www.huhtihovi.fi

Tervahovinkatu 6 A

20810 Turku

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia) 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) ......................................................................... 2

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) ...................................................... 3

3 RISKINHALLINTA (4.1.3) ...................................................................................................................... 3

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) ........................................................................... 6

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) ............................................................................................ 6

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi ............................................................................................................... 6

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma .................................................................................... 7

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §) ................................................................................. 7

4.2.2 Asiakkaan kohtelu ....................................................................................................................... 8

4.2.3 Asiakkaan osallisuus ................................................................................................................. 10

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva ............................................................................................................... 11

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) ................................................................................... 12

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta............................................................... 12

4.3.2 Ravitsemus ................................................................................................................................ 14

4.3.3 Hygieniakäytännöt ..................................................................................................................... 14

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito ........................................................................................................ 14

4.3.5 Lääkehoito ................................................................................................................................. 16

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ................................................................................................. 16

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) ......................................................................................................... 17

4.4.1 Henkilöstö .................................................................................................................................. 18

4.4.2 Toimitilat .................................................................................................................................... 19

4.4.3 Teknologiset ratkaisut ................................................................................................................ 20

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet ....................................................................................... 21

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) .......................................................................... 22

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA ............................................................................. 23

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5) ......................................................................... 23

11 LÄHTEET .......................................................................................................................................... 24

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE .................................................................................................. 24

2

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja

Nimi: Huhtihovi Oy

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2809885-5

Kunnan nimi: Turku

Kuntayhtymän nimi:

Sote -alueen nimi: Varsinais-Suomi

Toimintayksikön nimi

Hoivakoti Huhtihovi

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen

Turku

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

Vanhusten tehostettu palveluasuminen, 24 paikkaa

Toimintayksikön katuosoite

Paltankatu 27

Postinumero

20360

Postitoimipaikka

Turku

Toimintayksikön vastaava esimies

Anne Arppe

Puhelin

040-7028217

Sähköposti

anne.arppe@huhtihovi.fi

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

12.9.2019 (LSAV/6251/04.01.00/2019)

Palvelu, johon lupa on myönnetty

Lupa yksityisten ympärivuorokautisten sosiaalipalveluiden tuottamiseen

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

-

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

-

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

Siivouspalvelut: SOL Palvelut Oy Ruokapalvelut: Feelia Oy, Metro-tukku Kiinteistöhuolto: Lassila & Tikanoja Oy Apteekkipalvelut: Tampereentien apteekki Lääkehuollon vastuulääkäripalvelut: Esti Laaksonen Yleislääkäripalvelut: Juha Grönroos Tilitoimisto- ja palkanlaskenta: Tilitoimisto Reijo Lehtimäki Oy

3

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus

Hoivakoti Huhtihovi on Turun Kärsämäkeen syyskuussa 2019 avattu pieni, viihtyisä ja lämmin-henkinen hoivakoti tehostetun palveluasumisen tarpeessa oleville ikäihmisille. Kotimainen, yrit-täjäomisteinen Huhtihovi tarjoaa asiakkailleen yksilöllistä ja ihmisläheistä hoivaa ja huolenpitoa rauhallisessa, viihtyisässä ja kodikkaassa ympäristössä ympäri vuorokauden. Hoivakoti on asi-akkaan koti hänen elämänsä loppuun saakka.

Toiminnassa otetaan erityisesti huomioon jokaisen asukkaan arvokas, yksilöllinen ja oman nä-köinen elämä hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. Noudatamme yleisesti hyväksyt-tyjä hoitosuosituksia (ikäihmisten palveluiden laatusuositus, vanhuspalvelulaki). Jokaiselle asiakkaalle laaditaan kuukauden sisällä muuttamisesta yksilöllinen aktivointisuunni-telma sekä hoiva- ja palvelusuunnitelma, joiden tekemiseen omaiset ja läheiset otetaan mu-kaan asiakkaan tahdon ja toiveiden mukaan. Ystävällinen ja kuunteleva kohtaaminen asiak-kaan, omaisten sekä läheisten kanssa on toimintamme lähtökohta, jonka tavoitteena on kaik-kien osapuolien luottamus ja tyytyväisyys toimintaan. Hoivakodissa ei ole vierailuaikoja, vaan omaisten ja läheisten on mahdollista vierailla jousta-vasti omien ja asiakkaan aikataulun puitteissa. Huhtihovin arkea rikastavat hoivakodissa arkisin työskentelevä hoivakoira ja samassa pihapiirissä toimivan päiväkodin lapset. Arvot ja toimintaperiaatteet

LUOTETTAVUUS: Olemme luotettava palveluntuottaja. Päivittäinen yhdessäolo, osallisuus, aktiivinen elämä ja lämmin kotoisa ilmapiiri luo turvallisuuden tunnetta. Henkilökuntamme on koulutettua ja ammattitaitoista. Tuottamamme palvelu on laadukasta ja turvallista – haluamme seistä sanojemme takana. YKSILÖLLISYYS: Jokaisella asiakkaalla on oma elämäntarina, joka on meille tärkeä. Toimin-nassa otetaan erityisesti huomioon jokaisen asukkaan arvokas, yksilöllinen ja oman näköinen elämä hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. AVOIMUUS: Toimintamme lähtökohtana on ystävällinen ja kuunteleva kohtaaminen asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Asiasta kuin asiasta voidaan keskustella avoimesti. Olemme myös ennakkoluulottomia uusien toimintatapojen ja teknologian suhteen. KOTIMAISUUS: Huhtihovi Oy on täysin kotimainen ja yrittäjävetoinen yritys. Huhtihovilla on avainlipputunnus.

3 RISKINHALLINTA (4.1.3) Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Uudet työntekijät perehdytetään fyysisten tilojen ja laitteiden käyttöön, sekä yrityksen toiminta-tapoihin kirjallisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että työyhteisössä on

4

avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskalta-vat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Tällaisiin epäkohtiin puutu-taan välittömästi ja ne korjataan.

Tärkeää on haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttami-nen. Riskinhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan tur-vallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Johdon vastuulla on esimerkiksi riit-tävän henkilökuntamitoituksen, osaamisen ja voimassa olevien lääkelupien varmistaminen. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laati-miseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Esimerkiksi lääkkeidenja-ossa on käytössä kasoistarkistus. mikäli työntekijä huomaa lääkepoikkeaman tehdään siitä lää-kepoikkeamailmoitus, joka toimitetaan hoivakodin johtajalle. Asiasta ilmoitetaan lääkehoidosta vastaavalle lääkärille ja tarvittaessa hoidosta vastaavalle lääkärille.

Henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suun-nitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Huhtihovin työsuojelupäällikkönä toimii Sari Huhtinen, työsuojeluvaltuutettuna Moona Rahtu ja – varavaltuutettuna Julia Laine.

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

- Perehdytyskansio Dropboxissa - Riskikartoitus tehdään vähintään kerran vuodessa henkilökunnan kesken työsuojeluvaltuutetun johdolla - Turvallisuuskävely tehdään vähintään kerran vuodessa työsuojeluvaltuutetun johdolla - Lääkehoitosuunnitelma -> ilmoitus lääkehoitopoikkeamista, lääkeluvat löytyvät lääkehuoneessa olevasta kansi-osta - Palo- ja pelastussuunnitelma -> toimintaohjeet esillä ilmoitustaululla - Poistumisturvallisuussuunnitelma esillä ilmoitustaululla - Selvitys vaara- ja uhkatilanteesta- lomake löytyy Dropboxissa - Tietosuoja -> Arkistonmuodostussuunnitelma - Itsemääräämisoikeussuunnitelma - Ohjeistus epäasiallisesta kohtelusta - Muistutusmenettelyohje - Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus - Ruokahuollon omavalvontasuunnitelma löytyy keittiöstä. Oiva raportti on julkisesti näkyvillä tuulikaapissa ja koti-sivuilla - Laitteiden käyttöohjeet toimistossa

Riskien tunnistaminen

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?

Henkilökunta voi tuoda havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit esille suoraan hoivakodin johtajalle kasvokkain tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi havainnon tehnyt kirjaa haittatapahtumien ja

5

läheltä piti- tilanteet siihen tarkoitetulle lomakkeelle (löytyy Dropboxista) ja toimittaa lomakkeen hoivayk-sikön johtajalle. Välitön tiedon välittäminen hoivayksikön johtajalle. Välitön korjaava toimenpide henkilöstön ja johdon kanssa. Jois-sakin tapauksissa lopullinen korjaava toimenpide voi viedä aikaa, mutta se tehdään mahdollisimman pikaisesti.

Riskien käsitteleminen

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteet kirjataan siihen tarkoitetulle lomakkeelle (havainnon tehnyt kirjaa lomak-keen). Vastuu saadusta tiedosta on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen joh-don käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoi-daan korvausten hakemisesta.

Kiireettömissä tapauksissa asia tuodaan keskusteluun hoivakodin viikkopalaveriin. Ohjeistusten ja omavalvontasuunnitelman päivitys välittömästi ja henkilöstölle tiedottaminen

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?

Selvitys vaara- ja uhkatilanteesta lomake täytetään välittömästi. Mikäli tilanne koskee asiakasta l omake skannataan asiakkaan tietoihin Domacare-ohjelmaan. Asia käsitellään vuorossa olevan henkilöstön ja johdon kanssa, sekä tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Haittatapahtumat ja läheltä piti- tilanteet käsitellään yksikön viikkopalaverissa. Käsittely kirjataan viikkopalaveripöytäkirjaan ja tämän jälkeen tie-dotetaan tarvittavia tahoja, sekä suoritetaan tarvittavat korjaustoimenpiteet. Tapahtuman vuoksi päivi-tetään toimintatapoja, joilla estetään tilanteen toistuminen. Yksikön tiedoista kerätään vuosittain raportti haittatapahtumista. Raporttia käytetään yksikön toiminnan kehittämiseksi ja laadun ja turvallisuuden pa-rantamiseksi. Vakavissa tapauksissa johdon ja henkilöstön koollekutsuminen mahdollisimman pian. Vä-litön korjaava toimenpide henkilöstön ja johdon kanssa. Joissakin tapauksissa lopullinen korjaava toi-menpide vie aikaa, mutta se tehdään mahdollisimman pikaisesti.

Korjaavat toimenpiteet

Ilmoitukset käsitellään viikkopalavereissa, jossa käydään mm. keskustelua siitä miten ko. tapahtuma

olisi voitu välttää. Tilanteeseen johtaneet syyt pyritään selvittämään ja tätä kautta toimintatapoja muuttamaan turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tullaan tekemään seurantakir-jaukset ja -ilmoitukset. Vakavissa tapauksissa johdon ja henkilöstön koollekutsuminen mahdollisimman pian. Välitön korjaava toimenpide henkilöstön ja johdon kanssa. Joissakin tapauksissa lopullinen korjaava toimenpide vie aikaa, mutta se tehdään mahdollisimman pikaisesti. Yksikön tiedoista kerätään vuosittain raportti haittatapahtumista. Raporttia käytetään yksikön toiminnan kehittä-miseksi ja laadun ja turvallisuuden parantamiseksi.

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?

Tapahtuneista epäkohdista, laatupoikkeamista, haittatapahtumista ja läheltä piti- tilanteista ei syyllistetä ketään. Asiat käsitellään asioina ja avoimesti keskustellen.

Muutoksista tiedottaminen

6

Muutoksista tiedotetaan mahdollisimman pian suullisesti yksikköpalaverissa ja tiedotus kirjallisesti Domacare-tie-tojärjestelmässä tai hoivakodin sähköpostiin. Yhteistyötahoihin ollaan yhteydessä joko suullisesti tai kirjallisesti. Tarvittaessa otetaan yhteyttä omaisiin ja keskustellaan asukkaiden kanssa.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

Hoivakodin johtaja Anne Arppe Toimitusjohtaja Sari Huhtinen Työntekijät

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Hoivakodin johtaja Anne Arppe p. 040-7028217 anne.arppe@huhtihovi.fi Hoivakoti Huhtihovi Paltankatu 27 20360 Turku

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

Kalenteriin laitetaan muistutus vuosittaisesta päivittämisestä. Mikäli henkilökunnasta joku huomaa oma-valvontasuunnitelman päivittämistarpeen ilmoittaa hän siitä hoivakodin johtajalle, joka huolehtii päivittä-misestä yksin tai yhdessä henkilökunnan kanssa, riippuen asiasta.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?

Hoivakodin omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yhteistilojen ilmoitustaululla. Työntekijät voivat myös tutustua omavalvontasuunnitelmaan sähköisesti Dropboxissa.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi

Ennen Huhtihoviin muuttoa asiakkaalle on tehty omassa kotikunnassa palveluntarpeen arviointi, jonka pohjalta hän on saanut tehostetun palveluasumisen päätöksen. Itsemaksaville asiakkaille tätä palve-luntarpeenarviota kotikunnassa ei ole tarvetta tehdä.

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palautta-minen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kat-taa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toi-mintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottu-vuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosi-aalisten kontaktien vähyys tai kipu.

7

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?

Keskustelu asiakkaan ja läheisten kanssa asiakkaan voinnista/terveydestä, toimintakyvystä ja asumi-sen/hoidon tavoitteista (palvelun tarpeesta). Palvelun tarpeen arvioinnin apuvälineenä käytetään seu-raavia mittareita: RAI, MMSE, MNA.

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?

Omaiset ja läheiset kutsutaan asiakkaan suostumuksella mukaan hoitopalaveriin (tupareihin), jossa hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään/päivitetään.

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntou-tusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämän-laadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asia-kirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun jär-jestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvon-nan keskeisiä sovittavia asioita. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kuukauden sisällä asiakkaan muuttamisesta hoivakotiin. Keskustelu asiakkaan ja läheisten kanssa asiakkaan voinnista/terveydestä, toimintakyvystä ja asumi-sen/hoidon tavoitteista (palvelun tarpeesta). Palvelun tarpeen arvioinnin apuvälineenä käytetään seu-raavia mittareita: RAI, MMSE, NMA, paino. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan arjessa ja keskustelujen, kirjausten ja mittareiden avulla. Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään puolivuosittain ja tarvittaessa.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?

Hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämisestä tiedotetaan viikkopalaverissa. Asiakastietojärjestelmä il-moittaa kun asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman sisältöön on tehty muutoksia, joten henkilökunta saa tiedon myös tätä kautta käydä lukemassa uusi tai päivitetty suunnitelma.

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää las-tensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitse-man hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaali-työntekijälle sekä lapsen huoltajille.

Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

-

8

4.2.2 Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hä-nen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtä-vänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan pal-velujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?

Jokaisella asukkaalla on oikeus määrätä omasta elämästään sekä päättää hoidostaan ja palveluistaan. Jokaisella on oikeus tehdä valintoja, saada tukea valintojen tekemiseen, ottaa riskejä ja erehtyä sekä oppia erehdyksistään. Toisin sanoen jokaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä ja toteuttaa niitä. Itse-määräämisoikeus tarkoittaa myös asiakkaan toivomusten ja mielipiteen kunnioittamista. Yhdessä asiakkaan kanssa pyritään löytämään mielekästä tekemistä, joka vahvistaa itsemääräämisoikeutta. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen edellyttää työntekijöiltä yksilökeskeistä työotetta ja suunnittelua. Erityisesti itsemääräämisoikeuden vahvistaminen edellyttää työntekijöiltä kunnioittavaa asennetta asiakkaita kohtaan. Yhtei-sistä toimintatavoista tulee kaikkien pitää kiinni.

Jokaisella asiakkaalla on hoivakodissa oma vuokra-asunto/ huone, joka antaa mahdollisuuden yksityi-syyteen. Asiakkaan toiveita hoidosta kuullaan ja kunnioitetaan esim. vuorokausirytmi. Kerran kuukaudessa asiakkaille järjestetään asukastoimikunnan kokous, jossa keskustellaan asiakkai-den kanssa heidän asumiseen tai hoitoon liittyvistä asioista ja toiveista.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoi-keutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja tur-vallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakkaan asiakastietoihin Domacare järjestelmään. Kun tiedetään etukäteen, että asiakkaan kanssa saattaa tulla tilanteita (esim. sängynlaidat, pyörätuolin vyö, G-tuoli), joissa rajoitustoimenpiteitä joudutaan käyttämään, on niistä mahdollisuuksien mukaan kes-kusteltava etukäteen asiakkaan itsensä ja hänen huoltajansa tai holhoojansa kanssa. Tavoitteena on, että asiakas osallistuisi aina itseään koskevaan hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon ja että hän kokee aidosti voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Täysi-ikäisen suostumuksella myös lähiomainen voi olla mukana laatimassa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Mikäli asiakkaan tahtoa ei voida selvittää, arvioidaan tilanne hänen etunsa kannalta. Asiakkaan itsemääräämiskyky on alentunut, jos asiakas, joka on sairaudesta, vammasta tai muusta vastaavasta syystä johtuen kykenemätön asianmu-kaisesti tuettunakaan tekemään sosiaali- tai terveydenhuoltoaan koskevia päätöksiä ja ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia. Asiakas saattaa tämän vuoksi vaarantaa turvallisuuttaan tai terveyttään tai vahingoittaa merkittävästi omaisuutta.

9

Rajoittamispäätöksen voi tehdä yksikössä toimiva ammattihenkilö lääkärin antamien asiakaskohtaisten ohjeiden mukaan. Päätös tulee liittää hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jota päivitetään ja arvioidaan sään-nöllisesti. Tällainen päätös tulee olla hoidolle tai palvelulle asetetun tavoitteen kannalta välttämättömiä, hyväksyttäviä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tilannekohtainen rajoittamispäätös ja muut yksityiskohtaiset tiedot kirjataan asiakastietoihin. Kirjaukset tehdään asianmukaisesti ja ymmärrettävästi. Kirjauksesta tulee ilmetä tapahtuman ajankohta, rajoitta-misen johtaneet syyt/peruste ja toimenpide. Terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamat terveyden-huollon toimenpiteet, kuten esimerkiksi lääkärin määräämä lääkkeellä tapahtuva rajoitustoimenpide (rauhoittava) tulee kirjata myös asiakkaan asiakirjoihin. Yksikkökohtainen seuranta rajoitustoimenpiteiden käytöstä auttaa henkilökuntaa arvioimaan rajoittami-seen johtavia syitä ja pohtimaan keinoja toimenpiteiden vähentämiseen. Ympärivuorokautisia palveluja tuottavien toimintayksiköiden arjen sujuminen vaatii, että yksiköissä on kirjattuna yhteiset toimintatavat ja säännöt (ohjeistus). Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta laaditaan yksikön omat ohjeet viimeis-tään toiminnan käynnistyttyä. Hoivakodissa ei ole vierailuaikoja. Puhelimen ja netin käyttöä ei rajoiteta. Hoivakodilla on ruokailuajat, mutta tarvittaessa niistä joustetaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Välipalaa on aina tarjolla pyydettä-essä.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toi-mintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Pal-velun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle.

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasial-lista kohtelua havaitaan?

Työntekijöiden kanssa käydään jo perehdytysvaiheessa läpi mitä tarkoittaa asiakkaiden asiallinen koh-telu ja miten se näkyy arjessa. Yksikköpalavereissa käydään säännöllisesti keskustelua mitä on asiak-kaan asiallinen kohtelu ja itsemääräämisoikeus.

Jokaisen henkilökunnan jäsenen tulee tässä asiassa ”suorittaa” omavalvontaa yksikössä ja tarvitta-essa puuttua siihen (työntekijän ilmoitusvelvollisuus), sekä raportoida johtajalle mahdollisista havain-noistaan. Johtaja puuttuu asiaan työnjohdollisin keinoin. Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?

Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne keskustellaan läpi asiak-kaan ja läheisten/omaisten kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu kirjataan Domacare-tietojärjestelmään asiakkaan tietoihin ja asiasta ilmoitetaan asianomaisille henkilöille. Tilanne käydään yhdessä läpi keskustelemalla mahdolli-simman pian tilanteen tultua ilmi. Palaverissa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Epäkohdat pyritään korjaa-maan mahdollisimman nopeasti. Vakavissa tapauksissa johdon ja henkilöstön koolle kutsuminen mahdollisimman pian. Välitön korjaava toimenpide henkilöstön ja johdon kanssa. Joissakin tapauksissa lopullinen korjaava toimenpide vie ai-kaa, mutta se tehdään mahdollisimman pikaisesti.

10

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

Palautteen kerääminen

Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakas-palautetta kerätään?

Asiakkaiden kanssa pidetään kerran kuukaudessa asukastoimikunnan kokous, jossa keskustellaan asumiseen ja palveluun liittyvistä asioista. Omaisille ja läheisille pidetään omaisten ilta kaksi kertaa vuodessa, jossa keskustellaan asumiseen ja palveluun liittyvistä asioista. Tämän lisäksi tilaisuuteen pyydetään asiantuntijavieras kertomaan ajan-kohtaisista asioista. Asiakaspalautetta otetaan vastaan suullisesti arjessa. Kaikki palaute kirjataan ylös palautelomakkeille ja käsitellään viikkopalavereissa. Tämän jälkeen ne talletetaan yhteenvedoksi Dropboxiin. Asiakkailla ja omaisilla/läheisillä on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta kirjallisesti joko sähköpostitse tai hoiva-kodin palaute laatikkoon. Mikäli palautteen antaja on pyytänyt palautteen pohjalta yhteydenottoa siihen, reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Hoivakoti tekee myös asiakaspalautekyselyn kerran vuodessa, joko paperisena tai sähköisenä.

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?

Palaute on toivottua ja palautteet käsitellään yhdessä viikoittain viikkopalavereissa, jossa henkilökunta yhdessä miettii palautteen pohjalta, miten toimintaa voidaan kehittää paremmaksi ja laatua parantaa. Palautteet kirjataan ylös viikkopalaverimuistioihin ja niiden koontii toimitetaan säännöllisesti (neljännes-vuosittain) myös asiakkaan kotikunnalle. Palautetta hyödynnetään siten, että jos korjausta tai parannusta vaativia asioita tulee palautteissa ilmi, pyrimme yhdessä henkilökunnan voimin tai tarvittaessa koko organisaation henkilöstön tiimityönä rat-kaisemaan, miten ja mitä voisimme tehdä toisin tai paremmin, jotta voisimme tarjota entistä parempaa palvelua asiakkaillemme. Palautteiden pohjalta saattaa syntyä uusia toimintamalleja. Suora palaute asukkailta tai omaisilta työntekijöille kirjataan asukkaan asiakirjaan (Domacare) ja palaute tiedotetaan hoivakodin johtajalle. Hoivakodin asukastoimikunnankokoukset voivat halutessaan laatia esityksiä toiminnan kehittämiseksi. Omaisilla on myös mahdollisuus ottaa yhteyttä suoraan hoivakodin johtajaan palauteasioissa. Asumispalveluita ostavien kuntien virkamiehet voivat myös saada asiakas-palautetta, joka tiedotetaan hoivakodin johtajalle. Asukas- ja omaistyytyväisyyskyselyn tulokset (nimettömänä) toimitetaan hoivakodin henkilökunnalle tie-doksi ja raportti käsitellään viikkopalaverissa. Asukkaalta tai omaisilta tullut suora palaute tiedotetaan hoivakodin johtajalle, joka käsittelee palautteen yhdessä asiaan liittyvän henkilöstön kanssa.

11

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palve-lujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvitta-essa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsitel-tävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä ketä tahansa, silloin kun on huoli siitä, että ikääntynyttä kohdellaan kaltoin, hän ei saa tarvitsemaansa palvelua tai on huoli hänen asemastaan tai arjessa selviytymisestä. Ammat-tilaisilla on velvollisuus tehdä vastaava ilmoitus. Käytännöt huoli-ilmoituksen osalta vaihtelevat eri kunnissa ja niistä käytetään eri kunnissa eri nimiä. Huolen ilmoittaminen on kirjattu vanhus- ja sosiaali-huoltolakiin. a) Muistutuksen vastaanottaja

Hoivakodin johtaja Anne Arppe Asukkaan kotikunnan sosiaalityöntekijä

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

TURKU: Puhelin (02) 262 6171 (ma-to 10-12), sosiaaliasiamies@turku.fi, Yliopistonkatu 30, 20100 Turku

RAISIO: Raisiossa sosiaaliasiamiespalvelut tuottaa Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso

Ab. Sosiaaliasiamiehenä toimii Kati Lammi, OTM. Asiakasyhteydenotot vain puhelimitse 050 559

0765 puhelinaikoina: ma klo 12-14 ja ti-to klo 9-11, pe ei puhelinaikaa. Ei yhteydenottoja tekstiviesti-

tai muita pikaviestejä käyttäen. Postiosoite on Oy Vasso Ab/sosiaaliasiamies, Läntinen Pitkäkatu 21-23

E, 4. krs., 20100 Turku.

KAUNIAINEN: Eija Bärlund-Toivonen puh. 050 411 7542 ke klo 8.00-10.00. Muina aikoina voit jättää viestin tai soittopyynnön. eija.barlund-toivonen@luukku.com Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa. Hän avustaa tarvittaessa sosi-aalihuollon palveluun ja kohteluun liittyvän muistutuksen ja muiden oikeusturvakeinojen käytössä. So-siaaliasiamies on puolueeton ja riippumaton. Hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaali-asiamies ei vastaa mm. Kelan, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai edunvalvon-nan palveluista. https://www.turku.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/palvelun-laatu-ja-saatavuus/sosiaaliasiamies https://www.raisio.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/potilaan-ja-asiakkaan-oikeudet/sosiaaliasiamies https://www.kauniainen.fi/sosiaali-_ja_terveyspalvelut/ajankohtaista_tietoa/asiakkaan_oikeudet

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista Valtakunnallinen kuluttajaneuvonta p. 029 505 3050 (arkisin 9–15), Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan.

12

Kuluttajaoikeusneuvojalta saa maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa.

avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa (vain kuluttajan aloit-

teesta)

antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista

https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/ d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?

Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimin-takyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Yksikkö muistuttaa ja tiedottaa asiakkaitaan säännöllisin väliajoin muistutusoikeudesta asukastoimi-kunnan kokouksissa sekä pyrkii järjestämään muistutuksen tekemisen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä kirjallisesti, vain erityisestä syystä suullisesti (Muistutusmenette-lyn ohje). Saadut muistutukset, kantelut tai muut valvontapäätökset käsitellään Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään yhdessä viikkopalavereissa, jossa henkilökunta yhdessä miettii, miten toimintaa voidaan kehittää paremmaksi ja laatua parantaa. Yhdessä mietitään miten ja mitä pitää muuttaa, jotta palvelu olisi parempaa ja vastaisi paremmin tarpeisiin.

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle

1 kk

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämi-nen

Ko. asioita pyritään edistämään jokapäiväisessä arjessa yhdessä tekemällä ja olemalla läsnä samalla vastaten hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteisiin. Hoivakodin viriketoiminnan lisäksi asukkailla saattaa olla omia harras-tuksia ja sosiaalisia kontakteja yksikön ulkopuolella. Hoivakodilla on tehtynä viikko-ohjelma, minkä lisäksi pyri-tään ulkoilemaan sään niin salliessa ja asukkaiden toiveita kunnioittaen. Arkisin hoivakodissa työskentelee hoi-vakoira. Teemme myös yhteistyötä eri vapaaehtoistahojen kanssa, kuten kirjaston lukulähetti, SPR:n ulkoiluttajat, kaveri-koirat. Hoivakodin arkea rikastavat myös samassa pihapiirissä toimivan päiväkodin lapset. Päiväkodin kanssa sovimme erilaisista yhteistyömuodoista esim. askartelutuokiot, lukuhetket, rentoutukset, yhteislaulut, nojatuolimatkat, dis-kot ja karaoke. Tällä hetkellä lapset vierailevat hoivakodilla kerran viikossa keskiviikkoisin.

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

-

13

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteet, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Kirjattuja tavoitteita seurataan sovitun mukai-sesti. Tavoitteiden seurannassa käytetään apuna RAI- mittaria, jolla kartoitetaan laaja-alaisesti asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja ympäristötekijöitä, saatua apua sekä avun- ja palveluiden tarvetta.

14

4.3.2 Ravitsemus

Asiakkaan ravitsemus suunnitellaan osana asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Asiakkailla on mahdollisuus syödä yhteisissä tiloissa ja heitä avustetaan ruokailussa tarvittaessa. Yk-sikössä syödään mahdollisimman kodinomaisesti, jolloin hoitajat pystyvät tarkastelemaan, että asiak-kaat syövät riittävästi ja riittävän usein. Näiden ruokailujen lisäksi asiakkailla on mahdollisuus välipaloi-hin. Ruokailutilanteissa tuetaan asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, omatoimista selviytymistä ja sosi-aalista kanssakäymistä. Ateriapalvelussa noudatamme Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemushoitosuositusta, sekä Ravitsemussuosituksia ikääntyneille- ohjetta (Edita 2010). Erityisruokavaliot huomioidaan ja niiden jär-jestämisessä huomioidaan mahdolliset sairauksien aiheuttamat vajaaravitsemusriskit. Viikoittainen ruokalista ja ruokailuajat ovat hoivakodin ilmoitustaululla julkisesti nähtävillä. Ruokahuollon prosessi löytyy auki kirjattuna ruokahuollon omavalvontasuunnitelmasta, josta myös löy-tyy Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeistus ravitsemushoidosta. Kuuntelemme myös asiakkai-den toivomuksia esim. pizzapäivistä tms.

Seurannan mittareina käytetään MNA: testiä sekä painon seurantaa. Tarvittaessa lisänä käytetään esim. nestelistaa. Tulokset ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet kirjataan asiakaan asiakirjaan Do-macare- ohjelmaan.

4.3.3 Hygieniakäytännöt

Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

Jokaisella hoitajalla on hygieniapassi suoritettuna. Hygieniakäytännöistä kuten esim. siivouksista on yh-dessä sovitut toimintaohjeet, joita noudatetaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan yksilöllisesti avun tarve hygieniakäytännöistä. Kaikista hoivakodin tilaamista ja käytössä olevista siivousaineista on käyttöturvallisuustiedotteet kansiossa. Pesuaineet säilytetään lukkojen takana.

Siivous on ulkoistettu SOL Palvelut Oy:lle, jolla on oma kirjallinen siivoussuunnitelma. SOL huolehtii myös vuosittaisesta suursiivouksesta, johon sisältyy myös ikkunoiden pesu. Hoivakodin henkilöstö kui-tenkin huolehtii asiakkaan huoneen ja WC:n päivittäisestä yleissiisteydestä. Hoivakoti huolehtii asiakkaiden liinavaatehuollosta ja tavanomaisesta vaatehuollosta. Hoivakodilla on olemassa kirjallinen jätehuoltosuunnitelma. Hoivakodilla on olemassa käsihygieniaohjeistus henkilökunnalle ja hoivakodissa vieraileville. Tarvitta-essa voimme olla yhteydessä VSSHP:n hygieniahoitajaan, jolta saa ohjeistuksia. Hoivakodin hoitajista valitaan myös oma hygieniahoitaja, joka osallistuu tarvittaviin koulutuksiin ja tiedottaa sekä ohjeistaa muuta henkilökuntaa.

Hygieniaan liittyviä ohjeita ja ohjeistuksia löytyy hoivakodin Dropboxista. VSSHP:n hygieniahoitaja te-kee tarvittavia tarkastuksia hoivakodissa ja tarvittaessa ohjaa ja ohjeistaa hygieniakäytännöissä.

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

15

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Henkilökunnalle ja opiskelijoille kerrotaan jo perehdytys vaiheessa mistä ohjeet löytyvät ja niihin pala-taan säännöllisesti viikko- ja henkilöstöpalavereissa sekä kehittämispäivissä.

b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

Hoivakodin lääkärinä toimii Juha Grönroos. Hän käy hoivakodilla, joka toinen viikko ja on muuten tavoi-tettavissa kiireettömissä asioissa puhelimitse. Yksikölle on laadittu ohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaan-hoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. Ohjeet löytyvät hoivakodin Dropboxista. Asiakkaan vointia ja voinnin muutoksia arvioidaan päivittäisissä hoitotilanteissa. hoivakodin lääkäri ar-vioi asiakkaan terveydentilaa säännöllisesti ja tarkistaa lääkityksen vähintään puolivuosittain. Päivystys-tapauksissa lääkärin apu järjestetään viiveettömästi, joko hoivakodin lääkärin tai julkisen terveyden- ja sairaanhoidon päivystyksen kautta. Hoivakodin sairaanhoitaja valmistelee asiat lääkärikäyntiä varten ja on läsnä suunnitelluilla yksikössä tapahtuvilla lääkärikäynneillä sekä varmistaa, että annetut hoito-oh-jeet toteutuvat. Asiakkaat ovat oikeutettuja perusterveydenhuollon tavanomaisiin palveluihin. Hoivakodin sairaanhoitaja suorittaa tarvittavia hoitotoimenpiteitä, terveydentilan arviointia, seurantaa ja näiden vaatimia toimenpiteitä. Sairaanhoitaja työskentelee pääsääntöisesti arkisin klo 7-15. Muina ai-koina käytetään julkisen terveyden- ja sairaanhoidon päivystyspalveluja. lähihoitajatasoinen asiantun-temus on käytettävissä ympärivuorokautisesti. Sairaanhoitaja vastaa perusterveydenhuoltotasoisten la-boratorionäytteiden ottamisesta ja niiden analysoitavaksi kuljettamisen järjestämisestä.

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

Yksikön johtaja, sekä vastaava sairaanhoitaja

16

4.3.5 Lääkehoito

Lääkehoidosta vastaavana lääkärinä toimii Esti Laaksonen. Laaksonen hyväksyy hoivakodin lääkehoi-tosuunnitelman ja hyväksyy lääkehoitoon osallistuvien lääkeluvat. Hoivakodin lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja vähintään kerran vuodessa päivitettä-vään lääkehoitosuunnitelmaan, joka pohjautuu STM:n Turvallinen lääkehoito – oppaaseen. Oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vä-himmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet kos-kevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.

Asiakkaiden lääkkeet säilytetään hoivakodin lukollisessa lääkehuoneessa. Jokaisen asiakkaan lääkkeet säilytetään erikseen omissa koreissaan. Lääkehuoneessa on nauhoittava/tallentava kameravalvonta. Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen apteekkisopimus lääkkeiden toimittamisesta ja laskut-tamisesta. Hoivakodissa jaetaan asukkaiden lääkkeet kerran viikossa dosetteihin ja kaikilla lääkehoidon toteutukseen osallistuvilla työntekijöillä on asianmukaiset voimassaolevat lääkeluvat. Yksikön sairaan-hoitajalla on myös oikeus rokotteen valmiiksi saattamiseen ja antamiseen (esim. influenssarokotus). PKV- lääkkeitä ja huumausaineiksi luokiteltavia lääkkeitä säilytetään ja käsitellään Turvallinen lääke-hoito-oppaan mukaisesti. Mikäli esim. saattohoitovaiheessa olevan asiakkaan kivunhoito edellyttää ni-mikesuojatun ammattihenkilön (esim. lähihoitaja) osallistumista PVK- lääkkeiden tai huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden antamiseen, hän saa siihen lisäkoulutusta.

Kaikilta lääkehoitoon osallistuvilta hoitajilta vaaditaan LOVe LOP, PKV, GER osiot suoritettuina ja tämän lisäksi sairaanhoitajalta vaatimuksena on ROK-osio.

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

Lääkehoitosuunnitelmaa päivitetään hoivakodin lääkehoidon toimintatapojen muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa.

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

Hoivakodin vastaava sairaanhoitaja

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunan-tajien kanssa toteutetaan?

Olemme erittäin tiiviissä yhteistyössä kotikuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa asiakkaan asioista. Lisäksi teemme aktiivisesti yhteistyötä omaisten ja omalääkäreiden kanssa sekä tarvittaessa muiden hoitoon osallistu-vien kanssa esim. asiakkaan omat toiminta- ja/tai fysioterapeutit. Pääosin yhteistyö tapahtuu palavereissa tai puhelinkeskusteluissa, jotka kirjataan Domacare-tietojärjestelmään asiakkaan asiakirjoihin. Yksityinen parturi ja jalkahoitaja käyvät säännöllisesti hoivakodissa asiakkaita varten ja tarvittaessa yksityinen fysioterapeutti. Nämä palvelut asiakkaan tulee maksaa itse.

17

Alihankintana tuotetut palvelut

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaati-muksia?

Asiakas- henkilöstötyytyväisyyskyselyistä tai muuten saatu palaute alihankkijoiden palveluista, joiden pohjalta pidetään säännöllisesti palavereja heidän tuottamistaan palveluista.

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tule-via velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyt-tää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunni-telman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakastur-vallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakastur-vallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

9.9.2019 aloittaneet työntekijät ovat saaneet palo-ja pelastuskoulutuksen. Ensiapukoulutus järjestetään vuoden 2020 alussa. Palo- ja pelastussuunnitelmat ja poistumisturvallisuussuunnitelmat ovat ajantasaiset. Näiden lisäksi hoivakodissa suoritetaan vähintään kerran vuodessa turvallisuuskävely, jossa pyritään havaitsemaan epäkohtia, jotka vaikuttavat myös asukkaiden turvallisuuteen. Lisäksi henkilökunta täyttää vuosittain riskikartoituksen. Pelastuslaitos on suorittanut palotarkastuksen ja heiltä pystymme aina kysymään mieltä painavista asioista. Sammutuskaluston kunto tarkastetaan säännöllisesti huoltoliikkeen toimesta. Poistumisteiden ja niiden merkintö-jen toimivuudesta vastaa hoivakodin henkilökunta ja huollosta huoltoliike. Yksikön ulko-ovet ovat lukittuina niin, että siitä ei pääse kulkemaan ilman avainta. Tulipalotilanteessa lukitukset ovissa aukeavat automaattisesti. Sammutuskaluston kunto tarkastetaan säännöllisesti, hälytyslaitteiden huollosta vastaa L&T:n huoltomies. Pois-tumisteiden ja niiden merkintöjen toimivuudesta huolehtii L&T:n huoltomies.

18

4.4.1 Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö sekä luvassa määri-telty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti hen-kilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, hen-kilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/va-rahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne yksikön asukaspaikkojen ollessa täynnä?

1 Hoivakodin johtaja (Sh, Th, Lh, YEAT) 1 Vastaava sairaanhoitaja (Sh) 9 Lähihoitajaa 2 Hoiva-avustajaa 1 Laitosapulainen

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?

Poissaoleva työntekijän osuus korvataan sijaisilla. Huhtihovi sitoutuu turvaamaan henkilöstön saata-vuuden silloin, kun vakituinen henkilöstö on pois työstä. Jokaisessa työvuorossa tulee kuitenkin olla sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittaneita lääkeluvallisia työntekijöitä.

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Riittävyys varmistetaan rekrytoinnein. Sairaslomailmoituksen tullessa siihen haetaan sijaista. Sijaisten hankinnan hoitaa arkisin hoivakodin johtaja ollessaan paikalla. Muina aikoina sijaisten hankinnan hoi-taa muu vuorossa oleva hoitaja.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?

Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työn-tekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luo-tettavuus.

Vakituiselta henkilöstön vaatimukset ovat soveltuva tutkinto, voimassa oleva lääkelupa, hygieniapassi sekä tartuntatautilain mukaiset voimassa olevat rokotukset.

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

19

Hoivakodin johtaja tarkastaa Valviran ylläpitämästä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä hakijoiden voimassa olevan ammattioikeuden (JulkiTerhikki/JulkiSuosikki). Tämän lisäksi hakijat haastatellaan, kuullaan suosittelijat ja tarkistetaan tutkinto- ja työtodistukset.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen kirjallisen perehdytyssuunnitelman avulla. Sama kos-kee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita.

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttami-seen.

Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä pidetään huolta kirjallisen perehdytyssuunni-telman avulla. Perehdytyssuunnitelma tulee olla läpikäyty koeajan puitteissa ja opiskelijan kanssa har-joittelujakson kahden ensimmäisen viikon aikana, kuitenkin niin, että kriittiset asiat on perehdytetty kuukauden sisällä aloituksesta. Jokaiselle valitaan myös oma vertaisperehdyttäjä tai opiskelijaohjaaja. Perehdytyksen apuna käytetään kirjallisia ohjeistuksia, jotka on tallennettu yksikön Dropbox-kansioon. Hoivakodin omavalvontasuunnitelma on osa perehdytysmateriaalia.

c) Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?

Jokaiseksi toimintavuodeksi laaditaan koulutussuunnitelma. Koulutustarpeita kysytään henkilökunnalta edeltävissä kehityskeskusteluissa, sekä mietitään sen hetken yleisesti yhteiskunnassa esillä olevia ai-heita, jotka liittyvät vanhusten tehostettuun palveluasumiseen. Koulutuksiin hakeudutaan esimiehen luvalla. Koulutukset voivat olla yrityksen sisäistä koulutusta tai ulkopuolisen tahon järjestämää koulu-tusta.

4.4.2 Toimitilat

Tilojen käytön periaatteet

Hoivakoti Huhtihovi on 24 – paikkainen vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tilat ovat juuri valmistuneet ja viranomaisvaatimukset on huomioitu määräysten mukaisesti tilojen käyttöä ym. ajatel-len. Hoivakodissa pääsisäänkäynnin yhteydessä on laaja terassi, jossa asiakkaat voivat ulkoilla sekä var-jossa, että auringossa. Samassa pihassa oleva päiväkoti elävöittää asiakkaiden elämää ja fyysisen asettelun (rakennusten) vuoksi lasten ja vanhusten yhteiset hetket ovat mahdollisia. Tuulikaapissa on mahdollisuus pestä ulkona käytettäviä apuvälineitä ja ne voidaan siihen tarvittaessa jättää kuivumaan. Hoitajien toimisto sijaitsee keskeisellä paikalla, josta on näköyhteys ruokailu- ja oleskelutilaan. Tämän tilan yhteydessä on lukittava lääkehuone (jääkaapilla varustettuna). Johtajalla on oma pieni toimisto. Keittiö on keskeisellä paikalla; ajatuksella, että asiakkaat voivat itse hakea ruokansa, mikäli itsenäi-sesti, tuetusti tai ohjatusti kykenevät. Keittiössä on hyvät mahdollisuudet tuottaa kauden teeman mu-kaisia tuotteita esim. leipomuksia. Väestönsuoja toimii henkilökunnan sosiaali- ja wc – tilana sekä asukkaiden vaatehuoltotilana. Naisille ja miehille on omat pukeutumistilansa. Asukkaiden sauna- ja peseytymistiloissa on mahdollistettu es-teetön pääsy saunan lämpöön. Talon keskellä sijaitsee siivoushuoltotila, joka toimii myös varastona. Tekninen tila on erillinen osa hoivakodista, jonne kuljetaan talon keittiön kautta tai vaihtoehtoisesti ul-koa. Henkilökunnan käyttökoulutuksessa huomioidaan asiat, joita pitää tehdä esim. vesivahinkotilan-teissa.

20

Yhteistilat on tehty viihtyisäksi, kodikkaiksi sekä kalustukseltaan esteettömäksi. Niistä pyritään teke-mään kodin sydän, jonne asiakkaat mielellään tulevat viettämään aikaa. Asukashuoneet ovat varustettu invavarusteisella wc- / kylpyhuoneella. Huoneessa sijaitsee kaapistot vaatteiden ym. säilytystä varten sekä hoivasängyt yöpöytineen sekä paloturvalliset verhot. Asukas voi tuoda halutessaan omia huonekaluja, muistoesineitä jne. Hoivakodilla ei ole vierailuaikoja, mutta myöhäisillan ja yöaikaa pyritään rauhoittamaan. Omaisilla on mahdollisuus tarvittaessa yöpyä asiakkaan omassa huoneessa. Asiakkaan henkilökohtaisia tiloja ei käytetä muuhun tarkoitukseen, mikäli asiakas on pitkään poissa.

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?

Siivous on ulkoistettu SOL Palvelut Oy:lle, erillisen siivoussuunnitelman mukaan. Tämän lisäksi henki-lökunta huolehtii tilojen yleissiisteydestä. Laitoshuoltaja huolehtii hoivakodin pyykkihuollosta.

4.4.3 Teknologiset ratkaisut

Asiakkaiden käytössä on Everon Lyra hoitajakutsujärjestelmä, jonka toiminnasta vastaa Everon Oy. Yökölle on mahdollisuus hankkia turvaksi henkilöturvapainike, josta hälytys menee vartiointiliikkee-seen. Henkilöturvapainikkeen toiminnasta vastaa Everon Oy Lääkkeenjakohuone on varustettu tallentavalla kameravalvonnalla. Tallenteet ovat tarvittaessa tarkis-tettavissa hoivakodin johtajan toimistossa sijaitsevalta keskusyksiköltä. Toiminnasta vastaa Everon Oy.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmis-tetaan?

Laitteet testataan hoitajien toimesta kerran kuukaudessa ja testauksesta pidetään kirjaa.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaa Everon oy ja hoivakodin henkilökunta

21

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvik-keista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tark-kailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtä-vistä ilmoituksista. Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §).

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huol-lon asianmukainen toteutuminen?

Palveluasumisessa asuvat vanhukset rinnastetaan kotona asuviin, ja he saavat Turun kaupungin hy-vinvointitoimialan/ kotikuntansa tai VSSHP:n alueellisesta apuvälinelainaamosta apuvälineitä yksilölli-sen tarveharkinnan perusteella samoin perustein kuin kotona asuvat. Henkilökunta vastaa siitä, että asiakas saa hoitosuunnitelman mukaisesti pitkäaikaisen sairauden hoi-toon tarvittavat hoitotarvikkeet maksutta kotikunnan hoitotarvikejakeluna samoin perustein kuin kun-nassa kotona asuvat henkilöt sekä kuntien omissa tehostetussa palveluasumisen yksiköiden asiak-kaat (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 § 24). Hoitohenkilökunta arvioi arjessa apuväline- ja hoitotarviketarvetta ja huolehtii, että tarvittavat apuväli-neet ja hoitotarvikkeet tulee haettua. Asiakkaan tarvitsemat apuvälineet ovat joko asiakkaan omia tai lainattu varta vasten hänelle oman kunnan apuvälinelainaamosta. Taho, josta apuvälineet on hankittu, on antanut käyttöön ohjauksen ja tarvittaessa huolto myös järjestyy tältä taholta. Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

Hoivakodin johtaja tekee vaaratilanneilmoituksen joko puhelimitse tai sähköpostilla taholle, josta laite tai tarvike on hankittu tai lainattu.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Moona Rahtu, lähihoitaja

22

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tie-tojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tie-toja paleluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovu-tetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tie-dot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaa-lihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan ase-masta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoi-toa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.

Huhtihovi on laatinut Henkilötietolain (523/1999)10 § ja 24 § ja Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3 § 12-13 §, 20.2 ja 21.1 § mukaisen rekis-teriselosteen ja asiakkaan tiedottamis- asiakirjan. Hoivakodilla on velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, havaitessaan järjestelmässä olen-naisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Ilmoitukset hoitaa hoivakodin johtaja.

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydet-tyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

Asia varmistetaan perehdytyksellä ja sisäisellä koulutuksella. Kirjaamisesta ja sen käytäntötavoista käydään yhteistä keskustelua. Domacare-tietojärjestelmässä ei ole kuin omien asiakkaidemme tietoja. Tietojärjestelmään pääsee käsiksi vain työpaikan koneelta. Jokainen työntekijä sitoutuu salassapitovelvollisuuteen työsopimusta allekirjoittaessaan, myös työsuh-teen päätyttyä. Pääsy asiakkaiden tietoihin on vain hoitohenkilökunnalla.

b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?

Asia otetaan huomioon vuosittaisessa koulutussuunnitelmassa, tarve kartoitetaan kehityskeskuste-luissa. Asia varmistetaan perehdytyksellä ja sisäisellä koulutuksella.

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?

Hoivakodin rekisteriseloste/tietosuojaseloste on julkisesti nähtävillä yleisten tilojen ilmoitustaululla ja kotisivuilla.

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Juho Heinonen p. 050 322 2787 juho.heinonen@huhtihovi.fi

23

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Ensiapukoulutus vuoden 2020 alkupuolella Työsuojeluhenkilöiden koulutus Turussa 5.-7.5.2020

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja. Paikka ja päiväys

11.11.2019

Allekirjoitus Anne Arppe

24

11 LÄHTEET LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUK-SIA: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.

http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf

STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence=1

STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus

https://www.thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-

5606b41536a7

STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1

STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus

https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf

Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto-organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf

Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:

Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030

Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:

Valviran määräys 4/2010: https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-teh-

tava-ammattimaisen-kayttajan-vaaratilanneilmoitus

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn

Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuo-javaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/ Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/So-siaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Lastensuojelun_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/e8b14a48-fc78-4ac4-b9ca-4dd6a85a789b Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Toimeentulotuen_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/d4fbb1b8-7540-425c-8b71-960a9dc2f005

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tuli voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuu-det ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytän-nössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ohjaavat tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.