sote ja maakuntauudistus he:n päälinjat ja tilannekatsaus lokakuu 2016 tuomas pöysti

02.05.2023 1www.alueuudistus.fi

Sote- ja maakuntauudistusHE:n päälinjat ja tilannekatsausAlivaltiosihteeri Tuomas PöystiLokakuu 2016


Valmistelutilanne• Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla

– http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016– päättyy 9.11.2016– lausuntoaikana esityksen viimeistelyä ja sisällöllistä tarkistamista– maakuntakierros pidetty - keskustelua ja kuulemista

• Hallituksen esitys eduskunnalle loppuvuodesta• Sote-tuottajalaki on myös lausunnoilla• Maakuntien ja sote-digitalisoinnista linjaukset

– palveluiden digitalisointi– tieto seuraa asiakasta -periaate– tietojärjestelmät kuntoon - tavoitetila määritelty– tehokkaalle palvelulle ja talouskasvulle tilaa– http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/

asset_publisher/1271139/hallitus-linjasi-sote-ja-maakuntauudistuksen-digitalisaatiota • Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva

valmistelu käynnissä => HE luonnos lausunnoille marraskuussa

http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016

http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016

http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasi-sote-ja-maakuntauudistuksen-digitalisaatiota



Uudistuksen onnistumisen avaintekijät

Sitoutuneisuus ja keskinäinenluottamus kaikkien toimijoiden välillä

Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi

Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä

Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen

Rohkea ote tulevaisuuteen

Maakuntavoi olla

suuri tai pieni. Ovathan

valtiotkin.


Miksi ja mitä tavoitellaan?

Toimintatapojen muutosHallinnon sujuvoittaminen

Toimivammat palvelutKansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet

Taloudellisen kasvun edistäminen

Kustannustehokkuus

jonka tarkoituksenaon edistää ihmisten

ja yritystentoimintaa.

Hallintoon palvelua,

Avoimuus.Asiakaslähtöisyys.

Vuorovaikutus.

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen

Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet

Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.)


§Uudistuksen keskeiset lait

• Maakuntalaki• Sote -järjestämislaki

• Maakuntajakolaki• Uusi kunnan

peruspalveluiden valtionosuuslaki• Verolait

• Henkilöstöä ja virka- &työehtosopimuksia sekä eläkejärjestelmää koskevat lait

• Maakuntien rahoituslaki

• Voimaanpanolaki• Sote-tuottajalaki


Maakunnan keskeiset tehtävät

Alue-kehittäminen

Pelastus-toimi

Ympäristö-terveyden-

huolto

Sosiaali- ja terveyden-

huoltoTyö- ja

elinkeino-palvelut

Liikenne-järjestelmä-suunnittelu

Maaseudun kehittäminen

ja lomitus-palvelut


Maakunnan päätöksenteko, toimintaja asukkaiden osallistuminen

VALTUUSTO Maakuntastrategia

Toiminnan, hallinnon jatalouden käytännön johtaminen

HALLITUS

MAAKUNTAJOHTAJA

MAAKUNTAKONSERNI

Yhtiöitetty toiminta

Palvelu-laitos

Järjestäjänja tuottajan erottaminen

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet• Suorat vaalit• Aloiteoikeus• Neuvoa-antava kansanäänestys• Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet• Nuorisovaltuusto,

vanhus- ja vammaisneuvostot• Vähemmistökielen

vaikuttamistoimielin

Valtakunnalliset palvelukeskukset • ICT • Yhteishankinnat • Muut tukipalvelut • Toimitilat

59–99 jäsentä

02.05.2023 8

Maakuntakonserni sote-tehtävissäMaakuntavaltuusto

Maakuntahallitus---------------------

Maakuntajohtaja

Maakunnan sote-lautakunta

Sote-järjestämisjohtajaviranhaltijaorganisaatio

Maakunnan konserniyhtiöt

(muu kuin sote -tuotanto)

Ostopalvelu-hankinnat

omaan tuotantoon

Maakunnan palvelulaitos

- Hallitus ja johtaja

Valtuusto päättää:tavoitteet,

hallintosääntö, investointi-

suunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus

yms. lakisääteiset asiat

Maakunnan oman sote-tuotannon

yhtiöt

Järjestäjän ohjaus ja valvonta

Konserni-ohjaus

Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. • hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia

(sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja osto-palveluhankintojen linjaukset)

• soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset

Maakuntahallitus:Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos)

MaakuntajohtajaMaakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto

Soten järjestämisestä vastaava toimielin:• Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä

rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat

• Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto

Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja:• oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen

johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen• ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa

rajoissa maakunnan omaan tuotantoon• ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei

luottamushenkilöitä)

02.05.2023 9

Maakunnan palvelulaitos ja yhtiöMaakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina.

Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja.

Maakunnan palvelulaitos• vastaa maakunnan

omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla)

• viranhaltijat voivat tehdä viranomais-päätöksiä ja käyttää julkista valtaa.

• tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla.

• voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja.

Maakunnan yhtiöMaakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä.

02.05.2023 10

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio • Tuottajat noudattavat

maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti

• Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön

• Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma

• Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille

• Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia

Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuudenoikea-aikaisesti

• Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä

02.05.2023 11

Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelu-strategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut.

Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti.

Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailu-tetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi.

Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa.

Uusi laki sosiaali- ja terveys-palvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.


Maakuntien rahoitus• Valtion

yleiskatteellinen rahoitus

• Asiakas- ja käyttömaksut

• Lyhytaikainen lainanotto

Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään

Valtionrahoituksen määräytyminen

89%

10% 1% Hyte-rahoitus

Tarveperusteinenrahoitus

87% Ikärakenne ja tarve

1% Vieraskielisyys

1% Asukastiheys

Asukasluku-perusteinen rahoitus


Henkilöstön siirtyminen ja asema• Henkilöstö siirtyy maakunnan

tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka

• Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät

• KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana

• Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin

Siirto koskeen. 220 000 työntekijää


Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus

+/- 100€

• Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden)

• Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat

• Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään

VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan

Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100€ per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa


Verotulojen siirto kunnilta

Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään

Valtionosuuksista siirretään

Maakuntien tehtävien rahoitus

• Vuosina 2020–2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin0,5 prosentti-yksikköä vuodessa

• Rajasta voidaan poiketa poikkeus-tilanteissa

17,7mrd€Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on

11,3 mrd€

0,5 mrd€

5,9 mrd€

Kunnallisveroprosentteja alennetaan12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019


Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminenValinnanvapaus

02.05.2023 17

Sosiaali- ja terveydenhuollon moni-kanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi

Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset

rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi.

Myös verojärjestelmää kehitetään.

Kustannusten yhteisomistajuus pyritään poistamaan.

Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio

Rahoitus yhden eli maakunnan budjetin kautta


Rahoitus: lähtökohdat• Kansalaisen ja veronmaksajan näkökulma rahoitukseen

– optimoidaan veronmaksajan näkökulmasta

• Julkinen hallinto on yhtenäinen palvelualusta– ’’veronmaksaja on omistaja’’– julkinen omaisuus on tiettyä käyttötarkoitusta varten

• Omaisuus maksetaan vain yhden kerran julkistaloudessa

• Rahoitus kannustaa kustannusvaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen toimintaan sekä toteuttaa rahoitusperiaatteen kunnissa ja maakunnissa

– perustuslaissa säädetty oikeus riittäviin sote-palveluihin– riskiä ei täysin vakuutettu yhteisestä poolista => kannustimet toimia

– => tarvevakioitu kapitaatio, joka huomioi riskit– => vaikuttavuuskannustimet: maksetaan lisäarvosta (terve ja toimintakykyinen,

hyvinvoiva eikä palveluiden jatkuvaiskäyttäjä)


Rahoituksella ohjaamisen 3 ulottuvuutta• Valtion ja maakunnan välinen suhde

– rahoituksen kohdentaminen maakunnille

• Rahojen kohdentaminen maakunnan sisällä– rahoitus yleisesti maakunnan toimintaan– maakunnan budjettivalta: maakunta päättää kohdentamisesta– tuottajien korvausjärjestelmä maakunnassa

• korvausjärjestelmän perusteet• portinvartijatehtävät rahoituksessa

• Asiakasmaksut– ei ole suunniteltu lisärahoitettavan asiakasmaksujen kautta– asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 lukien– omavastuun ja järkevän asioinnin tukeminen


Sosiaali- ja terveydenhuollossa erilaisia ansainnan ja arvon muodostuksen logiikoita• Preventio: vaihtoehtokustannukset, nettonykyarvo• Päivystys: kapasiteettivaraus ja sen hinta• Yksi käynti: käyntimaksu• Elektiivinen hoito ja muu parantava hoito:

episodikohtainen tulos, vaikuttavuus- ja laatukorjattu hinta• Hoiva: elämänlaatu / toimintakyvyn tuki aikaa kohden,

aikalaskutus suhteessa palvelutasoon tai toimintakyvyn tukeen

• Laaja-alainen palvelutarve: eri toimien ja palveluiden yhteensovitus, kokonaishinta ja ratkaisuperusteinen vaikuttavuus


Tuottajien korvauksen (monituottajamalli)• Vaativimman hoidon ja palvelun rahoitus laskutuksella tai

sopimukseen perustuvilla korvauksilla – => maakunnalla kokonaisbudjetti

• Yli- alihoidon/palvelun välttäminen• Kannustimet tuottaa parasta mahdollista vaikuttavuutta annetulla

riskitasolla• Kannustimet vaikuttavuuteen (value-based models)

• Korvausmallien perusteltua olla hybridi, koska ansaintalogiikat ovat erilaisia– riskipainotettu kapitaatio listautuneista asiakkaista vastaavilla tuottajilla

(riskiluokitellut ryhmät)– asiakkaiden riskiluokittelu ja ikäpaino tulevaisuudessa– muut erilaiset yhdistelmämallit


Tuottajien korvaus• Kiinteä korvaus väestövastuullisesta toiminnasta, joka

perustuu väestön määrään ja palvelujen tarpeeseen (ns. tarvevakioitu kapitaatiorahoitus).

• Laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen liittyvä lisärahoitus

• Terveys- ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toimintokohtainen lisärahoitus

• Hyvin määritellyissä palveluissa hoito- tai palvelu-episodin kiinteä rahoitus (”tuote- tai paketti-hinnoittelu”), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä

• Suoriteperusteiset korvaukset• Henkilökohtainen budjetointi


Valinnanvapauden toteutus ja tuottajien korvaus

• 1) Asiakkaan tekemä suora valinta– tarkemmin määriteltävissä perustason

palveluissa• 2) Palvelutarpeen arviointi ja

jatkolähete/asiakassuunnitelma– asiakasseteli (palveluseteli):

tuotteistettavissa olevissa palveluissa– henkilökohtainen budjetointi: laajempien

palvelukokonaisuuksien tilanteessa


Rahoitusjärjestelmästä yleisesti• Rahoitusjärjestelmää täytyy väistämättä

kehittää

• Yhteiskunnallisen oppimisen näkökulma ja ratkaisujen tarkistaminen kokemuksen kertyessä

• Maakunnan tasolla järjestäjän valmius arvioida kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä sitä tukevat tietojärjestelmät ratkaisevan tärkeitä


Hyvän hallinnon periaatteet turvataan

perus-oikeudet• Hallintolaki

• Virkavastuu

• Julkisuuslaki

Yleishallinto-oikeudellisia säännöksiä noudatetaan kaikissa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa sote-palveluiden tuottajissa


DigitalisointiTieto seuraa asiakastaTiedon tehokas hyödyntäminen- muutosohjelmalla tuloksiin






Digitalisaatio Digitalisaation

avulla palveluita voidaan tuottaa

täysin uusilla tavoilla ja tehostaa

prosesseja

Sähköisillä palveluilla

kannustetaan myös asukkaita

itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään

ICT-ratkaisujen lähtökohta:

asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja

aluerajoista riippumattomasti

Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto

siirtyy sujuvasti eri tuottajien

välillä

Hallituksen linjaus:vahva

valtakunnallinen ohjaus

Maakuntien yhteinen

ICT-palvelukeskus

ja yhteiset hankinnat

MAAKUNTAUUDISTUS SotedigiVisio 2030

02.05.2023 28

AsiakasvisioPystyn itse

Sähköiset palvelut parantavat mahdollisuuttani saada sosiaali- ja terveyspalveluita, ehkäistä hyvinvointiongelmiani ja lisätä omahoitoani

Saan luotettavaa tietoa omien valintojeni tueksi

Ajantasaiset ja käytettävissä olevat tiedotVoin tallettaa ja hyödyntää omia tietojani turvallisesti

Sähköisen asioinnin ja omahoidon palvelut on saatavillaniHenkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma auttaa palveluideni koordinoinnissa

Ammattilaisvisio

Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät Käytössäni on työtä ja sen toimintaprosesseja tukevat tietojärjestelmät

Asiakas- ja potilastiedot ovat käytössäni aina, kun niitä tarvitaanOsaamiseni on ajan tasalla ja kehittymistäni tuetaan

Tiedä ensin, johda sittenTietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja

yhteiskunnallista päätöksentekoaTietoaineistot tukevat tutkimus-, innovaatio- ja elinkeinotoimintaa

MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntadigi -linjaukset

02.05.2023 29

Keskeiset linjaukset:1. Maakuntien toiminnalle asetettuja tavoitteita

toteutetaan/tuetaan maakuntien yhteisillä kansallisilla ICT-palveluilla

2. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään maakuntien uusia asiakaslähtöisiä ja digitaalisia prosesseja tukevat palvelut sekä käynnistetään niiden toteutuksen vaatima valmistelu

• Maakuntien asiakkuudenhallinta• Maakunnan (järjestämisvastuullinen) johtamista,

toimintaa ja valtion maakuntien ohjausta tukevat tiedot sekä tiedon hyödyntämistä tukevat välineet

3. Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus perustetaan tuottamaan kansalliset palvelut

4. Maakuntien tietohallinnon kansallinen ohjaus on yhdellä ohjaustoiminnolla

5. Maakuntauudistuksen valmistelua johdetaan ja rahoitetaan ohjelmana

Ohjausmalli

ICT PAKE

Arkkitehtuuri

CRM

MAAKUNTAUUDISTUS

Otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteetKehitämme palvelut asiakaslähtöisesti.Julkiset palvelut ovat olemassa ennen kaikkea palvelun käyttäjää eli asiakasta varten. Tutkimme, mitä käyttäjät haluavat saada palvelulla aikaiseksi.Poistamme turhan asioinnin.Kansalaisen asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Asiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua.Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita.Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioidaan kansalaisten ja yritysten erityistarpeet.Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti.Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme palvelukehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme.Palvelemme myös häiriötilanteissa.Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi.

Pyydämme uutta tietoa vain kerran.Käytämme jo olemassa olevaa tietoa. Näin vaivaamme kansalaista mahdollisimman vähän.Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita.Ei keksitä samaa pyörää uudestaan. Teemme kustannustehokkaampaa palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä.Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille.Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi!Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan.Jokaisen palvelun takana on lopulta ihminen. Palvelulla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa palvelun toiminnasta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä.

30www.digisuomi.fi

http://www.digisuomi.fi/

02.05.2023 31

Sote -digitalisaatio maakunnassa -visio

Yhteinen, julkinen tietojärjestelmäydin järjestäjälle & palveluekosysteemillePalveluekosysteemi, jossa laaja sovelluskerros

Kyky yhdistääsote-asiakastieto, biopankkiaineisto,

genomidata, muu massadata kuin sote-asiakastieto

Kanta- alustapalveluineen

ml. OmaKanta

Maakunnanyhteinen

asiakkuuksien-hallinta

Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio

Innovaatio-toiminta

Tiedon hyödyntäminen

- tiedon- toissijaisen

käytön operaattori

Innovatiiviset hankinnat

Älykkäätuudet palvelut

ja toiminta-mallit

Kustannus-tehokkuus

YdinKäytettävissä kansallisen

palveluväylän kauttaData avoimen datan periaattein

Ympäristö- ja terveys-teknologia

Erituottajien ja toimijoiden järjestelmienintegraatio

Sote-ohjausjärjestelmä

(järjestäjän ratkaisut)

Yhteisetsähköisetasiointi-ratkaisut Maakunnan

yhteiset toiminnallisuudet

Yhteinenasianhallinta

KELAmaksatus-ratkaisut

TuottajienICT-

järjestelmätsis.

potilastieto-järjestelmät

Maakunnantoimialariippu

maton yhteinen ICT

Tietoahyödyntävät sovelluksettoiminnot

OmaDataa hyödyntävät ja tietoa keräävät

yksiöiden ratkaisut

MAAKUNTAUUDISTUS

PERUSTIETOV Ä E S T Ö K I I N T E I S T Ö T Y R I T Y K S E T Y H T E I S Ö T

TOIMINNAN TIETO

Maakuntien digitalisaation ekosysteemi / alusta

32

PELASTUS

ALUE-KEHITYS

YMPÄRISTÖTERVEYDEN

HUOLTO / ELINTARVIKEVALVONTA

SOTE

MAAN-KÄYTTÖ/

VESIENHOITO TYÖ- JA ELINKEINO

Kulttuuri-ympäristön

hoito

Aluekäyttö /rakentaminen

Työn-välitys Ammatin

valinta

Työvoimakoulutus

Yritys-toiminnan

kehittäminen

Työlli-syyden

edistäminen

Elinkeinoelämän

kehittäminen

Kotoutta-minen

Yleinenkehittäminen

Elinkeino-elämän

toimintaed.

Ennakoinninyhteen-

sovittaminen

Maakunta-ohjelma

Alue-kehitystuki

Investointi-tuki

Vesien-hoito-

suunnitelmat Merenhoioontoimenpide-

ohjelma Merialue-suunnittelu

Ympäristö-tavoitteiden

arviointi

Maakunnansuunnittelu

Terveydensuojelunvalvonta

Tupakkalainvalvonta

Alkoholilainvalvonta

Ehkäiseväpäihdetyö

Sosiaalityö

Lomitus-palvelut

Kuntouttavatyövoima-toiminta

Varau-tuminen

Onnetto-muuksien

ehkäisy

Valistus janeuvonta

Pelastus-toiminta

Väestön-suojelu

Hanke-ja yritystuet

Viljelijä-tuki

Viljelijä-tuki

Poro- jaluontais-

elinkeinotuki

Rakenne-tuet

Riista-Vahinkojen

korvaus

Elintarvike-valvonta

Ensisaapumis-valvonta

Lihantarkastus

Rehu-valvonta

Eläintenlääkitsemisen

valvonta

Eläintautienvastus-

taminen Eläinsuojelunvalvonta

Eläinlääkäripalvelut

Kasvin-tuotannon

valvonta

Luonnonvaratalouden

valvonta

Vesistö-tehtävät

Vesistö-tehtävät

Sosiaali-päivystys

Kotihoitoja koti-

palvelut

Laitoshoito

Asumis-palvelut Perhe-

hoito

Omais-palvelut

Lastensuojelu

Adoptio Kasvatus-/perhe-

neuvonta

Päihde-palvelut Vammais-

palvelut

Terveys-neuvonta

Terveys-tarkastukset

Neuvolat

Seulonnat

Rokotukset

Hammas-huolto

Päivystys

Ensihoito

Erikois-sairaanhoito

Koti-sairaanhoito

PALVELUKERROSKaPA

ASIAKASOMISTUS VEROTUS LUVATPOTILAS VALVONTA

TOIMENPITEETTALOUS

MAANKÄYTTÖ ALUEKEHITYS YMPÄRISTO TH SOTE PELASTUS TYÖ- JA ELINKEINO

Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti

Poistamme turhan asioinnin

Pyydämme uutta tietoa vain kerran

Avaamme tiedon ja rajapinnat

DIGIPERIAATTEET TIETOJOHTAMINEN

Tiedolla johtaminen

Tiedon jalostus

Tiedon tuottaminen

Lähtötiedot

Peruss-erveydenhuolto

Kanta

33

Aikataulu

Valinnan-vapaus- ja rahoitus-HElausunto-kierrokselle

Valinnan-vapaus- ja rahoitus-HE eduskuntaan

Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymä-aika

Järjestämis-laki ja maa-kuntalaki julki kommen-teille ja lausunto-kierrokselle

HE sote-järjestämis-laiksi ja maa-kuntalaiksi eduskuntaan

Sote-järjestämis-laki ja maa-kuntalaki voimaan 1.7.2017

Väliaikais-hallinto

Maakunta-vaalit

1.1.2019 järjestämis-vastuu maakunnille

6-8/16 11-12/16 2/17 7/17 17-18 1/19

Järjestämislaki ja maakuntalaki

Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen

sote ja maakuntauudistus he:n päälinjat ja tilannekatsaus lokakuu 2016 tuomas pöysti

Government & Nonprofit