Kuka tässä lymyilee?

Aleksander Barkovhan se siinä. Mikä on monen pikku pelaajan idoli miehiään?

Han

nu

Ju

kola Sivut 8–10

Musta Lammas muuttaa ja sen

toiminta muuttuu.

Sivu 3

Minna Rahko kastoi Miro Haraholmin rippikoululeirillä.Sivu 5

Ah, ihanasti vesi kuljettaa. Kaija Rinteen sielu lepää Näsijärvellä.Sivut 12–13

Ei yhtään turhaa liibalaabaa, sanoo Niina Marjamäki Nuoremmasta katekismuksesta.Sivut 6–7

Ram

i Mar

jam

äki

Te

em

u J

ärve

nti

e

Han

na

Hau

tam

äki

Tamperelainen seurakuntalehti

heinäkuu 2014

siltalehti.fi

2 Silta 6/2014

pääkirjoitusKirsi Airikkavt. päätoimittaja

HE

LM

i

Tampere 2.7.2014

heinäkuu6.7. Kadonnut ja jälleen löytynytTänä vuonna evankeliumivuorossa on Jee-suksen tunnetuin vertaus. Olennaista ei ole tuhlaajapojan paheellinen elämä vaan katu-mus ja paluu isän kotiin. Sellainen Isä meil-läkin on! Vanhemman veljen käytös puo-lestaan paljastaa kateuden, joka meitä aina vaanii silloin, kun jäämme vaille huomiota.

13.7. Armahtakaa!Jeesus näyttää jälleen kerran, että hän on heikomman puolella. Nyrkit aukeavat, ja en-simmäinenkin kivi jää heittämättä.

20.7. Herran palveluksessaJeesuksen sana Simonille, Joonan pojalle: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä raken-

nan kirkkoni.” Kieltäjä oli totisesti saanut an-teeksi.

27.7. Rakkauden lakiKristitty kulkee vastavirtaan. Hän voi luopua omista oikeuksistaan lähimmäisen hyväksi. Siinäpä omituinen ihminen!

3.8. Kirkastettu KristusEi vuorelle voi jäädä, sieltä täytyy tulla alas. Elämä ei ole pelkkiä huippuhetkiä.

tUlEVat PYHÄt 2.7.–3.8.

KaUSiKortti KirKaStUSVUorEllE?

Muutama vuosi sitten Särkänniemi alkoi myydä kausikortteja. Samalla se saattoi viedä monelta lapselta kesän huippuhetken odottamisen iloa. Kortti huvipuistoon on kuin saisi joka päivä hattaran.Hengellisillä kesäjuhlilla käydään tapaamassa tuttuja ja virkistymässä yhtei-sestä uskosta. Useimmille riittävät yhdet juhlat. Siltäkin Kirkastusvuorelta on palattava – arki odottaa.

PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio

Joanna Linden-Montes

Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä! Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he eivät enää nähneet siellä ketään muuta kuin Jeesuksen yksin. (Mark. 9:7–8)

Tässä lehdessä on juttu vedestä, kaiken inhimillisen elämän perusedellytyksestä. Vesi on vahva kristilli-nen vertauskuva, puhutaanhan Raamatussa virvoit-tavista vesistä ja elämän lähteestä.

Monet suomalaiset viihtyvät myös metsässä. Teologian tohtorin Pauliina Kainulaisen mukaan

ihminen tarvitseekin luonnon läheisyyttä. Luonto on Luojan läs-näolon paikka ja siksi myös pyhä, kirjoittaa Kainulainen kirjas-saan Metsän teologia.

Antoisaa on, kun luonnossa olemiseen yhdistyy matkanteko. Liikkeellä oleminen, hiljaisuus, rasitus, kumppanuus, muiden kul-kijoiden kohtaaminen, upeat luontokokemukset, vaikeuksien voit-taminen ja perille pääseminen sisältävät merkityksiä ja kosketuk-sia pyhään.

Patikoidessamme Teneriffalla kohtasimme vaellussauvaansa tu-keutuneen vanhan miehen, joka katsoi silmiin ja toivotti meille: Grüss Gott, Jumalan terve. Merkillistä, miten tästä tavanomaisesta siunauksesta tulikin niin hyvä olo.

Vahva kokemus syntyi vaelluksella Utsjoen Kevolla. Huoma-simme toisen teltankaaren kadonneen, ja kerroimme ongelmasta autiotuvan pihalla istuskelleille nuorille. Kohta yksi heistä toi lai-naksi ylimääräisen teltankaaren. Taas saimme kiitollisina todeta, että meistä pidetään huolta.

Pauliina Kainulaisen mukaan moni ihminen voi pahoin, koska hän on vieraantunut luonnosta. Tasapainoon voi pyrkiä kuuntele-malla metsän puhetta. Luonnossa meidän on ehkä mahdollista ko-kea Jumalan armoa sekä saada ruumiin, hengen ja sielun hoitoa.

Auttajia tarvitaan yhä

Mustan Lampaan lähtö Kyttälän epäkäytännöllisistä tiloista on ollut tiedossa jo hyvän aikaa. Muuton yhteydessä seurakun-tien päihdetyön painopiste siirtyy kuntoutukseen, kotikäynteihin ja asuinalueille.

Kaupungin ylläpitämä päivätoimintakeskus Huoltsu tekee jo pitkälti seurakuntien aloittamaa työtä. Tukityölle ja hyvän teke-miselle on kuitenkin yhä tarvetta.

Asumispalvelut ovat viime vuosina parantuneet. Härmälään on nyt suunnitteilla uusi päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumisyksikkö.

Yhteiskunnalla on vastuunsa kadulla asuvienkin perusturvasta. Toivottavasti myös tilapäisille yöpaikoille löytyy tila läheltä kes-kustaa. Jos asunnottomuus ei ole oma valinta, ihmisellä on oltava paikka, johon päänsä kallistaa. Huoltsun aukioloaikojen muok-kaaminen olisi askel oikeaan suuntaan. ✦

” Erityisen antoisaa on, kun luonnossa olemiseen yhdistyy matkanteko.

luonto hoitaa

Asetuehdolle jatee kirkostanäköisesi.

SEURAKUNTAVAALIT.FI¤

❶ Tampereen seurakuntien päih-detyö saa elokuusta alkaen uudet tilat. Myös toimintaa uudistetaan. Uudet tilat löytyivät osoitteesta Satakunnankatu 28. Miksi juuri tuo paikka, diakoniajohtaja Ilkka Hjerppe?

– Tavoitteenamme oli löytää edulli-set tilat keskustan välittömästä lähei-syydestä. Satakunnankadulta vapau-tui juuri omistamamme huoneisto, joka täyttää molemmat tavoitteet. Si-jainti on keskeinen eikä tila lisää kus-tannuksiamme, koska omistamme sen.

– Tila soveltuu sekä ryhmien kes-kustelu- ja toimintatiloiksi että henki-lökohtaiseen keskusteluun. Esteettö-myys, viihtyisyys ja keskeinen sijainti Tampereen keskustassa ovat tärkeitä, jotta kävijät löytävät paikan ja viihty-vät siellä.

❷ Seurakuntien päihdetyötä on tehty Kyttälässä samalla toimintape-riaatteella vuodesta 1982 asti. Nyt toimintaa aiotaan uudistaa. Miksi, johtava diakoni Marko Ajanki?– Toimintaympäristömme on muut-tunut viime vuosina merkittävästi. Tampereen kaupungin päivätoimin-takeskus Huoltsu palvelee päihtyneitä päivittäin ja tekee pitkälti samaa työtä, jonka seurakunnat kaupungissa aloit-ti. Ei ole järkevää tehdä päällekkäistä työtä vaan kohdentaa seurakuntien re-surssit sinne, mihin muu apu ei vie-lä yllä.

❸ Miten toiminta muuttuu?– Päihde- ja kriminaalityön tukipis-te tarjoaa yhteisöllisyyttä, osallisuut-ta ja elämänhallinnan kohentumista. Painopiste siirtyy aiempaa enemmän kuntouttavaan toimintaan.

– Toimintaa kehitetään asiakkaiden

toiveiden ja tarpeiden mukaan hyväs-sä yhteistyössä kaupungin ja yhdistys-ten kanssa. Järjestämme viriketoimin-taa, vertaistukiryhmiä, leiriä ja retkiä.

– Etsivän, kotikäynti- ja asuinalue-työn avulla tuetaan toiminnasta hyö-tyviä ihmisiä ja kiinnitetään heitä mu-kaan yhteisöön.

❹ Mustan Lampaan asiakas Seppo Uusitalo, mitä ajattelet seurakuntien suunnitelmista?– Olen ollut yhdeksän vuotta asunnot-tomana ja minulla on telttapaikka Mäl-tinrannassa. Mustasta Lampaasta on saanut halvalla kahvia ja jatkossakin toivon, että seurakunnilta saa suuhun-pantavaa.

– Lisäksi tykkään saunareissuista ja retkipäivistä. Toivon, että hengelliset ryhmät ja pullakirkot jatkuvat.

Eva Wäljas

Miksi seurakuntien päihdetyö

siirtyy toiseen paikkaan?

Kippis ja kiitos! Mustassa Lampaassa nostettiin maljat 30-vuotisen historian kunniaksi. ”Vaikka paikka nimeltä Musta Lammas Kyttälässä sulkeutuukin, ei seurakuntien auttamistyö lopu. Toiminta jatkuu uudenlaisena uusissa tiloissa ja pystymme toivottavasti nykyistäkin paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin”, pohtii johtava diakoni Marko Ajanki.

Hartti A

ho

la

Hiipan Poikien toiminta hiipui

Partiolippukunta Hiipan Pojat Tam-pereelta on lopettanut toimintansa. Pää-tös tehtiin lippukunnan jäsenkokouk-sessa kesäkuussa.

Lippukunnan historiallisesti kiinnos-tava irtaimisto luovutetaan Partiomu-seolle ja muu omaisuus lahjoitetaan tu-kemaan partiotoimintaa Tampereella. Jäsenet jatkavat toimintaa Kalevan Kar-huissa.

Uusia johtajia ei löytynyt eikä viikko-toimintaankaan ollut enää tekijöitä. Lip-pukunnan jäsenmäärä oli ollut useita vuosia laskussa, ja lopettamishetkellä jä-seniä oli enää 12.

Vuonna 1948 perustettu Hiipan Po-jat oli Tampereen ensimmäinen evan-kelis-luterilaisen seurakunnan poi-kalippukunta. Sen taustayhteisö oli Tuomiokirkkoseurakunta.

Lippukunta oli suurimmillaan 50-lu-vulla, jolloin jäseniä oli lähes kolmesa-taa. Vuosikymmenten varrella Hiipan Pojista on versonut useita lippukuntia, kuten Näsin Pojat, Siniset Sissit, Kalevan Karhut, Teiskapartio ja Tervaksentekijät.

Kersat eivät kursaile on Hannu “Han-ski” Lehtisen (myöhemmin Lehtipuu) kirjoittama seikkailukirja vuodelta 1955. Kirjoittaja on yksi Hiipan Poikien perus-tajajäsenistä.

Kirja on saanut paljon vaikutteita lip-pukunnan leireistä ja sen henkilöt pe-rustuvat yhtä lukuun ottamatta hiippa-reihin. Kirjassa on kuvattu lippukunnan laivueosaston kesäleiriä.

Veijareita ja erämiehiä puolestaan on Hiipan Poikien 60-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 2008.

”Ja sitten he kiittivät yhdessä nuotion

hiljaa sammuessa ja rukoilivat, että hyvä Taivaan Isä siunaisi

lippukuntaa, sen laivuetta ja jokaista

poikaa niin, että heis-tä kasvaisi kunnon

miehiä.”

Ku

vitu

s: Am

i Hau

hio

3Silta 6/2014

kysymystä

4 Silta 6/2014

Lisää: siltalehti.fi

Lisää

kesäisiä uutisia

osoitteessa

tampereenseurakunnat.fi

Nuorisotyöntekijä sai muistolaatan– Toverillinen, reilu isähahmo, yhteishengen nostattaja, kuvailee Mauri Koponen Viinikan ensimmäistä nuorisotyöntekijää Harry (”Hartsi”) Jaakkolaa. Lyhyen elämänsä aikana (1926–1958) Harsi jätti jäljen Viinikan seurakunnan

nuoriin retkeilykerho Katajaisissa, poikakerhossa ja partiossa. Kiitokseksi pystytettiin muistolaatta Kalevankankaan hautausmaalle.

Katajaiset 1950-luvulla.

Tampereen seurakuntayhtymä kehittää Ai-tolahdessa sijaitsevasta Pättinniemen leiri-keskuksesta hyvätasoisen pääleirikeskuksen. Pättinniemeen tulee uusia rakennuksia ja osa vanhoista puretaan. Vanha Pappila ja Björk-näsin huvila säilytetään.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti leiri-keskusuudistuksen päälinjoista.

– Tuntuu hienolta, että saamme suurleirikeskuksen, joka on tehty tämän päivän tekniikalla, sanoo kirkkovaltuutettu Juha-Pekka Skyttä.

Rakentamisessa huomioidaan tarkasti varustelutaso ja esteettömyys.

Suurleirikeskukseen on tulossa rakennusryhmiä. Ideana on, että yhtä aikaa voidaan pitää useita leirejä. Myös pienet ryhmät voivat käyttää leirikeskusta lyhyisiin tapahtumiin.

– Huolen aihe on, kuinka etäällä eri ryhmät ovat toisis-taan ja etteivät ne häiritse toisiaan. Ne ovat käytännön asioi-ta, joista pitää sopia, Skyttä sanoo.

Leirikeskuksia käyttävät useat seurakuntayhtymän työ-muodot. Nyt keskuksia on yhdeksän, ja niiden kohtalosta on keskusteltu useita vuosia. Kirkkovaltuustossa leirikes-kusten toimintaa on arvioitu kokonaisuutena ja niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin nuorisotyötä ja myös muita työmuotoja.

– Onneksi aika meni eteenpäin ja tajuttiin myös, että Pät-tinniemi on paremmalla paikalla kuin esimerkiksi Julkujär-vi, Skyttä toteaa.

Rajalasta eräleirikeskusMuissa leirikeskuksissa huomioidaan eri kohderyhmät. Ku-run ja Ikaalisten rajalla olevaa Rajalan leirikeskusta aiotaan kehittää eräleirikeskuksen periaatteilla. Isosaari jää perin-teiseen leirikeskuskäyttöön ja sille tehdään välttämättömät peruskorjaukset.

Luhtaanrantaan tehdään käytön ja turvallisuuden kan-nalta tärkeitä korjauksia. Se toimii päiväkävijöiden leiri-paikkana.

Pättinniemen rakentamisen aikana käytetään ensisijai-sesti Ilkon kurssikeskusta Kangasalan Vatialassa ja Torppaa Ylöjärven Siivikkalassa. Tämä onnistuu niissä muutamia vuosia ilman isoja remontteja.

Kummankin keskuksen tulevaisuuteen vaikuttavat aluei-den maankäytön muutokset. Ilkosta ja Torpasta saatetaan myös luopua. Julkujärven ja Lähteenmäen keskukset aio-taan vuokrata tai myydä.

Tavoite on, että yhtymällä voi olla samaan aikaan seitse-mänkin leiriä. Ruuhka-aikoina pyritään käyttämään muiden seurakuntien tai yhteisöjen leirikeskuksia.

Elisa af Hällström

Pättinniemestä luodaan leirisydän

Pättinniemen leirikeskus on tänäkin kesänä vilkkaassa käytössä.

Toiminnan pohja joustavaksiTampereen seurakuntayhtymän yh-teinen kirkkovaltuusto hyväksyi yk-simielisesti yhtymälle uuden perus-säännön. Se määrittelee yhteisesti hoidettavat tehtävät, joista osa on sää-detty laissa. Perussääntö luo perustan koko yhtymän rakenteelle.

Säännön uudistaminen tuli ajankoh-taiseksi seurakuntien rakennemuu-toksen myötä. Uuden perussäännön lähtökohtana on seurakuntien ja seu-rakuntayhtymän yhdessä tekeminen. Työnjaosta sovitaan syksyllä.

Kirkkovaltuuston kokouksessa tehdyt muutosesitykset kasvatustyön järjestä-misestä ja henkilöstöhallinnosta eivät saaneet kannatusta äänestyksissä. Osa kirkkovaltuutetuista halusi kasvatuksen tehtävät yhtymän hoidettaviksi.

Perussäännön päivittämisen ansios-ta organisaatiota on helpompi muuttaa, jos toimintaolosuhteissa tapahtuu yllät-täviä muutoksia. Uusi perussääntö as-tuu voimaan ensi vuoden alussa.

Han

nu

Ju

kola

Hannu Jukola

5Silta 6/2014

FENNO MEDICAL OY 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi

LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ SUJUVAAN ARKEEN

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi

TILAA UUSI POSTIMYYNTILUETTELO!

Pyydä omasi veloituksetta asiakaspalvelustamme.

Sielua ja kehoa hoidetaan jälleen Birgitan kirkko-

vaelluksella.

10. Birgitta sisältää näyttelynSielua ja kehoa hoidetaan jälleen Bir-gitan kirkkovaelluksella. Lempäälän, Pirkkalan, Sääksmäen ja Tampereen seurakuntien tapahtuma on elokuun viimeisenä päivänä.

Reitit kulkevat Birgitan polkua ja ve-sistöjä pitkin kohti Lempäälän Pyhän Birgitan kirkkoa. Yhteinen teema on ”Tartu käteen”. Perillä on ruokailu, py-hiinvaellustansseja, pyhiinvaeltajan messu ja kymmenvuotisnäyttely. Lo-puksi sytytetään Birgitan tulet.

16 kilometrin lenkki lähtee aamuyh-deksältä Sääksjärven seurakuntatalolta ja puolet lyhyempi matka lähtee puolil-tapäivin Vanattarasta. Kirskaanniemen perhevaelluksen aloitus on Merunlah-den luontokeskuksessa kello 14.

Parisuhdevaelluksella tavoite on Saa-rikonmäen laavu, jossa on hartaushetki ja nokipannukahvit. Matkan teossa aut-taa esimerkiksi vaeltajan pituinen kirk-kovaellussauva, jonka voi tehdä vaik-ka puusta.

Ilmoittautuminen: p. 050 544 3314 tai lempaalanseurakunta.fi/toimintamuo-dot/birgitan_kirkkovaellus

Vaeltajat vuonna 2005.

Lasten katedraalissa vilkastaLasten katedraalin ja Finlaysonin avoimen kirkon ovat tänä kesänä löytäneet niin lapset kuin aikuisetkin.– Meillä on ollut todellakin avoin kirkko, lapsityön ohjaaja Raija-Liisa Vuorio iloitsee.Innostuneet lastenohjaajat ja

oppaat ovat saaneet kiitosta, ja lapset ovat ihmetelleet kesämuusikoiden jänniä soittimia. Viisivuotiaiden varteissa ovat olleet usein mukana isovanhemmat ja kummit. Vuorio innostaakin mukaan koko sukua.

LASTEN

TIEKIRKKO

Tamperelainen Miro Haraholm sai kasteensa Ilkossa vie-tetyn rippikoululeirin aikana. Kastaminen olisi ollut mah-dollista myös muuten rippikoulun kuluessa tai juuri ennen konfirmaatiota.

Kastetta oli pohdittu etukäteen äidin kanssa.– Tämä tuntui paremmalta vaihtoehdolta, ja oli parem-

mat maisemmatkin, urheilullinen nuori kertoo.– Se oli hieno tilaisuus ulkona, mutta vähän erilainen

kuin lapsena. Eivät kummit pitäneet sylissä, hän naurahtaa.Koko leiri oli hieno kokemus.– Siellä oli paljon tuttuja kavereita, ja kyllä siellä oppikin

paljon, hän kertoo.Kristinuskosta puhuttiin Miro Haraholmin mielestä rip-

pikoulun aikana syvällisemmin kuin koulussa:– Siinä sai miettiäkin näitä asioita. Haluaisin mennä isos-

valmennukseenkin, jos vain jääkiekko antaa myöten. Isoseksi innostavat sekä mukava leiri että omat mukavat

isoset. Kaiken kaikkiaan seurakuntatoiminnasta jäi hyvä kuva. – Jos aikaa jää, voisin toimia vapaaehtoisena ja käydä

vaikka joulukirkossa.

Satoja nuoria kasteellaRippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi viime vuonna 1100 suomalaista, joista kastettiin noin 900. Näissä luvuissa ovat

mukana kaikenikäiset. – Tarkkaan emme tiedä, kuinka monta nuorta kastetaan

vuodessa, mutta useita satoja joka tapauksessa, kertoo rip-pikoulutyön asiantuntija Jarmo Kokkonen kirkkohalli-tuksesta.

Kaste toimitetaan tavallisesti puolivuotisen rippikoulun aikana, joskus leirin aikana.

– Tällöin kasteesta tulee koko ryhmää koskettava, yhtei-nen tapahtuma. Muutamat papit ovat kertoneet kastaneensa nuoren tunturipurossa vaelluksen varrella.

– Kastamaton nuori tutustuu rippikoulussa siihen us-koon, johon hänet kastetaan. Tyypillistä on, että nuori ha-luaa tulla konfirmoiduksi oman ryhmänsä mukana. Kaste on konfirmaation edellytys.

Tampereella rippikoululeirillä kastaminen ei ole kovin yleistä.

– Esimerkiksi itse en ole kahdeksan vuoden aikana kas-tanut yhtään rippikoululaista leirillä, ennen konfirmaatiota kylläkin, Tampereen seurakuntien rippikoulupastori Jari Pulkkinen kertoo.

12–14 -vuotiaan kirkkoon liittymiseen tarvitaan kasteen lisäksi oma suostumus ja vanhempien kirjallinen päätös. 15 vuotta täyttänyt liittyy rippikoulun jälkeen kirkkoon ai-kuiskasteen kautta.

Asta Kettunen

Miro sai kasteen rippikoulussa

Kat

i Mal

mi

Han

na

Hau

tam

äki

Miro Haraholm liittyi kirkkoon rippikoulu-leirin yhteydessä. Siunaamassa olivat nuorisotyön-ohjaaja Jaana Kanninen-Niemi, kummitäti Miia Kivelä, pastori Minna Rahko, kummisetä Mats Norrgård, isä Harri Haraholma, äiti Tarja Stenbäck ja isonen Pyry Saarela.

6 Silta 6/2014

Arto Köykkä listasi nuorisotyön kipukohdat 35 vuoden kokemuksella.

tEKSti: Teemu JärventieKUVat: Hannu Jukola, Teemu Järventie

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on jatkuvasti esillä mediassa. Usein aiheena on kirkon nykytila ja tulevai-suus: väki vähenee, verotulot vähene-vät. Miten pysäyttää väkikato, tai edes hidastaa sitä?

Olisiko ratkaisu nuorisotyössä? Jospa nuoret saisi sitoutettua seurakuntaan niin, että he vielä kolme- ja viisikymppisinä olisivat iloisia kir-kollisveron maksajia? Rippikouluhan on edelleen

kirkon hittituote, jonka käy suurin osa ikäluokasta vuosi vuoden jälkeen.

Pirkkalalaisella nuorisopapilla Arto Köykällä on nuorisotyöstä 35 vuoden kokemus niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla kirkon eri elimis-sä. Nuorten lisäksi hän on tullut tunnetuksi työstään syrjäytyneiden parissa.

Tuoreessa kirjassaan Nuorisotyön alkeet ja jatko hän tiivistää kokemuksensa ja ymmärryksensä nuorista Dostojevskin Karamazovin veljesten Kolja Krasotki-

Tervehdi nuorta nimeltä, niin teet hänestä näkyvän

Arto Köykkä ei vilpittömästi ymmärrä, miten papin työtä voi tehdä tuntematta kirjallisuutta laajasti.

7Silta 6/2014

nin tarinaan: nuoret eivät ole ihmisyyden sivupol-ku tai alkutaival. He ovat persoonia kuin kuka muu meistä tahansa, ja sellaisina heidät tulee nähdä ja sellaisina puhutella.

Ihmisen perustarve kun on tulla nähdyksi ja hy-väksytyksi. Ja tulla mielellään ihan omalla nimel-lään kutsutuksi.

Valitettavasti käytäntö on usein jotain muuta.– Nuoria ei aina nähdä, vain kuullaan heidän ai-

heuttamansa meteli ja nähdään heidän jälkensä, joi-ta aikuiset joutuvat siivoamaan, Köykkä sanoo ko-tinsa olohuoneen kirjastonurkkkauksessa.

Kolme seinää on täynnä kirjoja lattiasta kattoon. Hyllyssä on tietenkin Dostojevskiä, mutta myös mo-dernimpaa kirjallisuutta kuten Raymond Carveria.

Sivutuotteesta tullut päätuoteKöykkä lähtee ihan perusteista, joiden luulisi ole-van itsestään selviä. Yksi olennaisimmista asioista on tervehtiminen, jonka ansiosta nuori huomaa tul-leensa nähdyksi. Tervehtimisen ohella yhtä tärkeää on, että kun tervehditään, tervehditään nimeltä, ja rippikoululaisten nimet pitää muistaa vielä 15 vuo-den kuluttua.

Huono nimimuisti ei kelpaa syyksi muistamatto-muuteen. Nimeltä muistaminen pitkänkin ajan ku-luttua on osoitus siitä, ettei nuori ole seurakunnan työntekijälle yhdentekevä.

– Olen ollut havaitsevinani, että huonoa nimi-muistiaan valittelevat ovat niitä, joilla ei ole työhön liittyvää intohimoa. Nimet eivät jää mieleen jos ei ole kiinnostunut lähimmäisistään, Köykkä lataa.

Rippikoulua ja nuorisotyötä ajatellen yksi iso on-gelma on Köykän mukaan isoskoulutus.

– Sivutuotteesta on tullut päätuote. Isoskoulutuk-sen pitäisi olla seuraus, mutta monessa seurakunnas-sa siitä on tullut sellainen, että nuoren seurakunnan elämä käsitetään isosena olemiseksi.

Monissa seurakunnissa nämä ongelmat tiedos-tetaan, mutta silti asioiden eteen ei tehdä mitään. Köykän mukaan kyse on laiskuudesta ja välinpitä-mättömyydestä. Ei oteta huomioon sitä, mitä odo-tetaan niiltä, jotka edustavat seurakuntaa.

Arto Köykkä on ja ei ole samaa mieltä Ahti Hir-vosen kanssa, joka Suomen Kuvalehden numerossa 18 sanoo, että kirkon suurin vaara on tukahduttava byrokratia ja orastava talousromahdus.

– Tämä on sitä ikuista hallintorakennekeskuste-lua, jonka mukaan tämän ongelman purkamisen jäl-keen kaikki olisi paremmin. Tätä ei saa käyttää teko-syynä muille ongelmille, eivätkä mitkään rakenteet saa olla este sille, että ihmisiä ei tervehditä.

Keskustelun puute huolestuttavaaRovasti Köykän mukaan kirkon suurin ongelma on, että kirkko on kuin jalkapallojoukkue, jolle kelpaa 1–0 -tappio.

– Tai maaliton tasapeli sen sijaan, että laitettaisiin se pallo sinne vastustajan maaliin ja ruvettaisiin us-komaan itseemme ja Jumalaan. Ei mikään joukkue voi pärjätä, jos se lähtee hakemaan tappiota tai ta-sapeliä. Kyseessä on silloin asennevamma.

Jos kirkko ei tee tarvittavia korjausliikkeitä, ei pe-lin lopputulosta ole vaikea ennustaa.

– Yhden maalin tappio muuttuu 5–0 -tappioksi.Sen koommin Nuorisotyön alkeet ja jatko kuin Nuo-

rempi katekismuskaan eivät ole herättäneet minkään-laista julkista keskustelua kirkon sisällä.

Mistä sellainen oikein kertoo?– Kai se kertoo siitä, että kirjoja ei enää lueta.Eikö sellainen turhauta?– Tottakai se turhauttaa, ei sitä voi kieltää.Julkisen keskustelun puuttuminen kertoo varmas-

ti jostakin muustakin kuin siitä, että kirjoja ei enää lueta samaan malliin kuin ennen. Jostakin, josta pi-tää jo huolestua. ✦

”Helposti lähestyttävä”Harjun seurakuntanuorilla on selkeä käsitys siitä, mil-lainen hyvän nuorisotyöntekijän tulee olla.

– Rento, mutta sellainen, joka osaa hoitaa asiat. Että ot-taa huomioon kaikki, sanoo Heli Harjanne.

– Ettei suosi ketään, sanoo Tyyne Mäkeläinen.– Auktoriteettia pitää olla, on Helli Mäkeläisen mielipide.Helli Mäkeläinen opiskelee parhaillaan nuoriso- ja va-

paa-ajan ohjaajaksi ja aikoo jatkaa opintojaan tarkoitukse-naan valmistua kirkon nuoriso-ohjaajaksi.Millainen nuori-so-ohjaaja haluat olla?

– Helposti lähestyttävä, joka osaa asiansa ja josta kaik-ki tykkää.

Harjun seurakunnan vs. nuoriso-ohjaaja Niina Marja-mäki haluaa lisätä tähän luetteloon vielä yhden tärkeän asian: jatkuvat työntekijävaihdokset. Se on paha ongelma, sillä uutta työntekijää on vaikea lähestyä varsinkin, jos tie-tää, että hän saattaa lähteä pian pois.

– Pysyvyys ja muuttumattomuus ovat nuorille hyvin tär-keitä asioita, Marjamäki sanoo.

Katekismus- silmien tasaltaLuther kirjoitti Vähä katekismuksen kristinopin opettamisen apuvälineeksi kohta 500 vuotta sitten. Olisikohan päivityksen aika?

Arto Köykän mielessä asia pyöri pitkään, ja lop-putulos tuli painokoneesta tänä vuonna.

– Kirjoitin sen nopeasti vähän samaan tyyliin kuin biisi pannaan purkkiin yhdellä otolla. Tavoit-telin tällä rosoisuutta ja puheenomaisuutta

Köykkä ei halua Nuorempi katekismus -kirjasel-laan ohittaa alkuperäistä, ei sen koommin Vähää kuin Isoa Katekismustakaan, sillä molemmat ovat hänen mielestään kestäneet aikaa hyvin ja niillä on tänäkin päivänä paljon sanottavaa.

– Ei minua haittaa yhtään, vaikka minun kirjoit-tamani katekismus saisi jonkun tarttumaan Luthe-rin katekismuksiin. Kirjaileva pappi kirjoittaa nuo-rille kuin puhuisi heille vertaisenaan silmien tasalta. Kieli on juuri sellaista, jonka on helppo uskoa up-poavan nuoriin hyvin. Niin, ja miksei aikuisiinkin.

Kuudetta käskyä (Älä tee huorin) Köykkä selittää näin: “Se kaikki siinä omassa ruumiissa voi myl-lertää niin, että unohtuu ottaa sielu mukaan. Ilman henkistä puolta seksi on koneellista toimintaa, sitä että otetaan toisen ihmisen ruumis ja masturboi-daan sillä. Hetken käytetään toista ihmistä hyväksi ja sitten heitetään omille teilleen kuin tyhjäksi juo-tu maitopurkki. Rakkaus on sekä sielun että ruu-miin juttu.”

” Rakkaus on sekä sielun että ruumiin juttu.

Hannu Jukola

Liian monessa seurakunnassa liian monet nuorten kanssa työtä tekevät ovat linnoittau-tuneet toimistoihinsa sen sijaan, että olisivat niiden luona, joiden elämää heidät on kutsut-tu jakamaan.

Nuoret ovat viettäneet aikaansa jo vuo-sia ostareiden aulojen ja parkkipaikkojen li-säksi sosiaalisessa mediassa, somessa. Se on uusi maailma, johon kirkko työntekijöineen on mennyt joko hitaasti, erittäin hitaasti tai ei vielä ollenkaan.

Köykän mielestä tähän maailman astumi-nen on kirkon ainoa mahdollisuus.

“Uusi sukupolvi arvioi sanomamme kuulu-van menneisyyteen, jos ilmaisumme ja kaik-ki esitystapamme ovat menneisyydestä. Enti-seen maailmaan takertuminen johtaa ainakin protestanttisen kirkon tuhoon”, Köykkä kir-joittaa.

SOSIAALINEN MEDIAAINOA MAHDOLLISUUS

Jasmin Mikkonen, Heli Harjanne, Tyyne Mäkeläinen ja Helli Mäkeläinen osallistuvat mielellään Harjun seurakunnan nuorisotoimintaan.

Aleksander ”Sasha” Barkov junior antaa nimmarin Saana Kurulle.

8 Silta 6/2014

Parasta mahdollista tukea– Tärkeintä on, että on hauskaa. Jos menee liian totiseksi, kannattaa lopettaa.

Barkovin perheenjäsenet ovat ortodokseja, mut-ta se ei näy paljon perheen elämässä.

– Yläasteella olen viimeksi opiskellut uskontoa, mutta ei siitä mitään sen ihmeellisempää jäänyt mie-leen, Aleksander sanoo.

– Äiti joskus käy täällä ortodoksisessa kirkossa.Kotimaa-yhtiöiden Jäsen 360˚-hanke jakaa suo-

malaiset neljään pääryhmään. Näistä irrallisten joukkoon kuuluu 1,6 miljoonaa täysi-ikäistä, jotka ovat etenkin alle 35-vuotiaita kaupunkilaisia. Heidän siteensä uskoon ja kirkkoon on löyhä, eikä kirkolla ole heille merkitystä.

Uskonnollinen kasvatus kodeissa on vähentynyt.

Erityisesti nuoret miehet eivät anna eivätkä suunnit-tele antavansa mahdollisille lapsilleen uskonnollista kasvatusta, todetaan puolestaan Kirkon tutkimuskes-kuksen Haastettu kirkko -julkaisussa vuodelta 2012.

Kun evankelis-luterilaisessa kirkossa tapahtuu jo-tain kielteistä, eroamispiikki näkyy myös ortodoksi-sessa kirkossa, kertoo kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov Suomen ortodoksisen kirkon Palve-lukeskuksesta.

Hän haastatteli tätä juttua varten ortodoksisen kirkon kirkon palvelukeskuksen rekisterinhoitajaa Harri Tajakkaa, joka kertoi eroamistrendin olevan samansuuntainen ev.lut. kirkon kanssa. Suurin yk-

sittäinen eroajaryhmä on nuoret miehet.Perusopetuksen 9.-luokkalaisille tehdyssä kah-

dessa kyselytutkimuksessa sivutaan myös kirkkoon sitoutumista. Valtakunnallinen kysely evankelis-lu-terilaisille, ortodoksisille ja ET-oppilaille osoitti or-todoksisten oppilaiden suhtautuvan myönteisesti omaan kirkkoonsa.

Toinen kyselytutkimus tehtiin helsinkiläisille yh-deksäsluokkalaisille ortodokseille. Sen mukaan op-pilaat arvostavat omaa kirkkoaan ja suhtautuivat myönteisesti uskonnonopetukseen.

tEKSti: Asta KettunenKUVat: Emil Bobyrev Hannu Jukola

Tällaisen neuvon Florida Panthersien hyök-kääjä Aleksander Barkov junior, 18, an-taa nuoremmilleen.

”Sasha” pitää itseään rentona ja haus-kana veikkona.

– Olenko sitä sitten muitten mielestä... Olen ren-to tamperelainen, en oikein ota vakavasti ja nautin elämästäni.

Aleksander hymyilee välillä ujosti, välillä ilkikuri-sesti. Ei hän kyllä mikään ylpistelijä ole.

Tampereen kesäkaduillakin aina joku tuntee. Sil-loin hän jaksaa moikata tai vaihtaa muutaman ystä-vällisen sanan.

– Onhan se ihan mukavaa, jos joku tunnistaa, mut-ta en pidä itseäni parempana ihmisenä.

– Kun olin pieni, katselin kuuluisuuksia ylöspäin, ja isääni, joka pelasi. Nyt kun olen samassa asemassa, olen ihan se sama äijä kuin viisi vuotta sitten.

Suku on kotoisin Novosibirskista, mutta asuu ny-kyään Moskovassa. Sasha kertoo käyneensä sukulai-sissa nuorempana joka vuosi.

– Nyt en ole käynyt vähään aikaan.– Kun menen kotiovesta ulos, olen suomalainen.

Mutta kun tulen sisälle, olen venäläinen, koska koto-na puhutaan venäjää.

Vanhemmat muuttivat Suomeen vuonna 1994, ja juniori syntyi seuraavana vuonna. Isoveli Jura harrasti tennistä 20-vuotiaaksi, ja Sashakin pelasi 12-vuotiaaksi asti. Veri veti kuitenkin jääkiekon pariin.

– Iskä ei sanonut, että ala pelata, mutta menin vä-hän niin kuin jalanjäljissä. Kävin katsomassa isän joka pelin, ja oli unelmani, että joskus pelaan itsekin.

Jääkiekkotreenit lisääntyivät koko ajan, joten ten-nis jäi sivuosaan. Aleksander kuitenkin vinkkaa, että niin kauan kunnes pääsee liigaan, on hyvä saada yli-määräistä treeniä toisestakin lajista.

Mies sanoo saaneensa vanhemmiltaan parasta mah-dollista tukea.

– Pienestä asti on viety reeneihin ja pihajäille, ruuat ja pyykit on hoidettu, hän kiittelee.

Nykyään Olga-äiti on mukana Floridassa tuke-massa.

– Äiti on seurannut kiekkoa niin pitkään, että ym-märtää pelistä: isä on pelannut yli 20 vuotta ja mä yli 10 vuotta.

Äiti ja isä ovat auttaneet, mutta myös tuupannet eteenpäin.

– Joskus peli on mennyt huonosti ja valmentaja mainitsee siitä. Mutta ei kannata jonkin huonon pe-lin takia murehtia: katseet vain tulevaan.

– Kyllähän tukea tulee valmentajaltakin, mutta suu-rin osa on tehtävä itse.

Joukkuehenki on vahva tukija – Vaikka olisi tehty viisi maalia itse, harmittaa, jos on hävitty. Mutta sen unohtaa saman tien. Joskus piene-nä harmitti monta päivää.

– Vaikka olisit itse sitä mieltä, että et pelannut tar-peeksi hyvin, ei siitä sanota. Tärkeintä on tietää itse, mitä on kehitettävä.

– Ja jos on hyvä peli, niin jokainen on hyvä. Kaikki pitävät yhtä ja kaikilla on samat tavoitteet.

– Koskaan en ole ollut sellaisessa joukkueessa, jossa olisi moitittu toisia. Aina on ollut mukava tulla töihin, se on vähän kuin toinen perhe.

Valmentajiaankin nuorukainen kehuu vilpittömäs-ti, vaikka myöntää sen kuulostavan mainospuheelta.

– On ollu mukava työskennellä heidän kanssaan. Ihan oikeesti.

– Valmentaja yrittää neuvoa, mutta pelin jälkeen kukaan ei enää muista, tehtiinkö niin kuin neuvot-tiin.

Florida Pantherseihin etsitään parhaillaan uut-ta valmentajaa. Juniori arvioi, ettei oma isä ole ihan NHL-tasoa, mutta sopii työhönsä Venäjällä.

Isä Aleksander Barkov senior valmentaa Venä-jällä ja Jura tekee bisnestä Thaimaassa.

Lisää neuvoja nuoremmilleMitäs sitten, jos jääkiekkoura katkeaa? Sporttimer-konomin opinnothan jäivät kesken liigan kutsuessa.

– En ole oikein miettinyt sitä. Jos loukkaantuisin tai muuta, niin olisi varmaan pakko mennä opiskele-maan. Jotain bisnekseen liittyvää varmaan.

– Aion pitää hauskaa reeneissä ja peleissä. Tietys-ti pitää tehdä hommia kovasti, mutta ei sen tarvi olla kärsimystä. Se on ittestä kiinni, miten pelaat.

– Parhaiten tietää joukkuetoverit ja itse, minkälai-nen pelaaja on.

Millainen oppilas olit koulussa?– Keskiarvo oli yli 8. Mutta kun reenejä tuli pal-

jon enemmän, ei ehtinyt tehdä läksyjä, ja kouluar-vosana laski.

Milloin pitää päättää, että jääkiekosta voi tulla am-matti?

– Sitten kun tajuat sen, olitpa 12 tai 17 tai 20.Mitä jos menee pieleen?– Mahdollisimman pian pitää päästä näyttämään

ittelle, että pystyy parempaan.Kenelle voi puhua, jos on paineita?– Vanhemmille ja valmentajalle. Ja nekin ehdottaa,

mikä meni pieleen. Mutta jos on 82 peliä kaudessa, niin ei siinä ehdi yhtä peliä murehtia. Kymmenen mi-nuuttia max, ja keskityn seuraavaan peliin.

Henkistä valmentajaa Florida Pantherseilla ei ole, mutta Barkov uskoo sellaistakin tukea löytyvän, jos

OrTOdOKSiSuuS ei näy ArJeSSA

9Silta 6/2014

Venäjänkielisen raamatun lukeminen kyllä sujuu, mutta sitä ei tule paljon availluksi.

Tapparan pikkujunnut Herttuoista (2004 syntyneet), Tornadoista (2007 syntyneet) ja Viipperistä (2006 syntyneet) tapasivat idolinsa mielellään Kaukajärven jäähallilla. nimikirjoitusten lisäksi piti tietysti ottaa kuvia. Aleksander on kokenut ensimmäiset harkkansa viereisessä kaukalossa.

sitä kaipaa. Tapparassa henkinen valmentaja oli Niilo Konttinen.

Mikä on tärkeää elämässä?– Hyvät ystävät, joiden kanssa voi viettää aikaa.Miksi sinua kutsutaan Sashaksi?– Venäjällä kaikkia Aleksandereita sanotaan Sas-

hoiksi, niin se vain on. Jenkeissä tulee sukunimen mukaan muitakin lempinimiä: olen Barky tai Barkie.

Kesällä kavereiden kanssaJääkiekko on iso osa elämää, kesälläkin. Tyttöystävä Josefiina Kähönen asuu Tampereella, ja täällä on myös paljon kavereita, joita voi nyt tapailla – tree-nien välissä tietenkin. Joka päivä on yksi tai kaksi harjoitusta Kaukajärvellä ja Nekalassa. Onneksi ne ovat aamulla, niin että jää vapaa-aikaakin. Viikossa tulee silti helposti yli 20 tuntia jäällä.

– Pelaan paljon videopelejä. Viime kesänä ostet-tiin toinen kämppä Ratinasta. Siellä saa katsoa tee-veetä ja pelata pleikkaa rauhassa, ei äidin tarvitse sanoa mitään, nuori mies virnistää.

– Tykkään kuunnella musiikkia. Lehdistä luen yleensä vain urheilujuttuja. Viimeksi luettu kirja tai-taa olla ysiluokan äikänkirja.

Vähän ennen syyskauden alkua on palattava ta-kaisin Floridaan. Siellä asunto on pienessä Boca Ra-tonin kylässä osavaltion eteläosassa. Paikka ei juuri näytä siltä, että siellä pelattaisiin jääkiekkoa. Valta-lajit ovat koripallo, baseball ja jenkkifutis.

Eikö ole ikävä tyttöystävää?– Pakko sanoa, että on, kun nähdään muutaman

kerran vuodessa. Ollaan tietysti yhteyksissä muuten, mutta ei se ole sama. ✦

”Ootsä haastanu tappeluihin?”Pikkujunnuja kokoontuu Kaukajärven jäähallin pihaan. Kun tuttu kasvo lähestyy, nimikirjoitusvih-kot heiluvat ja kamerat kaivetaan esiin.

Mitä lapset kysyisivät idoliltaan?Tornadojen Pekka Paala haluaa tietää, milloin

Aleksander aloitti jääkiekkouransa. Harjoitukset al-koivat nelivuotiaana, kuuluu vastaus.

Nämä tenavat ovat aloittaneet harrastuksensa 4–7 -vuotiaina. Barkovia esittänytkin Pauli Paala aloit-taa omat harjoituksensa syksyllä. Elviira Alstela menee Ilveksen tyttöjoukkueeseen, mutta sanoo sil-ti aivan hyvin voivansa kannustaa myös Tapparaa.

– Tykkäätkö pelata Amerikassa, kysyy Vihtori Paananen Tornadoista, ja saa myöntävän vastauksen.

– Miten treenata kesällä, on puolestaan Nuutti Vatasen kysymys.

– Pitää löytää sellainen paikka, jossa voi laukoa levyltä, vastaa Barkov.

– Montako maalia olet tehnyt, kysyy Lassi-vel-jeään kannustava Saana Kuru.

Vastaus vähän riippuu: viime talvena 8, mutta kuka sen laskee, kuinka paljon kaikkiaan? Ehkä sata?

Lassi Kurulta alkaakin sataa kysymyksiä: Tyk-käätkö pelata NHL:ssä, kuinka monta pelaajaa jouk-kueessa on, ootsä haastanut tappeluihin...

– En.– Kiitos, moro, tsemppiä! ✦

10 Silta 6/2014

11Silta 6/2014

KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN JA PÄÄSYVAATIMUKSETPääsyvaatimuksena on vähintään 18 vuoden ikä. Haku osoitteessa www.jko.fi tai tilaa hakulomake opistolta. OPISKELUKUSTANNUKSET• Koko koulutuksen hinta: 900 euroa• Osa kursseista on mahdollista opiskella yksittäisinä kursseina. Näiden hinta on 190 euroa/viikonloppu. KYSY LISÄTIETOJA• koulutuksesta vastaava opettaja, Riitta Komu: riitta.komu@jko.fi, p. 050 389 9643• koulutussihteeri, Kirsi Haukimäki: kirsi.haukimaki@jko.fi, p. 044 752 2716

NÄKÖALAPAIKKA ELÄMÄÄNVIIKONLOPPUKURSSEINA 26.9.2014 – 30.4.2015, 5 OV (7,5 OP)

JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTOSulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Puh. (014) 3348 000, toimisto@jko.fi

UUSIA URIA OSOITTEESSA: www.jko.fi

Koulutuksen tavoitteena on antaa välineitä ja menetelmiä itsetuntemukseen, ihmissuhteisiin, työelämään, stressin-hallintaan ja olemassaolon merkityksen löytämiseen. Koulutus soveltuu erityisesti näitä välineitä työssään tarvitseville ja oman elämänsä muutosvaihetta eläville. KOULUTUKSEN KESTOLyhytkursseina, kerran kuussa (syys – marras, tammi – huhtikuu, yhteensä 7 kertaa)Pe 14.00-20.00, la 9.00-16.00, välitehtävät ja harjoitukset jaksojen välillä KOULUTUKSEN SISÄLTÖ26-27.9. Matka alkaa – rauhoitun24-25.10. Millainen minä olen? – kohtaan itseäni28-29.11. Suhteeni Jumalaan – kohtaan Jumalaa23-24.1. Kuka minä olen? – syvemmälle itseen20-21.2. Missä minä olen? – elämän sisäinen merkitys (vain tammikuun jaksoon osallistuneille)20-21.3. Minä ja muut – suhteeni toiseen ihmiseen17-18.4. Matka jatkuu – kurssin kokoava päätös (vain aiempiin osallistuneille)

Aurinkoista ja Reilua kesää!

1. Minä vuonna Tampereesta tuli Reilun kaupan kaupunki?a) 2013b) 2008c) 2003

2. Mihin Reilu kauppa pyrkii?a) Tekemään mahdollisimman paljon voittoa kehitysmaiden viljelijöiden kustannuksellab) Parantamaan eurooppalais- ten maataloustuotteiden myyntiä c) Vähentämään globaalia köyhyyttä ja parantamaan työoloja kehitysmaissa

Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vastaa yksin Reilun kaupan kaupunki -hanke, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.

Tampereella toimitaan reilumman maailman puolesta. Reilun kaupan kaupunki -arvonimen myötä kaupunki on sitoutunut kehittämään hankintojaan eettisemmiksi sekä

kannustamaan kaupungin asukkaita, henkilöstöä, yhteisöjä ja yrityksiä reiluihin valintoihin.

Tutustu toimintaan osoitteessa www.reilutampere.fi.Käy myös vastaamassa tietovisaan, jonka palkintona

arvomme Reilun kaupan herkkupaketin!

Halutessaan vastaukset yhteystietoineen voi lähettää myös postikortilla 15.8.2014 mennessä osoitteeseen:Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta -yksikköReilun kaupan kaupunki -hankePL 487, 33101 Tampere

3. Mitä seuraavista saa Reilun kaupan tuotteina?a) Banaanib) Porkkanac) Peruna

4. Kuinka monta Reilun kaupan seurakuntaa on Tampereella?a) 8b) 3c) 11

Tilaa Silta sähköpostilla tilaukset@siltalehti.fi tai verkossa osoitteessawww.siltalehti.fiTilaus jatkuu kestotilauksena.

Tilaa itselle

tai lahjaksi!

25€ / vuosi

Grafiikkaa ja Maalauksia HoitokodissaJohanna Vilèn on tamperelainen kuvataiteilija. Hän tekee muun muassa yöaikaista rauhallis-ta grafiikkaa kissoineen ja kuutamoineen sekä vahvemman värisiä maalauksia.

Taiteen tarkoitus on herättää alitajuisia tun-teita, tuoda mieleen ja elämään rauhallisuutta sekä kauniita ja onnellisia mielikuvia.

Vilènin näyttely Pirkanmaan Hoitokodis-sa on avoinna 3.8. saakka arkisin kello 10–13 ja kello 16–18 sekä viikonloppuisin kello 12–15. Taidemyynnistä viidennes menee Hoitokodin hyväksi.

Lisätietoa: johannavilen.blogspot.fi

Osallistu #kesämeitsie-kampanjaamme Face-bookissa! Nappaa älypuhelimella kuva itsestä-si tai kavereistasi jossain Tampereen seurakun-tien paikassa.

Ota meitsie vaikkapa konfirmaatiossa, leirillä, pihakirkossa, eväsretkellä kirkon puistoon, ke-säkahvilassa tai häissä. Kuvaustilanne voi olla virallinen tai epävirallinen – kaikki käy.

Lähetä kuvasi viestinä Tampereen seura-kuntien Facebook-profiiliin yhteystietojen kera. Kerro kuvassa olevien nimet ja kuvaus-

paikka. Kuvia voi lähettää 25.7. asti.Viikon meitsiet julkaistaan perjantaisin hei-

näkuun ajan. Eniten tykkääjiä saanut kuva pal-kitaan ja kaikkien osallistuneiden kesken arvo-taan jotain kesäistä.

Elisa af Hällström

facebook.com/ tampereenseurakunnat Tsekkaa tämäkin: tiekirkot.fi/tiekirkkoselfie

Onko sinun kesämeitsiesi tykätyin?Diakonia-sihteeri Katariina Mylläri otti meit-siensä Alek-santerin kirkon edessä.

Raamattu edelleen maailman käännetyinViime vuoden loppuun mennessä vähintään yksi kokonainen raamatunkir-ja oli käännetty 2 551 kielelle. Uusi tai Vanha testamentti oli käännetty 1 257 kielelle ja koko Raamattu 491 kielelle. Kielitilastoa pitää Yhtyneet Raamattuseurat.

Viime vuoden marras-kuussa julkaistiin ensim-mäinen udmurtinkielinen Raamattu. Käännöstyö kes-ti yli kaksi vuosikymmentä. Udmurtinkielinen Raamat-tu on viides Venäjän vä-hemmistökielelle käännet-ty Raamattu. Apokryfikirjat julkaistaan myöhemmin.

12 Silta 6/2014

tEKSti: Pirjo Silveri KUVat: Rami Marjamäki

Punainen kajakki liukuu ääneti pitkin sinistä pin-taa. Kaija Rinteellä on päässä ruskea lierihattu, jota hän retkillä aina käyt-tää. Kädet pyörittävät me-laa, mutta vartalon isot

lihakset tekevät varsinaisen työn. Liike on rytmikäs ja sulava.

Teiskossa saa viettää jatkuvaa luomakun-nan sunnuntaita.

– Täällä sielu lepää, tämä maisema, tämä lahti, nämä kalliot ja käkkyräiset männyt. Veden vaihtuvat värit. Tuoksut. Äänet, jot-ka eivät tule moottoreista, vaan ovat puiden suhahtelua, kalojen molskintaa, lintujen lau-lua, laineiden liplatusta.

Helsingissä työssä käyvä terveystaloustie-teen asiantuntija Tampereelta viihtyy mökil-lä kaikkina vuodenaikoina. Siellä on mielen-maisema, ei epäilystäkään.

– Näsijärvi on lumoava, paikoitellen syvä, rikkonainen rannoiltaan, karu ja kivikkoi-nen, ihan erilainen kuin Pyhäjärvi. Toiset tykkäävät pienistä salojärvistä, mutta minua kiehtoo se voima, mikä tulee esiin isolla jär-vellä tai merellä.

– Saunarannassa aallot iskevät joskus ve-teen työntyvän kannaksen yli. Silloin järvel-le ei ole asiaa.

Peilityynenä kesäpäivänä on vaikea muis-taa, miten Näsijärvi myrskyllä mylvii.

Ajatukset lentoonMelonta tekee hyvää sekä kropalle että mie-lelle. Kun kajakki lipuu hiljaa vedessä, aja-tukset lähtevät helposti lentoon.

– Se on eräänlaista sisäistä puhelua, ylös, alas ja sivulle. Kun jotakin asiaa pyörittää päässään, palasia loksahtelee kohdalleen. Ympäröivä luonto asettaa perspektiivin, ho-risontti asettuu oikeaan mittakaavaan.

Vanha partiolainen kokeili melomista Tukholman saaristossa 70-luvulla. Kipinä syttyi, mutta aloittaminen pysyi pitkään haaveena. Kymmenen vuotta sitten Rinteet osuivat Puulavedellä paikalle, kun kaksi ret-kimelojaa rantautui.

– Se näytti kivalle. Menin juttelemaan hei-dän kanssaan.

Tuo ja myöhemmät keskustelut omien tuttavien kanssa antoivat tietoa lajista ja va-rusteista. Kaija Rinne osti kerralla kaksi me-rikelpoista kajakkia.

– Aikamoisia tyrskyjä ne ovat jo koke-neet.

Joskus matkaseurana on jompikumpi ai-kuisista pojista.

– On upeaa keinua vaikka keskellä Koljonselkää, irti kaikesta. Jos on toisen kanssa liikkeellä, voi jutella tai olla jut-telematta. Melon mielelläni yksin, mutta Näsinselän ylitän mieluiten kaverin kans-sa. Se on kuitenkin niin iso allas, isompi kuin Airisto.

Veden varassaMelontaliike ei ole koskaan vaatinut suurta ponnistelua, se on sujunut luontevasti alusta asti.

Joskus voisi retkeillä läpi yön. Kokea illan hämärtymisen, auringon nousun ja aamun järvellä. Joku on melonut Pohjanlahdelta Turkuun, sellainenkin kiehtoisi. Riippuu tietysti ihmisen yksinolon taidosta.

13Silta 6/2014

Joka elokuu Rinne retkeilee työkuvioista tutun ystävän kanssa.

– Kerran tahkosimme päivän Paarlah-tea, pohjoismaiden syvintä vuonoa. Kerran meloimme Teiskosta kaupunkiin, nousimme maihin Sara Hildénin taidemuseon rannas-sa. Henkilökunta katsoi vähän kummissaan näyttelyvieraita, joilla oli mela kainalossa. Viime elokuussa teimme ensimmäisen yön yli -reissun Länsi-Teiskoon.

– Näsijärven autiutta olemme ihmetel-leet, yleensä olemme ainoat melojat. Eikö tätä liikkumisen tapaa ole Tampereen seu-dulla oikein vielä omaksuttu?

Mikä siinä eniten viehättää?– Se tunne, kuinka Näsijärvi kannatte-

lee, olen ikään kuin sen sylissä. Pintaveden tuntumassa sulaudun melkein osaksi muuta luontoa. Yhtä aikaa aistii karuuden ja lem-peyden, ison selän, pienen saaren. Kajakilla

pääsee lähelle rantaa ja esimerkiksi lintuja.– Kun vastaan tulee purjeveneitä, vilku-

tamme toisillemme. Kohtaamisissa on jän-nää yhteisöllisyyttä.

Melontaretkillä pääsee kurkistamaan myös Tampereen historiaan. Näsijärvi oli tärkeä vesireitti; sitä pitkin kuljettiin, kun ei ollut teitä ja autoja. Kämmenniemen seudul-la herrasväellä oli upeita huviloita. Niiden mahtavia laitureita on yhä hauska katsella ja samalla kuvitella entisajan elämää.

– Ensin saapui palveluskunta laittamaan kesäkotia kuntoon, isäntäväki tuli vasta myöhemmin isolla veneellä.

Arkista luksustaVesillä on varauduttava sään nopeaan muut-tumiseen ja muihin yllätyksiin. Luonto osaa olla arvaamaton.

– Näsijärvelle tyypillinen ristiaallokko on

Veteen piirretty tulevaisuusTampere on veden kaupunki, Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle syntynyt. Järviä yhdistävä Tammerkoski vesivoiman tuottajana oli pohja teollisuuskaupungiksi kehittymiselle.

Vesi, H2O, on inhimillisen elämän lähde ja ylläpitäjä. Se puhdis-taa, virvoittaa ja virkistää, niin konkreettisesti kuin vertauskuvalli-sestikin.

Vanhan testamentin luomiskertomuksessa vesi on kaiken al-kuelementti, se virtaa myös Uuden testamentin viimeisessä luvus-sa, Johanneksen ilmestyksessä.

Kun uimari kelluu, hän saa heittäytyä rennoksi ja luottaa siihen, että vesi kannattelee. Jumalan perheväkeen kasteessa liitetty kris-titty saa kellua kasteveden varassa koko elämänsä ja vielä kuole-mankin hetkellä.

Suomalainen kuluttaa puhdasta vettä keskimäärin 155 litraa päi-vässä; janon sammuttamiseen, ruuanlaittoon, peseytymiseen, vessan huuhteluun.

Samaan aikaan yli miljardi ihmistä elää ilman puhdasta juoma-vettä. Mistä sitä saisi maapallon kasvavalle väestölle? Tämä on joil-lakin alueilla elämän ja kuoleman kysymys. Vesivarat eivät jakau-du oikeudenmukaisesti, eikä puhe vesisodasta ole leikkiä, vaan yhteenoton riski on realismia.

otettava huomioon, suunta ja vakaus täytyy meloessa säilyttää.

Menopelin kaatumista Rinne on harjoi-tellut, eskimokäännöstä pitää vielä treenata.

– On mielenkiintoinen tunne jäädä ylös-alaisin kääntyneen kajakin alle. Sekin on hyvä kokeilla. Jos näin kävisi keskellä sel-kää, vedestä takaisin päälle nouseminen on kova työ.

Kaija Rinne jaksaa kehua Tampereen il-maista elämystarjontaa, joka on kaikkien ulottuvilla.

– Meillä on Näsijärvi ja Pyhäjärvi, meillä on laajat Kaupin metsät samoiltavana. Liikun paljon myös Kaupissa, ja hämmästyttävän vä-hän siellä näkyy lapsiperheitä. Viettävätkö he pyhisin aikaansa kauppakeskuksissa? Soisin kyllä metsäretkeilyn suosion kasvavan.

Auringon laskiessa Kaija Rinne, 60, ihailee tuttua Näsijärven mökkimaisemaa,

niemineen, lahtineen, saarineen. Tonttia reunustaa metsä, rannan kalliot ovat pai-koitellen jyrkkiä. Naapureita ei ole näköpii-rissä. Iän myötä luontosuhteesta on tullut yhä tärkeämpi.

– Olen asunut Afrikassa ja matkustanut viidessä maanosassa. Kun mietin, mitä reis-suilta on jäänyt päällimmäiseksi mieleen, aina se on jotenkin liittynyt luontoon. Aust-raliassa Sidneyn oopperatalo jäi kakkoseksi sen rinnalla, mitä koin sukellusretkellä. Sa-vannilta muistan termiittikeot ja sammakoi-den yöllisen kurnutuksen.

Suomalainen pitää kotimaan metsiä ja tu-hansia järviä arkisina itsestäänselvyyksinä.

– Me voimme vaikka uida alasti puhtaas-sa vedessä. Puoli promillea maailman ihmi-sistä voi tehdä näin. Monelle kansakunnalle moinen olisi ylellisyyttä, luksuksen luksus-ta. ✦

Monet tutkimustulokset ovat kiistatta osoittaneet, kuinka luonto hoitaa ihmistä. Se tarjoaa myös esteettisiä kokemuksia. Koko Rinteen perhe viihtyy Näsijärven tutussa maisemassa.

Ensimmäisenä kesänä pelotti, kun vastaan tuli laiva. Hermoilin, kuinka otan vastaan isot aallot. Nyt keinun jo tottuneesti niiden mukana, Kaija Rinne sanoo.

Suomen kolmanneksi suurin kaupunki on kivenheiton päässä ja olemme kuin erämaassa. Jos katsoo asioita globaalisti ja miettii maapallon väestökehitystä, esimerkiksi melominen Näsijärvelle on varmasti elämys, josta seuraavat sukupolvet kilpailevat.

Positiivisuus palkitsee

Roolipeliriparilainen Pihla Ruoko-nen on tämän kuun Hyvä Tyyppi myönteisyytensä ansiosta.

– Pulkkinen kertoi tästä ja kyl-lä se hieman hämmensi, kun sain kuulla noin vain yllätyksenä, Pih-la Ruokonen kertoo.

Tampereen ensimmäisen roo-lipeli-rippikoulun pappi Jari Pulkkinen uskoo, että valintaperusteisiin yhtyvät varmasti kaikki leiriläiset.

– Me vetäjät tehtiin valinta ja isoset komppasivat. Pihla valittiin, koska hän on positiivinen, huomaavai-nen ja tsemppasi muita omalla esimerkillään, perus-telee Pulkkinen.

Kesäkuun toisella viikolla pidetystä leiristä jäi pal-jon hyvää muisteltavaa.

– Leirillä oli ihan mahtavaa, koska kaikki leiriläi-set olivat mahtavia. Meillä oli jo heti alussa hyvä yh-teishenki, eikä ketään jätetty ulkopuolelle, Ruokonen iloitsee.

Hän larppasi muun muassa paimenpoikana.– Tein paimenen tehtäviä ja paimensin lampaita,

joita ei tosin näkynyt, Ruokonen naurahtaa.Ryhmä pyrki saamaan suuren vallan pois johtoase-

massa olevalta. – Kävin toisen heimon mailla katsomassa, mitä siel-

lä tehtiin ja voiko heihin luottaa, tarkkailija kuvailee.Omassa elämässään hän on joutunut näkemään mo-

nenlaista tultuaan koulukiusatuksi ensimmäiseltä luo-kalta kahdeksannelle asti. Ruokonen on menossa ysi-luokalle uuteen kouluun ja kehottaa jokaista kiusattua kertomaan asiasta luotettavalle aikuiselle.

– Parhaiten kiusaamisen voi estää aikuinen. Tär-keintä on, että se saadaan loppumaan.

– Kiusaaminen ei ole yhtään hyvä juttu. Se vahin-goittaa todella paljon. Minua se satutti henkisesti. Toi-von, ettei mua enää kiusata.

– Lisäksi mietin, että voisin jatkaa isoseksi, Pihla Ruokonen kertoo.

TEKSTI: Elisa af HällströmKUVA: Hannu Jukola

Pihla Ruokosen larppihahmon tehtäviin kuului harjoittelu miekalla.

14 SIlTA 6/2014

Hyv

ä ty

ypp

i

15Silta 6/2014

hartaudella saarnavuoro

Jukka LehtoseurakuntapastoriEteläinen seurakunta, Härmälä

Lukijalta

Jumalan armoon mittaamatonMistä tekstistä saarnaat?

Päivän aiheena on ”kadonnut ja jälleen löytynyt”, saarnateksti on Jeesuksen tuttu kertomus tuhlaa-japojasta (Luuk. 15:11–32).

Mikä on saarnasi näkökulma?

Viime aikoina on muun muassa Aamulehden kes-kusteluosiossa pohdittu paljon uskonnon roo-lia yhteiskunnassa. Eräässä kannanotossa rinnas-tettiin niin sanottu luonnontieteellinen totuus ja Raamatun kertomukset. Kirjoittaja ehkä huomaa-mattaan ilmaisi olevansa valistusajan rationalis-min totuuskäsityksen vanki.

Olennaista on huomata, miten esimerkiksi Jee-sus opetti. Hän ei ”vääntänyt rautalangasta” to-tuusmallia, vaan kertoi tarinan. Tarinahan sinänsä ei ole totta, mutta opettaessaan ihmissuhteista tai ihmisen ja Jumalan suhteesta tarina on enemmän totta kuin luonnontieteellinen totuus.

Luukkaan evankeliumin mukaista tuhlaajapoi-kaa on tuskin koskaan ollut olemassa, mutta aika moni meistä voi samaistua kertomuksen poikaan ja siten oivaltaa jotain hyvin merkittävää Jumalan luonteesta, armollisuudesta.

Oliko tekstissä jotain vaikeaa?

Tässä tekstissä ongelmallinen on pojan vanhem-man veljen rooli. Toimivassa jumalasuhteessa elä-nyt ei ehkä aina näe suurta armoa.

Löydätkö päivän teksteistä yhtymäkohtia omaan elämääsi?

Aina on mahdollisuus aloittaa alusta.

Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Mitä siitä opit?

Viimeksi luin kustantajan asiakaslahjana saamani J.K. Rowlingin ”hömppäromaanin” Paikka vapaa-na. Rowling tunnetaan paremmin Harry Potteris-ta. Kirja kertoo pienestä englantilaiskylästä.

Tarinan alussa yksi hyvin pidetty kaupungin-valtuuston jäsen kuolee äkillisesti. Kuolema saa kylässä aikaan melkoisen mylläkän. Ihmisten to-dellinen luonne paljastuu. Kirja oli riemukas luku-kokemus ja hieno tarina elämän kulisseista ja en-nakkoluuloista.

Mitä harrastat ja mikä harrastuksessasi sinua viehättää?

Viime viikot olen harrastanut muuton jälkeistä ta-varoiden paikoilleen asettelua. Normaaleja harras-tuksia ovat kalastus, moottoripyöräily ja valokuvaus. Vaimon kanssa harrastamme yhdessä perinteisiä lavatansseja. Kalastuksessa varmaan tärkeintä on täydellinen rauhoittuminen luonnon keskellä.

Seuraavana vapaapäivänä todennäköisesti jat-kan muuton loppuselvittelyä. Kun kyllästyn sii-hen, työnnän paatin vesille tai käynnistän moot-toripyörän.

Jukka Lehto saarnaa 6.7. kello 10 Härmälän kirkossa.

”Ehkä on syytä erottaa toisistaan vertaus- kuvallinen ja rationaalinen totuus.

Han

nu

Juko

la

Mikä voisi olla kirkon sanoman tärkein yhteiskun-nallinen viesti juuri nyt? Tätä olen miettinyt monta monituista kertaa. Juuri kun olin tavoittamassa poh-dintojeni ydintä, sain lukea samasta aiheesta blogikir-joituksen, mutta ihan toisesta tulokulmasta. Että kä-sitteet synti, syntinen ja synnintunnustus eivät aukea satunnaiselle kirkossakävijälle.

Olen kipuillut itsekin saman kysymyksen äärellä, en jaksaisi kuulla olevani syntinen ja armoa vailla, enkä haluaisi lastenikaan kuulevan sitä, se kuulostaa tuo-miolta.

Mutta kun olen yrittänyt siirtyä noiden ensimmäis-ten tunteiden ja tulkintojen yli ja katsoa käsitteitä uu-desta näkökulmasta, aukeaakin näistä vaikeista sa-noista arkisempi armollinen kertomus: elämässä on vain niin, että aina ei osu maaliin.

Sen sijaan, että laittaisit energiasi selittelyyn, salai-luun tai toisten syyttämiseen, uskalla kertoa, että epä-onnistuit, olit väärässä, et osannut ottaa kaikkea huo-mioon. Totea, miten kävi, kanna siitä vastuu ja pyydä anteeksi. Se tekee meidät vapaiksi kiertelyn raskaudes-ta ja antaa meille mahdollisuuden kasvaa ihmisenä.

Älä jää makaamaan epäonnistumiseen tai syyllisyy-teen. Nouse, aloita uudestaan alusta virheistäsi oppi-neina. Vie ympärillesi uskallusta erehtyä ja oppia.

Jumala ei tarvitse katumustamme ja anteeksipyyn-töämme, mutta me ihmiset tarvitsemme sitä. Armah-dusta ja rohkaisua jatkaa.

Synnintunto on katumusta ja synninpäästö toivoa. Tässä on mielestäni monikerroksisen Raamatun tä-män hetken tärkein yhteiskunnallinen viesti ja ohje: uskalla myöntää, jos meni metsään, pyydä anteeksi, kokeile uudestaan paremmalla viisaudella. Tee se kai-kissa suhteissa: kotona, töissä, julkisissa rooleissa, po-liittisessa vaikuttamisessa.

Tänä kesänä kirkot keräävät väkeä. On rippujuhlia ja häitä. Toivon, että syntien tunnustaminen ei saisi hei-tä tuntemaan tuomiota asioista, joita he eivät tunnista, ahdistusta ja vierautta kirkon sanomasta.

Toivon oivalluksia ja sen seurauksena ihmisten väli-siä merkittäviä ja armollisia kohtaamisia.

Riitta BirckYhteisökehittäjä ja tarinateatteriohjaaja

Synnistä ja sen tunnustamisesta

Juliu

s Mäke

lä

Jalovaara Jumalan armostaPirkko Jalovaaran palvelutehtävä ja sanoma eivät ole muuttuneet sitten 1980-luvun. Miksi muutama sana teki hänen vuosikymmeniä kestä-neen työnsä mitättömäksi? Mik-si viimeaikoina asioihin on tartuttu niin kärkkäästi?

Median voimalla saadaan tuhot-tua paljon. Valitettavaa on, että pa-pit lyövät kirkon ovat kiinni, koska kansa sanoo niin. Silloin kun kyse on rahasta, yritetään tehdä kirkos-ta liian liberaali ja hengellisyys ka-

toaa. Kirkko putsataan voimallises-ta hengellisyydestä ja pyritään yhä lähemmäksi maallisuutta tekemällä kirkosta laitos.

Hengellinen kenttä on kieltä-mättä sekava, mutta mikään ei ole muuttunut sitten Raamatun alku-tekstien: toiset puhuvat puolesta, toiset vastaan. Ihmisten viivaus on tässäkin asiassa nostettu liian kor-kealle tasolle.

Kunkin tulisi muistaa, että Pirkko Jalovaara ei paranna ketään, vaan Jumala on antanut hänelle sen ar-moituksen, että niin VOI tapahtua. Jalovaaran käsien alla moni ihmi-

nen on parantunut ja kohdannut henkilökohtaisen Jeesuksen ja Ju-malan. Tärkeintä on saada pelastus kuin konkreettinen paraneminen.

Tärkein tehtävämme on levittää Jumalan sanaan ja menestyä siinä. Lähes kaikki haluavat taivaaseen, mutta ei sinne ole oikoteitä. Ihmi-sen on kohdattava Jeesus henkilö-kohtaisesti.

On seurakuntia, joissa ei anneta tilaa esirukouspalvelulle. Miksi?

Maallikko Jorma Rämö

lue Hans Cederqvistin kommentit aiheesta osoitteesta siltalehti.fi.

Kiitos KammarilleKammarin 25 vuotiskonsertti oli ihana.

Koulussa jo opetettiin, että lop-pumusiikki ei ole ulosmarssia var-ten. Ehkä ei vieläkään.

Vuosimallia 47

Kirkkopuisto on autojen parkkipaikkaUusimmassa Silta-lehdessä oli juttu Aleksanterin kirkkopuiston hautamuistomerkkien kunnos-tamisesta. Tämä on hienoa. Mut-ta haluaisin herättää keskustelun siitä, että tänä päivänä se on sään-nönmukaisesti autojen parikki-paikkana.

Kirkon luona on liikennemerkki, joka kertoo, että pysäköinti kiellet-ty. Erikoisluvalla 2 paikkaa. Lisäksi 2 invalidipaikkaa.

Toistuvasti 4-6 autoa on park-keerattuna ilman erikoislupalappu-ja ja invapaikkoja käytetään varsin vapaasti. Nurmikot täynnä autoja.

Touko-kesäkuun vaihteen vii-konloppuja oli erityisen paljon au-toja. Kulkijat eivät näyttäneet erityi-sen invalideilta.

Nyt kysymys kuuluukin: jos katsotaan, että kyseessä on arvo-kas muistoalue, kuuluuko sinne myös autot? Eikö tämän päivän kirkossakävijä jaksa enää kävel-lä muutamaa metriä, vaan täy-tyy päästä autolla ovelle. Pian varmaankin tehdään drive-in -kirkot. Nurmikoita on turha teh-dä, kun autoilla ne ajetaan kui-tenkin kuravelliksi.

Onko kaksi lupapaikkaa laajene-va ja suuria joukkoja ruokkiva kä-site, kuten kaksi kalaa ja viisi lei-pää. Eikä sitä lappua tarvita kuin maininta vain liikennemerkin alla?

Te, jotka sinne toistuvasti park-keeraatte, ettehän ole kuntoilijoita, jotka sitten kertovat kunnon koho-tuksessa ja salilla ja lenkeillä käyn-neistä?

Varsin ristiriistaista toimintaa, kun kirkon työntekijät ja kirkos-sa kävijät eivät noudata kirkon ym-pärillä olevia liikennemerkkejä ja

hautausmaarauhaa. Kunnioittaisit-te muistolehtoa, jos sitä kunnoste-taankin.

Tai sitten olisi hyvä luopua ko. rahantuhlauksesta, jossa se samalla jätetään autojen parkkipaikaksi.

Onneksi minä jaksan vielä kävellä

16 Silta 6/2014

kolumni

Panu RaipiaKirjoittaja on tamperelainen teat-terintekijä, Tampereen Komedia-teatterin johtaja, aviomies ja isä, joka harrastaa liikuntaa.

siltalehti.fi1. vuosikerta • Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat• Toimitus: vs. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: toimitus@siltalehti.fi ja etunimi.sukunimi@evl.fi. Osoite: Seurakuntien talo,Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere.• Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus:Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, mervi.juutilainen@medialiike.fi

ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, tuija@seema.fi• Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotimaa.fi, p. 020 754 2267Osoitteellinen jakelu: Itella Oy, tilaukset: sari.laakso@evl.fi, p. 040 804 8066• Taitto: Kotimaa Oy• Painosmäärä: 95 000 kpl • Paino: Alma Manu, Tampere• ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu) ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu),• Seuraavat lehdet ilmestyvät: 6.8., aineisto 21.7. mennessä, 3.9. aineisto 18.8. mennessä

Silta

PaRi Sataa keSätyöläiStä

Lue kirjoittajan esittely ja kommentoi kolumnia osoitteessa: www.siltalehti.fi/blogi.

tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä palkkasi kesätöihin tänä vuonna noin 200 henkilöä. Kesätyöntekijät toimivat

•kausityöntekijöinä hautausmailla

• leirien apuohjaajina ja kesäkerhojen ohjaajina nuorisotyössä

• isäntinä ja apuisäntinä leirikeskuksissa

•vanhusten asiointi- ja ulkoiluapuna Mummon Kammarissa

•kirkon esittelijöinä, vahtimestareina ja siivoojina kiinteistöpalveluissa

•lasten katedraalin kesäsoittajina varhaiskasvatuksessa

lisäksi töissä on kaksi kesäkanttoria, 12 kesäteologia sekä nuorisotyön kuusi kesätyöntekijää.

Hautajaiset ovat Maria Koivistol-le kappelikanttorin kesätyön mieluisin osa. Hän kokee voivansa lohduttaa su-revia musiikin välityksellä.

– Vaikka ihmiset surevat, silti siinä tapahtuu hyviä kohtaamisia heidän kanssaan. Hautajaiset ovat tärkeä het-ki ihmisten elämässä, Koivisto sanoo.

Musiikki luo tunnelmaa ja voi he-rättää tunteita. Tuttu musiikki tuo mie-leen muistoja ja lohduttaa sekä antaa toivoa surun keskelle.

– Hengellisen työn tekijänä soitan myös Jumalan kunniaksi, en pelkäs-tään esitä tiettyä sävellystä. Virrethän ovat rukousta, Koivisto kuvailee työ-tään.

– Omaan asenteeseeni ei vaikuta se, onko saattoväkeä yksi vai sata. Vaik-ka ei tulisi yhtään saattajaa, tilaisuudet ovat silti samanlaisia.

– Tällaiset hautajaiset ovat arvok-kaita ja pysähdyttäviä. Elämän katoa-vaisuus on läsnä. Silloin herää ajatuk-sia siitä, kuinka joku voi jäädä niin yksinäiseksi. Samalla tunnen onnelli-suutta siitä, että oma perhe on ympä-rillä vielä. Siitä pitää muistaa kiittää, Koivisto pohtii.

Koivisto opiskeli Tampereen kon-servatoriossa ja sai kanttorin pätevyy-den vuonna 2002. Sen jälkeen hän jat-koi musiikkiopintoja. Hän on toiminut Tampereella kanttorina seitsemän vuo-den ajan.

Nyt tämä neljän lapsen äiti opis-kelee sairaanhoitajaksi ja valmistuu vuoden päästä. Kesätyössään hän pa-laa kanttoriksi.

kanttori auttaamusiikin valinnassaHautajaismusiikkia ehdottavat usein omaiset, ja jotkut heistä antavat selke-än toiveen. Jos omaisilla ei ole toivei-ta, kanttori esittelee sävellyksiä ja soit-taa niitä valinnan tueksi.

Hautajaiset ovat jumalanpalvelus, mikä pitää ottaa huomioon musiikin valinnassa. Jos omaisten toive ei ole tilaisuuden luonteeseen sopiva, kantto-ri ohjaa keskustelua niin, että vainajan mielimusiikkia voidaan soittaa muisto-tilaisuudessa.

Suosituimpiin sävellyksiin hautajaisis-sa kuuluvat Albinonin Adagio ja Bachin Air. Tuttuja virsiä toivotaan. Kesällä lau-letaan usein Jo joutui armas aika ja jou-lun aikaan Maa on niin kaunis.

Jos vainaja ei kuulu kirkkoon eikä

kappelissa ole pappia eikä kanttoria, omaisten pitää sopia musiikista erikseen.

Kun Koivisto saa itse päättää, hän valitsee jotain muuta kuin suosituim-pia sävellyksiä, esimerkiksi Bachin ur-kumusiikkia.

– Kanttorin työssä parasta on mu-siikki ja ihmisten kohtaaminen. Jos omaiset haluavat keskustella kanssa-ni hautajaismusiikista, kuulen mielen-kiintoisia elämäntarinoita vainajista.

Hoitotyössäkin hän kohtaa kuolevia potilaita, eikä pelkää kuolemaa.

– Koen kuoleman luonnolliseksi osaksi elämää. Kuitenkin, jos vainaja on lapsi tai nuori, samastun omaisten suruun. Jään joskus pohtimaan asioi-ta hautajaisten jälkeen, Koivisto vaka-voituu.

Pirjo Lääperi

Ihanaa, kun ärsyttääKamala aamu. Aurinko paistaa. Mikään ei ota pää-hän. Että voi olla raivostuttavaa. Meneekö nyt hyvä päivä ihan hukkaan? Mistä voisi kitistä? Nato-jäse-nyydestä, rantatunnelista, verotuksesta – mikään ei oikein saa koneita käyntiin.

Pitää keksiä jotain uutta. Mihinkään ei voi enää luottaa. Vanhat marinan aiheuttajat ovat muuttu-neet neutraaleiksi, viisari ei värähdä yhdenkään kohdalla. On aamuja, jolloin pitää kiristää ruuvia, nostaa panoksia. Miten olisi armeija, uskonto tai maahanmuutto?

Ei, ei mitään. Vaikutus on suorastaan lamaannut-tava. En syty mistään.

Ärsyyntymiskynnykseni on tavoittamattomis-sa. Sitä ei tänään helposti ylitetä. Vihaviisari lepää aneemisena poterossaan. Kun ei ärsytä niin ei ärsy-tä. Enkö tosiaan enää ahdistu mistään? Pelottavaa.

Menen kauppaan. Pitää ostaa aamiaistarvikkeita. Se vähän ärsyttää. Kuka on keksinyt, että aamiainen on päivän tärkein ateria? Että pitää olla ikäviä ihmi-siä. Miksei yöpala voi olla tärkein, tai välipala? Koska joku muka pätevä tutkija on näin päätellyt, niin sit-ten joudun minäkin syömään aamulla.

Vähitellen tuntuu päivä lähtevän käyntiin. Kyllä tämä tästä, kunhan ensin vähän lämmittelen.

Iltapäivään mennessä ketuttaa varmasti jo niin paljon, että viimein illalla pääsen painamaan pääni pahoin mielin tyynyyn.

Miksi täällä ei ole Alpenia? Jo on peliä! Missä on kauppias? Vaadin selitystä, miksi lähikaupastani ei löydy edes Alpenia?

Kaiken maailman terveysruokia, jotka yököttävät vitamiineineen, tuupataan hyllyt täyteen, mutta Al-penia ei missään!

Sitä paitsi kysyn vaan, että mikä on tämä kaup-piaitten vimma tahallaan piilottaa juuri ne tuotteet, joita minä etsin.

Nyt sitten on tyydyttävä puuroon. Ärsyttää. Näin ne päivät etenevät! Aina jokin ärsyttää. Ja parasta on, kun löytää toisen samanhenkisen. Silloin vas-ta sapettaakin, kun kavereiden kanssa yhdessä hur-mioidutaan niin, että ei enää edes muisteta että mistä.

Tärkeintä on se, että ärsyttää ja lujaa. Onnek-si meitä on paljon, vaikka sekin ärsyttää. Ja meikä-läiset muuten ei sitten asioiden muuttamiseksi tee mitään, kun vähän ärsyttää! Se on varma!

Eniten ärsyttää kaikki!

”Kuka on keksinyt, että aamiainen on päivän tärkein ateria? Että pitää olla ikäviä ihmisiä.

maria koivisto toimii kesän kappelikanttorina kalevankankaan kappelissa. Hän kehuu työpaikkansa ympäristön ja kappelien kauneutta sekä kappelin akustiikkaa.Pienessä kappelissa pidetään 10–15 hautajaiset viikossa.

Musiikki lohduttaa surevia

Han

nu

Juko

la

tieSitkö

17Silta 6/2014

Selkä kuntoon

®

Rentouta selkäsi!

Lordos-selkälauta 95 €Tilaa www.lordos.fi tai poikkea

Mephisto, Satamakatu 8, Tampere

Hyvinvointi

Kirpputori

Kirjakauppoja

Kuolinpesät

Kesätyyli

Hakametsän Jäähallin JÄTTIKIRPPIS

Tule myymään uutta tai vanhaa.Varaa kaksi pöytää hintaan 29 €.

Yksi pöytä maksaa 19 €.Tervetuloa myymään tai

tekemään huippuostoksiajoka sunnuntai klo 10-15!

www.jaahallinkirppis.fi 0400 698 539

OSTAMMEMuutto- ja kuolinpesien

irtaimistot.Siivoamme kohteen

myyntikuntoon. Ilmainen arviointi.

Puh. 040 582 4637WWW.OSTANKUOLINPESAT.FI

Jalkahoitokotikäyntinä

50€Jalkahoidon ammattitutkinnon

suorittanut sairaanhoitajaSatu laurellp. 050 558 0232

(Teisko + 5 €)

Ma-Pe 10-18 La 10-15Laukontori 4

Värikkäitä vaatteitakesän rientoihin!

Nepalska

Ammattilaiset palvelevat

Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331

Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu

Arkut, kuljetuksetAsiakirjatKukat ja sidontatyötMuistotilaisuudetPitopalvelutHautakivimyynti

Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa.

www.tampereenhautauspalvelu.fi

Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi– palveleva perheyrityksemme

PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690

Kalevan puistotie 17p. (03) 255 4102

Kauppakatu 12p. (03) 253 1720

Aleksanterinkatu 15(htsto Vuori)

p. (03) 212 2137

Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella.

Verhoilua 25 vuoden kokemuksella

Verhoiluliike Yli-HeikkiläNyyrikintie 1, Tampere 040 739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe

KOTI KAUNIIKSIVerhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolitKankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla.

Seurakuntavaalit 2014Arvoisa ehdokas. Huolehdi hyvissä ajoin näkyvyydestäsi Silta-lehdessä. Suunnittelemme kampanjat jamainontanne ulkoasut. Ota yhteys, lähetämmeSeurakuntavaalit 2014Ilmoittajan oppaan LisätietojaMervi Juutilainen, 044 5205560Tuija Lautiainen, 044 5322300silta@medialiike.fimervi.juutilainen@medialiike.fi

®

Tamperelainen seurakuntalehti

2014

Hymnejävai hymiöitä?Puhummeko kirkossa vanhojen vai nuorten kieltä? Tule luottamushenkilöksi ja tee kirkosta näköisesi.

Asetu ehdolle 15.9.2014 mennessä.

S

■

K H

UTutustu valikoimaan www.pipliakauppa.fi

AM

H L SS

■

18 Silta 6/2014

– Täällä voi kasvaa turvallisissa puitteis-sa, tutustua ja kokea yhteyttä, kertoo kuo-ron emoksi tunnustautuva Sirje Perendi.

– Puhumme tyttöjen kanssa Raamatusta, ystävyydestä ja lauluista, hän jatkaa.

Vanhemmat ja sisarukset mukaan lukien jäseniä on kolmekymmentä. Yhdeksästä laulajasta nuorin on viisivuotias.

– Tytöt ovat parhaimmillaan harjoitusten alussa. Koskaan emme pääse aloittamaan tasan kahdelta, Perendi paljastaa.

Vaikutteet maailmalta

Kuoro käynnistettiin vapaaehtoisvoimin, kun Perendi keräsi ystäviensä Salla Saare-lan ja Jenni Ollilan kanssa omat lapset pie-neksi tyttökuoroksi. He halusivat perustaa King’s Kids -tyylisen kuoron, jossa lapsi voi löytää sukupolvien, seurakuntien ja kanso-jen välisen yhteyden.

– Teemme tätä amatöörijoukoin, mut-ta rima on korkealla, vaadimme tasokasta esiintymistä. Tytöt ovat onnistuneet erin-omaisesti, Perendi kiittää.

Viime syksynä kuorosta tuli Uuden Ver-son talli, hengellinen pienyhteisö, parinkym-menen tallin joukkoon. Perusarvot ovat yh-teys, kasvu ja missio.

– Ajattelemme tallin vision mukaan ylös, ulos ja sisään. Ylös on Jumala-suhde, lasten opetus, laulaminen. Ulos sisältää vierailun seurakunnan ulkopuolelle, sisään yhteisöl-lisyyden ja yhdessä tekemisen. Koko kylä kasvattaa tätä katrasta, kuvailee Perenadi.

– Likat ovat oppineet hurjasti uutta ja saa-neet varmuutta. He puhaltavat yhteen hii-leen ja auttavat toisiaan, hän kehaisee.

Kuorolaisista toivotaan aktiivisia toimi-joita seurakuntaan.

– Olemme siinä jo onnistuneetkin. Tytöt ovat messussa kuin kotonaan ja tuntevat seu-rakuntalaisia. Tytöillä on oma tärkeä, pieni yhteisönsä, sanoo Perendi.

– Rakennamme siltoja seurakuntalaisiin, kun joku tulee vaikkapa opettamaan meil-le tanssia.

Laulaminen on ihanaa

11-vuotias Venla Salminen ja 9-vuotias Fanni Salminen Ylöjärveltä ovat innois-saan ennen messua. Suklaakeksit jäävät syö-mättä, kun he kertovat kuorostaan.

Täällä on mukavaa ja hyvä yhteishenki.

Koko perheen kuoroLapset ja heidän vanhempansa voivat kuoroilla yhdessä Tampereen seurakuntien Uuden Verson yhteisössä.

– Täällä on mukavaa ja hyvä yhteishenki, kiteyttää Fanni Salminen.

Molemmat laulavat alttoa ja pian alkavas-sa messussa soolon.

– On ihanaa päästä esiintymään hyvän bändin kanssa, eikä laulaa vain Singstaria kotona. Ja meillä on hyvä opettaja, sanoo Fanni Salminen.

– Ja meillä on täällä kaverit, Venla Salmi-nen muistuttaa.

Tytöt muistelevat hymyillen kuoron esiin-tymis- ja kylpylämatkaa Turkuun.

– Ollaan oltu kaikkeen tosi tyytyväisiä, he päättävät.

Kuoro virittää moneen

Erityisesti reissuissa kuorovanhempien apu on kultaa. Petri Salminen kertoo ottavan-sa vastuuta oheistoiminnasta ja lippujen ja paikkojen varaamisesta.

– Olen joka paikan höylänä, Petri Salmi-nen hymyilee.

Salmisten perhe on osallistunut muuta-man vuoden ajan Uuden Verson toimintaan.

– Oli luontevaa tulla kuoroon. Täällä on

lasten kavereita ja muita saman ikäisiä lap-sia, isä sanoo.

– Kuorossa tytöt oppivat ryhmässä ole-mista. Koetan tsempata, että he kokevat sen mielekkäänä. Kuorossa ei sooloilla, Salmi-nen kertoo.

Yleensä kuoroväki tapaa Pispalassa, jos-kus on sushi-iltoja tai grillausta.

– Olemme aktiivinen yhteisö, sanoo Pe-rendi.

– Käymme varikkolaisten kanssa kerran vii-kossa pelaamassa futista, Salminen mainitsee.

Kesällä tytöillä on pyjamajuhlat ja syk-syllä Kansanlähetyksen lastenleiri. Tulossa on myös esiintyminen Perendin kuopuksen kastejuhlassa. ✦

Elisa af Hällström

Kesäkuun Varikko-messussa liihoteltiin.

Hengellistä elämää voi elää eri tavoin, kuten musiikin kautta, pohtii Petri Salminen vierellään tyttäret Venla ja Fanni.

Jann

e R

uo

tsalaine

n

Viime syksynä aloittanut Lastenkuoro harjoittelee joka toinen sunnuntai Pispalan kirkossa ja vanhemmatkin ovat tervetullei-ta. Kuoroharjoitukset jatkuvat elokuussa. Laulamisen lisäksi leikitään, tanssitaan ja saadaan hengellistä opetusta. Lopuksi syö-

dään eväitä ja osallistutaan Varikko-mes-suun.

Lastenkuoro laulaa englanniksi ja suo-meksi ja käy esiintymässä muissa seurakun-nissa sekä vanhainkodeissa. Vastikään se oli mukana Tampereen seurakuntien kansain-

välisessä messussa. Esiintymisiä varten ope-tellaan koreografioitakin.

– Yritän aina keksiä tytöille jotakin uut-ta ja jännittävää, kertoo kuoroa vetävä Sir-je Perendi.www.uusiverso.fi

Lastenkuoro on Uuden Verson talli

19Silta 6/2014

Lisää: sastamalagregoriana.fiLisää: siltalehti.fi

Särkänniemen parkkipaikalla järjeste-tään Tapahtumien Yönä Drive in -kon-sertti 1950-luvun tyyliin.

– Sinne on mahdollista saapua autoil-la, moottoripyörillä tai millä kulkupelillä tahansa, kertoo Tampereen seurakuntien nuorisotyönohjaaja Ari ”Sande” Santa-harju.

7. elokuuta kello 21 alkavan Wonderful Landin ja Aronin yhteiskonsertti on myös eräänlainen aikamatka.

– Wonderful Landin myötä kuullaan rautalankamusiikkia sen ajan henkeen esitettynä sekä Elviksen musiikkia Aro-nin tulkitsemana. Eikä siinä kaikki, sillä paikalla tunnelmaa nostamassa on myös Abraham Ladies, Sande hehkuttaa.

– Konserttia voi oman mielensä mu-kaan kuunnella autossa tai auton ulko-puolella, ihan miten kukin vain haluaa.

Parkkipaikalla on myös Särkänniemen huvipuiston kioski, joista on mahdollista ostaa purtavaa ja juotavaa.

Konsertin järjestää Sons Of Abraham MCC yhteistyössä Särkänniemen ja Tam-pereen ev.lut. seurakuntien kanssa. Sii-hen on vapaa pääsy.

Aronilla eli Juha Leppäsellä keikka pii-saa kesällä mukavasti ympäri Suomen. Konsertit ovat keskenään hyvin erilaisia, hän kertoo. Hän esiintyy muun muassa Kotkan meripäivillä Kotkan kirkossa 25. heinäkuuta. – Lisäksi kesään kuuluu urheilua, uimista, moottoripyöräilyä ja Cadillacilla cruisailua.

Muitakin mukanaMyös Mummon Kammari on mukana Teatterikesän Tapahtumien Yössä. Mum-marilaiset voi bongata Suomalaisesta Kir-jakaupasta, osoitteesta Hämeenkatu 18.

Tapahtumien Yönä järjestetään myös Tuomasmessu Aleksanterin kirkossa kel-lo 19. Lisätietoa Tuomasmessuista: tam-pereentuomasmessu.fi

Asta Kettunen

Drive in 50-luvun tyyliin

Han

nu

Juko

la

Valkoiset piparmintun makuiset pastil-lit ovat perinteinen kesäherkku körttien tapahtumissa. Pastillien sanotaan sula-van suussa juuri sopivan mittaisen pu-heen ajan.

Körttipastillit ovat olleet innostajana pastori Reijo Ylimyksen tuoreelle kirjal-le Pastillin mitalla. Elämänmakuinen kir-ja tutkii ihmiselon kysymyksiä, kristinus-kon perusasioita ja Raamatun sanomaa. Lyhyet tekstit ovat mittaansa syvempiä ja tarjoavat lukijalle pienen retriitin arjen keskellä.

Reijo Ylimys on tehnyt työtä oppilai-toksissa, seurakunnissa, vankiloissa, mie-lisairaaloissa, siltojen alla, prostituution ja huumeiden maailmassa.

Ylimys ei pullistele oppineisuudellaan vaan asettuu kirjoituksissaan lukijan vie-reen. Ennen kaikkea hän on ihminen, jonka persoonallinen tyyli ja huumori pi-tävät lukijastaan hyvin kiinni.

”Yhtenä elämäsi päivänä, sinä kuolet. Muina elämäsi päivinä et. Loistava suh-de päivillä. Eläköön elämä. Ja me, jot-

ka elämme, eläkäämme täysillä. Meidän asiamme on elää, rakentaa tämänpuolei-sia koteja.”

Ylimys kertoo kirjoittamisen lähtökoh-distaan näin:

– Jumalan vastaus Moosekselle, ’Minä olen se joka olen’, on ikiaikaista pähkäil-tävää.

– Apuun Kristuksen ristin viime sanat: ’Se on täytetty’. Se on siinä, pelastus. Mi-tään lisäämättä.

– Hänen ihmisiksi olemisen, tämän-puoleisuuden vaelluksen, ohjeensa: ’Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa. Armahtavaisuutta minä tahdon’.

– Ja vielä kirkkaana mielessä: Hänes-sä me elämme, olemme ja liikumme eli ensimmäisten ristittyjen uskontunnus-tus: Jeesus Kristus on Herra. Se riitti heil-le, riittää meillekin.

Teos on saatavilla Körtti-kaupasta (www2.h-y.fi/kaup-pa) 20 eurolla.

Syntisen hyvät pastillit

Tamperelainen Reijo Ylimys on muun muassa pappi, kirjailija, filosofi ja terapeutti.

Vanhan musiikin päivät on päässyt osaksi Must Love Fes-tivals -kampanjaa, jossa 14 blo-gistia arvioi reaaliajassa tekstein, valokuvin ja videoin yli 40 eu-rooppalaista tapahtumaa. Kaikki julkaisut kootaan myöhemmin e-kirjaksi.

Suomesta ovat mukana myös Tampereen Teatterikesä, Hel-singin Juhlaviikkojen Taiteiden Yö, Kuhmon Kamarimusiikki, Sodankylän Elokuvajuhlat sekä Mäntästä musiikkijuhlat ja kuva-taideviikot.

– Uusiin yleisöihin ja festi-vaalien ja alueiden välille syn-tyy kontakteja, uskoo Sastama-la Gregorianan toiminnanjohtaja Johannes Rantanen.

Sastamalan elämyksistä pää-see osalliseksi Dylan Lowen kautta The Travelling Editor -si-vustolla.

Helmiä EuroopastaTämänkesäinen Sastamala Gregoriana tuo kuulolle eritoten italialaisen musiikin.

– Italia ja sen musiikki kiin-nostaa selvästi suomalaisia, ker-too Rantanen.

19.–26.7. järjestettävä tapahtu-ma käynnistyy lastenesityksellä Sastamalan Pukstaavin puistossa jo 17.7. kello 17. Esitys perustuu Heinrich Hoffmannin teokseen Prinss’ Grünewald ja Helmikki ja rakas aasi Lemmikki.

– Sastamalan oma renessans-simies Veli-Pekka Bäckman eh-dotti kirjaa ja sävelsi siihen mu-siikin, Rantanen iloitsee.

Ylimielinen kuninkaanper-he on viedä koko valtakun-nan perikatoon. Onneksi pelas-tajaksi ilmaantuu aasi, jolla on taikavoimia. Trio Marrarsmaa-karit musisoi sadun luutulla sekä bandoneonilla. Kirkkokonser-tit alkavat 19. heinäkuuta, jol-loin sopraano Evelyn Tubb juh-lii syntymäpäiväänsä laulamalla William Hayesia.

Elisa af Hällström

Sastamala Gregoriana blogataan

Anneliina Koskinen laulaa ja soittaa goottiharppua sunnuntain illalliskonsertissa. Esityspaikkana on Pyhän Marian kirkon kupeessa olevan pappilan sali.

Pe

ete

r P

aasm

äe

Han

nu

Ju

kola

20 Silta 6/2014

Anna palautetta

Silta- lehdestä

Mikä olimielestäsi

lehdenparas juttu?

Voit laittaa palautetta ja juttuideoita sähköpostitse: toimitus@siltalehti.fi,

kirjepostitse: Tampereen seurakunnat, Silta-lehti, PL 226, 33101 Tampere tai sähköisellä palautelomakkeella: siltalehti.fi/palaute.

Ensi nuMErossa:•uskonto sarjakuvassa•Elinkautisvanki kirjoitti näytelmän•seurakuntavaalit lähestyvät

Helise, taivas! on nimenä ru-no-laulukonsertilla, joka esitte-lee pitkän uran tehneen kirjaili-ja-runoilija aulikki oksasen tuotantoa. Esitys nähdään

Tampereen Teatterikesässä 6. elokuuta.– Illan teemoja ovat rakkaus, aika ja maa-

ilma, äidit, myytit, metsät ja villieläimet, Oksanen kertoo.

Taiteilija itse nähdään lavalla yhdes-sä Vuokko Hovatan kanssa. Sävellyksistä vastaavat Kaj Chydenius, Kerkko Koski-nen ja Tuure Kilpeläinen. Säestäjänä esi-tyksessä toimii Zarkus Poussa.

– Vuokko laulaa ja minä lausun, ja Zar-kus säestää vuoroin meitä molempia. Meil-lä on ääniä, sointuja ja ajatuksia. Mutta sitä helinää niistä syntyy vasta, kun yleisö itsekin helisee, Oksanen kuvailee.

Hovatan kanssa Oksanen on tehnyt mo-nenlaista yhteistyötä jo lähes vuosikymme-nen verran.

– Zarkus Poussa on taas lahjakas muusik-ko, laulaja ja säveltäjä.

Aulikki Oksaselle tämä vuosi on pitkän uran yksi merkkipaalu. Hänen valitut ru-nonsa vuosilta 1964–2014 ilmestyvät He-lise, taivas! -nimisenä kokoelmana Siltalan kustantamana.

– Runojen valitseminen oli paljon vaike-ampaa kuin olin kuvitellut. Jouduin pohti-maan runojani myös suhteessa aikojen muu-toksiin.

Kirjailija-runoilija mainitsee esimerkkinä vuonna 1966 kirjoittamansa runosarjan he-vospäisestä ihmisestä. Se joutui kadulla he-vosvainon kohteeksi ja surmattiin vain siksi, että oli erilainen.

– Vaikka nyt ehkä ollaan suvaitsevampia kuin puoli vuosisataa sitten, ihmisissä ilme-nee edelleen samaa vihaa ja suvaitsemat-tomuutta. Siksi ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen on niin tärkeää.

Vesa Keinonenaulikki oksanenViiden vuosikymmenen uran tehnyt kirjailija, piirtäjä, lauluntekijä jaestradilaulaja Vuokko HovattaUltra Bra -yhtyeessä läpimurtonsatehnyt laulaja ja näyttelijä

Zarkus PoussaMuusikko, laulaja ja säveltäjä,estraditaiteen monitaituri

Helise, taivas!

Liisa V

alon

en

On aina yhtä kiihkeää ja kihelmöivää kuulla uusi sävellys ja sen tulkinta, sanoo Aulikki Oksanen (vas.). Helise, taivas! -esityksessä hän ja Vuokko Hovatta tulkitsevat kolmen säveltäjän teoksia.

Tapahtumat OTA TALTEEN!

www.tampereenseurakunnat.fi/tapahtumat

Tampereen ev.lut. seurakunnissa tapahtuu 2.7.–6.8.2014

Kiertokävelyjä hautausmailla

Jann

e R

uo

tsalaine

n

Tampereen hautausmailla järjestetään kesällä opastettuja kiertokävelyitä. Kierrokset sisältävät hartauden ja usein myös kirkon esittelyn. Kierrosten tiedot löytyvät tämän lehden tapahtumasivulta 3 ja osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/hautausmaaopastukset.

MUISTA

• Lähde päiväretkelle kauniiseen Viikinsaareen. Saaressa kannattaa tutustua ekumeeniseen Pyhäjärven kappeliin. Kappeli on auki maanantaista lauantaihin klo 11-18 ja sunnuntaisin kello 13-18. Katso aikataulut hopealinja.fi

• Jutilan huutokauppamyyjäisissä on letkeä tunnelma. Myyjäiset ovat 25.7. klo 18 osoitteessa Myyrysniementie 45. Myytävänä kotileivonnaisia ja käsitöitä. Tule nauttimaan kahvit ja tekemään löytöjä kirpputorilta sekä kokeilemaan arpaonnea!

Kesäiset paratiisit kutsuvat sinuakinTampereella pidetään pihakirkkoja elokuulle saakka. Paratiiseissa lauletaan, kahvitellaan ja saadaan hengenravintoa.  Lue lisää tämän lehden tapahtumasivulta 2 tai osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/kesa

Pako 2MS202–GAL51-planeetaltaToiminnallinen raamattuseikkailu alakoululaisille ja koulunsa aloittaville on tarjolla Linnainmaan seurakuntakeskuksessa, Korpikodinkatu 2, joka päivä 4.8.–8.8. kello 17–19.30.Tapahtu-ma on maksuton, ja sen järjestää Messukylän Kohtaamispaik-ka. Ilmoittautuminen 6.7. mennessä osoitteeseen ilmoittau-tuminen@raamattuviikko.fi. Lisätietoja: raamattuviikko.fi

2 Silta 6/2014

Veli-Pekka Järvinen ja k. Anna Arola9.7. klo 19, Kurpitsatalo, Isolähteenkatu 2. Veli-Pekka Järvinen ja k. Tarja Laitinen10.7. klo 14, Viertolakoti, Vallerinkuja 4. Markku Komulainen ja k. Anna Arola16.7. klo 19 Kylmäkosket, Ryydynkatu 4. Backström, Anna Arola30.7. klo 19 Anttoset, Raivaajantie 3. Juk-ka-Pekka Ruusukallio, Anna Arola6.8. klo 19 Saarenkärjenkatu 15. Antti Kulmala, Janne Salmenkangas

AITOLAHTIAitolahden kirkkoJenseninkatu 4P. 050 337 4077Messu, 6.7. klo 10, 4. sunnuntai hellun-taista, Terttu HaikkaMessu, 13.7. klo 10, 5. sunnuntai hellun-taista, Mauri NieminenMessu, 27.7. klo 10, 7. sunnuntai hellun-taista, Tuuli Arola-HaverinenMessu, 3.8. klo 10, Kirkastussunnuntai, Mauri Nieminen

Aitolahden vanha kirkkoAitoniementie 268, TampereP. 050 433 4837Messu, 20.7. klo 10, Apostolien päivä, Kesäasukkaiden kirkkopyhä, Juha Vuo-rio. Kirkkokahvit ja Marttojen myyjäiset

MuuallaPihakirkko, 17.7. klo 18.30, Jaana ja Jaak-ko Niemi, Pyydystäjänkatu 8, Atala

MESSUKYLÄMessukylän kirkkoMessukylänkatu 54P. 050 599 8215Konfirmaatiomessu, 6.7. klo 10, Jarkko Vikman, Katja Viljamaa.Konfirmaatiomessu, 13.7. klo 10, Juha Lankinen, Petri Karaksela.Konfirmaatiomessu, 13.7. klo 13, Touko Hakala, Petri KarakselaKonfirmaatiomessu, 19.7. klo 13, Anna Hiekkataipale, Terttu Haikka, Hanna KatajaKonfirmaatiomessu, 20.7. klo 10, Ilkka Hjerppe, Hanna KatajaKonfirmaatiomessu, 20.7. klo 13, Rosa Pöppönen, Kaisa Yrjölä, Petri KarakselaMessu, 27.7. klo 10, Jorma Kantola, Jark-ko Vikman, Heikki HinssaMessu, 3.8. klo 10, Jarkko Vikman, Jor-ma Kantola, Hanna Kataja

Messukylän vanha kirkkoKivikirkontie 2P. 050 599 8215Kivikirkon messu klo 186.7. Pirjo Tuiskunen, Anna Hiekkataipale, Tuuli Muraja13.7. Andreas Salminen, Kaisa Yrjölä, kanttori Katja Viljamaa 20.7. Anne-Maarit Rantanen, Hanna Kataja27.7. Tuula Haavisto, Hanna Kataja3.8. Jorma Kantola, Rosa Pöppönen, Heikki Hinssa

Luhtaanrannan leirikeskusLuhtaanrannantie 62Miesten saunailta, 3.7. klo 17–21, ”Lä-heltä ja totta” . Talkoita, luhtaanpalloa, sauna, alustus, keskustelua, kohtaamis-ta. Messukylän miestyö, touko.hakala@

evl.fi, p. 050 327 6302. Seuraavat illat 17.7., 14.8., 28.8., 11.9. ja 25.9.

Kesäkirkko, 8.7. klo 18, Haiharan kar-tano/Punainen tupa, Haiharankatu 30, Anna-Maarit Rantanen, Andreas Salmi-nen, Petri KarakselaKesäkirkko, 9.7. klo 14, Elämänpuu, Jankanraitti 23, Anne-Maarit Rantanen, Andreas Salminen, Katja Viljamaa

TEISKOTeiskon kirkkoTeiskon kirkkotie 114P. 040 558 0137Messu, 6.7. klo 10, 4. sunnuntai hel-luntaista. Kesäasukkaiden kirkkopyhä, Kansanlaulukirkko, Hannele Juutinen, Tuuli Muraja. kirkkokahvit ja myyjäiset Teiskon srk-kodilla, järj. Keski-Teiskon srk-piiriMessu, 13.7. klo 10, 5. sunnuntai hellun-taista, Hannele Juutinen, Maiju Häyry-nenIltakirkko, 20.7. klo 18, Apostolien päivä. Hautausmaan rannassa, Hannele Juu-tinen, Heikki Hinssa. Äijäiltapala nuo-tiolla, makkaraa ja vaahtokarkkeja sekä nokipannukahvit nimikkolähettien työn tukemiseksiMessu, 27.7. klo 10, 7. sunnuntai hellun-taista, Tero Matilainen, kanttori Maria KoivistoMessu, 3.8. klo 10, Kirkastussunnuntai, Tero Matilainen, Maiju Häyrynen

MuuallaKahvi- ja lauluhetki, 8.7. ja 5.8. klo 13, Kotilinnasäätiön kerhohuone, sisäpi-halla, Ullakonvainio 5, Petri Karaksela ja Etelä-Teiskon srk-piiri, sateen sattuessa sisälläLähetyksen rukousryhmä, 14.7. klo 19, Ylä-Sääksi, Sääksniementie 118 A

KALEVAKalevan kirkkoLiisanpuisto 1P. 040 804 8774Messu, 6.7. klo 10, Minna Rahko, Jukka Kuusisto, musiikki Kari Nousiainen ja miesten lauluryhmäMessu, 13.7. klo 10, Jukka Kuusisto, Mervi Äyräväinen, musiikki Eliina Somppi ja Kari NousiainenMessu, 20.7. klo 10, Elina Rautavirta, Minna Rahko, musiikki Eliina SomppiKonfirmaatiomessu, 27.7. klo 10, Ilkon II leirin konfirmaatio, Mervi Äyräväinen, Veli-Pekka Ottman, musiikki Eliina Somppi ja Kari NousiainenMessu, 3.8. klo 10, Harri Luoma, Elina Rautavirta, musiikki Kari Nousiainen

Kesäkerho eläkeikäisille, 9.7. klo 13–14.30, Kalevan kirkon sali 1 keskiviik-koisin 6.8. asti. Mukavaa yhdessäoloa ja ohjelmaa. Päiväkahvit 1 €. Mukana seurakunnan vapaaehtoisia.

Käsityöpiiri maanantaisin klo 18–20 parittomilla viikoilla.14.7. ja 28.7. klo 18–20, Kalevan kirkon sali 1Tiedustelut Heli Haavisto 050 5713106. Tervetuloa myös uudet piiriläiset!

HERVANTAHervannan kirkkoLindforsinkatu 7P. 050 559 7335Konfirmaatiomessu, 5.7. klo 13, Soile Rantavuori-Kähärä, Riikka HeikkinenIlkon rippikoululeirin konfirmaatioMessu, 6.7. klo 11, Hannu Vuorinen, Soile Rantavuori-Kähärä, Riikka HeikkinenMessu, 13.7. klo 11, Kaija Karvala, Markku Mustajärvi, Riikka HeikkinenPihakirkko kirkon sisäpihalla, 16.7. klo 19. Markku Mustajärvi, Martti Syrjäniemi Messu, 20.7. klo 11, Sami Mustakallio, Ilmo Käki, Martti SyrjäniemiMessu, 27.7. klo 11, Ilmo Käki, Markku Mustajärvi, Martti SyrjäniemiMessu, 3.8. klo 11, Markku Mustajärvi, Hannu Vuorinen, Martti SyrjäniemiKesäinen lauluilta keskiviikkoisin 9.7. klo 18 ja 23.7. klo 18 Hervannan kirkon rippikoulusalissa. Tervetuloa laulamaan Viisikielistä ja keskustelemaanseurakunta-teemasta Efesolaiskirjeenpohjalta.

HÄRMÄLÄHärmälän kirkkoTalvitie 26P. 050 408 7759Messu, 6.7. klo 10, Jukka Lehto, k. Jussi KauranenLuomakunnan sunnuntain messu, 13.7. klo 10. Messu alkaa ristisaatolla kirkon ulko-oven edestä. Satu Saare-la-Majanen, k. Jussi Kauranen. VPK:n puhallinorkesteri Matti Prepulan johdol-la. Mukana vapaaehtoisia. Kirkkokahvit ulkona, Härmälän Martat kahvittavat. Voit ottaa oman retkituolin mukaan. Messu, 20.7. klo 10, Mirja Rautkoski, k. Jussi Kauranen Messu, 27.7. klo 10, Jukka Lehto, k. Mark-ku YlipääMessu, 3.8. klo 10, Antero Eskolin, k. Markku YlipääDiakonian kesäleiripäivät Ilkon kurs-sikeskuksessa 14.8.2014 klo 10–19. Kesäleiripäivän hinta on 25 €. Tied. Päivi Salminen p. 050 591 6557 ja Taina Nuor-to p. 050 364 6192

VIINIKKAViinikan kirkkoKaartotie 1P. 050 371 7449Messu, 6.7. klo 10 Ismo Kunnas, Maarit Kuusisto, kanttori: Maria KoivistoMessu, 13.7. klo 10 Daniel Hukari, Ismo Kunnas, kanttori: Maria KoivistoMessu, 20.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Maarit Kuusisto, kanttori: Maria KoivistoMessu, 27.7. klo 10 Daniel Hukari, Maarit Kuusisto, kanttori: Maarit KuusistoMessu, 3.8. klo 10 Jussi Mäkinen, Jorma Satama, kanttori: Veikko Myllyluoma

MuutPihakirkot klo 189.7. klo 18 Nekalantie 12

16.7. klo 18 Lampitie 423.7. klo 18 Kuokkamaantie 4330.7. klo 18 Muotialantien vanhustentalo6.8. klo 18 Nekalan seurakuntatalo

Lielahden kirkkoOllinojankatu 2P. 050 400 2108Iltamessut6.7. klo 18, Tarvo Laakso, k. Tarja Laitinen13.7. klo 18, Veli-Pekka Järvinen, k. Anna Arola20.7. klo 18, Aleksi Majuri, Veli-Pekka Järvinen, k. Elina Peura27.7. klo 18, Tarvo Laakso, Laura Luoma-joki, k. Janne Salmenkangas3.8. klo 18, Tuula Lehto, k. Janne Sal-menkangasTapulinmäen kotakahvit Lielahden kirkon kodalla klo 12–14: 2.7., 9.7., 16.7., 23.7., 30.7.Pihakirkko, 20.7. klo 19. Laulattaa ja lapsettaa, pastori Tarvo Laakso

Pispalan kirkkoPispalan valtatie 16P. 050 320 6331Messu, 6.7. klo 11, Markku Komulainen, k. Anna ArolaKonfirmaatiomessu, 13.7. klo 11, Rajalan leiri. Heidi Peltola-Elo, Tarvo Laakso, k. Sanna VihervirtaKonfirmaatiomessu, 20.7. klo 11, Pätti-niemen leiri. Pasi Hakkarainen, Veli-Pek-ka Järvinen, k. Anna ArolaMessu, 27.7. klo 11, Laura Luomajoki, Mauri Virtanen, k. Anna ArolaMessu, 3.8. klo 11, Tuula Lehto, k. Anna Arola

Tesoman kirkkoTesomankuja 11 (Tesomankatu 6)P. 040 804 8545Konfirmaatiomessu, 6.7. klo 10, Rajalan leiri. Riitta Laankoski, Tarvo Laakso, k. Tarja LaitinenMessu, 13.7. klo 10, Veli-Pekka Järvinen, k. Anna ArolaMessu, 20.7. klo 10, Aleksi Majuri, Tarvo Laakso, k. Elina PeuraMessu, 27.7. klo 10, Tuula Lehto, k. Janne SalmenkangasKonfirmaatiomessu, 3.8. klo 10, Rajalan leiri. Jukka-Pekka Ruusukallio, k. Elina Peura

Kalkun seurakuntataloPitkäniemenkatu 9Kalkku Café, 3.7. ja 10.7. klo 14–16. Avoin kahvila keskustelun ja yhdessä- olon merkeissä. Tule viihtymään ja tapaamaan naapureita.Pihakirkko, 16.7. klo 19. Veli-Pekka Järvinen, Pia Ojalahti, Balsami: Mikko Ohra-aho ja Arto Pietiläinen

Lentävänniemen seurakuntakoti TalenttiHalkoniemenkatu 1P. 050 400 2108Lähetyksen kesäkerho, 23.7. klo 18

MuutAnna- ja Arvo -suvikahvila, 8.7., 22.7., 15.7. klo 13–14.30, Voionmaankatu 44 A, kerhohuonePihakirkot9.7. klo 13, Kotipirtti, Käräjätörmä 12.

Heinäkuun pyhäpäivät Silta-lehti s. 2

3Silta 6/2014

Koulu alkaa – kivaa! KOULUUN LÄHTEVIEN SIUNAUSKIRKOT

sunnuntaina 10.8.2014

Tarkemmat tiedot tampereenseurakunnat.fi

Pekka ketolaYrittäjä, HervantaHeinäkuussa kiertelemme perheen kanssa Suomen kesässä, erityises-ti Etelä-Pohjanmaalla. Pyrimme välttämään aikatauluja ja kiirettä. Heinäkuun seurakunnalliset ja kirkolliset kohtaamiset ovatkin usein ennakoimattomia onnellisia sattumia.

Pyöräilen paljon ja hakeudun uusille reiteille. Pyhäaamuina ja -iltoina saatan polkaista kirkkoon, jossa en ole ennen käynyt, tai joka jostain syystä juuri tänään kutsuu.

Kirkkopyöräily toukokuussa oli kiva kokemus ja mukava tapa poi-keta reitin kirkoissa. Olisi upea ko-koontua Suureen Polkupyöräilijöi-den messuun. Heinäkuussa tällaista ei ole. Olisikohan elokuussa?

Geokätköily vie mitä kummal-lisimpiin paikkoihin. Olen etsinyt kätköjä seurakuntatalojen taka-metsistä ja kirkkojen ääreltä. Tästä voisi kehittää laajemminkin seura-kuntalaisten toimintaa.

Metsäkirkko Makkarajärvellä on kiva retki- ja kätkökohde. Sieltä on mukava jatkaa luontopolulle ja Vii-tastenperän kallioille hiljentymään. Läheiseltä Houkanvuorelta löytyy Houkanvuoren enkeli.

Heinäkuun reittisuunnitelmas-sani on erityisesti kaksi musiikkita-pahtumaa: Esa Ruuttusen yökonsertti Kale-van kirkossa 23.7. kello 22 ja Steven Wilkinsonin ja Jussi Leh-tipuun kitara- ja laulukonsertti Teiskon kirkossa 27.7. kello 19.

Teiskon kirkko ympäristöineen on aina mukava kesäkohde. Samal-le reitille sopii Aitolahden vanha kirkko. Poikkean varmasti sielläkin.

Pekka Ketola haluaa tietää, millainen tapahtuma yrittäjä Eija Niemeä voisi kiinnostaa.

An

ni K

eto

la

Saunailta Luhtaanrannassa, Luhtaanrannantie 6224.7. klo 18–21. Naisten sauna klo 18, miesten vuoro klo 19.30. Hartaushetki nuotiolla klo 19.15. Ota mukaan uimapu-ku, omaa juotavaa. Grilli kuumana, omat eväät mukaan. Viileinä päivinä takassa tuli. Saunailta sopii myös perheille. Tupakointi ja alkoholijuomat kiellet-ty. Tied. diakoni jyrki.pikkarainen@evl.fi P. 050 326 2388 Seuraavat saunaillat 7.8. ja 21.8.

PYYNIKKIAleksanterin kirkkoPyynikin kirkkopuistoP. 040 804 8764Messu, 6.7. klo 10, konfirmaatiomessu, Riikka Raivio, Sami Uusi-Rauva, k. Kata-riina VuorinenMessu, 13.7. klo 10, Ari Rantavaara, Säde Siira, k. Katariina VuorinenMessu, 20.7. klo 10, Antti Punkari, Säde Siira, k. Katariina VuorinenMessu, 27.7. klo 10, Raimo Nuutinen, Säde Siira, k. Riikka ViljakainenMessu, 3.8. klo 10, Säde Siira, Sami Uusi-Rauva, k. Riikka Viljakainen Alek-santerin kirkon krypta

Ehtoollishartaus torstaisin klo 173.7. Ari Rantavaara10.7. Mari Korhonen-Hieta17.7. Säde Siira24.7. Antero Niemi31.7. Sami Uusi-Rauva

Raamattupiiri torstaisin klo 14.30, Aleksanterin kirkon krypta3.7. Ari Rantavaara10.7. Säde Siira17.7. Säde Siira24.7. Säde Siira31.7. Sami Uusi-Rauva

Rukouksen ja ylistyksen ilta, 6.8. klo 18.30

Kesätuokio klo 139.7. Ari Rantavaara16.7. Säde Siira 23.7. Minna Sormunen 30.7. Mari Korhonen-Hieta 6.8. Antero Niemi

Pyynikin kirkontupaMustanlahdenkatu 21 AP. 050 536 4047Rukouksen ja ylistyksen ilta klo 18.309.7., 16.7., 23.7., 30.7.

TUOMIOKIRKKOTuomiokirkkoTuomiokirkonkatuP. 040 804 8765Messu, 6.7. klo 10, 4. sunnuntai hellun-taista, Mari Korhonen-Hieta, Amélie Liehrmann, urkuri Henri HerstaKofirmaatiomessu, 13.7. klo 10, Isosaa-ren rippikoulu, Taito Heikkilä, Markku Komulainen, k. Tarja Laitinen

Konfirmaatiomessu, 19.7. klo 11,Varalan rippikoulu, Merja Halivaara, urkuri Henri HerstaMessu, 20.7. klo 10, Apostolien päi-vä, Mari Korhonen-Hieta, urkuri Henri HerstaKonfirmaatiomessu, 27.7. klo 10, Pättin-niemen leiri, Marita Hakala, Mari Korho-nen-HietaKofirmaatiomessu, 3.8. klo 10, Isosaa-ren rippikoulu, Markku Komulainen, k. Janne Salmenkangas

enGliSH ServiCe

the Old Church, KeskutoriEnglish Service in the Old Church every Sunday at 4pmSunday School for kids, coffee social for everyone. Welcome!6.7. Anglican Church Reader Emmanuel Eneh, Rev. Teuvo Suurnäkki 13.7. Rev. Ilkka Hjerppe 20.7. Anglican Church Reader Emmanuel Eneh, Rev. Ville Aalo 3.8. Bishop of Middleton, Bishop Mark Davies from Manchester (UK), Rev. Ville Aalo

YHteinen SeUrakUntatYÖ / toiMinnalliSet taPaHtUMat

HAUTAUSMAAOPASTUKSET

Kalevankankaan hautausmaaHautausmaankatu 5Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18. Kierros alkaa pääportilta Hautausmaa-kadulta.3.7. Maarit Kuusisto 10.7. Markku Mustajärvi, Riikka Heikkinen 13.7. Jukka Lehto, Riikka Heikkinen 17.7. Minna Rahko, Kari Nousiainen 20.7. Mari Korhonen-Hieta, Henri Hersta 24.7. Maarit Kuusisto 27.7. Markku Mustajärvi, Martti Syrjäniemi 31.7. Satu Saarela-Majanen, Paula Siren

Lamminpään hautausmaaRauhantie 21 TampereOpastettu kiertokäynti ja iltahartausklo 18, hartaus kappelissa klo 19.45Kokoontuminen pääportilla10.7. pastori Veli-Pekka Järvinen, k. Sanna Vihervirta. Oppaana Marjatta Kulku24.7. pastori Tuula Lehto, k. Anna Arola.Oppaana Marjatta Kulku

Pyynikin kirkkopuisto Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18.Kokoontuminen Aleksanterin kirkon pääoven portailla, kierroksen aluksi hartaus kirkossa.9.7. Säde Siira 16.7. Mari Korhonen-Hieta23.7. Antero Niemi

30.7. Veli-Pekka Ottman6.8. Sami Uusi-Rauva

Messukylän hautausmaatHautausmaaopastus ja hartaus joka toinen keskiviikko klo 18Kierros alkaa Messukylän vanhalta kirkolta (Kivikirkontie 2) iltahartaudella ja päättyy uudelle kirkolle. (Messukylän-katu 54)16.7. klo 18 Rosa Pöppönen30.7. Anna HiekkataipaleSeuraavat kierrokset 13.8. ja 27.8.

Vatialan hautausmaaKappelinkierto 3, KangasalaHautausmaaopastus ja hartaus klo 18Kierros alkaa kappelin edestä.9.7. Antero Eskolin, Riikka Heikkinen 23.7. Veli-Pekka Ottman, Kari Nousiainen 6.8. Mari Korhonen-Hieta, Henri Hersta

MUMMon kaMMari

– Vapaaehtoisen vanhustyön keskus – Kyläpaikka kaikenikäisilleOtavalankatu 12 A. Toimisto p. 03 219 0455, kesätauko 28.7. saakka www.mummonkammari.fi

Vapaaehtoisen vanhustyön avunväli-tys on kiinni 28.7. saakka.Mummon Lahjapuoti ja Kyläpaikka ovat kesätauolla heinäkuun loppuun, avoinna elokuussa 11.8. alkaen maanan-taisin klo 10–13. Syyskauden avajaisviik-ko 1.9. alkaen.Toimisto on kiinni 28.7. asti.Mummon Kammari mukana Kukkais-viikollaTuulet nuo viestin jo toivat -yhteis-laulutilaisuus Keskustorilla to 31.7. klo 12–13. Lulu Tanhuanpää, Antero Hol-ma, Raimo Jokinen, Eero ja Mirja Wallin laulattavat.

MYÖTÄTUULIYhteinen vammaistyöKuntoutuskurssi sotiemme veteraa-neilleIlkon kurssikeskuksessa, Kangasalla 22.8.–29.8.Hakukaavakkeita saa Tampereen Sota-veteraanien Huoltoyhdistyksen toimistosta, Aleksanterinkatu 20 A ja Seurakuntien talon palvelupisteestä, Näsilinnankatu 26.Hakukaavakkeiden palautus heinäkuun loppuun mennessä.

Kesäpäivä Kangasallaperjantaina 22.8. klo 9–15Ilkon kurssikeskus, Ilkontie 8–10Tervetuloa viettämään kesäpäivää hyvän seuran, messun, ulkoilun, askar-telun ja hyvän ruoan parissa. Maksu 10 euroa.Ilmoittautumiset viim. ma 11.8. Maarit Leppänen, p. 050 541 7004 tai maarit.leppänen@evl.fi

tänne menisin

4 Silta 6/2014

Kati K

eski-M

äen

pää/ L

ähe

tysse

ura

KuurojentyöLempiäniemen leirikeskus, Perttulanlahdentie 6.Lempiäniemen retkipäivä Ylöjärvelläto 21.8. klo 14–19. Tulo omin kyydein.Kesäistä ohjelmaa kaikenikäisille, sauna, uintia ja ehtoollishetki.Lisätietoja ja ilmoittautuminen Sirpalle p. 050 561 1028 tai sirpa.toivo@evl.fi

retket/Matkat

Retki 28.8. Tove 100 v. -näyttelyyn Ateneumiin HelsinkiinLähtö: klo 8 Tesoman Nordean edestä (huom! ei kiertoa). Taukopysähdys Riihi-mäen ABC:llä. N. klo 11–12 lounas ravintola Bottassa. Klo 13 Ateneum: Tove 100v -näyttelyn johdantoesittely/opastus. N. klo 17 Iittalan Lasimäki: kahvit (mahd. myös ostoksiin) Matkan hinta 60 €. Mukaan mahtuu 47 henkilöä. Ilm. 14.8. mennessä p. 040 804 8152, marja.oksanen@evl.fi

retriitit

Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti 1.–5.8.Ohj. Aija Kaartinen ja Mari Leijo.

Hinta 200 €. Ilm. p. 050 372 2776, aija.kaartinen@evl.fi

Hiljaisen laulun ja rukoushelmien retriitti 22.–24.8.Ohj. Sirpa Antikainen ja Liisa Erkiö.Hinta 100 €. Ilm. p. 050 523 2104, liisa.erkio@saunalahti.fi

Hiljaisuuden retriitti 12.–14.9.Ohj. Anneli Tirkkonen ja Pirjo Torikka.Hinta 100 €. Ilm. p. 044 786 8056,anneli.tirkkonen@evl.fi tai p. 050 5633 724, pirjo.torikka@evl.fi

SinkUt

Luhtaanrannan leirikeskusLuhtaanrannantie 62, TampereSinkkujen kesämaanantait Luhtaan-rannassa, 14.7. klo 15–20. Yhdessäoloa, uimista, saunomista, nuotiohetkiä Näsijärven rannalla. Nyyttikestit ja/ tai omat eväät mukaan! Ota mukaan myös juomavettä. Sauna ja nuotio lämmi-tetään porukalla. Tule siksi aikaa kuin sinulle sopii! Ilmoittautumista ei tarvita. Luhtaanrannassa ei käytetä alkoholia.Palvelubussi PALI 17 Sokoksen pysäkiltä Niihamaan lähtee klo 17.25, Koilliskeskus klo 18 ja Niihama klo 18.10. Niihamasta Luhtaanrantaan on noin 600 metrin kävelymatka. Jää pois bussista Luh-taanrannantien risteyksesssä (kuljettaja tietää paikan). Paluu kaupunkiin kimp-pakyydeillä. Kesäpäivissä on mukana vapaaehtoinen ohjaaja Petri Mikkonen 044 353 5384, peeb1111@gmail.comSeuraavat kokoontumiset: 28.7., 11.8. ja 25.8.

SUUrella SYDäMellä -klUBi

Näsilinnankatu 26, katutasoavoinna arkisin klo 9–15. Vapaa langa-ton verkko, päivän lehdet, talo tarjoaa kahvit! Voi tulla ilmoittautumaan vapaa-ehtoiseksi.Iltaohjelmat netistä www.tampere.suurellasydamella.fi

SeUrakUntien kirjaSto

Kaikille avoin.Näsilinnankatu 26, 5. krs.Avoinna heinäkuussa ma–pe klo 9.30–15 Avoinna elokuun loppuun ma–pe klo 9.30–15.30Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!Katso video sijainnistamme tinyurl.Com/ srkkirjasto. Tutustu tarjontaamme myös Facebook-sivuillamme:facebook.com/seurakuntienkirjasto

SeUrakUntien talo

Näsilinnankatu 26PL 226, 33101 Tamperep. 03 219 0111 (vaihde), Katutason asiakaspalvelupisteavoinna 8.30–15 • Keskusrekisterin asiakaspalvelu • Seurakuntatoimiston asiakaspalvelu • Hautaustoimen asiakaspalvelu Avoinna arkisin klo 9–15.

Uudenkylän seurakuntakeskuksel-la on kokoonnuttu keväällä joka toi-nen sunnuntai Jeesuksen jalanjäljis-sä. Illat on järjestänyt Messukylän Kohtaamispaikka. Kaikille avoimis-sa illoissa on ollut keskimäärin 40 osallistujaa.

Illat jatkuvat syksyllä. Teemana on Jeesuksen opetuslapsena kasva-minen.

Käytössä on Reuven ja Yanit Ros-sin kirja Herran opetuslapsi. Sen ope-tuksissa käydään läpi Matteuksen evankeliumin lukuja 5–7 ja syven-nytään Vuorisaarnaan.

Kirjassa on ennakkotehtäviä, jot-ka pohjautuvat seuraavan kerran ko-koontumisiin. Niiden avulla pohdi-taan kyseistä Raamatun kohtaa ja peilataan sitä omaan elämään.

Jeesuksen jalanjäljissä -illoissa on alussa lyhyt opetus, jonka jälkeen jakaannutaan keskustelemaan pien-ryhmiin. Yhteisen matkan tekemi-nen, elämän jakaminen ja rukous ovat tärkeä osa ryhmää, kertoo Sari nyholm.

– Tänä keväänä on tutkittu Vuo-risaarnan alun autuaaksi julistami-sia: mitä ne merkitsevät Jeesusta seu-

ratessa ja mihin ne haastavat tässä hetkessä?

Herran opetuslapsinaReuven ja Yanit Ross ovat puhuji-na ”Menkää siis...” -tapahtumissa 27. ja 28. heinäkuuta Aleksanterin kirkossa. He ovat kotoisin Yhdys-valloista, mutta olleet Israelissa ja Etelä-Afrikassa noin 30 vuoden ajan lähetystyössä ja seurakuntien palve-luksessa.

Viime vuosina he ovat tehneet työ-tä messiaanisessa Assembly King of Kings -seurakunnassa Jerusalemis-sa, jossa he ovat opettaneet opetus-lapseudesta.

Carmen Assembly -seurakunnan palveluksessa Haifassa, Israelissa, he kirjoittivat kirjoja opetuslapsena elä-misestä. Matteuksen evankeliumin Vuorisaarnaa käsittelevät kirjat on suomennettu.

Tapahtumat pidetään englanniksi, mutta tulkataan suomeksi.

Sunnuntain tapahtuma on kello 18–20. Maanantaina tapahtuma on kello 11–16, johon ilmoittautumi-nen ja lisätiedot osoitteesta Jeesus.Polku@gmail.com.

Jeesuksen jalanjäljille

LÄHdE LIIKKEELLE -KOULUTUSKoulutus antaa mahdollisuuden tutustua lähetystyöhön ja lähteä Lähetysseuran kautta vapaaehtoistyöhön ulkomaille. Teemoina ovat lähetystyön perusteet, kristittynä kulttuurien ja uskontojen keskellä eläminen sekä tutustuminen lähetystyön arkeen kotimaassa ja ulko-mailla.

Tarkoitettu lähetystyöstä kiinnostu-neille työikäisille. Hakuaika 20.9. asti.

Alustavat kurssipäivät 18.–19.10., (1.–2.11.) ja 22.–23.11., la klo 8.30–20 ja su 9–16.

Paikka: Seurakuntien talo, Tampere (1.–2.11. Järvenpään seurakuntaopisto). Kurssimaksu 200 € (sis. ruokailut), 70 €/osio.

Järj. Suomen Lähetysseura, Tampe-reen Tuomiokirkkosrk ja Seurakunta-opisto.

Lisät. suomenlähetysseura.fi ja lähetystyöntekijä Marja Hankela, p. 043 824 1655, marja.hankela@suomenlahe-tysseura.fi

5Silta 6/2014

Su 27.7. ELY:n kirkkopyhä Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa Sastamalassa.

Jos tarvitset kyytiä ilmoittaudu soittamalla Maria Pitkärannalle

puh. 050 0440 317 21.7. mennessä.

HerättäjäyhdistysSiioninvirsiseurat

ke 9.7. klo 19 Messukylän vanhassa kirkossa, Jaakko Löytty, Jorma Kantola,

Sakari Suutala.

Herättäjäjuhlat Lapualla 4.–6.7.

La 5.7. tilausajo Hämeenlinnasta. Lähtö klo 6, Tampereen linja-autoasema klo 7.

Paluu illalla. Hinta 30-40 €.

Tied. ja ilm. Antti Piirainen, puh. 040-5578718.

Matka-avustusta nuorille ja opiskelijoille juhlille,tied. 050-4644300.

Tampereen rauhanyhdistys

Nekalankulma 1 www.tampereenrauhanyhdistys.fi

Seurat heinäkuussa sunnuntaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 19.

Seurat elokuusta alkaen sunnuntaisin klo 16, keskiviikkoisin

ja lauantaisin klo 19

Tervetuloa!Seura-aikoina seurat

kuunneltavissa osoitteesta www.tampereenrauhanyhdistys.fi

• KRISTILLISET JÄRJESTÖT •

www.kansanraamattuseura.fi /sinulle/toiminta

/kaupungeissa/tampere

Tamperelainen seurakuntalehti

www.siltalehti.fi

Soita seurakuntien avun- välitykseen, p. 03 219 0711 arkisin klo 9–13.täytä avunpyyntölomake osoitteessa suurellasydamella.fitule käymään Seura-kuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo 9–15.

tukea & aPua

Soita seurakuntien avun- välitykseen, p. 03 219 0711 arkisin klo 9–13.täytä avunpyyntölomake osoitteessa suurellasydamella.fitule käymään Seura-kuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo 9–15.

tukea & aPua

jalla tuomas laadulla oli oma komea solistiosuutensa. Esityksemme oli ilmei-sesti mieluinen, koska jouduimme esit-tämään pari ylimääräistäkin kappaletta.

Miskolcin seurakunta tutustutti meitä kaupunkiin, sen lähellä sijaitsevan Lilla-füredin vuoristomaisemiin ja kapearai-teiseen vuoristorautatiehen.

Isännät järjestivät meille illallisen, jon-ka päätteeksi esitetty Herraa hyvää kiittä-kää oli paikallaan.Seuraava päivä 8.6. oli helluntai ja kirkossa unkarin- ja suomen-kielinen jumalanpalvelus. Sen toimitti Sandor Frigyes. Päivän tekstin luki Kat-riina Hallikainen ja siinä saarnasi Olli Hallikainen. He lauloivat lopuksi Her-ran siunauksen.

Budapestissa meillä oli konsertti Ke-lenföldin kirkossa. Siinä esiintyi Cantio-nalen lisäksi Kelenföldin kuoro orkeste-rin säestyksellä. Lisäksi kuorot lauloivat yhdessä orkesterin säestyksellä Schu-bertin G-duurimessusta Kyrie- ja Glo-ria -osat.

Toisena helluntaipäivänä kuoro osal-listui lauluineen myös jumalanpalveluk-seen, johon Bence Gabor oli valinnut virsiä. Niiden sävelet olivat tuttuja myös meille suomalaisille.

Kiitollisin mielin muistamme matkan isäntiä ja uskomme, että lämmin yhteis-työmme jatkuu edelleen.

Martti O. Hirvonen

Miskolcin kirkossa tuomiorovasti Olli Hallikainen luovutti “Haavoittunut enkeli” -taulun Miskolcin luterilaisen seurakunnan papille Sandor Frigyesille (vas.) muistoksi vierailusta. Kuvassa ovat myös tulkki Marjatta Kinga sekä oppilaitospastori Katriina Hallikainen (oik.)

Hengen tuuli puhalsi matkalla

Marjatta Klinga, Sandor Frigyes ja Miskolcin kirkkokuoro.

Martti O

. Hirvo

ne

n

tuomiokirkon Kamarikuoro Cantiona-le teki kesäkuussa Unkariin matkan, jo-hon liittyi myös käynti Tampereen ystä-vyyskaupungissa Miskolcissa luterilaisen seurakunnan vieraana. Matkaan lähti myös tuomiorovasti olli Hallikainen vaimonsa katriinan kanssa.

Budapestissa kanttori-urkurina on Bence Gabor, joka aikanaan toimi Tam-pereella Kalevan kirkossa vastaavissa tehtävissä, ja hänen kanssaan esiinty-misten järjestely Budapestissä sujui suo-menkielellä. Miskolcissa käynti tuli oh-jelmaan unkarilaisten vieraillessa viime syksynä Tampereella.Budapestin nähtä-vyydet ihastuttivat matkalaiset täysin. Kuoron ohjelmaa saatiin harjoitella vielä ennen Miskolciin lähtöä Kelenföldin kir-kossa Bence Gaborin toimiessa isäntänä. Miskolcissa luterilaisen seurakunnan pap-pi Sandor Frigyes toivotti meidät terve-tulleiksi.

Kirkkokonsertin alussa Miskolcissa Unkari-Suomi -ystävyysseuran johtaja esitti tervehdyksen. Sen jälkeen Miskol-cin luterilainen kuoro esiintyi, ja sitten oli luento Mikael Agricolasta.

Pari ylimääräistäkinCantionale esiintyi Bence Gaborin toi-miessa säestäjänä. Myös kuoron johta-

Martti O

. Hirvo

ne

n

tUkea ja aPUaSEURAKUNTIEN AVUNVÄLITYS ON KESÄTAUOLLA. Avoinna jälleen maanantaina 28.7.AVUNPYYNNÖT osoitteessa suurellasydamella.fikäsitellään kesätauon jälkeen.Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26,avoinna kello 9–15.

Tie täynnä ihmeitäYhteisestä muistosta innostuksen-sa saanut näyttely Mitä ihmettä! on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 8–27.7.

Tampereen seurakuntien emeri-tus hallintopäällikkö Martin Ran-tala, 91, opetti lapsiaan uskomaan Jumalan ihmeisiin ja kulkemaan avoimin mielin. Yksi isän ohjeista ylitse muiden liittyy koulutiehen.

– Isä ohjeisti kulkemaan sata metriä suojatien vierestä. Se oli turvallisempi reitti kuin kolmen tien risteyksessä oleva suojatie, sanovat Taina ja Ritvamarja Rantala.

Rantalat koostavat näyttelyn kunnianosoituksena isälleen. Mu-kana on teoksia isältä ja tyttäriltä sekä Claes Lindqvistin japanilaista keramiikkataidetta. Rantala sai lah-jaksi öljyvärit jäätyään eläkkeelle 30 vuotta sitten.

– Isä oli aina ajatellut maalaa-vansa ainakin yhden taulun.

– Saamme hänet yhä silloin tällöin tarttumaan kyniin ja maala-ustarvikkeisiin, tyttäret sanovat.

Taina Rantala tuo näyttelyyn maalauksen ja grafiikan menetel-min työstettyä taidetta.

– Pohjalla on kuvia, jotka ovat pyörineet mielessäni, hän kuvailee.

Ritvamarja Rantalan puupiirros-grafiikka kertoo arjesta ilon kautta.

Ritvamaija Rantala: Matkalainen uneksii

6 Silta 6/2014

Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista

kysymyksistä?PARISUHDEPYSÄKIN toiminta on tarkoitettu yli 60-vuotiaille naisille, miehille ja pareille, jotka haluavat keskustella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä kysymyksistä ammattitaitoisen työntekijän kanssa. Ongelmien käsittelemisen myötä avautuu usein uusia mahdollisuuksia.

Parisuhdepysäkille voi tulla joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä tai osallistua ohjattuihin keskusteluryhmiin. Tarkoituksena on löytää uusia voimavaroja, edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja.

Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa!

P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa

PARISUHDEPYSÄKKITuomiokirkonkatu 15 D 43, 4. krs

Soita ja varaa aika: 040 – 592 6496

Kivikirkko soi vuosituhannesta toiseenSuvilauantain voi viettää vaikka Messukylän vanhan kivikirkon kon-sertissa. Tampereen vanhin rakennus hellii kävijää niin akustiikallaan kuin viileydelläänkin. Kivikirkko soi 2014 kutsuu kirkkoon vielä neljällä konsertilla.12. heinäkuuta kuullaan kielisoitinten juhlaa. Illan ohjelma on saanut ytyä maasta, ilmasta, vedestä ja tulesta. Kirkon suojissa soi kannel Tuuli Lukkarisen ja harppu Lily-Marlene Puuseppin käsissä. Soittimina ovat myös konserttikantele, kelttiharppu ja elektroakustinen konserttiharppu.Heinäkuun viimeisenä lauantaina kirkkoon kannetaan cembalo Julia Tammiselle ja viola da gamba Johanna Kilpijärville. Elo-kuun 9. päivänä konsertoi vanhan musiikin yhtye Fiamma Nova. Sarjan päättää viitisentoista vuotta yhdessä musisoinut pirkanmaalainen Trio Sointu.

Kivikirkko Soi 2014, Kivikirkontie 2. Vapaa pääsy, ohjelma 8 € Messu-kylän seurakunnan musiikkityölle.

Huilisti Rea Metsähonkala, viulisti Tiina Kaukinen ja sellisti Elina Honkonen ovat Trio Sointu.

Miika K

aukin

en

Laulaja-lauluntekijä Petri Laaksonen konsertoi Teis-kon kirkossa Eino Leinon ja runon ja suven päivänä 6. heinäkuuta. Konsertissa kuullaan Laaksosen sävel-lyksiä Eino Leinon, Kaarlo Sarkian ja Lauri Pohjanpään teksteihin. Laulujen teemoja ovat rakkaus, ystävyys, kaipaus ja toivo.Pitkän muusikkouransa aikana Laak-sonen on tehnyt lukuisia iskelmiä, laulelmia, jou-lulauluja ja hengellistä musiikkia. Kaiken kaikkiaan hänen levyjään on myyty noin 250 000 kappalet-ta.– Olen aina tiennyt mistä laulan, mutta nyt myös elän todeksi uudella tavalla laulujen tarinaa niitä laulaessani, Laaksonen kertoo.Konsertin säestäjänä toimii kosketinsoittaja Petri Hatakka ja kitaraa soittaa Jan Lindström. Kesäyön tuuli, Petri Laaksonen, Teiskon kirkko, 6.7. klo 19, ohjelma 15 € ovelta tuntia ennen konserttia.

Lauluja kesäyöstä

Pe

ntti P

ou

tiaine

n

Giacomo Puccinin säveltämä ooppera Tosca esi-tetään ensimmäistä kertaa suomalaisessa kirkossa näyttämöversiona. Tampereen Oopperafestivaali tuo teoksen Aleksanterin kirkkoon heinäkuussa. Kantaesitys oli vuonna 1900 Roomassa.

– Olen aina halunnut tuoda Toscan kirkkoon, joka on sille täydellinen ympäristö. Ensimmäi-nen näytös tapahtuu kirkossa, kertoo festivaalin johtaja, ohjaaja jari Saarman.

II näytös tapahtuu poliisipäällikön huvilalla ja loppusuora ollaan vankilassa. Alttarille raken-netaan metrin korkuinen näyttämö. Lavastus on Seppo Kaarnalehdon käsialaa.

Sankaritar uhrautuuPuccini tunnetaan sydäntä särkevistä kohtalois-ta. Tosca perustuu alun perin näytelmään, jonka ranskalainen Victorien Sardou kirjoitti mittati-laustyönä Sarah Bernhardtille. Se sisälsi jo val-miiksi oopperataiteelle tutun roolityypin, Pucci-nin sankarittaren.

Puccini kirjoitti Toscaan runsaasti musiikilli-sia aiheita. Teoksen esityskieli on italia ja teksti on suomennettu käsiohjelmaan.

Keskeiset hahmot ovat laulajatar Floria Tos-ca (sopraano), taidemaalari Mario Cavaradossi (tenori) ja poliisipäällikkö, paroni Vitellio Scar-pia (baritoni).

Syvästi rakastunut Floria kamppailee herkän mutta tulisen Cavaradossin ja Scarpian välissä. Lopulta hän nöyrtyy rakkautensa takia ja uhraa kaiken, jopa elämänsä.

Tähtiä nimirooleissaSopraano Johanna Rusanen-Kartano laulaa Tos-can nimiroolin ja sen tunnetuin laulu on Toscan rukous, Vissi d’arte, vissi d’amore, elämäni kuuluu tai-teelle ja rakkaudelle.

Cavaradossina nähdään Petrus Schroderus ja Scarpiaa esittää Markus Nieminen. Tangokunin-gatar Elina Vettenranta on mukana vain toisessa esityksessä. Ennakkotiedoista poiketen Pate Mus-tajärvi ei esiinny Toscassa.

Produktiota on valmisteltu vuosi ja se on si-sältynyt henkilövaihdoksia. Täysimittaisen oop-peran työstää 40-henkinen työryhmä. Esityksen johtaa kapellimestari Hannu Bister, orkesterina on Tampere Raw ja kuoron on valmentanut Mari Vuorijärvi.

Kesto on 2,5 tuntia, ja se sisältää yhden vä-liajan.

elisa af Hällström

tampereen OopperafestivaaliPuccini: toscaaleksanterin kirkko 11.7. ja 16.7. klo 19

Kirkko taipuu ensi kertaa toscan näyttämöksi Suomessa

Johanna Rusanen (Tosca) ja Markus Nieminen (Scarpia) Toscan huippukohdassa.

Ve

li-Pe

kka Väisän

en

7Silta 6/2014

Konserttitarjotin

KONSERTTISARJAT

Messukylän wanha Kivikirkko Soi 2014Lauantaisin kello 18, Kivikirkontie 2 Ohjelma 8 € Messukylän seurakunnan musiikkityölle. 12.7. Maa – Ilma – Vesi - TuuliTuuli Lukkarinen konserttikantele ja kelttiharppu, Lily-Marlene Puusepp elektroakustinen konserttiharppu ja 10-kielinen kantele.26.7. Soivat kielet – Kesäillan barokkia Julia Tamminen cembalo, Johanna Kilpijärvi Viola da Gamba

Kesäillan urkumusiikkia Tuomiokirkossasunnuntaisin kello 19. Ohjelma 10 € 6.7. Henri Hersta, urut13.7. Pètur Sakari, urut20.7. Eliina Somppi, urut27.7. Ilpo Laspas, urut3.8. Markus Malmgren, urut

Yökonsertit Kalevan kirkossakeskiviikkoisin klo 22. Ohjelma 10 €16.7. Henri Hersta, urut

23.7. Esa Ruuttunen, baritoni ja selloyhtye 30.7. Tuomas Katajala, tenori ja Eliina Somppi, urut6.8. Kalevi Kiviniemi, urut

Lounasmusiikkia Aleksanterin kirkossa ke klo 122.7. Henri Hersta, urut6.8. Eija Virtanen, klavikordi

MUUT KONSERTIT

Runon ja suven päivän konsertti ”Kesäyön tuuli”su 6.7. klo 19 Teiskon kirkkoPetri LaaksonenOhjelma 15 €

Musiikkimatka 1900-luvun Eurooppaanti 15.7. klo 18 TuomiokirkkoOlesya Urusova, pianoIryna Gorkun-Silén, huiluSebastian Silén, viulu Ohjelmassa: Martinu, Rachmaninov, Sibelius, RotaOhjelma 10 €

Puolustusvoimien varusmiessoitto-kunnan kynttiläkonserttiti 22.7. klo 19 Aleksanterin kirkkoPuolustusvoimien varusmiessoitto-kunnan jousiyhtyeBach, Piazzolla, Tsaikovski, Sibelius 11-henkistä jousiyhtyettä johtaa ker-santti Aino Koskela ja solisteina kuul-laan soittokunnan omia soittajia.Vapaa pääsy, ohjelma 10 €

Kesälauluja ruotsiksike 23.7. klo 13 Svenska Gården, Mariankatu 41 Trio Incanto. Kahvitarjoilu

Virolainen lapsikuoro Pieni Kynttilä pe 25.7. klo 20 Finlaysonin kirkko

Kesäkonserttisu 27.7. klo 19 Teiskon kirkkoSteven Wilkinson, kitara ja Jussi Lehtipuu, laulu

Kamarimusiikkia romantiikan ajan mestareiltake 30.7. klo 18 TuomiokirkkoMartin Malmgren, pianoBrusk Zanganeh, viuluSebastian Silén, viulu/ alttoviuluPeter Gospodinov, sello Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Konsertteja 2.7.–6.8.

Veikko ja Tuulikki toivottavat kaikki tervetulleeksi Mummon Kammarin suureen Tuulet nuo viestin jo toivat -yhteislaulutilaisuuteen Keskustorille. Kukkaisviikkojen torstaina 31. heinäkuuta kello 12 – 13 laulettavana on vanhoja kansalaiskoulu- ja kansanlauluja. Vapaaehtoiset Antero Holma, Lulu Tanhuanpää, Raimo Jokinen, Eero ja Mirja Wallin laulattavat.

Han

nu

Ju

kola

Tulossa: Virsi on PopTapahtumien yönä

7.8. kello 18Vanhassa kirkossa

Venäläissyntyinen Olesya Urusova levytti vastikään radio- ja televisio- yhtiö SRF:n studiossa Sveitsissä. Heinäkuun puolivälissä hänen soitos-taan saadaan nauttia Musiikkimatkal-la 1900-luvun Eurooppaan Tampe-reen tuomiokirkossa.

tukea & apua

SILTA: toimitus@siltalehti.fi, siltalehti.fi JuLkAISIJA: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, P. 03 219 0111, www.tampereenseurakunnat.fi SEuRAAVA NuMERO: 6.8.2014

HYVIEN TEKOJEN KAUPPA avoinna arkisin klo 9–15poikkeus: 21.–31.7. klo 9–14

• Seurakuntienavunvälityspuhelinonkesätauolla27.7.asti.•Maanantaista28.7.alkaenpuhelinpalveluavoinnaarkisinkello9–13,avunvälityspyynnötnumeroon032190711.

• Voittäyttääavunpyyntölomakkeenosoitteessatampere.suurellasydamella.fi.Pyynnötkäsitelläänelokuussa.

• RuokaNysseonkesätauolla30.6.-27.7.• Toimeentulo-ongelmissaauttaaomanasuinalueenseurakunnandiakoniatyöntekijä.Apuasaadakseeneitarvitseollaseurakunnanjäsen.Heinäkuunvastaanottoajatovatalla.

Yhdistynyt seurakuntaväki koostuu aktiivisesti seurakuntaelämään osallistuvista ihmisistä.

Yhteistä meille on sitoutuminen Raamattuun, kirkkomme uskoon ja päätöksiin. Tahdomme rohkeasti uudistaa kirkkoa sisältäpäin suuntaan, jolla tavoitamme kirkosta etääntyvien joukon. Haluamme kehittää seurakuntien toimintaa niin, että jokainen tamperelainen voi löytää oman paikkansa.

KYSY LISÄÄ / LAITA VIESTI050-522 0620 (Anne) treseurakuntavaki@saunalahti.fi

Tule mukaan vaikuttamaan

Ryhdy ehdokkaaksi

DIAKONIEN KESÄVASTAANOTOT

Harjun seurakunta

• Pispala ja siitä länteen olevat kaupunginosat: diakonian päivystyspuhelin on 050 466 0699

Eteläinen seurakunta

• Hervannan alueen (Hervanta ja Vuores) avoimet vastaan-otot Hervannan kirkolla (Lindforsinkatu 7) maanantaisin ja tiistaisin klo 10–12

• Viinikan alueen (Viinikka, Nekala ja Hallila) avoimet vas-taanotot Viinikan kirkolla (Kaartotie 1) tiistaisin klo 14–15 ja torstaisin klo 9–10. Mahdolliset muutokset päivitetään vastaajaan numeroon 040 804 8481.

• Härmälän alueen (Härmälä, Multisilta ja Peltolammi) avoin vastaanotto heinäkuussa tiistaisin klo 11–13 Härmälän kirkolla (Antinkatu 3)

Tuomiokirkkoseurakunta

• Hämeenpuistosta itään (keskusta, Hatanpää, Tammela, Lapinniemi, Kaleva, Kissanmaa) avoin vastaanotto Kalevan kirkon diakoniatoimistolla (Liisanpuisto 1) keskiviikkoisin klo 9–11

• Pyynikin alueen (Hämeenpuistosta länteen Pispalan rajalle) avoimet vastaanotot 8.7., 21.7., 28.7., 4.8. ja 11.8. diakoniatoi-mistolla, Mustanlahdenkatu 21, klo 10–12

Messukylän seurakunta

• Messukylä, Kaukajärvi, Annala, Viiala, Janka, Uusikylä, Hakametsä, Ruotula, Pappila, Ristinarkku, Linnainmaa, Atala, Aitolahti ja Teisko. Päivystyspuhelin 040 804 8625 ma–pe klo 9–14. Avoimet vastaanotot: Kaukajärven srk- kodilla (Keskisenkatu 20) tiistaisin klo 9–11 ja Linnainmaan srk-keskuksessa (Korpikodinkatu2) keskiviikkoisin klo 9–11

KESKUSTELU

• Avoin kirkko. Aleksanterin kirkko on avoinna ma–pe klo 11–18. Paikalla on päivystävä seurakuntalainen klo 14-18. Pappi on tavattavissa ma–pe klo 16–18. Rukoushetki ma–ke, pe klo 17. Ehtoollishartaus torstaisin klo 17.

• Henkilökohtaista rippiä varten ota yhteyttä seurakuntasi pappiin tai päivystävään pappiin. Seurakuntien työnteki-jöiden yhteystiedot: tampereenseurakunnat.fi/yhteystiedot.

• Perheneuvonta auttaa parisuhde- ja perheongelmissa. Asiakkaaksi ilmoittautuminen ja tiedustelut numerosta 040 804 8100 ma–pe klo 9–11 ja ma ja ke klo 13–15. Kesätauko 18.7. asti.

• Surun aikana yhteyttä voi ottaa pappiin tai seurakunnan työntekijään. Seurakunnissa järjestetään myös sururyhmiä läheisensä menettäneille. Tietoa ryhmistä saa seurakuntien työntekijöiltä. Yhteys- ja lisätiedot: tampereenseurakunnat.fi/surussa.

• Sairaalapapit ovat käytettävissä henkilökohtaisia keskuste-luja varten. Heidät tavoittaa helpoiten sairaalan henkilökun-nan avulla. Yhteys- ja lisätiedot: tampereenseurakunnat.fi/sairaalapappi.

PALVELEVA PUHELIN JA NETTIAUTTAJAT

• Palveleva puhelin ja nettiauttajat ovat valmiina kuun-telemaan myös kesällä. Jos ahdistuneisuus, yksinäisyys tai muut huolet vievät voimat, soita kirkon Palvelevan puhelimeen. Myös verkossa saa apua. Kirkon valtakunnal-liseen puhelimeen ja verkkopalveluihin voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Puheluihin vastaavat kirkon sielunhoitajat ja koulutetut vapaaehtoiset.

• Palveleva puhelin päivystää kesällä suomeksi joka ilta klo 18 eteenpäin numerossa 010 190 071 ja ruotsiksi joka ilta alkaen klo 20 numerossa 010 190 072.

• Palvelevan puhelimen verkkopalvelu Palveleva netti on avuksi joka päivä osoitteessa www.verkkoauttaminen.fi.

• Kirkon chat päivystää Kirkko Suomessa Facebook-sivuilla kesän arkipäivinä klo 14–16. Chatissa voit keskustella yksi-tyisesti ja nimettömänä kirkon työntekijän kanssa.

LAPSET JA NUORET

• Apua ja tukea koululaisille tekstiviesteillä ja sähköpostilla: Tekstaritupu p. 050 341 9285, tekstaritupu.net. Elokuussa, koulujen alettua Tupu toimii taas aktiivisesti koulupäivinä. MLL:n lasten ja nuorten puhelin päivystää kesällä klo 17–20. Soita 116 111.

MUMMON KAMMARI

• Mummon Kammari on kesätauolla 28.7. asti, jonka jälkeen avunpyynnöt Seurakuntien avunvälitykseen arkisin kello 9–13 p. 03 219 0711.

TYÖTTÖMIEN JA PIENITULOISTEN RUOKAILUT

Ruokailut ovat kesätauolla heinäkuun ajan.

• Cafe Pelipuisto, Pelipuiston srk-koti, avoinna 5.8. alkaen

• Hervannan kirkko, avoinna 11.8. alkaen

• Kaukajärven srk-koti, avoinna 11.8. alkaen

• Linnainmaan srk-keskus, avoinna 13.8. alkaen

• Messukylän srk–koti, avoinna 13.8. alkaen.

• Pispalan kirkko, avoinna 3.9. alkaen

• Tesoman kirkko, avoinna 1.9. alkaen

• Uudenkylän srk-koti, avoinna 10.8. alkaen