sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · stm jakoi rahan...

40
Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän VALTIONAVUSTUKSEN VAIKUTUS JÄRJESTÖJEN RUOKA-AVUSTUSTYÖHÖN 2016 – 2017 Samarian hakemissa avustuskokonaisuuksissa ARVIOINTIRAPORTTI 1/2018 SAMARIA rf TM Ismo Valkoniemi 13.4.2018 Porvoo

Upload: others

Post on 31-Aug-2020

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän VALTIONAVUSTUKSEN VAIKUTUS JÄRJESTÖJEN RUOKA-AVUSTUSTYÖHÖN 2016 – 2017 Samarian hakemissa avustuskokonaisuuksissa

ARVIOINTIRAPORTTI 1/2018

SAMARIA rf TM Ismo Valkoniemi13.4.2018 Porvoo

1

Page 2: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Julkaisija: SAMARIA RF Asentajantie 12, 06150 Porvoopuh. 010 2313 [email protected]

SISÄLLYS

1. Johdanto .........................................................................................................................3

2. Tarvitaanko ruoka-apua Suomessa? .................................................................... 4

3. Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustukset

ruoka-avustusta jakaville järjestöille ................................................................... 7

4. Ruoka-aputoiminta Suomessa ............................................................................ 13

5. Arviointitutkimuksen menetelmät .................................................................... 16

6. Tutkimusaineisto ...................................................................................................... 17

7. Ruoka-aputyö arviointitutkimuksen aineiston perusteella ...................... 17

7.1. Järjestöjen ajatuksia poliittisesta toiminnasta ...................................... 18

7.2. Ruoka-aputyötä tekevät järjestöt ............................................................... 19

7.3. Myönnetyn avustuksen tulokset, tuotokset ja vaikutukset .............. 22

7.4. Järjestöjen näkökulma tulevaisuuteen ..................................................... 24

8. Arviointitutkimuksen luotettavuus .................................................................... 25

9. Johtopäätökset .......................................................................................................... 25

10. Tutkimusaineisto ...................................................................................................... 28

11. Kirjalliset lähteet ....................................................................................................... 28

12. Internet lähteet ......................................................................................................... 28

13. LIITTEET ........................................................................................................................ 31

2

Page 3: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

1 http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/stm-suomalaisten-osallisuuteen-vaikutetaan-ruoka- apua-tehokkaammin-varmistamalla-yhteiskunnan-rakenteiden-toimivuus2 https://koneensaatio.fi/etta-maailma-muuttuisi-paremmaksi/

1. Johdanto

Ihmisten osallisuutta edistetään ja syrjäytymistä ehkäistään parhaiten varmistamalla, että yhteiskuntamme rakenteet ovat kunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toivoo, että tämä kokonaisvaltainen näkemys ihmisten hyvinvointiin otettaisiin huomioon parhaillaan julkisuudessa käydyssä keskustelussa ruoka-avusta. Eduskunta on antanut vuoden 2015 ja 2016 lopussa seuraavan vuoden talousarviosta päättämisen yhteydessä ylimääräistä hanke- määrärahaa eli ns. ”joululahjarahaa” ruoka-avun tukemiseen. Tätä rahaa myönnettiin 1,1 miljoonaa euroa vuoden 2016 ja saman verran vuoden 2017 talousarvioesityksiin. STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä valtionavustusta vuoden 2018 talousarvioon. Tätä raporttia kirjoit- taessamme emme ole tietoisia vastaavan valtionavun jatkumisesta. Eduskunnassa on käyty aiheesta vilkasta keskustelua ja on täysin mahdollista, että eduskuntavaalien lähestyessä edus-kunta ja sen valiokunnat palaavat asiaan nykyisten hallituspuolueiden toimesta.

Eduskunnan myöntämällä väliaikaisella hankerahoituksella on tuettu esimerkiksi kylmä- laitteiden ja kylmäkuljetusautojen hankintaa ja muita ruoka-aputoiminnan järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Perusteena näille kustannuksille järjestöt ja valtionapua myöntävät tahot ovat yhteisesti esittäneet, että tämä takaa elintarviketurvallisuuden näkökulmasta paremman pohjan tuleville vuosille.1

Tämä arviointiraportti keskittyy arvioimaan eduskunnan erikseen myöntämän ylimääräi-sen hankemäärärahan vaikutuksia ruoka-aputoimintaan järjestöissä, jotka ovat olleet mukana Samaria rf:n hankehakemuksissa vuosina 2016 ja 2017. Molemmat avustuskaudet ovat kestol-taan 15 kk siten, että ensimmäisen valtionavustuksen käyttökausi oli 1.10.2016 – 31.12.2017 ja jälkimmäisen avustuksen käyttökausi on 1.10.2017 – 31.12.2018.

Tässä arviointiraportissa vaikutuksia arvioidaan järjestöille tehdyn kirjallisen kyselyn perusteella, muun kerätyn arviointitiedon pohjalta sekä käymällä keskustelua erilaisten kir-jallisten raporttien ja tutkimusten kanssa. Raportissa sivutaan myös asian ympärillä käytyä poliittista toimintaa ja siitä käytyä julkista keskustelua sekä arvioidaan sen vaikutuksia ruoka- aputyölle Suomessa.

Tämän arviointiraportin ensisijainen tavoite on tuottaa Sosiaali- ja terveysministeriölle rahoitushakemuksessa edellytettyä arviointitietoa, sekä yhtä tärkeänä tavoitteena on tuottaa tietoa ruoka-apua tekeville järjestöille kokonaistilanteesta ja toiminnan kehittämistarpeista. Raportti antaa myös täydentävää tietoa suomalaisesta ruoka-aputyöstä, jota voivat hyödyntää tutkijat, viranhaltijat ja median edustajat. Tieteenfilosofi Inkeri Koskinen kirjoittaa Koneen säätiön tutkimusartikkelissa Jakaantuuko Suomi?, osa 9, Että maailma muuttuisi paremmaksi, että muutkin kuin tutkijat voivat olla varteenotettavia asiantuntijoita ja että tieteen ulkopuolel-ta löytyvä tieto ja osaaminen voi täydentää tutkimustietoa. Hän mainitsee erityisesti vaikeiden kysymysten, kuten muun muassa yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ratkomisen edellyttävän kaiken mahdollisen asiantuntemuksen hyödyntämistä.2 Toivomme tämän raportin, jossa pohditaan eriarvoistumisen kehitystä ruoka-aputyön näkökulmasta, olevan osa tämänkaltaista ongelmanratkaisua, ja toivomme puheenvuoromme hyödyttävän myös muita.

3

Page 4: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

2. Tarvitaanko ruoka-apua Suomessa?

Tutkimustulosten perusteella keskeisin syy turvautua ruoka-apuun on syvä taloudellinen huono-osaisuus, josta kärsii kolme neljästä avunsaajasta. Kokemus taloudellisesta niukkuu-desta ja eriarvoisuudesta sisältää tulojen riittämättömyyden, kykenemättömyyden huolehtia veloista sekä kokemuksen riittämättömästä tuensaannista. Taloudellisen huono-osaisuuden lisäksi runsaat kaksi viidesosaa ruoka-avun saajista kärsii myös sosiaalisista ja terveydellisistä hyvinvoinnin vajeista. Nämä kasautuneesti huono-osaiset kokevat terveytensä heikoksi sekä itsensä masentuneeksi, yksinäiseksi ja nälkäiseksi. Kasautunut huono-osaisuus kohdistuu muita useammin työttömiin, keski-ikäisiin, asunnottomiin, päihdeongelmaisiin sekä itsensä eksplisiittisesti huono-osaiseksi kokeviin.3

Eriarvoisuuden kasvaminen on eri tutkimusten mukaan synnyttänyt ryhmiä, jotka ovat jääneet pysyvästi syrjään suomalaisten muuten korkeasta hyvinvoinnista. Ruoka-avun saajat ovat yksi näistä huono-osaisten ryhmistä.4 Nykymuotoinen ruoka-aputoiminta syntyi seura-kuntien reaktiona 1990-luvun lamaan. Suomi liittyi EU-jäsenyytensä myötä EU:n elintarvike- tukijärjestelmään ja ryhtyi vastaanottamaan unionin ruoka-apua 1996. Edelleen monet tuol-loin aloittaneet jakavat EU ruoka-apua, mutta mukaan on tullut yhä kasvava joukko järjestöjä, jotka ovat syntyneet 2000-luvulla ja joiden osuus maassamme jaettavasta ruokajaosta on merkittävä. Ylijäämäruoan jakamista on helpottanut viranomaisten päätös, jolla lievennettiin elintarvikkeiden luovuttamiseen liittyviä sääntöjä vuonna 2013 (Evira 2013). Tämä on lisännyt kaupoista, tukuista ja teollisuudesta saatavien elintarvike-erien luovuttamista edelleen jaetta-vaksi hyväntekeväisyyteen kuuluvana ruoka-apuna.5

Ruoka-apu ilmiö ei ole vain suomalainen. Se on tapahtunut kaikissa länsimaissa talous-taantumien seurauksena. Perusturvan leikkaukset ja etuuksien tason jäädytykset johtivat tarpeeseen, jossa ihmisten tulot eivät riittäneet enää välttämättömiin menoihin. Tähän tarpee-seen seurakunnat ja järjestöt vastasivat.6 Tuomo Laihialan viittaaman Kaksi vuosikymmentä ruoka-apua -kirjan, Lehtelä & Kestilä 2014, mukaan, useiden poliittisten päätösten seurauk-sena köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentävät sosiaalipoliittiset tulonsiirrot pienenivät ja samal-la julkinen vastuu kansalaisten hyvinvoinnista heikentyi.7 Maria Ohisalon väitöskirjassaan kuvaamien tilastojen mukaan vuosina 2013–2015 toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 4,8 prosenttia ja sitä saaneiden kotitalouksien määrä 5,4 prosenttia. Vuonna 2015 toimeentulotukea sai 7,3 prosenttia väestöstä. Tällöin Findikaattori 2017 -tilastojen mukaan myös tukeen käytetyt menot lisääntyivät ja päätyivät 1990-luvun laman tasolle. Menojen kasvu kertoi toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien määrän kasvusta.8

1990-luvun lamavuosia seuranneessa kehityksessä taloudellinen eriarvoisuus kasvoi ja suhteel-lista köyhyyttä kärsivissä kotitalouksissa asuvien määrä kaksinkertaistui noin 15 vuodessa.9Erityisesti yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja työttömien perusturva on minimibudjettiin näh-

3 Laihiala 2018, 7.4 Laihiala 2018, 17.5 Laihiala 2018, 24.6 Laihiala 2018, 25.7 Laihiala 2018, 27.8 Ohisalo 2017, 22.9 Laihiala 2018, 41.

4

Page 5: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

den riittämätön.10 Toimeentulotuella elää noin 400 000 suomalaista, joista lähes kolmannes saa toimeentulotukea pitkäaikaisesti.11 Varsinkin työttömät, työkyvyttömyys-eläkeläiset, yksin asu-vat ja yksinhuoltajat joutuvat tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puut-teen vuoksi.12 Kirkkopalveluiden tuoreiden tietojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HYPA-kyselytutkimuksen mukaan ruoka-apuun joutuvat turvautumaan työttömien ja lomau-tettujen lisäksi ennen muuta toimeentulotukea hakeneet ja matalasti koulutetut.13 Ruoka-avun saajat eivät ole pelkästään taloudellisesti heikossa asemassa, vaan heidän heikko asemansa on kokonaisvaltaista. Kolme neljästä ruoka-avun saajasta kärsii niin syvästä taloudellisesta huo-no-osaisuudesta, että kokee tulonsa suhteessa menoihin riittämättömiksi, saamansa tuen liian vähäiseksi sekä veloista selviytymisen mahdottomaksi. Leipäjonossa jonottavien heikko talou-dellinen tilanne ja kasautunut huono-osaisuus osoittavat, etteivät avunsaajat hae ruokaa lais-kuuttaan vaan siksi, että kokevat elintasonsa ja elämänlaatunsa heikoksi.14 Monet ruoka-apua hakeneet yksinhuoltajat ovat kuvanneet ruokakassin antavan helpotusta, joka kohdistuu mui-hin tarpeisiin. Kauppakassista säästynyt raha voidaan käyttää uimahallilippuun tai vaikkapa farkkuihin, jotka muutoin jäisivät hankkimatta.

Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelaan 1.1.2017. Heti alkuvuonna toimeentulotuen hakemusten käsittelyajat venyivät. Myös asiakaspalvelu ruuhkautui.15 Tuolloin Samariaan ja Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:lle tuli runsaasti palautetta ruoka-apua jakavilta järjestöiltä avun tarpeen räjähdysmäisestä kasvusta. Tämä näyttäytyi Samariassakin kymmenien hädässä olevien asiakkaiden selviämiskamppailuna, jossa autettiin asiakasta vuokramaksujen erä- päivien siirrossa, lainattiin rahaa sekä annettiin ruoka-avustusta sekä tukimaksuja lääkkeiden hankintaan. Kunnat olivat ajaneet alas toimeentuloa käsittelevien henkilöiden määrän, ja ne eivät olleet varautuneet syntyneeseen kriisiin. Kelan oman arvion mukaan se joutuu maksa-maan korvausta 146 000 asiakkaalle viivästyneistä perustoimeentulotuen maksuista. Tämän ja saadun palautteen yhteys näyttää selvältä. Kela on ilmoittanut maksavansa automaattisesti hyvityksiä yhteensä noin 146 000 ratkaisun viivästymisestä asiakkaille, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen perustoimeentulotuesta. Hyvityksen määrä on 25–150 euroa viiväs-tyksen pituuden mukaan.16 Kuinka tämän kaltainen lähes 150 000 kansalaiseen kohdistunut perustoimeentulotuen merkittävä viivästyminen olisi purkautunut maassamme ilman toimivaa ruoka-apua antavien toimijoiden verkostoa? Olemme saaneet lukea kriittisiä äänenpainoja suoran ruoka-avun tarpeellisuudesta. Tämänkaltaisissa poikkeustilanteissa erilaiset yhteisöl-liset toimintatavat eivät riitä. Silloin, kun nälkä on todellinen, on annettava heti konkreettista apua. Sitä ruoka-apu on parhaimmillaan. Osa konkreettista ruoka-apua tarvitsevista elää tilapäisessä kriisissä, joka on syntynyt byrokratiassa tapahtuneiden käsittelyvirheiden seurauk-sena, omasta puutteellisesta osaamisesta erilaisten lakisääteisten tukien hakemiseksi tai viran-omaisten ruuhkautuneista käsittelyajoista. Tällöin mikään muu nyt käytössä oleva tukimuoto ei korvaa suoraa ruoka-apua sellaisenaan. Ruoka-apua on saatavilla laajasti koko maassamme, ja avun saa nopeasti ilman byrokratiaa.

10 Laihiala 2018, 42.11 Laihiala 2018, 44.12 Laihiala 2018, 45.13 Laihiala 2018, 49.14 Laihiala 2018, 76–77.15 Kelan sisäinen arviointi 2017, 2.16 Kelan sisäinen arviointi 2017, 12.

5

Page 6: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötason otantatutkimuksen mukaan 2,3 prosent-tia suomalaisista oli turvautunut ruoka-apuun vähintään kerran vuoden 2013 aikana, mikä tarkoittaa yli 80 000 eri ihmistä.17 Määrä on tämän päivän tietoihin verrattuna täysin riittämä-tön. Tässä arviointiraportissa voidaan vain kysyä, voiko se olla mahdollinen vuonna 2013, vai oliko se jo silloin alimitoitettu? Onko tilanne voinut muuttua niin radikaalisti tämän jälkeen taloudellisen taantuman pitkittymisen seurauksena, eläkkeiden indeksijäädytysten sekä muun muassa vuoteen 2017 osuneen perustoimeentulotukeen liittyneiden maksuviivästysten johdosta?

Maatalousviraston raporttien mukaan sen yhteistyökumppanien kautta raportoitiin ruoka- apua saavien määrän olleen 289 824 eri henkilöä, jotka ovat ainakin yhden kerran saaneet vuo-den 2016 aikana ruoka-apua.18 Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopalvelut ilmoittaa jakaneensa yksin EU-ruokaa vuoden 2016 aikana yli 100 000:lle apua tarvitsevalle henkilölle ja kohdanneensa muutoin diakoniatyön kautta 600 000 erilaisen avun tarvitsijaa.

Tässä arviointiraportissa olemme keränneet 51 järjestöltä tarkkaa tietoa jaetuista kilo-määristä, ruokakassien määrästä, tarjottujen lämpimien aterioiden määristä sekä kahvi/tee tarjoiluista. Raportin mukaan ruoka-apua on vastanneiden järjestöjen toimesta saanut var-muudella yli 100 000 eri henkilöä. Tässä raportissa kerätyt luvut antavat suuntaa todellisille määrille, jotka ovat vastausten ja muun tutkimustiedon valossa huomattavasti suurempia, kuin julkisuudessa on aiemmin esitetty. Tutkijat ovat arvelleet, että Suomessa olisi 400 tahoa, jotka jakavat avustusruokaa. Tämän arvioimiseksi nykyiset tutkimukset eivät anna tarkkoja viitteitä. Määrä on ilmeisesti huomattavasti suurempi. Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa, joista 107 käytti itsestään kaupunkinimitystä.19 Asumistaajamia Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan 735.20 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 3030 asuinaluetta, jotka on arvioitu Yleisradion tekemässä postinumeropuntarissa alkuvuodesta 2018.21 Voidaan olettaa, että lähes jokaisessa asumistaajamassa on jollakin tavoin järjestetty säännöllistä tai tilapäistä ruoka-apua asukas- yhdistysten, seurakuntien tai muiden toimijoiden toimesta. Suurissa kaupungeissa toimijoita on useita ja pääkaupunkiseudun kunnissa jopa kymmeniä jokaisessa kaupungissa. Näin arvi-oiden määrä on varmasti huomattavasti suurempi kuin tutkimuksissa on arveltu, etenkin jos mukaan lasketaan myös rekisteröimättömät itseapuryhmät, työttömien yhdistykset, eri vapai-den suuntien seurakunnat ja monet muut ruoka-apua antavat tahot. Postinumeropuntarissa yhtenä esimerkkinä käytettiin Katuman taajamaa Hämeenlinnasta, jossa on 1024 asukasta.22 Taajamassa on Setlementtiyhdistyksen ruokailu vähävaraisille sekä ViaDia Hämeenlinna ry, joka on jakanut siellä ruokaa. Lisäksi siellä on kunnan lähiökeskus, jossa kirkko ja kaupunki järjestävät erilaisia aktiviteetteja. Jos näin olisi jokaisen 1000 asukkaan taajamassa, tarkoittaisi se tuhansia erilaisia ruoanjakopisteitä maassamme.

Jaettavista määristä voidaan saada tietoa myös kaupan ja ruokahävikkitutkimusten kautta. Suomessa päätyy hävikkiin koko elintarvikeketjussa kuluttajat ja alkutuotanto mukaan las-kettuna yli 400 miljoonaa kiloa ruokaa. Yli 80 prosenttia hävikistä tulee muista lähteistä kuin kaupoista. Kaupoissa hävikkiä syntyy vuosittain 12–14 kiloa suomalaista kohti, mikä tarkoittaa noin 66 – 77 miljoonaa kiloa. Kotitalouksissa hävikkiä syntyy reilu 20 kiloa kuluttajaa kohti, eli

17 Ohisalo 2017, 31.18 http://www.mavi.fi/ruoka-apu/Documents/ Tiivistelm%c3%a4_t%c3%a4yt%c3%a4nt%c3%b6%c3%b6npanoraportti_2016_FEAD.pdf19 https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat20 https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-12-16_001.html21 https://yle.fi/uutiset/3-1015292522 https://yle.fi/uutiset/3-10152925

6

Page 7: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

noin puolet enemmän (MTT, Foodspill-tutkimus 2010, 2012).23 Eviran julkaisema ruoka- apuohje on selkiyttänyt käytäntöjä ja helpot¬tanut ruoan ohjaamista hyväntekeväisyyteen. Moni kauppa on sopinut yhteistyöstä alueensa hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa hävikki-ruoan toimittamiseksi sitä tarvitseville. Kaupalla on satoja yhteistyökumppaneita ruoka-avun jakelussa. Kaupan näkökulmasta ruoka-avun yhteistyö on toimivampaa, kun hävikkiin mene-viä elintarvikkeita noudetaan säännöllisesti. Keskittyneet järjestelmät, kuten Vantaan yhteinen pöytä, merkitsevät elintarviketeollisuudelle ja kaupalle sujuvampaa tapaa toimia yhden, hyvin koordinoidun toimijan kanssa kuin kymmenien tai satojen pienten järjestöjen.24 Päivittäis- tavarakauppa ry on laatinut kirjallisen suosituksen kauppiaille elintarvikkeiden luovuttamises-ta hyväntekeväisyyteen.25 Samana vuonna Eviran antama ohje (2013) elintarvikkeiden anta-misesta hyväntekeväisyyteen avasi välittömästi kauppojen ja elintarviketeollisuuden kanavat järjestöille. On selvää, että tämä on yksi merkittävimmistä seikoista, joka on vaikuttanut järjes-töjen ruoka-aputoiminnan voimakkaaseen kasvuun vuoden 2013 jälkeen. Evira on julkaissut uuden päivitetyn ohjeen vuonna 2017.26

3. Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustukset ruoka-avustusta jakaville järjestöille

Ensimmäinen valtionavustus 1.10.2016 – 31.12.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi ensimmäisen valtionavustuksen eduskunnan myöntä-mistä ”joululahjarahoista”. Tämä termi on epävirallinen, mutta se esiintyy myös Sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilla. Rahoituksen tausta on perusteluineen nähtävissä valtio- varainvaliokunnan mietinnöstä VaVM 16/2015 vp, josta ohessa tekstiote:

1 100 000 euroa valtakunnalliseen toimintaan, jolla järjestetään edellä mainitun mukaisesti ruoka- ja muuta aineellista apua erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun.27

Ministeriö julkaisi päätöksen 11.10.2016, Diaarinro STM/1425/2016 (liite). Päätöksen mukaan valtionavustus myönnetään seuraaville hankkeeseen osallistuville tahoille erillisistä selvityksis-tä ja talousarvioista ilmenevien kustannusten kattamiseen:

Samaria rf 100 000 hankkeen hallinnointi 40 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 45 000 muut kulut 15 000 Humanitäärinen Idän-työ ry, kylmäkuljetusauto 20 000

23 Kauppa vähentää ruokahävikkiä 2016, 3. 24 Kauppa vähentää ruokahävikkiä 2016, 4. 25 Suositus jäsenyhdistyksille 2013, PTY ry. 26 https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf 27 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_16+2015.aspx

7

Page 8: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Hyvä Arki ry 47 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 35 000 toimitilavuokrat 12 000 Hämeen Mokia ry 30 000 ruokatyöhön 20 000, leirityöhön 10 000 Joosua Missio ry 35 000 henkilöstökulut 15 000, muut kulut 20 000 Kaikkien Kansojen rukoushuone-yhdistys ry 25 000 henkilöstökulut Korson Ruokapalvelu ry 45 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat Luukkaan Pysäkki ry 20 000 kalustohankinta 10 000, muut kulut 10 000 Lähetyskappelin ruoka-apu ry 45 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat Manna-Apu ry 40 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat Operaatio Ruokakassi ry 55 000 henkilöstökulut 25 000, muut kulut 30 000 Oulun Rajakyläyhdistys ry 10 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 4 000 muut kulut 6 000 Rakkauden valloittamat ry 5 000 muut kulut Rantakotiyhdistys Kipinä ry 7 000 muut kulut Ruoka-apu Yhdistysten liitto ry 47 000 henkilöstökulut 37 000, muut kulut 10 000 Takaisin Elämään ry 52 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 45 000 muut kulut 7 000 Uloskutsutut ry 35 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 25 000 henkilöstökulut 10 000 Vaasan ruoka-apu ry 25 000 kalustohankinnat 14 000, muut kulut 11 000 Vantaan Apuraide ry 42 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 35 000 muut kulut 7 000 Veikko ja Lahja Hurstin Laupeuden-työ ry 80 000 logistiikkatilat, vuokrat ja kunnostus 50 000 ruokajaon ja kuljetusten kustannukset 30 000 Yhteensä 765 000

Myönteisen rahoituspäätöksen saivat myös A-klinikkasäätiö (46 000 euroa), Kriminaali- huollon tukisäätiö (10 000 euroa), Nuorten ystävät ry (80 000 euroa), Suomen Romanifoorumi (58 000 euroa) ja Suomen Ice-Hearts ry (139 000 euroa).

8

Page 9: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Samarian saamassa valtionavustuksen päätöksessä ministeriö edellytti, että päähakija laatii jokaisen avustusta saavan tahon kanssa erillisen siirtosopimuksen, jossa sovitaan avustuksen käytöstä, maksatuksesta, raportoinnista ja avustuksen käytön ja raportoinnin tarkastus- toimista. Tämän lisäksi ministeriö on edellyttänyt, että valvonnassa käytetään Samarian tilintarkastajaa hankkeen hallinnoinnin tukemana valvojana. Tästä tiedotettiin Tilintarkastus- yhteisö Oy Audit Green & Backman Ab:n toimitusjohtajalle HT Mats Greenille, joka kävi hankehallinnon perusasiat läpi Samarian toiminnanjohtajan sekä hallintoyksikön kanssa ja on myöhemmin osallistunut hankkeen valvontaan erikseen sovituilla tarkastuskäynneillä ja ohjeistuksilla.

Samaria järjesti erillisen koulutustilaisuuden kaikille avustusta saaneille tahoille 23.11.2016 klo 16–19 Korson helluntaiseurakunnan tiloissa, Myyrätie 6, Vantaa (Korso). Paikka valittiin sen hyvien kulkuyhteyksien vuoksi ja koska valtion avustusta Samarian kautta saanut Korson ruokapalveluyhdistys ry tarjosi tiloja veloituksetta tapahtuman käyttöön. Tapahtumassa käytiin hankkeen hallinnon kannalta keskeiset asiat läpi, sen vaikutukset kirjanpitoon, hankkeen saa- jien velvollisuudet ja päähakijan sekä Sosiaali- ja terveysministeriön oikeudet hankkeen val- vontaan ja seurantaan sekä allekirjoitettiin kaikkien hankkeessa mukana olleiden tahojen kanssa avustuksen siirtosopimukset (liite). Samalla tiedotettiin järjestöjä kylmäautojen hankinta- prosessista.

Sosiaali- ja terveysministeriö edellytti päätöksessään, että avustuksen saajan tulee soveltaa valtionavustuksella tehtäviin hankintoihin (esim. kylmäkuljetusautot) julkisista hankinnoista annettua, voimassa olevaa lakia siltä osin kuin hankinnat kuuluvat mainitun lain piiriin. Valtion- avustuksen saajaa pidetään lain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisena hankintayksikkönä sil-loin, kun se on saanut julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta. Valtionavustuksen saaja on näiden hankintojen osalta velvollinen noudattamaan julkisista hankinnoista annetussa laissa säädettyjä hankintamenettelyitä. Tästä syystä Samaria kokosi hankkeen saajista työryhmän sel-vittämään autojen hankintaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi Ismo Valkoniemi, Samarian hallituksen edustajana liikenneopettaja Anders Krook Sipoosta sekä Takaisin Elämään ry:n edustajina hallituksen jäsen Sami Niikko sekä hallituksen puheenjohtaja Joni Kamarto. Työryhmä totesi, että hankinta edellyttää ulkopuolista konsulttia, koska hankinnassa oli löydettävä useita käytettyjä ja uusia, eri tavoin määriteltäviä kylmäautoja, ja lisäksi hankinnat tuli kilpailuttaa julkisesti uuden hankintalain mukaisesti. Samaria kilpailutti hankintakonsultit ja valitsi Han-kintajuristit Oy:n. Hankintajuristit kilpailutti autohankinnat julkisten kilpailutussäädösten mukaisesti. Kilpailutus suoritettiin kevään 2017 aikana, ja ilmoitukset hankinnoista julkaistiin julkisissa hankintakilpailutusalustoissa, kuten hilma.fi:ssa. Kilpailutukseen ei saatu yhtään tarjouspyyntöjen edellyttämää tarjousta, minkä jälkeen päätettiin siirtyä hankintalain edellyt-tämään suorahankintamenettelyyn. Kaikista suorahankinnoista tehtiin julkiset suorahankin-tailmoitukset ja odotettiin hankintalaissa säädetty aika, ennen kuin lopullinen kauppa tehtiin. Tätä ennen jokainen kauppa oli hyväksytetty Sosiaali- ja terveysministeriöllä lähettämällä heille autohankintaan liittyvät hankintadokumentit tarkastettavaksi.

Käyttöajaksi kuluvalle käyttöomaisuudelle eli kylmäautoille ministeriö oli määrittänyt alle 10.000 euron hankinnoissa yksi vuosi, 10.000 - 24.999 euron hankinnoissa kaksi vuotta, 25.000 - 39.999 euron hankinnoissa kolme vuotta ja vähintään 40.000 euron hankinnoissa neljä vuotta. Kylmäkuljetusautojen edellytettiin tulevan Samaria rf:n omistukseen, ja ne vietiin tilintarkastajan valvonnassa sen taseeseen, sekä Trafin rekisteröinnissä omistus jätettiin Sa-marialle. Hallintaoikeus annettiin päätöksessä mainituille yhdistyksille, jotka niitä käyttävät. Päätöksessä todetaan, että edellä mainittujen vähimmäiskäyttöaikojen jälkeen autojen omistus-

9

Page 10: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

oikeus luovutetaan käyttäjäjärjestöille, mikäli autoja on käytetty ruoka-aputyöhön rahoittajan tarkoittamalla tavalla. Autot luovutetaan vuosien 2019–2021 aikana niiden käyttäjille päätök-sen mukaisesti, jolloin ne poistuvat Samarian taseesta ja siirretään avustuksen lopullisen saajan taseeseen. Omistusoikeuden pidättämisellä voidaan autojen käyttöä valvoa ja niiden ennen- aikainen myynti estetään, jotta säädetyt käyttöajat voidaan saavuttaa.

Ensimmäisen avustuksen loppuselvitys toimitetaan Sosiaali- ja terveysministeriöön avustus- ehtojen mukaisesti viimeistään 31.5.2018. Avustuspäätökseen on haettu neljä erillistä muutos-pyyntöä, joissa on tarkennettu avustuksen saajan avustuksen käyttötarkoitusta tai muutettu käyttötarkoitus. Muutospyynnöt koskivat seuraavia yhdistyksiä: Luukkaan Pysäkki ry, Oulun Rajakyläyhdistys ry, Hyvä Arki ry, Kaikkien kansojen rukoushuoneyhdistys ry, Uloskutsut ry, Joosua Missio ry, Hämeen Mokia ry ja Samaria rf. Merkittävin muutoshakemus kohdistui Kaikkien kansojen rukoushuoneyhdistys ry:n avustushakemukseen. Yhdistys ilmoitti, että se ei tule käyttämään haettua avustusta lainkaan. Avustus haettiin kohdistuvaksi kokonaan uu-delleen siten, että Oulun Rajakyläyhdistys ry:lle anottiin tästä vapautuneesta summasta 15 000 euroa pakettiauton hankintaan. Aiemmassa avustuspäätöksessä mainittu 4 000 euron avustus-summa auton hankintaan oli täysin riittämätön. Lisäksi Samaria rf haki kilpailutuskonsultin yli 11 500 euron kustannuksiin 10 000 euroa lisää valtionavustusta, koska avustusta haettaessa ei tiedetty kilpailutuksen laajuudesta ja siihen liittyvästä suuresta työmäärästä. Autojen kilpailu-tusasia osoittautui kaikkinensa hankalaksi toteuttaa, ja siitä aiheutuneita kustannuksia voitiin osin kattaa vapautuneella avustuksella. Sosiaali- ja terveysministeriö teki hakemusten mukaiset muutospäätökset kaikkiin hakemuksiin.

Toinen valtionavustus 1.10.2017 – 31.12.2018

Valtiovarainvaliokunta lisäsi toisen kerran, hallituspuolueiden yhteisellä päätöksellä, valtion talousarvioon ylimääräisenä annettavan ruoka-avun valtionavustuksen. Päätös löytyy valtiova-rainvaliokunnan mietinnöstä tässä muodossa:

Ruoka-apu Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,1 milj. euroa matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Määrä- raha oli tarkoitettu suoraan em. avun antamiseen ja siihen liittyvään välittömään asiakas- työhön.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaaliturvaa ja sen kannustavuutta sekä työllistymistä edistetään niin, että ruoka-avun tarve on mahdollisimman vähäinen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käytännössä kuitenkin arviolta 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa nk. leipäjonojen kautta. Avustusruoanjake lusta on käytännössä tullut tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturvae tuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, joka on tarkoitettu valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Tuen myöntä misessä tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen.28

28 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_35+2016.aspx

10

Page 11: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Julkisuudessa esiintynyt keskustelu siitä, että kansanedustaja Mika Niikko olisi ”jär jestänyt” ja ”jakanut” rahan lähipiirilleen, ei perustu todellisuuteen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa voidaan todeta, että juuri toisen valtionavustuksen hakukierroksen jälkeen Perussuomalaiset- puolue hajosi kesäkokouksen jälkiseurauksena ja hallitusvastuuta jäi kantamaan Sinisten edus- kuntaryhmä. Varsinainen jakopäätös on tehty tilanteessa, jossa Niikko on ollut opposition kansan- edustaja. Valtiovarainvaliokunta on kuullut asiantuntijoita sekä keskustellut ensimmäisen julkisen kritiikin jälkeen ruoka-apuun suunnatusta valtionavustuksesta omien hallintomenet-telyjensä mukaisesti ja päätynyt avun jakamisesta uudelleen. Se, minkälainen rooli yksittäisellä kansanedustajalla on suhteessa myönnettäviin valtionavustuksiin, on politiikan tutkijoiden ja politiikan tekijöiden arvioitava.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi avoimen julkisen avustushaun, jossa hakuaika oli 5.–22.6.2017. Hakutekstissä mainitaan, että avustukset on tarkoitus myöntää yhdelle tai useam- malle kolmannen sektorin toimijalle. Haussa painotetaan valtakunnallisuutta ja laajoja koko-naisuuksia. Avustuksen myöntämisessä kiinnitetään huomiota toiminnan vaikuttavuuteen.29

Samaria rf lupautui Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n pyynnöstä toimimaan hakemuksen päähakijana myös toisella hakukerralla. Tällöin sovittiin mahdollisimman laajasta ja kattavas-ta hakukokonaisuudesta, josta ei rajattaisi pois ketään hakijaa riippumatta siitä, onko järjestö Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n jäsen tai millaisia sidoksia sillä on Samariaan. Samaria oli aktiivinen Sininauhaliiton ja ViaDia ry:n suuntaan, jotka olivat julkisesti moittineet edellisen hakukierroksen päätöksiä. Järjestöt laativat hyvässä yhteistyössä hakukokonaisuuden, johon päähakija mukaan lukien osallistui 70 järjestöä, jotka jakoivat ruokaa 171 eri jakopisteessä, noin 7–9 miljoonaa kiloa ja joiden hakukokonaisuus oli valtakunnallinen.

Tukea ruoka-avun toteuttamiseen jaettiin kolmelle valtakunnalliselle järjestölle: Samaria rf. (790 000 euroa), Adra Finland Säätiö sr. (75 000 euroa) ja Suomen Punainen Risti (135 000 euroa). Valtionavustuksen saajille on asetettu yhteistyövelvoite päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Valtionavustus kohdistuu alueellisen ja paikallisen ruoka-avustustoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Avustusta käytetään ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden, kylmäkonttien ja -peräkärryjen hankintaan sekä palkkauskustannuksiin. Avustuksella tuetaan myös ruuanjakotoimintaan rakennettavan linja-auton hankintaa pää- kaupunkiseudulle järjestöjen yhteiskäyttöön.30

Tätä arviointiraporttia kirjoitettaessa hanke on käynnissä. Toisen avustuskierroksen arvioi-miseksi Samaria järjestää toisen, laajemman kyselyn sekä suorittaa tarvittavan määrän laadulli-sia haastatteluja riittävän tiedon saamiseksi. Raportti julkaistaan keväällä 2019.

29 http://stm.fi/avustushaku201730 http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveysministerio-jakoi-valtionavustuksia- ruoka-apuun-ja-paihderiippuvaisten-tukemiseen

11

Page 12: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

16

Valtionavustuspäätöksen diaarinumero, STM/2572/2017, kohdistui seuraavasti:

Elämän Eliksiiri ry 35 000,00 25 000,00 Kylmäkalusteet. Vuokrakuluihin. Jakokulut, vapaaehtoisten koulutus.Espoon Lähetyskappeli ry 15 000,00 10 000,00 kylmäkone, Jakoauton korjauskulut, JakokulutGood News For Everyone ry 10 000,00 7 000,00 jakotilan vuokratkulut, Jakokulut, vähäisiä palkkakulujaHaminan Sininauha ry 5 000,00 4 000,00 Jakokulut, sekä ruoanvalmistuskulutHangon katulähetys ry 4 000,00 4 000,00 Kylmiö, JakokulutHumanitäärinen Idän työ ry 6 500,00 4 000,00 KylmäkalusteetHyvinkään Helluntainuoret ry 24 500,00 15 000,00 Kylmäperävaunu, JakokulutHyvinkään Toimari ry 7 000,00 5 000,00 JakokulutHyvä Arki ry 25 000,00 15 000,00 Logistiset kulut. Jakoauton kuljettajan palkkausHyöty & Työ ry 10 000,00 10 000,00 Jakelukustannukset muihin ruoka-apu yhdistyksiinHämeen Mokia ry 15 000,00 15 000,00 Jakokulut, sosiaalisen ravintolan ylläpitokulutJoosua Missio ry 25 000,00 25 000,00 Jakokulut, palkkakulut, kaluston ylläpitokulut, varastointikulutJyväskylän katulähetys ry 20 000,00 12 000,00 Ruoka-avun järjestämisen kustannukset, jakokustannuksetKokkolan päiväkeskus ry 6 000,00 5 000,00 Kylmäkasettiauto, kylmälaitteet, tilavuokratKorson ruokapalvelu ry 7 000,00 5 000,00 Jakokulut, ruoanvalmistuskulutLakeuden ruoka-apu ry 10 000,00 8 000,00 Kylmäperävaunu. JakelukustannuksetLuukkaan Pysäkki ry 20 000,00 12 000,00 Jakoauton ylläpito- ja käyttökulut, jakotilan vuokrakulut sekä sähkökulutManna-apu ry 25 000,00 10 000,00 Logistiset kulut. Jakeluauton kuljettajan palkkausMuuramen mannatupa ry 12 000,00 10 000,00 Kylmäkuljetusperäkärry aggregaatilla. Jakotilan vuokra, valvontakamerat, jakokustannuksetMäntsälän helluntailähetys ry 55 000,00 55 000,00 Kuljetusautojen korjaus ja ylläpitokulut. Varastointi kulut. Vuokra.Myrskylyhty ry 6 000,00 5 000,00 JakokulutOperaatio Avoin Ovi ry 30 000,00 20 000,00 Kylmäperäkärry, kylmälaitteita, vuokrakulutOperaatio ruokakassi ry 55 000,00 40 000,00 Logistiikka kustannukset, henkilöstökustannuksetOulun rajakyläyhdistys ry 15 000,00 10 000,00 Toimitilan kustannukset, kuljetus- ja palkkauskulutPalvelu- ja Lähetysyhdistys Toivon tähti ry 15 000,00 10 000,00 Pakettiauto, kylmäkuljetusperäkärry, jakokustannukset.Rantakotiyhdistys Kipinä ry 10 000,00 10 000,00 Kuomullinen peräkärry, jakokustannukset

Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry 85 000,00 70 000,00

Samaria rf 10 000,00 10 000,00 Jakokulut Hämeenlinna ja Espoo Hallinnointi 62 500,00 60 000,00 Valtionavun hallinnointiSininauhasäätiö 7 500,00 5 000,00 Henkilöstökulut ruokaa-apu toiminnassa uudellamaallaSuomen Siniaalto ry 4 000,00 4 000,00 Jakelun ja säilytyksen kustannukset

Takaisin Elämään ry 40 000,00 40 000,00

Toivon portti ry 15 000,00 15 000,00 Henkilöstökuluihin, jakokuluihin, vapaaehtoisväen kuluihinUloskutsutut ry 15 000,00 10 000,00 Henkilöstökulut- ja jakeluauton käyttökulutVaasan ruoka-apu ry 20 000,00 15 000,00 Varastoinnin vuokrakulut. Henkilöstökuluihin sekä jakokuluihin.Vahti ry Vantaan Asunnottomien Hyvin Voinnin Tuki 20 000,00 12 000,00 Kylmäkontti. Toimitilan vuokrat. Ruokajakotoiminnan kustannuksetVanhamoision Yhteiskristillinen keskus ry 15 000,00 10 000,00 Kuljetusauton korjaus., Varastointi- ja jakokustannuksetVantaan apuraide ry 15 000,00 10 000,00 Logistiikkakulut, jakoauton huolto- ja korjauskulutViaDia Asikkala ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Espoo ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Heinola ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Helsinki ry 8 000,00 7 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Hämeenlinna ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Härmänmaa ry 6 000,00 5 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Itä-Päijänne ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Joensuu ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Juuka ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Jyväskylä ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Järvenpää ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Kitee ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Lahti ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Lappeenranta ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Länsi-Uusimaa ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Mikkeli ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Oulu ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Pieksämäki ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Pirkanmaa ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Pohjois-Savo ry 12 000,00 10 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Raahe ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset

ViaDia ry 64 000,00 58 000,00

ViaDia Saarijärvi ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Sastamala ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Savonlinna ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Seinäjoki ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Tornio ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Turku ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Uusikaupunki ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Vaasa ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetViaDia Viitasaari ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannuksetVäentupa ry 10 000,00 7 000,00 Ruokajakelun säilytys, haku-, valmistus-, ja jakokustannuksetVänstugan i Ekenäs r.f. 15 000,00 10 000,00 kylmälaitteet, ruoanvalmistuslaitteet. Vuokra- ja toimitilakulut. Jakokulut

Yhteensä 1 000 000,00 790 000,00

Ruoka-aputyön yhteistoiminnan koordinointi ja kehittäminen, suoran ruokajaon ja toimivuuden parantamiseksi järjestöjen kesken

Bussi, kiertävään ruoanjakeluun ja päiväkeskustoimintaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Avustukseen kohdistuvat jakopisteet, katso hakemus. Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset

Valtionavustuspäätöksen diaarinumero, STM/2572/2017, kohdistui seuraavasti:

12

Page 13: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

18

Kuvio 1. Vastaajien luokittelu32

Luokittelu antaa viitteitä siitä, minkälaisia toimijoita kentällä on. Suomalaisella ruoka-

apukentällä on useita pitkäaikaisia toimijoita ja siksi kentälle on muodostunut paljon niin

virallisia kuin epävirallisiakin käytäntöjä, yhteistyökuvioita ja sopimuksia33.

Syksyllä 2015 osa järjestöistä perusti Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n, jonka eräänä

tarkoituksena oli yhteistyötoiminnan kehittäminen ja toisena tarkoituksena oli toimia kanavana

mahdollisesti avattaville valtakunnallisille avustuksille, joita toivottiin ja joita olivat ryhtyneet

ajamaan erityisesti Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä muutamat asiassa aktivoituneet

kansanedustajat. Vaikka ylimääräisen valtionavustuksen taustalla onkin useita

Perussuomalaisten kansanedustajia, on kuitenkin Valtiovarainvaliokunnan mietinnöt laadittu

yhteistyössä erityisesti hallituspuolueiden kesken. Lisäksi muun muassa Kristillisdemokraatit ja

Sosiaalidemokraatit ovat suhtautuneet myönteisesti ruoka-avun antamiseksi. Vuoden 2018

alussa Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n sivuilla jäsenmääräksi ilmoitetaan 3434, joissa mukana

on merkittäviä valtakunnallisia toimijoita. Välillisesti jäsenmäärä on huomattavasti tätä

suurempi, koska Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n säännöissä jäseneksi voi liittyä vain

avustusta jakava yksityinen järjestö tai järjestäytyneen järjestökokonaisuuden pääjärjestö, kuten

esimerkiksi vain pääjärjestö Viadia ry, eikä sen erilliset jäsenyhdistykset, kuten esimerkiksi

32 Ohisalo, Eskelinen ym. 2014, 13. 33 Ohisalo, Eskelinen ym. 2014, 38. 34 http://ruoka-apuliitto.fi/1_5_j-senet.html

30

25

20

15

10

5

0

9

Muut yhdistykset tai

11

Työttömien

14

Evankelis-luterilainen seurakunta

16

Evankelis-luterilainen seurakunta

22

Mannerheimin

28

Muut uskonnolliset yhteisöt / tausta-

Vastaajien luokittelu (N=171)

Samaria kutsui kaikki 69 avustuksen saajaa hankkeen aloitustilaisuuteen Hämeenlinnan Vapaa- seurakuntaan 25.11.2017 klo 12–17. Tilaisuudessa toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi kävi hankkeen hallintoon liittyviä seikkoja läpi sekä painotti järjestöjen yhteistyön kehittämisen tärkeyttä. ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman kävi läpi hankkeen vaikuttavuutta ja arviointia sekä kehittämistoiminnan tarpeellisuutta. Tilaisuudessa myös allekirjoitettiin valtaosa ministeriön edellyttämistä siirtosopimuksista. Sopimusten allekirjoitusten yhteydes-sä tarkastettiin järjestöjen yhdistysrekisteriotteet sekä edustajan oikeutus allekirjoitukseen. Lisäksi hankevalvontaan nimetty Samarian käyttämä tilintarkastustoimisto Oy Audit Green & Backman Ab:n antama ohjeistus hankkeen valvonnasta käytiin läpi sekä lähetettiin tiedoksi järjestöjen omille toiminnan- ja tilintarkastajille.

4. Ruoka-aputoiminta Suomessa

Samarian toisella STM:n rahoituskierroksella olevien 70 järjestön hakuvaiheessa tekemä ilmoi- tus jaettavista kilomääristä oli 7–9 miljoonaa kiloa, mikä näyttäisi pitävän paikkansa myös kat-tavan kirjallisen järjestökyselyn perusteella, joka suoritettiin Samarian toimesta tammi-helmi- kuussa 2018. Raha-automaattiyhdistyksen julkaisema tutkimusraportti Avun tilkkutäkki, suomalaisen ruoka-apukentän monimuotoisuus (2014), oli tarpeellinen selvitys ruoka-apu-kentän moninaisuudesta. Tämän tutkimuksen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Eviran ohjeistus elintarvikkeiden antamista hyväntekeväisyyteen (2013 ja 2017), elintarvikealan omat myönteiset ohjeistukset ja suositukset (2013 alkaen), pitkittynyt taloustaantuma (2008–2016), toimeentulotukijärjestelmän muutokset (2017) sekä ruoka-apujärjestöjen järjestäytyminen ja toiminnan kehittäminen (2015 alkaen) ovat kaikki olleet niin vaikuttavia tekijöitä, että voidaan puhua täysin toisenlaisesta Suomesta ruoka-avun suhteen, kuin se oli vuosina 2012–2014. Raportissa on silti seikkoja, joista saadaan edelleen hyvää pohjatietoa. Siinä mainitaan, että ruoka-avun perusjoukon määritteleminen on hankalaa, sillä yhtä kattavaa listaa ruoka-apua jakavista toimijoista ei ole. Kyseessä on otos, josta käsin on tehty arvioita.31

Tuolloin vastaajien perusteella vastaajat luokiteltiin oheisen taulukon mukaisesti:

Kuvio 1. Vastaajien luokittelu32

31 Ohisalo, Eskelinen ym. 2014, 10.32 Ohisalo, Eskelinen ym. 2014, 13.

13

Page 14: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Luokittelu antaa viitteitä siitä, minkälaisia toimijoita kentällä on. Suomalaisella ruoka-apu- kentällä on useita pitkäaikaisia toimijoita, ja siksi kentälle on muodostunut paljon niin viral- lisia kuin epävirallisiakin käytäntöjä, yhteistyökuvioita ja sopimuksia.33

Syksyllä 2015 osa järjestöistä perusti Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n, jonka eräänä tarkoi-tuksena oli yhteistyötoiminnan kehittäminen, ja toisena tarkoituksena oli toimia kanavana mahdollisesti avattaville valtakunnallisille avustuksille, joita toivottiin ja joita olivat ryhtyneet ajamaan erityisesti Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä muutamat asiassa aktivoituneet kansanedustajat. Vaikka ylimääräisen valtionavustuksen taustalla onkin useita Perussuoma-laisten kansanedustajia, Valtiovarainvaliokunnan mietinnöt on laadittu kuitenkin yhteistyössä erityisesti hallituspuolueiden kesken. Lisäksi muun muassa Kristillisdemokraatit ja Sosiaali- demokraatit ovat suhtautuneet myönteisesti ruoka-avun antamiseen. Vuoden 2018 alussa Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n sivuilla jäsenmääräksi ilmoitetaan 3434, jossa mukana on merkittäviä valtakunnallisia toimijoita. Välillisesti jäsenmäärä on huomattavasti tätä suurempi, koska Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n säännöissä jäseneksi voi liittyä vain avustusta jakava yksityinen järjestö tai järjestäytyneen järjestökokonaisuuden pääjärjestö, kuten esimerkiksi vain pääjärjestö ViaDia ry, eikä sen erilliset jäsenyhdistykset, kuten esimerkiksi ViaDia Hel-sinki ry. Seurakunnat eivät voi liittyä jäseneksi. Kaikkinensa järjestöjä on välillisen jäsenyyden kautta noin 100 eri Y-tunnuksella toimivaa yhdistystä.

Avun tilkkutäkki -tutkimusraportin mukaan ruoka-apua jakavista tahoista 53 % oli perustettu 2000-luvulla. Järjestöjen perustaminen on jatkunut tämänkin jälkeen vilkkaana. Arviointi- raportin kyselyyn vastanneiden järjestöjen perustamisvuodet kertovat kiihtyneestä järjestöjen perustamistahdista, joka liittynee tässä aiemmin kuvattuihin keskeisiin muutoksiin vuodesta 2013 alkaen. Järjestöistä 47 on kysyttäessä ilmoittanut perustamisvuotensa. Vastauksen perus-teella järjestöjen perustamisvuodet kertovat, että vuosina 1945–1999 on vastaajajärjestöistä perustettu vain 8,5 % , 2000–2009 niistä on perustettu 30 % ja 2010–2017 suurin osa eli 61,5 %.

Ruoka-apua säätelevät pääasiassa elintarvikeviranomaisten säädökset, mutta muuten kenttä on melko sääntelemätön.35 Pääasiassa pitkiä leipäjonoja on suurimmissa kaupungeissa, joissa on enemmän avuntarvitsijoita. Tästä huolimatta ruoka-apua on saatavilla ympäri maata. Pie-nemmissä kunnissa ja haja-asutusalueilla esimerkiksi diakoniatyöntekijät saattavat kuljettaa ruoka-apua koteihin ja erilaiset järjestöt jakavat lähikauppojen ja koulujen ylijäämäruokia. Suurimmissa ruoka-avun toimipisteissä työskentelee vapaaehtoisten lisäksi myös työ- ja elin-keinotoimistojen työkokeiluissa ja kuntien kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia.36 Juuri tämän arviointiraportin kirjoittamisen aikaan järjestäytyminen on lähdössä liikkeelle. Tässä ei ole mahdollista arvioida, kuinka järjestäytyminen lopulta onnistuu, mutta vaikuttaisi siltä, että on syntymässä laaja yhteisymmärrys järjestäytymisen tarpeellisuudesta.

Järjestäytyminen voidaan havaita yhteydenottojen määrästä. Samariaan on saapunut keväällä 2018 tiedustelukyselyjä Stealta, minkä pohjalta on järjestetty tapaaminen Ruoka-apu Yhdistys-

33 Ohisalo, Eskelinen ym. 2014, 38.34 http://ruoka-apuliitto.fi/1_5_j-senet.html35 Ohisalo 2017, 32. 36 Ohisalo 2017, 33.

14

Page 15: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

ten liiton, Samarian ja Stean kanssa. Tapaamista seurasi tiedonvälittäminen Stean avustus- linjauksista kentällä toimiville järjestöille. Osa järjestöistä osallistui myös Stean avustushakuun liittyvään koulutuspäivään. Helsingin kaupunki on kutsunut Samarian jäseneksi työryhmään, joka kehittää Helsingin ruoka-aputoimintaa. Yhteinen pöytä verkostoineen kehittää Vantaalle yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa, johon kuuluu 30 ruokaa lahjoittavaa tahoa sekä 40 avustusta jakavaa tahoa. Yhteinen pöytä on kutsuttu mukaan Helsingin ruokatyön kehittämistapaami- siin, ja se tekee myös yhteistyötä Ruoka-apu Yhdistysten liiton kanssa, joka on vastaavasti luvannut levittää tietoa Yhteisen pöydän toimintamalleista omille verkostoilleen. Tiedossa on, että ainakin Jyväskylässä ollaan kehittämässä toimintaa Yhteisen pöydän mallilla, ja tässä arvi-ointiraportissa 12 järjestöä on ilmaissut halukkuutensa kehittää toimintaansa Yhteisen pöydän luomalla tavalla, jos yhteistyö saadaan aikaiseksi paikkakunnalle.

Suomen Punainen Risti, Samaria, Adventtikirkon avustusjärjestö ADRA ja Ruoka-apu Yhdis-tysten liitto ry ovat kokoontuneet keväällä 2018 pohtimaan yhdessä ruoka-aputyön valtakun-nallista koordinointia ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on edellyttänyt rahoitus-päätöksessä yhteistyötä, jotta ei kehitettäisi päällekkäistä toimintaa. Tapaamisessa on sovittu jatkotapaamisesta toukokuulle 2018, johon kutsutaan merkittäviä ruoka-apua jakavia tahoja.

Sininauhaliitto koordinoi Euroopan sosiaalirahaston hanketta Ruokajonosta osallisuuteen 2018–2020. Hankkeen toteuttavat yhdessä Sininauhaliitto sekä sen jäsenyhteisöt ViaDia ry, Helsingin Vieraskoti ry, Keravan Suojakotiyhdistys ry, Lahden Sininauha ry, Ystäväntupa ry (Keuruu), Myrskylyhty ry (Etelä-Savo), Operaatio Ruokakassi ry (Turku) ja Rovaniemen Päiväkeskus ry.37 Hankkeen teema nousee suoraan THL:n esiin nostamasta osallisuus-teemas-ta. Siinä on nähtävissä selkeä yhteys Itä-Suomen yliopiston vuonna 2012 alkaneeseen Huo-no-osaisin Suomi -hankkeeseen. Ruokajonosta osallisuuteen -projektin aloitusseminaarissa puheenvuoron käyttivät muun muassa hankkeen johtaja, professori Juho Saari sekä tutkimus-ohjelmasta väitöskirjan kirjoittanut Maria Ohisalo, joka on ottanut voimakkaasti julkisuudessa kantaa kritisoiden perinteisten ruoka-apujärjestöjen saamia rahoituksia etenkin ensimmäisellä hakukierroksella. Kritiikin on arveltu olleen jossakin määrin poliittista, sillä Ohisalo on paitsi tutkija myös poliitikko. Samoin ei voida väittää, ettei ylimääräisiä rahoituksia ruoka-aputyö-hön ole johdettu poliittisten toimijoiden taholta. Voidaan sanoa, että kaikki valtion myöntämä rahoitus on aina poliittista, etenkin eduskunnan jakovaroihin sisältyvä 40–50 miljoonan euron rahoitus. Rahoitusta ohjataan hallituspuolueiden toimesta. Huono osaisin Suomi -hanke on ollut tarpeellinen tutkimusten kokonaisuus, joka on pyrkinyt nostamaan näkyväksi köyhyyden todellisuutta ja kahtiajakautumista hyvinvointi-Suomessa.

Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry on tavannut kahdesti Kirkon ulkomaanavun, joka on ilmoit-tanut avaavansa vapaaehtoisvoimin toimivan innovatiivisen WeFood-hävikkiruokakaupan, joka myy -30–50 % normaalihintoja edullisemmin elintarvikkeita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin. Projektia rahoitetaan joukkorahoituksella, ja kaupan voitot ohjataan kehitysmaihin. Kauppa perustetaan pääkaupunkiseudulle. Neuvotteluissa on lähinnä vaihdettu tietoja ja lisätty ymmärrystä siitä, mitä kukin on tekemässä. Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n kevätkokouk-sessa 2017 käsiteltiin suhtautumista myytävään hävikkiruokaan. Yleisesti siihen suhtauduttiin kielteisesti, mutta tiedossa on ainakin yksi liiton jäsenyhdistys, joka on ilmoittanut aikeestaan perustaa hävikkiruokamarketteja myös Vantaalle.

37 https://www.sininauhaliitto.fi/toimintamme/ruokajonosta-osallisuuteen/

15

Page 16: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

”Avun tilkkutäkki” tarkoittaa tämän arviointiraportin havaintojen mukaan ainakin seuraavia ruoka-apua koordinoivia tahoja:

1. Ruoka-apujärjestöt valtakunnallisesti Samaria rf:n koordinoimat STM-rahoitteiset avustukset suoraan ruokajako-toimintaan kahtena eri toimintavuonna, yhteensä noin 80 eri järjestölle lähes 200 jakopisteessä. Samaria rf:n kumppanina toimintakentän kehittämisessä on toiminut Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry. Samarian rooliin on kuulunut lähinnä tekninen avustusten hallinta, valvonta ja raportointi. Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n tehtävä on ollut yhteistoiminnan lisääminen, verkostoituminen ja järjestöjen toimintojen kehittäminen siten, että hyöty siitä koituu suoraan ruoka-apuun.2. Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruokapankit eri seurakunnissa sekä järjestöt, jotka ovat hallinnollisesti lähellä Suomen evankelisluterilaista kirkkoa pääosin Kirkko- palvelujen jäsenyhdistyksinä3. Vapaakirkon diakoniajärjestö ViaDia ry sekä sen jäsenenä olevat yli 30 jäsenyhdistystä eri puolella Suomea4. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö paikallisjärjestöineen5. Mannerheimin Lastensuojeluliitto paikallisyhdistyksineen6. Adventtikirkon ADRA Finland säätiö paikallistoimijoineen7. Suomen Punainen Risti paikallisjärjestöineen8. Suomen Pelastusarmeijan säätiö paikallisyksikköineen9. Suomen Setlementtiliitto ja sen yhdistykset valtakunnallisesti10. Suomen Vapaa-ajattelijoiden liiton jäsenyhdistykset11. Vantaan Yhteinen pöytä ja mahdollisesti muut kunnalliset vastaavat hankkeet

5. Arviointitutkimuksen menetelmät

Tutkimuksen tekijä laati 9.1.2018 kyselylomakkeen, jonka se postitti 80 ruoka-apujärjestölle, jotka ovat olleet yhteistyössä joko vuoden 2016 tai 2017 myönnetyissä STM-avustuksissa avunsaajana. Vastaukset pyydettiin 29.1.2018 mennessä postitse tai sähköpostitse Samariaan.

Kysymyksissä osaan pystyi vastaamaan sanallisesti, osassa pyydettiin rengastamaan lähinnä oikea väittämä, tai kysymys oli varustettu rasti ruutuun -merkinnällä. Kysymysten aihealueet käsittelivät politiikkaa, yhdistyksen järjestäytymistä, järjestön omia tunnuslukuja, myönnetyn avustuksen vaikutusten arviointia, tulevaisuuden näkymiä sekä järjestön vapaasti ilmaisemia terveisiä päättäjille.

Tämän lisäksi Samaria tiedusteli erikseen järjestöiltä tarkempaa tietoa autojen käytöstä ja sen vaikutuksista ruoka-aputyöhön. Yhdeksään auton käyttöä koskevaan kyselyyn vastaus saatiin kuudelta (6) järjestöltä. Hankkeen aikana Samaria on yhteydessä kaikkiin avustusta saaviin järjestöihin valvontamielessä, olivatpa ne vastanneet arviointikyselyyn tai eivät. Arviointi- kyselyn vaikutusten osalta otos on riittävä, ja se antaa suuntaviivoja järjestöjen tilanteesta sekä siitä, mitä vaikutuksia myönnetyllä avustuksella on ollut ruoka-aputoimintaan.

Palautunut aineisto numeroitiin saapumisjärjestyksessä ja siitä laadittiin exel-ohjelmistoa hy-väksikäyttäen taulukko tulosten laskemiseksi. Lisäksi sanallisista vastauksista muodostettiin

16

Page 17: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

vastausten sisältämien avainsanojen joukko, jolla vastausten sisältö saatiin kerättyä samaa sisältöä tarkoittavien avainsanojen alle, esimerkiksi ’mahdollistaa uutta’ -sanaparin alle kerät-tiin sellainen sanallinen palaute, jossa korostui avustuksen mahdollistaneen uudenlaisen toiminnan kehittämisen.

Tässä arviointiraportissa tärkeimmät aiemmat tutkimukset keskustelevat raportin aineiston antaman tiedon kanssa. Menetelmä antaa mahdollisuuden arvioida valtakunnallista toimintaa yhdessä omien havaintojen ja aiempien tutkimushavaintojen kanssa. Tämä auttaa asemoimaan järjestöjen toiminnan laajuutta ja vaikuttavuutta suhteessa siihen, mitä valtakunnallisesta toiminnasta tutkimusten ja raporttien valossa tiedetään. Lisäksi arviointitieto antaa ajan- tasaista jatkotietoa jo tehdyille tutkimuksille, koska juuri nyt kenttä elää voimakkaasti järjes- täytyen ja yhteistoimintaa opetellen. Näin aiempaan tutkimustietoon saadaan tuoretta ja ajan-kohtaista täydennystä.

Tutkimusaineistoa on käsitelty niin paljon kuin arviointiraportin puitteissa on ollut mahdollis-ta. Koska tämä ei ole varsinainen tieteellinen tutkimus, vaan luonteeltaan arviointiraportti, on sen sisällön määrää, lähdekirjallisuuden määrää sekä aineiston analysointia rajattu sen kokoi-seksi, kuin se on ollut arvioinnin näkökulmasta välttämätöntä. Tässä arviointitutkimuksessa on runsaasti internet-viitteitä, jotka täydentävät aineistoa ja tekevät raportista ajankohtaisen.

6. Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto koostuu 51 saadusta vastauslomakkeesta, jotka oli lähetetty yhteensä 80vastaanottajalle. Näin vastausprosentiksi saadaan 64 %. Määrä on pienempi kuin sen pitäisi olla, sillä rahoitusten siirtosopimuksia allekirjoitettaessa sovittiin järjestöjen kanssa kyselystä ja painotettiin sen tärkeyttä. Sinänsä prosenttilukuun voi olla tyytyväinen. Mikäli kysely olisi tavanomainen kyselytutkimus, sitä voitaisiin pitää erinomaisena. Kokonaisarvion saamiseksi se on kuitenkin riittävä otos. Tämän lisäksi lähetettiin yhdeksälle kylmäkuljetusauton saaneelle järjestölle kyselylomake, jonka palautti kuusi toimijaa (67 %).

Lomakkeista 30 lähetettiin ViaDia ry:n kautta sen omille jäsenyhteisöille sekä 40 suoraan Samariasta postitettuina hankkeeseen nimetyille yhdyshenkilöille. ViaDia ry lisäsi lomakkei-siin oman logonsa Samarian tunnusten rinnalle, ja vastaukset pyydettiin suoraan ViaDia ry:n toimistoon, nimetylle yhdyshenkilölle. Tämä siksi, että monet pienet ViaDia ry:n alajärjestöt eivät välttämättä olisi vastanneet Samarialle suoraan, tai ainakin etukäteen arveltiin vastaus-prosentin jäävän alhaisemmaksi, jos kyselyä ei tehdä ViaDia ry:n kautta. ViaDia ry:n yhdys-henkilö keräsi yhteen saadun aineiston ja toimitti sen kahdessa erässä Samarian käyttöön.

7. Ruoka-aputyö arviointitutkimuksen aineiston perusteella

Päälomakkeessa oli neljä A4 sivua, joissa oli yhteensä yhdeksän eri kysymystä, joissa viiteen oli annettu vapaa vastaustila ja neljään valintamahdollisuus joko rengastamalla tai ruksaamalla.

17

Page 18: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Ensimmäinen kysymyssarja käsitteli poliittista toimintaa, toinen käsitteli Ruoka-apu Yhdistys-ten Liitto ry:tä, kolmas vastaajan omaa järjestöä, neljäs myönnettyjen avustusten vaikutuksia ja viides järjestöjen tulevaisuuden näkymiä.

7.1. Järjestöjen ajatuksia poliittisesta toiminnasta

11.10.2016 julkistetusta avustuspäätöksestä nousi julkinen kohu. On tarpeetonta arvioida sen alkulähteitä, mutta merkittävät tiedotusvälineet siteerasivat kirjoituksissaan köyhyystutkija Maria Ohisalon blogikirjoitusta 13.10.2016.38 Kirjoittelu sai hyvinkin vahvoja sävyjä, joissa ontologiset tosiasiat jäivät kuumentuneiden uutisten varjoon. Tämän arviointiraportin kirjoit-taja joutui turvautumaan omaan yksityiseen blogiinsa saadakseen korjattua esitettyjä virheitä Samarian osalta.39 Samarian hankekokonaisuus painottui selkeimmin Eduskunnan Valtio- varainvaliokunnan tarkoittamalla tavalla ruoka-apuun, se sisälsi perinteisiä ruoka-apua teke-viä suuria järjestöjä, kuten Operaatio Ruokakassi, Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry:n, Vaasan ruoka-apu – Vasa Mathjälp ry:n sekä Samarian. Nämä kaikki olivat järjestöjä, joiden tekemä ruoka-aputyö oli varsin suurta ja muodosti keskeisen rungon hakemukselle. Tämän lisäksi mukana tuli muita paikallisesti merkittäviä ruoka-aputyötä tekeviä järjestöjä 15. Koko-naisuudessaan mukana olevat järjestöt jakoivat ruokaa yli 40 paikkakunnalla määrän noustessa 970 000 ruokakassiin ja yli miljoonaan jaettavaan kiloon. Lisäksi lämpimien ruokien, diakonia- aamiaisten ja pientä suolaista sisältäneiden tarjottavien yksiköiden määrä oli valtakunnallises-tikin huomattava.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa asiasta oli sovittu hallituspuolueiden kesken. On sel-vää, että Perussuomalaisilla oli keskeinen rooli ylimääräisen ruoka-apuun suunnatun rahoituk-sen järjestämisessä, mutta tämä on tavanomaista poliittista toimintaa eduskunnan jakovarojen sisällä. Summa joka jaettiin, on valtion budjetista joitakin prosentin kymmenesosia.

Syksyllä 2017 myönnetyn toisen avustuskierroksen jälkeen Samaria oli tavannut Sininauhalii-ton edustajan. Tapaamisessa oli sovittu, että Samaria toimii yhteisenä hakukoordinaattorina. Samarian ja Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n edustajat tapasivat myös ViaDia ry:n edustajan, ja tapaamisen jälkeen sovittiin, että myös ViaDia ry tulee Samarian hankehakukokonaisuuteen mukaan. Tällä pyrittiin välttämään vastaavan julkisen ryöpytyksen syntymistä ja rakentamaan tiiviimpää yhteistyötä. Toimenpide auttoi myös järjestöjä ryhmittymään enemmän yhteen sekä toimimaan paremmin yhteistyössä Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n toiminnassa. Tästä huolimatta Helsingin Sanomat kirjoitti edelleen toisen avustuskierroksen päätöksestä repivästi, viitaten pitkälti vuoden takaisiin uutisiin. Muu media kirjoitti toisen hakukierroksen päätök-sistä asiallisesti ja tasapuolisesti.

Koska keskustelu oli ollut repivää, toimintaa leimaavaa ja politisoitunutta, tämän arviointitut-kimuksen ensimmäinen kysymys käsitteli poliittista ja julkista keskustelua, joka oli syntynyt.

38 http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224333-eriskummallinen-karkkiraha39 http://valkoniemi.blogspot.fi/2016/10/vastine-sininauhaliiton-tiedotteeseen.html

18

Page 19: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Kuinka järjestössänne on koettu julkisuudessa käyty keskustelu, jossa avustukseen on liitetty nimettyjä kansanedustajia ja tiettyjä poliittisia kiistoja? Katsotteko että käydyllä keskustelulla on vaikutusta ruoka-aputyötä tekevien järjestöjen maineeseen?

Kysymykseen oli annettu riittävästi tilaa vastata vapaamuotoisesti. Kahdeksan (8) vastaajaa (19 %) sanoi, että keskustelulla oli kaikesta huolimatta myönteisiä vaikutuksia ruoka-aputyöhön. Se tuli kerralla tunnetuksi, ja keskustelulla on lopulta myönteisiä vaikutuksia rahoituksen tule-vaisuuteen. Seitsemän (7) järjestöä (16,7 %) katsoi, että keskustelu vaikutti kielteisesti ruoka-apu-työhön, koska se leimasi toimijoita poliittisesti. Valtaosa vastaajista, 27 (64 %), totesi että keskus-telulla ei ole mitään käytännön vaikutusta tehtävään ruoka-aputyöhön. Erityisesti he arvioivat vaikutuksia oman järjestönsä toimintaan, johon käydyllä keskustelulla ei ollut mitään vaikutusta.

7.2. Ruoka-aputyötä tekevät järjestöt

Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry – järjestöjen näkökulma

Vastanneista 39 (87 %), ilmoitti olevansa Ruoka-apu Yhdistysten liitto ry:n jäsenyhdistys. ViaDia ry:n jäsenyhdistyksistä monet vastasivat olevansa Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä, vaikka ne eivät suoraan jäseniä olekaan. ViaDia ry on jäsen, mutta ilmeisesti sen jäsenyhteisöt ovat saaneet informaatiota, että myös ne ovat keskusjärjestönsä kautta jäsen-yhdistyksiä. Pohjimmiltaan tämä on ollut tarkoituskin. Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry on rajannut jäsenyyden keskusorganisaatiolle siksi, ettei jokin järjestöryhmä pääsisi määräävään asemaan, mutta vastaavasti sen tarkoitus ei ole ollut rajata yhtäkään ruoka-apujärjestöä pois yhteisestä keskustelupöydästä – yhteistoimintaliitosta. Vastauksen antaneista järjestöistä kuusi (6) ilmoitti (13 %), että ne eivät ole Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä. Näistä valtaosa oli Sininauhaliiton jäsenyhdistyksiä, mutta ainakin yksi myös ViaDia ry:n jäsenyhdistys.

Kuinka tarpeellisena koette Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n toiminnan, ruoka-apu- työtä tekevien järjestöjen yhteistyöelimenä (ympyröi väittämä): a) Se ei ole tarpeellinen, b) Se ei ole välttämätön, c) En osaa sanoa, d) Se on tarpeellinen, e) Se on välttämätön

Kaikkinensa 45 järjestöä vastasi Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:tä koskevaan kysymykseen sen tarpeellisuudesta. Kukaan järjestöistä ei vastannut kohtaan a, jossa sitä pidettiin tarpeetto-mana. Yksi järjestö (2 %) katsoi, että Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry ei ole välttämätön. Näin vastannut kuului ViaDia ry:n jäsenyhdistyksiin, jotka käytännössä saavat tukensa ViaDia ry:n kautta. Kahdeksan (8) järjestöä (18 %), ei osannut arvioida, onko Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry tarpeellinen. 23 eli yli puolet tähän kysymykseen vastanneista järjestöä (51 %) piti Ruoka- apu Yhdistysten Liitto ry:tä tarpeellisena ja 14 järjestöä (31 %) piti sitä välttämättömänä. Yh-teensä 82 % vastanneista piti liittoa tarpeellisena tai välttämättömänä.

Vastanneet järjestöt

Perustamisvuotensa ilmoittaneista 51 järjestöstä 45 eli 88 % on perustettu 2000-luvulla. Tämä kertoo selkeästi siitä, että toimialana järjestöjen tekemä ruoka-aputyö on verraten uusi ja voi-makkaasti 2000-luvulla kasvanut.

19

Page 20: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

51 vastannutta järjestöä ilmoittaa työllistävänsä palkkasuhteessa, usein palkkatuella, yhteensä 147 henkilöä vuodessa ja vapaaehtoistyössä 510 henkilöä. Luku on saatu kysymällä järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden määrä kolmelta vuodelta ja laskemalla näistä keskiarvo. Näin luku tasaa voimakkaita vuosittaisia muutoksia, joita järjestöillä on pää-osin työvoimapoliittisista syistä. Laskentamalli ottaa huomioon myös tilapäisen rahoituksen vaikutukset ja tasaa lukeman lähemmäksi sitä todellisuutta, jossa järjestöt elävät vuodesta toi-seen. Vastauksista voidaan päätellä, että järjestöt luovat työpaikkoja ja että niissä työskentelee poikkeuksellisen paljon vapaaehtoistyöntekijöitä. Sanallisesti järjestöt ovat kuvanneet työllis-tettyjen olleen pitkäaikaistyöttömiä, sekä vapaaehtoistyöntekijöiden olevan pitkäaikaistyöttö-miä tai eläkeläisiä.

32 järjestöä (63 %) ilmoittaa, että heillä on toimitilat ruokajakoa varten ja 19 järjestöä (37 %) ilmoittaa jakavansa ruokaa seurakunnan tai muun yhteistyökumppanin toimitiloissa ilman omia tilaratkaisuja.

51 järjestöä on vastannut kysymyksiin ruoka-apukuljetuksiin tarkoitetuista autoista tai muista kuljetusvälineistä. Näistä on 27 järjestöllä (53 %) on yhteensä 44 autoa. 12 järjestöä

(24 %) ilmoittaa, että he ajavat ruoka-apukuljetukset työntekijöiden, vapaaehtoistyönteki-jöiden tai seurakuntien autoilla. Loput 23 % ilmoittavat saavansa EU-ruokarahtikuljetuksena ruokatarvikkeet varastoon, josta he jakavat pääosin EU-ruokaa. Kaikkien näiden autoa vailla olevien vastauksissa oli mainittu kehittämistarpeena kaupasta haettavien elintarvikkeiden ruokakuljetusten järjestäminen. Vastauksissa oli mukana myös järjestö, joka ilmoitti nouta-vansa ruokatarvikkeet siihen varatulla peräkärryllä. Vastauksesta voisi päätellä, että peräkärryä vedetään työntekijöiden tai vapaaehtoistyöntekijöiden autoilla.

Järjestöjen vuosittainen talousarvio vaihteli muutamasta tuhannesta eurosta yli 4 mil-joonaan euroon. Koska kysymyksessä nimenomaisesti kysyttiin järjestön vuosibudjettia, se ei anna oikeaa kuvaa tehtävästä ruoka-aputyöstä. Ruoka-aputyön määrälliseen arviointiin parempi indikaattori on eri tavoin jaettava ruokamäärä. Talousarviosta voidaan kuitenkin päätellä pienten ja suurten järjestöjen suhdetta. 51 järjestöstä 21 (41 %) oli vuosittaiselta talousarvioltaan alle 100 000 euroa ja 30 (59 %) oli yli 100 000 euroa. Koska järjestöistä valta-osa oli perustettu 2000-luvulla, voidaan tästä nähdä, että järjestöt ovat suhteellisen nopeasti löytäneet erilaisia rahoituslähteitä toiminnalleen. Voidaan karkeasti myös todeta, että valtaosa yli 100 000 euron budjetilla toimivista järjestöistä tekee muutakin yhteiskunnallisesti tärkeää kansalaistoimintaa, mikä selittää talousarvion kasvun. Suuremmilla järjestöillä on rahoitus- ja toimintakanavina kuntien kanssa yhteistyössä tehtävää kuntouttavaa työtoimintaa, joillakin työvoimapoliittisia projektitukia, joillakin Stean rahoituksia, muutamat järjestöt ovat tuotta-neet kunnille erilaisia palveluja, kuten siivous- ja puhdistuspalvelua tai sosiaalisen muuton pal-veluja. Lisäksi jotkut järjestöt olivat mukana Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa, tai niiden saamat lahjoitukset muodostivat merkittävän tulon lähteen. Pääsääntöisesti ruoka-aputyötä saavat järjestöt eivät ole saaneet itse ruoka-aputyöhön rahoitusta, poikkeuksena ovat muuta-mat toisille järjestöille keskusvarastona toimivat alueelliset järjestöt, joiden tuloissa oli huomat-tava osa suoritemaksuja toisilta järjestöiltä, joko jäsenmaksuina tai tukimaksuina.

Kaikkein pienimmät järjestöt olivat jakaneet ruoka-apua, joka oli toimitettu rahtikuljtukse-na Maaseutuvirastosta, ja tarvittaessa täydentäneet jaettavien elintarvikkeiden määrää nouta-malla vapaaehtoistyöntekijöiden omilla henkilökohtaisilla autoilla niitä paikallisista kaupoista. Tällöin kylmäketjut ovat katkenneet, eivätkä myöskään säilytysolosuhteet ole aina olleet elin-tarvikeviranomaisten säätämissä lämpötiloissa. Jotkut pienet järjestöt avasivat saatua valtion-

20

Page 21: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

avustusta varten pankkitilin ja ostivat avustuksen saatuaan tarvittavat kylmäsäilytyslaitteet sekä kevyet eristetyt kylmäboxit kuljetusta varten.

Ruoka-avun määrä ja jakautuminen

Järjestöjen työn laajuutta ruoka-aputyön osalta arvioitiin kysymällä eri tavoin tilastollisia tietoja suoran ruoka-avun määristä. Vastanneiden 49 järjestön osalta (Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry sekä ViaDia ry eivät vastanneet, koska eivät itse jaa ruokaa suoraan) vuosittainen an-nettujen ruokakassien määrä oli 2 079 486 ruokakassia vuonna 2017. Samana vuonna järjestöt ilmoittivat tarjonneensa lämpimiä ruoka-annoksia 337 686 sekä lahjoitus tarkoituksessa muuta pientä suolaista syötävää kahvin tai teen kanssa 60 720 annoskertaa. Lisäksi järjestöt ilmoittivat järjestäneensä muita kuin suoraa ruoka-apua tarjoavia tapahtumia vuoden 2017 aikana siten, että niihin on osallistuttu ruoka-aputyön lisäksi 20 360 käyntikertaa. Kysyttäessä erikseen jär-jestöjen jakamia kilomääriä, vastausten perusteella vuonna 2017 järjestöt ovat jakaneet kaupas-ta tai elintarviketeollisuudesta saatuja elintarvikkeita 4 791 020 kg sekä EU-ruokaa 131 745 kg. Pääosin EU-ruokaa jakaneet tahot olivat pieniä ViaDian paikallisyhdistyksiä, joilla ei ole omaa kuljetuskalustoa elintarvikkeiden noutoon ja säilytykseen. Näissä tapauksessa kuivaelintarvik-keiden säilytys ja jako tapahtuu valtaosin paikallisen vapaaseurakunnan tiloissa.

Suurten ruoka-apua jakavien järjestöjen vaikutus tilastoihin on erittäin merkittävä. Mäntsälän helluntailähetyksen Elämän Leipä jokaiselle -ruoka-aputoiminta kerää vuosittain 1 100 000 kg elintarvikkeita kaupasta ja teollisuudesta. Se jakaa Mäntsälässä ruoka-apua 27 500 ruokakassia vuosittain. Valtaosa elintarvikkeista jaetaan toisille apua jakaville järjestöille. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeuden työ ry jakaa vuosittain 936 600 kg, 334 800 ruokakassia ja 3000 lämmin-ruoka-annosta sekä järjestää vaatejakelua 14 400 jakokertaa vuodessa. Operaatio ruokakassi jakaa noin 400 000 ruokakassia, 400 000 kg elintarvikkeita ja 15 000 kg EU-ruokaa. Pelkästään kolmen suurimman jakajan yhteenlaskettu kilomäärä on noin puolet (50,8 %) jäljellä olevien 46 ruoka-apua jakavan järjestön kilomääristä. Jakomäärät eivät kuitenkaan suoraan kerro sitä, kuinka tärkeää ruoka-avustusten jakaminen on eri paikkakunnilla. Mäntsälän toimintamalli tukee kymmeniä pienten paikkakuntien ruoka-avustustoimintaa, Helsinki (Hursti) ja Län-si-Suomen suuret kaupungit (Operaatio ruokakassi) ovat vastanneet hyvin suurten kaupun-kien tarpeeseen, mikä ei ole pois pienen yhdistyksen vain muutamaan henkilöön kohdistuvas-ta ruoka-avusta. Oikein kohdistettu ruoka-apu voi olla ratkaisevan tärkeää ja sen seuraukset voivat yksilötasolla olla myönteisessä mielessä kauaskantoiset.

Vastanneet järjestöt ovat saaneet Samarialle myönnetystä valtionavustuksesta ensimmäisellä avustuskierroksella 568 016 euroa eli 74 % kokonaisavustuksen määrästä sekä toisella avustus-kierroksella 514 000 euroa eli 66 % avustuksen määrästä. Koska avustuksen saajista 64 % on vastannut arviointikyselyyn, voidaan arvioida, että myönnetyn avustuksen määrällä ei ole ollut merkitystä sille, onko järjestö vastannut vai ei. Jos vastausprosenttia mitataan vastanneiden järjestöjen määrällä, se on vuoden 2016 avustuksen osalta 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin jos vastanneiden järjestöjen saamien avustuspäätösten määrää verrataan kokonaisavustuksen määrään. Sen sijaan vuoden 2017 osalta vastausprosentti on vastaajien määrällä mitattuna vain 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin järjestöjen saamien avustusten määrällä arvioituna.

21

Page 22: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

7.3. Myönnetyn avustuksen tuotokset, tulokset ja vaikutukset

Valtaosa vastaajista (96 %) katsoo, että myönnetyllä valtionavustuksella on myönteinen vaiku-tus ruoka-aputyöhön, jota järjestöt ovat tehneet. Kaksi järjestöä ei ole vastannut kysymykseen, ja kukaan vastaajista ei ole vastannut, että vaikutukset olisivat kielteiset.

Järjestöille annettiin runsaasti vastaustilaa, jotta ne kuvaisivat mitä tuotoksia, tuloksia ja vaiku-tuksia nimenomaisesti heidän saamallaan valtionavustuksella on ollut suoraan ruoka-apuun. Vastauksista voidaan erottaa neljä pääryhmää. Kaikkein eniten eli 42 % vastanneista järjestöis-tä katsoi, että ruoka-apuun suunnattu valtionavustus on vaikuttanut sen toimintaan myöntei-sesti siksi, että se on voinut hankkia tarvittavan kuljetus- tai kylmäkuljetuskaluston, kylmä- säilytyskaluston tai tarvittavia välineitä ruoanvalmistukseen. Ilman avustuksia juuri nämä keskeiset hankinnat eivät olisi olleet mahdollisia. Toiseksi tärkeimpänä, 34 % järjestöistä korosti vastauksissaan ruoan laatua, sitä että elintar-vikkeet voidaan luovuttaa apua tarvitseville parempilaatuisina ja että järjestöt täyttävät nyt aiempaa paremmin Eviran hyväntekeväisyysruoan jakamiselle annettuja ohjeita, määräyksiä tai suosituksista. Hankkeen tuloksena voidaan nähdä laadun paraneminen elintarvikkeissa, joita jaetaan. Kolmanneksi, yli viidennes eli 21 % järjestöistä mainitsi, että ruoka-aputoimintaa kyetään val-tionavustuksen vuoksi jatkamaan. Monien vastauksissa tuotiin esille selkeästi kasvanut huoli toiminnan jatkosta, joka siirtyi eteenpäin, kun tieto myönteisestä valtionavustuksesta tuli. Neljäntenä selvästi erottuvana vastauksena, 15 % järjestöistä kuvasi, että valtionavustuksen turvin järjestöt kykenivät kehittämään toimintaansa selkeästi jotakin uutta, mitä ne eivät olisi voineet toteuttaa ilman avustusta. Valtionavustus mahdollisti siten toiminnan kehittämisen myönteisellä tavalla.

Kylmäkuljetusautojen tarve ja käyttö

Ensimmäisen ruoka-apuun suunnatun valtionavustuksen päätöksessä myönnettiin avustus kymmenen, pääosin kylmäkuljetusauton, hankintaan. Hakuvaiheessa Samaria rf, Humanitää-rinen Idän-työ ry, Hyvä Arki ry, Luukkaan Pysäkki ry, Manna-apu ry, Lähetyskappelin ruoka- apu ry, Korson Ruokapalvelu ry, Takaisin Elämään ry, Oulun Rajakyläyhdistys ry, Uloskutsutut ry sekä Vantaan apuraide ry olivat esittäneet tarpeen saada ruoka-apukuljetuksiin auto, parem-pi auto tai kylmäkuljetusominaisuudet sisältävä auto.

Kun lopulliset myönnetyn valtionavustuksen määrät ja ehdot autojen kilpailutuksesta sekä omistusoikeuden pidättämisessä valvonnan vuoksi päähakijalla olivat tiedossa, Luukkaan Pysäkki ry sekä Oulun Rajakyläyhdistys ry ilmoittivat, että he eivät osallistu auton hankintaan valtionavustuksella ja pyysivät Samariaa hakemaan avustuksen käyttötarkoitukseen muutosta. Molemmat katsoivat, etteivät he voi ryhtyä autohankintaan heille myönnetyllä summalla. Luukkaan Pysäkki ry:lle autohankintaa oli jäämässä myönnetystä avustuksesta 10 000 euroa ja Oulun Rajakyläyhdistys ry:lle 4 000 euroa. Tämän lisäksi Humanitäärinen Idän-työ ry, joka oli ilmoittanut käyttävänsä hankintaan 16 000 euroa järjestön omaa rahaa, ilmoitti, että sen mahdollisuus omaosuuden käyttöön oli poistunut. Lisäksi yhdistys pyysi, että se voisi saada ruoka-aputyöhön monikäyttöisen auton, sellaisen, jossa on elintarvikekuljetuksen lisäksi mah-dollisuus kuljettaa myös suurempaa vapaaehtoistyöntekijöiden määrää.

22

Page 23: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Tässä arviointiraportissa on jo aiemmin kuvattu hankinnan ja kilpailutuksen vaiheita. Kaikki autot oli saatu ostettua kesään 2017 mennessä, ja ne olivat myös järjestöjen käytössä välittö-mästi kulloisenkin hankinnan jälkeen. Tämän lisäksi voitiin uudelleen palata Oulun Rajakylä- yhdistys ry:n autohankinta-asiaan, kun Kaikkien kansojen rukoushuoneyhdistys ry ei käyttä-nyt sille myönnettyä 25 000 euron avustusta lainkaan. Tästä rahasta ministeriö teki erillisen päätöksen syksyllä 2017, jolla voitiin ostaa 15 000 euroa maksava auto Oulun Rajakyläyhdistys ry:n käyttöön. Luukkaan Pysäkki ry kykeni uusimaan oman autonsa omin varoin. Vastaavasti se on voinut hyödyntää valtionavustuksen huomattaviin elintarvikkeiden keräys- ja jakokus-tannuksiin sekä auton korjaus-, huolto- ja vakuutuskustannuksiin.

Kaikille yhdeksälle (9) järjestölle, joille hankittiin auto hallintaoikeudella valtionavustuksella, lähetettiin erillinen kysely autojen käytöstä seuraavasti:

Ruoka-avun logistiikka, liittyen STM:n 2016 myöntämän eduskunnan päättämän valtionavun kohdentumiseen: - Mille paikkakunnille hankittiin tällä rahalla uudet kylmäkuljetusautot? - Miten näiden kylmäkuljetusautojen jakelureitit on mahdollisesti synkronoitu eri järjestöjen välillä? - Pystyttiinkö avustuksella lisäämään volyymia tai purkamaan ruoka-avunjakajien paikkakuntakohtaisia logistisia päällekkäisyyksiä? - Edistikö avustus ruoka-aputoimijoiden välistä yhteistyötä konkreettisesti ja millä tavoin? Pyydän, että vastaat oman järjestösi osalta edellä ministeriön esittämiin kysymyksiin mahdollisimman nopeasti, niin saan vastauksen eteenpäin ajoissa. Vastaus riittää sähkö postitse.

Kaikkein parhaiten kylmäautojen hankinta on voitu hyödyntää Vantaalla. Sekä Takaisin Elä-mään ry että Vantaan apuraide ry ilmoittavat vastauksessaan, että he tekevät tiivistä yhteistyötä Vantaan Yhteinen pöytä -hankkeen kanssa ja että kylmäautot ovat voineet lisätä yhteisen keskus- varaston jaettavien ruokien määrää, koska aiemmin pullonkaulana oli ollut nimenomaan kylmä- kuljetusautojen liian vähäinen määrä. Valtionavustus on kohdistunut siten kapasiteetin lisää-miseen. Määrällisesti autoja on nyt Vantaan Yhteinen pöytä -hankkeessa neljä, joista kaksi on Yhteisen pöydän omia autoja.

Porvoossa Samarian käytössä olevalla kylmäkuljetuslaitteet sisältävällä autolla on haettu Mäntsälän Elämän leipä jokaiselle -toimintamallin varastosta viikoittain suuria määriä ruokaa. Valtion avustus mahdollisti siten järjestöjen yhteistoiminnan ja kapasiteetin huomattavan li-sääntymisen. Samaria tekee läheistä yhteistyötä Porvoossa ruoka-aputyötä tekevän Vanhamoi-sion Yhteiskristillinen keskus ry:n sekä Porvoon Helluntailähetyksen ruoka-aputyön kanssa. Yhteistyö on lähinnä kuljetuksiin liittyvää.Hyvä Arki ry sekä Lähetyskappelin Ruoka-apu ry Espoosta ovat vastanneet, että heidän oma tarpeensa on ollut niin suuri, että autoa ei ole voitu käyttää muiden järjestöjen tarpeisiin. Molempien järjestöjen käytössä on vain yksi auto, ja jokaisena päivänä on runsaasti elintarvikenoutoja muun toiminnan ohessa. Samalla tavalla vastasi Korson Ruokapalvelu ry.

Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry on järjestämässä alueellisia järjestötapaamisia, joihin kut-sutaan mukaan myös kuntien ja seurakuntien ruoka-aputyötä koordinoivat tahot. Olemme

23

Page 24: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

sopineet, että näissä tapaamisissa tarkastellaan myös logistisia yhteistyömahdollisuuksia sekä valtionavustuksella hankittujen autojen että järjestöillä jo olemassa olevan autokaluston näkö-kulmasta. Logistiikan suhteen yhteistoiminnan kehittäminen on vasta alussa.

7.4. Järjestöjen tulevaisuuden näkymät

Järjestöt näkevät toiminnan ja tulevaisuuden eri tavoin. Myös paikalliset järjestelmät, aktiivis-ten järjestöjen määrä, paikallisten ruokakauppojen ja elintarviketeollisuuden tavat toimia ja rahoitusten jatkuvuus ovat seikkoja, joista käsin järjestöt arvioivat tulevaisuuttaan. Ruoka-apu-järjestöjen tapaamisissa ovat esille nousseet järjestöindikaattorit, joilla voitaisiin mitata ruoka- aputyön tulevaisuutta. Järjestöjen näkökulmasta pelkkä auttamisen halu ei riitä. Tarvitaan myös resursseja, lahjoituksena saatuja elintarvikkeita ja tarve, jonka vuoksi työtä tehdään.

Arviointikyselyssä kysyttiin, onko ruoka-apua tarvitsevien määrä lisääntynyt, pysynyt ennal- laan tai vähentynyt. Vastaavasti kysyttiin, onko saadun lahjoitusruoan määrä lisääntynyt, vä-hentynyt vai pysynyt ennallaan. 46 järjestöstä 29 arvioi (63 %), että ruoka-avustusten kysyntä on lisääntynyt entisestään. Vain yksi järjestö katsoi, että kysyntä on vähentynyt. 16 järjestöä (35 %) katsoi, että kysyntää on yhtä paljon kuin ennenkin. Tästä voidaan selkeästi vetää se johtopäätös, että kysyntä on kasvussa, koska 98 % vastaajista katsoo kysynnän pysyneen vähin-tään ennallaan tai kasvaneen.

Kysyttäessä elintarviketeollisuudelta tai kaupalta saatujen elintarvikkeiden määrän muu-toksia 13 vastaajaa (28 %) katsoi, että he saavat lahjoitusruokaa aiempaa enemmän ja siten pystyvät vastaamaan kasvavaan kysyntään. Yhdeksän (9) järjestöä (20 %) katsoi, että he saavat aiempaa vähemmän elintarvikkeita eivätkä voi vastata kasvavaan kysyntään. Heidän on annet-tava hakijoille vähemmän ja rajoitettava hakukertojen määrää. Puolet vastaajista (50 %)katsoi, että he saavat saman verran elintarvikkeita kuin ennenkin, vaikka kävijöiden ja apua tarvitse-vien määrä on entisestään kasvamassa.

Elintarviketeollisuus ja -kauppa ovat tehneet lisääntyvässä määrin toimenpiteitä hävikki- ruoan määrän vähentämiseksi. Kaupat ovat alkaneet myydä itse entistä enemmän ruokaa, jonka viimeinen myyntipäivä lähestyy. Samoin elintarvikkeiden jakelu-, varastointi ja valmis-tusprosesseja on kehitetty siten, että entistä vähemmän syntyisi ylituotantoa.

Järjestöjä pyydettiin yllämainittujen määrien lisäksi vastaamaan sanallisesti siihen, miten he näkevät oman järjestönsä tulevaisuuden tarpeet ja mitä he painottavat tärkeimpinä tekijöi-nä. Järjestöt näkevät, että heidän omassa toiminnassaan kaikkein suurin tarve on toiminnan kehittämisessä. Peräti 75 % eli 35 järjestöä mainitsi, että ruoka-avustusten keräys, varastointi ja jakotoimintaa tulee kehittää nykyisistä toimintamalleista. Yhteisen pöydän toimintamallin mukaista toiminnan kehittämistä toivoi 26 % järjestöistä. Monet (21 %) järjestöistä mainitsi-vat suurena haasteena kyvyn vastata kasvavaan kysyntään, ja 17% katsoi, että tulevaisuuteen voidaan vastata vain tekemällä yhteistyötä toisten järjestöjen kanssa.

Lopuksi järjestöjen pyydettiin lähettämään terveisiä päättäjille, joilla on mahdollisuus vaikut-taa ruoka-aputyön rahoitukseen tulevaisuudessa. Järjestöjen vastaukset olivat hyvin samankal-taisia. Valtaosa vakuutti tarpeen olevan todellinen, jonka vuoksi päättäjien tulisi miettiä, miten järjestöjen ruoka-aputoiminnan rahoitus turvataan ja samalla turvataan ruoka-avustusten

24

Page 25: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

jatkuminen. Valtaosa järjestöistä oli toivonut, että ihmisten hätään kytkeytyvään toimintaan ei liitettäisi poliittisia tarpeita ja intohimoja.

8. Arviointitutkimuksen luotettavuus

Tämä arviointitutkimus on laadittu tuottamaan tietoa ruoka-aputyöhön järjestöille myönnet-tyjen valtionavustusten vaikutuksista. Järjestöt ovat voineet vastata vapaasti kysymyksiin, il-man että niille on annettu mitään etukäteistietoa tai ohjeistusta siitä, miten niihin tulisi vastata. Kysymykset ja vastaukset muodostavat siten kokonaisuuden, jonka voidaan olettaa perustuvan järjestöjen arkeen ja siitä saatuun tietoon. Arviointitutkimuksen tekijä, Samaria rf, on vieraillut valvontamielessä useissa avustusta saavissa järjestöissä ja todennut, että niiden toiminta vastaa pääpiirteittäin saatujen vastausten kuvaamaa toimintaa ja sen määrää.

Tämän arviointitutkimuksen menetelmät ovat yleisesti tunnettuja määrälliseen ja laadulliseen analyysiin liittyviä. Tiedonkeruumenetelmä oli yksinkertainen, nelisivuinen lomake, johon osaan kysymyksistä voitiin vastata vain ennalta määritellyllä tavalla ja osaan järjestöjen edus-tajat ovat voineet kirjata vapaamuotoista tekstiä. Osa järjestöistä oli käyttänyt aikaa vastaus-ten antamiseen, mikä näkyi runsaana vapaan tekstin määränä, ja osa oli tyytynyt täyttämään lomakkeen valintakysymysten avulla ja minimoimaan vapaan tekstin osuuden. Toiminnan määrää on kuitenkin saatujen tietojen valossa vaikea tulkita. Eräs suuri järjestö ilmoittaa, että se jakaa ruokaa kuukausittain 3100 eri henkilölle, mutta sellaista tietoa ei ole saatavilla, ovat-ko nämä samat henkilöt kuukaudesta toiseen pääosin samoja avunsaajia ja kuinka paljon eri avunsaajia on vuodessa. Tältä osin lukuihin sisältyy epätarkkuuksia, joihin edes vastaajajärjes-töt eivät aina voi antaa täydentävää tietoa, etenkin kun niiden omat tiedonkeruu-järjestelmät eivät anna vastauksia esitettyihin kysymyksiin.

Arviointitutkimus antaa yleisen käsityksen siitä, miten ruoka-avun valtionapuun liittyvä prosessi eteni ja kuinka avustuksia on käytetty ja valvottu. Lisäksi se antaa riittävän luotetta-van kuvan siitä, minkälaista ruoka-aputyötä järjestöt tekevät ja kuinka valtionavustus vaikutti niiden toimintaan sekä ruoka-aputyöhön.

9. Johtopäätökset

Ruoka-avun saajat eivät ole pelkästään taloudellisesti heikossa asemassa, vaan heidän heikko asemansa on kokonaisvaltaista. Ruoka-avun määrä, samoin kuin ruoka-apua jakavien järjes-töjen, seurakuntien ja itseapuryhmien määrä on huomattavasti suurempi kuin aikaisemmin tutkimuksissa on arveltu. Ruoka-apua jaetaan mitä todennäköisimmin useita kymmeniä mil- joonia kiloja, koska tähän arviointikyselyyn osallistuneet 51 järjestöä jakavat noin 5 miljoo-naa kiloa ja jakavia tahoja on taajamatutkimukseen, kuntien määrään ja järjestöiltä saatuihin kokonaistietoihin nojaten varmasti ainakin tuhat. Syy hävikkiruoan ja ruoka-avun kasvulle on pitkittyneessä taloustaantumassa (2008–2016), perustoimeentulotuen ja eläkkeiden indeksi- korotusten vuosia jatkuneissa indeksileikkauksissa, opintotukiin ja opintoetuuksiin kohdis-

25

Page 26: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

tuvissa leikkauksissa sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten lisääntymisessä. Samaan aikaan elintarviketeollisuus ja kauppa ovat alkaneet antaa hävikkiruokaa jaettavaksi entistä enem-män hyväntekeväisyytenä eli ruoka-apuna. Kaupan ja elintarviketeollisuuden hävikkiruoan määrä on 66–77 miljoonaa kiloa vuodessa. Alkuvuodesta 2017 tapahtunut toimeentulotuen päätösten siirtyminen kunnilta Kelalle aiheutti jopa 150 000 toimeentulotuen varassa olevan ihmisen ahdingon, joka näkyi ruoka-apua antavissa järjestöissä. Suomessa yli 160 000 taloutta elää säännöllisen toimeentulotuen varassa.40 Perustoimeentulotukea saavien määrät vaihtelevat kuukausittain, mutta ne ovat tilastollisesti kasvussa. Maaliskuussa 2018 perustoimeentulotukea sai 226 030 henkilöä.41

Samaria on saanut myönteisen valtionapupäätöksen Sosiaali- ja terveysministeriöltä kahdesti, syksyllä 2016 sekä syksyllä 2017. Näin siitäkin huolimatta, että julkinen keskustelu oli repivää ensimmäisen myönnetyn valtionavustuksen jälkeen. Lisäksi poliittisessa kentässä tapahtui aktiivisesti ruoka-apujärjestöjen asiaa ajaneen Perussuomalaiset-puolueen hajoaminen. Hal-litusvastuuta toisen päätöksen aikana on kantanut Kokoomus, Keskustapuolue ja Siniset-puo-lue. Ruoka-aputoiminnan ylimääräisten valtionavustusten jakamisen jatkosta ei ole tällä erää tietoa. Julkisesti eduskunta on päättänyt, että se ei jaa apua ruoka-aputoimijoille aiempien vuosien tapaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valtionavustuspäätöksissään määrittänyt ruoka-avustustoi-minnan avustuksen saajille varsin tiukat avustusehdot, joita päähakija Samaria rf koordinoi. Päätöksissä valvontavastuu on siirretty myös Samarian tilintarkastajana toimivalle tilintar-kastustoimistolle. Hankinnoissa on noudatettu julkisista hankinnoista säädettyjä lakeja. Tä-män vuoksi esimerkiksi kaikki autohankinnat on kilpailutettu ja kilpailutuksessa on käytetty konsultoivaa lakitoimistoa. Kaikki hankitut autot ovat Samarian taseessa ja omistuksessa niin kauan kuin ministeriö on edellyttänyt valtionavustuspäätöksessä (2–4 vuotta). Kylmäautot ovat valvotusti elintarvikejaossa siten, että niitä käyttävät tahot ovat autojen haltijana.

Valtionavustukseen liittyy järjestöjen kanssa laadittu siirtosopimus, jossa on määritelty tar-koin kunkin järjestön avustuksen käyttö, maksatusaikataulu, raportointi ja vastuut. Samaria on järjestänyt molempina avustusvuosina järjestöille koulutustilaisuuden, jossa on käyty läpi keskeiset asiat avustuksen ja ruoka-aputoiminnan kannalta. Koulutuksissa on myös käyty läpi yhteistoimintaa sekä hankkeiden kehittämistä ja arviointia.

Tämä arviointitutkimuksen aineisto koostuu 80 järjestölle lähettyyn nelisivuisiin kysely- lomakkeisiin, jotka on valtaosin kerätty vuoden 2018 tammi-helmikuun aikana. Lisäksi erik-seen kylmäkuljetusauton saaneille järjestöille tehtiin erillinen kysely, jonka vastaukset ovat osa tätä arviointitutkimusta. Aineiston lisäksi arviointitutkimuksessa keskustellaan muun tutki-

40 http://www.kela.fi/-/perustoimeentulotuen-saajien-maara-suureni-kesalla41 https://tilastot.kela.fi/ibmcognos/cgi-bin/cognosisapi.dll?b_action=cognosViewer&run. outputLocale=fi&productLocale=fi&ui.action=run&ui.object=%2fcontent%2ffolder%5b%40name %3d%27Raportit%27%5d%2ffolder%5b%40name%3d%2791%20Etuudet%27%5d%2ffolder%5b %40name%3d%279103%20Perustoimeentulotuki%27%5d%2freport%5b%40name%3d%27 Perustoimeentulotuen%20saajat%20(9103RS006)%27%5d&ui.name=Perustoimeentulotuen%20 saajat%20(9103RS006)&run.outputFormat=&run.prompt=true#

26

Page 27: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

musaineiston ja keskeisten raporttien kanssa viittaamalla niihin ja lainaamalla niissä olleita tietoja soveltuvin osin. Näin syntyvä kokonaiskuva täydentää tämän raportin tietoja, ja vastaa-vasti tässä raportissa olevat tiedot ovat jatkoinformaatiota niille tutkimuksille, jotka ovat pyrki-neet selvittämään ruoka-aputyötä sekä syrjäytymisen ja heikko-osaisuuden syitä maassamme.

Valtaosa järjestöistä (64 %) katsoo, ettei käydyllä, osin repivälläkin julkisella keskustelulla ole ollut vaikutuksia käytännön ruoka-aputyöhön. Keskustelu oli poliittista, ja sen taustalla oli po-liittisia syitä. Vastaavasti järjestöt toivovat, että ihmisten hätään liittyvää ruoka-aputoimintaa ei nähtäisi poliittisena, vaan sosiaalipoliittisena ja tarpeellisena.

Valtaosa vastanneista piti järjestöjen yhteistoimintaa tarpeellisena tai välttämättömänä. Tästä näkökulmasta Ruoka-apu Yhdistysten liittoa pidettiin valtaosin hyvin myönteisenä ja kenttää kokoavana tahona.

Kaikista vastanneista järjestöistä 88 % on perustettu 2000-luvulla. Alalla toimivat järjestöt ovat nuoria, mutta niiden budjetit ovat kasvaneet melko nopeasti. Itse ruoka-aputyössä ei juuri rahaa liiku, joten työn laajuutta voidaan arvioida vain ruokakassien, lämpimän ruoka-annos-ten ja jaettavien kilomäärien perusteella. Talousarvioissa olevat tuotot tulevat usein erilaisista projektirahoituksista, jotka kohdistuvat muuhun sosiaalialan järjestötyöhön. Talousarviota voi-vat kasvattaa myös kunnille suoritettavat muut työsuoritteet tai saadut merkittävät lahjoitukset. Järjestöt luovat työpaikkoja, ja niiden työn parissa on poikkeuksellisen paljon vapaaehtois- työntekijöitä. Sanallisesti järjestöt ovat kuvanneet työllistettyjen olevan pitkäaikaistyöttömiä ja vapaaehtoistyöntekijöiden olevan pitkäaikaistyöttömiä tai eläkeläisiä.

Järjestöistä 63 % ilmoittaa, että heillä on toimitilat ruokajakoa varten, ja 53 % järjestöistä omistaa auton tai useita autoja, joilla hävikkiruokaa voidaan kerätä. Näillä järjestöillä oli lähes kaikilla yli 100 000 euron vuosibudjetti (59 % vastanneista).

Tässä arviointitutkimuksessa vastanneet järjestöt jakavat vuosittain yli 2 miljoonaa ruoka-kassia, lämpimiä ruoka-annoksia 337 686 sekä muuta pientä suolaista syötävää kahvin tai teen kanssa 60 720 annoskertaa. Vastanneet järjestöt ovat jakaneet kaupasta tai elintarviketeollisuu-desta saatuja elintarvikkeita 4 791 020 kg sekä EU-ruokaa 131 745 kg.

Valtaosa vastaajista (96 %) katsoo, että myönnetyllä valtionavustuksella on myönteinen vaiku-tus ruoka-aputyöhön, jota järjestöt ovat tehneet. Vastanneista 42 % katsoi, että ruoka-apuun suunnattu valtionavustus on vaikuttanut järjestön toimintaan myönteisesti siksi, että se on voinut hankkia tarvittavan kuljetus- tai kylmäkuljetuskaluston, kylmälaitteen tai ruoanval-mistusvälineitä. Avustus on suoraan ja välillisesti vaikuttanut elintarvikkeiden laatuun, ja sen saaminen on mahdollistanut ruoka-aputoiminnan jatkamisen. Lisäksi järjestöt ovat avustuk-sen turvin voineet kehittää uutta toimintaa ruoka-aputoiminnan rinnalle ja tueksi.

Kaikkein parhaiten kylmäautojen hankinta on voitu hyödyntää Vantaalla. Uusien kylmäau-tojen ansiosta siellä on voitu lisätä yhteistyötä Vantaan Yhteinen pöytä -hankkeen kanssa ja kasvattaa yhteisestä keskusvarastosta haettujen jaettavien ruokien määrää. Aiemmin pullon-kaulana oli nimenomaan kylmäkuljetusautojen liian vähäinen määrä.. Valtionavustus kohdis-tuu siten kapasiteetin lisäämiseen. Autojen välttämättömyys on huomattu myös Porvoossa, Espoossa sekä Pohjanmaalla.

Valtaosa järjestöistä arvioi, että ruoka-avustusten kysyntä on lisääntynyt entisestään. Puolet vastaajista (50 %) katsoi, että he saavat saman verran elintarvikkeita kuin ennenkin, vaikka kävijöiden ja apua tarvitsevien määrä on entisestään kasvamassa.

27

Page 28: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Elintarviketeollisuus ja -kauppa ovat tehneet lisääntyvässä määrin toimenpiteitä hävik-kiruoan määrän vähentämiseksi. Kaupat ovat alkaneet myydä itse entistä enemmän ruokaa, jonka viimeinen myyntipäivä lähestyy. Samoin elintarvikkeiden jakelu-, varastointi ja valmis-tusprosesseja on kehitetty, jotta entistä vähemmän syntyisi ylituotantoa.

Järjestöt näkevät, että heidän omassa toiminnassaan kaikkein suurin tarve on toiminnan kehit-tämisessä ja yhteistoiminnan lisäämisessä.

10. Tutkimusaineisto

Kyselylomake Liite 1Aineistoanalyysin laskentataulukot Liite 2

11. Kirjalliset lähteet

Kansaneläkelaitos Raportti: Perustoimeentulotuen siirto Kelaan. Kelan sisäinen arviointi 2017. Kela 8.6.2018.Laihiala, Tuomo Kokemuksia ja käsityksiä leipäjonoista. Huono-osaisuus, häpeä ja ansaitsevuus. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 163. Juvenes Print, Suomen yliopistopaino Oy. Tampere, 2018.Ohisalo, Maria Murusia hyvinvointivaltion pohjalla: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies., no 148. Juvenes Print, Suomen yliopistopaino Oy. Tampere, 2017.Ohisalo, M., Eskelinen, N., Laine, J., Kainulainen, S. & Saari, J. Avun tilkkutäkki. Suomalaisen ruoka-apukentän monimuotoisuus (2013). Raha-automaattiyhdistys, avustustoiminnan julkaisuja. 2014.Päivittäistavarakauppa ry – PTY Kauppa vähentää ruokahävikkiä. Esimerkkejä toimenpiteistä yrityksissä. Maa- ja metsätalousministeriö. Päivittäistavarakauppa ry – PTY. Painopaikka: Grano, 8/2016.Päivittäistavarakauppa ry – PTY Suositus jäsenyhdistyksille. Elintarvikkeiden luovuttaminen hyväntekeväisyyteen ja myynnistä poistuneet elintarvikkeet. 1.7.2013.

12. Internet-lähteet

Elintarvikevirasto Eviran ohje hyväntekeväisyyteen annettavan hävikkiruoan käsittelystä (12.4.2018).https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf

28

Page 29: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Kansaneläkelaitos. Toimeentulotukisaajien määrä kasvoi kesällä 2017 noin 10 000 kotitaloudella (luettu 13.4.2018).http://www.kela.fi/-/perustoimeentulotuen-saajien-maara-suureni-kesalla

Kansaneläkelaitos. Tilastot (luettu 13.4.2018).https://tilastot.kela.fi/ibmcognos/cgi-bin/cognosisapi.dll?b_action=cognosViewer&run.outputLocale=fi&productLocale=fi&ui.action=run&ui.object=%2fcontent%2ffolder%5b%40name%3d%27Raportit%27%5d%2ffolder%5b%40name%3d%2791%20Etuudet%27%5d%2ffolder%5b%40name%3d%279103%20Perustoimeentulotuki%27%5d%2freport%5b%40name %3d%27Perustoimeentulotuen%20saajat%20(9103RS006)%27%5d&ui.name=Perustoimeentulotuen%20saajat%20(9103RS006)&run.outputFormat=&run.prompt=true#

Koneen säätiön artikkeli (ladattu 12.3.2018).https://koneensaatio.fi/etta-maailma-muuttuisi-paremmaksi/

Maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuviraston raportti EU-ruoka-avusta 2016 (ladattu 9.1.2018).http://www.mavi.fi/ruoka-apu/Documents/Tiivistelm%c3%a4_t%c3%a4yt%c3%a4nt%c3%b6%c3%b6npanoraportti_2016_FEAD.pdf

Ohisalo Maria. Uudensuomen blogikirjoitus, joka käynnisti julkisen keskustelun Sosiaali- ja terveysministeriön avustuspäätöksestä (luettu 12.4.2018).http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224333-eriskummallinen-karkkiraha

Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n jäsenluettelo (luettu 31.12.2017).http://ruoka-apuliitto.fi/1_5_j-senet.html

Sininauhaliitto. Ruojajonosto osallistuuteen projektin sivustot (luettu 8.4.2018).https://www.sininauhaliitto.fi/toimintamme/ruokajonosta-osallisuuteen/

Sosiaali- ja terveysministeriön artikkeli (ladattu 5.2.2018).http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/stm-suomalaisten-osallisuuteen-vaikutetaan-ruoka-apua-tehokkaammin-varmistamalla-yhteiskunnan-rakenteiden-toimivuus

Sosiaali- ja terveysministeriö. Avustuspäätöksestä tiedottaminen 2017 (ladattu 12.4.2018).http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveysministerio-jakoi-valtionavustuksia-ruoka-apuun-ja-paihderiippuvaisten-tukemiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkinen avustuksen hakuilmoitus 2017 (ladattu 12.4.2018).http://stm.fi/avustushaku2017

Suomen eduskunta, Valtiovarainvaliokunta. Talousarviomietintö 2015 (ladattu 10.3.2018).https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_16+2015.aspx

Suomen eduskunta, Valtiovarainvaliokunta. Talousarviomietintö 2016 (ladattu 12.4.2018).https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_35+2016.aspx

29

Page 30: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

Suomen kuntaliiton tilastot kaupunkien ja kuntien määrästä (ladattu 10.2.2018).https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat

Suomen tilastokeskuksen tilastoja kaupunkien, kuntien ja taajamien määristä (ladattu 15.2.2018). https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-12-16_001.html

Suomen yleisradio. Yle uutiset. Suomen 3030 taajaman analyysisivusto (ladattu 13.4.2018).https://yle.fi/uutiset/3-10152925

Valkoniemi Ismo. Blogspot.com sivustoilla julkaistu blogikirjoitus, joka oli vastine Sininauhaliiton tiedotteeseen (luettu 11.4.2018).http://valkoniemi.blogspot.fi/2016/10/vastine-sininauhaliiton-tiedotteeseen.html

30

Page 31: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

41

LIITE 1

Arvoisa järjestöedustaja,

Sosiaali- ja terveysministeriön ruoka-avusta, jota on koordinoitu Samaria rf:n kautta kahtena vuonna, on noussut julkista keskustelua sen hyödyistä ja haitoista. Olemme sopineet STM:n

kanssa siitä, että arvioimme hankkeen vaikutuksia erillisellä kyselylomakkeella, sekä suorittamalla hankkeen aikana useita haastatteluja järjestötyöntekijöihin ja vastuuhenkilöihin.

Tavoitteemme on julkaista vuoden 2018 aikana raportti hankkeen vaikutuksista. Koska teidän

järjestönne on saanut STM:n rahaa, pyydämme vastaamaan tähän kyselyyn huolellisesti sekä

palauttamaan sen joko postitse: Samaria rf, Ismo Valkoniemi, Asentajantie 12, 06150 Porvoo tai skannattuna [email protected]. Lomake tulee täytettynä palauttaa 31.1.2018

mennessä.

Hyvää ja siunattua uutta vuotta 2018 Ismo Valkoniemi

toiminnanjohtaja, Samaria rf

KYSYMYKSET:

POLITIIKKA

Kuinka järjestössänne on koettu julkisuudessa käyty keskustelu, jossa avustukseen on liitetty nimettyjä kansanedustajia ja tiettyjä poliittisia kiistoja? Katsotteko että käydyllä keskustelulla on vaikutusta ruoka-aputyötä tekevien järjestöjen maineeseen? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ Tarvittaessa voit jatkaa vastausta kääntöpuolelle tai erilliselle paperille!

31

Page 32: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

42

RUOKA-APU YHDISTYSTEN LIITTO RY

Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry perustettiin 2015, kun rahoitusta ruoka-aputyötä tekeville järjestöille etsittiin julkiselta puolelta.

1. Onko järjestönne Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistys _______ on ________ ei

2. Kuinka tarpeellisena koette Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n toiminnan, ruoka-aputyötä

tekevien järjestöjen yhteistyöelimenä (ympyröi väittämä): a. Se ei ole tarpeellinen, b. Se ei ole välttämätön, c. En osaa sanoa, d. Se on tarpeellinen, e. Se on

välttämätön

OMA JÄRJESTÖNNE (vastatkaa toteutunut tilanne 2016 ja 2017 sekä arvio 2018)

1. Milloin järjestönne on perustettu: __________ vuonna.

2. Kuinka monta työntekijää järjestössänne on palkattuna vuonna 2016 – 2018: ________henkilöä.

3. Kuinka monta vapaaehtoistyöntekijää järjestössänne on 2016 – 2018: ________henkilöä. 4. Onko järjestöllänne omat toimitilat ruoka-aputyöhön _______ on ________ ei

5. Onko järjestöllänne ruoka-apukuljetuksiin autokalustoa ja kuinka paljon:

______________________________________________________________________________

6. Mikä on järjestönne vuosibudjetti: ____________________________ euroa / vuosi.

7. Kuinka paljon järjestönne jakaa ruoka-apua, tarjoaa aterioita tai vastaavia:

______________________________________________________________________________

32

Page 33: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

43

MYÖNNETYN AVUSTUKSEN VAIKUTUKSET

1. Saiko järjestönne avustusta vuoden 2016 STM:n myöntämästä ruoka-avustusrahasta, joka koordinoitiin Samaria rf:n kautta ja jos sai, niin kuinka paljon: ______________________________________________________________________________

2. Saiko järjestönne avustusta vuoden 2017 STM:n myöntämästä ruoka-avustusrahasta, joka koordinoitiin Samaria rf:n kautta ja jos sai, niin kuinka paljon:

______________________________________________________________________________

3. Onko myönnetyllä avustuksella vaikutusta järjestönne toimintaan _________ on _________ ei

4. Mitä konkreettista hyötyä järjestönne ja ruokaa saava avuntarvitsija saavat siksi, että

järjestöllenne myönnettiin avustus: ______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

Tarvittaessa voit jatkaa vastausta kääntöpuolelle tai erilliselle paperille!

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Nyt julkisuudessa on keskusteltu laadukkaammasta ruoka-avusta, joka poistaisi perinteisen

jonottamisen. Tällöin esimerkkinä on käytetty Vantaan evankelisluterilaisen seurakunnan ja Vantaan kaupungin yhteistyönä toteutettavaa Yhteinen pöytä toimintamallia. Myös Helsingin

kaupunki on kiinnostunut hankkeesta.

1. Onko ruoka-avun tarve muuttunut aivan lähiaikoina:

a) tilastojemme mukaan ruoka-avun hakijoiden määrä on lisääntynyt, b) vähentynyt, c) pysynyt

33

Page 34: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

44

ennallaan (rengasta oikea vaihtoehto)

2. Onko lahjoituksena saatavien elintarvikkeiden määrä muuttunut avian lähiaikoina:

a) saamme ruokaa enemmän, b) saamme ruokaa vähemmän, c) määrät ovat pysyneet ennallaan

3. Kuinka te näette paikkakunnallanne tai niillä paikkakunnilla, missä järjestönne jakaa ruokaa, ruokajaon tulevaisuuden ja auttamisen uusien tapojen kehittämisen tarpeen:

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________ Tarvittaessa voit jatkaa vastausta kääntöpuolelle tai erilliselle paperille!

4. Mitä haluaisitte sanoa niille tahoille, jotka päättävät ruoka-avustustoiminnan rahoituksesta

tulevaisuudessa:

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Tarvittaessa voit jatkaa vastausta kääntöpuolelle tai erilliselle paperille! Kiitos vastauksistasi! Muistathan palauttaa kyselylomakkeet tammikuun loppuun 2018 mennessä!

34

Page 35: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

45

LIITE 2 Järjestö Julkinen keskustelu RAYL RAYL tarpeellinen

myönteistäkielteistä eos Jäsen ei a b c d e1 x x x2 x x x3 x x x4 x x x5 x x x6 x x x7 x x x8 x x x9 x x x

10 x x x11 x x x12 x x x13 x x x14 x x x15 x x x16 x x x17 x x18 x x x19 x x x20 x x x21 x x x22 x x23 x x24 x x x25 x x26 x x x27 x x x28 x x x29 x x30 x x x31 x x x32 x x33 x x x34 x x35 x x x36 x x x37 x x x38 x x x39 x x x40 x x41 x x x42 x x x43 x x x44 x x45 x x x46 x x x47 x x x47 8 7 27 39 6 1 8 22 14

e

35

Page 36: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

46

Oma järjestöe perustet. työnt. vapaaeht. toimit.K toimit.E järj.auto yksity.autobudj./v

2012 0 15 x x 15002012 0 10 x x 35002008 9 500 x xxxxx 205000

x 2015 5 20 x xx 700002000 0 14 x vuokrattu 197002014 0 170 x x 300002014 0 15 x x 02016 0 18 x 6000

x 2006 0 x xx 220002014 0 45 x x 90001990 20 13 x xx 340000

x 2017 0 40 x x 30000x 2000 0 53 x x 4500x 2005 0 15 x xx 60000x 1996 2,25 10 x xxx 143000

2014 1 40 x x 35000x 2011 4 5 x xxx 100000x 1998 12 10 x xxxxx 500000

2013 1 20 xx x 11000x 2010 0 10 x x 50000

2000 5 5 x x 2300002003 16 20 x x2005 10 5 x x 330000

x 2004 0 10 x x xxxxxx 3500x 2007 1 25 x x 70000

2000 2 9 x x 125002011 3 0 x x 90000

x 1945 270 150 x x 4100000x 2010 0 10 x 12000

2011 4 10 x x 2300002010 5 60 x x 1691002014 1 7 x x 1600002016 1 30 x x 170002015 1,5 20 x x 400002009 9 50 x xxx 3000002011 7 10 x x 710002012 0 20 x 40002009 20 50 x xx 6000002014 20 20 x x 2700002013 10 30 x x 4500002011 2 21 x 100002010 0 20 x 5000

x 2007 1 26 x 22002014 0 17 x x 3002015 0 10 x 52502015 0 7 x 14402013 0 15 x 3000

14 442,75 1680 28 19 27 järj. 12 järj. ai 147,5833 560 44 autoa 19 autoa

jako 3/v jako 3/v

1945 1 2,127661990 1 2,127661996 1 2,127661998 1 2,127662000 4 8,510638 1900 8,5106382003 1 2,12766 2000 29,787232004 1 2,12766 2010 61,702132005 2 4,2553192006 1 2,127662007 2 4,2553192008 1 2,127662009 2 4,2553192010 4 8,5106382011 5 10,63832012 3 6,3829792013 3 6,3829792014 7 14,893622015 4 8,5106382016 2 4,2553192017 1 2,12766

47

36

Page 37: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

47

Ruoka-apu EU STM avustusta Vaikutustakassi x lämminr. kahvi muu tap. kg 2016 2017 kyllä ei

2000 1000 1000 3000 0 3000 x1000 200 200 1200 0 12000 x

135000 25000 900000 55000 40000 x2000 135000 42000 10000 x

1900 550 300 2000 15000 x175000 175000 25000 15000 x

9500 900 10000 0 3000 x13500 13500 3500 0 3000 x

1250 5200 6500 0 10000 x6500 2600 8000 10000 0 3000 x

400000 400000 15000 12000 15000 x12000 12000 0 10000 x31200 5300 35000 45000 5000 x

200000 200000 0 25000 x3600 3120 4000 0 10000 x

2800 1400 0 7000 x100000 100000 0 10000 x

7500 5000 0 8000 30000 15000 x12500 12500 45000 10000 x57000 120 25000 57000 20000 12000 x20800 0 20800 52000 40000 x

0 0 0 0 0 0 5000 x18200 17000 19000 600 25000 0 4000 x

3600 0 3600 5000 0 x0 0 0 0 0 0 7000 x

10800 0 10800 10000 10000 x4000 2600 0 5000 0 5000 x

158400 25000 2860 174000 26000 0 12000 x11000 750 0 11500 0 3000 x

1100 1500 0 2000 11000 0 60004000 40000 0 40000 0 3000 x

0 14000 0 7000 0 3000 x5992 3561 0 7000 905 0 3000 x

125000 0 125000 16000 0 3000 x26265 26265 0 35000 0 3000 x

8680 14560 10920 0 15000 0 3000 x5000 3200 0 6000 0 3000 x

20000 30000 0 26000 9000 0 3000 x10000 25000 0 4500 8000 0 3000 x40000 25000 0 47400 6000 0 3000 x

0 1800 4200 0 1500 1200 0 30000 0 0 0 840 840 0 3000 x

13000 0 0 0 0 13000 0 3000 x500 0 600 0 600 0 3000 x

11300 0 0 0 8000 3300 0 3000 x0 200 0 0 100 0 0 3000 x

1680 0 0 0 1680 0 3000 x1667087 282226 60720 5960 2654420 131745 378016 341000 45 0

50099 52460 100 000 S 110000 60000334800 3000 14400 936 600 H 80000 0

27500 1 100 000 M 0 550000 58000

2079486 337686 60720 20360 4791020 568016 514000ar 37

Page 38: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

48

Avainsanoja Määrä lähiaikoina saatu määrä Tulevaisuus lisäänt. vähent. ennallaan lisäänt. vähent. ennallaan avainsanat

Laajempi, jatkuvuus, tarvikkeet, laitteiden korjaus ja ostx x tarvevuokrattua toimitilat, laajentaa x x ihmiset sisälle jonosta, asumis-päihdeneuvontakuljettaja, turvallisuus, kylmäketjut, oikea ajoitus x x lämminr ja kassi, perusturvaan korjausjatkuvuus, kylmä-auto x x tilojen kautta uuttalaatu, jatkuvuus x x haasteellinenlaatu, jatkuvuus x x haasteellinen talouslaatu, enemmän x x tarve todellinen, jonoista eroon, isommat tilatlaatu, kylmäkoneet, liesi, perusedellytykset x x jakaminen välttämätön, osallistavampaa, aktivointiakylmäauto tukee muita, teollisuudesta myös x x auttaa toisia järjestöjälaatu, keittiökaluston uusinta, hygieniataso x x sosiaalisen kohtaamisen merkityslaatu ja toimintavarmuus x x eettisemmäksi, esillepano, ihmiset sisälle, parempi kohtsaatiin toimitilat x x kasvaa, moniongelmaisia ja syrjäytyneitä, aktivointiamahdollisti jatkon ja laadun x xmahdollisti jatkon ja laadun x x talous ja saatavuus vähentävät jakokertojalaatu, suuremmat määrät x x yhteinen pöytä, yhteisöllisyyslaatu, toimintavarmuus x x jalkautuminen, yhteinen pöytä, yhteistyö kuntien kansslaajennettu jakelu- ja noutoalue x x jaamme toisille jakajillelaatu ja jakelu paranivat, toimii paremmin x xkylmäketju ei katkea, toimitusvarmuus parantunut x x keskusvarastot, josta kaikki voivat hakealaajempi nouto ja jakelu x xjakelun laajentaminen x x ulkona jonottaminen pois, yhdenvertaisuuden lisääminetukee toimintaa x x nuorille suunnattua tiedoitustoimintaatukee toimintaa x x kysyntä ratkaiseejatkuvuus x x noutomäärät kasvavathenkilöresurssit, vapaaehtoisten tuki, toimitila x x pitää kehittää, tarve jatkuutoimitilat, astiat, noudot kauempaa x x määrät kasvavatpakastin, toimitilat x x tarve todellinen, hengelliset tarpeetjakelu turvataan, ostetaan ruokaa x x yhteisöllisen vertaistuki, palveluohjauslaatu parantunut, monipuolisempi tarjonta x x ravintosisällöiltään monipuolisempaa, tarve lisääntyy

x yhteistyötä, toiminnan mallintaminenmahdollistaa jatkon ja kehittämisen x x kohderyhmän aktivointi ja muu tukeminenlaiteinvestointi x x yhteinen pöytämahdollistaa jatkumisen x x kohtaamispaikka, uusien tapojen kehittäminenkaluston korjaus x x kehittämisen tarve suurikuljetuskuluihin x x sosiaalinen tavaratalo kalustoa x x yhteinen pöytälaiteinvestointi x x lisääntynyt tarvekylmälaitteita x x uusia tapoja kehitettävälaite ja kalustokulut x x työtä kehitettäväkaluston uusiminen x x lisätään päivä- ja työtoimintaarahoitus turvattavaalkaa ruoanvalmistus ja kahvitus x x tarve kasvussamahdollistaa ruoka- ja kahvitarjoilun x x kehittämistarve onvalmistuskaluston hankinta x x yhteistyötäkaluston hankinta x x tarve lisääntynyt, verkostoitumistakylmäkaluston hankinnat x x yhteinen pöytäkalusteiden hankinta x x resurssien yhdistäminen

29 1 16 13 9 23Kalusto 20 lisääntyvä tarve 10laatu 16 yhteistyötä enemmän 8jatkuvuus 10 yhteisöllisyyttä 12mahdollistaa uutta 7 kehittämistarve on 35

38

Page 39: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

49

Viesti päättäjille

tarve kasvaavälttämätöntä jakaa

säännöllinen tuki, henkilöstön ja vapaaehtoisten pitäminen ja hoitopysyvä rahoituspitää kehittää vapaaehtoistyönäei politiikkaa, pienillä summilla saadaan paljontyö ja tarve tulee tunnustaa, järjestöjen rooli tärkeärahoituksen turvaaminenpienissä yksiköissä kokonaisvaltaisempaa kohtaamistarahoituksen turvaaminenhävikin hyödyntäminen, vapaaehtoiset, aktivoi, turvaverkko

rahoituksen turvaaminenapua tarvitaantoiminnan turvaaminenjärki käteenpienellä panostuksella saa paljontuki toiminnalle tärkeääjatketaan kunnes "kestävät keinot" ovat löytyneetruoka-apu kuvaa sosiaalista todellisuutta ja siinä kohdataan ihminen monella tasollarahoitus pidempiaikaistaavustuksella myönteinen vaikutus tarjontaantarve lisääntyy, voidaan vaikuttaa elämänlaatuunkiitostaloudellinen tuki välttämätöntätaloudellinen tuki tarpeellinenyhteinen keittiö ehkäisee syrjäytymistäyhteiskunnalle edullista ennaltaehkäisyä

välttämättömiä kuluja katettava jollakin

tarpeellinenpitää kohdentaa oikeintasapuolinen rahoituskiitollisiatarve todellinentarve rahoituksellejatkuvuus turvattava

tuki tarpeellinenavuntarve kasvaatuentarve on säännöllinenkustannustehokastapienten toimijoiden huomioiminentarve on todellinen

rahoituksen turvaaminenjatkuvuus

tarve todellinenei politiikkaa

39

Page 40: Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän … · 2020. 1. 21. · STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä

40