siitepölyn tuottaminen suomen olosuhteissa. salonen & martikkala 2012

39
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Oppimateriaali mehiläishoitajille Anneli Salonen ja Maritta Martikkala Esityksen kuvat: Tarja Ollikka , Maritta Martikkala ja Anneli Salonen

Upload: suomen-mehilaeishoitajain-liitto

Post on 02-Jul-2015

3.252 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Mitä ovat siitepöly ja perga ja kuinka niitä kerätään, käsitellään ja varastoidaan? Oppimateriaalia mehiläishoitajille.

TRANSCRIPT

Page 1: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa

Oppimateriaali mehiläishoitajille

Anneli Salonen ja Maritta Martikkala

Esityksen kuvat: Tarja Ollikka , Maritta Martikkala ja Anneli Salonen

Page 2: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Oppimateriaali mehiläishoitajille

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissaSisällysluettelo:Dia nro:

3. Siitepöly – historiaa

4. Mikä siitepöly on?

5. Pölytys

6. Mihin mehiläiset tarvitsevat siitepölyä?

7. Siitepölyn kerääminen mehiläispesään

8. Miten mehiläinen kerää ja käsittelee siitepölyn?

7. Miksi pesän tuotteet ovat antibioottisia?

9. Mitä mehiläishoitaja tarvitsee siitepölyn keruussa?

11-15. Siitepölyn keruulaite

16. Siitepölyn keruuaika

17. Paljonko siitepölyä voi kerätä?

18. Siitepölyn keruukoe Suomessa kesällä 2011

19-20. Siitepölyn käsittely

21. Siitepölyn säilytys

22. Siitepölyn laatu

Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa/ Maritta Martikkala ja Anneli Salonen 2

23. Perga eli mehiläisleipä

24. Pergan keruu ja puhdistus

25. Keinotekoinen siitepöly

26-27. Siitepölytuotteet

28. Siitepölyn kerääjän lupaprosessit

29. Siitepölyn pakkausmerkinnät, esimerkki

30. Siitepölyn käyttö

31. Siitepölyn imeytyminen

32-33Siitepölyn ravintosisältö

34. Siitepölyn vitamiinit ja mineraalit sekä saantisuositukset

35. Siitepölyn terveysvaikutukset

36. Muita terveys ja hyvinvointivaikutuksia

37. Tutkimustuloksia siitepölystä

38. Hyödyllisiä ja hauskoja linkkejä

Page 3: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

1. Siitepöly - historiaa• Jo muinaiset egyptiläiset puhuivat siitepölystä

”a life giving dust” eli pöly, joka antaa elämän• ”Täydellistä ruokaa”• Lääketieteellisestä käyttöstä viittauksia arabi- ja juutalaislääkärien

kirjoissa jo islamilaisen Espanjan ajoilta• Maimoides (1135-1204), Cordobalainen lääkäri suositteli

siitepölyä– rauhoittavana virvoitusjuomana

• 1200 luvun alussa Ibn el-Beithar kuvasi – sukuviettiä kiihottava– vatsalle hyväksi– palauttaa veren kiihkon– parantaa ylensyönnistä aiheutuneen turvotuksen

• Alettiin keräämään kerääjillä toisen maailmansodan jälkeenSiitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 3

Page 4: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

2. Mikä siitepöly on?• Kasvien ja puiden miessukuelimet ja -solut sisältäviä hiukkasia• Siitepölyhiukkanen siirtyy heteen ponsista emin luotille = pölytys

Siemen

4Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Emi

Siitepöly tarttuu emin luotille

Hede

Sikiäin, jossa hedelmöittyminen tapahtuu

Siitepöly syntyy heteen ponsissa

Page 5: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

3. Pölytys• Kukka tuottaa mettä houkutellakseen pölyttäjiä• Meden tai siitepölyn keruumatkallaan mehiläinen

pölyttää vierailemansa kukat• Pölytyksen seurauksena tapahtuu hedelmöitys,

kasvi tuottaa siemeniä ja lisääntyy• Kahdenlaisia kasveja

– Tuulipölytteisiä• Siitepöly kulkeutuu tuulen mukana kukasta toiseen

– Hyönteispölytteisiä• Hyönteiset siirtävät siitepölyn kukasta toiseen

• Mehiläiset erittäin tehokkaita pölyttäjiä– Kukkauskollisuus (käy yhdellä keruumatkalla vain

yhden lajin kukissa)– Yhteiskunnat suuria (20 000-60 000 mehiläistä)

• Mehiläispölytyksen arvo on arvioitu jopa 11,5 kertaiseksi hunajan arvoon verrattuna, jos kotitarveviljely otetaan huomioon

5Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Tuulipölytteinen mänty

Hyönteispölytteinen hunajakukka

Page 6: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

4. Mihin mehiläiset tarvitsevat siitepölyä?

Siitepöly on välttämätön ja tärkeä– proteiinien – rasvojen – vitamiinien ja mineraalien lähde

6Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Talveen valmistautuvat mehiläiset:- siitepöly vahvistaa - kasvattaa rasvakerrosta

Kuhnurit: vahvistuvat

Nuoret mehiläiset: - vahvistuvat- ruokamehurauhaset kehittyvät -vaharauhaset kehittyvät

Toukille ravinnoksi (täydellistä ravintoa)

Page 7: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

5. Siitepölyn kerääminen mehiläispesään• Yksi siitepölykuorma

– painaa 8-12 mg– keräämiseen kuluu 6-10 min– Kerätty 200:sta kukasta– kerätty saman lajin kukasta– Väri kertoo, mistä kasvilajista

siitepölykuorma on peräisin• Yksi mehiläinen tekee noin 10

siitepölynkeruulentoa päivässä• Pesästä tehdään hyvällä säällä noin 50 000 keruulentoa päivässä• Pesän tarve 30-40 kg vuodessa• Keruuta säädellään tarpeen mukaan

7Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 8: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

6. Miten mehiläinen kerää ja käsittelee siitepölyn?• Siitepöly tarttuu kukan heteen ponsista mehiläisen ”turkkiin”• Mehiläinen siirtää monimutkaisilla harjausliikkeillä siitepölyn

takajalkojen siitepölyvasuihin, lisää siihen mettä (10%) ja entsyymejä sekä paketoi siitepölyhiukkaset palleroiksi siitepölyvasuihin

• Pesässä pallerot irrotetaan takajaloista kennoihin keskijalassa olevaa piikkiä apuna käyttäen

• Pesämehiläiset jatkavat siitepölyn käsittelyä– Siihen lisätään mettä ja rauhasista

entsyymejä ja se pakataan kennoihin– Siitepölyssä alkaa maitohappo-

käyminen ja se muuttuu pergaksi– Perga peitetään hunajalla

8Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 9: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

9

7. Miksi pesän tuotteet ovat antibioottisia?

• hunaja, propolis ja siitepölykin estävät bakteerien, sienten ja virusten kasvua

• miksi?• pesän sisälämpötila yli 30 ° C

ja kostea• otolliset olosuhteet kaikkien

mikrobien leviämiselle• pesään varastoitavan ruuan

täytyy olla antimikrobista, jotta se säilyy

9Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 10: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

8. Mitä mehiläishoitaja tarvitsee siitepölyn keruussa?

10Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Vahva pesä, jossa sikiöintiä

Puhdas tarhapaikka (vähintään 3 km saastelähteistä) Aikaa tyhjentää keräin

Pakastin

KuivuriSiitepölyn keruulaite

Page 11: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

9. Siitepölyn keruulaite - Edestä keräävä malli

11

reikälevy

Ritilä, jonka läpi siitepöly tippuu keruukoriin

verkkopohjallinen keruukori

kiinnitysruuvien paikat

Kuhnureiden poistumisauk-ko sivussa reikälevyn takana

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 12: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Siitepölyn keruulaite - Edestä keräävä malli

12Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Vasemmalla oleva keruukori on hyvä ja riittävän ilmava, mutta oikealla olevan korin pohja on liian tiivis (sadekuuro kastellut siitepölyn).

Sadesuoja on välttämätön

Page 13: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Vinkkejä edestä keräävän siitepölykerääjän käyttöön:•Varmista, että keräin on tiiviisti etuseinää vasten•Keruulaitteessa on aina isompi reikä, josta kuhnurit pääsevät ulos•Anna keruulaitteen olla kiinnitettynä paikoilleen noin viikko ennen

kuin lasket reikälevyn keruuasentoon•Älä säikähdä alkupäivien ”ruuhkaa” reikälevyllä, mehiläiset

oppivat kyllä menemään reikien läpi

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 13

•Kuhnurit kerääntyvät reikälevyn eteen, koska eivät osaa mennä ulostuloreiästä sisään. Päästä ne keruukorin tyhjennyksen yhteydessä sisään.

•Varmista, että sade ei kastele kerättyä siitepölyä

Page 14: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Siitepölyn keruulaite - alta keräävä malli

14Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Kuhnureiden kulkureitit

Keruukori, tyhjennetään takaa päin

Kaksinkertainen ritiläverkko, jonka läpi mehiläiset kulkevat pesäänPohjaritilä

Etupaneeli: kun paikoillaan, keruu päällä

Keruukori

Page 15: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Siitepölyn keruulaitemallien vertailu

15Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Hyvää Huomioitavaa

Edestä keräävä

- Kerää tehokkaasti- Keruukorit ja ritilät

yleensä helppo pestä- Halvempia hankkia- Asentaminen ja

poistaminen helppoa

- Pesän tuuletus turvattava- Keruukorin tyhjentäminen pesän edestä- Keruukori tyhjennettävä päivittäin- Keruukori oltava riittävän iso ja ilmava- Sadesuoja välttämätön- Reikälevyn oltava riittävän korkea

Alta keräävä

- Siitepölyt sateelta suojassa- Keruukorin tyhjentäminen pesän takaa- Keruukorin tyhjentämis- väli voi olla pidempi

- Pesän tuuletus turvattava- Rakenne testattava, että toimii-Tyhjennä keruukori viimeistään vuorokauden välein

Page 16: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

10. Siitepölyn keruuaika

• Miten?– Aseta pesä jalustalle niin, että keruukori on

yli 20 cm maasta– Pesän alla oleva levy tai muovi estää

kosteuden nousua maasta– Tyhjennä joka päivä– Useimmissa keruulaitemalleissa keruun voi

halutessaan keskeyttää välillä

16Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissaAnneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

keruuaikakevätkehitys talviruokinta

• Milloin kerätä?

Kuva: Janne Leimi

Page 17: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

11. Paljonko siitepölyä voi kerätä?

•Tekijät, jotka vaikuttavat siitepölyn keruuseen:

– Siitepölyn saatavuus ympäristöstä– Mehiläisyhteiskunnan koko ja

ravinnontarve– Säätila

•Jatkuva siitepölyn keräys– vaikutus mehiläispesään epäselvä

•Suomen olosuhteissa keruukauden sato vaihtelee 5-15 kg:n välillä

17Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 18: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

12. Siitepölyn keruukoe Suomessa kesällä 2011

18Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 19: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

13. Siitepölyn käsittely•Keruulaitteen kori tyhjennetään joka päivä (homeet ja bakteerit

lisääntyvät helposti)•Siivilöinti ennen pakastusta esim. punkkiseula tms. poistaa

kalkkisikiöt ja kuolleet mehiläiset•Pakastetaan heti keruun jälkeen

(vähintään pari päivää)•Kuivataan enintään +30° C:ssa

mahdollisimman nopeasti

vitamiinit säilyvät•Pakastekuivaus tai kuivaus infrapuna-

uunissa säilyttävät hyvin ravintoaineita•Kuivatun siitepölyn kosteus 6-10 % (mitataan esim.

viljakosteusmittarilla)

19Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 20: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Siitepölyn käsittely•Pääasiallinen puhdistus kuivattuna (helpompi käsitellä)•Kuivatun siitepölyn puhdistaminen

– Pienet roskat pois•Siivilöinti•Puhallus

– Lopuksi tarkistuspuhdistus käsin, esim.

pinseteillä

20Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 21: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

14. Siitepölyn säilytys•Tuore siitepöly

– pakastus ja säilytys -20° C:ssa 6 kk

•Kuivattuna– Kuivattuna säilyy 1,5 vuotta +25° C:ssa– Kuivattuna viileässä, kuivassa ja pimeässä

säilyy jopa 2 vuotta

– 0-10° C:n säilytyslämpötila säilyttää antioksidanttiaktiivisuuden

– Antioksidanttiaktiivisuus alenee 59% vuodessa

•Pitempiaikainen varastointi: kylmäkuivaus ja säilytys -20° C:ssa typessä

•Alkoholiliuoksessa antioksidanttiaktiivisuus säilyy parhaiten

21Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Tyhjiöpakkaus antaa siitepölylle lisää myyntiaikaa

Page 22: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

15. Siitepölyn laatu

• Suosituksissa kosteus yleisimmin alle 8% (homeet ja bakteerit lisääntyvät kosteassa)

• Mikrobiologinen laatu (vapaa patogeeneistä)• Säteilytys, otsonikäsittely tai kemiallinen käsittely ei ole tarpeen ja tuottaa

myrkyllisiä jäämiä• Ilmansaasteet, raskasmetallit ja hyönteismyrkyt aiheuttavat jäämiä

– Keruutarha vähintään 3 km päässä saastelähteistä• GMO-kasvien siitepöly ei ole ravinnoksi kelpaavaa• Siitepölyn aistinvaraiset ominaisuudet

– Väri, ulkonäkö, haju ja maku tyypillisiä kasvialkuperälle– Epäpuhtaudet (mehiläisen osat, vahanmurut, kasvinosat) poistettava

• Euroopassa APIFRESH-projekti kehittämässä laatustandardeja siitepölylle• Brasiliassa, Bulgariassa, Puolassa ja Sveitsissä on jo kansalliset standarditViite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book

22Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 23: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

16. Perga eli mehiläisleipä•Mitä perga on?

– Siitepölyä, jonka mehiläiset ovat valmistaneet ja varastoineet kennoihin maitohappokäymisen avulla

– Ravintoarvo parempi kuin kuivattujen siitepölyrakeiden

– Imeytyy paremmin ruuansulatuskanavassa

– Voidaan hyödyntää romutukseen menevien kakkujen siitepölykennot

– Omien mehiläispesien pergaa voidaan syöttää myös mehiläisille keväällä valkuaisruokana

23Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 24: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

17. Pergan keruu ja puhdistus•Miten kerätään?

– Kun emo on ylemmässä sikiölaatikossa, mehiläiset keräävät pergaa hyvin alempaan laatikkoon

– Linkouksen jälkeen erotellaan kakut, joissa on paljon siitepölyä– Kakut voidaan viedä mehiläisten puhdistettavaksi, jolloin

murskausta vaikeuttava hunaja saadaan niistä pois– Siitepölykakut pakastetaan– Jäiset kakut murskataan erityisellä laitteella– Vaha erotetaan pergasta esim. puhaltimen

tai imurin avulla– Puhdistettu perga kuivataan ja puhdistetaan

uudelleen roskista

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 24

Page 25: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

•Keinotekoinen, maitohappokäytetty siitepöly – Tuoreesta tai kuivatusta siitepölystä maitohappokäyttämällä tuotettu – Raaka-aineet: siitepöly, hunaja, vesi sekä perga tai

maitohappobakteerit– Ravintosisältö erilainen kuin pergassa

KRELL, R (1996) Value-added products from beekeeping. FAO Food and Agriculture Organization of the United Nations Roma; 409 pp

25Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

18. Keinotekoinen siitepöly

Page 26: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

19. Siitepölytuotteet• Tuoreena pakasteena• Kuivattuna

– Purkissa– tyhjiöpakkauksessa– Puristeina– Kapseleina

• Ainesosana yhdistelmätuotteessa– Kuivattuna jauheena

hunajassa– Kuivattuna jauheena

propolis-emomaito-hunajassa

26Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 27: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Siitepölytuotteet

27Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

•Perga eli mehiläisleipä• Siitepölykakulta puhdistetut ja

kuivatut ”pelletit”

•Siitepölyvalmisteita• Esim. etanoliuutteet

Page 28: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

20. Siitepölyn kerääjän lupaprosessit

Elintarvikehuoneisto

28

• Koska siitepöly on elintarvike, sitä pitää käsitellä hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa.

• Ilmoitus elintarvikehuoneistosta tehdään oman kunnan terveystarkastajalle ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan muuttamista

• Toiminnasta laaditaan omavalvontasuunnitelma

• kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä, toiminta on hyvin vähäistä ja tapahtuu samassa tilassa kuin linkous (alkutuotanto), ilmoitusta ei tarvita

• Lisätietoa: www.evira.fi

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 29: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

21. Siitepölyn pakkausmerkinnät, esimerkki

29

Siitepölyrakeita100 g

Ainesosat: Mehiläisten keräämä siitepöly

Käyttöohje:1-2 rkl päivittäin

Parasta ennen: xx.yy.2015Valmistaja: Yritys OY, Kauppakatu 2,

00000 Paikkakunta

Huom! Voi aiheuttaa oireita siitepölyallergikoille.

Asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 1084/2004, 6 §

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Vapaaehtoinen, mutta asiakkaalle tärkeä

Vapaaehtoinen

Page 30: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

22. Siitepölyn käyttö1. Ravintolisänä, terveyttä edistävänä

- Elinvoimaa, jaksamista, virkeyttä lisäävänä- Ruuansulatusta parantavana- Suorituskykyä parantavana- Anemian hoitoon

1. Siitepölyallergian siedätyshoidossa2. Lääketieteessä (käsin kerättyä ja mehiläisten keräämää)

- Eturauhasen liikakasvun hoitoon- Allergian hoito (heinänuha ym. allergiat)- Hepatitis (maksatulehdus)

30Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Annostus / päivä Käyttöaika Käyttötarkoitus

10 g (2 teelusikkaa) jatkuvaennaltaehkäisevä, suojaava

10-20 g 2 x 3 kk jakso/vuosi terveyttä edistävä

3 x 20-50 g 1-2 tuntia ennen ateriaa apiterapia

Annostus (perga tai tuore siitepöly)

Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book

Page 31: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

23. Siitepölyn imeytyminen• Kova ulkokuori (exine) ei hajoa• Murskattu siitepöly paremmin sulavaa? • Useiden tuntien liuotus vedessä tai muussa nesteessä

edistää hajoittamista• Osa siitepölyn sisällöstä hajoitettavissa

ruuansulatuselimistössä• Ruuansulatuskanavassa turpoaa ja sisältö ”vuotaa”

ulos• Siitepölyn kuori ei hajoa vaan ainoastaan sisältö hyödynnetään

31Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

S. Bogdanov (2010), The Pollen book

Page 32: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

24. Siitepölyn ravintosisältö

Viitteet: CAMPOS, M et al. (2010) What is the future of Bee-Pollen? JAAS 2: 131-144

CAMPOS, M G R et al. (2008) Pollen composition and standardisation of analytical methods. Journal of

Apicultural Research 47 (2): 154-161

32Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Ainesosa g /100 g %RDI / 10 gpäiväannos

RDI(g/päivä)

Hiilihydraatit(fruktoosi, glukoosi, sakkaroosi, Liukoiset kuidut)

13-55 0,4-1,7 320

Liukenemattomat kuidut

0,3-20 0,1-6,7 30

Proteiinit 10-40 2-8 50

Rasvat 1-13 0,1-1,6 80

Page 33: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Siitepölyn ravintosisältö- Proteiinipitoisuus vaihtelee suuresti kasvitieteellisen

alkuperän mukaan, kuitenkaan ei laadullisesti (kaikki välttämättömät aminohapot)

- Rasvojen koostumuksessa suuria eroja

- Sisältää omega-3 rasvahappoja enemmän kuin useimmissa muissa kasvisruuissa

- Huomattavia määriä karotenoideja (β-karoteeni), pantoteeni- ja foolihappoja sekä niasiinia

- Männyn (Pinus nigra Ar. and Pinus sylvestris L.) siitepölyssä huomattava määrä D-vitamiinia

- Lisäksi siitepölyssä erilaisia flavonoideja ja fytosteroleja, joilla on tärkeitä fysiologisia ja farmakologisia tehtäviä (antioksidantti, tulehdusta estävä, ikääntymistä hidastava…)

33Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 34: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

25. Siitepölyn vitamiinit ja mineraalit sekä saantisuositukset

• CAMPOS, M; FIRGERIO, C; LOPES, J; BOGDANOV, S (2010) What is the future of Bee-Pollen? JAAS 2: 131-144.• CAMPOS, M G R; BOGDANOV, S; ALMEIDA-MURADIAN, L B; SZCZESNA, T; MANCEBO, Y; FRIGERIO, C; FERREIRA, F (2008) Pollen

composition and standardisation of analytical methods. Journal of Apicultural Research 47 (2): 154-161.

34

Vitamiini mg /100g RDI

(mg/day)Askorbiinihappo (C-vitamiini) 7-56 100β-karoteeni (A-vitamiinin esiaste) 1-20 0.9Vitamiini E 4-32 13Niasiini (B3) 4-11 15Pyridoksiini (B6) 0.2-0.7 1.4Tiamiini (B1) 0.6-1.3 1.1Riboflaviini (B2) 0.6-2 1.3Pantoteenihappo 0.5-2 6Foolihappo 0.3-1 0.4Biotiini (H) 0.05-0.07 0.045

Mineraali mg /100g RDI

(mg/day)Kalium (K) 400-2000 2000Fosfori (P) 80-600 1000Kalsium (Ca) 20-300 1100Magnesium (Mg) 20-300 350Sinkki (Zn) 3-25 8.5Mangaani (Mn) 2-11 3.5Rauta (Fe) 1.1-17 12.5Kupari (Cu) 0.2-1.6 1.2Seleeni (Se) n. 0.005 0.005

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 35: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

26. Siitepölyn terveysvaikutukset•Flavonoidit

• Antioksidantti• Ikääntymistä hidastava• Syöpäsairauksia estävä• Tulehdusta estävä• Estää valtimokovettumia• Suojaa sydäntä

•Fytosterolit• Alentaa veren kolesterolia• Estää valtimokovettumia• Aktivoi vastustuskykyä• Tulehdusta estäviä vaikutuksia (beta-sitosteroli)• Estää syöpäsairauksia (esim. paksusuoli, rinta- ja eturauhassyöpä)

Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book

35Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 36: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

27. Muita terveys ja hyvinvointivaikutuksia

•Piristää•Tasapainottaa hormonitoimintaa •Tasapainottaa vaihdevuosivaivoja (naisilla)•Lisää viriiliyttä (miehillä)•Parantaa muistia•Vastustuskykyä vahvistava•Probioottinen (tuore siitepöly)•Ikääntymistä hidastava•Säteilyhaitoilta suojaava vaikutus

Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book

36Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 37: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

28. Tutkimustuloksia siitepölystä•Urheilijat

• Vähemmän sairaspäiviä tulokset paranivat pitkäaikaisessa käytössä• Venäläisissä tutkimuksissa paransi suorituksia

•Soluviljely- ja eläinkokeissa1. Soluviljely

• Tulehdusta estävää (anti-inflammatory, antioxidative)• Syöpäsolujen kasvua estävä• Säteilyltä suojaava• Maksaa suojaava

2. Rotat ja siipikarja• Paino nousi siitepölylisällä

3. Hevoset • Parantaa ruuan ottoa ja ravinteiden imeytymistä rasituksessa

37Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book

Page 38: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

29. Hyödyllisiä ja hauskoja linkkejä

•http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/elintarvikelainsaadanto/alkutuotanto/

•http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/elintarvikehuoneistot_/

•http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/pakkausmerkinnat_/

•http://www.hunaja.net•http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/ •http://www.youtube.com/watch?

v=Qvqj28LC_sY&feature=related•http://www.youtube.com/watch?v=BIyvc632STo•http://www.youtube.com/watch?v=1T3MDhKRLmo

38Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012

Page 39: Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012

Tämän materiaalin kokoamista on ollut rahoittamassa

•Suomen mehiläishoitajain liitto Pohjois-Karjalan kasvien bioaktiiviset aineet ja innovatiivinen yritystoiminta-hanke

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 39