sisällysluettelo paperi - globaalikoulu€¦ · näin jää paperia käyttävien yritysten ja...

19
1 Kuluttaminen Oikeudet Nuoret Vaikuttaminen

Upload: others

Post on 14-Jun-2020

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

1

Kuluttaminen OikeudetNuoret Vaikuttaminen

Page 2: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

2 3

J-P: Jos joku pysähtyy edes hetkeksi miettimään oppaan teemoja, niin olemme onnistuneet. Yksikin ajatus on saavutus. Nuorille pitää tarjota keinoja tuoda omat mielipiteensä esille ja vaikuttaa, eikä tuputtaa yleisesti hyväksyttyjä ”totuuksia”.

Jannika: Näistä asioista ei tarvitse olla samaa mieltä kuin me. Pää-asia on, että asioista puhutaan.

Saara: Oppaan tarkoituksena ei ole antaa valmiita vastauksia, vaan herättää kysymyksiä ja keskustelua.

Viliina: Kaikkien ei tarvitse olla järjestöaktiiveja. Vaikuttaa voi monella tapaa ja jokainen varmasti löytää oman tapansa, jos niin haluaa. Opas toivottavasti antaa tähän eväitä.

Kaikella on hintansa –oppaan rahoitushakemuksen laatimiseen, oppaan ideointiin, tapausten taustaselvitysten tekemiseen ja kirjoittamiseen sekä oppaan ulkoasun suunnitteluun osallistui sen eri vaiheissa syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana 16–23-vuotiaita nuoria Plan Suomi Säätiön Lastenhallituksesta, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitosta ja Eurooppanuorista.

Kiitos Jari-Pekka, Sini, Tuomas, Sonja, Jannika, Viliina ja Saara.

Toivon, että suomalaisille nuorille suunnattu Kaikella on hintansa -opas...

PAPERITeksti: Jannika Jyrkinen

Työryhmä Jari-Pekka Kaleva, Eurooppanuoret ry • Sini Korpinen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto • Tuomas Tiihonen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Sonja Huttunen, Planin Lastenhallitus • Jannika Jyrkinen, Planin Lastenhallitus • Viliina Kaikkonen, Planin Lastenhallitus • Saara Värtö, Planin Lastenhallitus Toimittaja Heta Muurinen Graafinen suunnittelu Lauri Karmila • Painatus Art Print Oy 2009 • Yhteistyössä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Eurooppanuoret • Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus • Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi • Plan Suomi Säätiö

Asiantuntijayhteistyö: Mirkka Mattila, Väestöliitto • Hilkka Vuorenmaa, Väestöliitto • Sini Pasanen, Positiiviset ry • Katri Leino-Nzau, Suomen Lähetysseura Maija Hyle, Helsingin Diakonissalaitos • Kari Bottas, Siemenpuusäätiö • Pirjo Virtaintorppa, Reilun kaupan edistämisyhdistys • Tero Myllyvirta, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys • Riku Eksymä, Suomen metsäteollisuus ry

Kaikella on hintansa -oppaassa esitetyt näkemykset eivät edusta ulkoasiainministeriön eivätkä järjestöjen yhteistä tai erillistä kantaa. Oppaan toimittamista on tukenut Suomen ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus.

Julkaisija: Plan Suomi Säätiö • www.plan.fi

3

sisällysluetteloPaperi ................................3

Puuvilla ............................. 8

Tomaatti ........................... 13

Kondomi ......................... 19

Kännykkä .........................24

Tietoa EU:sta .....................30

Jälkisanat .......................... 35

Page 3: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

4 5

Paperiteollisuus on yksi suurimmista puun, veden ja energian kuluttajista. Jatkuvasti kehittyvästä ympäristö-ystävällisemmästä teknologiasta huolimatta paperiteolli-suuden tuotanto aiheuttaa päästöjä ilmaan ja veteen sekä tuottaa jätettä. Suuri osa jätteistä voidaan onneksi kom-postoida. Paperiteollisuus käyttää myös paljon vettä ja energiaa tuotantoprosessissaan.

Vaikka paperiteollisuudella on negatiivisia ympäristövai-kutuksia, se on samalla myös kärkiluokkaa ympäristön-suojelun kehittäjänä.

Esimerkiksi päästöt ovat vähentyneet merkittävästi sitten 1990-luvun alun, energiaa ja vettä pyritään säästämään ja sivutuotteet otetaan hyötykäyttöön. Lisäksi paperipohjai-set tuotteet ovat peräisin uusiutuvasta, kierrätettävästä ja biohajoavasta luonnonvarasta - puusta.

Euroopan unioni määrittelee noin 80 prosenttia pape-riteollisuuteen liittyvästä lainsäädännöstä Suomessa. EU vaikuttaa siis suuresti paperiteollisuuden päästöihin, vesien ja energian käyttöön sekä kierrätykseen ja kaup-paratkaisuihin.

EU:lla ei kuitenkaan ole yhtenäistä metsäpolitiikkaa, vaan se on hajautettu lukuisille eri osastoille kuten esimerkiksi maatalous- ja ympäristöosastolle.

Hajautetusta politiikasta johtuen EU:lla on lukuisia eri-lisia vaikutusmekanismeja, muun muassa EU:n met-sästrategia (FAP), laittomien hakkuiden ehkäisyn toi-mintaohjelma (FLEGT), kemikaaliasetus (REACH), energiastrategia ja jätedirektiivi.

EU:n ulkopuolelta tuodun paperin alkuperää ei valvotaEU ei tällä hetkellä valvo millään lailla sen rajojen ulko-puolelta tuodun paperin alkuperää. Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla maailmaa hakataan.

Puupohjaisten tuotteiden kestävä käyttö sinällään on suo-siteltavaa. Puutuotteet hillitsevät ilmastonmuutosta, sillä niihin varastoituu ilmasta hiiltä pitkäksi ajaksi.

Paperiteollisuus on merkittävä saastuttajaVillelle paperi on itsestäänselvyys

Ville on 15-vuotias suomalainen poika. Hän kulut-taa paperia päivittäin. Paperia kuluu niin koulussa kuin kotonakin tiedon ja kulttuurin levittämiseen. Paperi on myös väline yhteydenpitoon ja itsensä ilmaisemiseen sekä raaka-aine moniin Villelle itsestään selviin tuotteisiin.

Muiden eurooppalaisten tavoin Ville kuluttaa keskimäärin 205 kiloa paperia vuodessa. Euroopassa tämä tarkoittaa noin 80 miljoonaa tonnia paperia vuodessa.

Villen isä työskentelee paperiteolli-suudessa, tuhansien muiden suoma-laisten lailla. Paperiteollisuus työllistää suomalaisia, koska Suomi on yksi maa-ilman suurimmista paperin tuottaja-, ja ennen kaikkea viejämaista.

Suomi vie ulkomaille noin 90 prosenttia paperituotan-nostaan. Tämä ei ole ihme, sillä Suomi on täynnä metsiä, ja Suomen metsäpinta-ala lisääntyy koko ajan. Suomessa käytetystä puusta noin 20 prosenttia tuodaan kuitenkin ulkomailta.

Villen äiti suosii paperipusseja muovipussien sijasta, koska puu on uusiutuva luonnonvara. Sen voi kierrättää ja lopulta polttaa energiaksi. Hän myös pyrkii kierrättämään käyttämänsä paperin. Äiti on yrittänyt puhua Villellekin asiasta, mutta Villeä ei juuri kiinnosta.

Jusufin suurin aarre

Jusuf on 14-vuotias indonesialainen poika. Hän omis-taa kolme kouluvihkoa, joita käyttää hyvin säästeliäästi, ja yhden kirjan. Se on hänen suuri aarteensa. Jusuf ei ole koskaan lukenut sanomalehdestä päivän uutisia, eikä hänen kotonaan käytetä wc-paperia.

Jusufin isä istuttaa työkseen puita. Kun puu on hakattu ja toimitettu Euroopan markkinoille, on hänen ja muiden työntekijöiden tehtävänä istut-taa tilalle akasia-puun taimia.

Palkkaa hän saa päivän työstä noin 6 000 rupiaa (reilut 50 senttiä). Se on vähän, mutta sillä Jusufin perhe saa välttämättö-mimmän.

Noin 80 prosenttia Indonesiassa tapah-tuvista hakkuista on laittomia. Osa puusta päätyy myös Euroopan markkinoille, koska Euroopan unioni (EU) ei tällä hetkellä tar-kasta tuontipuun alkuperää. Indonesian met-sävarat hupenevatkin pikavauhtia.

Indonesian metsien häviämisestä kärsivät muun muassa orankien ja sumatrantiikerien lisäksi myös metsäalueilla asuvat alkuperäiskansat.

Metsien hakkuut eri puolilla maailmaa uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, useita eläin- ja kasvilajeja ja toisinaan myös alkuperäiskansojen oikeuksia.

5

Page 4: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

6 7

Mitä tietoisempia kuluttajat ovat paperiin tuontiin liit-tyvistä eettisistä kysymyksistä ja mitä enemmän he vaa-tivat eettistä tuotantoa, sitä harvemmalla yrityksellä on varaa tuoda laitonta puuta EU:n alueelle. Imagon mene-tys tulee liian kalliiksi.

Oletko sinä valmis ostamaan paperituotteita, jotka on ehkä valmistettu ympäristöä tuhoten? Haluatko olla varma, että ostamasi tuotteet on tehty kestävän kehityk-sen periaatteiden mukaisesti?

EU valvoo laittoman puun kauppaaViime vuosina EU on herännyt laittoman puunhakkuun ja siihen liittyvän kaupan torjumiseen. Vuonna 2005 hyväksyttiin asetus, jolla pyritään estämään laittoman puutavaran pääsy EU-markkinoille.

Järjestelmän puitteissa puutavaraa sekä tiettyjä metsäte-ollisuuden tuotteita seurattaisiin tuottajamaan metsästä aina EU:n jäsenmaan tulliin saakka.

Suomalaiset metsäteolllisuusyritykset pystyvät seuraamaan melko hyvin käyttämänsä puun alkuperää, takaamaan sen laillisuuden ja varmistamaan, että se on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä.

Sertifiointi on kestävän puun takuuSertifiointi on takuu hyvästä metsänhoidosta. Se on puo-lueettoman osapuolen todistus siitä, että raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Euroopan met-säalasta runsas kolmannes on sertifioitu.

Erilaisia sertifiointijärjestelmiä on lukuisia ja ne vaih-televat maittain. Tämä aiheuttaa helposti sekaannusta. Yhden maailmanlaajuisen järjestelmän luomisessa ei ole valitettavasti vielä onnistuttu.

Suomessa tunnetuimpia sertifiointijärjestelmiä ovat PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Cer-tification Schemes) ja FSC (Forest Stewardship Council).

Suosimalla uskottavan sertifioinnin saaneita puutuot-teita olemme mukana edistämässä kestävää metsätaloutta.

Pohdittavaa Miten sinun elämäsi muuttuisi,

jos käytössäsi ei olisi paperia?

Pitäisikö kaikilla maailman ihmisillä olla oikeus

lukea sanomalehtiä?

Miten Jusufin perheen elämä muuttuisi, jos laittomat

hakkuut Indonesiassa kiellettäisiin?

Onko EU vastuussa sen ulkopuolelta tuodun

paperin alkuperästä?

Onko EU:lla mahdollisuuksia kontrolloida muualta

tuotua paperia? Millaisia?

Mitä vaikutuksia olisi sillä, että kaikki

suomalaiset kierrättäisivät paperinsa?

Kumman valitsisit mieluummin: ympäristöä

kuormittavan paperituotteen vai muovituotteen? Miksi?

LÄHTEETec.europa.

eu

www.europarl.europa.

eu

www.helsinki.fi

www.luontoliitto.fi

www.greenpeace.fi

www.maailmansivu.fi

www.metsateollisuus.

fi

www.metsavastaa.net

www.mmm.fi

www.sll.fi

www.wwf.fi

www.ymparisto.fi

Avain Suomen metsäteollisuuteen

(Metsäteollisuus ry)

Paperia ja puuta: Metsäteollisuuden

ympäristötilastot vuodelta 2006

(Metsäteollisuus ry)

Paperia ja puuta: Metsä, ympäristö

ja teollisuus, kertomus uusista

kehityspoluista

(Metsäteollisuus ry)

Page 5: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

8 9

PUUVILLATeksti: Saara Värtö

Ilta pimenee jo, mutta yhä pieni poika kahlaa vedessä pakistanilaisella pellolla. Hänen nimensä on Rasheed, ja hän on kahdeksanvuotias. Rasheedin perheellä on pienessä Bannun kylässä palsta, jolla he viljelevät puu-villaa.

Päivisin poika käy koulussa, ja siksi hänen täytyy työskennellä iltaisin. Vanhemmat eivät pysty hoitamaan suuria viljelyk-siä ilman apua, joten jokainen lapsista tekee oman osansa.

Puuvillasta saaduilla rahoilla perheen kaikki lapset ovat päässeet kouluun. Tämä on kuitenkin riski: jos tuho-hyönteiset saapuvat, koko sato saattaa tuhoutua.

Näin kävi eräänä vuonna. Sen jälkeen perhe oli äärim-mäisen tiukilla koko seuraavan vuoden. Rasheedin van-hemmat sisarukset joutuivat lopettamaan koulunkäynnin.

Onneksi seuraava sato oli parempi, ja jo talvella kaikki lapset palasivat kou-luun.

Perheen tilalla puuvillasato korjataan sekä puhdistetaan ja siemenet erotellaan kuitu-hahtuvista. Tämän jälkeen puuvilla myy-dään paikalliselle kauppiaalle, Ghaithille, joka maksaa siitä joka vuosi hieman eri hinnan kysynnästä riippuen. Viime vuosina hinta on jatkuvasti laskenut.

Halvan markkinahinnan vuoksi Ghaith ei pysty maksa-maan puuvillasta tarpeeksi Rasheedin perheelle. Ghaith myy puuvillan eteenpäin italialaiselle suuryritykselle, joka värjää puuvillan ja kuljettaa sen eri puolille Intiaa.

Delhin laitamilla suuressa tehtaassa kuusivuotias Harsha saa eteensä kirkkaanpunaisen kankaan, joka on kudottu Rasheedin perheen puuvillasta. Tytön kädet tärisevät, sillä

hän on ollut tänään töissä jo 11 tuntia. Ruokaa ei työpäivän aikana saa, eikä taukoja ole.

Harshan perhe on köyhä, minkä vuoksi tytön ainut vaih-toehto on käydä töissä tienaa-massa perheelleen edes vähän rahaa. Tytön palkasta ei jää käteen paljoakaan. Pomon mukaan Harsha ei tee töitä

tarpeeksi ahkerasti. Perhettään hän pääsee tapaamaan kerran kuudessa viikossa, jolloin hänellä on kahden päi-vän loma.

Ommeltuaan kankaasta paidan Harsha pääsee nukku-maan tehtaan asuntolaan. Tänään hän ei saa syödäkseen edes riisiä, sillä tehtaan täytyy säästää kustannuksissa.

Harshan unelmoidessa vapaapäivästä kirkkaanpunainen T-paita matkaa rekan kyydissä kohti Venäjää. EU:n rajojen sisäpuolelle se saapuu Puolan rajalta, jossa tullivirkailijoille riittää, että kuljettaja todistaa vaatteiden olevan peräisin Intiasta. Rajalla ei kysellä, kuka vaatteet on valmistanut ja millaisissa olosuhteissa.

Punaisen T-paidan tarina

Page 6: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

10 11

Lasten työtä on vaikea valvoa

Euroopan unionin jäsenmaat ovat ratifi-oineet Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimuksen. Ne ovat myös tietoisia ratifioinnista seuranneista velvoitteistaan ja muun muassa Kansain-välisen työjärjestö ILO:n sopimuksista ja suosituksista. Silti niiden on edelleen vaikea valvoa lasten tekemää työtä.

Kun viranomaisilta puuttuu tahtoa, kei-noja ja resursseja valvoa tilannetta, jää tuotteiden eettisyyden ja alkuperän sel-

vittäminen yritysmaailman ja kansalaisten vastuulle. Usein tuotantoketju on kuitenkin niin piilossa, että sitä ei pystytä jälkeenpäin selvittämään enää edes puuvillan myyjään, Ghaithiin, asti.

Erilaisilla kansainvälisillä ja kansallisilla sopimuksilla tilannetta pyritään korjaamaan, mutta valvonnassa ja toi-meenpanossa on aukkoja.

Monet kansalaisjärjestöt ja -liikkeet ovat osoittaneet, mil-laisia puutteet ja laiminlyönnit voivat olla. Esimerkiksi

maailmanlaajuinen Global March -kampanja on tuonut lasten omien kokemusten kautta esille heidän tekemänsä työn varjopuolia.

Niin kauan kun EU ja sen jäsenvaltiot eivät pysty noudat-tamaan kansainvälisiä sopimuksia, joiden avulla valvontaa voisi tehostaa, jatkuu ihmisten, erityisesti lasten, työvoi-man hyväksikäyttäminen eri puolilla maailmaa.

Monet yritykset, myös kehitysmaissa, ovat sitoutuneet huolehtimaan työntekijöidensä oikeuksista. Oikeuksien toteutumisen seuranta on kuitenkin haastavaa. Sen täytyy olla jatkuvaa ja ulottua turvaamaan työntekijöiden asema riittävän laajalti.

Tehtaisiin on esimerkiksi tehty pistokokeita ja tarkistettu työntekijöiden iät ja työolosuhteet. Yritysten yhteiskun-tavastuuohjelmat osoittavat myös, että oikeudenmukai-suutta yritetään rakentaa voiton tavoittelun rinnalle.

Tiedätkö sinä, minkä kokoiset kädet ovat T-paitasi ommelleet?

FAKTAAMaailmas

sa on arviolta 2

50 miljoonaa

5-17 -vuotiasta

lapsityöläistä.

Vuonna 2000 astu

i voimaan YK:n t

yöjärjestön

ILO:n lapsityövo

iman pahimpien m

uotojen

vastainen sopimu

s.

Afrikassa lapsit

yöläiset ovat yh

distäneet

voi-mansa. AMWCY

-verkosto on mä

äritellyt lapsi-

työläisille 12 o

ikeutta, joihin

kuuluvat muun

muassa oikeus te

rveydenhuoltoon,

oikeus oppia

lukemaan ja kirj

oittamaan sekä o

ikeus omien

mielipiteiden il

maisemiseen.

Lue lisää Afrika

n lapsityöläiste

n liikkeestä tää

ltä:

www.plan.fi/toiminta/ohjelmatyoe/hankekuvaukset/afrikka/lapsityoelaeiset-laensi-afrikka/

LapsityöLasten tekemä työ jaetaan kahteen luokkaan: lapsityöhön ja lapsityövoiman hyväksikäyttöön. Lapsityöllä tarkoitetaan sitä lasten tekemää työtä, joka mahdollistaa lapsen koulun-käynnin esimerkiksi rahallisesti eikä aiheuta lapselle min-käänlaista henkistä, fyysistä eikä sosiaalista haittaa.

Lapsityövoiman hyväksikäyttöLapsityövoiman hyväksikäytöllä tarkoitetaan työtä, joka heikentää lapsen kehitystä ja terveyttä. Taustalla on aina

joku, joka hyötyy hyväksikäytöstä (esimerkiksi yrittäjälle lapset ovat halvimpia työntekijöitä).

YK:n lastenjärjestön UNICEFin määrittelyn mukaan lapsityövoiman hyväksikäytön tuntomerkkejä ovat muun muassa liian pitkät työajat, epäterveelliset tai vaaralliset työolosuhteet, riittämätön palkkaus, liian suuri vastuu nuorella iällä, koulunkäynnin estyminen sekä sosiaalisen, fyysisen tai henkisen kehityksen estyminen.

11

Page 7: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

12 13

Pohdittavaa Miten Rasheedin ja Harshan elämät muuttuisivat, jos

joku maksaisi heidän koulunkäyntinsä?

Kenen tai minkä toimijan (vanhempien, kunnan,

valtion) kuuluisi ottaa ensisijainen vastuu lasten

koulunkäynnistä? Miten voitaisiin taata, että

koulutuksesta tulisi ilmaista? Miten Suomi on

onnistunut tarjoamaan ilmaisen koulutuksen?

Miten Rasheedin perheen tilanne muuttuisi, jos EU

lopettaisi omien puuvillantuottajiensa tukemisen?

Miten ihmisoikeuksia valvovat viranomaiset

suhtautuisivat tehtaaseen, jossa Harsha työskentelee?

Miten yrityksen toiminta muuttuisi, jos EU ryhtyisi

vaatimaan siltä selvityksen tuotteiden alkuperästä

joka kerta, kun rekka saapuu EU:n rajalle?

Miksi UNICEFilla on kaksi termiä lasten tekemälle

työlle?Ostaisitko vaatteen, jos tietäisit sen olevan lasten

tekemä?

Nettiin!www.ihmisoik

eudet.net

www.unicef.fi

en.wikipedia.org

www.fairtrade.net

www.reilukauppa.fi

LÄHTEETwww.sask.fi

www.ihmisoikeudet.netwww.finatex.fiwww.un.dk

TOMAATTITeksti: Jari-Pekka Kaleva

12 13

Page 8: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

14 15

Nsoh oli ennen köyhä tomaattien kasvattaja. Hän asui Ghanassa Apowungon kylässä, jossa maa oli juuri sopivaa ja vettä oli saatavilla riittävästi tomaattien viljelyyn.

Tomaattien kasvatuksessa on paljon riskejä. Kun Nsoh myi tomaattinsa satokauden päätteeksi, hän sai niistä vain vähän rahaa. Joskus hän jäi jopa tappiolle, kun asiakkaat eivät suostuneet maksamaan niistä tuotantokustan-nukset ylittävää hintaa.

Jotta tomaatteja voi myydä satokauden ulkopuolella, niistä pitää tehdä säilyk-keitä. Ennen Nsoh myi tomaattinsa Pwalugun tomaattisäilyketehtaalle, mutta Ghanan hallitus sulki sen 1988 osana Kansainvä-lisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin ajamaa Ghanan talouden rakentei-den sopeutusohjelmaa.

Tappioiden vuoksi Nsoh lopulta vel-kaantui, eikä hänellä enää ollut varaa lähettää lapsiaan kouluun.

Paikallisella torilla Mary myy tätä nykyä halpoja italialaisia ja kiinalaisia säilyketomaatteja. Kaksi ja puoli vuotta sitten Ghanan hallitus näet poisti rajoitukset tomaattien maa-hantuonnilta ja nyt Ghana on maailman toiseksi suurin tomaattisäilykkeiden maahantuoja, heti Saksan jälkeen.

Euroopan unionista Ghanaan tuodaankin vuosittain 10 miljoonaa kiloa maataloustukien avulla tuotettuja hal-patomaatteja. Euroopan unioni tukee tomaatintuottaji-aan vuosittain noin 350 miljoonan euron avustuksilla, mutta Ghanalla ei ole tätä nykyä varaa tukea omia tomaa-tin kasvattajiaan. Täten eurooppalaisia tomaatteja myy-dään Ghanassa alle niiden todellisten tuotantokustan-nusten. Kaikki tämä vei Nsohin ja muut ghanalaiset

tomaatinkasvattajat lopulta rutiköy-hyyteen.

Neljä vuotta sitten Nsoh lähti vael-tamaan paremman elämän toivossa Ghanasta Norsunluurannikon, Nigerian ja Libyan halki Välime-

ren rannalle. Kun hän oli kerännyt jonkin aikaa rahaa, hänellä oli lopulta

varaa maksaa salakuljettajille kyydistä Liby-asta Lampedusan saarelle Italiaan.

Nsoh selvisi ihmeen kaupalla merimatkasta hen-gissä, kun Italian merivartiosto pelasti heidän ajelehtivan

veneensä. Hänet vietiin tuhansien muiden siirtolaisten tavoin vastaanottokeskukseen odottamaan maastakarkoi-tusta. Kun hänelle lopulta annettiin maastakarkoitus-määräys, hän onnistui livahtamaan viranomaisten käsistä.

Nyt Nsoh työskentelee laittomana siirtolaisena, vailla lainsuojaa, tomaattitilalla Italian Pugliassa.

Maailmanpankki (World Bank) Maailmanpankin muodostavat luottokelpoisille kehitys-maille lainoja myöntävä Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki (IBRD) ja kaikkein köyhimmille valtioille lainoja ja apua myöntävä Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA).

Maailmanpankin tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää maailmanlaajuista kestävää kehitystä. Maailman-pankki lainoittaa jäsenmaiden sosiaalisia ja rakenteellisia uudistuksia, on hallitusten neuvonantaja, antaa teknistä apua erilaisissa projekteissa sekä toimii yhteistyökump-panina yhdessä yksityisen sektorin ja muiden kansainvä-listen yhteisöjen ja rahoituslaitosten kanssa.

Maailmanpankin toimintaa johtaa johtokunta, johon kuuluu 24 jäsentä. Viiden suurimman osakkeenomista-jamaan – Yhdysvallat ja Japani sekä EU:n jäsenmaat Saksa, Iso-Britannia ja Ranska – hallitukset nimittävät kukin oman edustajansa johtokuntaan. Edustettuina ovat myös Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia. Muut johtokunnan jäse-nistä edustavat useamman maan äänestysryhmiä. Pohjois-maat ja Baltian maat muodostavat tällaisen maaryhmän.

Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund, IMF)Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vuonna 1945 perustettu kansainvälinen järjestö, joka valvoo maailman-laajuista rahoitusjärjestelmää. Se vahtii ulkomaisia vaih-tokursseja, ja antaa pyydettäessä teknistä ja taloudellista apua. Sen tavoite on loiventaa kansainvälisen finanssijär-jestelmän markkinahäiriöitä ja tukea tilapäisiin rahoitus-vaikeuksiin joutuneita jäsenvaltioita. IMF:n jäsenmäärä on kasvanut vuosikymmenten varrella ja siihen kuuluu nykyään 185 jäsenmaata.

IMF sekoitetaan usein sen sisarjärjestöön Maailman-pankkiin. Järjestöjen erona on se, että IMF pitää kirjaa sen jäsenvaltioiden kauppataseista eli periaatteessa siitä, kuinka paljon kukin on velkaa toiselle. Maailmanpankki taas myöntää pitkäaikaisempia lainoja yleisempiin tar-koituksiin.

IMF toimii investointipankkina lähinnä lainaajien ja lainanantajien välikätenä. Se myy joukkovelkakirjoja yhtiöille, yksilöille ja välillä valtioille ja myöntää lainoja niitä tarvitseville valtioille. IMF:n tehtävä on toimia

Rakenteet

Tomaatin kasvattajasta laittomaksi siirtolaiseksi

Page 9: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

16 17

maailman finanssijärjestelmässä eräänlaisena pelastajana maalle, joka on ajautunut finanssikriisiin. IMF voi antaa lainaa tilanteessa, jossa valtion on käytännössä mahdo-tonta saada lainaa muualta.

Maailman kauppajärjestö (World Trade Organisation, WTO)Maailmankaupan vapautumista säätelee ja valvoo vuonna 1995 perustettu Maailman kauppajärjestö WTO, jonka virallisia tehtäviä on muun muassa kehittää ja toteuttaa kauppasopimuksia, ratkoa kansainvälisiä kauppariitoja ja valvoa jäsentensä kansallista kauppapolitiikkaa. Maail-manpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat WTO:n ohella vaikutusvaltaisimmat kansainvälistä talo-utta ohjailevat järjestöt.

Ministerikokouksessa ja yleisneuvostossa jokaisella jäsen-valtiolla on yksi ääni. EU:lla on yhtä monta ääntä kuin sillä on WTO:n jäsenistöön kuuluvia maita, mutta EU muodostaa yhteisen neuvottelukannan sisäisissä neuvot-teluissaan. Kehitysmaita on määrällisesti eniten, mutta ne toimivat harvoin yhtenäisenä ryhmänä.

Monet kehitysmaat syrjäytyvät päätöksenteosta, koska köyhimmillä mailla ei ole varaa pitää Genevessä edes yhtä vakituista edustajaa. Joillakin kehitysmailla on yksi yhteinen edustaja. WTO:n neuvotteluja ja kokouksia

järjestetään useita päivässä, eikä yhdellä edustajalla ole mahdollisuutta osallistua niihin kaikkiin.

Kehitysmaiden näkemys ei myöskään välttämättä tule esiin edes ministerikokouksessa, sillä kaikilla mailla ei ole riittävää tietämystä WTO:n sopimuksista. Useat kehi-tysmaat eivät uskalla vastustaa rikkaita maita peläten talou-dellisia vastatoimia. Viime vuosina Intia, Brasilia ja Kiina ovat nousseet merkittäviksi kauppapoliittisiksi toimijoiksi.

Rakennesopeutusohjelma (Structural Adjustment Program, SAP)1980-luvun alusta alkaen IMF on Maailmanpankin kanssa ajanut valtioiden toteutettavaksi rakennesopeu-tusohjelmia, jotka ovat lainaehtojen muodossa tarjotta-via makrotalouspoliittisia paketteja. Niiden tarkoituksena on ollut vakauttaa kohdemaan talous kasvukelpoiseksi.

Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikkaEuroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoit-teena on turvata eurooppalaisille viljelijöille kohtuullinen elintaso, tarjota kuluttajille korkealaatuisia, kohtuuhin-taisia elintarvikkeita ja säilyttää EU:n maaseutuperintö.

Maatalouspolitiikan toteuttamiseen käytetään valtaosa EU:n budjetista. Edistääkseen oikeudenmukaisempaa

maailmankauppaa EU on siirtymässä tuotekohtai-sesta tuesta suoraan viljelijöille maksettavaan tukeen. Tarkoituksena on, että EU-tuki ei polkisi tuotteiden hin-toja vaan turvaisi maanviljelijän toimeentuloa. Maatalou-den vientituista EU on tarjoutunut luopumaan kokonaan vuoteen 2013 mennessä.

Yhteisestä maatalouspolitiikasta ja unionin budjetista päättävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto. Kansainvälistä kauppaa säätelevät myös niin kutsutut EPA-sopimukset (Economic Part-nership Agreements), joita EU:n jäsenmaat ovat neuvo-telleet yli 70 kehitysmaan kanssa.

Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että sopimukset lisäävät köyhyyttä kehitysmaissa, ellei sopimuksiin saada merkittäviä muutoksia. Kehitysmaiden tuotteiden

markkinoille pääsyä haittaavat erityisesti eurooppalaiset maataloudelle ja muulle tuotannolle maksettavat tuet, jatkuvasti lisääntyvät terveys- ja kasvinsuojelusäädökset sekä tiukat alkuperämaasäädökset.

Euroopan komission teettämä vaikutusarviointi toteaa, että EPA:t saattavat johtaa teollisuustuo-tannon romahtamiseen Länsi-Afrikassa.

http://www.stopepa.org/

Laiton siirtolaisuus unionin alueelleTurvapaikanhakijoiden ohella EU:n alueelle saapuu vuo-sittain huomattava määrä laillisia ja laittomia siirtolaisia. Laiton siirtolaisuus on koskettanut etenkin Välimeren alueen EU-maita. Kesällä 2006 noin 10 000 afrikka-laista rantautui laittomasti Lampedusalle ja noin 20 000 Kanarian saarille.

Monet matkaan lähteneistä kuolivat merimatkan aikana. Laiton siirtolaisuus kytkeytyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen, joka hyötyy Eurooppaan pyrkijöiden läh-töhaluista ihmissalakuljetuksen avulla. Lisäksi laittomia siirtolaisia käytetään unionin jäsenmaissa usein pime-änä työvoimana.

Euroopan unionin laittoman siirtolaisuuden vastai-sista toimista päättävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto.

Page 10: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

18 19

Teksti: Sini Korpinen

KondomiKondomi

Pohdittavaa Miten minä toimin?a) Ostan laittomien siirtolaisten poimimia halpatomaatteja

b) Ostan kalliita luomutomaatteja

c) Ostan kotimaisia tomaatteja

d) En osta tomaatteja

Saako Suomen, Euroopan unionin jäsenmaan, maanviljelijöitä tukea

ghanalaisten maanviljelijöiden kustannuksella?

Onko oikein, että tukien menettämisen myötä tomaattien tuotanto

saattaa loppua Suomessa?Pitääkö Euroopan unionin ympärille rakentaa tiukat ”muurit”,

jotka pitävät laittomat siirtolaiset unionin ulkopuolella,

vai pitäisikö unionin ottaa nykyistä huomattavasti enemmän

maahanmuuttajia?Pitäisikö Maailmanpankissa olla päätöksiä tekemässä Euroopan

unioni vai osa sen jäsenmaista?Onko Euroopan unionin asia kantaa huolta siitä, miten entiset

eurooppalaisten valtioiden siirtomaat selviytyvät?

Nettiin!ec.europ

a.eu/trade

Lähteet:

The Ghana tomato

story

Youtubessa:

www.youtube.com

Ghanain tomato:

news.bbc.co.uk

www.unifem.fiwww.wto.orgwww.kepa.fi

19

Page 11: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

20 21

A ids koettelee useita Afrikan maita, ja monia lap-sia jää orvoiksi. Niin on käynyt myös nigeria-laisille Zenzelelle ja Byronille. Heidän äitinsä

on kuollut kaksi kuukautta sitten, reilu vuosi isän kuole-man jälkeen.

Koulunkäynti ei ole näille lapsille enää mahdollista – hei-dän on tehtävä töitä. Koulupäivistä voisi myös tulla vai-keampia, sillä vanhempansa menettäneitä orpoja saatet-taisiin kiusata tai jättää yksin. Siksi Zenzele on melkein tyytyväinen ujon veljensä puolesta.

Zenzelen ja Byronin isosisko Chipo sai ensimmäi-sen lapsensa hyvin nuorena. Myös Chipo on saanut

hiv-tartunnan. Zenzele ei halua lapsia, pikkuveli riittää hänelle. Sen sijaan Zenzele haluaisi sairaanhoitajaksi, sellaiseksi, joka kävi usein äidinkin luona.

Zenzelen kotikylässä järjestöt ja paikallinen kirkko ovat tukeneet vanhempansa menettäneiden lasten selviytymistä järjestämällä heille tilapäistä majoitusta turvakoteihin, etsimällä sijaiskoteja sekä edistämällä lasten koulutusta.

Viime yön Zenzele ja Byron ovat nukkuneet turvako-dissa, jossa tarjotaan aamupalaksi hieman leipää. Päivän he aikovat viettää kadulla etsien erilaisia tapoja hankkia ruokaa tai rahaa. Lapsille etsitään parhaillaan sijaiskotia.

Zenzele haluaa sairaanhoitajaksi

HIV & aidsiin

ei ole parannu

sta

Aids on tappava

sairaus, johon e

i toistaisek-

si ole parannusk

einoa. Ihmisissä

sitä aiheut-

taa retroviruksi

in kuuluva HI-vi

rus eli hiv.

HI-virus voidaan

todeta verestä

vasta-aine- ja

antigeenitesteil

lä.

HI-viruksen kan

taja voi pysyä

jopa vuosia

oireettomana tai h

änellä voi olla y

leisoireita,

kuten laihtumist

a, kuumeilua, pi

tkäaikaista

ripulia, yöhikoil

ua ja poikkeuksellista

väsymystä.

Koska oireet ova

t yleisiä ja mon

esti hyvin

samankaltaisia v

aikkapa influenss

an kanssa, ei

hiviä kantava ih

minen välttämätt

ä edes tiedä

kantavansa virust

a. Vaikka hiv on p

arantumaton,

on kehitetty lää

kkeitä, joilla a

ikaista aidsin

puhkeamista voidaan

ehkäistä ja ihmisten

elinikää pidentä

ä.

Afrikka kärsii eniten Hiv-pandemia vaikuttaa maanosista eniten edel-

leen Afrikkaan. Joissakin Afrikan maissa joka

viidennellä aikuisella on hiv. Monissa rikkaissa teollisuusmaissa ja myös jois-

sakin kehitysmaissa, kuten aiemmin Ugandassa,

HI-viruksen leviäminen on saatu kuriin tiukalla

valistuksella ja seksuaalikasvatuksella.

Hyvän alun jälkeen Ugandassa hiv-tartuntojen

määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut vuodesta

2003 vuoteen 2005. Tähän syynä ovat seksistä

pidättäytymiseen kehottava politiikka ja

kondomien puute.Tartuntojen määrä saadaan laskemaan ainoastaan

jatkuvalla valistuksella, ja siksi hiviä ehkäi-

sevät ohjelmat onkin laadittava pitkiksi aika-

väleiksi.

20

Page 12: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

22 23

Aids syventää epätas

a-arvoa

Euroopan unionilla ja

sen jäsenmailla on tär

keä tiedon

välittäjän rooli niin j

äsenmaissa itsessään k

uin niissä

kehitysyhteistyöohjelm

issa, joita unioni r

ahoittaa

kehitysmaissa.

YK on arvioinut, että jo

pa neljässä maailman maa

ssa joka

toinen 15-vuotiaista p

ojista tulee kuolemaan

aidsiin.

Tilastot osoittavat li

säksi, että hiv-pandem

ia nuortuu

ja naisistuu: vuonna 2

006 kaikista tartunnan

saaneista

48 prosenttia oli naisi

a, mutta Saharan eteläp

uolisessa

Afrikassa luku oli jop

a 59 prosenttia.

Sukupuolten välinen ep

ätasa-arvo kasvattaa n

aisten ja

erityisesti nuorten ty

ttöjen osuutta hiv-tar

tuntojen

saajina: naisilla ei

useinkaan ole mahdo

llisuutta

suojautua tartunnalt

a, koska ehkäisyn käytöstä

päättävät miehet. Ehkä

isyvälineitä ei myösk

ään ole

köyhissä maissa riittä

västi saatavilla, niid

en hinta

voi olla kallis, niit

ä ei osata käyttää t

ai niiden

käyttöä ei hyväksytä.

Afrikassa aids jättää

jälkeensä miljoonia or

poja. Sek-

suaalikasvatus ja kond

omin käyttö auttavat e

hkäisemään

paitsi sukupuolitautej

a ja hiviä myös suurta

inhimil-

listä kärsimystä.

Koulutus vähentää tartunnan riskiä

Myös koulutus vähentää riskiä saada hiv-tartunta

– kouluja käyneet ja ammattia harjoittavat nai-

set ovat yhä harvemmin alttiita tartunnoille.

EU:lla on useita terveydenhuoltoon ja sairauksien

ennaltaehkäisyyn liittyviä sopimuksia ja

strategioita, joissa hivin ennaltaehkäisy on

keskeisessä asemassa. Vaikka usein HIV & aidsista puhuttaessa keskus-

tellaan nimenomaan kehitysmaista, on unionilla

haasteita myös jäsenmaissaan – esimerkiksi Itä-

Euroopan maissa tartuntamäärät ovat kasvaneet.

Tutkimusten mukaan tietoisuus hivistä on

nuorten keskuudessa kaikissa Euroopan unionin

jäsenmaissa heikkoa. Eurooppalaiset nuoret

eivät käy tarpeeksi testeissä. Vain noin joka

kolmas tartunnan saanut eurooppalainen nuori on

tietoinen omasta hiv-statuksestaan.

KondomiKondomi on lateksista tai luonnonkumista valmis-tettu ehkäisyväline, joka on toistaiseksi ainoa, joka oikein käytettynä todella ehkäisee sukupuolitautien ja HI-viruksen leviämistä. Ensimmäiset kondomit tehtiin jo 1400-luvulla, mutta kondomien massatuotanto aloi-tettiin vasta 1840-luvulla.

Kondomia ei saa käyttää sen parasta ennen -päiväyksen jäl-keen, ja se pitää säilyttää suojassa kosteudelta, auringon-valolta, kuumuudelta ja hankaukselta. Nykyään on olemassa sekä miehille että naisille valmistettuja kondomeja.

Nettiin! ec.europa.eu

www.aidstukikeskus.fi

www.unaids.org

Katso julkaisun hiv/aids –

osio:

www.kehys.fi

Lähteetwww.unaids.or

g

www.wikipedia.fi

www.aids.org

ec.europa.eu

Pohdittavaa Mitä on seksuaaliterveys? Mikä siihen vaikuttaa ja miten sitä voitaisiin parantaa?

Kuinka EU:n tulisi mielestäsi vaikuttaa

seksuaaliterveyteen globaalisti?a) Valistamalla kouluissa ......................

b) Tukemalla järjestöjen toimintaa .............

c) Lahjoittamalla kehitysmaihin kondomeja ......

d) Tukemalla kehitysmaiden valtioiden omia

suunnitelmia ja toimia HIV & aidsin

vastaisessa työssä ..........................

23

Page 13: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

24 25

KännykkäTeksti: Viliina Kaikkonen

Kaksi vuotta sitten Saanan elämä muuttui. Hänen molemmat vanhempansa jäivät työttömiksi, kun kaupungissa sijainnut kännykänkuoria valmistanut tehdas lakkautettiin. Syynä oli yrityksen tuotannon siirtyminen Kiinaan. Tehdas oli kaupungin suurin työllistäjä: nyt monta sataa tehtaan työntekijää jäi työttö-mäksi.

Vielä vuodenkaan päästä kumpikaan van-hemmista ei ollut löytänyt uutta työtä. Eivätkä toiveet työn löytymisestä kotikaupungista olleet suuret, kun ympärillä oli kymmeniä muitakin työnhakijoita.

Ainoa vaihtoehto oli muuttaa pois, lähemmäs pääkau-punkiseutua, jossa olisi parempi mahdollisuus työllistyä.

Saana ei sitä olisi halunnut: vanhaan kotikau-punkiin jäivät kaikki ystävät sekä tutut paikat, joissa hän oli viettänyt koko ikänsä.

Nykyään Saanan kännykkä valmistetaan koko-naan Kiinassa. Yhä useammat länsimaiset yritykset siirtävät tuotantonsa Kiinaan tai mui-hin halvan tuotannon maihin. Näissä maissa yritysten ei tarvitse huolehtia EU:n tiukoista

ympäristövaatimuksista, joita sen rajojen sisällä on noudatettava, ja työntekijöille pitää maksaa vain murto-osa siitä, mitä Euroopassa vaaditaan.

Saanan elämänmuutos

24

Page 14: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

26 27

Kiinan kiire Kiina on yksi maailman saastuttavimmista maista: tällä hetkellä se kuluttaa jopa 14,3 prosenttia maailman ener-giasta ja on noussut Yhdysvaltojen ohitse maailman suu-rimmaksi hiilidioksidipäästöjen tuottajaksi vuonna 2007.

Yksi syy tähän on Kiinan nopea teollistuminen: teolli-suusmaiden sijoittaessa Kiinaan ja maan oman teollisuu-den kasvaessa ei ympäristön saastumiseen ja sen muka-naan tuomiin ongelmiin ole ehditty puuttua. Kiina on kuitenkin viime vuosina asettanut omia tavoitteitaan

energiatehokkuuden lisää-miseksi ja päästöjen vähen-tämiseksi.

Kehitysmailla ei usein ole poliittista tahtoa tai mah-dollisuuksia tiukentaa omia ja ulkomaisia yrityk-siä koskevia lakejaan, sillä yritysten maksamat verot ja tuotot ovat ensisijaisia.

Kiinan virallinen kanta on myös ollut, että päävastuu ilmastonmuutoksesta on pidempään saastuttaneilla teol-lisuusmailla. Kiina on vedonnut siihen, että sen päästöt henkeä kohden ovat selvästi alhaisemmat kuin monissa teollisuusmaissa.

Kioton pöytäkirja on kansainvälinen sopimus, johon myös EU on sitoutunut: sopimuksen tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja näin hillitä ilmas-tonmuutosta.

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen, se ei katso valti-oiden rajoja. EU:n sisäisesti sopimat tavoitteet eivät yksin auta, jos samaan aikaan päästöt muualla kasvavat.

Kioton pöytäkirjaSuomi ratifioi pöytäkirjan muiden EU:n jäsenmaiden mukana vuonna 2002. Pöytäkirjan ratifioineet teolli-suusmaat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaa-supäästöjään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä.

Kiotossa perustettiin puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM), jossa rikkaat maat tukevat päästöjä vähentäviä hankkeita kehitysmaissa ja saavat vastineeksi kasvattaa omia päästökiintiöitään.

Kehitysmaat myyvät päästökiintiötodistuksia saastutta-valle teollisuudelle esimerkiksi Suomeen. Valtaosa nykyi-sestä päästökaupasta käydään Euroopassa. Vuonna 2006 päästömarkkinakaupoissa liikkui kaikkiaan 22 miljardia euroa.

Suomen velvoitteena EU:n jäsenmaana on pitää kasvi-huonekaasujen päästöt vuosina 2008–2012 keskimäärin vuoden 1990 tasolla.

Kioton sopimus ei yksin ratkaise maapallon ilmasto-ongelmia, mutta se on yksi askel parempaan.

Ekologinen jalanjälki ja tiekarttaJoulukuussa 2007 yli 190 maata ja arviolta 10 000 ihmistä kokoontui YK:n ilmastokokoukseen Balille. Järjestäjien mukaan heistä syntyi päästöinä noin 47 000 tonnia ilmakehän otsonia tuhoavaa hiilidioksidia.

Tämä määrä vastaa arviolta samaa, kuin jos yli 100 000 autoa ajaisi pääkaupungista Utsjoelle ja takaisin Helsin-kiin. Indonesia tarjosi kokoukseen osallistuneiden käyt-töön polkupyöriä ja istutti 79 miljoonaa puuta sitomaan kokouksen aiheuttamia päästöjä.

Balin kokouksessa 188 valtiota sitoutui aloittamaan kah-den vuoden neuvottelut uudesta globaalista ilmastoso-pimuksesta, joka on määrä allekirjoittaa Kööpenhami-nassa joulukuussa 2009. Maailman maat olivat Balilla yhtä mieltä siitä, että päästöjä tulee vähentää. Aikataulu on tiukka ja vaatii vahvaa poliittista tahtoa.

Testaa ekologinen jalanjälkesi www.earthday.net/Footprint/index.aspwww.carbonfootprint.com

Kiina-ilmiöKiina-ilmiö tarkoittaa länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtymistä Kiinaan ja muihin halvan tuotannon maihin korkean verotuksen ja työvoimakus-tannusten vuoksi.

Kiina-ilmiö edesauttaa kehitysmaiden kehittymistä, sillä yritykset tuovat niille verotuloja sekä uusia työpaikkoja. Toisaalta useat kehitysmaihin siirtyneet yritykset eivät kunnioita ihmisoikeuksia tai ympäristöä ja näin lisäävät epätasa-arvoa sekä kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Kun tehtaat muuttavat halvan tuotannon maihin, on län-simailla edessään uusi haaste: kuinka luoda uusia työpaik-koja menetettyjen tilalle.

KasvihuonekaasutKasvihuonekaasut estävät maanpinnasta tulevaa lämpösä-teilyä karkaamasta avaruuteen. Tästä aiheutuu kasvihuo-neilmiö. Tärkein näistä kasvihuonekaasuista on vesi-höyry, mutta siihen ei ihmisten toiminta suoraan vaikuta. Merkittävimmät ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaa-sut ovat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja fluorikaa-sut. Näiden päästöjä pyritään leikkaamaan Kioton pöy-täkirjan avulla.

HiilidioksidiHiilidioksidi on määrältään merkittävin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. Suurin ihmiskunnan tuottama hiilidioksidin lähde on fossiilisten polttoainei-den käyttö energiantuotannossa ja liikenteessä. Hiilidi-oksidi on ilmakehän viidenneksi runsain aine. Sen pitoi-suus on kasvanut kolmanneksen verrattuna esiteolliseen aikaan. Hiilidioksidi viipyy ilmakehässä 50-200 vuotta.

Lähde: http://www.ilmastonmuutos.info/fi/cfmldocs/index.cfm

Lumi tuli tänä vuonnakin vasta helmikuussa.

Jouluaattonakin taivas viskoi räntää, valkeasta

joulusta ei ollut tietoakaan. Ilmasto lämpenee, eikä sitä

voi olla huomaamatta.

26 27

Page 15: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

28 29

Kohtalokkaat kaksi ja puoli astettaYK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin mukaan kah-den ja puolen asteen lämpeneminen tuhoaa suuren osan Amazonin sademetsistä, johtaa useiden eläin- ja kas-vilajien häviämiseen ja inhimillistä kärsimystä aiheut- tavaan vesipulaan.

Pieniä tekoja ympäristön hyväksiKierrätys: viemällä vanha kännykkä keräyspisteeseen tai vanhat vaatteet kirpputorille voidaan niiden valmista-miseen käytetyt luonnonvarat käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi.

Jätteiden lajittelu: lajittelemalla kotona syntyneet jät-teet voidaan suuri osa niistä käyttää uudelleen hyödyksi, eivätkä kaatopaikat täyty turhasta, kierrätettävissä olevasta jätteestä.

Kotimaisten tuotteiden suosiminen: tuotteiden lennät-täminen Suomeen aiheuttaa turhia hiilidioksidipäästöjä. Ostamalla lähellä tuotettuja vaatteita, tavaroita ja ruoka-aineita pysyvät kuljetuksesta aiheutuneet hiilidioksidi-päästöt kurissa.

Laadun suosiminen: on ekologisempaa ostaa laadukasta ja vähän kalliimpaa kuin halpaa ja huonolaatuista.

Yksityisautoilun vähentäminen: käveleminen, pyöräily tai julkisen liikenteen käyttö ovat helppoja ja ympäristö-ystävällisiä vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

Ympäristömerkki kertoo kuluttajalle, että kyseinen tuote kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin muut vastaavat tuotteet. Viranomaisten valvomia, ja siksi varmasti luo-tettavia, ympäristömerkkejä ovat Pohjoismainen ympäris-tömerkki, EU:n ympäristömerkki, EU:n energiamerkki ja luomumerkki.

Pohdittavaa Balin ympäristökokoukseen matkusti

Suomesta 40 henkilön valtuuskunta.

Kuinka paljon tämä matka tuotti

hiilidioksidipäästojä? Kuinka monta

puuta täytyisi Suomessa istuttaa

imemään suomalaisen valtuuskunnan

matkan aiheuttamat päästöt?Laske oman kulutuksesi ja

hyvinvointisi indeksi osoitteessa

http://www.happyplanetindex.org/

Nettiin!fi.wikipe

dia.org/wiki/Kio

ton_sopimus

fi.wikipedia.org/

wiki/Ilmastonmuu

tos

www.ymparisto.fi

www.ilmasto.org

www.globalisaati

o.net

www.wwf.fi

www.luontoon.fi

www.sll.fi

www.climatechang

e.eu.com

www.greenfacts.o

rg

www.worldwaterda

y.org

ec.europa.eu/env

ironment

www.kuluttajavir

asto.fi

www.ilmastonmuut

os.info

28 29

Page 16: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

30 31

EU:n perussopimusuudistusEuroopan unionin 27 jäsenmaata allekirjoittivat Lissabonissa 13.12.2007 sopimuksen, jonka tarkoituksena oli uudistaa aiempia EU:n perussopimuksia. Päämääränä oli ajanmukaistaa EU:n toimielimiä ja parantaa sen työskentelymenetelmiä.

Jotta sopimus tulisi voimaan, se tuli vielä erikseen ratifioida kaikissa jäsen-maissa. Irlannissa ratifioinnin suorit-tamiseksi järjestettiin keväällä 2008 kansanäänestys. EU:n ja Irlannin johdon yllätykseksi äänestäjät äänes-tivät sopimusta vastaan.

Enemmistö EU:n jäsenmaista on ratifioinut sopimuksen. EU:n tavoitteena oli, että sopi-musuudistus olisi astunut voimaan ennen vuoden 2009 kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleja.

Euroopan parlamenttiEuroopan parlamentin 785 jäsentä valitaan viiden vuo-len välein vaaleilla unionin jäsenmaista. Vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa parlamenttiin valitaan enää 750 jäsentä, joista 13 on Suomesta.

Parlamentti

• säätää lakeja yhdessä neuvoston kanssa

• päättää unionin rahankäytöstä yhdessä neuvoston kanssa

• valvoo komission toimintaa

Euroopan unionin neuvostoNeuvosto on unionin pääasiallinen päätöksentekoelin. Euroopan unionin neuvosto koostuu jäsenvaltioiden hal-litusten ministereistä. Sen kokoonpanon määrää päätettävä asia, joten sen kokouksiin osallistuu aina Suomen hallituk-sesta kyseisestä asiasta vastaava ministeri. Merkittävimmät päätökset tekee Eurooppa-neuvosto, jonka muodostavat jäsenvaltioiden johtajat ja komission edustaja.

Neuvoston puheenjohtajuus kiertää kuuden kuukauden välein unionin jäsenvaltiolta toiselle. Mikäli EU:n perus-sopimusuudistus toteutuu, unionille tulee presidentti eli Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja, jonka EU-maiden johtajat valitsevat kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tämän lisäksi hänet voitaisiin valita jatkokau-delle kerran. Presidentti johtaisi puhetta huippukokouk-sissa ja edustaisi unionia ulkomailla.

Mikä eu?

30

Page 17: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

32 33

Sopimusuudistus toisi myös EU:n korkean edustajan viran, jolle keskitetään EU:n ulkosuhteiden hoito. Hän saisi hoitaakseen nykyisen ulkopoliittisen edustajan työt.

Korkea edustaja johtaisi puhetta EU:n päättäessä ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan. Hän olisi myös komission varapuheenjohtaja, eli hän edustaisi sekä unionia että sen jäsenmaita.

Kiertävä puheenjohtajuus säilyisi sopimusuudistuksessa muissa kuin Eurooppa-neuvostossa ja ulkosuhdeasioissa. Uudistuksen myötä siirryttäisiin kolmen jäsenmaan muo-dostamaan ryhmäpuheenjohtajuuteen. Kolmen maan ryhmä jakaisi puheenjohtajan tehtävät 18 kuukauden ajan. Suomi jakaisi puheenjohtajuuden vuonna 2020 ja vuo-den 2021 alkupuoliskolla Romanian ja Itävallan kanssa.

Neuvosto

• säätää lakeja yhdessä parlamentin kanssa• päättää unionin rahankäytöstä yhdessä parlamentin kanssa• asettaa yhteiset tavoitteet jäsenvaltioiden talouspolitiikalle• määrittää ja toteuttaa unionin yhteistä

ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa• tekee kansainvälisiä sopimuksia unionin ulkopuolisten valtioiden

tai kansainvälisten järjestöjen välillä• asettaa päämäärät jäsenvaltioiden yhteistyölle poliisi- ja

oikeudellisessa yhteistyössä

Euroopan komissioKomissiossa unionin etua valvoo viisi vuotta kerrallaan yksi komissaari kustakin jäsenmaasta. Komissio on poliit-tisesti vastuussa parlamentille, jolla on valtuudet erottaa komissio antamalla sille epäluottamuslause.

Parlamentti myös hyväksyy tai hylkää jäsenmaiden aset-tamat komissaariehdokkaat. Lisäksi mahdollisen sopi-musuudistuksen myötä neuvoston tulisi ehdokasta nime-tessään ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalit voittaneen poliittisen ryhmän poliittinen tausta.

Mahdollisesti vuoden 2014 jäl-keen salkut kiertävät jäsen-maiden kesken tasapuoli-sesti. Kaikki jäsenvaltiot ovat tulevaisuudessa vuorollaan kolmanneksen ajasta ilman omaa komissaaria eli joka kolmannen komission toi-mikauden.

Komissio• tekee lainsäädäntöaloitteita parlamentille ja neuvostolle• vastaa parlamentin ja neuvoston säätämien linjausten

täytäntöönpanosta• hallinnoi unionin talousarvioita ja toimintaohjelmia valvoo

unionin lainsäädännön ja perussopimusten noudattamista• edustaa unionia kansainvälisissä yhteyksissä

Alueiden komiteaAlueiden komitea tarjoaa paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin unionin pää-töksenteossa. Komissio ja neuvosto ovat velvollisia pyytä-mään alueiden komitealta lausuntoa, kun tehdään uusia ehdotuksia, joilla on alueellinen tai paikallinen ulottuvuus.

Talous- ja sosiaalikomiteaTalous- ja sosiaalikomitea tarjoaa talous- ja yhteiskun-taelämän eri alojen edustajille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin unionin päätöksenteossa.

Kansalliset parlamentitMikäli unionin sopimusuudistus toteutuu, eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa unionin päätöksentekoon vah-vistuisi. Tällöin kansalliset parlamentit voisivat asettaa komission ajaman uudistuksen kyseenalaiseksi, jos asiasta päättäminen niiden mielestä kuuluu jäsenmaille. Tämän kansallisten parlamenttien niin sanotun punaisen kor-tin käyttäminen vaatisi taakseen yli puolet EU:n kansan-edustuslaitoksista.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuinEuroopan yhteisöjen tuomioistuin huolehtii, että yhtei-sön oikeutta sovelletaan ja tulkitaan yhdenmukaisesti. Tuomioistuin ratkaisee yhteisön toimielinten ja jäsen-valtioiden välisiä riitoja sekä antaa ennakkoratkaisuja yhteisön oikeuden tulkinnasta. Tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. Tuomarit nimite-tään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Euroopan tilintarkastustuomioistuinEuroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa Euroopan unionin varojen käyttöä sekä arvioi tarkastuksen perus-teella, kuinka unionin toimielimet toteuttavat tehtäviään.

Euroopan keskuspankkiEuroopan keskuspankin perustehtäviä ovat euroalueen rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen, valuut-taoperaatioiden suorittaminen, jäsenvaltioiden virallis-ten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito sekä maksu-järjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen.

Euroopan oikeusasiamiesEuroopan oikeusasiamies tutkii kanteluita hallinnollisista epäkohdista Euroopan unionin toimielimissä ja laitoksissa. Oikeusasiamiehen tutkimukset perustuvat yleensä kante-luihin, mutta hän voi käynnistää tutkimuksia myös omasta aloitteestaan. Kanteluita voivat tehdä sekä kansalaiset että liikeyritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden rekiste-röity kotipaikka on Euroopan unionin alueella.

Euroopan tietosuojavaltuutettu Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on varmistaa, että kaikki EU:n elimet kunnioittavat ihmisten oikeutta yksityisyyteen, kun ne käsittelevät henkilötietoja. Tieto-suojavaltuutetulle voi valittaa tapauksissa, joissa EU:n elin on rikkonut oikeutta yksityisyyteen käyttämällä henkilö-tietoja väärin.

Page 18: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

34 35

Nettiin!http://europa.eu/euinyourcountry/index_fi.htmwww.europarl.europa.euhttp://consilium.europa.euhttp://ec.europa.eu/index_fi.htmwww.curia.europa.euhttp://ec.europa.eu/index_fi.htm > EU:n politiikat, Ulko-suhteet > Kehitysyhteistyö ja kehitysmaat

Käytä oiKeuKsiasi ja vaiKutaOsallistu Euroopan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun:http://europa.eu > Euroopan unionin portaali, valitse pika-linkeistä Debate Europe

KesKustele europarlamenttiedustajasi Kanssa verKossa:www.europarl.europa.eu >suomi > parlamentti

HanKi lisää tietoa ja osallistu euroopan nuoriso-parlamentin toimintaan:www.eypej.org

osallistu joKa Kesä perusoiKeuKsista järjestettävään nuorille tarKoitettuun taideKilpailuun.Kilpailutöiden määräaiKa on loKaKuun lopulla.http://ec.europa.eu/justice_home/news/intro/news_in-tro_en.htm

soita ilmaiseen europe direct –puHelinpalveluun KaiKKialta eu:sta00 800 6 7 8 9 10 11

läHetä yKsityisKoHtaisia KysymyKsiä tai KysymyKsiä eriKoisaloja KosKettavista aiHeistawww.europedirect.europa.eu

tee Kansalaisten eu-toimia KosKeva Kannanotto ja vie/läHetä se euroopan Komission suomen edustustoonPohjoisesplanadi 3100100 Helsinkip. +358 +(0)9 +622 65 44http://ec.europa.eu/finlandSähköposti: [email protected]

vieraile läHimmässä eurotietoKesKuKsessa tai europe direct –tiedotustoimipisteessä HaKemassa tai Kysymässä lisää tietoa. tarKemmat yHteystiedot löytyvät täältä:http://europedirect.europa.eu

KesKustele muiden euroopan Kansalaisten Kanssa sinulle tärKeistä aiHeista:http://europa.eu/debateeurope

ota selvää oiKeuKsistasi eu-Kansalaisenahttp://ec.europa.eu/citizensrights

osallistu KuulemismenettelyiHin esimerKiKsi ilmaisemalla mielipiteesi lomaKKeilla verKossahttp://ec.europa.eu/yourvoice

ota selvääEuroopassa järjestetään vuosittain Nuorten kehitysyhteistyö-palkinto –niminen kilpailu.

Oppaan teosta opin…Jannika: Että asiat eivät ole mustavalkoisia, että joku asia olisi

pelkästään huono tai hyvä.

Saara: Tiedonhaku voi olla tosi haasteellista. Ihmiset eivät aina

vastaa puheluihin eivätkä sähköposteihin. Kun en saanut tietoa,

marssin lopulta Kemianliittoon ja sanoin, että haluan tavata jon-

kun, joka tietää puuvillasta. Sain kuulla, että ei kuulemma ole

soveliasta marssia paikalle kesken lounastunnin.

J-P: Opin lisää siitä, kuinka EU-rakenteet heijastuvat suoraan

ihmisten arkeen Euroopassa ja kaukana EU:n ulkopuolella.

Viliina: Tajusin, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen, esimerkiksi

tehdas, joka saastuttaa luontoa voi polkea myös työntekijöiden

ihmisoikeuksia.

Sini: Hienointa oli se, että sai työskennellä erilaisten ihmisten

kanssa ja huomata, miten heidän kanssaan pystyy saamaan aikai-

seksi sellaisen hengen, ettei taustalla ja iällä ole oikeastaan mitään

merkitystä.

Vaikuttaminen ja kuluttaminen…J-P: Kulutan mahdollisimman vähän. Sen sijaan, että ostaisin

vaikka viihde-elektroniikka käyn kavereiden kanssa kahvilla, ja

valitsen tietenkin reilun kaupan kahvia.

Viliina: Vaikuttamisen ei tarvitse olla vaikeaa ja aikaa vievää, se

voi olla vaikka keskustelua. Sekä tahtomattaan että tarkoituksel-

lisesti tulee vaikuttaneeksi kavereihin ja perheeseen ihan vain

keskustelemalla.

Saara: Oppaan tekemisen jälkeen katson entistä tarkemmin, mitä

ostan. Reilun kaupan tuotteita löytyy paljon, eikä ne aina ole kal-

liitakaan. Esimerkiksi reilun kaupan ja tavallisen banaanin hin-

taero on pari senttiä.

Sini: Vaikuttaminen kaikin tavoin, aina ostovalinnoista puo-

lueissa toimimiseen on arvokasta. Itse tavalla ei ole niin paljon

merkitystä.

Jannika: Seuraan, mitä maailmalla tapahtuu ja vaikutan toimi-

malla Planin Lastenhallituksessa.

Olen aktiivinen koska…J-P: Yläasteella tajusin, että ei tarvitse olla pohjalla ja ottaa kaik-

kea vastaan, vaan voi myös vähän kapinoida, ei kiviä nakkele-

malla vaan vaikuttamalla rakenteiden myötä. Sitä kautta lähdin

mukaan eri järjestöihin.

Saara: Kiinnostus kehitysmaihin heräsi Gambian matkalla.

Siellä näin, mitä kehitysmaiden arki on. Matkan jälkeen rupe-

sin kyseenalaistamaan omia arvojani ja sitä, miten vähissä ihmis-

ten välinen kanssakäyminen on, kun materialismi on vallassa.

Jannika: Pidän lapsista ja kun tulin tietoiseksi siitä, että kaikilla

lapsilla maailmassa ei asiat ole hyvin, halusin toimia tilanteen

parantamiseksi ja liityin Planin Lastenhallitukseen.

EU ja miten sitä parantaisin…Saara: EU on monimutkainen, pilviä hipova organisaatio. Voi

vaikuttaa, että sillä ei ole muuta käytännön merkitystä, kuin että

suomalaiset valittavat, että eivät saa tarpeeksi maataloustukea. EU

kuitenkin vaikuttaa konkreettisesti meihin kaikkiin. Haluaisin,

että EU-päättäjät menisivät tavallisten ihmisten luokse, ihmis-

ten joiden elämään heidän tekemänsä päätökset vaikuttavat. Yksi

päätös voi johtaa useiden ihmisten elintason romahtamiseen.

J-P: Minulle EU on kaunis johtopäätös siitä, mitä Euroopassa

on tehty kahden maailmansodan jälkeen, kun todettiin, että

eurooppalaisilla on parempaakin tekemistä kuin tappaa toisiaan

sen takia, että saadaan siirrettyä jotain rajapyykkiä. EU on rau-

han ja yhteistyön projekti, jota tulee kehittää, jotta se olisi toi-

mivampi ja helpompi ymmärtää.

Page 19: sisällysluettelo PAPERI - globaalikoulu€¦ · Näin jää paperia käyttävien yritysten ja yksityisten kuluttajien vastuulle päättää siitä, mistä ja miten metsää eri puolilla

Jos EU olisi eläin, se olisi…Sini: Elefantti. Raskas ja siksi toisinaan hidas liikkumaan eteenpäin. Kuitenkin yksi maapallon suurimmista nisäkkäistä – ja siksi sitä ei voi ohittaa.

Saara: Monipäinen koira, joka haukkuu paljon ja pureekin välillä, mutta osaa myös heltyä. Koiran voi myös kouluttaa!

Viliina: Minusta EU on ihan hyvä juttu, ei ihan noin pahis!

J-P: Iso valas. Harvinainen, vanha, vähän vaikeasti ymmärrettävä, mutta silti sympaattinen olento. Valas on myös riippuvainen monesta eri tasosta selviyty-äkseen samalla lailla kuten EU on riippuvainen kansalaisista ja jäsenvaltioista.

Jannika: Mustekala, moniulotteinen, mutta samalla yhtenäinen. Sekä mustekalalla että EU:lla on yhtenäinen keskus ja monia erillisiä lonkeroita.