Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksen

markkinoinnissa

Antti Heino

Opinnäytetyö

Toukokuu 2010

Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma

Tekniikan ja liikenteen ala

OPINNÄYTETYÖN

KUVAILULEHTI

Tekijä(t)

HEINO, Antti

Julkaisun laji

Opinnäytetyö

Päivämäärä

26.05.2010

Sivumäärä

43

Julkaisun kieli

Suomi

Luottamuksellisuus

( ) saakka

Verkkojulkaisulupa

myönnetty

( X )

Työn nimi

OPINNÄYTETYÖN NIMI

Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa

Koulutusohjelma

Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma

Työn ohjaaja(t)

HAUTANEN, Juha

Toimeksiantaja(t)

Gymstick International Oy

Tiivistelmä

Sosiaalisen median hyödyntäminen Gymstick International Oy:n markkinoinnissa.

Internet on kokenut viime vuosina huomattavia muutoksia muokkauduttuaan uusien

teknologioiden myötä yksisuuntaiseen tiedon julkaisuun keskittyneestä mediasta tiedon avoimuutta

ja keskustelua suosivaksi sosiaaliseksi mediaksi. Sosiaalisen median aikakautena ihmiset

muodostavat verkostoja ja yhteisöjä Internetistä, keskustelevat ajankohtaisista asioista, yrityksistä,

niiden tuotteista tai palveluista ja näin ollen toimivat vahvoina mielipidevaikuttajina toisilleen.

Yritysten tulisi olla siellä missä sen potentiaalinen asiakaskin on, mutta toistaiseksi suomalaiset

yritykset tulevat sosiaalisen median käytössä vuoden jäljessä verrattaessa käyttömääriä

lähinaapureidensa Ruotsin ja Norjan vastaaviin yrityksiin. Osa suomalaisyrityksistä on jo mukana

esimerkiksi Facebookissa, osaamatta kuitenkaan hyödyntää sitä markkinoinnissaan.

Opinnäytetyössä perehdytään sosiaaliseen mediaan ilmiönä, joihinkin tällä hetkellä Suomessa

suosittuihin sosiaalista mediaa hyödyntäviin palveluihin sekä tapoihin, joilla liikuntavälineitä

tuottava Gymstick International Oy voi hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Saatavilla

olleesta tiedosta poimittiin toimeksiantajayritystä ajatellen olennaisin ja tieto koottiin ”yksiin

kansiin” perehdytysopasta muistuttavaan muotoon. Käytännön toimenpiteenä luotiin yritykselle

oma sivu Facebook-verkostoitumispalvelussa, joka kuukausi julkaisunsa jälkeen yhdisti sen jo

reiluun 120 yrityksestä ja sen tuotteista kiinnostuneeseen Facebook-käyttäjään. Tulevaisuudessa

yritys voi hyödyntää Facebookia ja muita sosiaalista mediaa hyödyntäviä palveluita

markkinoidessaan uusia tuotteitaan, tapahtumiaan, koulutustilaisuuksia sekä järjestäessään

esimerkiksi ideakilpailuja uusia tuoteideoita löytääkseen.

Avainsanat (asiasanat)

Media, Facebook, uusmedia, verkkoyhteisöt, Web 2.0, yhteisöllinen media.

Muut tiedot

DESCRIPTION

Author(s)

HEINO, Antti

Type of publication

Bachelor´s Thesis

Date

26052010

Pages

43

Language

Finnish

Confidential

( ) Until

Permission for web

publication

( X )

Title

Use of the social media when marketing a company

Degree Programme

Wellness Technology

Tutor(s)

HAUTANEN, Juha

Assigned by

Gymstick International Oy

Abstract

The Internet has experienced significant changes in recent years. New technologies have come and

changed the Internet from the parallel information publication focused media into the social media

favoring information transparency and dialogue. In the era of the social media people are creating

networks and communities on the Internet to discuss topical issues, the companies, their products

or services, and thus make people act as strong multipliers for each other. Companies should be

where their potential customers are but so far companies in Finland are using social media one year

behind when comparing the rates of companies in its close neighbors, Sweden and Norway. Some

Finnish companies are already involved in Facebook, for example, but without being able to take

advantage of it in their marketing.

The thesis focuses on the social media phenomenon, some currently popular social media services

in Finland and the ways in which Gymstick International, a company making physical instruments,

can take advantage of the social media in marketing. The most relevant and available data were

extracted and data were collected "into one folder" into the shape of an orientation program. As a

practical measure, a Facebook page was created for the company on the Facebook social

networking website. A month after its release it has already connected the company to more than

120 Facebook users who are interested in the company and their products. In the future the

company can take advantage of Facebook and other social media services, exploiting them when

marketing their new products, events, organized educational events and idea contests to find new

product ideas.

Keywords

Media, Facebook, new media, online communities, Web 2.0, collaborative media.

Miscellaneous

1

SISÄLTÖ

1 JOHDATUS OPINNÄYTETYÖHÖN ..................................................................................................... 3

1.1 Opinnäytetyön tausta ........................................................................................... 3

1.2 Opinnäytetyön tavoitteet ja aiheen rajaus .......................................................... 3

1.3 Gymstick International Oy .................................................................................... 4

2 INTERNET JA SOSIAALINEN MEDIA .................................................................................................. 5

2.1 Internetin asukit ja turistit .................................................................................... 5

2.2 Web 2.0 ................................................................................................................. 6

2.3 Sosiaalisen median määritteleminen ................................................................... 7

2.4 Yhteisöpalveluiden yleisimmät muodot ............................................................... 9

2.4.1 Keskustelufoorumit ........................................................................................ 9

2.4.2 Verkostoitumispalvelut ................................................................................ 11

2.4.3 Blogit ............................................................................................................ 11

2.4.4 Wikit ............................................................................................................. 12

2.4.5 Kuva- ja videojakopalvelut ........................................................................... 12

3 VERKOSTOITUMINEN .....................................................................................................................13

3.1 Kollektiivinen älykkyys ........................................................................................ 13

3.2 Verkkovalta ......................................................................................................... 14

3.3 Lego ..................................................................................................................... 15

3.4 Comcast .............................................................................................................. 15

3.5 Mayors Ry ........................................................................................................... 15

4 SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN YRITYSTEN MARKKINOINNISSA ....................................16

4.1 Nykyinen tila ....................................................................................................... 16

4.2 Kaksisuuntainen markkinointi – Collaboration .................................................. 17

4.3 Kokoomamedia ................................................................................................... 18

4.4 Markkinointiin osallistamisen muodot ............................................................... 19

4.4.1 Tiedonhankinta ja keskustelun seuranta ..................................................... 19

4.4.2 Omien mainosten jakaminen Internetiin ..................................................... 19

4.4.3 Viraalimarkkinointi ....................................................................................... 20

4.4.4 Crowdsourcing – innovaatio ja tuotekehitys ............................................... 21

5 FACEBOOK .....................................................................................................................................21

5.1 Facebook pähkinänkuoressa .............................................................................. 21

5.2 Facebook-kaverit ................................................................................................ 23

5.3 Käytön alkeet ...................................................................................................... 23

5.4 Yrityskäyttö ......................................................................................................... 24

6 FACEBOOK TOIMEKSIANTAJAN KÄYTTÖÖN ...................................................................................25

2

6.1 Ryhmä vai faniyhteisö? ....................................................................................... 25

6.2 Tavoitteet ja sisällöntuoton suuntaviivat ........................................................... 26

6.3 Fanisivun luonti ja lisätty materiaali ................................................................... 28

6.3.1 Fanisivun luonti ............................................................................................ 28

6.3.2 Sivun nimi ja yritysinfo ................................................................................. 29

6.3.2 Kuvat ja videot ............................................................................................. 29

6.3.3 Jälleenmyyjät ............................................................................................... 31

6.4 Yhteisön ensimmäiset jäsenet ............................................................................ 32

6.5 Yhteisön julkaiseminen ja mainostaminen ......................................................... 33

6.6 Fanimäärän seuranta .......................................................................................... 34

7 TULOKSET ......................................................................................................................................35

7.1 Facebook-sivun fanimäärä .................................................................................. 36

7.2 Kustannukset ...................................................................................................... 37

8 POHDINTA......................................................................................................................................38

LÄHTEET ............................................................................................................................................42

3

1 JOHDATUS OPINNÄYTETYÖHÖN

1.1 Opinnäytetyön tausta

Gymstick International Oy toimii kansainvälisellä markkina-alueella ja sen myynti-

tuotteiden sekä liikuntakonseptien käyttäjiä on jo yli 30 maassa. Yrityksen nykyisen

toimintamallin mukaan tuotteiden varsinainen kuluttajamarkkinointi jäi Suomessa

pääosin tuotteiden jälleenmyyjien hoidettavaksi. Valtakunnallisella tasolla tuotteiden

näkyvin kuluttajamarkkinointina rakentui lähinnä suurten jälleenmyyjinä toimivien

kauppaketjujen paperimainoksien ja sähköisten mainosten ympärille. Niin jälleen-

myyjät Suomessa kuin yritys itsekään eivät olleet vielä hyödyntäneet Internet-

ympäristön uusia muotoja markkinoinnissaan lukuun ottamatta yrityksen Youtube-

verkkoyhteisössä jakamia videoita. Internet-käyttäjien tuottaman sisältöä yritykselle

ilmaisena mainoksena ei ollut vielä hyödynnetty tämän opinnäytetyön tekovaihees-

sa. Opinnäytetyössä tuli perehtyä sosiaalisen median eri hyödyntämismahdollisuuk-

siin yrityksen markkinoinnissa ja ottaa sen tuomat keinot käyttöön sekä kilpailueduk-

si toimeksiantajayritykselle. Käytännön sovelluksena luotiin yritykselle myöhemmäs-

sä vaiheessa markkinointikanava Facebook-yhteisöverkostossa.

1.2 Opinnäytetyön tavoitteet ja aiheen rajaus

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen oleellisin nykytieto sosiaalisen median

ominaisuuksista, mahdollisuuksista ja sen maailmanlaatuisen suosion takana piilevis-

tä syistä. Tietopohja pyrittiin kokoamaan yhdeksi selkeäksi paketiksi käyttäen moni-

puolisesti yhteen eri tietolähteitä. Hankittua tietopohjaa käytäntöön soveltaen tuli

käynnistää toimeksiantajalle yhteys asiakasrajapintaan Facebook-ympäristössä ja

seurataan yhteisön jäsenmääräistä kasvunopeutta sen alkuvaiheessa työn onnistumi-

4

sen myöhempää tarkastelua varten. Raportti pyrittiin laatimaan niin selkokielisesti,

ettei sen ymmärtämiseen vaadita erityistä tietoteknistä osaamista eikä myöskään

pitkäaikaista käyttökokemusta verkkoyhteisöissä toimimisesta. Aihe sinällään kosket-

taa läheisesti muitakin kuin tekniikanalan ammattilaisia. Opinnäytetyössä perehdyt-

tiin sosiaalisen median ajankohtaisimpiin ja käytetyimpiin ilmiöihin raportin tekovai-

heessa keväällä 2010. Raportin teoriaosuudessa tutustutaan pintapuolisesti sosiaali-

sen median eri muotoihin muutamien yleisimpien palveluiden kautta ja hieman sy-

vällisemmin Facebook-verkostoitumispalveluun, jota työn käytännön osuudessa käy-

tettiin hyväksi. Raportoinnin yhteydessä esitettävien teknisten termien määrä pyrit-

tiin pitämään minimaalisena eikä palveluiden taustalla toimiviin teknologioihin pa-

neuduttu.

1.3 Gymstick International Oy

Gymstick International Oy on lahtelainen kotikuntoiluvälineitä ja ryhmäliikuntakon-

septeja tuottava hyvinvointi- ja liikunta-alan yritys. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös

yrityksen omalla nimellään ulkomailta maahantuomat harjoitteluvälineet sekä yrityk-

sen innovaatio ja päätuote Gymstick (ks. Kuvio 1.) Yrityksen toiminta alkoi vuonna

2003 nimellä Viremestarit Oy ja painottui aluksi tuottamaan hyvinvointipalveluita

yrityksille.

Yrityksen toimitusjohtajan Risto Kasurisen jo vuonna 1997 kehittämä ja patentoima,

lasikuituinen jumppakeppi molempiin päihin kiinnitettyine vastuskuminauhoineen sai

kiitosta monipuolisena kuntoiluvälineenä Kasurisen ohjaamilla liikuntatunneilla ja

jalostui pikkuhiljaa keksinnöstä liikeideaksi. Kasurinen valmisti kuntoiluvälineitä en-

siksi käsin omassa autotallissaan, ja sen saaman laajemman kiinnostuksen sekä me-

nekin myötä syntyi vuonna 2004 sopimus valmistuksen siirtämisestä alihankkijalle.

Väline nimettiin Gymstickiksi ja sen sarjatuotanto sekä ryhmäliikuntakonseptien kehi-

tystyö aloitettiin. Vuonna 2004 Viremestarit Oy:lle myönnettiin Päijät-Hämeen INNO

SUOMI-Palkinto Gymstick kuntoiluvälineen johdosta. Kuntoiluväline Gymstick palkit-

5

tiin myös vuoden 2005 ISPO-messuilla uutuustuotteiden kategoriassa 158 muun uu-

tuustuotteen joukosta parhaana kuntoiluvälineenä. (Gymstick 2010). Nykyisin yritys

työllistää n. 10 henkilöä Lahdessa ja epäsuorasti liikuntakonseptiensa kautta satoja

ihmisiä maailmalla.

KUVIO 1. Gymstick (Kuvapankki)

2 INTERNET JA SOSIAALINEN MEDIA

2.1 Internetin asukit ja turistit

Nykyisin Internet-käyttäjät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: asukkeihin ja

turisteihin. Turistit vierailevat netissä maksaakseen erääntyvät laskut, lukeakseen

paikallislehden viimeisimmät uutiset tai tehdäkseen satunnaisia ostoksia tutuksi

muodostuneessa verkkokaupassa. Asukeille Internet puolestaan on tärkeä osa joka-

päiväistä elämää. Internetiä hyödynnetään tehokkaasti tiedonhakuun, yhteydenpi-

toon tai esimerkiksi etsittäessä muiden kokemuksista tukea omalle ostopäätökselle

imurin hankintaan tai matkakohteen valinnalle. (Salmenkivi & Nyman, 2007 27 - 28.)

Asukki jakaa nopeasti ja vaivattomasti lomakuvansa Kuusamon ruskaretkeltä vain

tunti kotiin saapumisen jälkeen ympäri Suomen asuville ystävilleen käyttämällä kuvi-

en jakamiseen tarkoitettua Flickr-palvelua. Turkin rantalomalla asukki muistaa Suo-

6

men koleassa syyssäässä palelevia opiskelutovereitaan kertomalla Facebookin mobii-

lipalvelun välityksellä tilapäivityksessään Turkin Alanyan +30 ⁰C:in lämmöstä ja par-

haillaan menossa olevasta veneretkestä merellä. Voidaankin sanoa, että Internetin

asukit ovat sosiaalisen median voimavara.

2.2 Web 2.0

Internetin muututtua julkaisemiseen keskittyneestä Web 1.0 -mediasta vuorovaikut-

teiseksi, keskustelua ja tiedon avoimuutta suosivaksi kaksisuuntaiseksi verkostoksi

(ks. Kuvio 2) on muutosta pidetty niin mullistavana, että uudelle kehitysvaiheelle on

keksittyä lukuisa määrä eri nimiä, tunnetuimpana ja käytetyimpänä kuitenkin Tim

O’Reillyn käyttämä Web 2.0 -termi vuodelta 2004. (Salmenkivi & Nyman 2007, 36.)

KUVIO 2. Web 1.0 ja Web 2.0 erot (Ciccarelli, 2006)

7

Ensimmäisen vaiheen Internetissä sivustoja yleensä tuotettiin ja ylläpidettiin yritys-

ten WWW-vastaavien tai edistyneiden yksittäisten tietokoneenkäyttäjien toimesta.

Sisältöä päivitettiin tai uudistettiin vasta silloin, kun tieto oli vanhentunutta tai se ei

enää ollut samassa linjassa yrityksen uusien tavoitteiden kanssa. Yksittäisen käyttäjän

sähköiset vuorovaikutusmahdollisuudet yritykseen rajoittuivat pääasiassa sähköpos-

tiyhteyteen sivustoja ylläpitäneen tahon kanssa. Internetin toisen vaiheen alussa jul-

kaistut uudet verkkoteknologiat antoivat lähes kenelle tahansa mahdollisuuden luo-

da verkkoon käyttökelpoisen idean pohjalta tehokas verkkopalvelu ja avata sen ovet

koko maailmalle. (Ciccarelli 2006.)

2.3 Sosiaalisen median määritteleminen

Sosiaalisen median yhteydessä törmää usein myös käsitteisiin yhteisöllinen media ja

osallistuva media. Näillä tarkoitetaan käytännössä yhtä ja samaa asiaa, koska me-

diamuodon ollessa varsin tuore, ei virallisesta käsitteestä ole päästy vielä täyteen

yhteisymmärrykseen.

Partasen (2009) mukaan olisi suotavampaa käyttää termiä yhteisöllinen media, sillä

sosiaalisesta mediasta puhuttaessa merkitys on varsin moniselitteinen ja näin ollen

sisältö vaikeasti hahmotettavissa. Kuitenkin kaikilla edellä mainituista termeistä vii-

tataan sähköiseen mediaan, jonka toimintaympäristönä on Internet ja jossa yksittäi-

nen ihminen, yritys tai organisaatio voi kukin toimia yhtäaikaisesti sekä sisällöntuot-

tajana että vastaanottajana. Tämän opinnäytetyön tekstiosuuksissa käytetään me-

diamuodosta sitä termiä, jota lähteiden kirjoittajat ovat käyttäneet ja omissa teks-

tiosuuksissani käytän termiä sosiaalinen media.

8

Erkkolan (2008, 83) mukaan sosiaalinen media määritellään seuraavasti:

”Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi,

jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen,

yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon

kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö,

jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia

yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.”

(ks. Kuvio3.)

KUVIO 3. Sosiaalisen median osatekijät (Salmela & Luukkonen, 2009.)

Evansin (2008,31) mukaan sosiaalinen media on samoista aiheista kiinnostuneiden

ihmisten normaalia, vilpitöntä keskustelua, joka pohjautuu osallistujien henkilökoh-

taisiin kokemuksiin ja ajatuksiin. Se on myös jakamista ja voimien yhdistämistä, jol-

loin yksittäinen ihminen kykenee muiden kokemuksia hyödyntäen tekemään parem-

pia valintoja.

9

Sosiaalinen media on tiedonvälityksen demokratisointia, sillä se muuttaa ihmisiä si-

sällön lukijoista sisällön julkaisijoiksi ja käyttää "viisauden väkijoukkoja" liittäen yksit-

täisten osallistujien tiedonjyviä suuriksi kokonaisuuksiksi. Sosiaalista mediaa ilmenee

monessa eri muodossa, esimerkiksi Internet-foorumeina, ilmoitustauluina, blogeina,

wikeinä, podcasteina, kuvina tai videoina. (Mts. 33.)

Uusien verkkoteknologioiden myötä Internetin vuorovaikutusmahdollisuudet ovat

muuttuneet pelkästä kerronnasta kohti tasavertaista keskustelua, jossa sisällöntuot-

to ja tiedonvaihto toimivat kaksisuuntaisesti mahdollistaen yksittäisten ihmisten väli-

sen kommunikoinnin lisäksi myös sujuvan ja nopean keskusteluyhteyden yrityksen ja

kuluttajan välillä. (Salmenkivi & Nyman, 2007, 36).

Sosiaalisessa mediassa osallistujat siis tuottavat sisältöä esimerkiksi jakamalla verkos-

sa kuva-, musiikki-, videomateriaalia muiden osallistujien nähtäväksi tai yksinkertai-

simmillaan keskustelemalla muiden käyttäjien kanssa kullekin tärkeistä aiheista.

Verkkokaupassa tuotteen jo ostaneet kertovat kokemuksistaan tuotteen parissa vas-

ta sen ostoa harkitseville. Yhteisöpalvelu Facebookissa käyttäjä jakaa profiilissaan

muiden nähtäväksi Iltalehden verkkosivuilta löytämänsä mielenkiintoisen lööpin me-

neillään olevasta lakosta herätellen oman verkostonsa jäseniä keskustelemaan mah-

dollisesti muitakin kiinnostavasta aiheesta.

2.4 Yhteisöpalveluiden yleisimmät muodot

2.4.1 Keskustelufoorumit

Keskustelufoorumit ovat alustoja ihmisten mielenkiinnon kohteisiin liittyville keskus-

teluille. Foorumit yhdistävät toisilleen tuntemattomia ihmisiä keskustelemaan yhdes-

10

sä esimerkiksi yhteiseen harrastukseen, ammattiin tai elämänkatsomukseen liittyvis-

tä asioista. Varsin usein keskustelufoorumille onkin määritelty pääaihepiiri, johon

valtaosa sisällöntuotosta kohdistuu, mutta sisältöä tuotetaan myös muista aihepii-

reistä käytyjen keskusteluiden myötä. Yleensä keskustelufoorumille käyttö aloitetaan

luomalla itselle oma nimimerkki eli eräänlainen virtuaalimaailman sijoittuva verk-

koidentiteetti, jonka takaa kommentoidaan säilyttäen oma anonyymiys.

Suosittuja suomalaisia keskustelufoorumeita ovat mm.

• Pakkotoisto.com Voimailu- ja kamppailu-urheilu

• Raksa.com Pienrakennus ja remontointi

• Suomi24.fi Yleisfoorumi eri aiheille

• Vauvat.net Vauva-aiheinen keskustelufoorumi

• Iltalehti.fi Iltalehden ylläpitämä yleisfoorumi eri aiheille

Laajan suosion saavuttanut keskustelufoorumi kerää päivittäin tuhansia ihmisiä osal-

listumaan keskusteluihin tai toimimaan taustalla yleisönä muiden tuottamalle sisäl-

lölle. Esimerkiksi suomalainen, yksityisomistuksessa oleva Pakkotoisto.com-

voimailufoorumi keräsi maaliskuussa 2010 viikon aikana 186 624 eri kävijää, eri ai-

heista käytyjä keskusteluita avattiin näytölle 2,5 miljoonaa kertaa ja yksittäisiä vierai-

lukertoja foorumi keräsi saman viikon aikana runsaat 332 000. (Siren 2010). Pakko-

toisto.com-voimailufoorumin ympärillä on rakennettu myös urheilulisäravinteita ja

sporttista katumuotia edustavien vaatteiden verkkokauppa sekä valokuvausliiketoi-

minta. Näkyvyys vajaalle 200 000 Internet-käyttäjälle on siis saavutettu esimerkilli-

sesti voimailuharrastajien verkkoyhteisöä hyväksikäyttäen.

Vuonna 2007 suomalaisista Internet-käyttäjistä 46 % luki keskustelufoorumeita. Hen-

kilölukumääränä luku vastaa 1,5 miljoonaa suomalaista. Käyttäjistä 29 % etsi tietoa ja

käyttökokemuksia tuotteista tai palveluista, mutta vain 9 % käyttäjistä tuotti itse si-

11

sältöä liittyen käyttökokemuksiinsa tuotteista tai palveluista. Käytännössä luvut tar-

koittavat sitä, että tällä yhdeksällä prosentilla on mahdollisuus toimia merkittävänä

mielipidevaikuttajana 1,5 miljoonalle Internet-käyttäjälle. (Salmenkivi & Nyman

2007, 98.)

2.4.2 Verkostoitumispalvelut

Suomalaisittain tunnetuimpia verkostoitumispalveluita ovat mm. Facebook, MySpa-

ce, LinkedIn ja IRC-Galleria. Verkostoitumispalveluiden avulla kyetään löytämään

uusia kontakteja ja verkostoitumaan jo entuudestaan tuttujen kontaktien kanssa

myös virtuaalimaailman puolella. Yhteydenpito kontakteihin on helppoa, useimmiten

ilmaista ja kollektiivistä älyä hyödyntävää yhteistyötä on mahdollista tehdä mitä mie-

likuvituksellisimpien aihepiirien parissa. Verkostoitumispalveluiden välityksellä voi-

daan keskustella, kommentoida tai jakaa kuvia, ääntä sekä videomateriaalia muiden

nähtäväksi. Joidenkin palveluiden ympärille on ohjelmoitu myös erilaisia pikkusovel-

luksia, joita palveluiden käyttäjät voivat käyttää hyödyllisiin tai vähemmän hyödyllisin

tarkoituksin.

2.4.3 Blogit

Blogit keskittyivät alun aikojaan mielenkiintoisten verkkolinkkien keräämiseen ja ja-

kamiseen tarkoitetun sivuston ylläpitämiseen. Nykyisin alkuperäinen käyttö on jalos-

tunut tehokkaaksi tavaksi pitää sähköistä päiväkirjaa verkossa, ottaa kantaa ajankoh-

taisiin asioihin, kommentoida uutisia ja lukemattomilla muilla tavoin jakaa tietoa yh-

teisöllisesti. Blogeissa julkaistua tietoa on kenen tahansa mahdollista kommentoida,

arvostella julkaisua tai itse kirjoittajaa ja tarjota lisätietoa liittyen aiheeseen. (Aalto &

Uusisaari 2009, 62 - 63.) Salmenkiven ja Nymanin (2008, 145) mukaan blogilla tarkoi-

tetaan verkkosivustoa, jolla yksi tai useampi kirjoittaja julkaisee kirjoittamaansa teks-

tiä ja jossa vanhat tekstit säilyvät luettavissa uusista teksteistä huolimatta. Blogi sa-

12

nana on lainaus englanninkielisesti sanasta blog, joka puolestaan on typistymä sanas-

ta weblog.

Blogeja voidaan valjastaa markkinointikäyttöön sijoittamalla suuria lukijamääriä ke-

räävän blogin yhteyteen esimerkiksi yrityksen banner-mainoksia tai motivoimalla

blogin kirjoittaja mainostamaan yritystä tai sen tuotetta kirjoittamansa tekstin yh-

teydessä. Lukijoiden keskuudessa arvostetulla henkilöllä on suuri mahdollisuus toimi-

va mielipidevaikuttajana lukijoilleen.

2.4.4 Wikit

Wikit ovat sivustoja, joille lukuisat kirjoittajat kirjoittavat yhdessä, tuottaen useimmi-

ten tekstin ja kuvien muodossa sisältöä, josta yhteistyönä koottuna syntyy suuria

artikkeleita ja tietokirjamaisia asiakokonaisuuksia. Tunnetuimpana Wikinä voidaan

pitää yli 2 miljoonan artikkelin Wikipediaa. Wikipedia-sivut ovat useimmiten netissä

tehtyjen hakujen ensimmäisten osumien joukossa, joten yhteisössä artikkeleita kir-

joittavien ihmisten yhteistyönä koostama sisältö saavuttaa usein miljoonia ihmisiä.

Tästä syystä yritysten tulisikin pyrkiä seuraamaan niitä itseään tai tuotteitaan koske-

via sivuja ja pyrkimällä vaikuttamaan sivun sisältöön esimerkiksi useimpien wikien

sisältämän kommentointimahdollisuuden kautta. (Li & Bernoff 2008, 44-46.)

2.4.5 Kuva- ja videojakopalvelut

Palveluissa jaetaan Internetiin muiden nähtäväksi omia kuvia tai videomateriaalia.

Ylivoimaisesti tunnetuin videomateriaalin jakoon tarkoitettu palvelu on Youtube.

Palvelun sisältämät videot keräävät päivittäin yli 2 miljardia katselukertaa (Linnake

2010). Kuvien ja videoiden jakamiseen tarkoitettu Flickr on myös saavuttanut suurta

suosiota. Molemmissa palveluissa muiden jakamaa sisältöä on mahdollista kommen-

13

toida ja ”tykätä”, jolloin kuva tai video saa enemmän näkyvyyttä palvelussa tai kor-

keamman sijoituksen hakutuloksissa. Myös yrityksillä on mahdollisuus jakaa palvelui-

hin käyttäjien katseltavaksi materiaalia ja mikä parasta, jakaminen onnistuu ilmaisek-

si.

3 VERKOSTOITUMINEN

3.1 Kollektiivinen älykkyys

Kollektiivinen äly on ihmisten yhteistyönä tekemää, yhteisöllisenä toimintana tuotet-

tua tietoa, joka yksin tai pienissä ryhmissä tuotettavaksi olisi liian monimutkaista tai

laajaa. Yhtenä hienoimmista kollektiivisen älykkyyden aikaansaannoksista voidaan

mainita vuonna 2001 perustettu, nykyisin yli 250:llä eri kielellä tuotettu nettitie-

tosanasanakirja Wikipedia, jonka sisältämä valtava tietomäärä on yksittäisten ihmis-

ten tuottamaa. Vuonna 2007 Wikipedia sisälsi tietoa 42 kertaa enemmän kuin Ency-

clopaedia Britannica ja keräsi kuukausittain yli 7miljardia vierailua. (Salmenkivi &

Nyman 2007, 94.)

Yhteisö kerää yhteen taustoiltaan, tiedoiltaan ja taidoiltaan erilaisia ihmisiä, jotka

esimerkiksi jonkin tuotteen ominaisuuksista keskustellessaan täydentävät toisiaan

kukin omia vahvuuksiaan yhteisen hyvän eteen hyödyntäen. Salmenkiven ja Nymanin

(2007, 221) mukaan verkostoitumisen vaikutuksesta voidaan puhua ns. muura-

haisefektistä, sillä kuluttajat saattavat tietää tuotteesta enemmän kuin tuotetta

kauppaava yritys itse eikä ole poissuljettua sekään, ettei tuhansista kuluttajista koos-

tuva verkosto voisi olla kekseliäämpi kuin yrityksen markkinointitiimi tai luovempi

kuin sen tuotekehitysyksikkö. (ks. Kuvio 4.)

14

KUVIO 4. Kollektiivinen älykkyys (CoolTown Studios 2009)

3.2 Verkkovalta

Joukossa on voimaa! Arkielämässä tämä väittämä on todettavissa oikeaksi esimerkik-

si kun seurataan työntekijöiden laajojen lakkojärjestelyiden vaikutusta yhteiskunnan

toimintaan. Joukkovoima on rantautunut Web 2.0 -teknologian myötä myös Internet-

maailmaan, yksittäinen ihminen saa mielipiteelleen voimaa ja merkittävyyttä laajo-

jen, samaa mieltä olevien joukkojen tuella. Valta-asema markkinoilla ei ole enää yri-

tyksillä vaan heidän tuotteitaan ostavilla kuluttajilla. Tuhansia ihmisiä saavuttavat

”risut ja ruusut” leviävät verkossa minuuteissa ympäri maapallon, mikäli se vain sisäl-

tönä Internetin asukkeja kiinnostaa.

Asukit vertailevat tuotteita ja niiden hintoja netissä ja suosittelevat toisilleen, mistä

tuotteen saisi edullisemmin, ja luovat oman käsityksensä brändeistä, joiden luomi-

seen yritykset ovat käyttäneet suuria summia rahaa, eivätkä käsitykset aina vastaa

yrityksen mielikuvaa brändistään. Myös yritysten työntekijät muodostavat yhteisöjä

tai sosiaalisia verkostoja, joissa käytettävissä olevin yhteistyövälinein ideoidaan uutta

tai keskustellaan yrityksen toiminnasta työntekijänäkökulmasta. ( Li & Bernoff 2008.

28 - 30.)

15

3.3 Lego

Lego keräsi nettisivujensa yhteyteen perustetulta keskustelufoorumilta aktiivisim-

masta keskustelijoista ryhmän, jonka jäseniä lähestyttiin salassapitosopimuksella.

Lähestymistapa toi ryhmän jäsenille mielikuvan jostakin huippusalaisesta, johon heitä

oltaisiin nyt pyytämässä. Allekirjoitettujen salassapitosopimusten jälkeen ryhmän

innokkaat ja osaavat Lego-harrastajat osallistuivat seuraavien 11 kk:n ajan Legon

Mindstorm rakennusrobottisarjojen kehitykseen Internetin välityksellä. Palkkioksi

yhteistyöstä kehitysryhmän jäsenille tarjottiin ilmaisia legoja. (Salmenkivi & Nyman

2007, 245.)

3.4 Comcast

Brian Finkelstein lähetti Youtube-videopalveluun kuvaamansa videon Comcast-

nimisen yrityksen teknikosta, joka tuli Finkelsteinin kotiin korjaamaan nettiongelmaa

ja nukahti tämän sohvalle odottaessaan puhelua yrityksestä. Youtubesta hakusanalla

Comcast haettuna tulee näkyviin ensimmäisenä tämä video nukkuvasta teknikosta (Li

& Bernoff 2008. 22.) Comcastilla on myös omia mainosvideoita Youtubessa, mutta

ylivoimaisesti korkeimpien katsojamäärien johdosta video nukkuvasta teknikosta on

näkyvin mainos Comcastille, eikä välttämässä parhaassa mielessä. Toukokuun 2010

alkuun mennessä videon on nähnyt yli 1,4 miljoonaa katsojaa.

3.5 Mayors Ry

Varsin tuore kotimainen esimerkki Mayors Ry perustettiin mahdollistamaan kun-

tosalitilojen osto Helsingin Ruoholahdesta. Kehonrakennuksen suomalaisena ”mek-

kana” tunnettu Mayors Gym (entinen Gold’s Gym) myytiin muutamia vuosia aiemmin

Active-kuntokeskusketjulle, jonka uudistettua salia voimailusta kuntoilu- ja hyvin-

vointipainotteiseksi siirtyi osa asiakkaista harjoittelemaan toisaalle. Active Ruoholah-

16

den tultua myytäväksi perustettiin kuntosaliharrastajien toimesta Mayors Ry. Jäseniä

yhdistykselle hankittiin mm. pakkotoisto.com voimailufoorumin ja Facebookin kaut-

ta. Tavoitteena oli ostaa ns. kimppaostona kuntosalitilat liittymismaksuista saatavin

varoin ja palauttaa Mayors vanhaan loistoonsa kehonrakentajien ja voimailijoiden

keskuudessa. Toukokuussa 2010 jäseneksi on liittynyt reilut sata henkilöä ostoon

vaadittavan jäsenmäärän ollessa 200 jäsentä. Onkin vain ajan kysymys, milloin

Mayors avaa ovensa. Osaomistajaksi pääsee vaivaisella 350 euron liittymismaksulla.

4 SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN YRITYSTEN MARKKINOIN-

NISSA

4.1 Nykyinen tila

Suomalaisissa yrityksissä sosiaalisen median hyväksikäyttö on huomattavasti lä-

hinaapureita Ruotsia ja Norjaa vähäisempää huolimatta siitä, että suomalaisten In-

ternet-käyttötaidot ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. Vuonna 2010 noin 90 %

suomalaisista käyttää Internetiä, ja siellä vietetty viikoittainen tuntimäärä jatkaa

nousuaan. Otannaltaan 185 suomalaisyritystä sisältäneen tutkimuksen mukaan yri-

tyksistä 125 harjoitti markkinointia kotisivujen muodossa ja näistä 78 % koki ko-

tisivuilla olevan myönteinen vaikutus myyntiin. Sosiaalista mediaa markkinointitar-

koituksiin käytti yrityksistä ainoastaan 4 % vastaavien lukujen ollessa Ruotsissa 25 %

ja Norjassa 30 %. Tehty tutkimus oli kokonaisotannaltaan 500 ja koostui pohjoismai-

sista yrityksistä. Banner-mainontaa suomalaisyrityksistä oli käyttänyt vain 15 %, ruot-

salaiset olivat edelläkävijöitä 24 prosentilla ja norjalaiset seurasivat 23 prosentilla.

(Raunio 2010.)

Salmenkiven ja Nymanin (2007, 20) mukaan kyse ei enää ole siitä, milloin Internetistä

tulee merkittävin media ja yritysten brändinrakennuskanava, vaan siitä, missä vai-

17

heessa suomalaisyritykset ymmärtävät lähteä mukaan. Raunio (2010) puolestaan

kannustaa suomalaisia yrityksiä mukaan yhteisölliseen mediaan vedoten siihen to-

siseikkaan, että ajoissa mukaan lähtö antaa hetkeksi pienen etumatkan kilpailijoihin

ja mahdollistaa uusien markkinaosuuksien valtauksen paikallisesti ja jopa maailman-

laajuisesti.

4.2 Kaksisuuntainen markkinointi – Collaboration

Yrityksen tulee olla siellä, missä sen potentiaaliset asiakkaatkin ovat. Löydettävyys on

osa menestyvän yritystoiminnan perusvaatimuksia. Nykyinen Internet-ympäristö

mahdollistaa helpon ja nopean dialogin asiakkaan ja yrityksen välille, eikä tätä kana-

vaa pidä jättää käytettäväksi ainoastaan esimerkiksi yrityksen markkinointipuheille

tai asiakkaan reklamaatioille. Kanavaa voidaan käyttää tehokkaasti myös uusien tuo-

teideoiden ja kehitysehdotusten etsimiseen sieltä, missä entistä laadukkaampia ja

parempia tuotteita arvostetaan, asiakkaiden keskuudesta.

Collaboration on yhteistyötä, myötävaikutusta tai yhteistoimintaa osapuolten välillä,

joka parhaimmillaan muodostaa yrityksen ja asiakkaan välille pelkkää markkinointi-

viestintää tiiviimmän siteen. Tarjotessaan asiakkaalle mahdollisuuden osallistua

markkinointiin yritys mahdollisesti valjastaa avukseen laajalle levinneen, asiakkaista

koostuvan markkinointikoneiston, lukuisia kekseliäitä tuotekehittäjiä tai tehokkaita

tuotetuen asiantuntijoita, jotka aktiivisesti osallistuvat markkinoinnin tai tuotteiden

innovointiin, tekemiseen, muokkaamiseen ja arviointiin. Tämä tuottaa lisäarvoa niin

yritykselle kuin asiakkaalle itselleenkin. (Salmenkivi & Nyman 2007, 222.)

Asiakas saadaan mukaan tarjoamalla hänelle mahdollisuus osallistua. Osallistumises-

ta tulee tehdä mielenkiintoista. Konkreettisten tuotekehitysideoiden löytäminen hel-

pottuu ja yhteistoiminta asiakkaan kanssa tuo yritystä entistä tutummaksi asiakkaal-

18

le, parantaen näin asiakkaan bränditietoutta sekä lisäten mainonnan tehoa. Lisäksi

asiakastiedon kerääminen muuten niin pirstaloituneessa mediakentässä helpottuu.

(Salmenkivi & Nyman 2007, 221.) Sosiaalinen media mahdollistaa yritykselle suoran

rajapinnan asiakkaaseen.

Kaikesta kollektiivisesta tuotekehityksestä, tuotannosta tai jakelusta ei

tarvitse maksaa rahapalkkaa, mitä mukaan lähteneet osallistujat eivät

edes oleta saavansa. Vapaaehtoistyössä ja talkoissa ei sinänsä ole mi-

tään uutta, mutta Internet on tehnyt siitä erittäin tehokasta. (Hintikka

2008, 12.)

4.3 Kokoomamedia

Internetistä on syntynyt perinteisten medioiden, kuten television, radion ja sanoma-

lehtien rinnalle merkittävä media, joka vähentää perinteisten medioiden käyttöä.

Markkinointisuunnittelun pääpaino onkin jo osittain siirtynyt Internetiin jättäen pe-

rinteisiä medioita toissijaisiksi markkinointikanaviksi. Täydellisestä syrjäyttämisestä ei

silti voida puhua, sillä medioita pyritään käyttämään rinnakkain. Internetistä on kui-

tenkin tulossa suurin kokoomamedia, johon ihmisiä ohjataan muista medioista ja

voidaankin todeta Internetin oleva erittäin tehokas markkinointikanava siitä syystä,

että se yhdistää perinteisten medioiden parhaat ominaisuudet vuorovaikutteisuu-

teen. Lisäksi eri mahdollisuudet tarkkaan mainonnan kohdentamiseen juuri omalle

kohderyhmälle ovat ominaisuuksia, joissa perinteiset mediat eivät internetin kanssa

kykene kilpailemaan.

19

4.4 Markkinointiin osallistamisen muodot

4.4.1 Tiedonhankinta ja keskustelun seuranta

Yksinkertaisin tapa hyödyntää asiakasta markkinoinnissa, tuotekehityksessä ja kerätä

tietoja on seurata aktiivisesti, mitä omasta yrityksestä tai tuotteesta puhutaan esi-

merkiksi Internetin keskustelufoorumeilla tai blogeissa. Keskustelufoorumi- ja blogi-

kirjoituksista voidaan poimia samanlaista tietoa ihmisten mielipiteistä ja kulutustot-

tumuksista kuin aikaisemmin perinteisemmillä markkinatutkimusmenetelmillä on

totuttu selvittämään. Yhteisöjä voidaankin pitää eräänlaisina vapaamuotoisia fokus-

ryhmiä markkinatutkimukselle. Keskusteluiden ja kirjoitusten seuraaminen onnistuu

yksinkertaisimmin käyttämällä tarkoitukseen sopivia hakukoneita kuten esimerkiksi

blogeja seuratessa technorati.com palvelua. Joskus keskusteluja seuraamalla voidaan

reagoida ajoissa yritystä tai tuotetta koskeviin ikäviin kommentteihin ennen brändi-

mielikuvan laajempaa tahriintumista (Salmenkivi & Nyman 2007, 232.)

4.4.2 Omien mainosten jakaminen Internetiin

Yritys voi jakaa omaa mainosmateriaaliaan Internetiin oman kotisivunsa, sosiaalisen

median palveluiden tai muiden sivustojen kautta. Sosiaalista mediaa hyödynnettäes-

sä mahdollisuudet mainonnan tarkkaan kohdentamiseen tietylle ryhmällä ovat erin-

omaiset, sillä esimerkiksi Facebook myy palvelua, jolla mainokset näkyvät suoraan

kohderyhmään kuuluville Facebook-käyttäjille. Mainosviestien tai mainosbannerei-

den sijoittaminen omaa toimialaa sivuavalle keskustelufoorumille voi myös olla teho-

kas tapa tavoittaa kohderyhmää. Kuluttajaa voidaan osallistaa markkinointiin myös

20

esimerkiksi järjestämällä kilpailuja, joissa sosiaalisen median käyttäjiä pyydetään te-

kemään kotitekoisia mainosvideoita yritykselle. Suomessa tämän tyylisi kampanjoita

ovat tehneet jo mm. Kotipizza, Nelonen, Seppälä, Fazer, Elisa ja TeliaSonera. (Sal-

menkivi & Nyman 2007,239).

4.4.3 Viraalimarkkinointi

Viraalimarkkinointi eli ns. suusta suuhun leviävä mainosviesti on maailman vanhin

markkinointikeino. Ennen muita medioita kuten sanomalehtiä, radiota tai televisiota

tieto kulki ihmiseltä toiselle suullisesti ja levisi viruksenomaisesti laajoillekin alueille.

(Salmenkivi & Nyman 2007, 234.) Nykypäivän sähköinen mainosviesti siirtyy Internet-

käyttäjältä toiselle samoja periaatteita noudattaen kuin vuosisatoja sitten suullisena

tietona. Perusedellytys viestin laajalle leviämiselle on, että viesti on tarpeeksi mie-

lenkiintoinen ja omaperäinen. Omaperäisyyttä viestiin saadaan käyttämällä viestissä

hyväksi esimerkiksi mielenkiintoisia julkisuudenhenkilöitä, erilaista ja uutta tuoteide-

aa, ympäröivästä kontekstista poikkeavaa toimintaa tai yksinkertaisimmillaan teke-

mällä viestistä riittävän hauska. Parhaan levikin saa selkeästi kilpailijoiden viesteistä

erottuvalla ja kiinnostavalla mainosviestillä. (Mts. 235.)

Esimerkkeinä erittäin onnistuneista viraalimainoksista voidaan pitää ranskalaisen

pullovesijätti Evianin Youtube-videopalvelussa julkaisemaa Evian Roller Babies video-

ta rullaluistimet jalassa breakdancea harrastavista vauvoista, joka (4.5.2010) on ke-

rännyt jo lähes 23 milj. katselukertaa. Samsung puolestaan julkaisi samaisessa video-

palvelussa Hardest hockey shot ever!!!! –nimisen videopätkän jääkiekkoilijasta, joka

harjoituksissa hermostuessaan noutaa kentän päädystä curlingissa käytettävän kiven

ja laukaisee sen kiven tieltä sivuun syöksyvän maalivahdin ohi maaliin sellaisella voi-

ma, että kivi ja maali löytyvät myöhemmin katsomossa sijaitsevasta kahvilasta rikot-

tuaan matkallaan myös päätylaidan pleksilasin. Samsungin videota Youtube palvelus-

sa on katsottu (4.5.2010) jo noin 1,4milj. kertaa.

21

4.4.4 Crowdsourcing – innovaatio ja tuotekehitys

Crowdsourcing termillä tarkoitetaan toimintojen ulkoistamista asiakkaille. Asiakas

otetaan mukaan yrityksen prosesseihin, oli kyse sitten uusien tuotteiden suunnitte-

lusta, pienistä parannusideoista tai tuotteiden äänestämisestä paremmuusjärjestyk-

seen. Menetelmää on onnistuneesti hyväksikäytetty jo aikaisemmin yritysasiakkaiden

ja alihankkijoiden välisessä yhteistyössä, jossa yritys on mukana alihankkijan tuote-

kehitys- ja suunnitteluvaiheissa varmistaakseen saavansa juuri sellaisia tuotteita tai

palveluita, joita alihankkijalta ovat tilanneet. Myös yksittäisillä kuluttajilla on viime

vuosien aikana ollut mahdollisuus vaikuttaa hankkimiensa tuotteiden valmistukseen

esimerkiksi talopakettia tai venettä hankittaessa. Osallistumalla ihminen kokee saa-

vansa itselleen paremman tuotteen ja olevansa tärkeä osa yrityksen suunnittelu- ja

tuotantotyötä. Yritys puolestaan on paremmin perillä siitä, millaisia asiakkaat halua-

vat tuotteiden olevan, mitä he tarvitsevat ja millaisia ovat asiakkaan halut sekä into-

himot. (Salmenkivi & Nyman 2007, 242 - 244.)

5 FACEBOOK

5.1 Facebook pähkinänkuoressa

Vuonna 2004 alun perin pienen opiskelijayhteisön yhteydenpitoa varten perustettu

Facebook on nykyisin vuonna 2010 laajentunut yli 400miljoonan käyttäjän globaaliksi

verkkoyhteisöksi, jonka kävijämäärä ylitti maaliskuun 2010 alussa jo vuosia ykkössijaa

pitäneen hakukonejätti Googlen kävijämäärän Yhdysvalloissa. (Lähdevuori 2010).

Vuonna 2005 Facebookin perustajat Mark Zuckerberg, Dustin Moskovitz ja Chris

Hughes keskeyttivät kukin opintonsa ja siirtyivät päätoimisesti kehittämään Faceboo-

kia sen käyttäjämäärän ylitettyä vain reilu vuosi palvelun avaamisesta 5,5miljoonaa

käyttäjää. Vuonna 2006 FB avattiin työyhteisöille ja hetkeä myöhemmin vapaasti

kaikkien saataville. Suomessa palvelun suosio alkoi lisääntyä vuonna 2007. Heti seu-

22

raavana vuonna julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen versio Facebookista, jonka

jälkeen yhä useampi suomalainen liittyi jatkuvasti kasvavaan Facebook käyttäjien

joukkoon. Vuonna 2009 käyttäjämäärän kasvua tapahtui erityisesti yli 35-vuotiaiden

miesten käyttäjäryhmässä. (Haasio 2009, 12 - 13.)

Facebook-verkosto perustuu käyttäjän todelliseen identiteettiin ja sen ympärille lii-

tettyihin, pääosin jo arkielämässä saavutettuihin sosiaalisiin kontakteihin. Keskiver-

tokäyttäjän verkostossa on noin 120 kontaktia. Käyttäjät julkaisevat profiilissaan ku-

via, videoita, lyhyen kertomuksen omista mietteistään kyseisellä hetkellä (tilapäivi-

tys) tai esimerkiksi uutislinkkejä ajankohtaisiin uutisiin. Muut käyttäjät näkevät julkai-

sun ja mahdollisesti joko kommentoivat sitä tai klikkaavat julkaisun yhteydessä ole-

vaa peukalon kuvaa osoittaakseen ”tykkäävänsä” julkaisusta. (Aalto & Uusisaari

2009,93.)

Pääasiallinen toiminta Facebookissa tapahtuu käyttäjän omalla henkilökohtaisella

seinällä, joka toimii etusivuna käyttäjän kirjauduttua omaan profiiliinsa. Seinä kerää

yhteen näkymään kavereiksi lisättyjen henkilöiden tilapäivitykset, jakamat kuvat tai

Internet-linkit, kuin myös ryhmät tai faniyhteisöt, joihin ystävät kulloinkin ovat juuri

liittyneet. Mikäli samaan yhteisöön on liittynyt useita oman verkoston ystäviä, näkyy

toiminta seinällä seuraavasti: ” Matti Malliesimerkki ja 5 muuta henkilöä liittyivät

faniksi kohteelle Gymstick Suomi”. Tämä osaltaan lisää käyttäjän kiinnostusta liitty-

misen kohteena ollutta fanisivua kohtaan ja mahdollisesti saa käyttäjän liittymään

muiden mukana. Seinä toimii siis eräänlaisena katseluikkunana kymmenien tai jopa

satojen käyttäjän ystävien toimintaan Facebookissa.

23

5.2 Facebook-kaverit

Joillekin vähemmän sosiaalista mediaa vapaa-aikanaan käyttävälle sana kaveri mer-

kitsee Facebookissa samaa kuin henkilölle arkielämässä. Facebookia pidetään joiden-

kin keskuudessa lähinnä ajanvietteenä ja ilmaisena tapana pitää yhteyttä arkielämäs-

sä tiiviisti tavattuihin kavereihin. Facebookin alkuperäinen tarkoitus on kuitenkin

luoda verkostoja ja niitä voidaan luoda monella tapaa. Voidaan toki pysytellä omasta

mielestä turvallisella tasolla ja liittää omaan verkostoon vain päivittäiset arkielämän

ystävät, tai vastaavasti luoda verkostoa samoista asioista kiinnostuneisiin, jopa en-

tuudestaan täysin tuntemattomiin henkilöihin ympäri maailmaa. Hankittua verkostoa

voidaan hyödyntää myöhemmin myös monipuolisesti työtarkoituksiin. Olennaista

kuitenkin on, että ennen satojen ihmisten verkoston luomista on järkevää opetella

toimimaan sujuvasti pienemmän verkoston parissa.

5.3 Käytön alkeet

Yksityishenkilö luo itselleen Facebookissa käyttäjäprofiilin omalla nimellään, jonka

avulla muiden on hänet mahdollista löytää hakutoimintoa hyväksikäyttäen. Profiiliin

on suositeltavaa lisätä oma valokuva, jotta tietyn henkilön löytäminen helpottuisi

muiden samannimisten joukosta. Lisäksi muiden henkilötietojen monipuolinen li-

sääminen profiiliin on mahdollista. Näkyvillä voivat olla esimerkiksi syntymäaika,

asuinpaikka, uskonnollinen suuntaantuminen, kiinnostuksen kohteet, musiikkimaku

ja Facebookiin rekisteröityneen puolison, sisarusten tai vanhempien nimet, joiden

hyperlinkkien takaa myös nämä henkilöt ovat nopeasti löydettävissä ja muiden lisät-

tävissä kavereiksi Facebookissa.

24

Muille näkyvien henkilötietojen tai jaetun materiaalin näkyvyyttä on mahdollista ra-

joittaa helppokäyttöisten yksityisyysasetusten avulla ja rajata esimerkiksi oman ku-

vakansion kuvat näkyviksi ainoastaan hyväksytyille kavereille, kaverien kavereille tai

sallia näkyvyys jokaiselle Facebook-käyttäjälle. Julkaistavaa materiaali on erittäin

helppo tuoda joko oman työaseman kiintolevyltä, Internetin medianjakopalveluista

tai yksinkertaisimmillaan lisätä materiaalin, kuten yksittäisen kuvan Internet-osoite

omalle Facebook seinälle, jolloin palvelu hakee automaattisesti kuvan, muuntaa sen

sopivan kokoiseksi esikatselukuvaksi ja julkaisee kavereiksi hyväksyttyjen seinälle.

Kuvaa klikkaamalla suurentuu se alkuperäiseen kokoonsa. Yksityisellä henkilöllä on

myös mahdollisuus luoda ryhmiä, fanisivuja tai tapahtumailmoituksia, joihin oman

verkoston ihmiset on varsin helppo kutsua muutamalla hiiren painalluksella. Liitytty-

ään kutsutut henkilöt voivat kutsua oman verkostonsa henkilöitä mukaan.

5.4 Yrityskäyttö

Facebook käyttöliittymän perustoiminnot toimivat kaikilla käyttäjillään samoin riip-

pumatta siitä, käyttääkö palvelua yksityishenkilö vai yritys. Yrityksen sivun tai ryhmän

palveluun luo yleensä henkilö, jolla on jo aikaisempaa käyttökokemusta palvelun

toiminnoista. Kerran opittua on helppo hyödyntää myös yrityksen sivua tai ryhmää

ylläpidettäessä. Kuvien, kuvakansioiden, videoiden ja tapahtumien lisääminen tapah-

tuvat kaikki samalla tavoin kuin käytettäessä palvelua vapaa-ajan yksityiskäytössä.

Poikkeuksena kuitenkin yritykselle luodun sivun tai ryhmän kautta koko kontaktiryh-

mälle lähetettävät ryhmäviestit, joita yksityishenkilö profiilistaan ei kykene kaikille

ystäväkontakteilleen lähettämään.

25

6 FACEBOOK TOIMEKSIANTAJAN KÄYTTÖÖN

6.1 Ryhmä vai faniyhteisö?

Opinnäytetyössä Gymstickille luotiin oma fani-yhteisö, johon yrityksen tuotteista,

palveluista ja yleisesti liikuntamahdollisuuksista kiinnostuneet Facebook-käyttäjät

voivat liittyä saadakseen tietoa yrityksen ja sen tuotteiden ympärillä tapahtuvasta

toiminnasta. Vaihtoehtoina oli luoda yritykselle oma profiili, jollaista yksityishenkilöt-

kin Facebookissa käyttävät, tai ryhmä, jonne käyttäjiä voidaan kutsua. Fani-yhteisön

luomiseen ryhmän sijasta päädyttiin seuraavista syistä:

1. Faniksi liittymisen kynnys on matalampi kuin ryhmään liittymisen, sillä sana

”ryhmä” edustaa monelle mielikuvaa sisäpiirin pyörittämästä, virallisesti yh-

teisöstä, jonka jäsenet ovat keskenään lähes identtisiä asenteiltaan, mielipi-

teiltään ja kiinnostuksen kohteiltaan. Myös hierarkia liitetään yleisesti ryhmän

toimintaan, sillä arkielämässä ryhmissä yleensä muodostuu jäsenten luonteis-

ta riippuva ”nokkimisjärjestys”, vaikkakin kyseessä olisi niinkin vapaamuotoi-

nen ryhmä kuin harrastusryhmän perustama rekisteröity yhdistys. Faniksi liit-

tyminen ei mielikuvana sido käyttäjää kuten ryhmä, sillä tunnetusti ihminen

voi yhtäaikaisesti ”fanittaa” eli arvostaa ja ihailla kymmeniä eri asioita tai

esim. poliittisia suuntauksia olematta kuitenkaan sidottu toimimaan politii-

kassa.

2. Facebook-ryhmissä on rajoituksia, joiden vuoksi esimerkiksi yli 5000 jäsenen

ryhmissä jäsenille ei voida enää lähettää massaviestiä jäsenten henkilökohtai-

siin Facebook-postilaatikoihin. Fani-yhteisöillä vastaavia jäsenmäärään perus-

tuvia rajoituksia ei ole.

26

3. Faniyhteisö kerää sivun ylläpitäjille viikoittain statistiikkaa mm. vierailumää-

ristä, kuvien ja videoiden katselukerroista, sukupuoli-, ikä- ja kansallisuusja-

kaumista. Ryhmänä perustettu yhteisösivu ei vastaavia statistiikkoja kerää.

4. Ryhmänä perustetulle yhteisösivulle sisältöä tuotettaessa myös ryhmän yllä-

pitäjät tuottavat sitä muiden nähtäväksi omalla nimellään. Fanisivu sen sijaan

mahdollistaa useiden käyttäjien lisäämisen ylläpitoon, jolloin jokainen ylläpi-

täjä kirjoittaa sivulle yrityksen nimen alla, tässä tapauksessa nimellä Gymstick

Suomi.

6.2 Tavoitteet ja sisällöntuoton suuntaviivat

Ennen yrityksen lähtöä mukaan sosiaaliseen mediaan on tarpeen määrittää tavoit-

teet, jotka mediaa hyödyntämällä pyritään saavuttamaan, sekä suunnitella, miten

seurataan tavoitteiden toteutumista. Käytettävään palveluun ja sen käyttöön on hyvä

perehtyä ja osallistua ensin omana itsenään ja vasta tämän jälkeen yrityksenä. Kun

yritys näiltä osin on valmis ja lähtee mukaan, tulee sen viestinnän ole rehellistä ja

aitoa. Yhteisöillä on taito nähdä teeskentelyn läpi, sillä sen jäsenillä on pitkälle kehit-

tynyt medianlukutaito. (Aurama 2009.) Sosiaalisen median onnistunut hyödyntämi-

nen alkaa seuraavien asioiden selvittämisestä:

1. Mikä on yrityksen viesti, joka halutaan välittää?

2. Onko yrityksellä tarina, jota voidaan käyttää apuna?

3. Mitä kanavia pitkin tarinaa tuodaan esiin?

4. Miten asiakas haluaa tavoittaa yrityksen?

5. Mitä palveluissa puhutaan yrityksestä, kilpailijoista ja alasta?

6. Missä palveluissa omat kohderyhmän kuluttajat viihtyvät?

(Mt.)

27

Tuotettaessa sisältöä yrityksen nimissä tulee ulosannin olla jo alkuvaiheessa ammat-

timaisesti tehtyä, joten on tarpeen määritellä joitakin vaatimuksia ja yleisiä suunta-

viivoja:

1. Yritys päivittää sisältöä mahdollisuuksien mukaan kerran, kaksi viikossa par-

haan hyödyn saavuttamiseksi ja jäsenten mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Kun

myös jäsenet alkavat tuottaa sisältöä, voidaan aika ajoin keskittyä keskuste-

luiden seuraamiseen.

2. Sisältöpäivitysten tulee sisältää aika ajoin muutakin kuin uutisia yrityksen

toiminnasta. Mielenkiintoista lisäarvoa tuovat kuvat, videot, kilpailut ja muis-

ta lähteistä aiheeseen sopivat artikkelit.

3. Yrityksen tuottaman sisällön tulee painottua enemmän kokonaisuuksiin kuin

yksityiskohtiin, jottei yhteisön jäsenille tule mielikuvaa suoraviivaisesta mark-

kinoinnista ja tyrkyttämisestä. Materiaalia yhteisöön lisättäessä onkin hyvä

käyttää esimerkiksi kuvia tai videoita, joissa todelliset asiakkaat harjoittelevat

yrityksen tuotteella todellisessa ympäristössä sen sijaan, että lisätty materiaa-

li sisältäisi kuvia tai videoita pelkästä tuotteesta ja mahdollista tuoteinfoa.

4. Tekijänoikeuslaki tulee ottaa huomioon materiaalia lisättäessä.

5. Yhteisössä asiakkailla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä tuotteista, niin

hyvät kuin huonotkin julkisesti. Negatiiviseen palautteeseen ja asiavirheisiin

koskien yrityksen toimintaa tai tuotetta yritys vastaa arkielämän hyviä asia-

kaspalvelutaitoja soveltaen ja positiiviseen palautteeseen tai kehitysehdotuk-

siin niistä kiittäen. Myös asiakkaan yritykseltä saama palaute on tärkeää, sillä

näin asiakas kokee mielipiteellään olevan merkitystä.

28

6.3 Fanisivun luonti ja lisätty materiaali

6.3.1 Fanisivun luonti

Fanisivun luonti onnistuu varsin helposti kirjautumalla omilla henkilökohtaisilla tun-

nuksilla Facebookiin, siirtymällä johonkin jo olemassa olevista fanisivuista ja klikkaa-

malla sivulta löytyvää kohtaa ”Luo sivu”. Tämän jälkeen muutaman vaiheen läpi-

käynnillä sivu on luotu ja valmis muokattavaksi tai materiaalien lisäystä varten.

Gymstick Suomi -sivu pidettiin piilotettuna muilta Facebook-käyttäjiltä julkaisupäi-

vään saakka, jolloin Kuvion 5 mukainen sivu julkaistiin kaikkien nähtäväksi.

KUVIO 5. Valmis etusivu

29

6.3.2 Sivun nimi ja yritysinfo

Fanisivun nimeksi valittiin muutamista vaihtoehdoista Gymstick Suomi, joka edustaa

hyvin tämän hetkistä tavoitetta kerätä sivulle faneiksi suomalaisia liikunnasta ja

Gymstick tuotemerkistä kiinnostuneita ihmisiä. Muita mahdollisia nimiä olisivat ol-

leet mm. Gymstick Fitness, Gymstick Finland ja Gymstick Athletics. Yritysinfo muokat-

tiin yrityksen kotisivuilta ja esitteistä löytyneistä esittelyteksteistä muotoon, joka

mahtuu etusivulla lyhyelle esittelylle varattuun kehykseen. Yhteystiedot puolestaan

sijoitettiin ”Tiedot” välilehden alle. (ks. Kuvio 6.)

KUVIO 6. Yritysinfo

6.3.2 Kuvat ja videot

Ennen julkaisua sivulle lisättiin muutamia laadukkaita, yrityksen sisäisestä kuvapan-

kista sopivimmiksi valittuja kuvia sekä linkitettiin etusivulle yrityksen omalla kanaval-

la Youtube-videopalvelussa julkaistua videomateriaalia. Materiaalia valitessa katsot-

tiin järkeväksi käyttää ainoastaan sellaisia kuvia ja videoita, joissa esitettiin harjoitte-

30

lija (ks. Kuvio 7) tai ryhmä (ks. Kuvio 8) harjoittelemassa tuotteella sen sijaan, että

kuvattaisiin pelkkää tuotetta (ks. Kuvio 9). Kuvissa, videoissa yms. materiaalissa toi-

minnallisuudella arvioitiin olevan lisäarvoa esiteltäessä tuotetta yhteisössä.

KUVIO 7. Gymstick-ryhmä (Kuvapankki 2010)

KUVIO 8. Harjoittelija ja PowerWheels (mt.)

31

KUVIO 9 Tuote (mt.)

6.3.3 Jälleenmyyjät

Suomessa toimivista jälleenmyyjistä päätettiin kertoa luomalla yritysten logoille oma

kuvakansio (ks. Kuvio 10) Kansio luotiin samaan tilaan tuotekansioiden kanssa, jolloin

kuvia ja tietoja selaava todennäköisesti ”eksyy” myös logokansioon. Logot eivät hiirtä

näpäyttäessä ohjaa jälleenmyyjien kotisivuille vaan ainoastaan olemassa olollaan

kertovat, mistä tuotteet tavoittaa, mikäli ostohaluja kuluttajalla on.

32

KUVIO 10. Logokansio

6.4 Yhteisön ensimmäiset jäsenet

Gymstick-yhteisön ensimmäisten jäsenten hankinnassa hyödynsin omia laajoja Face-

book-kontaktejani tuntemiini kilpaurheilijoihin, harrastelijaliikkujiin sekä yleisesti

liikunnallisista ja terveistä elämäntavoista kiinnostuneisiin ihmisiin. Yhteisön julkaisun

yhteydessä lähetettiin yhteisökutsu Facebookissa valiten noin 400 kontaktista kutsun

saajiksi ne, jotka edustivat edellä mainittuja liikunnallisia ryhmiä. Kutsun saivat reilut

100 liikunnallista käyttäjää.

Hyvän alun saavuttamiseksi jäsenmäärän kasvattamiselle hyödynnettiin myös toi-

meksiantajalta saatua sähköpostilistaa koulutuksen saaneista suomalaisista Gyms-

tick-ohjaajista lähettämällä Facebook-yhteisökutsuja sähköpostitse listan henkilöille.

Valitettavasti sähköpostilista oli yli viisi vuotta vanha, josta johtuen sähköpostipalve-

33

lin palautti valtaosan kutsuista vastaanottamattomina takaisin vanhentuneiden säh-

köpostiosoitteiden johdosta.

6.5 Yhteisön julkaiseminen ja mainostaminen

Gymstick Suomi-niminen faniyhteisö julkaistiin Facebookissa 19. huhtikuuta 2010

kello 16.00, jonka jälkeen välittömästi lähetettiin yhteisökutsut valituille käyttäjille.

Yhteisökutsujen lähetyksen yhteydessä käytin hyväksi myös omaa Facebook-

profiiliani tilapäivitykseksi lisätyn viestin avulla (ks. Kuvio 11). Omaan profiiliini lisätyl-

lä viestillä pyrittiin varmentamaan yhteisökutsun noteeraaminen tuhansien Faceboo-

kissa levitettävien, vähemmän hyödyllisten kutsujen joukosta, jotka lähinnä virittävät

aikuisiän saavuttaneen Facebook käyttäjän liipaisinsormen iskemään ”ohita”-

painiketta kutsun saapuessa.

KUVIO 11. Ylläpitäjän henkilökohtaisen profiilin hyväksikäyttö

Gymstick International Oy:n kotisivun alapalkkiin lisättiin Facebook-kuvake (ks. Kuvio

12), jota näpäyttämällä käyttäjä ohjataan suoraan Gymstickin Facebook-sivulle. Etu-

sivu sisältää myös linkkinä toimivan kuvakkeen Gymstickin kanavalle Youtubessa.

Kuvakkeen arvioitiin ohjaavan nettisivuilla vierailevia Facebook-käyttäjiä myös yrityk-

sen videoiden pariin Youtubeen.

34

KUVIO 12. Kuvakkeet sosiaalisen median palveluihin (www.gymstick.com)

6.6 Fanimäärän seuranta

Kun fanisivu oli julkaistu, aloitettiin jäsenmäärän seuranta seuraavien periaatteiden

mukaan:

1. Ensimmäisen vuorokauden fanimäärän kasvu.

Seurataan fanimäärää ja merkitään se muistiin tunnin välein vuorokauden

ajan julkaisusta, pois lukien yöaika 24.00–08.00, jolloin kasvua ei odoteta juuri

saavutettavan.

2. Ensimmäisten 2 viikon fanimäärän kasvu

Seurataan fanimäärää päivittäin aikavälillä 11. huhtikuuta - 3. toukokuuta

2010 ja merkitään kunkin vuorokauden klo 16.00 lukema muistiin.

35

Arvioitiin, että ensimmäisen vuorokauden aikana kasvunopeus olisi kaikkein suurin ja

julkaisuhetken ajoittaminen kello 16.00 tapahtuvaksi toisi seurantatuloksissa esiin

tunnin ajanjakson, jolloin työajallisesti normaalia päivätyötä tekevä ihminen olisi

työpaikan ja kodin välisellä siirtymällä, eikä näin ollen vielä tietokoneen ääressä hy-

väksymässä kutsua. Yöajan arvioitiin puolestaan olevan hiljainen siitä syystä, että

yhteisö koostuu pääosin suomalaisista eivätkä näin ollen maantieteelliset erot Face-

book-käyttäjien vuorokaudenajoissa näy seurannassa. Kun Suomessa on yö, suoma-

laiset yleensä nukkuvat.

Jäsenmäärän kasvua seuraamalla pyrittiin hahmottamaan yritykselle otollisimmat

ajankohdat julkaista sisältöä fanisivullaan ja osoittaa, kuinka tärkeää on riittävä kasvu

ensimmäisten tuntien aikana, jotta sivu saadaan leviämään lumipalloefektin tavoin.

Lumipalloefektiin liittyen haluttiin tarkastella myös sitä, miten kauan sivu keräisi

omalla painollaan lisäjäseniä pelkän hyvän alun saatuaan.

7 TULOKSET

Huolimatta siitä, että kyseessä oli enemmän kehitystyö kuin tutkimustyö, haluttiin

kerätä myös joitakin käytännön lukemia, jotka toimisivat myöhemmin mittarina työn

onnistumiselle. Tässä työssä mittarina käytettiin jäsenmäärää, joka on suoraan ver-

rannollinen fanisivun kautta viestinnällä saavutettavien kuluttajien määrään. Gyms-

tick Suomi-sivun fanimäärää seurattiin luvussa 6.6 fanimäärän seuranta mainittujen

periaatteiden pohjalta. Lisäksi tarkasteltiin työstä yritykselle aiheutuneita mahdollisia

kustannuksia.

36

7.1 Facebook-sivun fanimäärä

Ensimmäisen vuorokauden osalta (ks. Kuvio 13) todettiin paikkaansa pitäväksi arvio

fanimäärän kasvamisesta nopeimmin heti julkaisua seuraavan 24 h:n kuluessa. Yöai-

kana 0.00 – 08.00 kasvua ei juuri tapahtunut, kuten seurantaa aloitettaessa arvioi-

tiinkin käyvän.

KUVIO 13. Fanimäärän kasvu 24h

Julkaisua seuraavaa 14 vrk:n ajanjaksoa (ks. Kuvio 14) tarkasteltaessa käy ilmi, että

sivun fanimäärä kasvoi tasaisesti koko tarkastelujakson ajan ja lähes kaksinkertaistui

verrattuna ensimmäisen vuorokauden fanimäärään.

0

10

20

30

40

50

60

70

16

.00

17

.00

18

.00

19

.00

20

.00

21

.00

22

.00

23

.00

24

.00

08

.00

09

.00

10

.00

11

.00

12

.00

13

.00

14

.00

15

.00

16

.00

Ensimmäinen vuorokausi

Fanimäärä

37

KUVIO 14. Fanimäärän kasvu 14vrk

7.2 Kustannukset

Gymstick Suomi-fanisivun avaaminen ei tuottanut yritykselle suoria rahallisia kustan-

nuksia, sillä käytännön valmistelut, julkaisu ja seuranta tehtiin opiskelijatyönä. Sivulle

lisätty materiaali oli yrityksen jo aiempiin markkinointitarkoituksiin tuottamaa kuva-

ja videomateriaalia eikä näin ollen alun sisällöntuotostakaan kustannuksia kertynyt.

Yrityksen työntekijät ja toimitusjohtaja Kasurinen käyttivät jonkin verran työaikaansa

kerätessään yhteen koulutettujen Gymstick-ohjaajien kutsuihin käytettyjä sähköpos-

tiosoitteita sekä muutamiin tapaamisiimme ja kotisivuilla tapahtuneisiin muutoksiin

Facebook-kuvakkeen johdosta.

0

20

40

60

80

100

120

19

.hu

hti

20

.hu

hti

21

.hu

hti

22

.hu

hti

23

.hu

hti

24

.hu

hti

25

.hu

hti

26

.hu

hti

27

.hu

hti

28

.hu

hti

29

.hu

hti

30

.hu

hti

1.t

ou

ko

2.t

ou

ko

3.t

ou

ko

Ensimmäiset 2 viikkoa

Fanimäärä

38

8 POHDINTA

Fanimäärän seurannan tuloksista voidaan päätellä, että onnistunut alku Gymstick

Suomen kaltaiselle faniyhteisölle Facebookissa on pitkälti kiinni yhteisön ensimmäi-

sistä päivistä ja jo olemassa olevien kontaktien laajuudesta sekä laadusta, mikäli jä-

senmäärää ei aleta hankkia heti alkuun esimerkiksi mielenkiintoisen kilpailukampan-

jan avulla. Yrityksen ja sen edustajien onkin hyvä hyödyntää jo olemassa olevia kon-

taktejaan ja laajentaa verkostonsa toimivaksi myös sosiaalisen median palveluiden ja

tietotekniikan puolella. Tässä tapauksessa käytin omia Facebook kontaktejani mah-

dollisiin kohderyhmään kuuluviin liikunnallisiin ihmisiin ja osittain yrityksen koulut-

tamiin Gymstick-ohjaajiin. Helpoiten yksittäiseen sosiaalisen median palveluun mu-

kaan lähteminen onnistuukin tutustumalla palveluun ja sen käyttöön ensiksi yksityis-

henkilönä, liittäen samalla omaa arki- ja työelämässä hankittua verkostoa osaksi pal-

velussa rakentamaansa verkostoa.

Perustettaessa faniryhmää tai sivua Facebookissa on luontevinta kutsua ensimmäiset

jäsenet yhteisöön perustajan omista kontakteista ja toivoa kohderyhmään kuuluvan

ihmisen levittävän viestiä palvelussa omille kohderyhmään kuuluville kontakteilleen.

Tässä tapauksessa edellä mainittu toimintatapa voidaan todeta onnistuneeksi, sillä

yhteisöön alkoi jo ensimmäisten päivien aikana liittyä ihmisiä, jotka eivät sivun julkai-

suvaiheessa kuuluneet kutsun saaneiden joukkoon. 30.4.2010 Gymstickin kotisivuille

lisätyn Facebook-kuvakkeen jälkeen yhteisöön liittyi ulkomaalaistaustaisia henkilöitä,

joka seuraavien päivien aikana poiki lisää ulkomaalaistaustaisia liittyjiä huolimatta

siitä, että Gymstick Suomi yhteisön julkaisukielenä toimii Suomi. Ilmeisesti sivulla

julkaistu video ja kuvamateriaali saivat myös vieraan kulttuurin ja kielen edustajia

yhteisölle seuraajiksi.

39

Facebook-käyttäjille avatun yhteisön kautta voidaan jatkossa hyödyntää kaikkia nel-

jää luvussa 6.4 Markkinointiin osallistamisen muodot mainittua tapaa ottaa asiakas

huomioon ja avuksi tuotesuunnittelussa ja markkinoinnissa. Tiedonhankinta onnistuu

yksinkertaisimmillaan laatimalla kyselyitä, kysymällä suoraan yhteisön jäseniltä tai

seuraamalla keskusteluita. Yrityksen omia mainoksia on jo julkaistu yhteisön sivulla

videoiden ja kuvien muodossa. Materiaalin julkaisemista voidaan hyödyntää jatkos-

sakin muistaen kuitenkin, etteivät pelkkä suoraviivainen mainonta ja tuote tee pitkä-

aikaista vaikutusta käyttäjiin vaan on keksittävä tapoja tarjota mahdollisuus osallistua

mielenkiintoisella tavalla. Facebookin toimintamekanismit suosivat itsessään lumipal-

loefektin lailla leviävää tiedonkulkua, eikä yrityksen tarvitse epäröidä, leviääkö viesti

netissä tai ylipäätänsä verkkopalvelussa, kunhan viesti vain on tarpeeksi mielenkiin-

toinen levitettäväksi. Yleisöä voidaan osallistaa markkinointiviestintään järjestämällä

esimerkiksi liikuntaan liittyviä video- ja kuvakilpailuja tai pyytämällä yhteisön jäseniä

kertomaan omista tavoistaan liikkua, harjoitella ja voida hyvin. Yhteys käyttäjiin on

nyt vain muutaman hiirennäpäytyksen päässä, joten on vain lähinnä yrityksen mie-

lenkiinnosta ja mielikuvituksesta kiinni, millaisin tavoin yhteisöä ja sosiaalista mediaa

tullaan hyödyntämään.

Jatkossa yrityksen kannattaa keskittyä nyt olemassa olevien Youtube-kanavan ja Fa-

cebook-sivun hyödyntämiseen sekä mahdollisesti yrityksestä tai tuotteista käytävien

keskusteluiden seuraamiseen ja niihin osallistumiseen suomalaisilla keskustelufoo-

rumeilla. Erinomainen tapa tuottaa yritysmyönteistä sisältöä Internetiin tämän kal-

taisen yrityksen kohdalla on taltioida mielenkiintoista kuva- ja videomateriaalia edus-

tustilaisuuksista Suomessa ja ulkomailla esim. messuilta tai Gymstick-

ryhmäliikuntatunneilta ja julkaista kuvat esimerkiksi kuvien jakamiseen keskittynees-

sä Flickr-palvelussa. Videomateriaalille sopiva julkaisualusta puolestaan on Youtube.

Edellä mainituista palveluista sisällön tuominen Facebookiin on tämän jälkeen erit-

täin nopeaa ja helppoa kuvien ja videoiden kerätessä yleisöä myös alkuperäisissä

sijainneissaan. Sisällöntuoton toimivuus vaatii vastuuhenkilön tai useamman sisällön-

tuottajan nimityksen yrityksessä, sillä palveluiden käyttöönotto ja tehokas käyttö

40

vaativat alussa hieman opettelua, taitoa löytää mielenkiintoista sisältöä muista In-

ternet-lähteistä sekä työaikaa ja joitakin rahallisia resursseja. Lähtipä yritys sitten

jatkossa mukaan mihinkä tahansa sosiaalisen median nykyisistä tai tulevista palve-

luista, on varmaa se, että ensimmäiset kiinnostuneet käyttäjät saattavat hyvinkin

löytyä nyt Facebook-fanisivun kautta hankituista kontakteista.

Opinnäytetyötä syvensi aikaisempaa tietämystäni sosiaalisen median moninaisista

palveluista ja herätti huomaamaan, että aikaisemmin lähes pelkältä ajanvietteeltä ja

yhteydenpitokeinoilta tuntuneita yhteisö- ja verkostoitumispalveluita voidaan käyt-

tää tehokkaasti yhteiskäytössä keskenään ja jopa puhtaasti markkinointitarkoituksiin.

Palveluiden käyttö on ilmaista ja se lisäsi mielenkiintoa entisestään. Työn alkuvai-

heessa ongelmia tuottivat lähinnä mahdollisien hyödyntämismahdollisuuksien ja pal-

veluiden runsas kirjo ja saatavilla olevan materiaalin lisääntyminen päivittäin artikke-

lien ja uutiskirjoitusten muodossa. Toisaalta laajempaa ja luotettavista lähteistä pe-

räisin olevaa, kirjallista materiaalia löytyi toistaiseksi vielä varsin heikosti. Aiheen ja

lähteinä käytetyn materiaalin rajaus oli edessä siis jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Kirjallisen työn rakenne muodostettiin laatimalla alustava sisällysluettelo aihepiireis-

tä, joiden uskottiin vievän työtä eteenpäin ja tarjoavan riittävän tietopohjan käytän-

nön toteutusta ajatellen. Teoriaosuuden pohjalta saavutettu tietämys riitti käytän-

nön osuuden toteuttamiseen eikä valtaosaa kirjoitetusta tietoperustasta päästy käy-

tännön osuudessa vielä edes testaamaan. Tietoperustan laajuutta ja käytännön osuu-

tena tehtyä Facebook sivustoa yrityksen ja kuluttajien välille verrattaessa voidaankin

todeta työn teoriaosuuden olevan hyvä kannustin ja perusopas toimeksiantajalle

jatkoa ajatellen, yrityksen lähtiessä toivottavasti todenteolla mukaan sosiaaliseen

mediaan.

Toimeksiantajalta saatu tuki oli alusta alkaen kiitettävää ja käytännössä yrityksen

puolelta annettiin vapaat kädet työhön, kannustaen näin luovuuteen. Teoriapohjaa

kirjoittaessa ja käytännön osuutta Facebookissa laadittaessa luotinkin rohkeasti intui-

tioihini pikkutarkan, muiden kirjoittaman teorian suoran soveltamisen sijaan. Kirjalli-

sia lähteitä tutkittaessa havaitsin, että muutos aiheeseen liittyvässä teoriassa on var-

41

sin impulsiivista ja osa lähteistä kumoaa toisiaan. Loppua kohden luetusta tiedosta

jalostui kuitenkin yhtenäinen asiakokonaisuus, jota työssä myöhemmin sovellettiin.

Alun perin tavoitteenani oli saada myös Facebook yhteisön sisällöntuotto hyvään

vauhtiin, mutta tämän totesin mahdottomaksi yrityksen ulkopuoliselle henkilölle.

Viikoittainen sisällöntuotto virallisesti yrityksen nimissä vaatii jatkuvaa ajantasaista

tietoa yrityksen ja tuotteiden ympärillä tapahtuvasta toiminnassa ja tapahtumista,

jonka vuoksi sisällöntuotto ja asiakkaiden kysymyksiin vastaaminen on turvallisempi

yrityksen näkökulmasta jättää sen edustajille. Toimeksiantajan kanssa on käyty kes-

kusteluita yrityksen työntekijöille mahdollisesti järjestettävästä pikakoulutuksesta

sosiaaliseen mediaan ja valmiin Facebook faniyhteisön käyttöön yrityksen markki-

noinnissa. Koko prosessi ja lopputulos olivat mielestäni hyvin onnistuneet ja toimin-

taympäristön ollessa vahvasti teknologiasidonnainen sekä käyttäjälähtöistä suunnit-

telua vaativa, soveltui se myös hyvin opinnäytetyöksi tulevalle hyvinvointiteknologian

insinöörille.

42

LÄHTEET

Aurama, H. 2009. Toimitusjohtaja, Zipipop Oy. Videohaastattelu 2009. Julkaistu You-

tubessa. Viitattu 27.04.2010

http://www.youtube.com/, 1/3 Sosiaalinen media: kokeiltuja käytäntöjä –vinkkejä

yrittäjälle.

Ciccarelli, D. 2006. Web 2.0 Definition. The Biz-blogi. 19.9.2006. Viitattu 6.4.2010.

http://blogs.voices.com, The Biz, Web 2.0

CoolTown Studios, 2008. Yritysblogi. Viitattu 15.5.2010

www.cooltownstudios.com, Crowdsourcing

Erkkola, J-P. 2008. Sosiaalisen median käsitteestä. Opinnäytetyö. Taideteollinen

korkeakoulu, Medialaboratorio, MA in New Media.

Evans, D. 2008. Social Media Marketing. Wiley Publishing Inc.

Gymstick, 2010. Yrityksen kotisivu. Viitattu 10.5.2010.

www.gymstick.com, ajankohtaista

Hintikka, K. 2008. Johdatus osallistumistalouteen. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittä-

miskeskus ry:n julkaisusarja, Julkaisusarjan osa 32. Viitattu 7.4.2010

Kasurinen, R. 2010. Toimitusjohtaja, Gymstick International Oy. Keskustelu

16.2.2010.

Kuvapankki, 2010. Gymstick International Oy:n EI-julkinen graafisen materiaalin ku-

vapankki.

Li, C & Bernoff, J. 2008. Verkkovalta. Forrester Research inc.

43

Linnake, T. 2010. Youtuben päivälataukset ylittivät kaksi miljardia. Artikkeli

17.5.2010. Digitoday verkkolehti. Viitattu 18.5.2010.

www.digitoday.fi, viihde

Lähdevuori, L. 2010. Sosiaaliset nettipelit vahvistavat Facebookin suosiota. Artikkeli

19.3.2010. Tekniikka & Talous verkkolehti. Viitattu 30.3.2010.

http://www.tekniikkatalous.fi, ICT.

Partanen, H. 2009. Yhteisöllinen mieluummin kuin sosiaalinen media. Artikkeli

1.12.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Internet sivut. Viitattu 16.3.2010.

http://www.kotus.fi, julkaisut, kielipalstat, kuukauden kielijutut.

Raunio, H. 2010. Suomen pk-yritykset jäljessä digimarkkinoinnissa. TNS Gallup digita-

lin johtajan Seppo Roposen haastattelu 16.3.2010. Tekniikka & Talous verkkolehti.

Viitattu 17.3.2010.

http://www.tekniikkatalous.fi, ICT.

Salmela, S. & Luukkonen, T. 2009. Sosiaalinen media osana korkeakoulujen ja työ-

elämän yhteistyötä. Kehittämishanke. Oulun yliopisto. Viitattu 3.5.2010

http://sites.google.com/site/sosastu/

Salmenkivi, S., Nyman, N. 2007. Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi. Talen-

tum Media Oy. Helsinki: Karisto Oy.

Siren, M. 2010. Pakkis takoo kävijämääriä! Mika Siren kommentoi Pakkotoisto.com

keskustelufoorumillaan nimimerkillä ”Mike” 18.3.2010. Viitattu 23.3.2010.

http://www.pakkotoisto.com, Ilmoitukset.