sos lapsikyla teemanro · tapiolan kylänjohtaja jukka kot-kavuori ja lastenpsykiatri jukka...

SOS-LAPSIKYLÄN

Kuulumisia2/2010

Lastensuojelun teemanumero

huostaanoton tarpeen ehkäiseminen sijais huollon rinnalle

2 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

hoidosta ja palveluista on otettava suunnitelmallisesti huomioon kai-kessa lasten ja nuorten hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa ja pal-veluiden tuottamisessa.

Toimintamme Suomessa lähestyy 50 vuoden ikää. Kiitos kuntakump-paneillemme hyvästä yhteistyöstä paremman elämän puolesta. SOS- lapsikyläaatteen perustaja Hermann Gmeiner on todennut, että mikään maailmassa ei ole niin tärkeää, kuin pitää huolta lapsista ja nuorista. Jat-ketaan yhdessä ponnisteluja huos-taanottojen vähentämiseksi ja per-heiden hyvinvoinnin puolesta.

Jari KetolatoiminnanjohtajaSOS-Lapsikylä ry

Suomalainen hyvinvointiyhteis-kunta on uskottavuuden vedenjaka-jalla. Viimeiset 20 vuotta jatkunut kahtiajakautuminen on ollut erittäin voimakasta lasten ja nuorten hyvin-voinnissa. Huostaanottojen määrä on jatkanut pahimmillaan viiden prosentin vuosittaista kasvuvauhtia. Alle 18-vuo-tiaista lähes kymmenen prosenttia on lastensuojelun asiakkaina maassamme. Tilanne ei ole vain lasten ja nuorten perusoikeuksia loukkaava, vaan se on myös yhä suuremmassa määrin

HILjAISeN HÄdÄN ÄÄrIMMÄISeStÄ PÄÄStÄkansantalouden kasvua ja yhteiskun-tarauhaa järkyttävä. Tilanne haastaa erityisesti lastensuojelun järjestämi-sestä vastuussa olevat kunnat sekä palvelujen tuottajat. Kykenemmekö auttamaan 17 000:ta kodin ulkopuolel-le sijoitettua ja 70 000:ta avohuollossa olevaa lasta ja nuorta kasvamaan siten, että heillä on mahdollisuus tasapainoi-seen aikuisuuteen ja valmiudet tukea omia lapsiaan sekä solmia kestäviä ihmissuhteita?

Tässä jäsenille ja kunnille suun-natussa Kuulumisia-lehdessä halu-amme nostaa esiin SOS-lapsikylä-toiminnan näkemyksiä ja palveluita lastensuojelun haasteiden ratkaisemi-seksi. Olemme täysin tietoisia, että emme voi yksin auttaa lapsia, nuoria ja perheitä. Siksi haluamme edistää luottamusta ja vaikuttavuutta lisää-vää yhteistyötä lastensuojelun osal-listen ja toimijoiden kanssa. Niistä tärkeimpinä näemme lapset ja nuoret itse. Heidän näkemyksensä hyvästä

Pääkirjoitus

JulkaisijaSOS-Lapsikylä ryMeritullintori 3, 00170 HeLSINKIpuh. (09) 5404 880 faksi (09) 5404 8811

PäätoimittajaAija rikala, puh. (09) 5404 8820

ToimitussihteeriAija rikala, puh. (09) 5404 8820

ulkoasuHeli rantala

PainopaikkaForssan Kirjapaino Oy

Toiminnanjohtajajari Ketola, puh. (09) 5404 880

SoS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaSeppo Kemppinen

SoS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtajaPauli Leimio

SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 3

Pääkirjoitus ........................................................................2Sisältö ....................................................................................3Lähitulevaisuuden toimintalinjaukset ...............4Koko kortteli kakaraa kasvattamaan ................6Avohuollon leiri ................................................................7theraplay ottaa syliin..................................................8

Perhehoito SOS-lapsikylissä ..............................10jälkihuoltoon kannattaa sijoittaa .....................11Kotiopetus Vaajakosken SOS-nuorisokodissa ................................................12Nuorisokoti auttaa avo- ja sijaishuollon palveluin ............................................................................14

SiSälTö

4

8

7

SOS-lapsikylän korttelikodit osana kaupunkia

SOStari on perheille tarkoitettu palvelukeskus

SOStari

6

12


ViimeiSen kahden vuosikym-menen aikana tapahtunut kehitys hyvinvoinnissa ei ole merkinnyt kai-kilta osin lasten ja nuorten elinolojen parantumista. Suurten kaupunkien (kuusikkokunnat) lastensuojelusel-vitys vuodelta 2009 osoittaa, että avohuollon kehittämisen tahtotila ei ole halutulla tavalla siirtynyt avo-huollon palveluihin. Vuonna 2009 käytettiin yhtä paljon tai vähemmän rahaa avohuollon palveluihin kuin vuonna 2008. Tahdonvastaisten ja kiireellisten sijoitusten määrä on kasvussa, mikä luo haasteita koko prosessille ja lapsen hyvän hoidon järjestämiselle.

Viimeaikaisten lastensuojelun tut - kimustulosten (Kela) valossa lasten-suojelupalveluiden tulisi saavuttaa perheet aikaisemmin ja palveluiden tulisi profiloitua helposti saataviksi ja uskottaviksi. Usein huostaanoton on

SOS-Lapsikylän lähitulevaisuuden toimintalinjaukset LASteN, NUOrteN jA PerHeIdeN AUttAMISeKSI

huomattu vaikeuttavan vanhempien tilannetta. Heidän tukemisensa on haastavaa, mutta entistä tärkeämpää. Poliittinen tahtotila ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen on mahdol-listanut uusia avauksia lastensuojelun rakennemuutokseen, painopisteen siir tämisen ennaltaehkäisevään ja per heitä varhaisemmin auttavaan työ - hön sekä perhehoitoon.

Sijaishuollon perhehoidon rinnalle huostaanottoja ehkäisevää toimintaa SOS-lapsikylätoiminta niin Suo-messa kuin kansainvälisestikin on linjannut omaa strategiaansa uusille urille. Aikaisemmin vahvasti sijais-huoltoon painottunut yhteisöllinen perhehoito on saanut rinnalleen lapsi-kylätoimintaa, jolla halutaan ehkäis-tä huostaanotot ja lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle. Tavoitteemme

on pitää perhe turvallisesti yhdes-sä myös vanhemmuuden tai lapsen tarpeiden arvioinnin ajan sekä tukea lapsia avohuollollisin keinoin. Jos lapsen etu vaatii sijoittamista kodin ulkopuolelle, haluamme mahdollistaa lapselle perhehoidon.

Aikaisemmin vah-vasti sijaishuoltoon painottunut yhteisöl-linen perhehoito on saanut rinnalleen lapsikylätoi min taa, jolla halutaan eh-käistä huostaan otot ja lasten sijoitukset kodin ulko puolelle.


Perhehoidossa haluamme turvata lapselle: • Pysyvät sisarussuhteet • Läheisten ihmissuhteiden jatkumisen • Rakentavan yhteistyön vanhempien ja omaisten kanssa • Suunnitelmallisen paluun kotiin • Peruskoulutuksen • Mahdollisuuden opiskella ammattiin • Mahdollisuuden jälkihuoltoon • Mahdollisuuden yksilölliseen jatkohuoltoon 21–25 vuotiaille • Mahdollisuuden ensiasuntoon • Pysyvät ihmissuhteet

Perhehoitoa myös kaupungeissa SOS-Lapsikylä tuottaa sekä avo- et-tä sijaishuollon palveluita lapsille ja perheille. Kodin ulkopuoliseen sijoi-tukseen tulevia lapsia ja nuoria hoide-taan perhehoidossa SOS- lapsikylä-kodeissa sekä tulevaisuudessa myös SOS-Lapsikylän korttelikodeissa.

Avohuollon palveluiden tavoit-teena on perheiden ja lasten tuke-minen siten, että lapsi voisi jatkaa elämäänsä turvallisesti omassa ko-dissaan. Perhesijoitukset lapsikyläko-tiin vanhemmuuden arvioimiseksi ja tukemiseksi sekä lapsen tarvitseman tukitarpeen selvittämiseksi ovat uusia toimintamuotojamme, jotka käynnis-tyvät vuonna 2011. Osa lapsikylä-kodeista toimii tukiperheinä. Muita avohuollon tukitoimipalveluja ovat mm. lasten leirit, lomakotitoiminta sijoitetuille lapsille, tuetut ja valvo-tut tapaamiset, perheinterventiot ja perhetyö. Näitä palveluita olemme tuottaneet jo vuodesta 2008.

Tavoitteemme on yhä enemmän, yhdessä lastensuojelusta vastaavien kuntatoimijoiden kanssa, vähentää kodin ulkopuolisia sijoituksia ja luoda sellaisia toimintamalleja, joilla kyetään tukemaan ja kuntouttamaan perheitä sekä auttamaan lapsia riit-tävän ajoissa.

SOS-Lapsikylä tarjoaa jatkossa perhehoitoa myös korttelikodeissa. Tavoite on mahdollistaa entistä pa-remmin lasten oikeus tuttuun toi-mintaympäristöön, sukulaisiin ja ystäviin silloin, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Rakennettavat korttelikodit sijoittuvat kaupunkialu-eille tavallisiin kerros- ja rivitaloihin, jolloin ne eivät erotu alueen muista kodeista. Ensimmäiset korttelikodit on tarkoitus avata Tampereen Vuo-rekseen keväällä 2012.

lasten osallisuuden varmistaminen ja toiminnan läpinäkyvyys Lastensuojelun rakenteiden muutta-misen lisäksi tarvitaan toimintamalle-ja, jotka lisäävät lasten osallisuutta ja mahdollisuutta arvioida omaa hoito-aan. SOS-lapsikylätoiminnassa jokai-sen lapsen hyvinvointia ja valmiuksia arvioidaan suunnitelmallisesti käyttä-en yhdistyksessä kehitettyjä arviointi-mittaristoja. Lapset osallistuvat oman hoitonsa arviointiin ja suunnitteluun.

Lasten kaltoinkohtelun ehkäise-miseksi ja kaltoinkohteluepäilyn selvittämiseksi olemme luoneet toi-mintamallin, jolla haluamme lisätä lasten oikeusturvaa. Perhehoitoa antavia vanhempia tuetaan mahdol-listamalla heille säännölliset vapaat, työnohjaus, täydennyskoulutus, työ-terveyshuolto, Theraplay-terapian in-tensiivijaksot, vertaistukiryhmät sekä muu henkilökunnan tuki. Vahva tuki edistää hoidon läpinäkyvyyttä. l

teKStI: jArI KetOLA KUVAt: SOS-LAPSIKYLÄjÄrjeStöN KANSAINVÄLINeN KUVAPANKKI jA PeKKA LÄHteeNMÄKI

Avohuollon ennalta-ehkäisevien tuki- ja toimintamuotojen tavoitteena on perheiden ja lasten tukeminen siten, että lapsi voisi jatkaa elä-määnsä turvallisesti omassa kodissaan.


SOS-lapsikylän korttelikodit osana kaupunkia

SOStari on perheille tarkoitettu palvelukeskus

SOStari

Koko kortteli kakaraa kasvattamaan

SoS-laPSikyläyhdiSTyS tar-joaa tällä hetkellä kodinomaisen, mutta yhteisöllisen lastensuojelu-paikan viidessä SOS-lapsikylässä ja yhdessä nuorisokodissa 150 lapselle. Toiminnan jatkuvuus ja lapsikylävan-hempien sitoutuneisuus on tuottanut hyvää tulosta pian 50 vuotta. Hyvää konseptia ei siis kannata kokonaan muuttaa, mutta pieni uudistus keski-ikään tullessa on paikallaan.

Kansainvälisessä SOS-lapsiky-läjärjestössä modernisoinnin tarve huomattiin muutama vuosi sitten. Ber-liiniin ja Wieniin rakennettiin 2000-lu-vun puolivälissä niin sanotut urbaanit, integroidut SOS-lapsikylät. Myös Vi-roon nousi tänä vuonna ensimmäinen vastaava lapsikylä. Yhteisöllisyyttä on viime aikoina peräänkuulutettu useissa yhteyksissä. Luonnollisten verkostojen puuttuminen katsotaan syyksi moniin ongelmiin.

Onneksi kaupunkirakentamises-sakin on vähitellen ymmärretty asian ydin. Maalaismaisemaa ei saa takaisin yhteiskunnan kaupungistuessa, mutta lähiöitä voi rakentaa toisinkin. Tähän kohtaan SOS-lapsikyläyhdistys halu-aa mukaan ja rakentaa SOS-lapsiky-län kaupunkiin, kerrostalojen ja rivi-talojen kortteliin. Erillään, muutaman

sadan metrin päässä toisistaan olevat lapsikyläkodit muodostavat yhteisön. Perinteisen lapsikyläyhteisön vah-vuuksista emme kuitenkaan luovu, vaan pidämme kiinni neljästä selke-ästä periaatteestamme: vanhemmat,

sisarukset, koti ja kylä. Tahdomme kuitenkin tarjota vaihtoehdon niille perhehoidosta kiinnostuneille, jotka eivät SOS-lapsikylään halua muuttaa.

Ensimmäinen korttelikotien yh-teisö syntyy Tampereen Vuorekseen. Vuonna 2012 aloittaa toimintansa pa-ri-kolme kotia pienimuotoisen palve-lukeskuksen tukemana. Tavoitteena on luoda muutamassa vuodessa 6–8 korttelikodin kylä keskipisteenään SOStari, josta saa tukipalveluita. Ja Vuoreksen korttelikotien käynnistyt-tyä tarkoitus on luoda toinen vastaava yhteisö Marja-Vantaalle.

Pelkkä uudistusinto ei riitä tämän kokoluokan investointiin, vaan myös tilausta pitää olla. Suuri osa lasten-suojelulapsista tulee kaupungeista, ja lastensuojelulainkin mukaan lapsi pi-

Jos lapsen kasvattamiseen tarvittavaa kylää ei kaupungistuvasta Suomesta löydy, niin rakennetaan sellainen lähiöön. SOS-lapsikyläyhdistys haluaa nähdä naapurin kakarat meidän lapsina. Koko kortteli talkkareineen siihen tarvitaan.

Suuri osa lastensuo-jelun piirissä olevista lapsista tulee kaupun-geista, ja lastensuo-jelulainkin mukaan lapsi pitää sijoittaa mahdollisimman lähelle luonnollista elinympäristöään.

Voisiko perinteisen kyläyhtei-sön edut siirtää kaupunkimai-siin olosuhteisiin? ei siksi, että haikailtaisiin vanhoja hyviä ai koja, vaan siksi, että lastensuo jelulapsellakin on oltava oikeus kasvaa tutussa ympä ristössä. Miksi huostaan otetun ainut vaihtoehto usein on muuttaa maalle? eikö tur-vallista ja vahvaa kasvatus-yhteisöä voisi rakentaa myös lähiöön?


teKStI: jUKKA KOtKAVUOrI PIIrrOS: eLISe LIIKALA

tää sijoittaa mahdollisimman lähelle luonnollista elinympäristöään.

Tarkoituksemme on laajentaa per - hehoidon kirjoa. Haluamme olla osal - tamme rakentamassa yhteistyö tä mui - den alan toimijoiden kanssa. Tavoit - teemme on, että uusia per hehoitajia rekrytoitaessa olisi kaikille kiinnos tu - neille tarjolla sopiva mah dolli suus. Joillekin itsenäinen työs ken te ly so - pii parhaiten, toisille isom paan yhtei - söön kuuluminen on vält tämä töntä.

korttelikodit aloittavat 2012 Uusiin korttelikoteihin etsitään par-haillaan lastensuojelutyöstä kiinnos-

tuneita pariskuntia. Tarjoamme vaih-toehdon perinteisen perhehoidon ja perinteisen lapsikylätyön välistä. Us - komme että juuri tämän kaltaiseen työhön löytyy uusia perheitä, jotka eivät uskalla aloittaa itsenäistä si-jaisperhettä, mutta jotka eivät myös-kään halua muuttaa SOS-lapsikylään työskentelemään. Taustayhteisönä SOS-lapsikyläyhdistys tarjoaa koke-muksensa ja tukensa. SOStari-palve-lukeskus toimii yhteisön kokoavana voimana. Lisäksi se on myös linkkinä ulospäin – kaikkea palvelua ei ole tarkoitus luoda itse, vaan yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan.

Vuoreksen korttelikotien suun-nittelu ja hankinta on käynnistynyt. Lapsikylävanhempien valmennus tehtävään tapahtuu vuoden 2011 ai-kana. Tampereen kaupunki on antanut tukensa hankkeelle, joten lapsia olisi tulossa jo nyt. Ensimmäisten kotien aloittaminen osuu kuitenkin kevää-seen 2012. Tukea korttelikotihank-keelle olemme jo saaneet myös muilta alan toimijoilta sekä yrityksiltä. l

Lapin ja Vihannin lapsikylät järjestivät kesällä ensimmäisen lastensuojelun avohuollon tuki - toimien piirissä oleville lapsille suunnatun lei-rin Oravanpesän leirikeskuksessa Pellossa. Leirille osallistui yhteensä 13 lasta viidestä eri kunnasta.

leirin tavoitteita olivat muun muassa: • vahvistaa lasten itsetuntemusta ja -tuntoa mahdollista malla onnistumisen kokemuksia ja tilaisuuksia selviy- tyä haastavista olosuhteista luonnossa • opettaa lapsille sosiaalisuutta ja ryhmässä toimimista• mahdollistaa lapsille vertaisryhmätoiminta ja kokemus ten jakaminen toisten samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa • tarjota lapsille virkistystä, mielekästä yhdessä oloa ja tekemistä sekä Lapin luontoon tutustumista.

Leiri tarjosi monille lapsille ennen kokemattomia elämyksiä, kuten vaellusta, kalastusta ja melontaa. Lapset osallistuivat kaikkiin tapahtumiin innolla ja uudenlaisista kokemuksista nauttien. Leirin päättyessä tärkein viesti lapsilta olikin toive mahdollisimman pian järjestettävästä uudesta leiristä.

Kesän aikana Oravanpesällä järjestettiin myös yksi perheleiri sijoitettuina olevien lasten vanhemmille ja

Avohuollon tukitoimien piirissä oleville lapsille järjestetty leiri onnistui yli odotusten

lapsikylävanhemmille. Leireistä saatu palaute – sekä lapsilta, että vanhemmilta – on ollut niin hyvää, että ensi vuonna Oravanpesän leiritoimintaa lisätään ja lasten lei-rejä pyritään järjestämään myös syksyllä ja talvella. Myös perheleiritoimintaa aiotaan jatkaa ja kehittää leirejä sekä lastensuojelun avohuollon että sijaishuollon tarpeisiin. l

teKStI: ANNA-LIISA KOIStI-AUer KUVA: KAI LOMMA

8 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA8 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Theraplay® SoS-lapsikylissä On erityistä ja ainutlaatuista koko maailmassa, että jokin lastensuo -jelulaitos systemaattisesti paneutuu huos taan otettujen lasten varhaisiin vuorovaikutushäiriöihin. Tausta tähän löytyy jo vuosien takaa: Tapiolan kylänjohtaja Jukka Kot-kavuori ja lastenpsykiatri Jukka Mäkelä olivat tehneet yhteistyötä pitkään Tapiolan lasten asioissa. Tuntui kuitenkin, että perintei-set aut tamiskeinot eivät olleet riittäviä. Monen huostaan ote-tun lapsen haava on syntynyt jo esiverbaalisessa kehitysvai-heessa, jolloin sitä on sanalli-sesti vaikea löytää ja käsitellä.

tHerAPLAY® OttAA SYLIIN

Tästä hankaluudesta johtuen Jukka Mäkelä ehdot ti vuorovaikutushoi-toa Theraplayta. Yhdistys aloittikin RAY:n tukemana Theraplay-projek-tin 1.3.2001. Projektin päättyessä 2004 olivat tulokset niin hyvät, että toinen projektin työntekijöistä, eri-koissairaanhoitaja Ilona Vierikko, palkattiin työsuhteeseen vas taa maan yhdistyksen Theraplay-hoi doista. Raportti: ”Kuinka yhteys löy tyy?” on tilattavissa SOS-lapsikylä ry:n Keskustoimistolta.

Theraplay-hoidon tarkoituksena on synnyttää uusi vuorovaikutussuh-de sijaisvanhempaan tai vahvistaa ja

lujittaa jo alkanutta suhdetta lapsen asetettua lapsikyläkotiin.

Theraplay-intensiivijaksoja pide-tään neljä kertaa vuodessa yhdistyksen koulutuskeskuksessa Helsingissä. Te-rapeutteina ovat Theraplay-terapeutit Ilona Vierikko ja Hillevi Westman. Tällöin vanhempi-lapsi pari tulee vii -deksi päiväksi internaattihoitoon ja jakson fokus on hyvän ja syvän yh-teyden löytyminen. Tämä on ainut-laatuista yhdessä olemisen aikaa van-hemmalle ja lapselle, jolloin pari saa nauttia kahdenkeskisyydestä tavalla, jota isossa lapsikyläperheessä har-

theraplayn tavoite on synnyttää yhteys lapsen ja häntä hoi-tavan aikuisen välille. Se tapahtuu pienten leikkien avulla, joissa lapsi saa varmasti onnistumiskokemuk-sia. Leikit ovat hyvin helppoja, joissa passiivinenkin lapsi onnistuu varmasti.

Theraplay® SoS-lapsikylissä On erityistä ja ainutlaatuista koko maailmassa, että jokin lastensuo -jelulaitos systemaattisesti paneutuu huos taan otettujen lasten varhaisiin vuorovaikutushäiriöihin. Tausta tähän löytyy jo vuosien takaa: Tapiolan kylänjohtaja Jukka Kot-kavuori ja lastenpsykiatri Jukka Mäkelä olivat tehneet yhteistyötä pitkään Tapiolan lasten asioissa. Tuntui kuitenkin, että perintei-set aut tamiskeinot eivät olleet riittäviä. Monen huostaan ote-tun lapsen haava on syntynyt jo esiverbaalisessa kehitysvai-heessa, jolloin sitä on sanalli-sesti vaikea löytää ja käsitellä.

Tästä hankaluudesta johtuen Jukka Mäkelä ehdot ti vuorovaikutushoi- lujittaa jo alkanutta suhdetta lapsen theraplayn tavoite

SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 9SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 9

voin on. In ter naattiin tulee aina nel -jä paria eri lapsikylistä.

Theraplay syntyi 1960-luvulla Yhdysvalloissa syrjäytymisvaarassa olevien esikouluikäisten hoitomuo-doksi. Terapia jäljittelee äidin ja vau-van tervettä vuorovaikutussuhdetta, ja siksi se on helppo istuttaa koteihin: elementit ovat vanhemmille tuttuja. Theraplayn tavoite on synnyttää yh-teys lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välille. Se tapahtuu pienten leikki-en avulla, joissa lapsi saa varmasti onnistumiskokemuksia, koska leikit ovat hyvin helppoja, joissa passiivi-nenkin lapsi onnistuu varmasti.

Theraplay on hyvin fyysinen ja iloinen hoitomuoto. Sen aikuisjoh-toisuus tekee lapsen olon turvalli-seksi. Aikuinen sanoo, missä lapsi

istuu tai seisoo. Koska hän hyppää tai puhkaisee saippuakuplan. Tämä on toisinaan vaikeaa kontrolloimaan tottuneille lapsille, mutta pikkuhiljaa he asettuvat aikuisen ohjaukseen. Ai-kuinen myös vahvistaa lapsen itse-tuntoa kommentoimalla myönteisesti ja vähän liioitellustikin kaikkea, mitä lapsi on terapiatilaan tuonut muka-naan, olkoon se sitten tähtisilmät, hymynkare tai vaikka irvistys. Lapsi tulee nähdyksi, ja on liikuttavaa näh-dä, kuinka toisinaan lapset itsekin ensimmäistä kertaa löytävät suloi-set hymykuoppansa, kullankeltaiset hiuksensa tai vahvan hauiksensa. Pian lapsi oppii huomaamaan, että hän ei ole aikuiselle yhdentekevä. Se on hyvin tärkeää lapselle, jonka varhaista peruskokemusta värittää

”Kukaan ei voi omilla silmillään nähdä omia silmiään. Siksi on välttämä -töntä, että näymme toisen ihmisen silmissä. Merkittävää on millaisen katseen siellä saamme aikaan ja miten meitä katsotaan.”

häpeän tunne. Minkäänlainen nolaa-minen ei kuulu Theraplayhin, eikä siinä myöskään käytetä EI-sanaa, muuta kuin siinä tapauksessa, että lapsi yrittää vahingoittaa itseään, terapeuttia tai välineistöä. Se este-tään sylissä pitämisellä. Sylihoito on heijaavaa, tyynnyttävää ja se jäljitte-lee sitä vaihetta, jossa äiti sylissään tuutii ylivuototilanteessa parkuvaa vauvaa ja jatkaa hoitoa, kun vauva on rauhoittunut.

Theraplayn erityisyys verrattuna moneen muuhun hoitomuotoon on se, että vanhempi otetaan mukaan ihan alusta asti, ensin vain katsomaan, mutta myöhemmin aktiivisesti osal-listumaan. Tarkoitus on antaa van-hemmalle ja lapselle hyviä yhteisiä kokemuksia. Vaikka Theraplayssa annetaan myös hyvää syötävää ja juo tavaa, on sen en sisijainen ta voite antaa paljon hyviä kokemuksia, elä-myksiä ja tuntemuksia. Thera playssa nautitaan hyvästä kosketuksesta, sel-keästä katsekontaktista, iloisesta nau-rusta ja lukemattomista lämpimistä hymyistä.

SOS-lapsikylissä annetaan myös ryhmätheraplay-hoitoa koko perheen lapsiryhmälle. Se on verraton tapa vähentää lasten keskinäistä kateutta, antaa heille mahdollisuus saada hyviä kokemuksia toisistaan sekä opettaa odottamaan omaa vuoroa ja ottamaan toiset lapset huomioon. l

teKStI: ILONA VIerIKKO


SOS-lapsikylien perustehtä-vänä on hoitaa avohuollon tukitoimin tuettavia tai sijais-huoltoon sijoitettuja lapsia ja nuoria, joiden tarpeisiin SOS-lapsikylissä pystytään vastaa-maan. työtä tehdään viidessä lapsikylässä: espoossa, Kaa-rinassa, Punkaharjulla, Vihan-nissa ja Ylitorniolla. Kylissä on 6–10 lapsikyläkotia.

laPSikyläTyö pohjautuu nel -jään periaatteeseen: vanhemmat, sisa-rukset, koti ja kylä. Kaikissa kylissä toi mitaan näiden periaatteiden mu - kaan. SOS-lapsikylien perhehoito on yh teisöllisesti tuettua. Kylissä sijais - van hempina toimivat lapsikylä-vanhem mat saavat tukea ja apua las-ten hoi toon ja kasvatukseen muilta lapsikylässä toimivilta työntekijöil-tä ja keskustoimiston lastensuojelu - tii miltä.

lapsikylämallissa on yhdis-tetty perhehoidon ja yhtei-söllisen hoidon vahvuudet Perhehoitoa lapsikylässä edustavat van - hemmat ja koti, joka on sijoitettujen lasten ja vanhemman yhteinen. Osa lapsikylävanhemmista toimii yksin, osa taas yhdessä puolisonsa kanssa.

SOS-lapsikylissä perhehoidolla on vahva yhteisöllinen tuki

Yhteisöllisyyttä edustavat muut lapsikylän työntekijät ja heidän antamansa ammatillinen tuki lapsikyläkodeille.

Yhteisöllistä tukea edustavat puo-lestaan muut lapsikylän työntekijät ja heidän antamansa ammatillinen tuki lapsikyläkodille. Lapsikylä-vanhemman tai -vanhempien lisäk-si kodin tiimiin kuuluvat ohjaaja ja lapsikylävanhemman sijainen. Lapsi-kylävanhempien sijaiset huolehtivat lapsista ja lapsikyläkodista lapsiky-lävanhempien ollessa vapaalla tai lo-

malla. Ohjaajien toimenkuvaan kuu - luvat mm. lasten harrastustoiminta sekä koulunkäynnin ja kodin arjen tukeminen. Kylässä työskentelee myös sosiaalityöntekijä tai erityis-työntekijä, joka vastaa mm. hoito- ja kasvatussuunnitelmien teosta sekä yhteydenpidosta sijoittajakuntiin sekä lasten vanhempiin ja muihin lähei-siin. Kylänjohtaja vastaa lapsikylässä toteutettavan lastensuojelutyön laa-dusta, lapsikylän toiminnan suunnit-telusta, organisoinnista ja toiminnan taloudellisesta tulok sesta.

hoidon ja kasvatuksen tukeminenLapsikylätyössä etsitään ja kehitetään koko ajan hoitomenetelmiä, jotka vas -


jälkihuoltoon kannattaa sijoittaa

sesta, Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina. Myös tämän tutkimuksen mukaan huostassa olleiden koulutus-taso jäi huomattavasti matalammaksi ja työttömyysaste oli selvästi korke-ampi kuin muiden ikätovereiden.

miksi sijoitetun nuoren pitäi si pystyä itsenäisty mään heti 18

vuot ta täytettyään? Miksi sijoi te tun

nuoren ole te - taan pysty vän itsenäistymään ja asumaan yk - sin heti 18 vuot - ta täytettyään,

8

Moni nuori joutuu itsenäistymään sijaishuollosta liian varhain ja ilman riittävää tukea. SOS-Lapsikylässä tehdyt jälkiseuran-tatutkimukset osoittavat, että itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten aikuisten tukeminen on monella tapaa mielekästä ja kannattavaa.

koToa lähTeminen ja itsenäisen elämän aloittaminen on haasteellinen elämänvaihe kenelle tahansa nuorelle, mutta sijoitettuna olevalle nuorelle se on usein – vaikeista elämänkokemuk-sista johtuen - monin verroin haas-tavampi. Siksi erityisen hälyttävänä voidaan pitää viime vuonna julkaistun Sarianna Reinikaisen (2009) väitös-tutkimuksen tuloksia, että suurin osa nuorista oli itsenäistynyt alle 18-vuotiaina, mistä syystä myös nuorten koulutustaso oli jäänyt matalaksi. Lisäksi huolta herät-ti tutkimukseen osallistuneiden korkea työttömyysprosentti ja muuta väestöä heikompi ta-loudellinen tilanne. Reinikaisen tutkimuksen tulokset saivat vah-vistusta juuri julkaistun Tarja Heinon ja Marianne John-sonin (2010) tutkimuk-

"SOS-Lapsikylässä tehdyt jälkiseuranta-tutkimukset osoitta-vat, että itsenäisty-misvaiheessa ole vien nuorten aikuisten tukeminen on mielekästä ", sanoo lastensuo-jelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer.

taisivat mahdollisimman hyvin las-ten hoidollisiin ja kasvatuksellisiin tarpeisiin.

Kehittämistyössä lapsikylien ja nuorisokodin tukena on keskustoi-miston lasten suojelutiimi, johon kuu - luu kaksi sosiaalityöntekijää, sosi-aalipsykologi, psykologi (myös The - ra play-terapeutti) ja Theraplay-tera-peutti (myös psykiatrian erikoissai-raanhoitaja).

Viime vuosina on kehitetty eri-tyisesti Theraplay-terapian käyttöä hoidon ja kasvatuksen tukena. Vertais-ryhmät ovat osoittautuneet myös toi-miviksi ja työn jaksamista tukeviksi menetelmiksi. Lapsikylävanhemmilla on mahdollisuus osallistua vertaistu-kiryhmiin omassa lapsikylässään. Oh - jatut vertaisryhmät mahdollistavat omien kokemusten sekä tunteiden jakamisen ja jäsentämisen toisten lapsikylävanhempien kanssa. Vertais-ryhmätoiminnan tavoitteena on löytää jaksamista tukevia tekijöitä omaan työhön ja sijaisvanhemmuuteen. Lap-sikylissä on toteutettu vertaisryhmiä myös Pesäpuu ry:n sijoitettujen las-ten vertaisryhmämallin ja Ihan ihol - la -kasvuryhmämallin mukaan.

Sijoitettujen lasten vertaisryhmä antaa lapselle mahdollisuuden käsi-tellä sijoitukseen johtaneita tekijöitä sekä sijaisperheessä elämiseen liit-tyviä tunteita ja jakaa niitä toisten saman kokeneiden kanssa. Sijais-vanhempien ryhmä antaa sijaisvan-hemmille mahdollisuuden käsitellä sanoja teemoja kuin lapset, auttaa heitä ymmärtämään lasta paremmin ja olemaan hänen tukenaan. Ihan iholla -kasvuryhmässätyöstetään si-jaisvanhemmuudessa herääviä tun - teita ja tarkastellaan oman kasvu-historian vaikutusta omaan vanhem-muustyyliin. l

teKStI: ANNA-LIISA KOIStI-AUerKUVA: SOS-LAPSIKYLÄjÄrjeStöN KANSAINVÄLINeN KUVAPANKKI KUVA: AIjA rIKALA


vaikka häneltä usein puuttuu luon-nollinen turvaverkko, jonka puo-leen kääntyä huolineen tai jonka luo palata, jos yksin asuminen ja itsenäinen elämä tuntuvat vaikeilta? Sarianna Reinikaisen tut kimus ker - too nuorisokodista itsenäistyneis-tä. Jos tutkimus olisi tehty per he - hoidosta, olisiko tulos ol lut saman-kaltainen? Ainakin käytännön ko-kemus on osoit tanut, että perhe-hoidosta itsenäistytään laitoshoitoa useam min vaiheittain, nuoren oman halun ja valmiuksien mukaan. Hei-non ja Johnsonin tutki muksen mu-kaan perhehoidossa olleet nuoret aikuiset olivat lai toshoidossa olleita use am min työssä käy viä tai opis-kelijoita. Heikoiten yhteiskuntaan olivat kiinnittyneet laitoshoitoon teininä sijoitetut nuoret miehet. Vaikuttavatko laitoshoidon perhehoi-toa kalliimmat kustannukset siihen, että nuoren on selviydyttävä lai-toksesta aikuisuuteen varhemmin? Suurimmalle osalle Reinikaisen tut-

kimukseen osallistuneista nuorisokoti ei tuntunut edustaneen kotia, pysy-vyyttä ja jatkuvuutta, vaan se oli ollut vain ”paikka asua, kun muutakaan ei ollut”, jolloin nuoren oma halu itsenäistyä lienee ollut suuri. Tosin monet nuoret olivat toivoneet, että työntekijät olisivat voimakkaammin pyrkineet estämään heidän lähtönsä. Että olisi ollut joku, joka olisi välit-tänyt ja ymmärtänyt, että he olivat liian nuoria ja valmistautumattomia itsenäiseen elämään.

koulutuksella tur vaa nuoren tule vaisuuteen SOS-lapsiky lä järjestö on lä hes 50- vuo ti sen toi min tan sa ajan pa nostanut SOS-lapsi kylisä ja -nuo ri so kodissa asuneiden nuorten aikuisten opis -kelun ja muun elämän tukemi seen. Täysi-ikäis tyttyään nuori voi tar-vittaessa jatkaa asumistaan SOS-lapsikylässä. Lisäksi nuoren 25 ikä - vuoteen saakka ulottuva, SOS-Lap si - kylän omarahoi tuk sen turvin kus-

tannetta va jatkohuolto tur vaa jokai-selle nuorele talou dellisen mah dol - lisuuden opis kella ammattiin. Nuo-rella on myös tarvitessaan ja halutes-saan oikeus saada SOS-Lapsikylästä muunlaistakin tukea ja apua, kuten ohjausta ja neuvontaa erilaisissa ar-kielämän kysymyksissä sekä mah-dollisuus jälkihuollon asuntoon. SOS-Lapsikylässä tehdyt jälkiseu-rantatutkimukset osoittavat, että it-senäistymisvaiheessa olevien nuorten aikuisten tukeminen on monella ta-paa mielekästä ja kannattavaa. Osana laajempaa kansainvälistä SOS-lap-sikylätyön jälkiseurantaa (Tracking Footprints) julkaistu tutkimus, Jalan-jälkiä seuraamassa (Jahnukainen & Hyytiäinen 2009), osoitti – kuten vas-taava tutkimus (Oja & Virtanen 1999) aiemmin – että tutkimukseen osal-listuneiden koulutustaso oli erittäin hyvä. Yli 90 prosentilla (N=52) oli peruskoulun jälkeisiä opintoja ja yli 70 prosenttia oli valmistunut johon-kin ammattiin, vaikka ammatillisen

Jatkoa sivulta 118

lähTökohTana on, että nuori-sokodin nuoret suorittavat peruskou-luaan Vaa jakosken koulun yleisope-tuksessa. Mikäli kuitenkin yhteisesti todetaan, voidaan nuori siirtää viral-lisesti kotiopetukseen nuorisokodin tiloihin Vaajakosken oppilaana. Tar-vetta kotiopetukselle on ollut koko

Kotiopetus Vaajakosken SOS-nuorisokodissaVaajakosken SOS -nuorisokodissa nuorilla on mahdollisuus opiskella peruskoulun opintoja kotiopetuksessa. Nuorisokoti on tehnyt sopimuksen kotiopetuksen järjestämisestä jyväs-kylän kaupungin kanssa ja se toteutetaan yhteistyössä Vaaja-kosken koulun kanssa.

2000-luvun, koko lukuvuoden kestä-vää kotiopetusta on pidetty elokuusta 2004 lähtien.

Kotiopetuksen tilat ovat nuori-sokodin alueella erillisessä raken-nuksessa. Kotiopetuksen käytössä on myös nuorisokodin harrastelilat (bänditila, kuntosali, liikuntasali, kä-

dentaidontila, puu- ja metalliverstas, sekä nuorisokodin tasokas keittiö.

Kotiopetuksessa on lukuvuosien aikana ollut yhtäjaksoisesti kahdes-ta kuuteen nuorta kerrallaan. Ope-tuksesta päätetään jokaisen nuoren kohdalla erikseen yksilöllisesti yh-teistyössä laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.

Kotiopetuksen arki on pääsään-töisesti samanlaista kuin kaikilla kou-lulaisilla. Opetuksessa on kuitenkin mahdollisuus keskittyä yksilöllisem-pään opetukseen ja lukujärjestystä voidaan muokata oppilaiden tarpeiden ja tilanteiden mukaisesti. Teoriaope-tuksen lisäksi opetus sisältää työelä-mään tutustumista, opintokäyntejä, erilaisia tapahtumia ja teemaviikkoja.


koulutuksen keskeyttäminen olikin hiukan keskimääräistä yleisempää. Tutkimukseen osallistuneiden työ-tilanne vastasi myös varsin hyvin muun väestön tilannetta, ja suurin osa oli tyytyväisiä sekä työtilanteeseensa että elämäänsä yleensäkin. Hyvistä tutkimustuloksista huolimatta järjes-töllämme on vielä paljon kehitettävää myös jälkihuollossa.

Jälkihuollon kustannukset vähäisiä koko sijaishuollon kustannuksiin verrattuna Suunnitelmallinen ja nuoren tarpeita vastaava jälkihuolto ja itsenäistymi-sen tukeminen ovat pieni taloudelli-nen kustannuserä verrattuna siihen, mitä lapsen – kenties lähes koko lap - suuden ajan kestänyt sijaishuolto - ko-konaiskustannuksiltaan on. Puhumat-takaan siitä, miten ratkaiseva merkitys hyvin hoidetulla jälkihuollolla voi olla nuorelle ja hänen selviytymiselleen aikuisuudessa. Tätä taustaa vasten SOS-Lapsikylässä on seurattu huoles-

tuneina joidenkin kuntien tiukentuvaa suhtautumista jälkihuoltoon ja siitä ai-heutuviin kustannuksiin tai päätöksiä siirtää automaattisesti kaikki 18 vuot-ta täyttävät oman kunnan jälkihuol - lon piiriin – riippumatta siitä, millais-ta jälkihuoltoa sijaishuoltopaikalla on nuorelle tarjolla. Kategorisilla rat-kaisuilla ohitetaan helposti nuoren yksilölliset tarpeet ja pahimmillaan päätös voi merkitä nuoren joutumista pois tutusta ympäristöstä paikkakun-nalle – vaikkakin omaan kotikuntaan-sa – jossa ei asu enää yhtäkään nuoren tuttua tai sukulaista. Jälkihuolloksi ja nuoren tukemiseksi aikuisuuteen tarjolla voi olla pelkkä asunto ja toi-meentulotuki, jotka vain harvoin ovat riittävä tuki vaurioittavia kokemuksia läpikäyneelle nuorelle matkalla kohti aikuisuutta.

Myös Heino ja Johnson nostavat esiin kriittisen kysymyksen lastensuo-jelun jälkihuollon sisällöstä ja toimi-vuudesta. Heidän mukaansa julkisen vallan tulisi juuri tässä siirtymävai-

heessa, nuoruudesta aikuisuuteen, ol-la joustava ja tarjota pitkäjänteisesti tukea. Tutkimustulokset puoltavat Heinon ja Johnsonin mukaan jälki-huollon vahvistamista ja ikärajoista joustamista niin, että 21 vuoden ikä-raja ei estäisi itsenäistymisen tukemis-ta silloin, kun se on tarpeen.

On tärkeää nähdä jälkihuollon merkitys myös sukupolvittaisen syr - jäytymisen ehkäisemisen näkökul-masta. Hyvin hoidetulla jälkihuollol-la ehkäistään parhaimmillaan tule - vien sukupolvien tarvetta lastensuo-jelutoimenpiteisiin. Sen lisäksi, että jokaisen nuoren oikeus on saada yk-silöllisiä tarpeitaan vastaava jälki-huolto, jälkihuoltoon käytetyt varat voivat tuoda moninkertaiset säästöt yhteiskunnalle tulevaisuudessa. l

Anna-Liisa Koisti-Auer lastensuojelupäällikkö

Kotiopetuksesta vastaa erillinen koulukäynnistä vastaava ohjaaja, joka on jatkuvassa yhteistyössä Vaajakos-ken koulun erityisopettajan ja henki-lökunnan kanssa. Nuorisokodin muut

ohjaajat ovat mukana valinnaisainei-den opetuksessa omien erityistaitojen mukaan.

Kotiopetus järjestetään luku-vuosi kerrallaan, mikäli yksikin nuori

tarvitsee kotiopetusta, niin se järjes-tetään. l

teKStI jA KUVAt: MINNA KOSKIMÄKI


jyväskylän Vaajakoskella sijaitseva SOS-nuorisokoti tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita. Nuo-risokodin koulupalvelut ovat sekä laitokseen sijoitettujen nuorten että kunnista tulevi-en asiakkaiden käytössä.

SoS-nuoriSokoTi sijaitsee Vaa-jakoskella, noin kymmenen kilomet-

SOS-NUOrISOKOtI AUttAA sekä sijoitettuja että avohuollon tukitoimin tuettavia nuoria

rin päässä Jyväskylän keskustasta. Nuoret hankkivat peruskoulutuksen-sa Vaajakosken peruskouluissa ja lu - kiossa tai nuorisokodin omassa koti-opetuksessa. Jyväskylässä sijaitsevat lukuisat ammattioppilaitokset, ammat - tikorkeakoulut sekä yliopisto takaavat monipuoliset mahdollisuudet amma-tinhankintaan ja jatko-opintoihin.

SOS-nuorisokoti on rakennet-tu tarkoitustaan varten metsäiselle tontille Päijänteen rantaan. Toimiti-

lat tarjoavat nuorille hoidollisten ja kasvatuksellisten tarpeiden mukaan hyvät harrastusmahdollisuudet. Nuo-risokodin alueella on liikuntasali, perusvälineet kuntosalissa, musiik-kitila bändilaitteistoineen sekä puu- ja metallityöverstaat. Kesäisin on mahdollisuus liikkua järvellä omalla veneellä.

Nuoret voivat harjoitella itse-näistä elämää työntekijöiden tuen ja erilaisten asumismuotojen avulla.


Nuorisokodin yhteydessä sijaitsee asumisharjoitteluasuntoja. Vaajakos-kella ja Jyväskylässä on itsenäisty-misasuntoja sekä tukiperheyksikkö, jotka mahdollistavat turvalliset läh-tökohdat itsenäistymiselle.

yksilöllistä kasvua tukevia avo- ja sijaishuollon sijoituksia Sijoitettava nuori saa turvallisen kasvuympäristön ja ammattitaitois-ten työntekijöiden tuen kasvulleen ja kehitykselleen. Suunnitelmallinen hoito ja kasvatus sekä työn tulosten jatkuva arviointi tukevat itsenäisty-mistä ja ehkäisevät syrjäytymiskehi-tystä.

Sijaishuolto sisältää kolme vai-hetta, jotka ovat nuoren sijoittaminen, kasvaminen yhteisössä ja sijoituksen päättäminen. Palvelun sisältö mää-räytyy nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaisesti asiakassuunnitelmaan kir-jatulla tavalla. Asiakassuunnitelmaa täydennetään erillisellä hoito- ja kas-vatussuunnitelmalla.

Avohuollon tukitoimin sijoite-tun nuoren saaman palvelun sisältö määräytyy asiakassuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden perusteella.

Asumisharjoitteluvaiheessa hoi-don ja kasvatuksen sisältö ja arviointi

painottuvat itsenäistymisvalmiuksien kehittämiseen.

Kaikkiin vaiheisiin sisältyy tiivis yhteistyö nuoren läheisten ja sijoitta-van kunnan kanssa.

Nuoren hoidon ja kasvatuksen vaikuttavuutta arvioidaan asiakas-suunnitelmaneuvotteluissa. Mittarina käytetään hyvinvoinnin ja valmiuksi-en arviointimittaristoja. Nuoren van-hemmilta ja hänen asioistaan vastaa-valta sosiaalityöntekijältä pyydetään kirjallinen palaute vuosittain. Nuorten osallisuutta ja mahdollisuuksia vai-kuttaa omaan elämäänsä vahvistetaan toteuttamalla ajoittain kirjallisia kyse-lyjä ja tutkimuksia heidän arjestaan.

yksilöllistä opetusta pien-yhteisössä Jyvässeudulla asuville peruskoululaisille Nuori saa yksilöllistä opetusta SOS-nuorisokodin pienessä opetusryh-mässä. Hänelle turvataan mahdolli-suus suorittaa oppivelvollisuus joko yleisopetussuunnitelman tai henki-lökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaan. Opetuksessa vahvistetaan nuoren sosiaalisia ja muita elämässä tarpeel-lisia taitoja nuoren henkilökohtaisten valmiuksien mukaisesti.

lastensuojelun jälkihuolto-palveluita SOS-nuorisokodin tuottaman jäl-kihuoltopalvelun tarkoituksena on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeentulevaksi aikuisek-si, jolla on tukenaan oma sosiaalinen verkostonsa.

Yli 18-vuotiaan nuoren tarvitse-masta jälkihuollosta tehdään nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa jälkihuollossa olevaa nuorta koskeva asiakassuunnitelma, jossa määritellään, mitä palvelu sisältää.

Jälkihuollossa oleva nuori voi asua SOS-nuorisokodissa, SOS-nuo-risokodin alueella tai välittömässä lä-heisyydessä sijaitsevassa asunnossa, SOS-lapsikyläyhdistyksen tukiperhe-yksikössä, SOS-lapsikyläyhdistyksen omistamassa jälkihuollon asunnossa tai muussa vuokra-asunnossa.

Jälkihuollon vaikuttavuutta ar-vioidaan jälkihuoltoa koskevissa asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Mittarina käytetään asumisharjoitte-lussa tai jälkihuollossa olevan nuoren hyvinvoinnin ja valmiuksien arvioin-timittaristoa. l

teKStI: HANNA PIIrOINeNKUVA: SOS-LAPSIKYLÄjÄrjeStöN KANSAINVÄLINeN KUVAPANKKI

Hyvä lukijaKokosimme tähän Kuulumisia-lehden teemanumeroon kuvauksia SOS-Lapsikylän tuottamista lastensuojelun palveluista. Avaamme lehden sisällössä myös tulevaisuuden strategiaamme ja uusia kehityshankkeitamme, joiden tavoitteena on täydentää lapsikylis-sä tapahtuvaa perhehoitoa kaupunkiympäristöihin sijoitettavilla, sijaishuoltoa tarjoavilla korttelikodeilla ja avohuollon palveluilla.

Aija rikalapäätoimittaja

SoS-laPSikylän laSTenSuoJelun yhTeyShenkilöTVoit tiedustella lastensuojelutoiminnastamme, palveluistamme sekä avoimista sijoituspaikoista joko keskustoimistosta tai toimipisteistämme.

keSkuSToimiSTon laSTenSuoJeluTiimi:

lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer (09) 5404 8829, 040 5245747Psykologi Hillevi Westman (09) 5404 8817, 040 559 0903Theraplay-terapeutti Ilona Vierikko (09) 5404 8821, 040 511 7495 kehittämissuunnittelija Hanna Piiroinen (09) 5404 8822, 040 700 0795kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen (09) 5404 8815, 0400 875 880

lapin SoS-lapsikyläMaalarinkuja 18, 95600 YlitornioPuh. (016) 572 241Fax (016) 572 [email protected]

kylänjohtajaKai Lomma (016) 572 241 040 567 3784

erityistyöntekijäAnna-Maija rautio (016) 572 250 040 546 7309

Punkaharjun SoS-lapsikylä Koivukuja 7, 58500 PunkaharjuPuh. (015) 555 0000Fax (015) 555 [email protected]

kylänjohtajajouni Kerppola (015) 555 0001 040 547 9166

erityistyöntekijätarja Merilehti 044 5836 455

Tapiolan SoS-lapsikyläMetsäpirtintie 19, 02130 espooPuh. (09) 43939 50Fax (09) 43939 [email protected]

kylänjohtajaSointu Möller (09) 43939 510 040 520 3264

SosiaalityöntekijäSeija Löfgren (09) 43939 513 040 542 5945

erityistyöntekijäriikka jokela(09) 4393 9516045 126 2304

Vihannin SoS-lapsikyläVaskitie 3, 86400 VihantiPuh. (08) 289 3111Fax (08) 289 [email protected]

kylänjohtajaKaisu Pelkonen (08) 289 3220 040 523 9425

SosiaalityöntekijäSinikka Loukusa (08) 289 3223 040 706 8351

Vaajakosken SoS-nuorisokotiristonmäentie 6, 40820 HaapaniemiPuh. (014) 333 0750Fax (014) 333 [email protected]

apulaisjohtajaPetteri Luukkonen (014) 333 0753 0400 164 456

erityistyöntekijäHannu Kettunen(014) 333 07530400 333 0613

kaarinan SoS-lapsikylä Luhtikatu 2 A, 20780 Kaarina Puh. (02) 281 281 Fax (02) 281 2882 [email protected]

kylänjohtajaKari Kiesiläinen (02) 281 2821 0400 807 958

SosiaalityöntekijäAnja Harju(02) 281 2826

SosiaalityöntekijäSonja Vanhanen (02) 281 2823

ToimiPiSTeeT:

sos lapsikyla teemanro · tapiolan kylänjohtaja jukka kot-kavuori ja lastenpsykiatri jukka...

Documents