivoi-tu saada kolme wotta. Vakuutetun hdvi0 tdstAoikeudesta on usein yli tuhat markkaa kuussa.Toisaalta esim. Ruotsin kansalainen voi sailftaaoman maan elakeedd muualle muuttaessaan.Krja ei suoraan kerro, mutta asian voi helpostihuomata: Tyoeldkkeet ansaitaan eri maissa hyvin

eri tavoin- Pohjoismaissa (paitsi Suomessa) onlaskettu suhteellisesti enemmAn kansaneldkkeenvaraan, ndissd maissa ansaitut tyodAkkeet eivdtpidsddntdisesti kartu yhta hyrin kuin Suomessa.Tanskassa se on kaikkiaan vain 60(F1300 mark-kaa. Sielld elAkeldisen tuloista kansaneldke ja eri-laiset etuudet (asumistuki yms.) muodostavat suu-rimman osan. ETAlainsdAddntd tuonee osittaisenmuutoksen tahan tilanteeseen. silloinhan kansan-eHkkeistakin tulee asumisajoilla "ansaittiavia".

Verotuksessa sopimukset takaavat yleensisen, etta kahdesta valtiosta tuloja saava maksaaveronsa aina siihen maahan. mistd tulokin on saa-tu. Yhdessd maassa verotusprosenttia mddrdttd-essd kuitenkin kaikki henkilon tulot otetaan huomi-oon. Krja ei huomauta: Tilloin voi pienestakintulosta joutua maksamaan suuren veron.

Verotuksellisesti kaksoisasujat voivat joutuapulmaan. Molemmat (tai useat) maat katsovat, ettaverotettava asuu verotuksen tekeviissii rnaassa."Valtiovarainministeriot voivat ns. keskinAiselli so-pimuksella ratkaista, kummassa valtiossa henkiloasuu verosopimusta sovdlettaessa." Kirja ei kerro,ettd toiseen maahan jo maksetut verot saa takaisinvasta, kun on ensin saanut kumrn€lnkin maan val-tionvarainministeri6n ashsta tekemdn paatoksen!Lomakkeita siihen on turha lehted hakemaan, asia-kirjat on tehtivd itse.

Tdmd lukijan ftyW tie6e: Mikd on vapaakirjaelakkeissi? MitA tarkoittaa elakeissd odotusaika?MikA on sopimuspohjainen eldke? Ansiokaton pe-riaatteen voi arvata, entd ansiokaton alaiset tulot?(esim. Ruotsin osalta teyryy tietid muutakin.)

Mitd kirja ei kerro, mutta antaa aavrstaa.' Kunsitten jokin asia menee vinoon eli Banskassa an-saittu elAke on laskettu vAdrin, ruotsalainen ilmoi-tus ei de kohdallaan, verottajat kohtelevat kaksois-kansalaisina jne., ollaan pulmien edessa. Selvittelytvaativat aikaa, vaivaa, kieli- ja viranornaistaitoa tu-kuttain. Osassa asioita saa apua, osassa ei. Ornatpaperit on syytti pitiiri tallessa ja nikJen on syytaolla yksityiskohtaisia, se auttaa eteenpdin. Kirjastaon toki hyvd apu vaikka oltaisiinkin eksyksissd syr-lAisen seudun pikkutiel16, silld se kertoo ainakinlAhimmdn pdAtien, joka olisiloydettava ja jota pitkinon syfa Hhtei eteenpdin.

Seuraavaksi tarvitaankin yleisolle kohdennettu-ia teoksh, joissa tiedot ovat yksityiskohtaisempia

la loissa otettaisiin huomioon myds muut eldmdnalueet maasta toiseen muutettaessa. Pohjoisnni-den vAlilld kulkeville tdllaisia vdlttdmAttomid, tosinvaikeasti saatavia kirjoja, on lulkaissut mm. Poh-ioismaid en ministerinewosto.

J +

Rainer Grdnlund

KIRJASTO . LIBBARY

q

Saapuneita julkaisuja/Publications received

Muuttoliike/Mi gration

Aallas, Esa: Somalishokki. Suomen pakolaisavunjulkaisusarja 2. JWash/a 1991. 89 s.

Asenjo, Augustin: Norsk olje - spansk svette.Spanske arbeidere og amerikansk kaphal iNordsjon. TOnsberg 1979. 1,1i1 s.

Claesson, Gikan GO et al.: Flykting i Sverige.Stockholm 1971.107s.

Dindler, Sven og Olesen, Asta (red.): lslam ogmuslimer ide danske medier. Arhus 1988. 225 s.

Einvandererland USA - Gastarbeiterland BRD.Berlin 1988. 176 S.

Gr6nlors, Martti: Ethnic Minorities and devhnce:The Relationship Between Finnish Gypsies andthe Police. Helsinki 1979. 159 s.

Halttunen, Leih: Opettajilla esiintyneet ongelmatpaluuoppilaiden opetuksessa sekA heiddn t6y-dennyskoulutuksen ja muun avun tarpeensa.Tutkielnn Lapin paluuoppilaiden opettajista. La-pin korkeakoulu, kasvatustieteiden osasto,1983.141 s.

Hamberg, Eva M. och Hammar, Tomas (red.):Invandringen och framtiden. Uddevalla 1981.222s.

Happonen, Aulikki: Eldmdn ja identiteetin muo-toutuminen siirtdaisvuosina. Suomalaisnaistenkokemuksia Keski-Euroopassa. Uskontotieteenpro gradu -tutkielma. Helsingin y-o, 1992. 1 12 s.

Himma, Kati Johanna: Kamputsean pakolaiskrii-si. Tutkimus pakolaisista, oppositiosta ja kan-sainvdlisistA kytkenndistd. Veisen valtieopinpro gradu -tutkielma, 1987. 92 s.

Hoipo, Katri: Muistojavuosien varrelta. Melbourne1 992. 47 s.

Honkala, Veikko: Rinkebyn koululakkko. Tutkiel-ma ruotsinsuornalaisten vanhempien etnisestAliikehdinndsti Tukhdmassa 1 984.

L'lmmigration en France. Gollection ouverturesur la vie. Centre d'information AJucative, 1978.49 p.

Kinnunen, Tiina: Ruotsinsuomalaisten paluulas-ten d'dinkielen oppi-materiaalin soveltuvuus pe-ruskoulun ala-asteella. Hdsingin yliopisto, kas-vatustieteen lts, pro gradu -tutkielma, 1982. 82 s.

Ko-Chih Tung, Roger: Exit-Voice Catastrophes.Dilemma between Migration and Participation.Stockholm 1981.

Kornamo, Maarit: Vietnamin pakdaisoppilaidensopeutuminen suornalaiseen kouluun Vantaalla- kaksiosainen tutkimus: osa l. Helsingin y,li-opisto, opettajankoul utuslaitos, 1 9f37 . 1 24 s.

Kuczynski, Anna-Liisa: Mellan wA kulturer. Ompolska invandrares acculturation i Abotrakten.Pro gradu avhandling i nordisk etnologi. Abo1 9 9 2 . 1 7 1 s .

Kulturell identitet. Invandrarkvinna i Sverige.Svenska Unescor6dets skriftserie nr 111979.Stockhdm 1979.35 s.

Lange, Anderc och Westin, Charles: Etniskdisk-riminering och social identitet. Forskningsover-sikt och teoretisk analys. En rapport frAn Diskri-mineringsutredningen. Helsingborg 1981. 51 1 s.

laukkanen, Anneli; Salmi, Anitta: Ruotsista Suo-meen palanneiden viides- ja kuudesluokkalais-ten kielitaito ja mindkuva. Jyvdskyldn yliopisto,psykologian laitos, pro gradu -tutkielma, 1983.82 s.

Living in Two Cultures. The Socio-Cultural Situ-ation of Migrant Workers and Their Families.Unesco. Printed in Great Britain 1982.325p.

Loukomies, Annukka: Ruotsin peruskoulua kdy-vien 9Juokkalaisten suomalaisten siirtolaisoppi-la'rlen tulevaisuudennakemyksistd. Helsinginyliopisto, sosiologian laitos, laudaturtyo, 19€K,.85 s.

Multka, Seppo: Kokkolan muuttoliike 1 880-1 899.Tampereen yliopisto, Suomen historian pro gra-du -tutkielma. Tampere 1990. 121 s.

Olsen, Venke: Hva er grunnlaget for bevaring ogutvikling av finsk kultur i Nord-Norge? Et forsokpA situaslonsanalyse av finskattede i Finnmarkog Nord-Troms som etnolingvistisk minoritet.Arbeidsrapport fra prosjektet Finsk kulturforsk-ning iNord-Norge. Tromso Museum/lMV - Uni-versitetet iTroms6, Desember 1982. 55 s.

Pakarinen, Miia: Vietnamin pakolaisoppilaidensopeutuminen suomalaiseen kouluun Vantaalla- kaksiosainen tutkimus: osa ll. Helsingin li-opisto, opettajankoulutuslaitos, 1987. 1 17 s.

Rasa, Jouni: Australiaan vuosien 195&60 vAlise-nd aikana menneiden suomalaisten selviyty-mishaasteet. Uskontotieteen pro gradu, 1993.

Salminen, Sally: Nya land. Helsingf. 1945. 268 s.Schwartz, David (red.): ldentitet och minoritet.

Teori och politik idagens Sverige. Uppsala 1976.230 s.

Virta nen, Timo: Somalipakolaiset Suomessa. Tut-kimus somal ipakolaisten tulosta ja vastaanotos-ta Suomeen. Sosiaali- ja terveysministeriO, Jul-kaisula 1 993:3. Helsinki 1993. 102 s.

I

lL 35

KIRJASTO. LIBMRY

Tokkola, Aili: Siirtolais{tOn muistelmat. Brooklyn1 988. 1 02 s.

Westin, Charles: Majoritet om minoritet. En studiei etnisk tolerans i 80-talets Sverige. Stockholm1984. 488 s.

Westin, Charles: Existens och ilentitet. lnvandra-res problem belysta av invandrare i svArighet.Kungdlv 1981. 222 s.

Westin, Charles: Organisation, konflikt och struc-tur. Ett bidrag till uNdrderingen av B6da korsetscenter f6r torterade flyktingar. Stockhdm 1 988.56 s.

Vilhu, Eero: Selvitys muuttdiikkeestii ja liikku-vuusavustuksista Pohjois-lGrjalassa. Pohjois-Karjalan lidnin ty6voimapiirin julk. 6/1988. 41 s.

Muu kirj allisuus/Other publications

Asp, Erkki; Hakkarainen, Pekka (toim.): Innovaa-tioilla tulevaisuuteen. Turun y,liopisto, Sosiologi-an tutkimuksia, Sarla B 26. Turku 1993. 242 s.

Asp, Erkki; Uhmavaara, Heikki (eds.): CorporateCulture and European lntegration. University ofTurku, Dept of Socidogy and Political Research,Sociological Studies, Series A No. 19. Turku1 993. 1 89 p.

Brown, Lawernce: Diffusion Dynamics. A Reviewand Revision of the Quantitative Theory of theSpatial Diffusion of Innovation. Lund Studies inGeography No. 29. Lund 1968.94 p.

Donner, J6rn: Mitt Finland helt enkelt. Keuru 1990.105 s.

Efana, Lawrence B.: Contemporary Intemationali-zation in Higher Education. A Study of its Mana-gement Challenges vh-a-vis the Problems ofForeign Students in Finland. University of Tam-pere, Dept. of political science and internationalrelations. Besearch Reports, No 101/1989. Tam-pere 1989.91 p.

Herberts, Kjell (red): Finland, ettforedome imino-ritetspolitik? Foredrag vid Svenska kulturfon-dens konferens iTammerfors den 8 november1991. Institutet fdr finlandssvensk samhdlls-forskning, Forskningsrapp. 18. Abo 1992.57 s.

Herberts, Kjell & Landgdrds, Ann-Sofi: Tvdngeller privilegium? Debatten om obligatorisksvenskundeMsning i den finska grundskolan.I nstitutet for linlandssvensk samhAllsforskning,Forskningsrapponer 1 7. Abo t ggz. zs s.

Foss, Olaf; Sdrlie, Kjetil; Texmon, !nger: Allveksti storbyerl Sentralisering av flytting og folketalls-

vekst pA 1980-tallet. En demografisk analyse.Odo 1987. 70 s.

Hakala, Joyce E.: Songs from Metsola: The Fin-nish fdk song collection of Marjorie Edgar.1992, 59 p.

Innes, Stephen: Sources on Genealogy in theMCNAB Collection. Dunedin Public Library,Australia 1985.23 p.

Julku, Ky6sti: Kemin ja Tornion vanha raja. Poh-lois-Suomen Historiallinen Yhdistys, StudiaHistorica Septentrionalh 19. Jwash/a 1991.1 1 8 s .

Kari, Matli: Kansainvdlinen sosiaaliturva. Sitran jul-kaisusarja No 124. Helsinki 1993. 238 s.

Karskela, Sirkka: Antti Leskinen, Pietarin kaup-pias. Eldmin tarina. Turku 1992. 1Aj s.

laine-Sveiby, Kati: Foretag ikulturm6ten. Tre fin-liindska foretag och deras svenska dotterlcolag.En etnologisk studie. Edsbruk 1991 . 1 59 s.

Lehtomdki, Timo: YhteisostA Unioniin. EY:n poliit-tinen integraatio. Eurooppa-instituutin julkaisuja7/91. Turku 1991. 94 s.

The Role of Research in Finnish DevelopmentCooperation. Ministry of Foreign Affairs of Fin-land. FINNIDA, Finnish International Develop-ment Agency. Helsinki 1990. 140 p.

Seyersted, Per (ed.): The Arctic: Canada and theNordic Countries. Proceedings from the ThirdInternational Conference of the Nordic Asso-ciation for Canadian Studies, University of Oslo,1 990. NACS Text Series. Volume 6. Lund 1 991 .318 P .

Sopimus Euroopan talousalueesta sekd siihenliittyvat muut sopimukset, osa l. Ulkoasiainmi-nisterion julkaisuja 6/92. Sekd: osa ll, Liitteet;7/92. Sekd: osa lll, Pysyvd komitea, Valvontavi-ranomainen, Tuomioistuin ; 8/92. Kajaani 1992.

Takala, Mikko: "Kouluallergia" - yksilon jayhteis-kunnan ongelma. Tampereen yliopiston kasva-tustieteen laitos. Acta Universitatis Tamperen-sis, Ser A, Vol 335. Vammala 1992. 191 s.

Talonen, Jouko: Viron lestadiolaisuus 1 886-1953.With English and Estonian Summaries. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Studh Histori-ca Septentrionalia 1 6. Jyvdstqyla 1 989. 106 s.

Vahlola, Jouko: "Suomi suureksi - Viena va-paaksi". Valkoisen Suomen pyrkimykset ltA-Karjalan valtaamiseksi vuonna 1918. With Sum-mary. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys,Studia Historica Septentrionalia 17. Jwashyla1 988. 476 s.

Verho, Timo: Mellildn ia Metsamaan talonpoikais-suvut. Loinna 1991. 207 s.

.ro

]-

Miksi maahanmuuttajien koulutus onp iiiviinp olttava kysymys?

Minkiilainen pohj akoulutus heill2i on?

Suoramyyntihintaan 50.00 mk + postikulut

Tilaukset : Siirtolaisuusinstituutti, jlrlkaisumyyntiPiispankatu 3, 20500 Tuiku

puh.921-317 536 t fax.921-23 33 460

Hanki tietoa!

trl

. Pallo hukas sa? o

Minna Domander

"siirtolaisuus- ja pakolaistutkimus Suomessa 1980-1993". mitii' on tutkittu . kuka on tutkinut ' '

Myos tekeillii olevat tai suunnitellut tutkimuksetHakemistot mm. tutkimuksen tekijoistii ja tutkimuksista tieteenaloittain.

Suoramvvntihintaan 80'00 mk + postikulutTilaukset : Siirtolaisuusinstituutti, jilkaisumyynti

Piispankatu 3, 20500 Turkupuh.92f-317 536. fax.921'23 33 450