sorja

SarjakuvaspesiaaliYli 20 sivua sarjakuvaa!

OpiskeluhakuliiteTykkäätkö kirjoittaa, maalata, soittaa tai piirtää? HAKU NYT!!

Kaoru Mori & meidot-historiallisen mangan mestari

WatchmenAlan Mooren klassikko tarkastelussa!

Opiston elämääSarjakuvapäiväkirjat löytyneet.

Paljastuksia ja herkkiä hetkiä luvassa!

SORjA ORIVEDEN OPISTO 2012 NRO 107

Pääkirjoitus 25.01.2012 Orivedellä

Kotimainen sarjakuva täytti viime vuonna pyöreät 100 vuotta. Aika lasketaan ensimmäisestä löyde-tystä itsenäisestä sarjakuvajulkaisusta, joka on

Ilmari Vaivnion Tohtori Itikaisen seikkailut vuodelta 1911. Sitäkin ennen on toki ollut sarjakuvia: Heino Aspelinin Väkevämies ilmestyi Tuulispää-pilalehdessä ainakin vuo-sina 1908-1911. Ja kertovia kuvasarjojakin kuten Astu-vansalmen kalliomaalaukset 5000 vuoden takaa. Vaikka sarjakuvan juhlavuoden määrittelyvuosi on vähän kuin veteen piirretty viiva, ei käy kieltämään sitä tosiasiaa että pitkän taipaleen kyseinen ilmaisumuoto on kehitty-nyt ja taivaltanut.

Ja matka jatkuu yhä. Sen olen täällä Oriveden opiston sarjakuvalinjallammekin sen 6-vuotisen historian ai-

kana huomannut. Jokainen tunneilla aikaan saatu kuva kirjoituksineen tuo ruutu ruudulta sarjakuvan tulevai-suutta vääjäämättä lähemmäs.

Yksi lupaavimmista nykysarjakuvan tekijöistä Maa-ria Laurinen, opiskeli aikoinaan sarjakuvalinjamme

ensimmäisellä vuosikurssilla. Oli erityisen ilahdutta-vaa löytää Laurisen uusin Phantomland-sarjakuvalehti uusien häntä fanittavien opiskelijoiden kätösistä. Siinä hetkessä tajusin sarjakuvan ”mystisen viestikapulan” siirtyneen taas uusille sukupolville. Maarian haastattelu on luettavissa sivulta 12 eteenpäin.

* * *

Pitelet käsissäsi Oriveden opiston sarjakuvalinjan Orja-julkaisua numero 107. Sen nimi oli tällä kertaa SORJA (S niinkuin sarjakuva!). Se ei olisi ollut mah-dollista ilman opiston myötähenkistä ja taloudellista tukea, siitä kovasti kiitokset asianosaisille. Lehden välissä on opistomme hakuesite siltä varalta että etsiytyisit opintojemme pariin. Vaihtoehtoja löytyy sarjakuvan lisäksi niin kuvataiteitten, kirjoittamisen kuin musiikinkin parista.

Terveisin Karri Laitinen, Sarjakuvalinjan vastaava pääopettaja

SO RJ A -Oriveden opiston sarjakuvalinjanOrja-julkaisu nro 107

SISÄLLYSSeena Humina: Työpöytä .............2Katri Lankila: CD-soitin ...............4Iris Hyvönen: Tähdenlento...........9Tuuli Luukka: Päiväkirjasta.......10Iris Hyvönen: Päiväkirjasta ........10Elina Nokelainen: Deadline .......11Karri Laitinen: Ensimmäistä vuosikertaa (Maaria Laurisen haastattelu) ................................12Iris Hyvönen: Vartijat (arvio) ......16Marika Joensuu: Koiranpäivät ..17Tapio Vainio: Taivasmäki ...........18Seena Humina & Marika Joensuu: Sarjakuvareportaasi .................20Emilia Musturi: Peikko & Lahna 22Nita Manninen: Matkaajat .........23Tuuli Lukka: Somnium ...............24Elina Nokelainen: FBI ................26Tapio Vainio & Karri Laitinen: Opiston mainos ..........................27Emilia Musturi: Kaoru Mori .......28Katri Lankila: Tuuli Lukan haastattelu .................................24Karri Laitinen: Aamu sarjislinjalla (mainos) ......................................29

Kannen kuvatTuuli Luukka ja Maaria Laurinen

Lehden taitto & ToimitusKarri Laitinen

Hakuliitteen taitto & valokuvatKarri LaitinenMonet kiitokset kaikille kuvissa vilahtaneille!

Sarjakuvalinjan blogi:http://orja.sarjakuvablogit.com/

© 2012 tekijät

Lehti on tehty oppituntien aikana (ja usein muulloinkin) ja opettajina talven aikana ovat toimineet Karri Laitinen, Petteri Tikkanen, Ville Pirinen, Jukka Tilsa, Emmi Nieminen, Jari Lehtinen, Anni Nykänen ja Jelle Hugaerts.

Oriveden opistowww.orivedenopisto.fiKoulutie 535300 Orivesipuh. 0207 511 [email protected]

2 3

OPISKELIJAELÄ

MÄÄ

-OTTEITA

SARJISLINJALA

ISTEN PÄIVÄKIRJOISTA

8 9

ENSIMMÄISTÄ VUOSIKERTAA

Opiskelit vuosina 2006-07 Oriveden opiston sarja-kuvalinjalla. Mitä muisto-

ja jäin mieleen siitä talvesta?-Ennen kaikkea muistelen lämmöllä kaikkia mukavia ihmisiä joihin tutus-tuin. Vuosi sarjakuvalinjalla oli hyvä tilaisuus ensinnäkin tutustua laaduk-kaisiin sarjakuviin ja sarjakuvan teo-riaan, mutta myös hioa omia piirus-tustaitoja ja kokeilla uusia aiheita ja tekniikoita, joita muuten ei olisi tullut ajatelleeksi. Jälkeenpäin katsottuna suurin osa tekemistäni sarjakuvista Orja-lehtiin oli melko pöhköjä, mikä kertoo ainakin siitä, että tekeminen oli hauskaa eikä tarvinnut ottaa tur-han paljon suorituspaineita. Siitä huolimatta työstin opistolla hiki ha-tussa omaa työtäni silloiseen Hokuto Manga -kilpailuun, mistä napsahtikin viides sija. Siinä vaiheessa sarjaku-va alkoi viimeistään tuntua siltä ns. omalta jutulta.Mitä opiston jälkeen tapahtui?-Opiston jälkeen siirryin Vantaalle opiskelemaan graafista suunnittelua Metropoliaan. Alun perin ajattelin vain tahtovani alalle missä saan te-kosyyn piirrellä juttuja, mutta graa-fikon kaikenkirjavat hommat paljas-tuivat mielenkiintoisiksi. Varsinkin taitto-ohjelmien ja painotekniikan

Vantaalainen sarjakuvantekijä Maaria Laurinen opiskeli talven 2006-2007 juuri perustetulla sarjakuvalinjallamme. Koulun jälkeen hän aloitti massiivisen sarjakuvaeepoksensa. Kevättalvella 2012 hän sai suomalaisen, manga-vaikutteisen sarjakuvan lippulaivan Phantomlandin kolmannen osan valmiiksi. Kyselimme mitä Maarialle jäi mieleen vuodesta Oriveden opistolla ja mitä sen jälkeen tapahtui.

Maaria tekin tämän sarjakuvan tehtävään jossa piti tiivistää suosikkielokuva yhteen sivuun ilman sanoja. Sarjakuva on julkaistu Orja-lehden numerossa 7 vuonna 2006.

HaastatteluKARRI LAITINEN

12

oppimisesta olen tyytyväinen, sillä niitä taitoja tuli ennen pitkää tarvittua myös oman sarjakuvan tekemisessä.Sinulta on ilmestynyt kolme osaa nyt Phantomlandia. Mistä sarja sai alkunsa?-Hieman siinä Orive-den vuoteni jälkeen taisi tulla puhetta, ettei kotimaista man-gaa ole tarpeeksi. Poh-din itse myös sitä, miksi suomalaisilla on suhteessa niin vähän halukkuutta piirtää puhtaasti viihteellistä jatko-sarjakuvaa. Opiskelijana minulla oli

sopivasti vapaa-aikaa, joten päätin ottaa tällaisen projektin työn alle. Tavoitteena oli pistää omat taidot

koetukselle ja piirtää toimintakohtauksia ja kaikkea muuta haastavaa. Omia hahmoja ja tari-

noita olen tykännyt suunnitella varhaisteinistä saakka, ja Phantomlandin käsikirjoitus alkoi siinä vaiheessa olla tarpeeksi hyvällä mallilla, että rohkenin aloittaa sar-jakuvan piirtämisen. Ensimmäisen osan työstäminen alkoi syksyllä 2008 ja tuli valmiiksi noin vuodessa. Kol-mas osa valmistui alkukeväästä 2012.Phantomlandissa on havaitta-

vissa vaikutteita ainakin Urasawa-vaikutteita? Millaisia tekijöitä ihai-let?-Naoki Urasawa ja Hiromu Arakawa taitavat olla vah-vimmat manga-vaikutteet. Urasawan mangassa (esim. Monster ja Pluto) pidän suurista tunteista ja inhi-millisistä teemoista, samoin siitä, miten kasvonpiirteet ovat hahmoilla kiitettävän realistisia ja vaihtelevia. Arakawa taas on nainen joka piirsi poikien taisteluman-gan, Fullmetal Alchemistin: hän ymmärsi, että toiminta on aina jännittävämpää, jos sen taustalta löytyy hyvää

Phantomlandin-lehden (nro2, 2010) lopusta löytyy

kevennyksenä muutamia strippejä. Oheisessa stripissä Chielle tarjotaa uutta työasua

huonoin tuloksin.

Alla oleva sivu tiivistää Phantomlandin kuvallisen hienouden elementit: tarkat taustat, yksityiskohtaiset hahmot ja hallittu tilan käyttö.

”Tavoitteena oli pistää omat taidot koetukselle ja

piirtää toimintakohtauksia ja kaikkea muuta haastavaa.”

12 13

draamaa ja sympaattisia hahmoja. Kummankin tekijän työt muistuttavat paljon sellaista sarjakuvaa, mitä itse haluan tehdä.Ensimmäinen osa oli hyvin toi-minnallinen. Kakkososa sisälsi hyvin paljon keskusteluja kuin jossain venäläisen kirjallisuu-den klassikossa ja lukija pää-si hyvin jyvälle hahmoistakin ja heidän vaikuttimista. Miten luonnehtisit kolmatta osaa? Kuinka laaja opusta olet teke-mässä? -Kolmannessa osassa maailma ja kes-keisimmät hahmot ovat jo käyneet suhteellisen tutuiksi, joten esittelyihin ei tarvita yhtä paljon sivuja. Tarinassa päästään ns. ”itse asiaan” ja keskity-tään juonen ja hahmojen kehitykseen. Episodi jää siitä huolimatta cliffhan-geriin ja jatkuu suoraan nelosessa.Sarjasi Hokuto Manga -kilpai-lussa oli mielestäni selkeästi ammattimaisin ja tarinoinnil-taankin kunnianhimoisimmis-

ta päästä. Viides sija tuntui ainakin allekirjoitta-neelta oike-

usmurhalta. Oriveden opiston sarjakuvalinjalla samaan aikaan kanssasi opiskelleen Päivi Toi-kan ohella olisitte kuuluneet mielestäni selkeästi kärkikol-mikkoon. Miltä kisan voittajien julkaisemisen jälkeen tuntui? Petyitkö?-Viides sija tiesi joka tapauksessa pal-kinnon ja tunnustusta, mihin olin tyy-tyväinen. Jos en olisi sijoittunut lain-kaan, olisi saattanut harmittaa vähän. Itselleni merkittävämpää oli lopulta se, että sain kilpailun jälkeen monta hyvää työtarjousta.Millaisia välineitä käytät piirtä-miseen? Käytätkö myös tietoko-netta paljon?-Luonnokset teen lyijykynällä A4-kopiopaperille, tussauksen Schoel-

lershammer-tussipaperille. Maru-terällä saa skarp-

pia ja eloisaa viivaa,

joten tussaan sillä hahmot ja erilaisil-la ohuilla markkereilla taustakuvat. Käsin en tekstaa, sillä käsialani on huono ja dialogi muuttuu useasti vielä skannauksen jälkeen. Sarjakuvafontti on DigitalStrip.Kuinka pitkään yhden osan teke-minen vie? Teetkö sen yhdessä tiiviimmässä jaksossa vai hiljak-seen vuoden aikana kun muilta töiltä ja opiskeluilta ehdit?-Jokaisen osan teko on tähän mennessä kestänyt noin vuoden opiskelun ja mui-den hommien lomassa. Valtaosa ajasta menee käsikirjoittamiseen ja kuvakä-sikirjoitukseen; en ole kovin kokenut käsikirjoittaja joten pohdintaa, umpi-kujia ja dialogin hiomista riittää paljon ennen kuin tohdin siirtyä piirrosvaihee-seen. Eniten sivuja piirrän viimeisen parin kuukauden aikana, sillä yritän tyypillisesti saada lehden valmiiksi jo-tain tapahtumaa varten.

14

Oppilaiden kommentteja Phantomlandista

”Phantomlandit ovat älyttömän upeasti piirretty toimintakohtauksia myöten, ja juoni tempaa mukaansa.

Odotan innolla jatkoa!”-Iris Hyvönen

”Phatomland vaikutta oikein viihdyttävältä seikkailulta ja piirrosjälki on ylen nättiä.”

-Tuuli Lukka

”Pidän siitä, että sarjis etenee omassa tahdissaan.

Piirrustustyyli on myös ihanan selkeä. Hahmot ovat

hauskan persoonallisia, mutta Chie on

kuitenkin suosikkini.” -Katri Lankila

”Viihdyttävä, sujuvasti kulkeva ja mestarillisesti toteutettua sarjakuvaa.

Parasta kotimaista mangaa mitä olen lukenut!”

-Emilia Musturi

”Piirrosjälki on upeaa, hahmot kiinnostavia ja tarina ei varmasti ole pöllömpi jahka pääsee

kunnolla vauhtiin.” -Marika Joensuu

Maaria Laurinen- s. Helsingissä 1987- Helsingin kuvataidelukio 2003-2006- Oriveden opisto 2006-2007- Metropolia AMK 2007-- Hokuto Manga -kisassa 5. sija (2007)- Kuvitustöitä: Aino-kirjat, A-klinikkasäätiön Varjomaailma-sarjakuva, Sangatsu Mangan mangakalenteri

Miten päädyit julkaisemaan Phantomlandin omakustantee-na? Haitko ulkopuolista kustan-tajaa?-Omakustanne on toistaiseksi sopivin formaatti, koska saan määrätä kaikes-ta itse. Kustantaja tietäisi todennäköi-sesti enemmän kompromisseja ja tiu-kempia aikatauluja, joten en ole vielä ottanut sitä vakavaan harkintaan.Ja miksi englanniksi?-Alun perin kielenä oli suomi, mutta ulkomailla riitti niin paljon kiinnos-tusta että katsoin fiksummaksi vaihtaa englantiin. Englannin-kielinen termistö sopi tari-naan muutenkin parem-min.Minkälaista palau-tetta Phantomland on saanut koti- ja ulkomailta?-Palaute on ollut todella posi-tiivista kaikkialla, joskin täytyy myöntää että lukijakuntani koostuu enimmäkseen ihmi-sistä, jotka pitävät töistäni ja tyylistäni jo ennestään. Harva ostaa sarjakuvaa aivan sokkona.Teetkö muita sarjakuvia Phantomandin ohella? Teet-kö esim. sarjakuvapäiväkir-jaa?-En yleensä malta sitoutua mui-hin sarjakuvaprojekteihin, jotta voisin keskittyä Phantomlandiin täysillä. Joskus saatan spontaa-nisti tehdä jotain pientä, jos inspi-raatio iskee.

Chien ja Jonin ensitapaaminen. Tästä kaikki alkoi.

Oletko harkinnut/haaveillut sar-jakuvien jatko-opintoja esim. Japanin Kyoto Seikan yliopis-toon, jossa kotimaisista tekijöis-tä ainakin Anna Stenman on ol-lut vaihto-opiskelijana?-Uskon saaneeni jo tarpeeksi tieto-taitoa sarjakuvien teosta, joten en ole ajatellut opiskella alan laitoksissa enempää. Sen sijaan animaation opis-kelu saattaisi kiinnostaa tulevaisuu-dessa.Miksi sarjakuva?-Sarjakuva lienee vahvin alani mitä

tarinankerrontaan tulee. Olen tot-tunut ajattelemaan hahmoja ja kohtauksia kuvina, joten on tär-keää että voin piirtää ne tismal-leen sellaisiksi kuin kuvittelen. En usko pelkkien sanojen teke-vän niille yhtä paljon oikeutta. Romaanille voisi myös olla hankalampi löytää lukijoita.Mitä terveisiä lähettäisit nykyisille sarjislinjalaisil-le?-Muistakaa pitää hauskaa. Sa-malla toivon että pidätte riman korkealla ja jatkatte Opiston jälkeenkin sarjakuvien tekoa tai

vähintään piirtämistä! Suomes-sa ei ole koskaan liikaa lahjakkai-ta nuoria tekijöitä. •http://amph.nipponfever.net/phantomland/

14 15

KIINNOSTAAKO KIRJOITTAMINEN, MAALAAMINEN, PIIRTÄMINEN, SARJAKUVAT TAHI MUSIIKKI? TULE OPISKELEMAAN ORIVEDEN OPISTOLLE VUODEKSI!www. orivedenopisto.fi

kuvataide- ja sarjakuvalinja

musiikkilinja

kirjoittajalinja

taid

epain

otte

inen

k

asv

atust

ait

een l

inja

kir

joit

taja

lukio

26

Vuonna 1978 syntynyt Kaoru Mori tunnetaan romanttisista historiallisista sarjoista kuten

Emma ja Bride’s Story (Otoyomega-tari). Morista itsestään on saatavilla varsin vähän tietoa, sillä ujona hen-kilönä hän on kieltäytynyt useista haastatteluista ja muista julkisista ti-laisuuksista.

Piikoja ja herrasmiehiäMorin innostus sarjakuvien piirtämi-seen alkoi lukiossa ja hän julkaisikin Britanniaan sijoittuvaa meido/sisäk-kö-doujinshia käyttäen Fumio Agata nimimerkkiä. Debyyttinsä Mori teki vuonna 2002 viktoriaaniseen Lontoo-seen sijoittuvalla sarjallaan Emma, joka palkittiin Excellence-palkinnolla Japan Media Arts-festivaaleilla. Seit-senosainen sarja on julkaistu myös suomeksi.

Sarjan päähenkilönä on vanhan opettajatteren luona työskentelevä Emma, joka rakastuu opettajattaren entiseen oppilaaseen, William Joun-seniin. William on kuitenkin varak-kaan kauppiasperheen vanhin poika ja Emma vain palvelusneito, mikä tekeekin heidän suhteestaan lähes-tulkoon mahdottoman tai ainakin yleisesti paheksuttavan. Eikä William

ole ainoa, joka haikailee hyväsydä-misen Emman perään. Jounsenien perheen intialainen liikekumppani, nuori prinssi Hakim, joka tuo tarinan viktoriaanisten arvojen keskelle myös toisenlaista näkökulmaa, ihastuu Em-maan heti ensi silmäyksellä.

Morin innostus ja kiinnostus Bri-tannian historiaan näkyy. Emma on historiallisilta faktoiltaan kuten myös ympäristön kuvauksessaan hyvin tarkka, mikä antaa syvyyttä niin miljöölle kuin hahmoille. Mori teki suurimman osan taustatyös-tä itse muun muassa matkusta-malla Britanniaan. Hän kuitenkin palkkasi historian konsultin var-mistamaan sarjan historiallisen paikkaansapitävyyden.

Mori jatkoi Emmassa esiin-tyineiden sivuhahmojen tarinoita vuosina 2006–2008 kolmen ko-koamapokkarin verran.

Sivuutettuja sivutöitä.Emman ohella Mori teki muuta-mia lyhyempiä sarjakuvia, kuten Shirley ja Violet Blossoms.

Vuonna 2006 alkaneessa ja 2010 jatkuneessa lämminhenki-sessä sarjassa Shirley Mori jatkoi

rakastamiansa teemansa, palvelusnei-tojen, parissa. Neiti Bennet pyörittää suosittua kuppilaa edvardiaanisessa Lontoossa ja hänen oma talonsa on jäänyt kiireiden takia vaille hoitoa. Hän alkaa etsiä itselleen sisäkköä ja eräänä iltana hänen luokseen saapuu 13-vuotias orpotyttö Shirleystä. Nuo-resta iästään huolimatta Shirley on taitava ja tunnollinen kotiaskareissa

KAORU MORI - Meidoja, historiaa ja romantiikkaa

EMILIA MUSTURI

Bride story -tarinassa Amira -neito ompelupuuhissa. Aviosiippa

Karluk katselee puuhia.

28

ja saa näin palvelijattaren paikan. Vaikka sarja keskittyy Shirleyn ja nei-ti Bennetin yhteiselon kuvaamiseen, käsitellään taustalla jälleen Emmasta tuttuja teemoja; neiti Bennetin nai-mattomuus ja taloudellinen riippu-mattomuus miehestä herättävät van-hemmissa henkilöissä pahennusta.

Satoshi Fukusiman käsikirjoitta-ma Violet Blossoms (Sumire no Hana) poikkeaa Morin muista töistä. Yhden luvun mittainen sarjakuva sijoittuu nykyaikaan ja koulu. Äkkipikainen ja varsin päällekäyvä Momo Satoh ja hiljainen Sumire Maezono tutustuvat toisiinsa koulun taidekerhossa, johon he ovat liittyneet täysin eri syistä. Hei-dän välilleen kuitenkin kehittyy pie-noinen viha-rakkaus-suhde.

Tätä artikkelia kirjoittaessani tu-tustuin ensimmäistä kertaa Violet Blossoms mangaan, joka on mitä luul-tavimmin jäänyt vähemmälle huo-miolle lyhyytensä ja Morin samoihin aikoihin ilmestyneiden meido-sarja-kuvien takia. Sarjakuva ehtii herättä-mään lukijansa mielenkiinnon, mutta

tuntuu jättävän lähes kaiken puolitie-hen. Hahmot ja heidän välisensä suh-teet jäävät laimeiksi.

Lumoavan morsiamen tarinaUusimman sarjansa Bride’s Storyn (Otoyomegatari, 2009) myötä Mori palaa romanttisen historiallisen man-gan pariin.

Bride’s Story sijoittuu 1800-luvul-le Keski-Aasiaan silkkitien varrelle, jossa 20-vuotias Amir on naitettu häntä kahdeksan vuotta nuoremmal-le Karlukille. Ikäerostaan huolimatta he aloittavat avioelämänsä suotuisis-sa merkeissä, vaikka alussa heidän suhteensa muistuttaa enemmänkin vanhemman ja nuoremman sisaruk-sen välisestä suhteesta. Aina iloinen, mutta hieman epävarma Amir on unelmamorsian. Hyvän luonteensa lisäksi hän osaa myös paljon hyödylli-siä taitoja kuten ratsastaa hevosella ja metsästää jousella. Auvoinen elämä ei kuitenkaan kestä pitkään, kun Amirin suvun miehet tulevat hakemaan hänet

pois parempien naimakaup-pojen toivossa.

Mori on jälleen tehnyt kaiken kattavaa taustatutki-musta aina alueen historiasta perinteisiin ryijykuvioihin ja arkkitehtuuriin, joita hän esitteleekin varsin paljon. Hahmojen asut, seinillä riip-

puvat ryijyt ja talojen koristeelliset tukipalkit ovat ällistyttävän yksityis-kohtaisia. Mori ei ole kuitenkaan ole käyttänyt kuviorastereita nimeksi-kään vaan piirtänyt suurimman osan yksityiskohdista omin käsin. Sivujen valmistumistahti on kuitenkin varsin hurja: 40-sivuinen luku valmistuu parissa kolmessa viikossa.

Kulttuurinesittely sujuu hyvin ihmissuhteiden kehi-tyksen lomassa. Mori esit-telee arkipäivästä elämää lukijalle hahmojen välisten keskustelujen, sekä eng-lantilaisen kulttuuriantro-pologi Smithin kysymysten avulla , mikä on hoituu yl-lättävän luontevasti.

Bride’s Storya englan-niksi kustantava Yen Press on antanut Morin työlle arvoisensa julkaisun. Sarja julkaistaan kovakantisena opuksina mikä on varsin

epätavallinen julkaisuformaatti man-ga-sarjalle.

Bride’s Story sijoittui toiseksi vuonna 2011 Taisho Manga Awardsis-sa Chika Uminon napatessa ykkössi-jan mangallaan March Comes in Like a Lion (Sangatsu no Raion ).

Kymmenen vuoden työn tulos.Mori on toiminut lähes kymmenen vuotta ammattimaisena sarjakuva-piirtäjänä ja toivottavasti toimii vielä pitkään.

Emmasta lähtien Morin vahvuu-tena ovat olleet tunnelman ja ajan-mukaisen miljöön luominen. Alkuai-koinaan Moria moitittiin hienoisesti pomppivasta kerronnasta ja niin sa-notusta Tanemura-syndroomasta eli hahmojen liiallisesta samannäköisyy-destä. Bride’s story, lähentelee kuiten-kin jo täydellisyyttä niin tarinallaan ja kuin visuaalisuudellaan. Eniten Mori on kehittynyt toimintaosuuksien ku-vaamisessa ja juonen kuljettamisessa.

Töillään Mori on osoittanut taus-tatutkimuksen ja arkipäiväisten asioiden tärkeyden niin tarinan us-kottavuuden ja elävän ympäristön luomisen kuin myös samaistuttavien hahmojen kannalta. •

Lähteet- HYPERLINK “http://www.animenewsnetwork.com/”http://www.animenewsnetwork.com/, http://en.wikipedia.org/wiki/Kaoru_Mori, http://natalie.mu/comic/pp/otoyomegatari

Mori esittelee paikallisen kulttuurin piirteitä yksityiskohtaisella piirrustuksellaan.

Emma-sarjakuvassa Mori kuvaa melodramaattisti sisäkön rakkauselämää.

28 29

KUKAS SE SIINÄ? -PALSTALLA TÄLLÄ KERTAA PORIN OMA ILMESTYS & SARJISLINJALAINEN

Mikäs meininki?-Iha jees.Miksi hait Orivedelle?-Sarjakuvapiirtäminen on ollut lä-hellä sydäntä jo jonkin aikaa ja jano-an tietoa ja kokemuksia, jotta voisin tulla paremmaksi.Milloin olet aloittanut sarjaku-vapiirtämisen noin ylipäätään?-Tarkkaa aikaa on tietysti vaikea sa-noa, mutta varsinainen sarjakuva-piirtäminen taisi tulla siinä joskus 12 kesäsenä, kun aloin keksimään hiukan pidempiä sarjakuvatarinoita. Tätä ennen tein vain aika hajanaisia sarjakuviin liittyviä juttuja, mutta tietysti piirtelin paljon.Mikä olisi isoin unelmasi sarja-kuva-alalla?-Toiveeni on aika obvious, meinaan haluaisin olla joku päivä ammatil-tani sarjakuvapiirtäjä. On hauskaa huomata, miten moni antaa minulle epäilevän katseen kuullessaan tä-män. Tiedän toki, että se on vaikeaa, lähes mahdotonta, mutta mikä estää yrittämästä? Mikä sarjakuvahahmo haluai-sit olla?-Muumimamma. Meinaan, tapahtui mitä tahansa, Muumimamma ottaa coolisti.Ketkä sarjakuvapiirtäjät inspi-roivat sinua?-Ainakin Emmi Nieminen, Anni Ny-känen, Milla Paloniemi ja Ville Pi-rinen saavat minut yrittämään ko-vemmin haaveeni tavoittelussa. On niitä muitakin, jotka ovat töillään auttaneet minua eteenpäin, mutta en vain osaa kauheasti nimetä ketään näissä tilanteissa. Joka tapuksessa on monia, niin ammattimaisia sarjaku-vapiirtäjiä kuin amatöörejäkin netin rajoittamattomasta ulottuvuudesta.Mitäs jännää olet saanut tääl-lä jo aikaan?-Yllättävän paljon kyllä kaikennä-köisiä sarjiksia olen saanut aikaan, luultavasti enemmän kuin koskaan ennen tänne tuloa. Ja ehkä hie-nointa on se, että ennen tänne tuloa sarjispiirtäminen tuntui aika kaavamaiselta ja rajoitetulta, mutta täällä olen oppinut piirtämään tosi

rennosti aikaisempaan verrattuna. Jotenkin näkee asiat paremmin ja uskaltaa käyttää kaikenlaisia ideoita, vaikka itsekritiikki painaisikin päälle. Ilmapiiri on tosi kannustava ja sen ansiosta jaksan työskennellä parem-

min. Vinkkejä tule-

TUULI LUKKA

Tuulin strippisarjan Nuurbert matkii emäntänsä Penelopen

ilmeitä (Orja nro 94, 2011).

ville sarjislaisille?-Yksi aika ehdoton vinkki on se, että tänne kannattaa tulla asuntolaan asu-maan, jos vaan on mitenkään mah-dollista. Kokemus on ihan erilainen, kun siinä pääsee siihen porukkaan paremmin. Ja ei sitä kannata pelätä, itse olen kamalan arka tapaamaan uusia ihmisiä, mutta täällä on niin sa-manhenkistä porukkaa, että jo ekalla viikolla paistettiin lettuja ja katottiin leffoja kuin oltaisiin tunnettu jo vuo-sia. Ja muutenkin suosittelen paikkaa lämpimästi kaikille niille, jotka ovat vähänkään sarjiksista kiinnostuneita ja/tai kokeilunhaluisia! •

Teksti Katri Lankila

30

Port PayéFinlande123697Itella Oy

ECONOMY

Oriveden OpistoKoulutie 535300 Orivesi

sorja

Documents