STM Kari Haavisto

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Syyskuu 2012

Keskeinen sisältö

Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen (2011)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys (2012)

Hallitusohjelma 17.6.2011

HYVINVOINTIPOLITIIKKA Laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Peruspalvelut, ehkäisevä työ ja asiakkaan vahvempi rooli ovat tässä avainasemassa

Kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 1 (4)

Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista.

Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 2 (4)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia.

Mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 3 (4)

Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä (esimerkiksi nk. peruserikoissairaanhoito) sekä vastaavasti sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen.

Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 4 (4)

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja.

Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. – Uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten

kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen:

Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti

Sosiaali- ja terveysministeriönraportteja ja muistioita 2011:7

Tavoitelinjaukset

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lähtökohtana on yhdenvertaisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon ydintavoitteena on kaikkien asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertainen kohtelu.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että eri väestöryhmien näkemykset otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä.

Järjestämisvastuu merkitsee vastuun kantamista ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja toimivasta palvelujärjestelmästä.

2. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä toimii asiakaskeskeisesti

Asiakaskeskeisyys edellyttää asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioivien rakenteiden vahvistamista ja kehittämistä.

Järjestämisessä on otettava huomioon asiakkaiden omien käsitysten ja toiminnan kunnioittaminen sekä asiakkaan riittävä mahdollisuus palvelujen toteuttamiseen liittyviin valintoihin.

Asiakkaiden kokemuksia tulisi pystyä hyödyntämään palvelujen toteuttamisessa.

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on vaikuttavuus ja kustannus- tehokkuus

Painopisteen siirto ennaltaehkäisevään toimintaan vahvistaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.

Tarvitaan poikkihallinnollista vaikuttamista sekä sitä tukevia rakenteita ja toimintamalleja, jotta hyvinvointi- ja terveysnäkökohdat kaikessa päätöksenteossa priorisoitaisiin.

Oikein kohdennetut, vaikuttavat ehkäisevät palvelut ja oikea-aikainen tuki ovat aina halvempi tapa kuin raskas korjaava hoito.

4. Sosiaali- ja terveydenhuolto on alana vetovoimainen

Tulevaisuudessa kilpaillaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä, mutta myös opiskelijoiden saa misesta koulutukseen.

Julkisen järjestämisvastuun kantavien tahojen tulee kyetä huolehtimaan siitä, että niiden palvelujen toteutuksessa mahdollisuudet ammattitaitoisen henkilöstön saamiseen ovat hyvät.

Mahdollisuudet saada motivoituneita opiskelijoita sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen paranevat, jos alan työpaikoilla on hyvä maine ja niihin halutaan töihin ja niissä myös pysytään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys 2012

Työryhmän väliraportti ja keskeiset linjaukset

Sosiaali- ja terveysministeriönraportteja ja muistioita 2012:17

Tehtävä

Valmistella ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi – sekä

Valmistella lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, valvonnasta ja kehittämisestä

Organisointi

Johtoryhmänä toimii sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä

Työryhmän pj valtiosihteeri Sinikka Näätsaari. Edustus VM:stä, THL:stä, Suomen Kuntaliitosta sekä palvelujärjestelmän edustus.

Valmisteleva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on hankkia ja koota työssä tarvittava tieto. Pj ylijohtaja Päivi Sillanaukee. Kuulee palvelujärjestelmän asiantuntijoita.

Sihteeristö

Ministeriryhmä evästi palvelurakenneuudistuksen valmistelua 1 (2) STM Tiedote 96/2012

Ministeriryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa.

Ministeriryhmä evästi palvelurakenneuudistuksen valmistelua 2 (2) STM Tiedote 96/2012

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa ja koota sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle.

Erityisvastuualueiden roolia selkeytetään jatkotyössä.

Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi.

Hallitus linjasi kunta- ja palvelurakenneuudistusta Valtioneuvoston viestintäosasto Tiedote 96/2012

Vahva peruskunta myös sote-palvelujen perusta– Kuntien ja mahdollisten sote-alueiden vastuuta palveluiden

järjestämisessä lisätään. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota.

– Uudistuksella turvataan kuntalaisten oikeus lähipalveluihin.

Muun muassa työnjako-, koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). – Erityisvastuualueiden rooli ja tehtävät tarkennetaan

jatkotyössä niin, että kuntien asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu.

Uudistuksen palvelu- ja väestöpohjakriteerit

Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. – Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä

perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon.

Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa.

Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri- , nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on kokonaisuus

Rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. – Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja

elinvoimaiset kunnat.

– Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan.

Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. – Arvioidaan ja mahdollistetaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisut.

– Kuntalain uudistuksen tueksi asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä.

Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä.

Loppuraportti joulukuu 2012

Työryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, kehittämisestä ja valvonnasta annettavaan lakiin liittyviä osakokonaisuuksia– sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen– sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskeva sääntely– sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koskevat rakenteet– palvelurakenteeseen liittyvät potilas- ja asiakastietojen

käsittelyyn sekä tietosuojaan liittyvät kysymykset.