TOIMINTAKERTOMUS2014

2

SISÄLLYS

1 MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ KOHTI TULEVAA .................32 PERUSTANA TOIMINNAN TARKOITUS, VISIO JA ARVOT ............................53 VUODEN 2014 TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN ..........................6 3.1 Uudistuvan lainsäädännön tuomiin koulutus-, kehittämis- ja palvelutarpeisiin vastaaminen yhdessä alueen toimijoiden kanssa ................................6 3.2 Asiakas- ja käyttäjälähtöiset palvelut, uusien toimintamallien kehittäminen, palvelumuotoilu ...........................................................................................9 3.3 Kumppanuusmallit ........................................................................................................14 3.4 Tietoteknologian hyödyntäminen ja sote-yhteiskehittäminen sujuvien prosessien ja tiedon kulun vahvistamiseksi .....................................................................17 3.5 Käytännönläheinen tutkimus ja tiedon jalkauttaminen käytäntöön, alueellisen tiedon tuotannon ja kansallisen tason yhteistyö ..........................................194 PALVELUT ...........................................................................................................20 4.1 Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA .................................................................20 4.2 Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut .............................................................................23 4.3 Lastensuojelun edunvalvonnan koordinaatio ...........................................................255 SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN VAIKUTTAMISTOIMINTA KANSALLISELLA TASOLLA .................................................................................266 OPPILAITOSYHTEISTYÖ ..................................................................................277 SEMINAARIT, TAPAHTUMAT ..........................................................................288 JULKAISUT ..........................................................................................................299 HALLINTO ..........................................................................................................3010 HENKILÖSTÖ ...................................................................................................31

3

1 MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ KOHTI TULEVAA Kansallisella tasolla vuotta 2014 leimasi suurten lainsäädäntöuudistusten valmistelu. Sosiaali-huollon lainsäädännön kokonaisuudistus eteni sosiaalihuoltolain osalta, kun tasavallan presi-dentti vahvisti lain 31.12.2014. Sote-uudistuksessa sen sijaan ei päästy maaliin. Tässä valmis-telutyö jatkuu tulevalla hallituskaudella joko hylättyjä malleja hiomalla tai luomalla kokonaan uusia. Jää nähtäväksi, millaisiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja samalla kehittämisen tukirakenteet uudistuksessa muotoutuvat ja mitä tämä tarkoittaa sosiaalialan osaamiskeskusten näkökulmasta. Sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustusta leikattiin vuoden 2014 osalta 17 %. Myös kun-tatalous on tiukkaa, mikä on vaikeuttanut hankerahoituksella tehtävään kehittämistyöhön tarvittavan omarahoituksen kokoon saamista. Toisaalta mahdollisia rahoituskanaviakaan ei ole juuri ollut tarjolla. Uuden EU-rakennerahastokauden ensimmäisiä hakuja päästiin tekemään loppuvuodesta, mutta näistä ei vielä ollut apua vuoden 2014 kehittämistyön rahoitukselle. Man-ner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 haut eivät myöskään auenneet vielä kuluneena vuonna. Tältä osin vuosi 2015 näyttää valoisammalta, kun nämä rahoituskanavat avautuvat. Muun muassa STM:n julkaisemassa tulevaisuuskatsauksessa 2014 todettiin, ettei nykyisillä voimavaroilla ja henkilöstöllä pystytä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen, ellei toiminta ole tutkitusti vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Palvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi on tehostettava erityisesti sosiaalihuollon näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämistä. Tässä sosiaalialan osaamiskeskuksilla on vähintäänkin tutkitun tiedon kokoamisen ja levittämisen sekä tutkimuksen ja käytännön verkottamisen roolia. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yli-opistojen kanssa on pyritty lisäämään, jotta kehittämishankkeiden rinnalle saataisiin tutkimusta toimenpiteiden tuottamista hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksista.

4

Julkisen talouden säästöpaineissa on alettu puhua entistä enemmän ihmisten omaehtoisen teke-misen merkityksestä, yhteistyöstä ja kumppanuudesta. On myös todettu, että julkinen sektori ei tule tulevaisuudessa toimeen ilman kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Järjestökentän tarjoama mielekäs tekeminen ja yhteisöllisyys rakentavat sekä toimijoiden omaa että muiden hyvinvoin-tia. Vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat merkittäviä julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen täydentäjiä. Julkisen ja kolmannen sektorin toimivalle yhteistyölle tarvitaan kuitenkin pelisääntöjä ja uudenlaista toimintakulttuuria. Socom on ollut kuluneena vuonna ja haluaa olla jatkossakin tukemassa niin kolmannen sektorin toimijoiden keskinäisen kuin julkisen sektorin kanssa tekemän yhteistyön rakentumista.

Tietoteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää tulevien vuosien asiakaslähtöisiä hyvinvointipalveluja rakennettaessa. Samalla on kuitenkin huolehdittava palvelujen monikana-vaisuudesta ja muotoilusta, niin että ne ovat kaikkien asiakasryhmien saavutettavissa. Sosiaa-lihuollon tiedonhallinnassa on meneillään kansallisen tason kehittämistyö, jotta asiakastiedot saadaan nykyistä paremmin hyödynnettäviksi palveluprosesseissa ja samalla luodaan edellytyksiä tehokkaammalle tiedolla johtamiselle. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat olleet eri tavoin tu-kemassa tätä tavoitetta niin yksittäisten asiantuntijoiden antaman panoksen kuin hankkeiden kautta. Tähän halutaan panostaan jatkossakin, jotta mm. yhteiset toimintatavat asiakastyön do-kumentoinnissa saadaan juurrutetuiksi käytäntöön.

5

2 PERUSTANA TOIMINNAN TARKOITUS, VISIO JA ARVOT Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin toiminta pohjautuu laissa sosiaa-lialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001) määriteltyihin tehtäviin, kansallisiin sosiaalipoliit-tisiin linjauksiin sekä Socomin strategiaan 2013 – 2015. Lain mukaan osaamiskeskusten tehtävä-nä on turvata toimialueellaan:

• sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen• peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantunti-

japalvelujen kehittyminen ja välittyminen• sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys• sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen sekä• muiden osaamiskeskustoiminnan tavoitteita palvelevien tehtävien toteutuminen.

Sosiaalialan osaamiskeskukset osallistuvat lisäksi lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ke-hittämiseen, kun toiminnassa on kyse lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä tai palvelujen kehittämisestä. Toimintaa ohjaavat seuraavat arvot:

• Innovatiivisuus• Osaaminen• Yhteisöllisyys• Vaikuttavuus

6

Toiminta-ajatuksena on, että Socom on sosiaalialan asiantuntijuuden keskittymä, joka muodos-taa kehittämis- ja yhteistyöverkoston Kaakkois-Suomen kuntien, kuntayhtymien sekä alan koulu-tus- ja tutkimusyksiköiden, kolmannen sektorin ja alan yrittäjien kanssa. Socomin visiona on olla Kaakkois-Suomen sosiaalisen hyvinvoinnin, innovatiivisen osaamisen ja kumppanuuden keskeinen kehittäjä sekä vahva alueellinen hyvinvointipoliittinen asiantuntija ja toimija.

3 VUODEN 2014 TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

3.1 Uudistuvan lainsäädännön tuomiin koulutus-, kehittämis- ja palvelu-tarpeisiin vastaaminen yhdessä alueen toimijoiden kanssa

Vanhuspalvelulaki (Laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta) tuli voimaan 1.7.2013.

Lain tavoitteena on:

• edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja• tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja • edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkene-

miseen ja sen riskitekijöihin • turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät

palvelut.

7

Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukenut RISTO-hanke, joka käynnistyi syksyllä 2013, jatkui vuoden 2014 lokakuun loppuun. Hanke oli Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeva hanke, joka kesti yhteensä 16 kuukautta. Hanketta hallinnoi Eksote.Hankkeen tuotoksia ovat:

• Etelä-Kymenlaaksoon luotiin ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen malli. Malli on toiminnassa Kotkassa, Miehikkälässä ja Virolahdella. Haminassa siirrytään mallin mukaiseen toimintaan vaiheittain. Toimintakykyä tukemalla panostetaan ikääntyneiden elämisen laatuun kotona.

• Eksoteen luotiin ikääntyneiden ravitsemuksen arvioinnin ja toiminnan malli. Ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä.

• Eksoteen luotiin ikääntyneiden suun terveyden toimintamalli. Ikääntyneiden hyvä suun terveys ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua.

• Kouvolassa kehitettiin gerontologista sosiaalityötä varhaisissa palveluissa. Ikääntyneiden riskiryhmien tunnistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyön syvene-minen sekä asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuuden edistäminen mahdollistavat entistä paremmat palvelut ikäihmisille.

• Länsi- ja Keski-Uudellamaalla keskityttiin esimiesten gerontologisen valmennuksen toi-mintamallin luomiseen. Esimiehet, lähiesimiehet ja lähijohto ovat keskeisessä asemassa, kun vanhuspalvelulain edellyttämiä muutoksia tehdään ja palvelujen laadun parantamiseksi työskennellään.

(hankkeen materiaali löytyy Innokylän sivuilta osoitteesta https://www.innokyla.fi/web/han-ke349835)

8

Vammaispalvelulaki

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin (380/1987) tuli 1.9.2009 voimaan muutoksia, joiden tavoitteena on edistää vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta sekä muita perus- ja ihmisoikeuksia, lisätä vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimin-toihin. Vammaispalvelulain soveltamiseen ja erityisesti henkilökohtaiseen apuun liittyvää koulu-tusta ja palvelujen kehittämistä jatkettiin vuonna 2014. Uudistuva sosiaalihuoltolaki sai joulukuun lopussa vahvistuksensa ja astuu voimaan 1.4.2015. Lapsiperheiden kotipalvelujen osalta laki tuli voimaan jo 1.1.2015. Uudistuvaan lakiin on osal-taan tutustuttu lakitekstin ollessa lausuntokierroksella, mutta varsinaiset lain toimeenpanoa tukevat koulutukset ja työpajat ajoittuvat tulevalle vuodelle. Lain tuomia muutoksia on pyritty huomioimaan kehittämistyössä ja meneillään olevassa hankevalmistelussa.

Esitutkintalaki astui voimaan vuoden 2014 alusta. Tämän myötä poliisi pystyi hakemaan edun-valvojan suoraan. Lastensuojelun edunvalvonnan uusista yhtenevistä toimintakäytännöistä Kaak-kois-Suomessa sovittiin lakiuudistuksen myötä.

9

3.2 Asiakas- ja käyttäjälähtöiset palvelut, uusien toimintamallien kehittäminen, palvelumuotoilu

Palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen vastaamaan erilaisten asiakasryhmien tarpeita on keskeistä niin Socomin omassa palvelutuotannossa kuin meneillään ja valmistelussa olevissa kehittämishankkeissa. Asukas- ja Kyläfoorumit asukkaiden kuulemisen rakenteena - mallin kehittäminen

MontEri -hankkeen aikana kehitettiin asukkaiden ja alueiden toimijoiden kohtaamiseen ja kuulemiseen Dialogisten kohtaamisten -malli. Kohtaamisten lähtökohtana oli saada eri aluei-den asukkailta itseltään tietoa, näkemyksiä ja kokemuksia siitä, mitkä asiat he kokevat omassa hyvinvoinnissaan ja elinympäristössään tärkeiksi tekijöiksi ja kokevatko he muutos- tai kehit-tämistarpeita näihin liittyen. Kohtaamisten toteutustapa tarjosi myös mahdollisuuden asukkai-den, päättäjien, yhdistystoimijoiden ja hankehenkilöstön keskinäiseen tutustumiseen. Lisäksi oli mahdollisuus käynnistää tasavertaista vuoropuhelua alueen asukkaiden ja toimijoiden sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Malli on kuvattu Kumppanuuskäsikirjassa -nä-kökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen http://www.socom.fi/sites/default/files/u7/kumppanuuskasikirja_nettiversio.pdf

Mallia kehitettiin Voikkaalla, Myllykoskella, Haminassa, Kotkassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virojoella useissa kohtaamisissa alueen asukkaiden, kolmannen sektorin toimijoiden, hankkei-den ja kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

10

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivien mallintaminen yhteistyössä Eksoten Mallu kylillä 2 -hankkeen kanssa

MontEri-hankkeen aikana järjestettiin Eksoten ja alueiden yhdistys- ja kylätoimijoiden kans-sa yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviä eri puolilla Etelä-Karjalaa: Uukuniemellä Kummun kylässä Säpinää syksyyn –tapahtuma 10.11.2012, Savitaipaleella Pet-tilän kylässä Hyvinvointihulinat –tapahtuma 18.5.2013 ja Parikkalassa hyvinvointiviikko 11.-18.10.2014. Hyvinvointitapahtumista saatujen kokemusten pohjalta työstettiin tapahtumaopasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivien järjestämiseen.http://www.eksote.fi/Fi/Terveyspalvelut/Muutpalvelut/Mallu/Documents/Teemap%C3%A4i-v%C3%A4mallinnus_04032014.pdfOpas julkistettiin Eksoten ja MontEri-hankkeen nettisivuilla sekä Kaakkois-Suomen järjestötie-dotteessa. Hyvien käytäntöjen levittäminen MontEri-hankkeen päätösseminaari järjestettiin 13.11.2014 Lappeenrannan Kasinolla. Tilai-suudessa julkaistiin Kumppanuuskäsikirja - näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämi-seen. Siellä kuultiin myös Oulussa toteutetun Esko-hankkeen, alueen järjestötoimijoiden ja kau-pungin yhteistyöstä ja sen toteutuksesta. Tutkimusnäkökulmaa päivään toi maaseutupolitiikan edustaja, tutkija ja erityisasiantuntija Ritva Pihlaja. Ritvan johdolla pohdittiin järjestöjen roolia palvelun tuottajina, hyvinvoinnin tukijoina ja lähidemokratian vahvistajina. Palveluseteli toimivaksi vaihtoehdoksi

Seteli-hankkeessa pyrittiin palveluja käyttävien asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien paran-tamiseen palvelusetelin laajamittaisemman käyttöön saamisen myötä. Hanke päättyi 30.6.2014. Hankkeen aikana työstettiin Eksotessa kuusi palveluseteliä, joista neljä kehitettiin hankkeen ai-kana. Näitä olivat: tukipalveluilla tuettu asuminen, henkilökohtainen apu, lapsiperheiden tilapäi-

11

nen kotipalvelu ja suun terveydenhuolto. Vanhoille jo käytössä olleille seteleille, omaishoitajan sijaistoiminta ja tehostettu kotiutus, tehtiin toimintaohjeet. Imatralla työn alla oli neljä palvelu-seteliä, joista kaksi (omaishoito ja kotikuntoutus) oli uusia ja kaksi jo käytössä olleita (kylvetys ja ateriakuljetus). Kulttuuripalvelut osaksi vanhuspalveluja

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa – esiselvityshanke toteutettiin ajalla 1.4.2014 - 30.11.2014 yhteistyössä Kaakkois-Suomen kuntien, Saimaan ja Kymenlaakson ammattikor-keakoulujen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön sekä ostopalveluna Amusa Suomi Oy:n kanssa. Projektin varsinaista kohderyhmää olivat kaak-koissuomalaiset taiteen ja kulttuurin tekijät. Osallistujajoukko muodostui Kaakkois-Suomen kuntien kulttuuritoimen ja vanhuspalvelujen toimijoista ja ikäihmisten edustajista sekä alueen kulttuurintekijöistä. Projektin tuloksina syntyi

1. ymmärrystä kulttuuripalvelujen merkityksestä vanhuspalvelujen palvelukokonaisuuksissa hyvinvoinnin lisääjänä,

2. toimiva verkosto, jossa oli mukana kuntien ja kuntayhtymien edustajia sekä luovien alojen edustajia,

3. yhteistyön hyötyjen näkyvyyttä; arvoverkkokartta eri osapuolille ja sitä kautta syntyvästä lisäarvosta asiakkaille,

4. selvitys toimintamallista, työkalusta tai järjestelmästä, jonka avulla luovan alan ja soveltavan taiteen sisällöistä voidaan tuotteistaa palveluita hyvinvointialan tarpeisiin ja saavutettavaksi sekä

5. tuetun tuotteistamisen malli ja palveluprosessien tavoitetilojen mallit pohjaksi varsinaiselle kehittämishankkeelle mallien pilotoimiseksi ja käytäntöön viemiseksi.

12

Hankkeessa hyödynnettiin alueella sekä valtakunnallisesti aikaisemmin tehtyä kehittämistyötä, jossa kulttuuria on tuotu ikäihmisien hyvinvointia edistäviin palveluihin. Samalla kartoitettiin kulttuurialan toimijaverkostoja Kaakkois-Suomessa. Kartoitettuja verkostoja hyödynnettiin ym-märryksen lisäämiseksi kulttuurin eduista ikäihmisten hyvinvoinnille keskustelujen, työryhmien ja arvoverkkotyöpajojen avulla. Alueelle koottiin oma verkosto, jossa oli sekä kulttuuritoimijoita ja taiteilijoita että ikäihmisiä ja ikäihmisten palveluja järjestäviä ja kehittäviä tahoja. Lisäksi koot-tiin kaksi alueellista työryhmää.

Työryhmät koostuivat kulttuurin ja luovien alojen edustajista, ikäihmisten palvelujen edustajista, ikäihmisten edustajista sekä oppilaitoksien ja järjestöjen edustajista. Työryhmissä keskusteltiin kulttuurin merkityksestä ikäihmisen hyvinvoinnille ja haettiin yhteistä ymmärrystä kulttuurin vaikutuksista sekä yleisiä edellytyksiä, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta kulttuuripalveluja olisi saatavilla ja saavutettavissa ikäihmisille. Arvoverkkotyöpajojen avulla saatiin näkyväksi monitoi-mijaisesta yhteistyöstä saatavia hyötyjä eri osapuolille, sekä siitä syntyvää lisäarvoa asiakkaille. Työpajoihin osallistui kuntien vanhus- ja kulttuuripalvelujen sekä kolmannen ja yksityisen sekto-rin ikäihmisten palveluja tuottavien tahojen edustajia ja taiteilijoita sekä oppilaitoksien edustajia. Työpajoissa kartoitettiin eri osapuolien osaamista ja vahvuuksia sekä yhteistyön nykyisiä haastei-ta. Lisäksi toimijaverkoston kanssa työstettiin toimenpide- ja ratkaisuehdotuksia toimijaverkos-ton olemassa olevaan osaamiseen ja vahvuuksiin nojaten. Hankkeessa suunniteltiin ja kuvattiin myös tuetun tuotteistamisen malli sekä palveluproses-sien tavoitetilojen mallit vanhuspalveluiden käyttöön. Lisäksi kartoitettiin työkaluja kulttuurin tuotteistamiseksi ikäihmisten hyvinvointipalveluiksi. Tarkastelun kohteena oli kolme erilaista ikäihmisten palveluprosessia, joihin kulttuuri ja taide voidaan ottaa osaksi. Tarkastellut prosessit olivat Armilan sairaalan kuntoutuskeskuksen prosessi (Eksote), omaishoidon prosessi (Kouvola, Imatra, Eksote) ja palveluasumisen prosessi, jossa kulttuuria on jo huomioitu (Kotka, Pyhtää, Virolahti). Selvityksien pohjalta esitettiin jatkotoimenpiteitä, joilla kulttuuri saadaan osaksi vanhuspalveluita ja kulttuurin tarjonnan ja kysynnän välinen toiminnan ja tiedonkulun katko voidaan ratkaista.

13

Yhdistykset työllistäjinä Yhdistykset työllistäjinä -esiselvityshanke oli Socomin toteuttama ESR-rahoitteinen (flat rate) projekti, jonka toteutusaika oli 1.4.2014–30.10.2014. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat Kaakkois-Suomen alueen yhdistyksissä ja järjestöissä toimivat henkilöt. Hankkeen osallis-tujajoukko muodostui hyvin erilaisista yhdistystoimijoista (yhteensä 26) Etelä-Karjalan ja Ky-menlaakson alueelta. Hankkeessa järjestettiin yhdistysten osaamisen vahvistamiseksi tietotyöpajoja tuotteistamiseen ja yhdistyksen työnantajavelvoitteisiin liittyen Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa yhteistyös-sä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Alueen molempien ammattikorkeakoulujen kanssa käynnistettiin myös keskustelut, kuinka ammattikorkeakoulut voisivat jatkossa koulutustarjon-nallaan tukea yhdistysten osaamisen vahvistamista Kaakkois-Suomessa ja samalla vahvistaa yh-distysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin yhdistystoimijoiden tarpeisiin soveltuvia olemassa olevia tuettuja tuotteistamistyökaluja ja peilattiin näiden ominai-suuksia yhdistysten tietotyöpajoissa esittämiin tarpeisiin sekä aiemmista kehittämishankkeista saatuihin tuloksiin. Hankkeessa sovittiin myös Kouvolan kaupun-gin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa pilottialueista – ja kohteista ja tehtiin alustavat suunnitelmat pilottien käynnistymi-sestä Järjestöjen palvelut osaksi hyvinvoinnin ekosysteemia – työtä ja osallisuutta nuorille hanketta varten.

14

Hankkeen tuloksina: 1. Tietotyöpajoihin osallistuneiden yhdistystoimijoiden osaaminen lisääntyi tuotteistusproses-

sista ja yhdistysten yleishyödyllisyyden ja liiketoiminnan välisestä suhteesta. Työpajat myös innostivat yhdistyksiä kehittämään omia toimintoja ja palvelujen tulevaisuudessa.

2. Ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää tietotyöpajoista saatuja kokemuksia omassa opetuk-sessaan ja koulutustarjonnassaan tulevaisuudessa.

3. Tunnistettiin yhdistysten tarpeet tuotteistamistyökalun kehittämiseksi ja todettiin, ettei suo-raan yhdistysten tarpeeseen soveltuvaa sähköistä työkalua ole vielä kehitetty.

4. Sovittiin yhteistyöpiloteista jatkohanketta varten.

3.3 Kumppanuusmallit

MontEri-hankkeessa etsittiin erilaisten pilottien kautta toimivia malleja yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön ja sosiaalista hyvinvointia edistävään toimintaan. Yksin vai Yhessä? -järjestöpäivän sisällön jatkokeskustelut verkossa ja tilaisuuksissa kevään 2014 aikana

MontEri-hanke oli toimillaan tukemassa ja mahdollistamassa Etelä-Karjalaan vireillä olevan yhdistysten yhteistyöyhdistyksen visiointia. Marraskuussa 2013 järjestetyn Yksin vai Yhessä -järjestötilaisuuden jälkeen yhteinen keskustelu jatkui 29.3.2014 järjestetyssä Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivässä sekä useissa pienemmissä suunnittelukokouksissa kevään ja syksyn 2014 aikana. Hanke järjesti myös tutustumismatkoja Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan, Hami-nan kumppanuustaloon ja Kouvolan Vammaisjärjestöjen Toimitila Veturiin, joista kaikista ke-rättiin vinkkejä ja näkökulmia järjestöjen yhteistyörakenteeseen ja toiminnalliseen yhteistyöhön. Yhdistystoimijat kokivat tärkeäksi, että Socom pystyi tarjoamaan yhteistyön valmistelulle koor-dinoivaa panosta, kokoon kutsujaa, tiedotusapua ja kokoontumisten tuotosten yhteen vetävää ja eteenpäin työstävää apua. MontEri-hankkeen päättyessä vuoden 2014 lopussa Socom valmisteli

15

mukana olleiden yhdistystoimijoiden kanssa yhteistyössä hankehakemus Etelä-Karjalan maa-kuntaliitolle. Etelä-Karjalan maakuntaliiton myöntämän maakunnan kehittämisrahan turvin Socom pystyy osoittamaan valmisteluvaiheeseen koordinoivaa resurssia myös 15.11.2014-31.5.2015 välisenä aikana.

Padasjoen hyvinvoinnin arvoverkkoprosessi keväällä 2014

Suunniteltu arvoverkkoprosessi Padasjoella ei käynnistynyt MontEri -hankkeesta riippumatto-mista syistä.

Kumppanuuskäsikirjan tuottaminen

MontEri-hankkeen loppuseminaarissa 13.11.2014 julkaistiin Kumppanuuskäsikirja - näkökul-mia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen. Julkaisuun on koottu tietoa kumppanuuden rakentumisen edellytyksistä ja opit hankkeen aikana toteutetuista kehittämiskokeiluista, joissa tavoitteena oli saada eri sektoreiden toimijat motivoitumaan yhteistyöstä ja etsimään yhteis-työasetelmia yhteiseksi hyväksi, löytämään toisiaan täydentäviä resursseja ja itselleen sopivia yhteistyökumppaneita sekä käynnistämään vuoropuhelua alueen toimijoiden kesken. Kumppa-nuuskäsikirjassa kuvataan myös arvoverkkotyöskentely ja dialogisen kohtaamisen menetelmät, joita hyödynnettiin hankkeen aikana yhteisen edun etsimisessä ja vuoropuhelun käynnistämi-sessä monitoimijaisessa yhteistyössä. Järjestöjen näkyväksi tekeminenYhdistysinfo.fi sovelluksen kehittäminen ja markkinointi

YHDISTYSINFO –järjestöverkkopalvelun kehittäminen aloitettiin toukokuussa 2012 sopivien järjestöhakemistoratkaisujen pohdinnalla sekä samanaikaisesti lähdettiin rakentamaan sivus-toa Joomla-moduleille. Tammikuussa 2013 kutsuttiin koolle järjestökehittäjätyöryhmä, joka koostui Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen järjestötoimijoista. Järjestökehittäjätyöryhmän

16

kanssa työstettiin verkkopalvelun luokittelurakenne sekä pohdittiin palvelun sisällön rakenteita ja tarpeita. Sivuston edelleen kehittämiseksi sekä toimivuuden testaamiseksi perustettiin lisäksi kaksi testiryhmää Etelä-Karjalan ja Kymenlaaksoon alueille. YHDISTYSINFO –järjestöverkko-palvelun markkinointiin tilattiin suunnitelma, jonka tuotti Tietomaakunta eKarjala Oy:stä Heli Pajuvirta. Markkinointisuunnitelmaan sisältyi myös mainosvideon teko, joka löytyy YHDISTYS-INFO – järjestöverkkopalvelun sivuilta. http://www.yhdistysinfo.fi/medialle. Syyskuussa 2014 toteutettiin järjestöverkkopalvelun markkinointitempaus, jolloin lähestyttiin kirjepostilla niitä yhdistyksiä, joiden tiedot eivät vielä löytyneet yhdistysinfosta ja sähköpostilla niitä yhdistyksiä, joiden tiedot löytyvät palvelusta. Näin saimme uusia yhdistyksiä mukaan YHDISTYSINFO – järjestöverkkopalveluun sekä samalla keräsimme kyselyllä tietoa sivuston käytettävyydestä sekä kehittämistarpeista.

Järjestöjen sähköisen tiedotteen ja tapahtumakalenterin julkaiseminen

MontEri-hankkeen aikana julkaistiin joka toinen kuukausi sähköistä Kaakkois-Suomen järjes-tötiedotetta, johon koottiin yhteen alueellisia ajankohtaisia järjestöjen, kuntien ja oppilaitosten yhteistyöhön liittyviä uutisia, järjestöjen ja muiden toimijoiden ajankohtaisia tiedotteita ja tapah-tumia sekä koulutuksia, seminaareja ja kursseja. Lisäksi uutiskirjeessä tiedotettiin tärkeistä valta-kunnallisista uutisista ja tuoreista julkaisuista. Hankkeen päättyessä uutiskirjeellä oli 2333 tilaajaa Kaakkois-Suomen ja Loviisan alueella. Koska uutiskirje on koettu tarpeelliseksi myös hankkeen päättymisen jälkeen, jatketaan tiedotteen sisällöllistä kehittämistä ja lähettämistä Socomin toi-mittamana. Yhdistysinfo.fi sivustolta löytyy Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen sähköinen tapahtumakalenteri. Tapahtumakalenteria varten ei ole lähdetty luomaan uutta pohjaa, vaan ta-pahtumakalenteriosioon on linkitetty alueella jo toimivat ja käytössä olevat tapahtumakalenterit turhan päällekkäisyyden välttämiseksi.

Avoimen varhaiskasvatuksen hankesuunnitelmassa nostettiin kumppanuuksien kehittäminen keskeiseksi. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden rinnalla korostettiin perhei-den mukaan tuloa voimavarojensa mukaan toimijoiksi palvelujen suunnittelussa ja toteuttami-

17

sessa. Tälle hankesuunnitelmalle etsittiin hakijatahoa kolmannelta sektorilta, jotta rahoitusta olisi voitu hakea RAY:n toukokuun hausta. Tällaista tahoa ei kuitenkaan löytynyt, joten hanke-suunnitelmalle etsitään uutta rahoituskanavaa.

3.4 Tietoteknologian hyödyntäminen ja sote-yhteiskehittäminen sujuvien prosessien ja tiedon kulun vahvistamiseksi

Yhdistysinfon edelleen kehittäminen käyttäjien tarpeita vastaavaksi- Yhdistysinfo-työpajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa tammi- ja toukokuussa

Yhdistysinfon kehittämisessä on ollut vahvasti mukana infon käyttäjät; kuntien palveluohjaus työssä olevia virkamiehiä sekä kolmannen sektorin toimijoita. Näin olemme voineet varmistaa kehittämistyön oikean suunnan ja saaneet tietoa kentän tarpeista. Edelleen kehittämistä on tehty kahdessa testiryhmässä (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso). Molemmat testiryhmät kokoontuivat ajalla 20.9.2013–29.4.2014 kolme kertaa teematyöpajoihin, joiden aiheet olivat 1. Yhdistysinfo nykyinen rakenne ja sisältö, 2. Nykyinen rakenne ja toiveet tulevaisuuteen, 3. Käytettävyystesta-us. Testiryhmien palautteen pohjalta järjestöverkkopalvelua työstettiin eteenpäin ja kehitettiin verkkopalvelua palvelemaan paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita sekä korjattiin testiryhmien havaitsemia toimimattomia osioita.

Testiryhmän palautteiden sekä järjestöverkkopalvelun markkinointitempauksen yhteydessä toteutetun kyselyn pohjalta saimme tietoa sivuston käytettävyydestä sekä kehittämistarpeista. jolloin lähestyttiin kirjepostilla niitä yhdistyksiä, joiden tiedot eivät vielä löytyneet yhdistys-infosta ja sähköpostilla niitä yhdistyksiä, joiden tiedot löytyvät palvelusta. Näin saimme uusia yhdistyksiä mukaan YHDISTYSINFO – järjestöverkkopalveluun sekä samalla keräsimme kyse-lyllä tietoa sivuston käytettävyydestä sekä kehittämistarpeista. Kehittämistarpeina tulee olemaan vapaaehtoistyön välitykseen sopivan toiminnon löytyminen sekä tapahtumakalenteriosion edelleen kehittäminen.

18

SAKKE-hanke

SAKKE-projektin (Sosiaalihuollon luokitusten ja toimintaprosessien kehittämisprojekti) ensim-mäinen vaihe päättyi vuoden 2014 loppuun ja 35 luokituksen kehittämistyö saatettiin päätök-seen. 14 uutta luokitusta hyväksyttiin ja ne löytyvät koodistopalvelimelta (http://koodistopalvelu.kanta.fi/codeserver/). Uusia luokituksia ovat: • Sosiaaliasiamiehen palvelutapahtuman syy• Sosiaaliasiamiehen toimenpide• Asiakkaan palvelutarve työllistymisen tukemisen palveluissa• Työn tai koulutuksen vastaanottamisen rajoite• Henkilön oma arvio (4 luokituksen yhdistelmä)• Saavutettavan palvelun tyyppi• Palvelun saavuttamisen arvio

Koodistopalvelimelle on tulossa myös seuraavat hyväksytyt luokitukset: • Lastensuojelun vireilletulon peruste• Asiointitapa• Tavoitteen saavuttamisen arvio • Sosiaalihuollon kiireellisyyden arvio

Lisäksi : • kahdeksan luokituksen kehittäminen lopetettiin tehdyn selvitystyön, palautteiden ja

sosiaalihuollon asiantuntijaryhmän päätöksellä• kahdeksan luokitusta korvattiin kyllä/ei –kysymyksellä• kolme luokitusta korvattiin olemassa olevalla luokituksella tai ne yhdistyivät toiseen

luokitukseen • kahden luokituksen kehittämistyö jatkuu THL:n sisällä

19

SAKKE-projektissa päivitetään myös sosiaalihuollon kansallisia toimintaprosesseja. Prosessit julkaistaan kokonaisuuden valmistuttua kesällä 2015.

3.5 Käytännönläheinen tutkimus ja tiedon jalkauttaminen käytäntöön, alueellisen tiedon tuotannon ja kansallisen tason yhteistyö

Yhdistysinfo.fi sivuston ja THL:n SADe SoTe hankkeen yhteistyö

Monteri-hankkeen ja SADe-SoTe:n osalta on sovittiin pilotointiyhteistyöstä järjestötoiminnan tietosisällön ja palveluluokittelun osalta. Tämä yhteistyö käynnistyi vuoden 2013 alusta. Toteu-timme pilotointiyhteistyössä kolme palveluluokittelutyöpajaa 19.3., 16.5. ja 16.10., jolloin työs-kentelimme yhdessä järjestökehittäjätyöryhmämme kanssa etäyhteydellä Helsingissä järjestetty-jen työpajojen kanssa.

Aikuissosiaalityön aamukahvi -tilaisuudet toimivat yhtenä kanavana tutkimustiedon jalkautta-miseksi käytäntöön sekä tutkijoiden ja käytännön toimijoiden vuoropuhelulle. Kehittämishank-keiden rinnalle pyrittiin saamaan myös tutkimusta toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.

20

4 PALVELUT

4.1 Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA

Henkilökohtaisen avun keskus Henkan toiminta jatkui vuoden 2014 aikana edelleen vilkkaana. Vuoden vaihteessa Henkan rekisterissä oli 1200 henkilöä. Lisäystä edellisen vuoden loppuun oli 243 henkilöä.

Henkan tilanne 31.12.2014. (kuvio 1)

21

Keskuksessa työskentelee kaksi henkilökohtaisen avun koordinaattoria, toinen Etelä-Karjalassa ja toinen Kymenlaaksossa. Yhteistyössä ovat mukana kaikki Kaakkois-Suomen kunnat lukuun ottamatta Iittiä.

Henkan tuottamaan palveluun sisältyi:• Vaikeavammaisten henkilöiden tukeminen avustajien rekrytoinnissa• Avustajien sijaisvälityksen organisoiminen• Alueellisen avustaja- ja työnantajarekisterin kokoaminen ja ylläpito• Uusien työnantajina toimivien vaikeavammaisten henkilöiden neuvonta ja ohjaus työnanta-

jana• Työnantajien hallinnollisten tukipalveluiden koordinointi• Henkilökohtaisten avustajien työsuhteeseen ja avustajien tehtäviin liittyvä neuvonta, ohjaus

ja perehdytys• Ajankohtaisen tiedon välittäminen avustajille ja työnantajille henkilökohtaisesta avusta• Ajankohtaisen tiedotusmateriaalin lähettäminen kuntien vammaispalveluille Lakisääteiset työtapaturmavakuutukset ja ryhmähenkivakuutukset kilpailutettiin yhdessä Ete-lä-Karjalan hankintapalveluiden kanssa. Vakuutukset on hoitanut vuoden 2014 alusta lähtien vakuutusyhtiö If.

Tiedotuskäytäntöjä on kehitetty edelleen. Nyt henkilökohtaisen avun työnantajille ja avustajille lähetetään Henkan tiedote ajankohtaisista ja muista tärkeistä asioista kahdesti vuodessa. Yh-teistyötä kuntatoimijoiden kanssa on tehostettu. Työkokouksia järjestettiin kuluneena vuonna kahdesti ja näitä tapaamisia tullaan edelleen jatkamaan.

22

Henkka järjesti henkilökohtaiseen apuun liittyvää koulutusta Kaakkois-Suomen alueella yhteis-työssä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2013 aloitettu Henkilökohtaisen avustajan kolme kuukautta kestävä valmennuskoulutus Saimaan ammattiopisto Sampossa, Lappeenrannassa jatkui vuoden 2014 aikana. Koulutusta tullaan jatkamaan myös vuoden 2015 aikana. Yhteistyötä jatkettiin lisäksi Valkealan ja Jaakkiman kristillisten kansanopistojen kanssa.

Työnantajien PomOkurssit aloitettiin 2013 ja niitä jatkettiin vuonna 2014. Kursseilla käsiteltiin työnantajalle tärkeitä työsuhteeseen liittyviä asioita. Kursseja jatketaan myös vuoden 2015 aikana.

Avustajien vertaistapaamisia järjestettiin sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson alueella. Näissä tapaamisissa sovittiin yhteistyön jatkamisesta SPR:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JH-L:n kanssa. Lisäksi Kymenlaaksossa alkoivat henkilökohtaisten avustajien vertaistukitapaamiset, joiden vetäjänä toimii ratkaisukeskeisen lyhytterapian opiskelija, henkilökohtainen avustaja Outi Strömberg. Vertaistukiryhmä kokoontui kaksi kertaa loppuvuonna 2014, ja tapaamiset jatkuvat noin kerran kuukaudessa toukokuun 2015 loppuun.

HENKKA järjesti syyskuussa 2014 yhdessä Eksoten kanssa aamupäivätapahtuman aiheesta Hen-kilökohtainen apu Eksotessa. Paikalla oli 117 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Diat tapahtumasta löytyvät osoitteesta http://www.socom.fi/node/564. Vastaavanlainen tapahtuma tullaan järjestä-mään huhtikuussa 2015 Kouvolassa. Henkassa tehtiin vuoden 2014 alussa asiakastyytyväisyyskyselyt työnantajille ja kuntatoimijoil-le. Tulokset löytyvät Socomin sivuilta osoitteesta http://www.socom.fi/node/565. Vuoden 2015 aikana tullaan tekemään asiakaskysely henkilökohtaisille avustajille. Kaakkois-Suomen henkilö-kohtaisen avun toimintaohje päivitettiin ja se valmistui kevään 2014 aikana. Toimintaohje löytyy osoitteesta http://www.socom.fi/henkka.

23

Yhteistyötä Avustajaportti.fi-verkkopalvelun kehittämiseksi jatkettiin Invalidiliiton kanssa. Henkka osallistui edelleen Assistentti-infon Henkilökohtaisen avun keskusten valtakunnalliseen yhteistyöhön. Yksi yhteistyökumppaneista on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka kanssa käytiin keskusteluja muun muassa henkilökohtaisen avun keskusten toiminnasta ja valmisteilla olevasta uudesta vammaispalvelulaista.

4.2 Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut Socom tuotti sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukai-sia sosiaaliasiamiespalveluja Kymenlaakson kunnille sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspii-rille. Lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille tuotettiin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaisia potilasasiamiespalveluja. Socom tuotti potilasasiamiespalve-luja myös yksityisille, terveydenhuollon palveluja tuottaville yrityksille Etelä-Karjalan alueella. Vuoden 2014 aikana Socom tuotti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille myös tietosuojavas-taavan palveluita aikavälillä 1.5–30.12.

Kymenlaakson sosiaaliasiamiehellä oli vuoden 2014 aikana 364 asiatapahtumaa painottuen kun-nittain alla olevan taulukon mukaisesti (Taulukko1. ). Etelä-Karjalassa sosiaali- ja potilasasia-miehellä puolestaan asiatapahtumien kokonaismäärä oli 528. Näistä terveyspalveluja koskevia asiatapahtumia oli 450 ja sosiaalipalveluita koskevia 78 kappaletta.

24

Taulukko 1. Asiatapahtumien määrä v. 2014

Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin asiamiehet antavat vuosittain maa-liskuun loppuun mennessä selvityksensä kunnanhallituksille ja lautakunnille. Selvityksissä kuvataan toimintavuoden aikana asiakkaiden yhteydenotoissa esiin tuomia ongelmia sekä so-siaalihuollon asiakkaiden oikeuksien kehitystä kunnassa. Selvitykset ovat luettavissa Socomin internetsivuilla osoitteessa www.socom.fi/sosiaalijapotilasasmies.

25

4.3 Lastensuojelun edunvalvonnan koordinaatio

Socom koordinoi lastensuojelun edunvalvojatoimintaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella (pois lukien Imatra). Koordinaatiopalvelua tarjottiin eri tahoille:

• kunnille: edunvalvojatarpeen arviointi, konsultaatio, sosiaalityöntekijän avustus edunvalvo-jan hakemisessa, edunvalvojarekisterin ylläpitäminen, yhteyslinkki muihin edunvalvonnan prosessin toimijoihin, edunvalvojien välittäminen lastensuojeluprosessihin

• poliisille: lastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arviointi, konsultointi, edunvalvojien välit-täminen rikosprosesseihin, yhteyslinkki muihin edunvalvonnan prosessin toimijoihin

• käräjäoikeudelle ja maistraatille: yhteyslinkki muihin edunvalvonnan prosessin toimijoi-hin, lastensuojelun edunvalvonnan toimintatapojen tunnetuksi tekeminen ja kehittäminen

• Kaakkois-Suomen lastensuojelun edunvalvojille: konsultaatio, työnohjauksen ja vertaista-paamisten järjestäminen, yhteyslinkki muihin edunvalvonnan prosessin toimijoihin, toi-meksiantojen välittäminen

Uuden esitutkintalain myötä kehitettiin yhtei-siä alueellisia toimintakäytäntöjä, kun rikos-prosessiin on tarpeen hakea lastensuojelun edunvalvoja.

Syksyllä järjestettiin kaikille lastensuojelun edunvalvonnan prosessin toimijoille yhteinen seudullinen koulutuspäivä.

Lastensuojelun edunvalvonnan käytäntöjen kehittämiseen osallistuttiin myös kansallisella tasolla.

26

5 SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN VAIKUTTA-MISTOIMINTA KANSALLISELLA TASOLLASosiaalialan osaamiskeskukset antoivat vuonna 2014 seuraavia lausuntoja ja kannanottoja:• Sosnetin ja sosiaalialan osaamiskeskusten kannanotto sote-järjestämislakiin 17.4.2014• lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksestä

27.5.2014• lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

laeiksi (STM061:00/2014), 17.6.2014

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä elokuussa 2014 esitettiin vuodelle 2015 sosiaa-lialan osaamiskeskusten valtionavustukseen 33 % leikkausta (2 milj. euroon aikaisemmasta 3 milj. €/v). Näin isolla supistuksella yhdistettynä edellisen vuoden leikkaukseen olisi toteutues-saan ollut merkittävä vaikutus osaamiskeskusten perustoimintaan. Sosiaalialan osaamiskeskukset laativat asiasta kiireellisen kannanoton sosiaali- ja terveysministeriölle ja myöhemmin lisäksi koonnin leikkauksen oletettavista konkreettisista vaikutuksista. Osaamiskeskusjohtajat tapasivat asiassa myös ministeri Huovista. Osaamiskeskusneuvottelukunta laati syyskuussa kannanoton, jossa se ehdotti, että leikkauksesta luovuttaisiin ja lisäksi, että osaamiskeskukset, perusterveyden-huollon yksiköt ja STM tekisivät yhteisen suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon strategista ja tehokasta toteutusta tukevalle kehittämisrakenteelle. Valtionavustuksen määräksi vuodelle 2015 jäi lopulta 2 400 000 € (vähennystä 600 000€ edellisestä vuodesta).

27

6 OPPILAITOSYHTEISTYÖYhteistyötä Saimaan ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa tehtiin useammassa muodossa. Syksyn ESR-rahoitushakuun valmisteltiin kaksi kehittämishan-ketta “Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista” sekä “Järjestöjen palvelut osaksi hyvinvoinnin ekosysteemiä - työtä ja osallisuutta nuorille”. Molemmat hankkeet etenivät myön-teisesti rahoittajan arviointiprosessissa ja saivat rahoituksen vuosille 2015 - 2016. Yhteistyötä tehtiin myös meneillään olleissa kehittämishankkeissa sekä koulutustilaisuuksien, seminaarien ja tapahtumien järjestämisessä.

Socom tarjosi työssä oppimispaikkoja ammattikorkeakoulujen sosionomi- ja geronomiopiske-lijoille (2 kpl) sekä Saimaan ammattiopisto Sampon merkonomiopiskelijalle. Välitimme lisäksi käytännön kentiltä nousevia opinnäytetöiden aiheita. Vuoden aikana valmistuneita opinnäyte-töitä:

• Eskola, Kaisa & Tiihonen, Noora (2014) Ikäihmisten kotona selviytyminen ja palveluiden tarve erään taajaman ulkopuolisella alueella. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkea-koulu.

• Koskelainen, Kirsi (2014) Vanhusneuvoston tekemät kirjalliset esitykset kunnallisessa pää-töksenteossa. Opinnäytetyö (YAMK). Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.

Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteistyötä on ollut mm. siten, että Socom on tarjonnut tilat sosi-aalityön opiskelijoiden pro gradu -ryhmän kokoontumiselle Kouvolassa.

28

7 SEMINAARIT, TAPAHTUMAT

• Asiakkaan valinnan mahdollisuus hyvinvointipalveluissa – onko sitä? 19.2.2014, Lappeenran-ta (Seteli-hanke)

• Yhdessä eteenpäin -järjestöpäivä 29.3.2014,(Monteri-hanke), Lappeenranta• Alkoholi, perhe- ja parisuhdeväkivalta - Lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttu-

misen ympäristönä 2.4. ja 29.4.2014, Kouvola, seminaaripäivät järjestettiin yhdessä AVI:n ja alueellisten toimijoiden kanssa

• Aikuissosiaalityön aamukahvit, teemana aikuissosiaalityön alueellinen kehittäminen 29.4.2014, Lappeenranta

• Seteli-hankkeen päätösseminaari 27.5.2014, Lappeenranta• Ero lapsiperheessä - miten tukea lasta ja vanhempia? 27.5.2014, Kotka• Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen infotilaisuus 20.5. Lappeenranta ja 3.6.2014

Imatra• Osallisuutta rakentamassa - osaamiskeskuspäivät 28. – 29.8.2014, Lappeenranta• RISTO-hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari 11.9.2014, Kotka• Henkilökohtainen apu Eksotessa 12.9.2014, Lappeenranta• Lastensuojelun edunvalvonnan koulutuspäivä 17.10.2014• Uusia näkökulmia huoltoriitatyöskentelyyn koulutusiltapäivä 25.11.2014 Hamina

Yhdistysten tietotyöpajat:• Toiminnasta tuotteeksi, Kouvola 7.10.2014 ja Lappeenranta 21.10.2014• Yhdistyksen työnantajavelvoitteet Kouvola 15.10.2014• Parikkalan Hyvinvointiviikko 11.-18.10.2014, MontEri-hanke, Eksote ja alueen yhdistykset

järjestivät hyvinvointiin keskittyvän teemaviikon alueen asukkaille koulujen syyslomaviikol-la. Viikon aikana on tarjolla monipuolista ohjelmaa vauvasta vaariin eri puolilla Parikkalaa. Viikon aikana tavoitettiin n. 400 ihmistä

• MontEri-hankkeen päätösseminaari 13.11.2014, Lappeenranta

29

8 JULKAISUT Maijanen, Heini & Haikara, Pirkko (2014) Kumppanuuskäsikirja – näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A.8:2014.

Buure, Minna & Kontio, Tuula (2014) Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan nykytila ja kehittämiskohteet Kaakkois-Suomessa. Raportti. Kaakkois-Suomi edelläkävijäksi sote-ict:ssä esiselvityshanke.

Seteli -hankkeen päätösseminaari 27.5.2014 Lappeenranta

30

9 HALLINTO Yhtiön hallituksen jäsenet toimintakaudella 2014 - 2015

Varsinainen jäsen VarajäsenIlpo Hakula, Eksote (pj.) Marja Kosonen, Eksote

Tuija Nummela, Eksote Leena Byckling, Eksote

Minna Laakso, Kouvola (vpj.) Tuula Jaakkola, Kouvola

Minna Tuukkanen, Kouvola Jorma Liukkonen, Kouvola

Päivi Mattila, Hamina Marjo Seuri, Miehikkälä ja Virolahti

Arto Siitonen, Imatra Jaana Peltola, Imatra

Sanna Natunen, Lappeenranta Olli Naukkarinen, Lappeenranta

Pentti Tiusanen, Kotka Petri Pekkola, Kotka

Päivi Mäenpää, Kymenlaakson AMK Merja Hautalainen, Kymenlaakson AMK Hallituksen asiantuntijajäsenenä toimi Helena Wright Saimaan ammattikorkeakoulusta ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Pirjo Huovila. Hallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Yhtiökokous pidettiin kesäkuussa Kouvolassa ja siihen osallistui 9 osakkeenomistajaa. Yhtiön tilintarkastusyhteisönä toimi HTM-yhteisö BDO Yhtiötarkastus Oy päävastuullisena tilintarkas-tajana Ulla-Maija Lakonen, KHT, JHTT.

31

10 HENKILÖSTÖ Socomissa työskenteli vuoden 2014 aikana yhteensä 19 eri henkilöä, joista 5 toistaiseksi voimas-sa olevissa ja 14 määräaikaisissa työsuhteissa.Behm Anna, sairaanhoitaja (YAMK), projektipäällikkö, Seteli –hanke, 30.6.2014 astiBilaletdin Sirkku, sosionomi (YAMK), sosiaaliasiamiesBuure Minna, DI, projektisuunnittelijaJaana Ciani, lähihoitaja, sosionomiopiskelija 21.7. - 3.8.2014, Henkan sijaisuusHaikara Pirkko, sosionomi (AMK), projektipäällikkö, MontEri-hankeHeikkilä Marjukka, sosiaaliohjaaja, lastensuojelun edunvalvonnan koordinaattori, kehittämispäällikköHerttuainen Niko, lähihoitajaopiskelija, 4.6. - 26.6.14 kesätyöHerttuainen Pirjo, sosionomi (AMK), henkilökohtaisen avun koordinaattori, henkilökohtaisen avun keskusHiltunen-Toura Maarit, TtM, kehittämispäällikkö (tutkimusvapaalla 1.11. - 31.12.2014)Kaljunen, Leena, KTT, TtM, toimitusjohtajaKaukio Leena, YTM, henkilökohtaisen avun koordinaattori, henkilökohtaisen avun keskus, Kiljunen Tuija, yo-merkonomi, taloussihteeriKlem, Ilse, sosiaalikasvattaja, kehittämissuunnittelija, henkilökohtaisen avun keskus (työvapaalla 1.5.2013 alkaen)Kontio Tuula, DI, kehittämissuunnittelija, MontEri-hanke, SAKKE-hankeKortelainen, Kai, insinööri (AMK), kehittämissuunnittelijaKoskelainen, Kirsi, sosionomi (AMK), Henkan sijaisuus 7.7. - 13.7.2014Kumpula Tuomas, YTM, HTK sosiaali- ja potilasasiamiesLyytikäinen Niklas, projektityöntekijä, tietoteknologia Seteli-hanke ja MontEri-hanke, 17.3. - 27.3.2014Maijanen Heini, YTM, projektikoordinaattori, MontEri –hankePaajanen Jenna, fysioterapeutti, henkilökohtaisen avun koordinaattorin sijaisuuksiaTurunen Niina, TtM, kehittämissuunnittelija (vanhempainlomalla sekä hoitovapaalla)

SOCOMKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy

socom.fi

Laserkatu 653850 LAPPEENRANTA

puh. 044 7485307

Salpausselänkatu 40 A45100 KOUVOLApuh. 044 7485307