SISÄLTÖ

SAATTEEKSI

1. TOIMINTAMME KIVIJALKA ............................................................................................................................... 2

1.1 ARVOPERUSTA .................................................................................................................................................. 21.2 KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄ................................................................................................................................. 31.3 TOIMINTA-AJATUS ............................................................................................................................................. 3

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ ...................................................................................................................................... 4

Lähiympäristön kuvaus ..................................................................................................................................... 4Toimintayksikön kuvaus ................................................................................................................................... 4Henkilöstö .......................................................................................................................................................... 5Lapsen toimintaympäristö ................................................................................................................................ 5

3. KEULALLE OMINAINEN TAPA TOIMIA .......................................................................................................... 7

4. KASVATUSKUMPPANUUS ............................................................................................................................... 8

5. VARHAISKASVATUS KEULASSA ................................................................................................................... 8

5.1. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS .................................................................................... 85.2. KIELEN MERKITYS............................................................................................................................................115.3. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET ...................................................................................................125.4. TOIMINNALLISET SISÄLLÖT ..............................................................................................................................13

Leikkiminen.......................................................................................................................................................13Liikkuminen.......................................................................................................................................................15Tutkiminen ........................................................................................................................................................17Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen .........................................................................................................18Musiikki .............................................................................................................................................................19Kuvataide ..........................................................................................................................................................20Kädentaidot ......................................................................................................................................................22

5.5. TIEDOLLISET SISÄLLÖT ....................................................................................................................................23Matematiikka ....................................................................................................................................................23Ympäristö- ja luonnontieto...............................................................................................................................25Uskonto, katsomus ja etiikka...........................................................................................................................27

6. ESIOPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT .......................................................................28

6.1 TAVOITTEET .....................................................................................................................................................286.2 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT .................................................................................................................296.3 SISÄLTÖALUEET ...............................................................................................................................................306.4 YHTEISTYÖMUODOT .........................................................................................................................................306.5 ARVIOINTI.........................................................................................................................................................31

7. LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA ...................................................................................32

8. KEULAN HUOLTOTIIMI ....................................................................................................................................34

9. YHTEISTYÖMUODOT........................................................................................................................................35

10. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN .....................................................................................................................36

KIRJALLISUUSLUETTELO

LIITTEET

2

1. TOIMINTAMME KIVIJALKA

1.1 Arvoperusta

Keulassa ajattelemme, että avoimuus, oikeudenmukaisuus, luottamus ja inhi-

millisyys ovat avain onnistuneeseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kans-

sa. Hyvä työilmapiiri, huumori ja korkea ammattietiikka ovat arvoja, joista em-

me halua luopua. Päämääränämme on kohdella lapsia oikeudenmukaisesti,

kunnioittavasti ja kannustaen. Annamme tilaa myös lapsen omille kysymyksille

ja vastauksille arvostaen niitä. Mielestämme lapsen tulee saada olla turvalli-

sesti lapsi. Turvallisuus syntyy siitä, että kaikki aikuiset ovat kasvattajina joh-

donmukaisia ja ottavat yhteisesti vastuun Keulan lapsista.

Tuija Terävä 2007

3

1.2 Kasvatuksen päämäärä

Tavoitteenamme on elämäniloinen ja sosiaalinen lapsi, jolla on hyvät tavat,

omatoimisuutta ja aloitteellisuutta, sekä terve itsetunto. Tuemme lapsen per-

soonallisuuden tervettä kehitystä ja hänen yksilöllisyyttään. Haluamme, että

lapsi oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja kykyjensä mukaan ottamaan vas-

tuun siitä.

1.3 Toiminta-ajatus

Annamme lasta kannustavaa varhaiskasvatusta ja

esiopetusta, jossa huomioidaan leikin merkitys ja arjen

arvokkuus. Arvostamme hyviä tapoja, huumoria ja

avointa vuorovaikutusta lasten, vanhempien ja

henkilökunnan kesken.

Lapsia kannustavan kasvatuksen mottona Keulassa on ”pitää yllä toivon ki-

pinää” aina ja joka tilanteessa. Arvokkaalla arjella tarkoitamme sitä, että pi-

dämme ensiarvoisen tärkeänä lapsen arkista toimintaa, jossa leikki ja perus-

toiminnot (pukeutuminen, riisuutuminen, ruokailu, lepo, ulkoilu jne.) vuorotte-

levat. Toisaalta tartumme myös lapsen arjessa ”hetkeen”, jossa mahdollistuvat

läheisyys, kahdenkeskinen vuorovaikutus sekä oivalliset oppimisen kokemuk-

set.

Avoin vuorovaikutus perheiden kanssa syntyy muun muassa työntekijöiden

arvostavasta suhtautumisesta perheisiin sekä siitä, että henkilökunta pitää jo-

kaista yhteistyö- ja vuorovaikutustilannetta merkityksellisenä.

4

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Toimintaympäristöllä tarkoitamme fyysistä ja sosiaalista ympäristöä, jonka

muodostavat ulko- ja sisätilat, lapsen ihmissuhdeverkosto sekä päiväkodin

tunneilmasto.

Lähiympäristön kuvaus1981 perustettu päiväkoti Keula sijaitsee rauhallisella Rastilan pientaloalueella

suuren pihan ympäröimänä. Vaikka pientaloalue on säilynyt vuosikymmenet

varsin samanlaisena yhä pienentyviä tontteja ja tiiviimpää rakentamista lukuun

ottamatta, on moni vuosaarelainen kokenut lähiympäristössään valtaisan

muutoksen. Entisestä, Helsingin itäisessä perukassa olevasta lähiöstä on

kasvanut kansainvälinen, kymmeniä tuhansia asukkaita ja kymmeniä kansalli-

suuksia sisältävä asuinalue. Tämän päivän vuosaarelaislapsi kasvaa moni-

kulttuurisessa, virikkeellisessä ja kauniissa ympäristössä. Vuosaaren palvelut

ovat huippuluokkaa ja runsaasta rakentamisesta huolimatta luonto ja meri

ovat yhä lähellä. Päiväkodin takana on uusi viihtyisä Keulapuisto, mikä vä-

lineineen tarjoaa vaihtelua oman pihan leluihin. Metsä alkaa puiston takaa ja

meren rantaan jaksavat pienetkin retkeillä. Myös mm. kirjasto, leikkipuistot,

uimahalli ja lähikoulut ovat kaikki kävelymatkan päässä. Metro vie pidemmille

retkille Helsingin keskustaan kahdessakymmenessä minuutissa.

Toimintayksikön kuvausKeula on yli sadan lapsen talo, joka on jaettu viiteen kotipesäalueeseen.

Merikotkat ja TuulihaukatPeipot, Hippiäiset sekä Allit (kerho) ja Pikkutyllit (osapäiväryhmä)Pääskyt ja SatakieletSilkkiuikutJoutsenet (erityisryhmä)

Alueellamme Keula tunnetaan toimintatavat vakiinnuttaneena turvallisena päi-

vähoitoyksikkönä, jossa pysyvä henkilöstö tuntee ympäröivän yhteisön ja mo-

net alueen asukkaista. On suuri haaste pyrkiä säilyttämään ja yhä paranta-

maan saavutettua luottamusta.

5

HenkilöstöPäiväkodin omaa henkilöstöä on n.22-25 henkilöä riippuen erityisavustajien

tarpeesta. Meillä työskentelee erityislastentarhanopettajia, lastentarhanopetta-

jia, lastenhoitajia, erityisavustajia ja päiväkotiapulainen. Keittiössä työskente-

levät Palmian työntekijät. Henkilöstön yhteisen näkemyksen löytyminen on

ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme toteuttaa tavoitteiden mukaista varhais-

kasvatusta ja laadukasta palvelua perheille.

Lapsen toimintaympäristö

Päiväkoti Keula on peruskorjattu v.2013. Remontissa tilaratkaisut muutettiin

täysin ja saimme samalla lisää neliöitä entisestä talonmiehen asunnosta.

Samassa yhteydessä toteutettiin aiemmin tehty pihasuunnitelma. Nyt Keulan

piha toimii iltaisin ja viikonloppuisin alueen lähiliikuntapaikkana.

Ulkotilat

Päiväkoti Keulan takana sijaitseva metsä on meille tärkeä. Se tarjoaa moni-

puoliset mahdollisuudet leikkiin, liikuntaan, retkiin ja luonnon tutkimiseen. Met-

sässä kulkeminen on osa jokaisen lapsiryhmämme arkea. Sieltä löydämme

materiaalia moniin askartelu- ja taideprojekteihin. Jo pelkkä metsässä olemi-

nen antaa lapselle elämyksiä. Rakentamaton ympäristö rauhoittaa ja antaa ti-

laa mielikuvitukselle.

Päiväkotimme piha-alue on poikkeuksellisen suuri ja maastoltaan vaihteleva.

Alue jakautuu kolmeen osaan. Alle 3-vuotiailla on pienten lasten tarpeet huo-

mioiva piha. Yli 3-vuotiaiden pihalla on oma alue kiipeilylle, ulkopeleille, hiek-

kaleikille, pyöräilylle ja keinuille. Pihalla on myös monipuolisessa käytössä

oleva esiintymislava katsomoineen. Pihaa reunustaa kukkula ja pensaikko,

jonne lapset voivat vetäytyä rauhassa omiin mielikuvitusleikkeihinsä. Talvisin

pihalla hiihdetään, lumilautaillaan ja pulkkaillaan. Piha-alueen kolmas osa on

puutarhamainen takapiha marjapensaineen.

6

Sisätilat

Päiväkoti Keula on tiloiltaan viihtyisä ja kodinomainen talo. Tavoitteemme on

järjestää tilat niin, että ne tarjoavat riittävästi houkutuksia monipuoliseen toi-

mintaan ja leikkiin. Hyvä toimintaympäristö ja selkeät säännöt tukevat lapsen

itseohjautuvuutta. Hyvä järjestys tukee oppimista. Siksi pidämme tavaroilla

omat selkeät paikkansa.

Jokaisen lapsiryhmän omissa tiloissa on työskentely/ruokailuhuone, le-

po/leikkihuone, eteinen ja WC-tilat, sekä pieniä sopukoita, jotka voivat virittää

lapsen mielikuvituksen vinhaan lentoon. Kaikkien ryhmien yhteisiä tiloja ovat

sali, savihuone, kotileikki ja uimahuone. Niiden käyttöä vuorotellaan. Tiloja

muunnellaan tarvittaessa käsiteltävän aiheen mukaan.

Kaikissa ryhmissä on runsaasti omia välineitä ja leluja, jotka innostavat oma-

ehtoiseen toimintaan. Lapsi tietää, mitä valinnan mahdollisuuksia hänellä on.

Hän tietää, mistä löytää tarvitsemansa materiaalit ja välineet ja ymmärtää nii-

den käyttötarkoituksen. Esim. piirustus-, muovailu- ja askartelutarvikkeita on

aina saatavilla. Välillä esillä on käsiteltävään asiaan liittyvää materiaalia ja kir-

joja, esim. luontoon tai draamaan liittyen. Lasten kanssa sovitaan, että tava-

roista pidetään hyvää huolta ja ne palautetaan omille paikoilleen. Päiväkotiin

on hankittu vuosien mittaan hyvä musiikki- ja liikuntavälineistö. Osa niistä on

lasten vapaassa käytössä. Yhteisiä kirjoja on ”kirjastossamme” runsaasti.

Isompien lasten ryhmissä on tietokone. Hyvän tietokoneohjelman avulla lapsi

oppii monipuolisesti ja leikinomaisesti erilaisia tietoja ja taitoja.

Tunneilmasto ja ihmissuhdeverkosto

Hyvässä toimintaympäristössä lapsi tuntee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi.

Aikuisten tehtävä on luoda lämmin ilmapiiri, jossa lapsi voi turvallisesti kasvaa

ja kehittyä. Päiväkodin hyvä tunneilmasto on mielestämme tärkein toimin-

taympäristön laatuun vaikuttava tekijä. Arvostamme lapsen ja aikuisen välistä

lämmintä ja luontevaa vuorovaikutusta, jossa lapsi tulee aidosti kuulluksi.

Toimiva vuorovaikutus aikuisten kesken puolestaan antaa hyvän pohjan ja

mallin lapsen omille vuorovaikutustaidoille.

7

3. KEULALLE OMINAINEN TAPA TOIMIA

Olemme koonneet henkilökunnan yhteisesti sovitut toimintatavat ja ohjeet

Keulan kansioksi. Pysyvä ja työhön sitoutunut henkilökunta on helpottanut yh-

teisen toimintakulttuurin kehittymistä. Täällä puhutaan, nauretaan ja syödään

paljon. Vietämme vuoden aikana useita juhlia, jotka ilahduttavat ja piristävät

arkeamme. Olemme laatineet vuoden aikana toistuvista tapahtumista ja juhlis-

ta vuosikellon.

Ajattelutavan muutos luo myönteisen hengen työhömme Tuija Terävä 2007

Kuuntelemme lasta ja ohjaamme kannustavasti unohtamatta selkeitä, lapselle

turvaa antavia rajoja. Keulassa lapsi toimii ja oppii vuorovaikutuksessa aikui-

sen, toisten lasten sekä ympäristön kanssa. Kasvattajina haluamme olla herk-

kiä lapsen tarpeille ja kiinnostuksen kohteille. Tarjoamme lapsille lisää ainek-

sia sekä haasteita ajatteluun ja toimintaan. Arvostamme vanhempia kohtaa-

malla heidät rehellisesti ja avoimesti.

8

4. KASVATUSKUMPPANUUS

Kasvatuskumppanuudella tarkoitamme hyvää yhteyttä perheiden ja henkilö-

kunnan välillä. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja

toistensa kunnioittamista. Toimimme yhdessä lapsen parhaaksi. Vanhemmilla

on ensisijainen oman lapsensa tuntemus, henkilöstöllä taas koulutuksensa an-

tama ammatillinen tieto ja osaaminen. Jokainen kohtaaminen vanhempien ja

henkilökunnan välillä on merkityksellinen. Luottamus ja avoin vuoropuhelu ra-

kentuvat toisen kuulemisen ja kunnioittamisen ilmapiirissä. Keulassa henkilö-

kunta ja monet perheet tuntevat toisensa hyvin pitkältä ajalta. Pitkät asiakas-

suhteet tekevät vuorovaikutuksesta antoisan ja monipuolisen. Huumori kukkii

monissa tilanteissa.

Lapsen aloittaessa hoidon, ja myöhemmin vähintään kerran vuodessa, jokai-

sen perheen kanssa käydään keskustelu, jossa laaditaan lapselle henkilökoh-

tainen varhaiskasvatuksen suunnitelma. Muita hyviksi koettuja yhteistyön

muotoja ovat vanhempainillat, kahvitukset, juhlat ja erilaiset tapahtumat.

Vanhempainyhdistys Keulakka on toiminut aktiivisesti vuodesta 1995. Mukaan

on uusien vanhempien helppo liittyä, siitä pitävät vanhat ”konkarit” huolen.

Keulakka on järjestänyt vuosien aikana paljon iloa Keulan perheille ja henkilö-

kunnalle, muun muassa teatteriesityksiä ja ulkoilutapahtumia sekä mahdollis-

tanut monien musiikkivälineiden ja kirjojen hankinnan.

5. VARHAISKASVATUS KEULASSA

5.1. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus

Suomalainen lastentarhaperinne ja varhaiskasvatus muodostuvat lapsen hoi-

don, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Päiväkoti Keulassa tavoit-

teemme on yhdessä perheiden kanssa ja lasta kuunnellen annostella näitä

9

kolmea ainesta sopivassa suhteessa, jotta lapsi saisi parhaat mahdolliset

edellytykset omaan kasvuunsa ja kehitykseensä.

Uuden lapsen aloittaessa päiväkodissa varsinainen tutustuminen on jo aloitet-

tu. Perhe saa hoitopäätöksen sähköisesti, jonka jälkeen sovitaan tutustumis-

käynnistä. Lapsi saa oman postin, jossa oman ryhmän aikuisten valokuvalla

varustetulla kortilla toivotetaan lapsi tervetulleeksi päiväkotiin. Näin lapsi ja

vanhemmat voivat jo etukäteen oppia tuntemaan omat kasvattajat nimeltä ja

näöltä. Mukana on myös itse tekemämme ”Nappe-kirjanen”, jossa kerrotaan

päiväkodin arjesta. Pehmeä lasku sovitaan jokaisen perheen kanssa yksilölli-

sesti. Etenkin pienten lasten kanssa tämä on tärkeää, jotta perhe ehtii rauhas-

sa kertoilla lapsen tavat ja tottumukset. Samalla lapsi saa totutella ja tutustua

ryhmän aikuisiin, toisiin lapsiin ja ryhmän tiloihin, turvallisesti oman vanhem-

man läsnä ollessa. Perheen kanssa voidaan sopia myös ns. kotikäynti, mikäli

perhe niin haluaa. Tällöin yksi ryhmän aikuisista vierailee lapsen kotona. Hoi-

don käytännöt sovitaan yhdessä vanhempien kanssa. Toimivan kasvatus-

kumppanuuden perusta luodaan lapsen päivähoidon alkumetreillä.

Pienen päiväkotilapsen hoitopäivästä suuri osa kuluu eri perushoitotilanteisiin.

Riisuutuminen, pukeutuminen, syöminen ja peseytyminen vuorottelevat lukui-

sia kertoja päivän aikana. Nämä tilanteet ovat erittäin merkityksellisiä lapselle.

Ne kasvattavat luottamusta ja lisäävät turvallisuuden tunnetta lapsen ja aikui-

sen välillä. Kun vanhempi voi luottavaisin mielin jättää jälkikasvunsa päiväko-

tiin, tulee työpäivästäkin parempi. Meillä perushoitotilanteisiin varataan paljon

aikaa. Kiireettömyys toteutuu porrastamalla tilanteita. Sisään ja ulos mennään

muutama lapsi kerrallaan. Lepohetkellä annetaan huomiota joka ikiselle lap-

selle. Keulassa elää ihana perinne. Jotkut Keulan aikuiset laulavat ryhmänsä

lapsille ikioman poikaslaulun nukkumaan mennessä. Ajattelemme, että kaikki

päiväkotilapset ovat vielä pieniä lapsia, joiden ei ole tarkoitus selvitä päivästä

itsenäisesti ilman aikuisen apua, neuvoja, hoivaa ja huolenpitoa. Syliin saavat

tulla eskarilaisetkin ja joskus on kiva, kun aikuinen auttaa, vaikka tietää, että

lapsi osaa itsekin.

10

Koemme suurta vastuuta työstämme kasvattajina. Monet aikuiset kantavat

mielessään omasta lapsuudestaan asioita, jotka ovat muokanneet käsitystä it-

sestä onnistujana tai epäonnistujana, hyvänä tai huonona ihmisenä. Loukka-

uksia, ivaa, väärää kohtelua itseä tai perhettä kohtaan emme halua kenen-

kään Keulan lapsen saavan osakseen.

Tiedostamme vastuumme roolimallina. Jatkuva motkottaminen kuulostaa ja

tuntuu pahalta: ” Ei saa juosta sisällä! Kuinka monta kertaa siitä on sanottu?!

On se kumma, kun ei mene perille!” Mieluummin sanomme juoksijalle: ”Käve-

le. Wau, sinähän osaat hienosti!” Lapsen kannustaminen vie häntä lempeästi

kohti hyvää itsetuntoa ja –tuntemusta, itsensä hyväksymistä ja oman identi-

teetin rakentumista. ”Minä olen minä ja olen tällainen.”

Kasvatamme lapsia omaksumaan hyvät käytöstavat ja ottamaan toiset huo-

mioon. Myönteisessä ilmapiirissä on helppo huomata hyvä lapsessa. Kun sen

sanoo lapselle ääneen, hän omaksuu hyvän käyttäytymismallin osaksi itseään

ja alkaa toimia sen mukaisesti. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!

On hienoa huomata, että itseensä luottava ja epäonnistumisiakin kestävä lapsi

toimii itse. Tuemme lapsen itsenäistymistä antamalla tilaisuuksia tehdä asioi-

ta, joihin tiedämme lapsella olevan edellytykset. Ei päiväkoti-ikäisen pidä osa-

ta itse valmistaa aamiaista, mutta on hyvä oppia kaatamaan itse maito lasiin.

Kotona ei pidä osata olla yksin illalla, mutta on hyvä osata leikkiä yksin.

Lapsesta on mukava tuntea olevansa hyödyksi. Pienet työtehtävät ovat mie-

luisia ja ne opettavat lasta kantamaan vastuuta. Lapset odottavat innoissaan,

milloin on oma vuoro toimia ruoka-apulaisena. Pienimmät ruoka-apulaiset

pääsevät hakemaan aikuisen mukana keittiöstä ruokakärryä ja isommat myös

kattavat pöydät itse. Kenkä-Kallet tarkastavat, että kengät ovat eteisessä

ojennuksessa. Kokkikerholaiset valmistavat herkkuja koko lapsiryhmälle.

Lapsi kokee uusia asioita oppiessaan suurta ja aitoa iloa. Uuden taidon opit-

tuaan lapsi yleensä haluaa toistaa oppimaansa lukuisia kertoja väsymättä. Jo

pieni lapsi sanoo innoissaan ”uudestaan”, kun palapeli on saatu koottua val-

11

miiksi. Kasvattajina haluamme tukea ja innostaa lapsia yhä uusiin oppimisko-

kemuksiin. Samalla tiedostamme, että myös lapsilta voi oppia. Saamme oival-

luksia lasten tavasta nähdä maailmaa.

Lapsen oppimista voisi verrata pienen puun taimen kasvuun. Olemassa ole-

vassa pienessä alussa tapahtuu kasvua pituus- ja leveyssuunnassa. Ydin py-

syy samana, vaikka tulee uusia versoja, vuosirenkaita sekä satoja. Oppimisen

sisällöissä samat teemat alkavat jo aivan pienellä lapsella jatkuen laajemmin

ja syvemmin lapsen iän ja kehitystason mukana. Keulassa esiopetuksen voi

nähdä jo pieninä versoina pienten lasten kohdalla.

5.2. Kielen merkitys

Kieli on lapsen ajattelun ja toiminnan perusta ja tärkein väline. Kielen kehitty-

misen ja sen kaikinpuolisen tukemisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Keu-

lassa lapsen kielen kehittymisen tukeminen kulkee mukana kaikessa toimin-

nassa. Kasvattajan tärkeä tehtävä on järjestää lapsen päivä sellaiseksi, että

se mahdollistaa lapselle monipuolisia tilaisuuksia puhumiseen, kuuntelemi-

seen ja kuulluksi tulemiseen. On ensiarvoisen tärkeää jakaa ryhmän sisällä

lapset toimimaan pieniin ryhmiin, joissa vuorovaikutus aikuisen ja toisten las-

ten kanssa helpottuu.

Mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpää on kahdenkeskinen vuorovaikutus ai-

kuisen kanssa. Kielen oppimisen kannalta perushoitotilanteet ovat oiva tilai-

suus. Pientä lasta pukiessaan aikuinen luettelee pukeutumisen edistyessä ke-

honosien ja vaatekappaleiden nimiä. Lapsi jäljittelee toistamalla perässä ”jal-

ka, kenkä...”. Aikuinen myös tarttuu lapsen omiin yrityksiin ja auttaa lasta ni-

meämään asioita. ”Töö töö !”. ”Auto, se on auto!”.

Pienikin lapsi kuuntelee tarkasti aikuisen puhetta, joten ei ole suinkaan yhden-

tekevää millaista mallia annamme lapselle. Lapset imevät vaikutteita ja toista-

vat leikeissään puheitamme sanasta sanaan. Aikuisten hyvä ja toista arvosta-

va keskustelumalli antaa eväitä myös riitatilanteiden selvittelyyn. On parempi

selvittää ongelmat puhuen kuin tapellen. Olemme tietoisesti alkaneet kiinnittää

huomiota omaan puhetapaamme. Sen sijaan, että sanoisimme aina ”Älä huu-

12

da!”, sanommekin ”Puhu tavallisella äänellä!”. Lapsi tietää mitä häneltä odo-

tamme, ja miten paljon mukavammalta se kuulostaakaan!

Murteet ovat mielestämme suomen kielen rikkautta, joskin niitä kuullaan talos-

samme hyvin vähän. Elekieli tehostaa puhetta. Senkin viljelemisessä saa olla

tarkka, mutta oikein käytettynä se on mitä mainioin tehokeino. Jos lapsi on

pieni tai puheen ymmärtämisessä on ongelmia, eleet toimivat tukiviittomina,

jotka auttavat puheen perille menemisessä. Käytämme paljon myös kuvasym-

boleita (pictoja) selventämään kaiken ikäisille lapsille päivän kulkua ja toimin-

toja. Ne luovat lapselle turvallisuutta, eikä tarvitse arvailla, mitä seuraavaksi

tapahtuu. Yksi kuva vastaa useinkin tuhatta sanaa. Pienen lapsen päivän ta-

pahtumien paras kuva tulee jonon viimeisenä; äiti tulee hakemaan kotiin!

Kun kieli on opittu, sitä on nautinto rikastuttaa. Lapset rakastavat kielellä leikit-

telyä. Hassut sanat, riimit, tavutukset, arvoitukset, lorut, sadut ja tarinat kuulu-

vat kaiken ikäisten lasten elämään. Olemme ahkeria kirjastossa kävijöitä. Eri-

laisia kirjoja luetaan sekä yksittäisille lapsille että ryhmille. Lapset kertovat itse

tarinoita, joita kirjaamme muistiin. Teemme yhdessä näytelmiä. Kielen maail-

ma on todellinen runsaudensarvi, josta varmasti löytyy jokaiselle jotakin mie-

luista.

Vanhempia varten ryhmissämme kirjataan päiväkirjaa tai tuodaan muilla ta-

voin esille tarinaa lapsen arjesta. Myös valokuvat kertovat päivän tapahtumis-

ta. Postia kotiin lähtee silloin tällöin ja ilmoitustauluilla tiedotetaan vanhemmille

erilaisista tapahtumista.

5.3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset

Tärkeintä hoidon aloituksessa on solmia avoin ja luottamuksellinen suhde lap-

seen ja perheeseen. Aloituskeskustelussa sovitaan yhteiset käytännöt ja ker-

rotaan suomalaisen varhaiskasvatuksen periaatteista sekä ryhmän toimintata-

voista. Vanhempia kannustetaan huolehtimaan lapsen äidinkielen kehittymi-

13

sestä puhumalla lapselle kotona vain omaa äidinkieltä ja oman kulttuuriperin-

teen välittymisestä. Keskusteluissa käytetään tarvittaessa tulkin apua.

Toteutamme Helsingin kaupungin Suomi toisena kielenä (S2) –suunnitelmaa.

Alueellamme on tehty selkeät toimintaohjeet lapsen kielellisen kehityksen

tarkkailuun ja tukemiseen. Alueen S2-lto (suomi toisena kielenä lastentarhan-

opettaja) antaa apua ja tukea tarvittaessa.

Kaikki arjen toiminnat ovat suomenkielen kehittymisen kannalta otollisia oppi-

mistilanteita lapselle. Lapsen kuunteleminen ja lapsen kanssa puhuminen se-

kä yhdessäolo ovat kaiken perusta. Monikulttuurisen lapsen erilaiset tarpeet

huomioidaan ryhmän toiminnassa. Kielen kehittymistä tarkkaillaan seuranta-

kaaviota täyttämällä. Kettu- ja lumiukkotehtävät ovat kartoituksessa apuna.

5.4. Toiminnalliset sisällöt

Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen

ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapsen päivittäinen toiminta

koostuu pääosin juuri näistä osasista. Toiminnan tavoitteiden rinnalla, yhtä

tärkeänä seikkana pidämme tekemistä ja kokemista, prosessia. Matka itses-

sään on yhtä tärkeä kuin perille pääsy.

Leikkiminen

Pienet lääkärit työssään Keula 2007

14

Leikki on lapsen elämän sisältö ja itseisarvo sinänsä. Leikki tuottaa lapselle

loputonta iloa. Se on myös tärkein ja luontevin oppimisen väylä kaikkeen uu-

teen.

Kaikkein pienimpien leikkiin ei tarvita leikkikaluja. Riittää kun aikuinen peittää

kasvonsa käsillään ja tulee taas näkyviin. Vuorovaikutus on tärkeintä. Lapset

tutkivat ympäristöä ja maailmaa ja tutustuvat siihen. Esineitä pitää haistaa ja

maistaa, kokeilla ja tunnustella. Pienillä aikuinen on se, joka johdattaa leikin

maailmaan. Pukeminenkin sujuu lorutellen ja laulellen. Aikuinen ihmettelee ja

ihailee, on tunteiden peilinä ja turvana. Siitä se alkaa, leikkiminen.

Keskustelemme leikin merkityksestä paljon. Pidämme leikkiä tärkeänä. Sen

avulla lapsi opettelee uusia taitoja ja arkisiakin asioita. Leikki kehittää lapsen

mielikuvitusta ja yhteistyötä muiden kanssa. Myös vuorovaikutus ja sosiaaliset

taidot kehittyvät. Lapset voivat leikkiessään käydä läpi kokemiaan asioita ja

tapahtumia, sekä eri tunteita. Näin leikki toimii myös terapeuttisena välineenä

lapsen maailmassa. Leikki-ikäisten mieluisimpia leikkejä ovat rooli-, liikunta-,ja

sääntöleikit.

Usein leikit syntyvät nopeasti ja spontaanisti. Leikkipäivinä pitkäkestoiseen

leikkiin panostetaan erityisesti. Lapset jaetaan leikkimään pienempiin ryhmiin

ja leikkitilat pyritään järjestämään mahdollisimman rauhallisiksi.

Leikkitilanteissa otamme huomioon lasten toiveet ja kiinnostuksen kohteet.

Otamme huomioon leikkijöiden iän, kaverisuhteet ja sen, ymmärtävätkö ja

noudattavatko he leikin sääntöjä. Leikkikaveri on tärkeä hyvässä leikissä. Jos-

kus juuri sellainen kaveri, joka vie leikkiä eteenpäin, on leikin kantava voima.

Mielekkäät välineet edesauttavat hyvää leikkiä.

15

Keula 2007

Leikin järjestäminen vaatii meiltä aikuisilta kykyä nähdä lapsen senhetkinen

tunnetila. Meidän on annettava aikaa leikin rakentamiseen ja itse leikkiin kes-

keyttämättä turhaan. Aikuisen on oltava kuulolla ja ajoittain on siedettävä me-

teliäkin, jota leikissä joskus syntyy. Välillä aikuisen läsnäolo on ehdoton edel-

lytys leikin onnistumiselle.

Keulan lapset leikkivät mieluiten autoilla, eläimillä, nukeilla ja rakentelupalikoil-

la. Suosittuja roolileikkejä ovat kotileikki, kauppaleikki ja kampaamo. Myös

lääkäri- ja majaleikkejä leikitään. Uimahuone on kiva vesileikkipaikka. Hiekka-

leikit ovat suosittuja, samoin ohjattu eläinleikki sekä tietokoneen ääressä työs-

kentely. Ulkona suurella pihallamme on paljon mahdollisuuksia. Lapset leikki-

vät kaikkia liikuntaleikkejä. He juoksevat, pelaavat jalkapalloa ja lätkää, leikki-

vät hippaa, keinuvat, kiipeilevät puissa ja kiipeilytelineessä. Myös taisteluleikit

ja ”vaklaaminen” ovat suosittuja. Talvella lasketaan mäkeä ja kesällä levite-

tään kankaita nurmikolle kotileikkiä varten. Hellepäivinä lapset nauttivat vesi-

leikeistä.

Leikki on kaikille lapsille mieluisinta päiväkodissa. Usein ennen ohjattua toi-

mintatuokiota lapset kysyvät: ”Ehditäänkö sitten vielä leikkiä?” Tämä kysymys

kertoo meille sen, että lapset rakastavat leikkimistä. Ja me aikuiset tahdomme

kuunnella lasta.

Liikkuminen

”Jumpassa pittää tulla hiki!” Keula 2007

16

Ajattelemme, että lapsella on sisäsyntyinen tarve liikkua ja, että lapsi nauttii

liikkumisesta. Liikkuessaan lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja sen mahdolli-

suuksiin samoin kuin ympäröivään maailmaan. Liikunta edistää terveyttä ja

lapsen hyvinvointia. Lasten mielestä liikunta on kivaa, koska silloin saa hyp-

piä, lihakset vahvistuvat ja telinevoimistelussa kuulemma oppii puolivoltin.

Suuri ja monipuolinen piha-alueemme on päiväkotimme keskeisin liikunta-

paikka. Pihalla toteutuu lapsen omaehtoinen ja vapaa liikkuminen vuodenaiko-

jen mukaan. Olemme sopineet pihasäännöt sellaisiksi, etteivät ne rajoita liikaa

lapsen vapaata liikkumista ja kokeilunhalua. Kasvattajan tehtävä on huolehtia

ulkoliikunnan turvallisuudesta sekä asianmukaisten liikunta- ja leikkivälineiden

saatavuudesta. Lapsilla on käytössään pallot ja mailat. Hyppynarua ja ruutua

hypätään. Kiipeilytelineessä saa temppuilla ja keinussa nauttia vauhdin hur-

masta. Pyöräily ja potkulautailu kehittävät motoriikkaa ja raskaiden kärryjen

työntely lihasvoimaa. Talvella lasketaan pulkkamäkeä, pelataan jääpalloa ja

hiihdetään. Pienille pihassa liikkuminen on liikuntaa itsessään. Rappuset ovat

haaste pikkuiselle niin sisään kuin ulos mennessä.

Sisätiloissakin lapsilla on mahdollisuus valita liikunnallisia leikkejä ja pelejä.

Oppimisympäristön järjestämisessä olemme ottaneet huomioon liikkumisen

mahdollisuudet. Kaikki ryhmät käyttävät ohjattuun liikuntatuokioonsa talon sa-

lia. Käytössämme on monipuolinen liikuntavälineistö: palloja, mailoja, herne-

pusseja, vanteita, nauhoja, hyppynaruja leikkivarjoja ja trampoliini. Meillä teh-

dään telineratoja, liikutaan musiikin tahtiin ja leikitään sääntöleikkejä. Alkuver-

ryttely voi olla vaikka hippaa, jossa keho lämpenee. Sitten työskennellään eri

välineillä. Lopuksi rentoudutaan. Rentoutuspallot, siveltimet tai ”kääretortuksi”

rullaaminen rauhallisen musiikin soidessa, antaa keholle tilaisuuden palautua

liikunnan rasituksista.

Metsäretket ovat monipuolinen ja tärkeä lisä liikuntakasvatustamme. Kävely

on mielestämme hyvää arkiliikuntaa. Retket Liikuntamyllyyn, uimahalliin tai ur-

heilukentälle ovat kohokohtia, joista riittää muisteltavaa pitkään.

17

Vuosina 2010-2012 päiväkotimme on ollut mukana alle 3-vuotiaiden liikunta-

hankkeessa, jota on vetänyt fysioterapeutti Riitta Bousnina. Hanke on herättä-

nyt iloa, ihmetystä ja oivalluksia niin lapsissa kuin kasvattajissa.

Tutkiminen

Mielenkiintoinen tietokoneohjelma tarjoaatutkimisen ja kokeilun mahdollisuuksia... Keula 2007

Lapsi tutkii ja ihmettelee luonnostaan jo syntymästä saakka. Pienimmät lapset

laittavat kaiken suuhunsa ja tutkivat ympäristöään haistellen ja maistellen.

Kasvattajan tehtävänä on ylläpitää tutkimisen intoa isommillakin lapsilla kan-

nustamalla heitä pohtimaan, kokeilemaan ja etsimään selityksiä itse. Arjen

spontaanien tilanteiden lisäksi voimme järjestää lapsille mielenkiintoa herättä-

viä materiaaleja, välineitä ja tutkimuskohteita. Mitkä esineet kelluvat? Mitä voi

napata magneetilla? Mahtuuko kupillinen vettä pieneen pulloon? Onkin haaste

luoda sellainen oppimisympäristö, missä lapsi saa kokea aitoa ihmetystä ja

keksimisen iloa. Vuosittain ryhmissämme on pitkäkestoisia projekteja, joissa

tutkitaan mm. kasvun ihmettä tai säätä.

Päiväkotimme piha ja ympäröivä luonto tarjoaa lapsille oivallisen mahdollisuu-

den kaikenlaiselle tutkimiselle. Suurentavat luupit ovat hyvänä apuna, kun las-

ketaan hämähäkin jalkoja tai tutkitaan minkä värisiä pisteitä on vaahteran leh-

dessä. Vuodenaikojen mukaan muuttuva luonto on ehtymätön tutkimuksen

lähde.

18

Lapsi tutkii myös omia rajojaan ja oman käytöksensä vaikutuksia häntä ympä-

röivään yhteisöön.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Tanssin lumoissa Keula 2007

Taiteelliset kokemukset ovat lapsille merkityksellisiä. On tärkeää, että lapsi

saa päiväkodissa tilaisuuden musiikkiin, kuvalliseen ilmaisuun, tanssiin, draa-

maan, kädentaitoihin sekä lasten kirjallisuuteen.

Esteettisyys on meille Keulassa tärkeä asia. Joskus nopeatempoisen arjen

keskellä on hyvä pysähtyä havaitsemaan ympäristön kauneus. Kiireettömässä

ilmapiirissä kaiken kauniin kokeminen on kokonaisvaltaista ja rauhoittavaa.

Mikäpä on sen kauniimpaa kuin ihailla luontoäidin aikaansaannoksia; kuuran-

kukkia tai auringonvalon leikittelyä vaikkapa omalla pihallamme. Myös ilonsä-

teet lapsen silmissä sekä levollinen unitila ovat kaunista katseltavaa.

Jo aivan pienetkin lapset huomaavat kauneuden ympärillään. Itse tehdyn

maalauksen jälkeen lopputulokseen tyytyväinen lapsi toteaa: ”Ihana sininen

ympyrä”. Meillä kasvattajilla onkin tärkeä tehtävä tukea lapsia kauneuden ha-

vainnoinnissa ja sen luomisessa. Onnistuneiden esteettisten kokemusten

kautta lapset oppivat hahmottamaan maailmaa ja heidän minuutensa kehittyy.

Aikuiset luovat tarkoituksenmukaisen toimintaympäristön, unohtamatta esteet-

tisyyttä. Levollisessa ympäristössä lasten on hyvä olla ja oppia uusia asioita

elämää varten.

19

Keulan rohkea ja innostunut henkilökunta uskaltaa laittaa itsensä likoon esiin-

tymällä sekä lapsille että lasten kanssa. Esitysten idea saattaa saada alkunsa

lasten leikeistä tai kiinnostuksen kohteista. Omien esitysten lisäksi päiväkotiin

myös tilataan ulkopuolisia bändejä ja teatteriesityksiä.

Musiikki

”HardRock Hallelujah!” Keula 2007

Pienten ryhmissä laulaminen on erityisen luonteva osa perushoitotilanteita.

Pukemisessa ihmetellään ”Missä on peukalo, missä on peukalo? ” Musiikki-

hetkillä lauletaan pieniä, lyhyitä, helppoja lauluja. Nämä muutaman sävelen

ns. metodilaulut puhdistavat sävelkorvaa ja kehittävät sitä. Lapset kokevat

osaamisen iloa ja saavat hyvää mieltä. Toki lauluohjelmistoon kuuluu paljon

kaikenlaisia lauluja. Joskus lapset saattavat kokea vaikka spontaanin rokkiesi-

tyksen, kun musikaaliset aikuiset viihdyttävät muita taidoillaan. Soittimista tu-

tustutaan etupäässä muutamaan rytmisoittimeen, kuten kapuloihin ja muna-

marakassiin.

”Se on Keula, se on Keula, oma päiväkotimme Keula. Myötätuuli purjeissam-

me, huomiseen me matkustamme...”. Tätä lastenhoitajamme Anne-Marian

säveltämää ja sanoittamaa laulua voi satunnainen ohikulkija kuulla kävelles-

sään Keulatiellä päiväkodin ohi. Ihan pienimmätkin lapset laulavat sitä keinu-

essaan. Keinumisen rytmi inspiroi lapsia muutenkin rallattelemaan. Tehtävään

20

keskittynyt lapsi saattaa hyräillä itsekseen. Musiikkiin, hyräilyyn, lauleluun liit-

tyy tyytyväinen olotila, hyvä olo.

Musiikki on helppo yhdistää muihin toimintoihin. Luonnollisimmillaan musiikki

liittyy liikuntaan. Keulan pienet ja isot lapset jumppaavat ja tanssivat musiikin

tahdissa. Lapset innostuvat keksimään omia tanssiesityksiä ja rohkaistuvat

myös esittämään niitä muille.

Musiikki herättää mielikuvia, tunteita. Se rentouttaa ja virkistää. Päiväunille

rauhoitutaan kauniin musiikin kuuluessa taustalla. Erilaisia musiikkityylejä

kuunnellessa saa tilaisuuden matkustaa mielikuvituksen siivin prinsessan lin-

nasta hirviöiden valtakuntaan. Musiikin soidessa taustalla voi maalarin sivellin

lähteä huimaan lentoon. Musiikin avulla koko aistimaailma avautuu.

Keulassa musiikkia käytetään myös reilusti hyväksi kehittämään lapsen rytmi-

tajua. Se taas tukee kielen kehitystä ja edistää mm. kouluvalmiuksia. Muuten-

kin isommat lapset saavat tutustua monenlaisiin soittimiin ja niiden käyttöön.

Keulassa on mahdollisuus soittaa kannelta. Laulamme myös perinne- ja vuo-

rolauluja.

Kuvataide

”Lisäisinkö tähän vielä karmiininpunaista?”Keula 2007

Kuvataide kuuluu luonnostaan lasten toimintaan. Ensimmäinen väline on omat

kädet tai maalipensseli. Mikä elämys onkaan, kun värin jälki näkyy. Olen teh-

nyt tämän aivan itse!

21

Lapsen aistit herkistyvät ja aivot saavat virikkeitä. Aivotoiminta itsessään ke-

hittyy, kun lapsi käyttää havainnointikykyään monella tapaa. Hän ottaa vas-

taan ohjeita, toimii käyttäen hienomotorisia taitojaan, hahmottaa ja keskittyy

työskentelyyn. Myös ihmiselle tärkeä ongelmanratkaisutaito kehittyy: kun se-

koitan värejä keskenään, luon uusia värejä. Kuvan tekemisen avulla lapsi voi

kokea ilon ja tyytyväisyyden tunteita. Yhtä hyvin kuvan kautta lapsi voi ilmaista

surua ja pelkojaan, asioita, joita on vaikea sanoin kuvata.

Mielikuvituksensa avulla lapsi saattaa sukeltaa itse luomaansa kuvamaail-

maan, jossa on paljon kaikkea sellaista, mitä toiset eivät kuvasta näe. Lapsi

tietää, miten kuvan tarina jatkuu, vaikka paperi loppuu. Työssä voi olla piste,

joka näyttää aikuisesta vahingossa tehdyltä sotkulta, mutta lapsi itse tietää: se

on tärkeä osa kuvaa. Vanha sanonta siitä, että kuva kertoo enemmän kuin tu-

hat sanaa, on totta meillä Keulassakin.

Täällä lapset oppivat arvostamaan omaa ja toisen työtä. Yhdessä tehden

myös yhteistyötaidot kehittyvät. Keulan lapset saavat tutustua erilaisiin väli-

neisiin ja materiaaleihin, sillä ne ovat helposti lasten saatavilla. Me aikuiset

tiedostamme sen, että kasvattajilla on oltava riittävästi tietoa välineistä, mate-

riaaleista ja tekniikoista. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä. Pitää olla myös taito

opettaa lapselle keino kuvan tekemisen salaisuuksiin.

Keväisin meillä on tapana järjestää äitienpäivänäyttely saliin. Sinne kootaan

kaikkien lasten tekemiä töitä, niin että niitä voi ihailla muutkin, kuin oman ryh-

män lapset ja aikuiset. Pidämme tärkeänä sitä, että lapset oppivat arvosta-

maan paitsi omaa, myös toisen työtä.

Retkillä taidemuseoihin haluamme antaa lapsille mahdollisuuden kokea taitei-

lijoiden tapaa tehdä kuvataidetta. Kun lapset istuvat Ateneumin lattialla vaikka

Akseli Gallen-Kallelan ”Lemminkäisen äiti” teoksen edessä, kaikki kuuntelevat

hievahtamatta oppaan kertomusta siitä, miten ja miksi juuri määrätyt asiat on

siihen tehty. Ja mikä ihmeellisintä, yksi taulu on kokonainen tarina.

22

Kädentaidot

”Harjoitus tekee mestarin!” Keula 2007

Mielestämme kuvataide kuuluu kädentaitoihin ja päinvastoin. Mitä muutakaan

voisivat olla muovailu, repiminen, leikkaaminen, pistely, rakentelu ja veisto.

Annamme arvoa käsillä tekemiselle ja tiedostamme sen auttavan aivojen toi-

mintaa siinä kuin ajattelukin. Pianonsoittajat puhuvat lihasmuistista. Kädet kul-

kevat koskettimilla kuin itsestään ilman, että täytyy koko ajan seurata nuotteja.

Samoin lapsi, joka opettelee vaikka saksien käyttöä aluksi leikkaa keskittyen

ja kieli keskellä suuta. Hän ei kuule eikä näe mitään muuta. Taidon karttuessa

ja keskittymiskyvyn lisääntyessä hän voi jutella niitä näitä ja leikata samalla.

Käsityömateriaaleista kestosuosikki vohvelikangas pitää pintansa vuodesta

toiseen. Siinä pääsee sommittelemaan värejä ja kuvioita sellaisiksi kuin oma

esteettinen silmä sanoo. Joskus esteettinen silmä ja taidot eivät kulje käsi kä-

dessä. Silloin lapsi saa tilaisuuden oppia kestämään sen, ettei osaa tehdä niin

kuin haluaisi. Näin pettymysten sietokyky kasvaa ja se jos mikä on loistavaa

harjoittelua elämää varten.

Leipominen on herkkusuiden mieleen. Kun pullapoika uunissa muuttaa muo-

toaan ja koostumustaan, lapsi saa hyvää aivojumppaa materian olemuksesta.

Ja tämän taideteoksen saa syödä!

23

5.5. Tiedolliset sisällöt

Sisältöalueet eivät päiväkodissamme tarkoita oppiaineita, vaan enemmänkin

suuntautumista eli orientaatiota tietyn toiminta-alueen sisällä. Lapsi saa koko-

naisvaltaisesti ja monipuolisesti elämyksiä ja kokemuksia sekä samalla kartut-

taa tietojaan ja taitojaan. Toisin sanoen kasvattaja rikastuttaa lapsen toimintaa

erilaisilla sisältöaineksilla.

Matematiikka

”Matikkajumppaa” Keula 2007

Keulan arjessa matematiikka näkyy arkipäivän tilanteissa pitkin päivää. Katso-

taan kellosta, kuinka paljon on aikaa leikkiin. Pelataan pelejä, joissa laske-

taan. Palapeleissä hahmotetaan osia kokonaisuudesta. Aamiaispöydässä kat-

sotaan, montako meitä on paikalla. Lapset saavat sanoa paljonko ruokaa ha-

luavat: vähän vai paljon, kokonainen vai puolikas. Geometria tulee tutuksi, kun

lasta pyydetään istumaan punaisen kolmion päälle. Tutkitaan ja todetaan, on-

ko jokin ylhäällä vai alhaalla, edessä vai takana ja muuta avaruudelliseen

hahmottamiseen liittyvää. Lapsia mitataan ja he saavat itsekin huomata, kuin-

ka paljon ovat kasvaneet. Samalla selviää, kuka on ryhmän pisin, kuka taas

lyhyin. Sekin vaikea asia tulee ilmi, että voi olla pisin, vaikka ei olekaan van-

hin!

Meillä monessa ryhmässä käytetään kuvasymboleja eli pictoja lukujärjestyk-

sen tavoin. Niillä voi ilmaista viikko-ohjelmaa tai päivän kulkua. Lukusuunta tu-

lee tutuksi jo tässä. Eilen oltiin retkellä, tänään leivotaan. Aamulla tultiin päivä-

24

kotiin, iltapäivällä lähdetään kotiin. Ensin pestään kädet, sitten mennään syö-

mään.

Keulan kasvattajat edistävät lasten matemaattisia valmiuksia huolehtimalla sii-

tä, että oppimisympäristö on järjestetty lasten ikä- ja kehitystason mukaisesti.

Lelutarjonta valitaan niin, että se tukee lapsen matemaattisia valmiuksia. Ai-

kuiset käyttävät matemaattisia käsitteitä arjen toiminnoissa. Haluamme toimia

niin, ettemme ajattele lapsen puolesta, vaan annamme aikaa miettiä ja selviy-

tyä. Otamme muut lapset mukaan auttamaan. Jos välipalalla on yksi leipä ko-

rissa ja kolme lasta haluaisi leipää, annamme lasten ehdottaa, kuinka pitää

menetellä, että kaikille riittää.

Meiltä aikuisilta lapsen matemaattisten valmiuksien tukeminen vaatii suunnit-

telua. Toisaalta täytyy pystyä reagoimaan spontaanisti arjessa eteen tuleviin

asioihin. Tarvitaan luovuutta, tiedon hakemista ja malttia antaa lapsen ajatella

itse.

Olemme huomanneet, että Keulassa lapset ovat kiinnostuneita matematiikas-

ta, etenkin, kun aikuinen on innostunut. Varsinkin pienet toimivat aikuisen rin-

nalla, yhdessä tutkitaan ja ihmetellään. Laskeminen on ensin lapsille lorutte-

lua. Usein kuulee lapsen sanovan ylpeänä: ”Osaan laskea sataan!” Vähitellen

syntyy lukukäsite.

Isommat lapset laskevat mielellään. Pienet yhteen- ja vähennyslaskutehtävät

lukukäsitealueella 1-10 ovatkin suosittua ajanvietettä ja aivojumppaa.

25

Ympäristö- ja luonnontieto

Pieni Maahinen kurkistaa kiven takaa... Keula 2007

Keulan sijainti pientaloalueella metsän vieressä ja kuitenkin metromatkan

päässä Helsingin keskustasta ovat oivalliset eväät ympäristöön tutustujan re-

pussa.

Käymme retkillä luonnossa, oli se sitten lähimetsä tai Uutelan luonnonsuojelu-

alue. Paikan päällä luonnossa on helppo puhua lasten kanssa siitä, mitä luon-

to pitää sisällään, miten siellä kuljetaan ja miten luontoa voi kunnioittaa. Usein

metsässä kulkiessamme lapset huomaavat sinne heitetyt roskat. Ne me ke-

räämme ja viemme roskiin. Välillä keräämme luonnonmateriaalia: kiviä, käpy-

jä, keppejä ja syksyn lehtiä. Keräämme materiaalia tutkimista tai askartelua

varten luontoa kunnioittaen. Luupin läpi katsellessa lapsi voi huomata puun-

rungolla kaarnan alla piilossa olevan madon reitin. Oravia on Keulan ympäris-

tössä aivan vilisemällä. Myös jänisperheet ja sorsat ovat tuttu näky päiväkodin

lapsille. Omassa pihassa asuu valtava määrä pieniä eläimiä. Leppäkertun

pilkkuja on hauska laskea ja etana saa ennustaa säätä. Muurahaisen voimia

voi ihastella ja hämähäkin seittejä ihmetellä. Lapset tunnistavat vaikka maas-

sa lojuvasta kävystä, kuka sitä on nakertanut. Oliko se mäyrä, orava vai käpy-

lintu? Luonnon avulla lapset oppivat ymmärtämään ajan kiertoa ja vuodenai-

kojen vaihtelua. He saavat kokea saman metsän erilaisena eri aikaan vuodes-

ta.

Mielestämme ympäristökasvatus on erittäin tärkeä osa sitä arvomaailmaa,

jonka välitämme lapsille. Lapset ovat osa tulevaisuutta, on hyvä, että he oppi-

26

vat jo varhain huolehtimaan ympäristöstään ja kantamaan siitä vastuuta. Päi-

väkodin jokakeväiset pihansiivoustalkoot ovat hauska koko perheen tapahtu-

ma, jossa kaikki voivat vaikuttaa lähiympäristönsä viihtyvyyteen. Talkoopäivä-

nä vanhempainyhdistys on pitänyt kirpputoria, jossa lastenvaatteita ja leluja

voi kierrättää.

Myös sisällä yhteisissä tiloissa ja ryhmissä huolehdimme toimintaympäris-

tömme siisteydestä ja viihtyvyydestä. Roskat viedään roskiin, leluista huoleh-

ditaan. Rikkinäisiä leluja korjataan. Pesulla käydessä kiinnitämme huomiota

veden käyttöön ja biojätteet eritellään kompostoitavaksi. Satujen, leikkien ja

laulujen kautta luonnon ihmeet kertautuvat ja tulevat tutuiksi.

Keulan lapset ovat oikeita onnenmyyriä, sillä heillä on käytössään ihana suuri

piha-alue, jossa on puita ja pensaita, kukkula ja pelikenttä monenlaisia leikke-

jä varten. Pienet keulalaiset ulkoilevat pienemmällä pihalla, mutta on sielläkin

kukkula, puita ja tilaa temmeltää. Pienet ovat haltioissaan ja vähän ihmeis-

säänkin päästessään ”avaraan maailmaan” eli isojen pihalle leikkimään. Se on

jo suuri seikkailu pienelle ihmiselle. Vieressä on metsä, jonne on kiva tehdä

retkiä vuodenajasta riippumatta. Usein toistuvat metsäretket tarjoavat mahdol-

lisuuden luonnon tutkimiselle, leikille ja mielikuvitukselle.

Meille helsinkiläisille ympäristö on muutakin kuin luontoa. Käymme retkillä

katsomassa lasten kotitaloja. Samalla lapset saavat näyttää itselleen tuttuja

paikkoja, kuten kaupan, kirjaston, uimahallin, isoveljen koulun. Leikkikentällä

voi tulla mieleen, että on ollut äidin kanssa täällä joskus. Lapsi saa kokemuk-

sen kuulumisesta Vuosaareen. Se lisää turvallisuudentunnetta ja vahvistaa

juuria.

Isoimpien lasten kanssa nautimme Helsingin tarjoamista mahdollisuuksista.

Kuljemme metrolla keskustaan ja kuin sivumennen matkalla sirkukseen nä-

emmekin rautatieaseman, Finlandia-talon, eduskunnan. Joskus retki suuntau-

tuu torille, joskus taas ajamme raitiovaunulla lasten elokuviin. Miltäs kuulostaa

matka vesibussilla Korkeasaareen? Ensi keväänä se voi olla joillekin Keulan

lapsille totta.

27

Uskonto, katsomus ja etiikka

”Kastan sinut Minna Ruusu Kukkaseksi.” Keula 2007

Uskonnollis-katsomuksellisen kasvatuksen tarkoitus varhaiskasvatuksessa on

lähinnä suomalaiseen kulttuuriin liittyvien perinteiden vaalimista ja niiden tu-

tuksi tekemistä lapsille. Kiinnitämme huomiota myös toisen vakaumuksen ja

kulttuurin kunnioittamiseen. Eettisellä kasvatuksella on suuri merkitys päivä-

kodin arjessa.

Keulassa uskonnolliset ja katsomukselliset asiat tulevat esille kirkollisten juh-

lapyhien muodossa. Teemme yhteistyötä kirkon kanssa jouluna ja pääsiäise-

nä. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan muulloinkin kirkon lapsille suun-

nattuihin tapahtumiin. Kun Keulan lasten perheeseen syntyy vauva, ryhmässä

voidaan järjestää ristiäiset, niin tapahtuma tulee tutuksi kaikille. Kuolemasta

puhuminen on luontevaa silloin, kun joku lapselle tärkeä ihminen tai rakas ko-

tieläin on kuollut. Kunnioitamme lapsen uskontoon liittyviä ajatuksia, emmekä

ole välinpitämättömiä niitä kohtaan. Meillä lapsella on mahdollisuus hiljentyä ja

pohtia hengellisiä asioita. Vastaamme hänen kysymyksiinsä ja olemme muu-

tenkin ajan hermolla ja herkkänä aistimaan lapsen mietteitä.

Eettinen kasvatus on läsnä ryhmissä koko ajan. Opetamme lasta ottamaan

vastuuta sanoistaan ja teoistaan. Vaalimme kunnioitusta toisia kohtaan. Jos

on satuttanut toista tai puhunut rumasti, puutumme asiaan heti ja juttelemme

lapsen kanssa siitä, miksi muita ei saa vahingoittaa. Lasta pyydetään pyytä-

mään anteeksi ja hän saa hyvittää tekonsa. Keskustelemme lasten kanssa sii-

28

tä, mikä on oikein ja mikä väärin. Yhdessä puhumme, miten lapsi seuraavan

kerran aikoo toimia, jos on aikeissa satuttaa tai sanoa rumasti.

Toisen omaa ei saa vahingoittaa eikä ottaa ilman lupaa. Lapsia kannustetaan

rehellisyyteen ja kauniisiin käytöstapoihin. Toisten huomioiminen on mieles-

tämme tärkeää ja on hyvä oppia hyväksymään erilaisuutta, tuntemaan myötä-

tuntoa toista kohtaan.

Päiväkotilapsista sanotaan, että heistä kasvaa sosiaalisia aikuisia. Meistä so-

siaalisuuden tärkeimpiä rakennusaineita ovat eettisen kasvatuksen ja kasvun

seurauksena syntyneet arvot ja asenteet kanssaihmisiä kohtaan. Kodin vaiku-

tus on oleellinen ja ensiarvoisen tärkeä lapsen kasvaessa. Päiväkotilapsi viet-

tää silti usein enemmän aikaa meidän kasvattajien luomassa arvo- ja asen-

nemaailmassa. Joillekin lapsille kodin ja päiväkodin arvot ovat hyvin saman-

laisia ja lapsen on helppo sopeutua käytäntöihimme ja tapoihimme. Toisilla

saattavat kodin ja päiväkodin arvomaailmat erota suurestikin. Silloin lapsi jou-

tuu sopeutumaan kahteen erilaiseen maailmaan arvottamatta kumpaakaan

toista paremmaksi. Me kasvattajat olemme silloin työmme tärkeimpien asioi-

den äärellä. Joudumme miettimään, kuinka kunnioittaa toista ja hyväksyä eri-

laisuutta itse. Täällä Keulassa meillä aikuisilla on vastuu sanoistamme ja

teoistamme!

6. ESIOPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

6.1 Tavoitteet

Esiopetus pohjautuu Helsingin kaupungin opetussuunnitelmaan. Tavoitteena

on, että lapsessa herää halu oppia ja oppimisen ”hinku” säilyy. Esiopetuksen

tavoitteet jaamme neljään osioon seuraavasti:

Sosiaaliset taidot

Hyvät tavat

Lapsi opettelee huolehtimaan itsestään ja työskentelemään

ryhmän jäsenenä

29

Vastuunotto

Työskentelytaidot

Lapsi opettelee tekemään työnsä loppuun

Lapsi saa kokea onnistumisen iloa

Lapsi luottaa itseensä oppijana

Tiedolliset valmiudet

Lapsi saa tiedollisia aineksia oman tietoisuutensa ja

ympäröivän maailman hahmottamiseen

Lapsen tietoisuus oikeasta ja väärästä vahvistuu

Lapsen yleistiedon, äidinkielen sekä matematiikan

osaaminen ja ymmärrys lisääntyvät

•Taito- ja taideaineista toivomme lapsen saavan tekemällä ja kokemallasyviä, myönteisiä elämyksiä, jotka ovat rakennusaineita lapsen sisäiseenkasvuun.

6.2 Opetusmenetelmät ja työtavat

Esiopetuksessa toteutetaan eheytettyä opetussuunnitelmaa, mikä tarkoittaa

käytännössä, että opetus ei ole oppiainejakoista. Eheyttävän opetuksen avulla

eri sisältöalueita yhdistetään teemakokonaisuuksiksi. Oppiminen on kokonais-

valtaista. Sisältöaluejako on tarkoitettu aikuisen työvälineeksi, esim. liikunta-

tuokiolla voidaan oppia matematiikkaa ja äidinkieltä.

Yhtenä tärkeänä menetelmänä käytetään yhteistoiminnallista oppimista. Lap-

set työskentelevät pienissä ryhmissä, opettelevat auttamaan toisiaan ja otta-

maan vastuuta tehtävistään.

Vuosittain laaditaan esiopetuksen toimintasuunnitelma (liite 4) , jossa asete-

taan tavoitteet ja toiminnan painopistealueet kuluvalle kaudelle.

Leikkiminen, tutkiminen, kokeileminen ja kyseleminen ovat lapsen tapoja op-

pia, tämä otetaan huomioon työtapoja valitessa. Lasta kannustetaan olemaan

aktiivinen, esim. ottamaan selvää asioista ja etsimään itse välineitä työskente-

lyynsä. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun.

30

Lasta ohjataan oman oppimisensa tiedostamisessa ja arvioimisessa.

6.3 Sisältöalueet

Esiopetuksen sisältöalueita ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, ympä-

ristö- ja luonnontieto, etiikka ja katsomus, terveys, fyysinen ja motorinen kehi-

tys sekä taide ja kulttuuri. Nämä sisällöt kulkevat lomittain ja käsi kädessä

varhaiskasvatuksen toiminnan sisältöjen kanssa.

6.4 Yhteistyömuodot

Oppilashuolto

Toimikauden alussa käymme uusia esikoululaisia koskevan päiväkodin oppi-

lashuoltoon liittyvän keskustelun. Keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja,

esiopetuksesta vastaavat opettajat ja kiertävä erityislastentarhanopettaja.

Koulupsykologi arvioi tarvittaessa lapsen kouluvalmiudet sekä koulumuodon.

Alueemme kiertävä erityislastentarhanopettaja, neuvolan terveydenhoitaja,

alueen puheterapeutit ja joskus myös perheneuvola liittyvät luontevasti yhteis-

työverkkoon.

S2-opettaja neuvoo ja tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten esiopetusta

koskevissa asioissa.

Perusopetus

Esi- ja alkuopetuksen yhteen niveltäminen on tuonut koulun yhä tärkeämmäk-

si yhteistyökumppaniksi esiopetukseen. Keulan yhteistyökumppanikoulu on

Vuosaaren peruskoulu (=Karavaanin koulu), jonka kanssa on tehty yhteistoi-

mintasuunnitelma. Suunnitelma sisältää muun muassa tonttuaamun ja kou-

luseikkailun lapsille sekä opettajien yhteisiä säännöllisiä tapaamisia.

31

Lapsen esiopetuksen suunnitelma

Lapselle laaditaan oma esiopetussuunnitelma (LEOPS) syksyllä yhteisessä

keskustelussa lapsen ja vanhempien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan lapsen

vahvuudet, sekä valitaan ne taidot, joita lapsi harjoittelee vuoden aikana. Ke-

väällä taitojen saavuttamista arvioidaan taas yhdessä. Suunnitelma lähetetään

kouluun lapsen tulevalle opettajalle.

6.5 Arviointi

Arviointi esiopetuksessa on toiminnan kehittymisen edellytys. Arviointi on mo-

nensuuntainen tapahtuma, jonka avulla lapsen tietoisuus itsestä yksilönä ja

ryhmän jäsenenä vahvistuu. Pysähdymme tarkastelemaan tapahtumien ja te-

kemisen sekä oppimisen eri vaiheita. Yhdessä aikuisen kanssa suoritettu ar-

viointi on hyvä pohja oppimisprosessin myönteiselle kehitykselle.

Uskomme myönteisyyden ja kannustuksen voimaan niin arvioinnissa kuin har-

joittelussakin. Teemme jokaiselle lapselle oman esiopetus suunnitelman

(leops). Keväällä arvioimme taitojen saavuttamista.

Keskustelemme lasten kanssa paljon. Samalla arvioimme toimintaa yhdessä;

esim. piditkö liikuntatuokiosta, mikä oli vaikeaa, missä olisit tarvinnut apua, mi-

ten teit sen, olisiko sen voinut tehdä toisella tavalla? Luemme toisinaan lapsil-

le aikuisten pitämää päiväkirjaa menneitä tapahtumia muistellen ja arvioiden.

Jokaisella lapsella on oma ns. kasvun kansio, johon keräämme dokumentteja

lapsen kasvusta ja kehityksestä, sekä lapsen omia töitä. Niitä tutkimalla

voimme arvioida lapsen edistymistä. Keväällä jokainen lapsi saa osallistumis-

todistuksen esiopetusvuodesta. Tämä todistus ei sisällä henkilökohtaista arvi-

ointia lapsesta.

32

Viikkopalavereissamme arvioimme lapsen edistymisen lisäksi oman tiimin

työskentelyä. Yhteistyötä ja toimintaa koulun kanssa arvioidaan syksyllä ja ke-

väällä.

7. LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

Meillä Keulassa lapsi saa tukea silloin, kun lapsen vanhemmat ja henkilökunta

ovat sitä mieltä, että hän sitä tarvitsee. Pulmia voi olla ruokailussa, nukkumi-

sessa, käyttäytymisessä ym. Monilla lapsilla on tällaisia ohimeneviä hanka-

luuksia, joiden helpottamiseksi sovitaan yhteisiä toimintamalleja. Puhutaan

varhaiskasvatuksellisesta tuesta. Hyvä yhteistyö Keulan vanhempien ja henki-

lökunnan kesken takaa sen, että lapseen osataan suhtautua oikein yllättä-

vienkin elämäntilanteiden myllerryksessä. Näin toteutuu se Helsingin päivä-

hoidon periaate, että lapsi saa päivähoitoa läheltä kotia tarvitsipa hän erityistä

tukea tai ei.

Rakenteellisena tukitoimena lapsi voi tarvita ja saada erityistä tukea kasvul-

leen ja kehitykselleen silloin, kun hänellä on jokin fyysinen vamma (esim. lii-

kunta-, kehitys- tai näkövamma), neurologinen poikkeama (esim. autismi tai

ADHD), kielellinen häiriö (esim. dysfasia tai viivästynyt puheenkehitys), viiväs-

tynyt kokonaiskehitys tai tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kypsymättö-

myys.

Keulassa lapsi voi saada erityistä tukea ollen integroituna isoon ryhmään. Sil-

loin lapselle tehdään henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma tuen ja kuntou-

tuksen järjestämiseksi päiväkotipäivän aikana. Joskus on mahdollisuus pie-

nentää samalla ryhmäkokoa tai lapsiryhmään voidaan saada ryhmäkohtainen

avustaja.

Kuntoutussuunnitelma tehdään jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle.

Siinä esitellään ne pedagogiset tai erityispedagogiset toimenpiteet, joiden

avulla voidaan tukea lapsen kehitystä. Samoin oppimisympäristöä tarkastel-

33

laan ja tehdään tarvittavia muutoksia erityistä tukea tarvitsevien lasten tuen

mahdollistamiseksi. Kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yhdessä vanhempi-

en kanssa. Jos käytössä on asiantuntijan, esim. psykologin, lausunto, poimi-

taan sieltä tavoitteita ja toimintaohjeita, joita voidaan päiväkodissa toteuttaa.

Esiopetusikäisillä lapsilla kuntoutussuunnitelma sisältyy lapsen esiopetuksen

suunnitelmaan.

Kiertävä erityislastentarhanopettaja, kelto, on tärkein apu silloin, kun arvellaan

lapsen tarvitsevan tavallista enemmän tukea kehitykselleen. Hän auttaa tutki-

muksiin ohjaamisessa ja tukitoimien haussa. Kelto käy säännöllisesti ja pyy-

dettäessä ryhmässä keskustelemassa ja antamassa asiantuntija-apua lapsen

kasvun ja kehityksen tukemiseen.

Keulassa erityistä tukea tarjotaan mittavasta erityisen tuen tarpeesta hyötyville

lapsille kahdeksan lapsen erillisessä erityisryhmässä. Ryhmän lapset tarvitse-

vat tukea sosiaaliselle ja tunne-elämän kehitykselleen, sekä vuorovaikutustai-

doilleen. Heillä kaikilla on asiantuntijan lausunto erityispäivähoitopaikkaa var-

ten.

Pedagogiikkana erityisryhmässä on ratkaisukeskeinen lasten ongelmien rat-

kontamenetelmä Muksuoppi. Sen avulla lapset opettelevat mm. käyttäytymi-

seen, tunteiden ilmaisuun ja hallintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja.

Erityisryhmä toimii vertaistukena ja lapset kannustavat toisiaan oppimisessa.

Keulassa pidetään rikkautena sitä, että talossa toimii erityisryhmä. Se on rik-

kautta kaikille, lapsille, vanhemmille ja henkilökunnalle. Erityislastentarhan-

opettajat toimivat Keulan henkilökunnan tukena kasvatuskysymyksissä. Yh-

dessä voimme miettiä keinoja tukea Keulan kaikkia lapsia ja heidän perhei-

tään parhaalla mahdollisella tavalla.

Esiopetuksessa oleva lapsi saa tarpeidensa mukaista yleistä, tehostettua tai

erityistä tukea esiopetuksessa.

34

8. RAVINTO JA SIISTEYS

Ravinnon merkitys lapsen hyvinvoinnille myös päivähoidossa on suuri. Ruoka

on lapsen perustarve ja ruokailuhetkiä on päiväkotipäivän aikana enemmän

kuin mitään muuta ohjattua toimintaa. Ruokailutilanne on tärkeä kasvatusta-

pahtuma. Tavoitteena on rauhallinen, miellyttävä ruokailuhetki, jossa opitaan

ruokailun perustaitoja ja maistamaan erilaisia ruokia. Aivan pieniä lapsia roh-

kaisemme syömään itse ja isommille kauniisiin pöytätapoihin tottuminen on

tärkeää.

Ruokapalvelun päiväkodillemme tarjoaa Palmia, jonka palveluksessa oleva

keittiöhenkilökunta valmistaa ruuan osittain itse omassa keittiössämme. keittä-

jän kanssa neuvottelemme eri juhliin ja tapahtumiin liittyvistä tarjoiluista sekä

sovimme lasten toimintaa sisältyvistä leipomisista sekä muista kokkipuuhista.

.

Toimintaympäristön viihtyvyyteen vaikuttaa oleellisesti päiväkotimme siivous-

henkilöstön kädenjälki. Lapset leikkivät lattioilla, joten puhtaat ja siistit tilat

ovat hyvän toimintaympäristön perusedellytys. Lapset oppivat myös pieniä

käytännön töitä, kun saavat olla mukana viemässä ruokalappuja tai pyyhkeitä

pyykkiin tai pyyhkiä omia ruokapöytiään. Tällaisen työkasvatuksen avulla lap-

set oppivat myös itse kiinnittämään huomiota ympäristön siisteyteen. Omasta

ympäristöstä huolehtimisen tärkeys ulottuu ulkoympäristöstä oman ryhmän le-

luihin ja tavaroihin.

Palmian huoltomiehet hoitavat kiinteistömme huoltotehtävät.

35

Kenttäruokailu Keulan tyyliin Keula 2007

9. YHTEISTYÖMUODOT

Toimivan päiväkodin sisäisen, eri ryhmien välisen yhteistyön lisäksi onnistu-

neen toimintamme perusedellytys on monet yhteistyömuodot ja –kumppanit.

Alueen toisten päiväkotien kanssa teemme yhteistyötä hoitamalla toistemme

lapsia kaksi kertaa vuodessa henkilöstön koulutus- ja kehittämispäivinä. Sa-

moin kesällä ja joulun aikaan suunnittelemme yhdessä alueen lasten hoidon.

Jo usean vuoden ajan Keula on toiminut heinäkuun ajan alueen avoinna ole-

vana kesäpäiväkotina. Pedagogisia asioita pääsemme oppimaan toinen toisil-

tamme päiväkotivierailuilla. Myös lapsiryhmiä voimme kutsua joskus katso-

maan taidenäyttelyä tai pikku esitystä.

Alueemme kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) käy päiväkodissamme

vähintään kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hän konsultoi

henkilökuntaa erityiskasvatuksen kysymyksissä, sekä ohjaa ja tukee tarvitta-

vien tukitoimien hakemisprosessissa lapsille. Vuosaaren suomi toisena kiele-

nä -lastentarhanopettaja ja suomi toisena kielenä -verkosto ovat arjen tärkeitä

kumppaneita lisäämässä osaamistamme monikulttuurisissa asiois-

36

sa.Yhteistyötä neuvolan kanssa helpottaa oma nimetty terveydenhoitaja. Neu-

volassa tehdään 4-vuotiaille lapsille laajennettu terveystarkastus (Hyve 4).

Ennen terveystarkastusta vanhemmat ja kasvattaja käyvät päiväkodissa kes-

kustelun lapsen kehityksen vaiheista. Kasvattaja kirjaa tiedot ja havainnot lo-

makkeelle, joka lähetetään neuvolaan. Näin lapsen kehitys nähdään monipuo-

lisesti ja tarvittaessa voidaan tarjota ajoissa tukea. Yhteistyötä tehdään tar-

peen mukaan mm. puheterapian, perheneuvolan tai muiden lasta kuntouttavi-

en tahojen kanssa yhdessä vanhempien kanssa.

Vuosaaren seurakunta, kirjasto, alueen leikkipuistot, koulut ja uimahalli ovat

myös esimerkkejä kumppaneista, joiden kanssa yhdessä toimien olemme mu-

kana elinvoimaisen lähialueen elämässä.

10. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Jatkuva arviointi on edellytys laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Arvioimme

lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Sen mukaan arvioimme ja muokkaam-

me omaa työtämme ja toimintamenetelmiämme, sekä toimintaympäristöä.

Lapsen kokemuksista ja ajatuksista saamme tietoa kuuntelemalla lasta ja

keskustelemalla hänen kanssaan. Seuraamme monipuolisesti lapsen toimin-

taa ja tuotoksia. Lasta valokuvataan ja sadutetaan. Jokaiselle lapselle tehdään

ns. kasvun kansio, mihin on koottu materiaalia kaikilta hänen päiväkotivuosil-

taan. Näin saamme monipuolista tietoa siitä, mitä lapsi osaa yhdessä muiden

kanssa ja mitä itsenäisesti ja yksin. Keskustelemalla lapsen kanssa kannus-

tamme ja ohjaamme häntä arvioimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Täs-

sä arvioinnissa tärkeintä on prosessi, ei tuotos.

Keskustelut vanhempien kanssa ovat ensiarvoisen tärkeä väline saada luotet-

tavaa tietoa lapsesta. Keskustelut käydään perheen toiveiden ja tarpeiden

mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Luonnollisesti aktiivista kes-

kustelua lapsesta käydään myös päivittäin lapsen tulo- ja hakutilanteissa.

37

Vanhemmat voivat auttaa meitä arvioimaan ja kehittämään toimintaamme an-

tamalla palautetta ja kertomalla omista toiveistaan. Tämä tapahtuu mm. asia-

kaspalautekyselyjen muodossa. Myös vanhempainyhdistys Keulakalla on

mahdollisuus ottaa kantaa ja antaa palautetta päiväkodin toimintaperiaatteista.

Jokaisen lapsiryhmän hoito- ja kasvatushenkilökunnalla on säännölliset viik-

kopalaverit, joissa on hyvä tilaisuus tarkastella oman tiimin työskentelyä ja las-

ten edistymistä. Työnohjaus on myös mahdollisuus, jota käytämme joskus

työmme tukena. Lisäksi pyritään järjestämään toimintakauden alussa jokaisel-

le lapsiryhmälle erillinen suunnitteluaika. Koko päiväkodin viikkopalavereissa

on joka ryhmästä edustus; kokouksissa käsitellään tiedotusasioiden lisäksi

kasvatuksellisia ja toiminnallisia asioita. Kasvatushenkilöstö kokoontuu muu-

taman kerran vuodessa työiltoihin. Koko henkilökunta pitää säännöllisin vä-

liajoin (yleensä 2 kertaa vuodessa) oman kehittämispäivän, jossa arvioidaan

työyhteisön näkökulmasta kasvatusyhteisön kehittymistä.

Vakiintuneena ja suurelta osalta kauan yhdessä töitä tehneenä työyhteisönä

koemme haasteeksi jatkuvan työn kehittämisen. Toimintatapojen pohtiminen

ja avoin keskustelu työstä yhdessä kantavat meitä löytämään yhä uusia näkö-

kulmia ja toisaalta kiinnittämään huomiota yhä syvemmin lapsen tarpeiden

tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen.

Viime vuosina toimintaympäristön kehittäminen, lasten leikin tukeminen entis-

tä monipuolisemmin ja pienen lapsen päivähoidon aloituksen helpottamisen

keinot ovat olleet asioita, joihin olemme erityisesti paneutuneet. Tällä hetkellä

koemme haasteeksi, osin tämän varhaiskasvatuksen suunnitelman siivittämä-

nä, rakentaa yhä monipuolisempi oppimisympäristö, joka tarjoaa lasta innos-

tavan mahdollisuuden omaehtoiseen tutkimiseen, kokeiluun, älyllisiin pohdin-

toihin ja oivaltamiseen. Ympäristön muokkaaminen onkin päättymätön polku,

jossa avautuu aina uusia reittejä, jos me kasvattajat olemme valmiita astu-

maan eteenpäin.