Harto Pönkä, 18.04.2012

Sosiaalinen mediaopetuksessa

1. Mitä sosiaalinen media on?

2. Yksin ja yhdessä oppien

3. Vaiheittain opetukseen

4. Haasteita ja ratkaisuja

Kiitokset avusta @HoxBox, @kaaiia, @HeidiTuuliaEk ja @mariarajakallio!

Se on:

Lähde: http://xkcd.com/802/

Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010, http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/

”Jättiläinen” muodostuu verkostoosi kuuluvista ihmisistä (esim. Twitter)

...tai verkkoyhteisöstä, jonka jäsen olet – tai vaikka et olisikaan!

Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

Lurkkaajat, jopa yli 60%

Pienet kaveriklusterit

Yhteisön ydin (ja sisäpiiri)

Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5068756112/in/set-72157625134401194/

Sosiaalisten verkostojen rakenne

Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille.

Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.

Kiinteät ryhmät kierrättävät joskustarpeetontakin tietoa.

Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia.

Sosiaalisissa verkostoissa on erilaisia suhteita, kuten: kaveruus, seuraaminen, tykkääminen, osallistuminen samoihin keskusteluihin jne.

Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.

Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

Tieto leviää verkoston kauttaHenkilö A julkaisee jakaa uutta

sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)

• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä

suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

Kyse ei ole enää vain siitä, mitä sinä osaat, vaan miten tuot osaamisesi JA verkostosi ryhmäsi käyttöön.

Toisenlainen ”jättiläinen” muodostuu, kun jotain tehdään YHDESSÄ.

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.

Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.

Sosiaalinen media uudistaa TOIMINTAKULTTUURIN

• Avoimuus, julkisuus, jakaminen

• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen

• Yhteisöjen hyödyntäminen ja muiden auttaminen

• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt• Verkkopalvelujen ja

yhteisöllisten menetelmien luova hyödyntäminen

• Kokeilevuus, oppiminen

1. Mitä sosiaalinen media on?

2. Yksin ja yhdessä oppien

3. Vaiheittain opetukseen

4. Haasteita ja ratkaisuja

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Henkilökohtainen oppimisympäristö?

• Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa.• Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä?• Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä?• Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia?

• Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan, voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi

• Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi ihmisiin

Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen

http://www.linkedin.com/

LinkedIn – ammattilaisverkosto

LINKEDININ KÄYTTÄJIEN AMMATTIALAT

Lähde: Amodiovalerio Verde, http://www.slideshare.net/amover/linked-in-demographics-statistics-july-2011

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!

Yhteisöllinen oppiminen

• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”(Dillenbourg, 1999)

• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)

Yhteisöllinen tiedonrakentelu

• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)

• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.

• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

1. Mitä sosiaalinen media on?

2. Yksin ja yhdessä oppien

3. Vaiheittain opetukseen

4. Haasteita ja ratkaisuja

Millaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisesta mediasta?

Miten voisit käyttää sosiaalista mediaa opetuksessa?

1. Vaihe

• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen

• Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja

– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin– Pidä työskentely omissa käsissäsi

• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit

Aloita jostakin tutusta ja helposta

https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

Kurssiblogit

• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.

• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.

• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.

• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.

• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

2. Vaihe

• Kehitä opetusta aiemman pohjalta• Siirrä lisää vastuuta oppijoille• Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,

seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit

• Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn– Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit

tai mikroblogi

Vähän enemmän ja paremmin

Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

Blogi

http://www.23asiaa.net/

Blogi

http://www.23asiaa.net/

KurssiblogiKurssin dokumentointi ja yhteinen työtila

Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen

Tiedon ja kokemusten jakaminen

http://www.mindmeister.com/

http://www.mindmeister.com/

Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet

Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

http://docs.google.com/

http://docs.google.com/

Jaetut dokumentitToimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla

Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja

Jaettu hakemisto kokoaa yhteiset dokumentit samaan paikkaan

Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

https://www.yammer.com/

Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara

• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus– Palaute-/vuorovaikutuskanava– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden

ohjaamisessa jne.– Kurssin kotisivuna

• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”

• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit

Wikien käyttötarkoituksia

3. Vaihe

• Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä

• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti

• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta• Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!

Sosiaalisen median oppimisympäristö

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi,

tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisen seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen

(Pönkä & Impiö, 2009)

http://develope.wordpress.com/

YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ

Sosiaalinen media työskentely- ja

oppimisympäristönä

• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”

– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet

• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys

• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)– Sosiaaliset verkostot– Verkkoyhteisöt– Parvet– Ryhmät

• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa

• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa

Ryhmistä massapalveluihin

Muutos ”perinteiseen” verratttuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

Myös perinteinen verkko-oppimisympäristö voi toimia tähtimallin keskuksena.

• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista

• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit

• Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä

Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

Niina Impiö ja Harto Pönkä, 10.04.23etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com

Esimerkki tähtimallista

Seuranta-/kotisivu,aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat

Kurssin wiki

Yhteisöllinen työskentelyRyhmien wiki-työtilat

Tiedon prosessointija visualisointi

MindMeister

Kurssin aikataulutGoogle Calendar

LuentomateriaalienjakaminenSlideShare

Vertaistuki ja keskusteleminen

Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä

Oppimisen reflektointiOpiskelijoiden blogit

4. Vaihe ja siitä eteenpäin

• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja

• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.

• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa

• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin

Yhteisöresurssit

http://twitter.com/hponka

http://www.tweetdeck.com/

• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa• Mitä se on:

– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät– osallistun keskusteluihin– saan tietoa– välitän tietoa– jaan tietoa– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”

Twitterin hyötyjä

http://www.facebook.com/groups/237930856866/

http://www.facebook.com/groups/237930856866/

Facebookin ryhmät Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...

Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa)

https://www.facebook.com/Senjaopettaa

http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

Kurssin yhteinen blogi tai wiki

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet

Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/

Suunnittele oppimispolku

• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna

• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on

Arviointi

Aloitus

Palaute ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen

• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui– Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim.

wikisivun tai miellekartan versiot)– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe– Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot– Opettajien havainnot

• 1) Aseta tiedot aikajanalle,2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet

Oppimisprosessin arviointi verkossa

Tavallisia kompastuskiviä

• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset

ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö• Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot

1. Mitä sosiaalinen media on?

2. Yksin ja yhdessä oppien

3. Vaiheittain opetukseen

4. Haasteita ja ratkaisuja

16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:

Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä matkan

varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle, klikkaa

firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi. Sitten kun

tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma ole, kun

olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta meidän

teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli parempi

sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK.

Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/

”

Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

• ” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia. Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa. Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora, sanallinen kiusaaminen. ”

• ” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa, tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ”

Nettikiusaaminen

Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168

• Miten palveluita otetaan käyttöön, kun koululla ei kuitenkaan ole oikeutta velvoittaa oppilasta solmimaan sopimusta jonkin muun organisaation tai yksityisen yrityksen (palveluntarjoajan) kanssa?

• Kuka valvoo tai kontrolloi sitä, minkälaisia sopimuksia oppilaat tekevät koulutyössään?

• Onko opettajilla oikeus rekisteröityä palveluihin opettajina, työnantajansa edustajina?

• Miten tulisi menetellä, kun oppilaat ovat alaikäisiä? Pyydetäänkö huoltajalta tai huoltajilta lupa palveluihin rekisteröitymiseen jokaisessa yksittäisessä tapauksessa?

• Miten suhtaudutaan palveluehtojen sisältämiin ikärajoihin, jos opetusryhmässä on sekä vaadittua ikää vanhempia että sitä nuorempia oppilaita?

• Mitkä ovat kohtuullisia sopimusehtoja? Mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei missään tapauksessa voida hyväksyä?

Somen ongelmia opetuksessa

Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/suhde_lakiin_normeihin_ja_perinteeseen, Elias Aarnio 17.11.2010

• Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot, jotta vältytään virheiltä.

• Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot (jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä).

• Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella palveluntarjoajalle.

• Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta muihin kuin luotettaviin maihin.

• Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa, pysy kaukana palvelusta.

• Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu.

Muista nämä!

Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioon

, Elias Aarnio 9.11.2010

• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat käyttää huoltajan suostumuksella. – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko

opiskeluajaksi• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla

vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se

vastaa oppilaiden sijasta. • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita

(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.

Miten some-palveluita opetukseen?

• ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä oppilaita julkiseen verkkopalveluun”

• Kuka omistaa yhdessä tehdyn teoksen tekijänoikeudet?

• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua tarvittaessa?

• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?• Tehdäänkö varmuuskopioita, kuka tekee?• Miten tätä kaikkea suunnitellaan ja ohjeistetaan?

Muuta huomioitavaa

Osa kuvaa, jossa on esitetty tekijänoikeuslain sisäiset viittaukset, http://tkvk.org/tekol.html (public domain)

• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen.

• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.

• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa. Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa.

OPH:n somen opetuskäytön suositukset

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Käytännön toimenpiteitä:• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja

osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista.

• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen jaosallisuuteen verkkokeskusteluissa.

• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.

• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja.

• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.

Käytännössä: some osana mediataitoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Käytännön toimenpiteitä:• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri

menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.

• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.

• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.

Some osana kouluyhteisön toimintatapoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Katse eteenpäin:1. Mitä voit tehdä itse?

2. Mitä voitte tehdä yhdessä?

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!