Rajan lentäjien kuulumiset 7

18

5/2018 LOKAKUU

Edustajakokous lähestyy

4Sotilaiden lakko olisi pelottava

2

5/2018 LOKAKUU

Taitto: Simo Nummi 040 532 5815simo.nummi@mainosnummi.inet.fi

Painotalo Eura Print Oy

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Juha Susijuha.susi@paallystoliitto.fi

TOIMITUSSIHTEERI:Matti VihurilaPuh. 040 518 6672matti.vihurila@hotmail.fi

VAKITUISET AVUSTAJAT:Marko JalkanenPuh. 040 301 9295marko.jalkanen@paallystoliitto.fiAntti KymäläinenPuh. 040 828 2758antti.kymalainen@kolumbus.fiJukka MäkinenPuh. 050 594 4613jukka.makinen@paallystoliitto.fiJaakko LeväPuh. 040 301 9294jaakko.leva@paallystoliitto.fiArto PenttinenPuh. 050 443 1409arto.penttinen@paallystoliitto.fiMika Räisänenmika.raisanen@paallystoliitto.fi

OSOITTEENMUUTOKSET:Puh. 040 301 9290toimisto@paallystoliitto.fi

SUOMEN ALIUPSEERI 1930-44,ASEMIES 1945,SAULI 1946-53,ALIUPSEERI 1954-74,TOIMIUPSEERI 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA87. vuosikertailmestyy 6 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

SIS

ÄLT

ÖV A K I O PA L S T A T

S

AN

AN

SÄ

ILÄ

PÄ

ÄLU

OTT

AM

US

MIE

HE

T

R

AJA

JÄR

JES

TÖPÄ

ÄLL

IKK

Ö

LI

IKU

NTA

PÄ

ÄLL

YS

TÖN

NA

ISE

T

E

VP

9 10 12 17 33 34 35

1012151922242832

PÄÄLLYSTÖLEHTI 2018, aineisto- ja ilmestymispäivätnumero aineisto ilmestyy6 21.11. 13.12.

Aineiston voi toimittaa päätoimit-tajalle tai toimitussihteerille alla oleviin sähköpostiosoitteisiin. Toi-mitus päättää julkaisukynnyksestä.Kirjoittajat vastaavat omista kirjoi-tuksistaan.

Vartiolentolaivueen Super Puma -meripe-lastushelikopteri kesäisessä työympäris-tössään. Kuva: Rajavartiolaitos

Sotilaallisen harjoituksen korvausperusteet

Joustavat työaikamuodot rajalle

HERY-muutosesitykset puhuttavat Maavoimissa

Luottamusmiehet koolla Logistiikkalaitoksessa

Hallittu kulttuurimuutos tulossa

Lapin ja Kainuun rajan kuulumisia

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren

Järjestömaailman kuulumisia

Kuva

: Mat

ti Vi

huril

a

Tämä ja monta muuta jalka-pallomuistoa löytyy kapteeni-luutnantti Petteri Karin työhuoneen seinältä. s. 21

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • toimisto@paallystoliitto.fi • 040 301 9290 • (09) 726 2299 (faksi)Toimisto avoinna arkisin 9–15. • s-posti: etunimi.sukunimi@paallystoliitto.fi

Puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen 040 301 9291. Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 040 301 9292, 050 443 1409. Järjestösihteeri Anja Mustajoki 040 301 9290, Järjestösihteeri Sanna Karell 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Marko Jalkanen 040 301 9295, 0299 500 798, Jaakko Levä 040 301 9294, 0299 500 787, Jukka Mäkinen 040 301 9296, 050 594 4613. HUOM! Tekstiviestit eivät toimi 040-alkuisissa numeroissa

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, e-mail: toimisto@asianajotoimistolindell.fi(Ota yhteys liiton toimistoon ennen oikeusavun pyytämistä.)

Valoa näkyvissä

Puolustusvoimauudistuksen jälkeen Suomen turval-lisuusympäristö on muuttunut epävakaammaksi. Puolustusvoimille on tullut uusia suorituskykyjä ja tehtäviä. Muutoksien yhteisvaikutus on lisännyt eri-

tyisesti sotilashenkilöstön kuormitusta. Kaikki ei suinkaan ole pelkkää synkkyyttä, vaan viime viikkoina on valtiovallan, poliitikkojen ja Pääesikunnan esityksissä ollut nähtävissä va-lonpilkahduksia tunnelin päässä.Viime kevään ja kesän normitalkoissa uudistettiin henkilös-töasioiden hoitonormisto. Jatko-osina ovat valmistumassa tehtäväkokoonpanojen hallintaan liittyvät tarkennukset sekä HR- ja tukikoordinaattoritoiminnan käskyt. Kuten sanotaan, ainoa pysyvä asia on muutos, ja siksi on hyvä, että HR- ja tukikoordinaattoritoiminta nähdään voimavarana ja se saa jatkumonsa. Tehtäväkokoonpanojen hallintaan liittyvissä menettelytavoissa on nähtävissä tarkennuksia, jotka oikai-sevat suoranaisia vääryyksiä. Valitettavan usein, jopa maan tapana, on ollut käytäntö, jossa avointa tehtävää täytettäes-sä opistoupseerilta on vaadittu lähes 100 %:n vastaavuut-ta tehtävän osaamis- ja kokemusvaativuuksiin. Tällä veruk-keella on kovin herkästi viety tehtäviä henkilöstöryhmän muutosprosessiin. Ja yllätys, haettaessa tehtävään täyttöä muuttuneella henkilöstöryhmällä, kelpaakin vaatimattomam-pi osaaminen ja kokemus. Nyt valoa on kuitenkin näkyvissä tässäkin asiassa. Käskyssä edellytetään kaikkien henkilöstö-ryhmien tasapuolista käsittelyä tehtävän vaatiman ja siihen valittavan henkilön osaamisen osalta. Pääsääntöisesti voisi kuvitella, että opistoupseerin tehtävään paras osaamisvas-taavuus löytyy opistoupseerilta.Maan korvesta lähtenyt huuto Puolustusvoimien henkilöstön jaksamisen haasteista on kantautunut jo poliitikkojenkin kor-viin. Olemme saaneet lukea positiivisia ulostuloja ja esityk-siä eri medioista. Maan hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden talousarvioksi voidaan pitää erittäin positiivisina kir-jauksina linjausta Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanojen täyttöasteen pitämisestä mahdollisimman korkeana ja pal-katun henkilöstön lisäämistä 100:lla henkilötyövuodella. Vas-taavasti SDP vaati ulostulossaan Puolustusvoimiin 400 uutta

vakinaista virkaa. Suunta on hyvä, mutta henkilöstön lisäämisestä saatavat helpotukset kuormituksiin näkyvät vasta useiden vuosien kuluttua. Määrällisen lisäämisen ohella tulisi henkilöstölle turvata riittävä jaksaminen ja lepo. Rauhan aikana ei pitäisi olla tarvetta ottaa maanpuolustuskoneestamme irti 110 %:n tehoa. Kansallinen turvallisuus vaikuttaisi ainakin hetkellisesti olevan myötätuulessa, kun tiedustelulakiuudistus osana perustuslakiuudistusta näyttää etenevän nopeutetussa aikataulussa. Toivottavasti tuota samaa isänmaallista myötätuulta riittää jatkossakin, ja päivitystyö puolus-tuslaitoksen virkamiesten työajoista annetun lain osalta voisi käyn-nistyä työaikalakiuudistuksen yhteydessä.

Hyvänä esimerkkinä arkipäivän yhteistoimintamenettelystä ja hen-kilöstön mielipiteiden huomioonottamisesta ennen päätöksente-koa toimii liikenne- ja viestintäministeriön mielipidekysely Otakan-taa.fi-foorumilla. Kyselyssä kansalainen voi ottaa kantaa, kumpi olisi parempi, kesä- vai talviaika tai mihin aikavyöhykkeeseen Suo-men tulisi jäädä, mikäli EU-komission ehdotuksen mukaisesti luo-vuttaisiin kellojen siirrosta. Siinäpä olisi opiksi otettavaa osalle Puolustusvoimien hallintoyksiköitäkin, vaikka tässäkin asiassa va-loa on näkyvissä.

Jyrki Lukkarinen Puheenjohtaja

Kuva

: Kat

ja A

lmgr

en

Sotilaiden lakko olisi pelottavaTeksti ja kuva: Antti Kymäläinen

Vuokko Piekkala korostaa edeltä-jänsä tavoin avoimuutta ja läpinäky-vyyttä valtakunnansovittelijan toi-minnassa.

Elokuussa valtakunnansovittelijana aloittanut Vuokko Piekkala lu-paa ammattisotilaille mahdollises-sa työriitatilanteessa samanlaisen

vastaanoton ja palvelun kuin muillekin asi-akkailleen - erimielisyyteen pyritään löy-tämään ratkaisu. Muuta on turha odottaa - kurkun kostukkeeksikin tarjotaan pelkää kraanavettä. Sovittelijan sokkeloiseen toi-mistoon ei tulla notkumaan kahvin ja kink-kusämpylän toivossa. Piekkalan mukaan Puolustusvoimat hoitaa erityisen tärkeää tehtävää. Pelkkä ajatus-kin sotaväen työtaistelusta tuntuu hänestä hirveältä.- Tuntuisi pelottavalta, jos Suomen puolus-tus vedettäisiin alas ja meillä olisi jostakin ajankohdasta lähtien avoimien ovien päi-vät, kauhistelee Piekkala. Oikeustieteen kandidaatti Vuokko Piekkala nimitettiin valtakunnansovittelijan virkaan neljän vuoden määräajaksi. Aikaisemmin hän on työskennellyt kirkon työmarkkina-johtajana sekä kuntien työmarkkinalaitok-sen lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä. Nimityksellä oli työmarkkinajärjestöjen yk-

simielinen tuki. Piekkala arvioi, että osoite-tun luottamuksen taustalla on hänen pitkä kokemuksensa työmarkkinaneuvotteluista.- Aikaisemman työskentelyni pohjalta on arvioitu sitä, miten tulen toimimaan tule-vaisuudessakin. Tunnen työmarkkinamaail-man sekä neuvotteluprosessit ja ymmärrän työmarkkinaosapuolien eri intressit, pohtii Piekkala vahvuuksiaan sovittelijan tehtä-vään.

Sovittelijalla itsenäinen rooliValtakunnansovittelijan tehtävänä on sovi-tella työrauhaa uhkaavia työriitoja ja edis-tää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. - Tämä on hyvin itsenäinen tehtävä. Edel-täjät eivät jätä mitään perintöä. Ajatus on, että jokainen sovittelija aloittaa puhtaal-ta pöydältä. Itse olen pyrkinyt hahmotta-maan sitä, miten tässä tehtävässä on tar-koituksenmukaista toimia. Pidän yhteyksiä työmarkkinajärjestöihin ja selvitän niiden odotuksia ja realiteetteja. Samalla testaan myös omia ideoitani. Alku on ollut rauhalli-nen, kun soviteltavaa ei vielä ole ollut, ku-

vailee Piekkala tehtävänsä alkumetrejä.Työmarkkinoiden sopimuskäytännössä ta-pahtui pari vuotta sitten muutos, kun Elin-keinoelämän keskusliitto EK päätti, ettei se enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisu-ja. Jatkossa työehdoista sovitaan liittokoh-taisesti. Piekkala arvioi, ettei muutoksella ole vaiku-tutusta työtaistelujen määrään tulevaisuu-dessa. Tupojen aikanakin on tapeltu. Kaikki sujuu hyvin, jos liittoratkaisut sovitetaan ku-hunkin taloustilanteeseen.- Tärkeää on, että osapuolilla on yhteinen tilannekuva ja toimiva neuvottelukulttuuri, painottaa Piekkala.EK:n linjausta enemmän työmarkkinoiden ratkaisuihin vaikuttavat Piekkalan mielestä globalisaation seuraukset ja työn murros. Talouden suhdanteet ovat maailmanlaajui-sia, ja monilla toimialoilla tapahtuu muu-toksia, jotka eivät mitenkään liity sopimus-käytäntöihin. Esimerkkinä hän mainitsee rahoitusalan murroksen, joka näkyy par-haillaan mm. Osuuspankkiryhmässä laajoi-na yhteistoimintaneuvotteluina.

4

5

Sotilaiden lakko olisi pelottavaTeksti ja kuva: Antti Kymäläinen

Julkisen sektorin henkilöstö puun ja kuoren välissäJulkiselle sektorille on viimeisten äärimal-tillisten ja etuja heikentävien sopimusten myötä syntynyt palkkapaineita. Lomara-hojen leikkaukset ja työajan pidentäminen harmittavat edelleen. Piekkalalle itselleen-kin tunne on tuttu - hänenkin lomarahois-taan on nipistetty. Ratkaisussa oli kyse pie-nimmän pahan valinnasta.- Kyllä me tämän irvistellen ja kärvistellen kestämme. Positiivista tässä oli, että rat-kaisu on määräaikainen, kuten talouden taantumakin on. Pysyvän leikkauksen hy-väksyminen olisi ollut vaikeampaa, kokee Piekkala.Myöhemmin on todisteltu, että lomaraho-jen leikkausta on kompensoitu veromuu-toksilla. Yhtä kaikki, ikävä sivumaku on suuhun jäänyt. Kokemukseen voi vaikuttaa sekin, että verohyödyn saivat nekin, joiden etuuteen ei puututtu - eli myös yksityisalo-jen työntekijät.Piekkalan mukaan julkisella sektorilla on aina maksumiehen rooli - menee taloudes-sa siten hyvin tai huonosti. - Julkisella sektorilla tehdään työtä, jota aina tarvitaan, kuten maanpuolustusta, koulutusta ja terveydenhoitoa. Nämä tar-peet eivät poistu, on rahaa tai ei. Henkilös-tön kannalta tämä on kurja yhtälö. Piekkala on kokenut, että henkilöstö tämän ikävän tosiasian jollain tapaa ymmärtää. Oli tilanne mikä tahansa, yhteiskuntaa ei pysäytetä.- Tämä on hirveän hieno asia. Ehkä julki-selle sektorille valikoituu ihmisiä, jotka ym-märtävät, millaista alan työ on, pohtii Piek-kala.

Palkkapolitiikassa kehittämistäJulkiselta sektorilta vaaditaan toiminnan ja tuottavuuden tehostamista. Piekkalan mukaan tähän ei voida vastata pelkästään sillä, että tehtäisiin enemmän työtunteja. Pitää miettiä, mitä ja miten tehdään. Ja jot-ta henkilöstö saadaan mukaan, pitää palk-kausjärjestelmiä kehittää.- Ihmisten pitää kokea hyötyvänsä siitä, että asioita tehdään tehokkaammin ja tuot-tavammin.Piekkalan mukaan yleiseen mielipiteeseen tarvittaisiin asennemuutos - pitäisi hyväk-syä, että myös julkisen sektorin henkilös-tölle voidaan maksaa bonuksia hyvästä tuloksesta yritysmaailman tapaan. Nyky-käytäntö ei ole kovin kannustava. Jos jos-sain virastossa tehdään innovaatio, jolla säästetään rahaa, sitä ei suinkaan jaeta henkilöstölle vaan raha jää valtion kassaan.Palkkasuhteetkaan eivät aina ole julkisella sektorilla optimaaliset. Jo aikanaan teh-dyssä Valpas-selvityksessä todettiin, että

vaativuustasoltaan alemmissa tehtävissä valtion palkat ovat kilpailukykyisiä yksityi-seen sektoriin verrattuna, mutta vastaa-vasti korkeampaa koulutusta ja vaatimus-tasoa edellyttävissä tehtävissä palkkataso on matalampi.- Julkisella sektorilla on pitkä historia soli-daarisen palkkapolitiikan noudattamisesta. Palkkahaitaria ei ole haluttu levittää, toteaa Piekkala.

Yleinen palkankorotuslinja ohjaaKeskitettyjen ratkaisujen kuoppaamisen jäl-keen palkkaratkaisujen raamiksi ryhdyttiin kehittämään ns. Suomen mallia, jossa pal-kankorotukset määräytyisivät vientialojen ratkaisujen mukaisesti. Yhteisymmärrystä tästä ei syntynyt. Ajatusta vierastettiin eri-tyisesti julkisen sektorin liittojen piirissä.Piekkalan edeltäjä Minna Helle totesi jul-kisuudessa, että valtakunnansovittelijal-ta on jatkossakaan turha tulla toivomaan liittokierroksen päänavaajaa korkeampia palkankorotuksia. Piekkala komppasi aja-tusta, mikä herätti työntekijäjärjestöjen pii-rissä kritiikkiä. Sovittelijalta kun odotetaan puolueettomuutta.- Minna Hellehän halusi lausunnollaan lisätä sovittelijan toiminnan avoimuutta ja läpinä-kyvyyttä ja kertoi vain sen, mitä periaatetta täällä on noudatettu iät ajat. Miten minä voi-sin olla eri mieltä, puolustautuu Piekkala.Hänen mukaansa sovittelijan pitää osaltaan huolehtia siitä, että tehtävät ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia. Tämä sisältää myös yleisen palkankorotuslinjan huomioon otta-misen.- Kukaanhan ei halua olla sopimuskierrok-sen päänavaaja, jos kaikki muut käyttävät tätä tasoa ponnahduslautana ja viimeiset saavat parhaimmat korotukset. Silloin so-pimuksia tehtäisiin nousevin huudoin, pe-rustelee Piekkala.

Periaatteelliset riidat vaikeitaVaikka Piekkala ei ole vielä päässyt riitoja ratkomaan, hänellä on näkemys siitä, mil-laiset asiat ovat sovittelun kannalta hanka-limpia.- Vaikeimpia ovat periaatteelliset sopimus-riidat, esimerkiksi kysymys siitä, kuka voi olla sopimuksen osapuolena. Näissä näke-mykset ovat yleensä ehdottomia. Normaalisti sovittelussa mietitään riidan peruskysymystä, osapuolien tavoitteita ja huolia sekä sitä, mitä yhteistä asiasta on löydettävissä. Mutta jos on vain yksi vaihto-ehto, sitä on vaikea sovitella - etenkin, kun sovitteluun päädyttäessä takana on jo pitkä neuvottelutie, jonka aikana tilanne on enti-sestään lukkiintunut.

- Sovittelussa riitaa ratkotaan kysymällä, kuuntelemalla ja selvittämällä sekä vaih-toehtoja etsimällä. Ratkaistava perimmäi-nen kysymys pitää löytää. Se voi vaatia asian paloittelua ja sen priorisointia, mikä pitää ratkaista ensimmäisenä ja mitä voi-daan mahdollisesti siirtää myöhemmin sel-vitettäväksi. Jokainen tilanne on kuitenkin omanlaisensa, kuvailee Piekkala sovittelu-prosessia.Sovittelija edistää työnantajien ja työnte-kijöiden välisiä suhteita osallistumalla pu-hujana osapuolia edustavien järjestöjen tilaisuuksiin sekä henkilökohtaisella yhtey-denpidolla eri toimijoihin - näkemyksiä ja toiveita kartoittaen. Median kautta, esimer-kiksi haastatteluissa, saa myös ajatuksia eteenpäin.- Tämä on tietynlaista vaikuttamistoimintaa, sovittelijan sanan julistamista, kokee Piek-kala.Poliittiset työtaistelut eivät kuulu työriito-jen sovittelun piiriin. Maan hallituksen ja ammattilittojen välisiin kiistoihin sovittelija ei puutu. Sovitteluun eivät myöskään tule sellaiset työtaistelut, jotka tapahtuvat vir-ka- ja työehtosopimuksen ollessa voimas-sa. Nämä ratkotaan työtuomioistuimessa.Valtakunnansovittelijan lisäksi sovittelujär-jestelmään kuuluu kolme sivutoimisia sovit-telijaa. Sovittelijoiden tehtävät ja valtuudet perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta.

Vuokko Piekkala

- Valtakunnansovittelija 6.8.2018 lukien- Hallintonotaari ja oikeustieteen kandi-daatti, 54 v

- Työskennellyt aikaisemmin Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkina-johtajana ja kirkkoneuvoksena sekä Kuntatyönantajien lakimiehenä ja neu-vottelupäällikkönä.

- Perheessä mies, tytär ja villakoira.- Harrastaa kuntoliikuntaa.

Motto: ”Näe suuret linjat ja tee pieniä asioita.”

PÄÄT

OIM

ITTA

JALT

A

6

Kuva

: Siir

i Sus

i

SadonkorjuutaSienestäjän tärkeimmän ohjeen mu-

kaan poimia saa vain tuntemiaan sieniä. Kuinka pitää menetellä, jos

poimijan ainoa tuntemansa sieni onkin kär-pässieni?Aivan näin kimurantissa tilanteessa ei olla ensi kuun edustajakokouksessa. Järjestöil-lä on pitkästä aikaa käytössään neuvotte-luvarallisuutta, jonka käytöstä neuvotellaan lähitulevaisuudessa. Yhdistysten lähettämi-en edustajien odotetaan ottavan kantaa sii-hen, mihin kohteisiin tulevissa neuvotteluis-sa varallisuutta tulisi kohdentaa.Se mikä toiselle on ehdottoman tärkeä, on

toiselle vähäpätöisempi. Aivan kuten siellä sienimetsällä. Toinen himoaa tatteja, toinen ei koske niihin pitkällä tikullakaan. Tulevaan kokoukseen osallistuvilla edustajilla tulee olla liikkumavaraa neuvottelutavoitteiden tärkeysjärjestyksestä päätettäessä. Tär-keysjärjestyksen määrittäminen on aina kompromissi, ja lopputulos ratkeaa vasta neuvotteluiden päättyessä yksimielisyy-teen. Tärkeintä on olla vaikuttamassa. Yhdistyk-set, lähettäkää edustajanne valtakirja mu-kana kokoukseen.

Luottamus hyvä, valvonta parasSyyskuun puolivälissä maakuntalehti Keski-suomalaisessa oli artikkeli, jonka mukaan Puolustusvoimat selvittää nimetöntä ilmian-tokanavaa. Kyllä, luit aivan oikein. Siinä työpisteiden ilmapiirin ja toimintakyvyn ke-hittäminen ovat toissijaisia, kun työntekijät naputtelevat koneillansa milloin mitäkin pa-lautetta eteenpäin. Nimettömänä tietty.Kuvitellaanpa tilannetta, jossa virkamies on esitutkittu ilmiannon perusteella ja lopul-ta päädytty syyttämättä jättämiseen. Vir-kamiehelle jää ainoastaan lasku kouraan pyytämästään oikeusavusta. Mukava tuo ilmiantokanava.Eikö virastossa luoteta nykyisiin toimin-tamalleihin, joilla voidaan raportoida epä-kohdista eteenpäin? Kenen tehtäviin ilmi-antojen tutkiminen päätyy? Toimiiko niiden käsittelijä jäävisti, jos ilmiannossa onkin häntä koskeva tieto? Yhden ilmiannon haluaisin tehdä minäkin. Tutkitaan, onko asian valmistelu edennyt hyvän yhteistoiminnan hengen mukaisesti. Henkilöstö tulisi ottaa jo valmisteluvaihees-sa mukaan sitä koskevissa asioissa. Luot-tamus hyvä, valvonta paras -henki on men-nyttä aikaa. Ei kaiveta sitä uudestaan esille naftaliinista.No, onneksi tämäkin uutinen osoittautui myöhemmin ankaksi.

Vaikuta lukijanaPäällystölehden suunnittelupalaveri ensi vuoden osalta järjestetään muutama viikko edustajakokouksen jälkeen. Olemme kar-toittaneet teiltä palautetta lehden sisällöstä ja sitä on saatu, kiitos. Palautteet tukevat tehtyjä linjauksia ja omia arvioita. Pääluot-tamusmiesten palstat ja vaikuttajien haas-tattelut nousevat tämän tästäkin esiin pa-lautteissa.Nyt on viime hetken mahdollisuus esittää aiheita ja teemoja ensi vuodelle. Helpoiten se käy oheisella linkillä.

Hyvää syksyn jatkoa.

7

AJAN

KO

HTA

ISTA

HAL

LIN

NO

STA

juurikaan tällaista koulutusta. Tämä johtai-si virkamiesten selkeään palkan laskuun viiden vuoden jälkeen, kun sitoumuskoro-tukset raukeavat. Tältä vältytään, jos sitou-tumiskorotuksen osuus sisällytetään lento-lisään. Osaaminenhan ei katoa minnekään. Toistaiseksi ohjaajatilanne on hyvä, mut-ta tulevaisuudessa edessä on haasteita. Kaikilla meripelastushelikopterien lentäjillä täyttyy eläkeoikeus tai ensimmäinen sitou-mus loppuu vuoteen 2025 mennessä. Sa-maan aikaan siviilipuolella toiminta kehittyy kovaa vauhtia, ja siellä tarvitaan jatkuvasti koulutettuja ja kokeneita helikopterilentäjiä, niin Suomessa kuin maailmalla. Viimeisten vuosien aikana kolme lentäjää on siirtynyt siviiliin huomattavasti ennen eläkeoikeuden täyttymistä. Mahdollisen ohjaajapulan välttämiseksi ja valmiusvaati-musten ylläpitämiseksi jatkossakin olisi tär-keää, että henkilöstö pysyisi palveluksessa eläkeikään asti tai mielellään jopa sen yli, lähemmäs eroamisikää. Työkaluihin on pa-nostettu, mutta olisiko seuraavaksi vuoro panostaa niiden käyttäjiin?

Rajavartiolaitoksen Vartiolento-laivueella (VLLV) on tukikohdat Rovaniemellä, Turussa ja Helsin-gissä, missä sijaitsee myös lai-

vueen esikunta. Kaikissa tukikohdissa on 24/7-päivystys meripelastushelikopterilla. Turussa on lisäksi Dornier-valvontalentoko-neet sekä Helsingissä ja Rovaniemellä AW-119Ke Koala -yksimoottoriset helikopterit. VLLV:lla on vuosittain noin 650 lennettyä hälytystehtävää, joihin sisältyy meripelas-tuksen ja rajaturvallisuuden lisäksi virka-aputehtäviä poliisille, pelastuslaitokselle ja terveystoimelle. Näiden ohella laivue tukee monia muitakin valtion toimijoita, tarvitta-essa aina valtionjohtoa myöten. Pienellä henkilöstöllä saadaan tuotettua yhteiskun-nalle tärkeää ja ainutlaatuista palvelua. VLLV käy tällä hetkellä läpi isoa kalustouu-distusta, mikä tulee jatkumaan vielä vuosia. Tavoitetila on, että Turussa ja Helsingissä olisi käytettävissä yhteensä viisi päivitet-tyä Super Puma -meripelastushelikopteria. Operatiivisessa käytössä on jo kaksi täysin uutta H215 -helikopteria, ja kolme vanhaa Super Puma -helikopteria käyvät läpi totaa-lisen uudistuksen. Dornierien suorituskyky korvataan seuraavan vuosikymmenen aika-na. Myös pienemmät kopterit päivitetään, ja näin saadaan merkittävää suorituskyvyn lisäystä rajojemme valvontaa.Kaikki VLLV:n lentäjät ovat käyneet Puolus-tusvoimien lentoreserviupseerikurssin, ja heistä noin kolmannes on opistoupseerei-ta, kolmannes sotatieteiden kandidaatteja

Teksti: Juho Tähtinen, Rajavartiolaitoksen len-täjät ry:n puheenjohtaja ja Päällystöliiton halli-tuksen jäsen Kuva: Matti Vihurila

”Hei, me lennetään”

ja kolmannes sotatieteiden maistereita tai korkeammin koulutettuja. Koulutus meri-pelastuskopterin päälliköksi kestää reilut 10 vuotta. Lähes kaikki Rajavartiolaitoksen noin 30 lentäjästä ovat Päällystöliiton jäse-niä.

Kalustoa päivitetään – entäpä henkilöstö?Viimeisimmissä RVL:n virastoeräneuvot-teluissa sovittiin, että osana kehittämis-ryhmän työskentelyä neuvotellaan lento-lisäjärjestelmän kokonaiskehittämisestä. Kaikkien kannalta olisi suotavaa, että sen tuloksena sitoumuskorotuksen osuus saa-taisiin sisällytettyä lentolisään. Pari vuotta sitten uudistettiin sitoumuksien pysyväis-asiakirja, mikä vaikutti myös lentävän hen-kilöstön sitoumuksiin. Sitoumus on ikään kuin henkilön antama pantti siitä, että hä-nen saamansa koulutus on työnantajan käy-tössä määrätyn ajan. Vanhat sitoumukset olivat sellaisia, että ensin alussa oli ”pitkä sitoumus” (ohjaajilla 13,5 v ja 100 000 € sitoumussakolla, muulla henkilöstöllä 5 v), minkä jälkeen se jatkui toistaiseksi voi-massaolevana kuuden kuukauden irtisano-misajoilla. Uudet sitoumukset ovat saman-pituisia kuin vanhat, mutta aina ilman, että jatkuisivat toistaiseksi voimassaolevina. Ensimmäisen sitoumuksen jälkeen on siis saatava lisää koulutusta, jonka perusteel-la voitaisiin tehdä uusi sitoumus. Etenkään pintapelastajilla ja lentomekaanikoilla ei ole

Luutnantti Juho Tähtinen (30 v)- Kotipaikka Turku- Palvelustehtävä ACO Koordinaattori, ilma-aluksen perämies (H215)

- Vartiolentolaivue, Turun tukikohta

Rajan lentäjien kuulumiset

8

Lomakohteiden haku-aika päättyy pian Teksti: Juha Susi

Lokakuun lopussa päättyy seu-raavan lomakauden (1.1. - 30.4.2019) hakuaika. Kohteet Vierumäellä, Kolilla ja Saariselällä

odottavat vierailuasi.Lomakohteiden haku tehdään kotisivujen jäsenosiossa. Saapuneissa hakemuksis-sa on ollut joskus ristiriitaisuuksia, jotka vaikuttavat hakupäätöksiin.- Tarkistan kaikkien hakijoiden osalta pal-velussuhteen. Niissä on ollut virheellisiä kirjauksia, jäsensihteeri Anja Mustajoki muistuttaa hakijoita.Vuoron saaneille lähetetään sähköpostilla vahvistusviesti, joka sisältää ohjeiden li-säksi lomakohteen ovikoodin. Kaikki eivät sitä huomaa.- Saan ajoittain soittoja, jossa lomailija sei-soo ulko-ovella ja kysyy minulta koodia. Ohje kannattaakin napata mukaan lomalle lähtiessä.

Pientä pintaremonttiaHelsingin Runeberginkadun asunnot ovat taas haettavissa. Kohteiden viimeistely-työt ovat loppusuoralla. Näitä kohteita ei myönnetä hakukausittain vaan niihin hae-taan jatkuvasti. Parhaat vuorot isojen ta-pahtumien aikoina ovat kysyttäjä.- Kohteiden varauskalentereista jäsensi-vuilla näkee myönnetyt ja vapaat vuorot, Mustajoki neuvoo.Muissakin kohteissa on tehty hankintoja viihtyvyyden lisäämiseksi. Markovillaan Saariselällä uusittiin petauspatjat, peit-teet ja tyynyt hiljattain.- Kolilla uusittiin verhoja sekä hankittiin uu-det lukuvalot makuuhuoneisiin. Runeber-ginkadun yksiöön hankittiin isompi televi-sio ja uusi ruokapöytä.

9

SAN

AN S

ÄILÄ

Puolustusvoimien henkilöstöjär-jestöjen viesti on viimein kuul-tu - lisähenkilöstöä on luvassa työssä jaksamisen tukemisek-si. Valtion ensi vuoden talous-

arvioon esitetään vajaan 6 miljoonan euron määrärahaa, jolla on tarkoitus perustaa noin sata uutta virkaa Puolustusvoimiin. Li-säksi esitetään 2 miljoonan euron rahoitus-ta sopimussotilaiden palkkaamiseen.Henkilöstöjärjestöt ovat jo vuosia pitäneet meteliä työmäärän ja resurssien välisestä ristiriidasta, jonka taustalla ovat Puolustus-voimauudistuksen henkilöstövähennykset ja toisaalta turvallisuusympäristön muuttu-misen vaatimat toimenpiteet. Viime vuonna asian suhteen herättiin jo eduskunnassakin. Puolustusvaliokunta toi esiin huolensa ammattisotilaiden ja Puolus-tusvoimien siviilihenkilöstön jaksamisesta.- Perusongelma on, että Puolustusvoimien nykyinen noin 12 000 hengen vahvuus on alimitoitettu suhteessa tehtäväkenttään, tätä seikkaa ei voi korjata hyvälläkään hen-kilöstöpolitiikalla, totesi valiokunta tuolloin talousarviolausunnossaan.Henkilöstövajauksen vuoksi ylityötä on jou-duttu tekemään entistä enemmän.- Ilmavoimissa tehtiin yli 67 000 tuntia yli-työtä vuonna 2017. Pääasiallisena syynä pidän tehtävien määrää suhteessa tekeviin käsin, kirjoitti Päällystöliiton varapuheen-johtaja Reino Mäkelä keväällä.Työssä uupuminenkin on tuotu valtakunnal-liseen tietoisuuteen.- Työssäni Puolustusvoimissa joudun päivit-täin seuraamaan työtoverieni ponnistelua kestokykynsä äärirajoilla - henkisen jaksa-misensa Tali-Ihantalassa - päivästä ja kuu-kaudesta toiseen, purki nimimerkki Huoles-tunut tuntojaan Helsingin Sanomissa (HS 13.6.).Nämä yksittäiset ulostulot kertovat osal-taan siitä, että ongelmat ovat olleet laajasti tiedossa - luonnollisesti puolustusministeri-össäkin. Nyt tilanteeseen tarjotaan muuta-kin kuin myötätuntoa. - Mielestäni nyt olisi erinomainen vaihe uu-delle parlamentaariselle työryhmälle. Se

voisi tehdä selvityksen Puolustusvoimien henkilöstömäärästä ja sen mahdollisesta kasvattamisesta ensi vuosikymmenellä. Ensi vuodelle esitetyt sata uutta virkaa ovat hyvä alku. Todellisuudessa se on vain laas-taria Puolustusvoimien henkilöstöpulaan, joka aiheutettiin Puolustusvoimauudistuk-sen 2 400 tehtävän leikkaamisella, totesi puolustusministeri Jussi Niinistö vuoden 2019 talousarvion lähetekeskustelussa eduskunnassa.Puolustusministeri sanoo törmänneensä joukko-osastovierailuillaan yhä enemmän henkilöstön työssäjaksamisen ongelmiin ja resurssipulan näkymiseen Puolustusvoimi-en arjessa.Ensi vuonna perustettavat virat on suun-niteltu toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten koulutukseen sekä uusien suorituskykyjen kehittämiseen. Puolus-tusministerin erityisavustajan Pette-ri Leinon mukaan viroilla vasta-taan työssäjaksamisongelmien lisäksi valmiudellisten tehtävien lisääntymiseen sekä paikataan edellisen hallituksen tekemiä leikkauksia.Leinon mukaan uudet tehtävät jakaantuvat puolustushaaroil-

le karkeasti siten, että ilmavoimat saa 50, maavoimat 30, merivoimat 10 ja logistiik-kalaitos loput 10 vakanssia. Pääesikunta tekee tarkemman kohdennuksen puolus-tushaarojen tarpeiden mukaisesti sekä so-tilas- että siviilivirkoina.Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön ken-raalimajuri Ilkka Korkiamäen mukaan henkilöstön ylikuormitustilanteet Puolustus-voimissa ovat työpiste- tai tehtäväkohtai-sia. Hän painottaa, että työssäjaksamisen tukeminen on työnantajalle keskeinen asia. Nyt asiantilan korjaamiseen on luvassa ai-nakin 100 uutta pelimerkkiä - nämä kaikki tulevat todelliseen tarpeeseen.

Helpotusta henkilöstötilanteeseen

Teksti: Antti Kymäläinen Kuva: Juha Susi

Lomakohteiden haku-aika päättyy pian Teksti: Juha Susi

9

10

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Päällystöliiton syksyn alueellisilla luottamusmies- ja yhteistoiminta-päivillä nousi kentältä esiin joitakin hallintoyksiköihin pesiytyneitä vir-

heellisiä tulkintoja sotilaallisen harjoituksen sopimusmääräyksistä. Moneen joukkoon näyttää jalkautuneen huonosti niiden poik-keavien harjoitustilanteiden korvausperus-teet, kun virkamies osallistuu kahteen eri sotilaalliseen harjoitukseen saman vuoro-kauden aikana, työskennellen näissä kum-massakin vähintään 8 tuntia 6 minuuttia. Lähtökohtaisesti virkamiehen osallistumi-nen sotilaallisiin harjoituksiin tulee pyrkiä järjestämään siten, että virkamies osallis-tuu kerrallaan vain yhteen harjoitukseen ja jo suunnittelussa huomioidaan virkamiehen tarve lepoon eri harjoitusten välillä. Poikkeavissa tilanteissa, kun kaksi harjoi-tusta ajoittuu samalle kalenterivuorokaudel-le, harjoituskorvaus tulee maksaa erikseen kummastakin harjoituksesta. Edellytykse-nä tälle on se, että muutoin sotilaalliselle harjoitukselle ja harjoituskorvaukselle ase-tetut edellytykset täyttyvät. Virkamiehelle

Kentällä tietämättömyyttä sotilaallisen harjoituksen korvausperusteistaTeksti: Marko Jalkanen Kuva: Pasi Saari

maksetaan siis samalta vuorokaudelta kak-si sotilaallisen harjoituksen harjoituskor-vausta sekä yksi harjoituspäiväraha. Kysei-seltä vuorokaudelta merkitään sopimuksen mukaisesti päivittäiseksi työajaksi 8 tuntia 6 minuuttia.

Harjoituspäiväraha eroaa matkustussäännön mukaisesta päivärahastaJoissakin hallintoyksiköissä on sotkettu so-tilaallisen harjoituksen perusteella makset-tava harjoituspäiväraha valtion matkustus-säännön mukaiseen päivärahaan. Näiden on katsottu sulkevan toisensa pois, mikäli ne sattuvat samalle kalenterivuorokaudel-le. Tämän on kuitenkin virheellinen tulkinta.Virkamiehelle maksetaan harjoituspäivä-rahaa korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat pal-veluksen suorittamisesta sotilaallisen har-joituksen poikkeavissa olosuhteissa. Har-joituspäivärahalla korvataan ennen kaikkea kohonneita elantokustannuksia, erityisesti ruokailuja, ja toisaalta sotilaalliseen harjoi-

tukseen liittyvää sidonnaisuutta ja tehtävän työn intensiteettiä. Harjoituspäiväraha on aina kalenterivuorokausikohtainen. Matkus-tussäännön mukaisilla päivärahoilla korva-taan virkamatkasta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, joita virkamiehelle koituu matkalla syömisestä ja elämisestä.Siltä ajalta, jolta maksetaan harjoituspäivä-rahaa, ei makseta matkustussäännön mu-kaista päivärahaa. Lähtökohta siis on, että täyden sotaharjoitusvuorokauden (24 h) ajalta ei päivärahoja makseta. Sen sijaan tilanteissa, joissa esimerkiksi harjoituskäs-ky määrää virkamiehen sotilaallisen harjoi-tuksen aloittamisen tai päättymisen har-joituskokoonpanossa jossain muualla kuin omalla virkapaikalla, harjoituksen meno- tai paluumatkaan liittyy aina virkamatka virka-paikan tai asunnon ja virantoimituspaikan välille. Näissä tilanteissa päivärahojen pääl-lekkäisyyttä ei synny ja virkamatka-ajalta maksetaan päivärahaa, mikäli matkustus-säännön edellyttämät perusteet täyttyvät.

10

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

11

Puolustusvoimen laivapalvelus on jätetty kokonaan työaikasäännösten ulkopuolelle eikä lepoaikasäännöksiä tai ylityötuntien kokonaisrajoja ole määrätty.

Komentajan vuosittain vahvistama vuosilomajärjestys loma-ajankohdis-ta on pyhä paperi. Vahvistaminen

sitoo virastoa. Valtion vuosilomasopimuk-sessa on sovittu, että virkamiehen vuosi-loma voidaan viraston päätöksellä siirtää ja keskeyttää vain, mikäli siirtäminen tai keskeyttäminen on julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä tarpeen taikka välttämätöntä julkisyhteisön laissa säädet-tyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Ylitöiden muodos-tumista ei missään tapauksessa voida pi-tää tällaisena syynä.Tilanteissa, joissa työantaja siirtää tai kes-keyttää yksipuolisesti vuosiloman, virka-miehelle tulee varata mahdollisuus esittää mielipiteensä asiasta. Vuosiloman siirtä-

Ylitöiden muodostuminen ei ole riittävä peruste siirtää vuosilomaaTeksti: Marko Jalkanen Kuva: Matti Vihurila

misestä on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Virasto on velvollinen suorittamaan virkamiehelle kor-vausta, mikäli vahvistetun vuosiloman siir-tämisestä tai keskeyttämisestä aiheutuu virkamiehelle vahinkoa. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi matkalippujen peruuttami-sesta syntyneet kulut tai loma-ajaksi vuok-ratun loma-asunnon vuokrakulut.Joissakin tapauksissa voi käydä välttä-mättömäksi poiketa vahvistetusta loma-järjestyksestä, vaikka kyse ei olisi edellä kuvatuista painavista syistä. Tällöin poik-keaminen onnistuu parhaiten viraston ja vir-kamiehen välisellä sopimuksella. Aloitteen loman siirtämisestä voi tehdä kumpi tahan-sa. Sopimuksesta on syytä laatia erillinen il-moitus, josta ilmenee esimerkiksi virkamie-

hen suostumus tai halukkuus vuosiloman siirtoon. On huomattavaa, että ilmoitusta vuosiloman siirtämisestä ei laadita oman työpisteen esimiehen tai esimerkiksi jouk-koyksikön komentajan kanssa, vaan aina vuosilomajärjestyksen hyväksyjän kanssa.

No ei onneksi ihan koko tulosyksikös-sä, vaan eräässä Maavoimien hallin-toyksikössä, joka mainostaa sloga-

nissaan itseään yhteisoperaatiokykyiseksi. Yhteistoimintakykyinen se ei kuitenkaan näytä olevan, ainakaan oman henkilöstön suuntaan. Henkilöstön mielipiteillä ja koke-muksilla ei katsottu olevan mitään lisäar-voa päätöksen tekoon, kun syyskuun yt-eli-men kokouksessa tiedotettiin työnantajan yksipuolisesta kollektiivipäätöksestä, että jatkossa joukossa ei juuri tehdä haja- eikä etätyötä. Henkilöstölle ei päätöstä perus-teltu, vaikka erikseen kysyttiin. Räikeän yt-rikkomuksen lisäksi kyse on ala-arvoisesta esimiestyöstä. Huhujen mukaan epäämisen eräs peruste oli tasapuolisuus muita työpisteellä työs-kenteleviä kohtaan. Huonoa esimiestyötä tämäkin, kun näiden kollektiiviperusteiden ei pitäisi liittyä millään tavalla keinoihin, joil-la pyritään edistämään koko henkilöstön

Kekkos-ajan metodit keihäänkärkenä maavoimissa…Teksti: Marko Jalkanen

työhyvinvointia sekä työn- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Hyvä esimies luo työn-tekijöilleen edellytykset tehdä parhaansa. Puolustusvoimissa tähän kuuluvat myös keinot, joilla voidaan edistää perheestään erillään tai toisella paikkakunnalla asuvan yksilön työhyvinvointia. Nyt ei todellakaan tehty näin vaan päinvastoin: työskente-lyssä palattiin käytännössä Kekkos-ajalle, jolloin kiinnitettiin huomiota pelkästään ta-paan, missä ja miten työ tehtiin. Etätyössä luottamus on keskiössä ja johta-minen keskittyy työtulosten seuraamiseen. Liekö sitten joku yksittäinen henkilö tyri-nyt tai hänen vähintäänkin epäillään käyt-täneen etätyötä väärin, ja tämän johdosta käyttömahdollisuus poistettiin lähes koko-naan kaikilta. Tämäkin peruste on huono ja joukkoseuraamus tarpeeton. Ei liikentees-säkään rangaista kaikkia tienkäyttäjiä, jos yksittäinen tielläliikkuja törttöilee rangais-tavasti.

Vuosi sitten Puolustusvoimien henkilös-tölle tehtiin työaikajoustoista erilliskysely, johon vastasi lähes neljännes. Yhteenve-to oli, että haja- ja etätyön käyttäjät olivat työtyytyväisempiä verrattuna niihin, joilla tätä mahdollisuutta ei ollut. Etätyön arvioi-tiin hyödyttäneen eniten työ- ja perhe-elä-män yhteensovittamista. Käyttäjät nostivat esiin myös optimaalisen työajankäytön, te-hokkuuden, työmatkojen minimoinnin sekä paremman keskittymisen ja työssäjaksa-misen. Puolustusvoimissa joustavat työ-aikamuodot onkin nähty enemmän mah-dollisuutena kuin uhkana. Toivottavasti kollektiivipäätöksen kaltaiset johtamiskoh-taukset eivät leviä Ebolan lailla muualle valtakuntaan. Päätös ei ole millään tavoin Puolustusvoimien yleisen linjan mukainen ja näkyy varmuudella joukon työilmapiiriky-selyssä negatiivisesti, ellei joku ylempi esi-miesporras puutu siihen ennen sitä ja puhu joukkoon järkeä - toivottavasti.

RAJ

A Soveltamisohjeneuvottelut päättyivät yksimielisyyteen - joustavia työaikamuotoja käyttöönTeksti: Jukka Mäkinen Kuva: Nea Mäkinen

Rajavartiolaitoksen kehittämisryhmässä on neuvoteltu alkusyksystä valtion virkaehtosopimuksen pääsopimuk-sen 4 §:n mukaisesti uuteen tehtävään siirtyvän henkilön suorituksen arvioinnin ajankohdasta, muutto- ja siirtokus-tannusten korvaamisesta tehdyn tarkentavan virkaehto-sopimuksen 6 §:n sopimusmääräyksen soveltamisoh-jeesta sekä virkamiesten työajoista tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 7 a §:n täytäntöönpanosta.

Uuteen tehtävään siirtyvän henkilön suorituksen arvioinnin ajankoh-dasta on todettu yhteisesti, että yli 30 päivää yhdenjaksoisesti

kestävää virkavapaus- tai vuosiloma-aikaa ei oteta huomioon palkkausjärjestelmä-sopimuksessa mainitun kuuden tai kahdek-san kuukauden aikaa laskettaessa, vaan nämä ajat pitenevät yhdellä kuukaudella kutakin täyttä poissaolokuukautta kohden. Sama koskee myös virkavapauden ja vuo-siloman yhdistämistä. Käytännössä nor-maalissa tapauksessa uudessa tehtävässä

12

RAJ

A

13

suoritus arvioidaan virkamiehen osalta kuu-den kuukauden jälkeen, seitsemännen kuu-kauden aikana, ja uusi suoritusosa menee kahdeksannen kuukauden alusta maksuun. Näin ollen esimerkiksi 60 päivän yhdenjak-soinen poissaolo siirtää näitä edellä mainit-tuja aikoja siten, että arviointi tehdään kah-deksan kuukauden jälkeen, yhdeksännen kuukauden aikana, ja uuden suoritustason mukainen palkkaus maksetaan virkamiehel-le kymmenennen kuukauden alusta lukien.Muutto- ja siirtokustannusten korvaami-sesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopi-muksen 6 §:n sopimusmääräyksen sovel-tamisohjeen osalta todettiin, että se on tarkoituksenmukaista poistaa, koska so-pimusmääräys tuli muutettua 14.6.2018 tehdyllä tarkentavalla virkaehtosopimuksel-la. Poistettu soveltamisohje olisi mahdol-lisesti aiheuttanut sekaannusta, mikäli se olisi jätetty voimaan.Lisäksi neuvotteluissa todettiin, että nii-den yhteydessä työnantajan esittelemästä päätösluonnoksesta, joka koski työaika-sopimuksen 7 a §:n (Eräät virastotyöajan työaikajärjestelyt) täytäntöönpanoa, on neuvoteltu ja saavutettu yhteisymmärrys.

Joustavat työaikamuodot laajasti käyttöön RajavartiolaitoksessaRajavartiolaitoksen esikunta on 10.9. päi-vittänyt kaksi jo aiemmin käytössä ollutta joustaviin työaikamuotoihin liittyvää päätös-tä. Nämä ovat Etätyö Rajavartiolaitoksessa (RVL1822076) ja Hajautettu työ Rajavar-tiolaitoksessa (RVL1822006). Aikaisem-piin päätöksiin verrattuna muutoksia tuli muutamaan kohtaan. Tavoitettavuusaika on jatkossa molemmissa työaikamuodois-sa klo 9 - 15, jolloin virkamiehen on olta-va esimiehensä määräämällä tavalla viipy-mättä tavoitettavissa Lync-järjestelmällä, puhelimitse tai sähköpostilla. Vaikka liuku-mia kevään virastoeräneuvottelujen yhtey-dessä laajennettiin, työnantaja pitää kiinni yllä mainitusta tavoitettavuusvaatimukses-ta. Tätä perustellaan sillä, että virkamiehet ovat näin ollen helpommin tavoittavissa esimerkiksi yhteisiin palavereihin. Kaikkein tervetullein muutos koskee etätyö- ja ha-jatyöpäätösten voimassaoloaikaa. Päätös voidaan jatkossa tehdä vuodeksi kerrallaan aiemman puolen vuoden sijasta. Tältä osin voidaan todeta, että byrokratian määrä

puolittui päätösten valmistelun, puoltojen, allekirjoitusten ja jakelun osalta. Päätös-pohjat löytyvät nykyään ACTA:sta ja niihin on lisätty aikaisempiin päätöspohjiin verrat-tuna tietoturvallisuusosio. Sekä haja- että etätyössä käytettävien työpäivien maksimi-määrä on edelleen kaksi/viikko. Etä- ja ha-jatyön käyttö on myös edelleen mahdollista yhtä aikaa edellä mainitulla työpäivärajauk-sella (yht. 2/vko).Rajavartiolaitoksen esikunta on edellä mai-nittujen päätösten lisäksi julkaissut 17.9. määräyksen/soveltamisohjeen Virastotyö-aikaan liittyvät joustavat työaikajärjestelyt (RVL1822005). Tämä asiakirja liittyy osit-tain vuoden 2018 virastoeräneuvotteluissa työaikasopimukseen lisättyyn 7 a §:ään. Määräyksen/soveltamisohjeen työaikajär-jestelyjä ovat tiivistetty työaika liukuvaa työaikaa hyödyntäen, pidennetty työaika ja yksilöllinen työaika. Näiden työaikamuoto-jen käyttöön saaminen edellyttää kirjallista sopimista työnantajan ja virkamiehen välil-lä. Sopimusmallit ovat ko. asiakirjan liittei-nä.Tiivistetystä työajasta ei ole erikseen so-vittu työaikasopimuksessa, vaan siihen liittyvät menettelytavat on kirjattu ainoas-taan työnantajan määräykseen/sovelta-misohjeeseen. Tiivistetty työaika liukuvaa työaikaa hyödyntäen tarkoittaa sitä, että virkamies voi virastotyössä esimiehen har-kinnan mukaan tehdä säännöllisen työajan tunnit etukäteen siten, että jaksoittain yksi työpäivä voidaan antaa vapaaksi. Tämä jär-jestely on mahdollista myös johtaville virka-miehille. On huomioitava, että tämä menet-tely on eri asia kuin työaikasopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen c-kohdassa tarkoitet-tu työnjohdollinen puskurityöajan kerryttä-minen työtehtävien sitä edellyttäessä.

Pidennetystä työajasta ja yksilöllisestä työ-ajasta on sovittu työaikasopimuksen 7 a §:ssä. Pidennetty tai yksilöllinen työaika voidaan joustavuutta lisäävinä työaikajär-jestelyinä ottaa virastotyössä käyttöön. Järjestelyn tulee edistää tuloksellista toi-mintaa ja soveltua toimintaan ja työtehtä-viin. Pidennetyssä työajassa säännöllinen työaika voi olla enintään 120 tuntia jaksos-sa ja enintään 40 tuntia viikossa. Kuukau-sipalkka maksetaan säännöllisen työajan ja pidennetyn säännöllisen työajan mukaisella suhteella korotettuna työajan pidennyksen ajalta. Käytännössä esimerkiksi projekti-luontoisessa tehtävässä, jossa on tarve tehdä säännöllisesti normaalia pidempiä työpäiviä, voi pidennetty työaika tulla ky-symykseen. Yksilöllistä työaikaa voidaan tehdä Rajavartiolaitoksen esikunnassa, Raja- ja Merivartiokoululla sekä muiden hal-lintoyksiköiden esikunnissa johto- ja asian-tuntijatehtävissä. Yksilöllisessä työajassa virkamies työskentelee työnantajan tilois-sa. Edellytyksenä on, että työtä tehdään sen luonteen vuoksi pääosin muualla kuin varsinaisella virkapaikalla tai yksilöllinen työaika työn muun erityisluonteen vuoksi sopii kyseisiin työtehtäviin.Joustavat työaikamuodot on saatu Raja-vartiolaitoksessa käyttöön laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Kannustan jäsenis-töä käyttämään näitä annettuja työaika-joustoja niin kattavasti kuin mahdollista. Pitää toki muistaa, ettei kenelläkään ole subjektiivista oikeutta näiden käyttöön, vaan kaikista joustavista työaikamuodoista on keskusteltava esimiehen ja työnantajan kanssa ja yhteistyössä valittava keinovali-koimasta sellainen työaikamuoto/-muodot, jotka soveltuvat omaan elämäntilantee-seen ja työtehtäviin.

Joustavat työaikamuodot ovat laajas-ti käytössä Rajavartiolaitoksessa. Ne helpottavat merkittävästi työn ja yksi-tyiselämän yhteensovittamista.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

14

”Saavut epävarmoin askelin ja hiukan ehkä myös pelonsekaista tunnetta ko-kien uuteen virkapaikkaan, josta tuskin tunnet yhtä tai kahta ihmistä enempää. On ensimmäinen päivä uudessa virka-paikassasi. Virallisten toimien jälkeen on aika perehtyä uuteen tehtävään. Si-nulle näytetään työpöytäsi, josta löytyy tietokone, älypuhelin ja avaimet. Jak-sat odottaa noin kaksi päivää ja samal-la kysellä koko ajan, milloin minut pe-rehdytetään uuteen tehtävääni? Sinulla on kuitenkin tunne siitä, että huutelisit tyhjille seinille.”

Perusteellisen perehdyttä-misen kautta osaamisen kehittämiseen Teksti: Jaakko Levä Kuva: Matti Vihurila

Tuo edellä mainittu tunne on varsin tuttu monelle meistä vanhemmista opistoup-seereista. Onneksi olemme siinä tilantees-sa, että työnantajaakin kiinnostaa hiukan enemmän oman henkilöstön tehtävien osaaminen kuin menneinä vuosikymme-ninä. Työturvallisuuslain 14 §:stä löytyvät työnantajaa velvoittavat perusteet työn-tekijän perehdyttämisestä. Tuo laki antaa siis työnantajalle perusteet siitä, miten ja milloin työntekijälle on annettava riittävä perehdyttäminen uuteen tehtävään. Vas-taavasti työntekijällä on velvollisuus työtur-vallisuuslain 18§:n mukaisesti noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita sekä ”muutoinkin noudatettava työnsä ja

työntekijän tai tehtävää vaihtavan työnteki-jän perehdyttämisen osalta, hyvä niin.

Oman osaamisen täydentäminen tulevaisuudessaOpisoupseerien peruskurssit lakkautettiin vuonna 2003. Kuitenkin rivissä on opis-toupseereita vielä pitkälle 2030-luvulle. Mil-lä tavalla työnantaja voi tukea rivissä olevia opistoupseereita? Tällä hetkellä tuo tuki on toteutettu siten, että kaikilla on mahdolli-suus hakeutua puolustusvoimien koulutus-tarjonnan kautta omaan urasuunnitteluun pohjautuville täydennnyskoulutuskursseille. Mitä ne sitten ovat ja miten niille hakeudu-taan?Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisee vuo-sittain koulutuskalenterin Puolustusvoimi-en järjestämästä täydennyskoulutuksesta. Tuosta kalenterista virkamies voi valita it-sensä ja uransa kannalta tärkeimmät kou-lutustapahtumat. Ennen varsinaista ilmoit-tautumista tulee asiasta keskustella oman lähimmän esimiehen kanssa esim. kehitys-keskusteluiden yhteydessä. Toivon, että tulevaisuudessa joukko-osastojen henki-löstötoimiala ottaa suuremman roolin opis-toupseerien keskitetyn urasuunnittelun myötä tarvittavaan täydennyskoulutukseen ja sen systemaattiseen suunnitteluun. Tällä tavalla työnantaja takaa sen, että myös tu-levaisuudessa täytettäessä keskitetyn ura-suunnittelun piirissä olevia opistoupseerien vaativimpia tehtäviä meillä on tarjolla riittä-västi osaavia opistoupseereita.

työolosuhteiden edellyttämää turvallisuu-den ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvit-tavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolelli-suutta ja varovaisuutta”. Perehdyttäminen ei siis ole tehtävä, josta voidaan luistaa niin halutessa, vaan on muistettava, että se on laissa määrätty työnantajan velvollisuus ja siitä on pidettävä kiinni järkähtämättömäs-ti.Pääesikunta on laatinut normin HO320/18.6.2018 PVHSM HENKILÖSTÖALA 041 - PEHENKOS PEREHTYMINEN JA PEREH-DYTTÄMINEN PUOLUSTUSVOIMISSA, mikä antaa Puolustusvoimissa hyvät raamit työn-tekijän perehdyttämiseen uuteen tehtä-väänsä. Ohje sisältää lähtökohdat joukko-osastoille oman perehdytyssuunnitelman laadinnasta. Hyvällä perehdyttämisellä taataan se, että työntekijä tekee työnsä turvallisesti ja mahdollisimman tehokkaas-ti. Perehdyttämisen suunnittelussa huomi-oidaan työsuhteiden pituus ja sen perus-teella laadittavan perehdytyksen laajuus. Perehdyttämistä tarvitaan siis silloin, kun työ on uusi, tehtävät vaihtuvat, työmenetel-mät muuttuvat, ohjeet turvallisuuteen liitty-en muuttuvat tai muuten tilanne poikkeaa tavanomaisesta. Perehdyttämisprosessin tavoitteena siis on pääesikunnan ohjeen mukaisesti ”antaa työntekijälle valmiudet työskennellä työyhteisössä ja työtehtävis-sään oikealla ja turvallisella tavalla, aloittaa normaaliolojen tehtävien itsenäisen hoita-misen sekä tiedostaa työpisteen ja hallin-toyksikön yleiset käytänteet”. Olemme siir-tyneet selkeästi 2000-luvulle myös uuden

15

LUO

TTAM

USM

IESR

YH

MÄ

Päällystöliiton syksyn alueellisilla luot-tamusmies- ja yhteistoimintapäivil-lä kerättiin kentän kokemuksia eri

hallintoyksiköiden toiminnasta.  Maavoi-mien henkilöstöedustajien keskuudesta nousivat esiin opistoupseeritehtävien hen-kilöstöryhmämuutokset (HERY). Toiminnan arvioitiin menneen pääosin normien mukai-sesti ja laadukkaasti. Vaativimmat tehtävät pyritään säilyttämään hallintoyksikön omin toimenpitein opistoupseeristolla, kun riit-tävän osaamisen ja kokemuksen omaavia opistoupseereita pystytään hyödyntämään kyseisten tehtävien hoidossa. Avoimen teh-tävän HERY-muutokset ovat olleet ymmär-rettäviä, kun tehtävään ei ole ollut osoittaa tai hakemisen jälkeen ei ole löytynyt opis-toupseeria. Eräästä hallintoyksiköstä nousi esiin hyvin räikeä tapaus, joka aiheutti kovasti keskus-telua. Avoimessa haussa opistoupseerien OTV8-tehtävään oli hyödynnettävissä opis-toupseereita, jotka täysin täyttivät tehtä-välle hakuilmoituksessa asetetut koulutus- ja kokemusvaatimukset. Tästä huolimatta tehtävästä laadittiin tulosyksikköön HERY-muutosesitys. Perusteena käytettiin hyvin kyseenalaisia ja keinotekoisia perusteita siitä, ettei kukaan opistoupseeri eikä yleen-säkään opistoupseerikoulutus olisi enää jatkossa sopiva. Tehtävänsisältöä ei kuiten-kaan oltu muutettu aiemmasta, vaan se oli lähes identtinen aiemmin vahvistetun opis-toupseerikuvauksen kanssa.  Surullisinta tässä tapauksessa on se, että kyse oli joukosta, joka itse on aikanaan kouluttanut opistoupseereita yhden organi-saation, puolustusvoimien, tarpeita varten.  Nyt kuitenkin sama hallintoyksikkö vähek-syi opistoupseerien koulutuksen ja pitkän koulutushaarakokemuksen tasoa vetoa-malla hyvin keinotekoisiin ja teennäisiin pe-rusteisiin. Puolustusvoimien henkilöstöstrategias-sa, joka on vuodelta 2014, linjataan hen-kilöstörakenteen muutosperiaatteet opis-toupseeriston poistuessa asteittain rivistä vuoteen 2037 mennessä. Linjausten mu-kaan opistoupseerien vaativimmat tehtä-vät pyritään säilyttämään opistoupseereilla niin kauan, kun riittävän osaamisen ja ko-kemuksen omaavia henkilöitä pystytään hyödyntämään näissä tehtävissä. Samat

Opistoupseeritehtävien henki-löstöryhmän muutosesitykset puhuttavat MaavoimissaTeksti: Alueellinen pääluottamusmies Ilkka Huttula (Maavoimat) Kuva: Merja Hämäläinen

periaatteet on toistettu myös viime kesä-nä julkaistussa opistoupseerien henkilöstö-asioiden hoitoa koskevassa normissa. Nyt tässäkin esimerkkitapauksessa tehtävään oli hyödynnettävissä opistoupseereita, mutta joku esimies halusi tehtävähoitajan toisesta henkilöstöryhmästä.Onni asiassa on se, että päätösvalta näis-tä HERY-muutoksista on viety tulosyksikön kautta Pääesikuntaan. Päällystöliitto on käynyt aktiivista vuoropuhelua näiden or-ganisaatiotasojen henkilöstöjohdon kans-sa ja HERY-muutosten perusteista ollaan

samalla aaltopituudella. On huomattavaa, että maavoimien päällystöliittolaiset toimi-jat näkivät ongelmana sen, kun hallintoyk-siköiden henkilöstöala ei anna riittävästi ohjausta henkilöstöalan normeista ja hen-kilöstöryhmän muutosprosessista niille, joi-den vastuulle rekrytointiprosessi annetaan. Tässäkin esimerkkitapauksessa rekrytointi-vastuu oli annettu organisaation alemman tason aselajin toimijoille, joilla ei näyttänyt olleen riittävää osaamista henkilöstöalan normeista tai esimerkiksi näistä henkilös-töstrategian linjauksista.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

16

Päällystöliitto ry. kuuluu Puolustusvoi-missa keskustasolla toimivaan työ- ja palvelusturvallisuuden keskustoi-

mikuntaan (myöh. TPT-keskustoimikunta). Pääesikunnan koulutusosasto valmistelee, johtaa, valvoo ja yhteensovittaa työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan prosessien toteutumista Puolustusvoimissa. TPT-kes-kustoimikunnan kokoukset antavat Pääesi-kunnan koulutusosastolle tietoa eri liittojen näkemyksistä työ- ja palvelusturvallisuu-teen vaikuttavista haasteista. Olen toiminut tuon toimikunnan jäsenenä nyt vuoden 2018 alusta ja olemme kokoon-tuneet kaksi kertaa. Toimikunnan tarkoituk-sena on edistää ja kehittää Puolustusvoi-mien työ- ja palvelusturvallisuutta. Tuolla foorumilla tulee ottaa esiin kaikki mahdol-liset huolet, jotka saattavat jollakin tavalla koskettaa työ- ja palvelusturvallisuutta. Toi-vonkin, että kaikki opistoupseerit, jotka toi-mivat joukko-osastoissa TPT-päällikköinä, voisivat informoida myös minua paikallisis-ta haasteistaan, jotta voin ne tarvittaessa

Tavoitteena turvallinen työympäristö PuolustusvoimissaTeksti: Jaakko LeväKuva: Matti Vihurila

tuoda esille TPT-keskustoimikunnassa ja sitä kautta saattaa työnantajan tietoon.Päällystöliitolle tämän hetken suurin huo-li ovat kehitettävät kenttäkelpoisuustestit ja niiden ikärakenteellisten tasojen mah-dollisen poistumisen vaikutukset testiä te-kevien virkamiesten vakuutusturvaan. On fysiologisesti todennettu, että kaikki ih-miset vanhentuvat eri tahtiin ja näin ollen myös palveluksessa olevat virkamiehet ovat ikään perustuen eri arvoisessa ase-massa testejä suorittaessaan. Selvää on se, että 25-vuotias on lähtökohtaisesti fy-siologisesti paremmassa kunnossa kuin 50-vuotias. Kyse on vain siitä, seurataan-ko palveluksen aikana suoritettavien kent-täkelpoisuustestien aikana tapahtuneita loukkaantumisia ja niistä mahdollisesti kor-vauksiin johtaneita tapauksia. Suurin ongel-ma tässä on kuitenkin se, että virkamiehiä kohdellaan ikään katsottuna eriarvoisesti. Nuoremmilla on vakuutusturva kunnossa, mutta vanhemmilla virkamiehillä ei tuota turvaa ole. Korvausasioissakin vedotaan

aina vain siihen, että kyseessä on normaa-lia iän mukana tuomaa rappeumaa ja sen perusteella evätään mahdolliset korvauk-set, koska ikään perustuvaa vakuutustur-vaa ei ole. Testit on kuitenkin lain mukaan pakko suorittaa vuosittain.Päällystöliitto on sitä mieltä, että näitä

tapaturmia tulisi ti-lastoida tehokkaam-min ja seurata, miten niistä tehdyt korvaus-asiat etenevät. Tämä ongelma on suurempi kuin mitä uskotaan, ja siihen tulisi etsiä rat-kaisu mahdollisimman pian. Jaksamme uskoa, että työnantajallakin on vain tarkoitus pyrkiä luo-maan kaikille virkamiehille turvallinen ja viihtyisä työ-ympäristö, jossa on mah-dollisuus kehittyä yksilönä työyhteisössä ja samalla kehittää uusia työskente-lytapoja muuttuvan yhteis-kunnan mukana virkamiehen iästä huolimatta. Tästä syys-tä olemme nostaneet tämän asian esille Pääesikunnan kou-

lutusosaston johtamassa TPT-keskustoimi-kunnassa.

Eläkelaskuri päivittyi eläketurvakeskuksen suhdanne-ennusteiden osaltaJäsenistölle suunnattuilta jäsensivuiltamme löytyvä eläkelaskuri on päivitetty uusimipi-en eläketurvakeskuksen (ETK) julkaisemi-en suhdanne-ennusteiden tietojen osalta. Ne ulottuvat aina vuoteen 2023 asti. Suu-rimpina tekijöinä tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet tasainen talouden kasvu sekä työllisyyden lisääntyminen vuoden 2018 aikana. Lisää Suhdanne-ennusteesta löy-dät ETK:n sivustolta osoitteesta https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-en-nusteet/ennustelaskelmat/suh-danne-ennuste/uusin-suhdanne-ennuste/.Laskuriin on myös lisätty laskentavuosi 2023 (31.12.2023). Laskurin ohjeisiin ja termeihin on tehty lisäksi pientä hienosää-töä, jotta ne palvelevat tehokkaammin las-kurin käyttäjää.

17

JÄR

JEST

ÖPÄ

ÄLLI

KÖ

N P

ALST

A

LAKIASIAINNEUVONTA Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004 toimisto@asianajotoimistolindell.fi Ota yhteys liiton toimistoon ennenoikeusavun pyytämistä.

Toimihenkilöarkisto 30 vuotta

Danske Bank tarjoaa liiton jäsenille automaattisen alennuk-sen asuntolainan marginaalista*. Liiton jäsenenä asunto-lainan saa edullisemmin, kuin ilman liiton jäsenyyttä**.

Asuntolainasta ei myöskään peritä toimitusmaksua eikä järjeste-lypalkkiota: normaalisti asuntolainan toimitusmaksu ja järjestel-mäpalkkio on 0,60 % lainan pääomasta, aina kuitenkin vähintään 300 euroa. Liiton jäseniltä näitä kuluja ei peritä.

Danske Bankilta liiton jäsenille huomattava asuntolainaetu

Danske Bankin edut liiton jäsenille:• Pienempi marginaali• Ei toimitusmaksua tai järjestelypalkkiota• Lyhennysvapaat ilman kuluja• Porrastettu maksuohjelma• Edullisemmat päivittäispalvelut

* Jos asiakas ottaa 170.000 euron lainan, laina-aika olisi 20 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk Euribor-korkoa, olisi lainan kokonaiskorko 1,25 % (Kuluttajansuoja-lain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 1,36 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä 194 225,00 euroa, sis. Järjestelypalkkion 1020 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä, maksuerien lukumäärä 240 kpl. (Tiedot 2.1.2018 tilanteesta) ** Lainaa hinnoiteltaessa huomioidaan voimassa olevat minimi-marginaalit. Lainatarjouksessasi näet hinnan sekä liiton jäsenenä että ilman jäsenyyttä. *** Lyhennysvapaan saamineen vaatii positiivisen luottopäätöksen.

Päällystöliiton jäsenenä saat Danske Bankilta asuntolainan aina

edullisemmin. Voit hakea uutta lainaa tai kilpailuttaa helposti

nykyisen lainasi.

Asuntolainaetuun kuuluvat myös alennus päivittäispalvelupaketin kuu-kausimaksusta sekä lyhennysvapaat ilman kuluja***. Danske Bankin asiakkaana liiton jäsenet saavat lisäksi huomattavan alennuksen Fen-nian vakuutuksista. Vastavalmistuneille jäsenille on muun muassa matkailuun liittyviä lisäetuja, joihin voi tutustua tar-kemmin osoitteessa danskebank.fi/akava.

Toimihenkilöarkistoyhdistyksen pe-rustaminen tapahtui keväällä 1987. Syyskuussa pidettiin Toimihenkilöar-

kiston juhlaseminaari yhdessä Toimihen-kilöjärjestöjen Sivistysliiton (TJS) kanssa. Päällystöliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat luonnollisesti arkiston ”asiakkaita” histori-allisten aineistojen arkistointiin liittyen. Ar-kiston tarkoituksena on toimihenkilöjär-jestöjen ja niitä lähellä olevien yhteisöjen arkistotoimen kehittäminen sekä arkiston alaan liittyvän tutkimustoiminnan edistämi-nen. Sen tehtävinä ovat arkistojen vastaan-otto, säilytys ja järjestäminen, niihin koh-distuva tutkija- ja tietopalvelu, arkistoinnin koulutus ja opastus sekä arkistoalan ylei-sen kehityksen seuraaminen. Arkisto säilyt-tää asiakirjat yksityisluontoisille arkistoille

annettujen lakien, asetusten ja Kansallisar-kiston ohjeiden mukaisesti. Arkiston aineis-tot ovat olennaisilta osin käytettävissä his-torian ja tieteelliseen tutkimukseen. Asiakirjoja arkistossa on lähes tuhannelta järjestöltä yhteensä noin 2 600 hyllymet-riä. Kokoelmissa on arvioilta noin 500 000 valokuvaa, negatiiveja, dioja, mikrofilmejä, julisteita, äänitteitä ja videoita. Sähköisiä ja digitoituja aineistoja on säilytyksessä yli 500 GBit. Arkistokoulutuksia pidetään 2 - 3 kertaa vuodessa yhteistyössä TJS:n kans-sa. Akava ja STTK, niiden jäsenjärjestöt ja niiden alaorganisaatiot voivat luovuttaa py-syvästi säilytettävät 20 vuotta vanhemmat arkistoaineistonsa Toimihenkilöarkistoon maksutta. Arkisto ottaa vastaan myös muuta toimihenkilöjärjestöjen toimintaan

liittyvää arkistoaineistoa. Toimintansa lopettaneiden toimihenkilöjärjestöjen aineistot arkisto ottaa vastaan ilman aikarajoitusta. Toimihenkilöarkiston www-sivuilla on selkeät käytännönohjeet, miten toimia, jos esim. liiton jäsenyhdistys aikoo luovuttaa arkistonsa säilytyk-seen. Www-sivut löytyvät osoit-teesta www.th-arkisto.fi.

Teksti: Arto Penttinen

18

PÄÄL

LYSTÖLIITTO RY

2 0 18EDUSTAJAKOKOUS

Marraskuun 6. päivä järjestettävä edustajakokous on herättänyt yhdistysten mielenkiinnon. Esityslis-talla on pitkästä aikaa neuvottelutavoitteita, joihin on käytettävissä varallisuutta. Asioista päätettä-essä kannattaa siis olla paikalla.

Yhdistykset edustajakokouksesta:

Keskustelua ja yhtenäisiä päätöksiä tarvitaanTeksti ja kuva: Juha Susi

Yhdistysten valmistautumisessa keskeisin rooli on ennakkoon jaettavalla edustajako-kousmateriaalilla. Siinä kiinnostavat erityi-sesti muiden yhdistysten tekemät aloitteet, varsinkin, jos ne kohdistuvat käytössä ole-vaan neuvotteluvarallisuuteen.- Käsittelemme omassa kokouksessam-me muiden yhdistysten tekemät aloitteet ja muodostamme oman kantamme niihin, ja mikäli edustajakokouksessa joudumme äänestämään esityksistä, on minulla myön-netty tietty liikkumavara, Luonetjärven Päällystöyhdistyksen puheenjohtaja, kap-teeni Ville Salmenhaara kertoo valmis-tautumisesta.Samaa kavaa noudattelee myös Wanajan Päällystöyhdistys.- Järjestämme yleiskokouksen, jossa teem-me omat päätöksemme edustajakokous-materiaaliin liittyen. Yhdistyksemme myön-tänee päätöksessään äänestyksiä varten tietyt reunat. Tähän sisältyy liikkumavara tilanteen mukaan, puheenjohtaja, kapteeni Kari Paunonen toteaa. Muista poiketen Laivaston Päällystöyhdis-tys ei järjestä yleiskokousta samanaikai-sesti pidettävän ison kansainvälisen harjoi-tuksen takia.- Yhdistyksemme hallitus kokoontuu käsit-telemään edustajakokousasioita. Puheen-johtajana lähetän sähköpostia jäsenistölle ennen tätä, joten jäsenistön ääni saadaan siis kuuluviin tällä kertaa sähköisessä muodossa. Tulevaan virastoerään liittyen teemme sitten kokouksessa omat päätök-semme, joilla evästämme edustajamme, puheenjohtaja, yliluutnantti Marko Luuk-konen kertoo yhdistyksen valmistautumi-sesta.

Tulevaisuus määrittää tavoitteetYhdistysten puheenjohtajien näkemykset ovat hyvin samankaltaiset tulevista neu-vottelutavoitteista. Tärkein paino tulee olla edelleen OTV-rakenteen kehittämisessä.- Vaativimpien tehtävien kehittäminen. Nii-den houkuttelevuutta ja hakeutumista niihin tulee edelleen kehittää, unohtamatta OTV6B -luokkaa, Salmenhaara nostaa esille.- OTV-rakenne. Tässä pitää käyttää sitä lii-ton viisautta. Tämänhetkisenä ajatuksena

Avoin ja keskusteleva edustajako-kous on kummankin puheenjohta-jan toiveissa. Kari Paunonen (vas.) ja Marko Luukkonen vertailivat yhdistyksiensä ajatuksia tulevista neuvottelutavoitteista syksyn alueellisilla luottamusmiespäivillä.

19

ovat OTV6B- ja 7-tehtävät sekä muutto- ja siirtokustannusten kehittäminen, Luukko-nen kertoo tavoitteista.Luonetjärvi on yksi niistä yhdistyksistä, jot-ka tekivät aloitteen edustajakokoukselle. Yhdistyksessä toivotaan, että jaettavissa olevasta varallisuudesta riittäisi osa esityk-sen ajamiseksi eteenpäin.- Teimme esityksessämme yhteistyötä Ro-vaniemen Päällystön kanssa, mikä kuvas-taa sen tärkeyttä, Salmenhaara avaa pe-rusteluita.Monen vuoden tauko käytettävissä olevas-ta neuvotteluvarallisuudesta sai Laivaston Päällystöyhdistyksen laatimaan esityksen neuvottelutavoitteista toisesta näkökul-masta.- Esitimme vuonna 2013 laatimamme esi-tyksen poistamisesta liiton neuvotteluta-voitteista. Aika on ajanut siitä jo ohi, Luuk-konen toteaa.Haastatellut yhdistykset olivat hyvin sa-mankaltaisia ajatuksistaan tulevaisuudes-ta. Tämä kertoo aiempien päätösten olleen onnistuneita. Saman linjan toivotaan jatku-van.- Tehdään hyviä, perusteltuja ja yhtenäisiä päätöksiä, Paunonen esittää toiveen koko-ukseen saapuville edustajille.

Unohtuiko ilmoittautu-minen?Edustajakokoukseen ilmoittautuminen päät- tyy lokakuun lopulla. Liiton sääntöjen mu-kaan edustajalla on oikeus osallistua edus-tajakokoukseen, kunhan hänellä on yhdis-tyksensä myöntämä valtakirja mukanaan. Näin ollen yhdistys voi lähettää edustajan-sa paikalle, vaikka ennakkoilmoittautumi-nen olisikin unohtunut.- Totta. Ennakkoilmoittautuminen on tarjoi-luiden järjestämisen ja matkalippujen tilaa-misen  takia tarpeellinen. Ilmoittautumisen unohtaminen ei estä osallistumista, mutta tällöin edustajalle ei ole varattu samoja pal-veluita kuin ilmoittautuneille, järjestöpäällik-kö Arto Penttinen toteaa.Vaikka edustaja olisikin ilmoittautunut tilai-suuteen ennakkoon, tulee hänellä olla  ko-koukseen tullessaan  yhdistyksensä anta-ma  allekirjoitettu valtakirja.  Valtakirjalla edustaja kirjataan viralliseksi kokousedus-tajaksi, jolloin hänellä on puhe- ja äänioike-us kokouksessa.- Valtakirjasta kannattaakin napata valoku-va kännykällä varoiksi, Penttinen vinkkaa edustajille.

Puolustusvoimien logistiikkalaitokses-sa pidettiin 28. - 29.8. Päällystöliiton ja Upseeriliiton luottamusmiesten

yhteistyötapaaminen. Logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkö, eversti Timo Saarinen kutsui molempien liittojen logistiikkalaitok-sen luottamusmiehet varamiehineen Tam-pereelle laitoksen esikuntaan. Logistiikkalaitoksen luottamusmiehiä osal-listui tilaisuuteen lähes kaksikymmentä. Heidän lisäkseen tapaamisessa oli muka-na molempien liittojen pääluottamusmiehet sekä henkilöstöalan edustajat esikunnan henkilöstösektorilta. Johdon tervehdyksen tilaisuuteen toi laitoksen apulaisjohtaja, in-sinöörikenraalimajuri Kari Renko. Upsee-rien ammattijärjestöjen neuvottelukunnan (UNK) hengessä pidetyn tilaisuuden järjes-telyistä vastasivat liittojen alueelliset pää-luottamusmiehet majuri Marko Uusitalo ja kapteeni Jouni Rinne.Kaksipäiväisessä tilaisuudessa puitiin sekä viraston että laitoksen ajankohtaisia asioi-ta. Keskusteluissa nousivat esiin muun mu-

Päällystöliiton ja Upseeriliiton luottamusmiehet koolla Logistiikka-laitoksessaTeksti: Jouni Rinne Kuva: Marko Jalkanen

assa laitoksen henkilöstöasiat, käytettävät työaikamuodot sekä upseerien ja opistoup-seerien keskitetty tehtävä- ja seuraajasuun-nittelu. Luottamusmiehet pääsivät hyvään vuoropuheluun Logistiikkalaitoksen henki-löstöasioiden hoitajien kanssa. Heidän pu-heenvuoronsa ja alustuksensa olivat hyvin valmisteltuja ja niiden konteksti oli oikea. Ensimmäisen päivän aiheiden syventävä käsittely toteutettiin yhteistyöpäivällisellä historiallisessa tehdasmiljöössä Tammer-kosken rannalla ravintola Tampellassa. Toi-selle päivälle oli varattu aikaa molempien liittojen omien asioiden käsittelyyn.Liittojen synergiat koettiin yhteisiksi ja luot-tamusmiesten verkostoituminen hyvin tar-peelliseksi. Loppukeskustelussa käytetty-jen puheenvuorojen ja saadun palautteen perusteella tilaisuutta pidettiin onnistunee-na ja tarpeellisena. Ensimmäistä kertaa täl-laisella foorumilla järjestetylle tilaisuudel-le toivottiin jatkoa myös tulevina vuosina. Seuraavan tilaisuuden ajankohdaksi suunni-teltiin 20. - 21.8.2019.

Upseerien ammattijärjestöjen neu-vottelukunnan (UNK) hengessä Logistiikkalaitoksen esikunnassa pidetyn tilaisuuden järjestelyistä vas-tasivat liittojen alueelliset pääluot-tamusmiehet majuri Marko Uusitalo (oik.) ja kapteeni Jouni Rinne.

20

Nordisk Officers Alliance’n (NOA) ta-paamisen yhteydessä muiden Poh-joismaiden edustajat kertoivat sel-

keää viestiä siitä, kuinka työaikalaki toimii myös sotilailla. EU:n työaikadirektiiviä on heijastettu paikallisiin työaikalakeihin ta-kaamaan samat työaikalailliset oikeudet niin sotilaille kuin siviileillekin. Suomi tulee tässä asiassa pahasti jälkijunassa.- Olemme jääneet pahasti jälkeen muista Pohjoismaista tässä työaikasuojelullisessa asiassa. Muualla ollaan valmiina 2020-lu-vulle, meillä yritetään tulla toimeen 70-lu-vun alussa säädetyllä erillislailla, puheen-johtaja Jyrki Lukkarinen vertaa sotilaiden asemaa.Norjassa sotilaalliseen harjoitukseen osal-listuvalle henkilölle kirjataan vastikepank-kiin työtuntien osalta vuorokaudesta kaksi tuntia, joita ei voi ulosmitata rahana. Harjoi-tuksista kertyy nopeasti vapaapäivä, jolla on tarkoitus tasata rasitusta. Ruotsissa on vastaava järjestelmä, mutta se on viety vie-lä pidemmälle. Harjoitukseen osallistuvalle kirjautuu vapaapäivä aina harjoituspäivää kohden.- Tässä kohtaa on turha sanoa, ettei toimisi meillä. Ajatellaan vaikka Norjaa. Kyseessä on Nato-maa, joka harjoittelee ahkerasti ja

Pohjoismainen Upseeriallianssi NOA:

Työaikalaki toimii myös sotilaillaTeksti: Juha Susi Kuva: Marko Varama

tapaamisten sisältöä alustettiin. Näiden li-säksi samanaikaisesti työskenteli kaksi eri työryhmää.- Niissä käsiteltiin työntekijöiden etuisuuk-sia palkkauksineen sekä ammattijärjestö-jen tulevaisuutta. Kansallisissa katsauksissa järjestöt toi-vat esille, mikä tilanne on muissa Pohjois-maissa. Ruotsissa puhuttavat henkilöstön rekrytointi ja irtisanoutumiset. Norjassa henkilöstön asemassa on muuttunut, kun etuisuuksia on heikennetty ja palvelussuh-deasuntojen hinnat ovat nousseet. Samal-la on käynnistetty uusi koulutusjärjestelmä, jota järjestöt kritisoivat. Tanskassa resurs-sit ja tehtävät eivät kohtaa. Samoin sotilai-den ja siviilien suhdeluku on vääristynyt. Hyvinkin tutulta kuulostava tilanne siis muu-allakin.- Kansallisessa osuudessamme kerroimme Upseeriliiton kanssa virkaehtosopimustilan-teesta, reppurien asemasta, työaikalaista sekä henkilöstörakenteen kehittymisestä.Seminaarissa vieraili myös kommodori Pasi Rantakari puolustusministeriöstä. Hänen katsauksensa muun muassa Puo-lustusvoimien kalustohankkeista, puolus-tuspoliittisesta selonteosta, koulutus 2020 -järjestelmästä sekä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta antoi kattavan tilan-nekuvan siitä, missä Suomessa mennään.- Esitys sai paljon kiitosta, koska se puhui sotilaiden asioista sotilaiden näkökulmas-ta. Tämänvuotisen kokouksen anti on ollut kokonaisuudessaan Päällystöliitolle erittäin hyvä, Lukkarinen kiittelee tilaisuutta

valvoo alueellista koskemattomuuttaan. Ei-vät paikalliset sotilasjärjestöt kerro, etteikö työaikalaki toimisi myös sotilaiden osalta, Lukkarinen kertoo kuulemastaan.

Tiedonvaihtoa ja ennakointiaNOA on tiedonvaihtokanava, jossa tarkas-tellaan ja vertaillaan ammattisotilaiden asemaa. Palkkaus, työsuhteen ehdot, etui-suudet, kriisinhallinta ja vakuutusturva kiin-nostavat kaikkien osallistuvien järjestöjen jäseniä. Samalla saadaan ja luodaan tule-vaisuuden näkymiä sotilaiden edunvalvon-nasta.- Pohjoismaat ovat yhteiskuntarakenteel-taan hyvin samankaltaisia. Osallistumme yhteisiin harjoituksin ja samoihin kriisinhal-lintatehtäviin. NOA tarjoaa meille tavallaan early warning –mahdollisuuden, Lukkarinen arvioi järjestön merkitystä Päällystöliitolle.Järjestöjen puheenjohtajat keskittyivät ta-paamisessaan työaikalakiin. Myös tulevien

Työaikalaki toimii sotilailla muis-sa Pohjoismaissa, miksei siis Suomessakin. Upseeriliiton puheen-johtaja Ville Viita (seisomassa) isännöi tämänvuotista tilaisuutta.

Nordisk Officers Alliance- Kokoontuu kerran vuodessa kier-tävässä isäntämaajärjestyksessä.

- Osallistujamaat Norja (kaksi jär-jestöä), Ruotsi, Suomi (PL ja UL) ja Tanska.

- Isäntänä toimi Upseeriliitto, Pääl-lystöliitto vuorossa 2022.

- Päällystöliitosta tilaisuuteen osallistuivat puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen, järjestöpäällikkö Arto Penttinen ja hallituksen jäsen Mar-ko Nieminen.

- Tilaisuuden julkilausuma: https://www.paallystoliitto.fi/uutiset/nordisk-officers-alliance-noa-had-mee-ting-in-finland/

21

Toukokuun 25. päivä vuonna 2016 oli erittäin merkittävä kapteeniluutnantti Petteri Karille. Tuolloin hän puhalsi vii-

meisen ottelunsa jalkapallon valioliigan ero-tuomarina. Lähes 20-vuotiseen uraan niitä mahtui 286, enemmän kuin kellään muul-la erotuomarilla tähän mennessä. Syys-kuun 8. päivänä tänä vuonna Jalkapallon valioerotuomarikerho nimesi hänet yhdek-sänneksi kunniajäsenekseen. Listalla on aiemmin kaksi muuta sotilastaustaista ero-tuomaria, majuri evp. Kaj Natri ja kapteeni evp. Jouni Hyytiä.Rannikkolaivaston liikuntakasvatusupseeri-na ja oto. Merivoimien vanhimpana liikun-takasvatusupseerina palveleva Kari aloitti Veikkausliigan erotuomarina vuonna 1997. Euroopan jalkapalloliiton UEFAn otteluita vuosilta 1999 – 2011 on takana 69. Tällä hetkellä hän toimii UEFAn erotuomaritark-kailijana.- Huomenna olen lähdössä tarkkailijaksi Es-panjaan, missä Sevilla kohtaa belgialaisen Standard Liegen. Otteluun odotetaan noin

Valioerotuomarikerhon tuore kunniajäsen Petteri Kari:

”Hyvä jalkapalloerotuomari on näkymätön”Teksti ja kuva: Matti Vihurila

Kapteeniluutnantti Petteri Kari (47 v)- Peruskurssi 53 (ilmatorjunta), Jat-

kokurssi 7 (henkilöstö).- Palvellut aiemmin Varsinais-Suomen

ilmatorjuntarykmentissä ja Panssa-riprikaatissa.

- Saaristomeren meripuolustusalu-een, nykyisen Rannikkolaivaston liikuntakasvatusupseeri vuodesta 2007.

- Asuu Naantalissa, perheeseen kuu-luvat vaimo sekä 14-vuotias tytär ja 11-vuotias poika.

- Harrastaa vapaa-aikana golfia.

40 000 katsojaa, Petteri Kari kertoo.Entä millainen on hyvä erotuomari?- Näkymätön. Erotuomarin tulee olla joh-don- ja oikeudenmukainen, ja hänen tehtä-vänään on johtaa peliä ja pelaajia kentällä. Jos tunteet alkavat nousta liiaksi pintaa, erotuomarin on osattava puuttua siihen ajoissa ja oikein. Puhu, puhuttele, varoita ja poista kentältä on se kaava, millä sään-törikkomuksiin reagoidaan, Kari listaa ero-tuomarin roolia.

Tuomari sai patongistaYksi työhuoneen seinistä on täynnä matkan varrelta kertyneitä viirejä ja muita muis-toesineitä, ja lisää löytyy kodin autotallis-ta. Kaukaisin ottelumatka on vienyt hänet Kazastanin Pavlodariin vuonna 2003. Vai-keimmaksi erotuomaritehtäväksi Petteri mainitsee 2000-luvun alussa Korsikalla pe-latun ranskalaisen Bastian ja kroatialaisen Slaven Belupon välisen ottelun.- Kyseessä oli UEFAn Intertoto-cupin toinen

osaottelu, ja ilmeisesti jo ensimmäisessä oli ollut kähinää. Alusta alkaen haastavassa ottelussa oli 3 – 4 hässäkkää, joihin erotuo-marina jouduin puuttumaan ja rankomaan. Yleisö ei ilmeisesti pitänyt linjastani, sillä joku katsojista heitti minua patongilla, Pet-teri Kari muistelee.Suurilla stadioneilla kymmentuhatpäisen yleisön edessä tuomitseminen ei ole kos-kaan pelottanut, mutta joskus ottelumat-koilla on kyllä hirvittänyt.- Kaukaiseen itään, mm. Georgiaan ja Ka-zastaniin matkatessa lentokaluston kunto on ajoittain epäilyttänyt. Yhdellä ikimuis-toisella reissulla avustavana erotuomari-nani oli Helikopteripataljoonan silloinen ko-mentaja Ville Mantere. Viimeinen etappi ennen määränpäätä tehtiin rähjäisellä ko-neella, johon kaikki matkustajat kantoivat omat matkatavaransa. Niitä oli sikin sokin matkustamossa, ja kun ikkunasta katsoes-sani näin konetta tankkaavan mekaanikon polttelevan mahorkkaa, alkoivat epäilykset herätä. Ammattilentäjä Villen ilmeet eivät mitenkään vähentäneet epäilyksiäni, mutta onneksi siitäkin reissusta selvittiin, kaptee-niluutnantti Kari nyt jo naurahtaa. Karin mielestä sotilastausta antaa hyvät eväät erotuomarityöskentelyyn: sotilas on tottunut esiintymään paineen alaisena jou-kon edessä ja johtamaan ihmisiä. Pitkään valioerotuomarikerhon puheenjohtajana ja rahastonhoitajana toimineena hän osasi uumoilla tunnustusta, joka tuli kylläkin odo-tettua nopeammin. - Olin kovasti otettu vastaanottaessani tun-nustuksen kerhon 40-vuotisjuhlissa, noin 80 entisen ja nykyisen kollegan sekä muun yleisön läsnäollessa.

22

Syyskuun lopussa järjestetyillä luotta-musmiesten ja yhteistoimintaedus-tajien päivillä keskeisin mielenkiinto

kohdistui miten OUKES.n valmistelut ovat edenneet ja kuinka toiminta saadaan käyn-tiin.- OUKES tulee olemaan hallittu kulttuuri-muutos, tiivisti komentaja Jari Danielsson Pääesikunnan henkilöstöosaston esityksen opistoupseerien keskitetystä tehtävä- ja seuraajasuunnitelmasta.Osaamista hankitaan tulevia tehtäviä var-ten pääosin käytännön työllä. Tämä saat-taa edellyttää siirtymistä samantasoiseen tehtävään ennen siirtymistä uralla eteen-päin. Tarvittaessa osaamista päivitetään täydennyskoulutustarjonnan kautta.- Tehtävä- ja seuraajasuunnitelma on paras työkalu, jolla aidosti turvataan opistoupsee-rien ylimpien tehtävien säilyminen mahdolli-simman pitkään teidän henkilöstöryhmällä, Danielsson korostaa kuulijoille. Suunnitel-ma elää ja sen eteen joudutaan tekemään jatkossakin kovasti töitä.Opistoupseerien valtakunnallinen henkilö-asioiden hoitaja, kapteeniluutnantti Juha Savijoki kertoi tulosyksiköiden toimitta-neen omat luonnoksensa suunnitelman pii-riin kuuluvista tehtävistä syyskuun puolivä-lissä.- Esitetyissä tehtävissä olivat kaikki OTV8-tehtävät, osa OTV7-tehtävistä, mutta myös

Pääesikunnan henkilöstöosasto:

Hallittu kulttuurimuutos tulossaTeksti ja kuva: Juha Susi

muutama OTV6B-tehtävä. Kokonaismäärä on noin 350 tehtävää.Suunnitelmaan sisällytettävät tehtävät ja niiden nykyiset tehtävänhoitajat on tarkoi-tus saada määriteltyä lokakuun loppuun mennessä, jolloin sitä voidaan hyödyntää jo seuraavan kehityskeskustelukierroksen yhteydessä. Savijoella on asian valmisteli-jana aikataulu selvillä.- Vahvistaminen tehdään ensimmäisen ker-ran ensi vuoden kesäkuussa, minkä jälkeen henkilöt voivat tarkastella, mihin tehtäviin heitä on suunniteltu.Kulttuurimuutos näkyi myös henkilöedus-tajien tekemissä kysymyksissä Pääesikun-nan edustajille: miten avoin hakeutuminen toimii jatkossa, miten henkilöt valikoitu-vat suunniteltavien joukkoon ja mitkä ovat tehtävän valintakriteerit. Samoin toivottiin nähtäville listausta OUKES-tehtävistä pää-piirteisine sisältöineen hakeutumisen hel-pottamiseksi.- Kaikki suunnitelman ulkopuolelle jäävät tehtävät täytetään jatkossakin sisäisen liik-kuvuuden kautta. Tarvittaessa myös OU-KES-tehtäviä täytettäessä voidaan tehdä täydentäviä hakuja, Savijoki avaa järjestel-mää.

Usealla rintamalla esillä- Opistoupseerien henkilöstöryhmäasiat ovat olleet kuluvana vuonna erityisen pal-

jon esillä. Se näkyy selkeästi tehdyissä ja vielä työn alla olevien asiakirjojen määräs-tä, Savijoki avaa tehtyä työtä.Henkilöstöasioidenhoitonormit päivitettiin kuluvan vuoden aikana kaikkien ryhmien osalta. Opistoupseerien kapteeniylennyksi-en osalta toivottua muutosta ei tapahtunut. Jatkossakin kapteeniylennykseen edellyte-tään vähintään OTV7-tason tehtävää.- Henkilöstöpäällikkö toi tämän selkeästi esille myös Päällystölehden haastattelus-sa. Tavoitteena on säilyttää vaativampiin tehtäviin hakeutumisen kannustavuus, Sa-vijoki perustelee linjausta. Opistoupseerien poistumaan liittyen Hen-kilöstöosasto on valmistellut vuoden vaih-teessa voimaan astuvan asiakirjan, johon on kartoitettu aikanaan tehtävät vastaan-ottavat ammattiryhmät. Työn tuloksella on heijasteet niin aliupseerien koulutuksen ke-hittämiseen kuin mahdolliseen upseerien kurssien aloitusvahvuuksien tarkasteluun.Henkilöstöryhmämuutoksiin liittyen valmis-teilla on käsky tehtäväkokoonpanoihin liit-tyvistä tarkasteluista. Ylimpien tehtävien, OTV7 ja OTV8, osalta päätösvalta on tar-koitus edelleen säilyttää Pääesikunnalla.- Muistutan edelleen järjestöjen antamien lausuntojen merkityksestä aina paikallista-solta alkaen. Luemme ne huolella, Daniels-son vinkkaa toimijoille.

OUKES:n jalkautuksel-la on tärkeä rooli siinä, miten se otetaan vas-taan. Pääluottamusmies Jaakko Levä ja puheen-johtaja Jyrki Lukkarinen pohtivat komentaja Jari Danielssonin ja kapteeni-luutnantti Juha Savijoen kanssa, kuinka asiasta tulisi tiedottaa.

23

Luottamusmiehet toivovat aktiivista tiedottamista lähestyvästä seuraaja- ja urasuunnittelusta.

- OUKES ei ole herättänyt juurikaan keskus-telua jäsenistön keskuudessa. Vähäinenkin keskustelu on päättynyt yleensä siihen, että odotellaan, josko asiasta tiedotettai-siin jotain työnantajan toimesta, jaosjohta-ja, kapteeni Mika Valtonen Karjalan len-nostosta tiivistää edustamiensa jäsenten tunnot.Logistiikkakoulussa toimistoupseerina pal-velevalla yliluutnantti Olli Peltolalla on myönteisempi näkymä tilanteeseen.- Logistiikkalaitoksen johdon kutsumana lai-toksen opistoupseerien ja upseerien luotta-musmiehet kokoontuivat ja asiasta keskus-teltiin. Tuon tilaisuuden jälkeen kävin osalla työpisteitä kertomassa tilanteesta ja tilai-suudesta yleensä.Luottamusmiehet kuvailevat jäsenistön tun-temusten vaihtelevan. Avoimia kysymyksiä on niin paljon. - Kyllä keskustelua on ollut ja joillekin yk-sittäiselle henkilölle asia näyttäytyy ne-gatiivisena. Yleisesti järjestelmä koetaan opistoupseereille hyvänä mahdollisuutena, venejoukkueen johtaja, kapteeniluutnantti Teemu Kujanpää Rannikkoprikaatista to-teaa.- Tulkitsen mieluimmin orastavaa myöntei-syyttä järjestelmälle kuin negatiivisuutta, Peltola tulkitsee edustamiensa jäsenten tuntoja.Kainuun prikaatissa palveleva materiaali-keskuksen varapäällikkö, kapteeni Mika Suominen kertoo keskusteluiden jäsenis-tön keskuudessa olleen hyvinkin saman-suuntaisia.- Osaa edustettavia asia tuntuu kiinnosta-van, mutta suurinta osaa ei. Jäsenten aja-

Pääesikunnan henkilöstöosasto:

Hallittu kulttuurimuutos tulossaTeksti ja kuva: Juha Susi

OUKES-tiedotusta tulee lisätäTeksti ja kuva: Juha Susi

tukset ovat olleet kautta linjan lähinnä ne-gatiivisia. Ehkä siihen on syynä se, ettei mitään faktatietoa ole vielä tarjolla.

Kysymyksiä ilmassaJäsenistön keskuudessa kaivataan tietoa siitä, kuinka osaaminen kartoitetaan ja hen-kilön soveltavuus eri tehtäviin oikein arvioi-daan. Samoin henkilön halukkuuden vaiku-tusta tehtävän täyttämiseen tulee selvittää.- Yhteistoimintamenettelyn merkitys, pal-veluspaikkakunnan vaihtuminen ja jatko-tehtävät kiinnostavat myös, Kujanpää lisää avointen kysymysten listaan.Valtonen korostaa työnantajan roolia jär-jestelmän jalkauttamisessa. Hän edellyttää tiedotustilaisuuksia järjestelmästä mahdol-lisimman pian.- Mitä aikaisemmassa vaiheessa tiedote-taan, sitä parempi. Vai ollaanko jo myöhäs-sä?- Ja vielä suuremmalla syyllä, jos suunnitte-lu koskee kohdehenkilöä, Kujanpää komp-paa.- Samoilla linjoilla, tietoa tarvitaan. Toimin-nan ja suunnittelun pitää olla avointa, Suo-minen nyökkäilee.Peltola korostaa kehityskeskustelun roo-lia. Myös esimiehet tulee perehdyttää opis-toupseerien ura- ja seuraajasuunnitteluun.- Tätä kautta henkilöt saadaan itse vastaa-maan oman tulevaisuutensa suunnittelusta.

Faktat tukevat halukkuuttaHaastatellut luottamusmiehet korostavat ennakoivan tiedottamisen merkitystä. Sil-lä vaikutetaan siihen, kuinka asia otetaan kentällä vastaan. Halutaan aitoa keskuste-lua 1 - 2 vuoden päästä avautuvien tehtävi-en täyttämisestä.- Hyvissä ajoin avoin keskustelu asianosai-sen kanssa ja urasuunnittelun avaaminen. Haluamme tietää, onko kyseessä loppu-uran siirto vai mitä on suunnitteilla seu-raavaksi. Entä mitkä ovat vaihtoehdot, jos henkilö ei halua hakeutua vaativampaan tehtävään, Valtonen luettelee.Mahdollisia siirtoja toiselle paikkakunnalle helpotetaan Kujanpään mukaan jo tutuilla toimenpiteillä.- Haja- ja etäpäivien määriä tulee kasvattaa. Matka-ajan työskentely esimerkiksi junassa tulisi laskea työajaksi, samoin työajansuun-nitteluun lisää joustoa.- Niin, ja muutto- ja siirtosopimusta pitää edelleen kehittää, Suominen lisää.

Luottamusmiehet Olli Peltola, Mika Valtonen, Mika Suominen ja Teemu Kujanpää toivovat urasuunnitteluun liittyvän tiedottamisen tapahtuvan mahdollisimman pian. Tuleva ke-hityskeskustelukierros lähestyy jo nopeaa vauhtia.

24

RAJ

A

Mitä kuuluu Lapin ja Kainuun rajan opistoupseereille ja millaiset ovat heidän tulevaisuuden näkymänsä?

Eläköitymisten myötä paikallisyhdistysten jäsenmäärän hiipuminen ja jäljellejäävien opistoupseerien edunvalvonnan turvaami-nen ainakin huolettavat, samoin mm. vir-kamatkustamisesta annetut säädökset. Päällystöliiton edunvalvonta sen sijaan saa kiitosta.

Lapin rajapäällystö ry:n jäsenmäärä on 23, mutta vuoteen 2021 se vähenee 14:llä. Näyttää siltä, että 2020 olisi viimeinen toi-mintavuosi.- Tämänkin jälkeen Lappiin jää päällystöliit-tolaisia, joilla ei ole omaa paikallisyhdistys-tä ja joiden täytyy harkita johonkin toiseen yhdistykseen liittymistä. Itse näkisin mie-lelläni vaihtoehtona valtakunnallisen ”Raja-päällystö ry:n” perustamisen, toteaa LR:n opistoupseerien luottamusmies, kapteeni Juha Saari.Alueellisilla luottamusmiespäivillä kes-kusteltiin mm. rajan palkkausjärjestelmä-sopimuksesta ja todettiin sen olevan van-hentunut. Siinä ei huomioida riittävällä tarkkuudella alati muuttuvaa työelämää.- Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa erilai-set hybridi- ja projektiluontoiset tehtävät, jotka nykyisin työllistävät henkilöstöämme runsaasti, Saari sanoo.Pohjoisen väkeä hiertää jatkuvasti myös virkamatkustamisen säännöt. Matkusta-miseen käytettävän työajan laskeminen asettaa virkamiehet eriarvoiseen asemaan asuin- tai virkapaikan perusteella.- Kun Ivalosta lähdetään toiselle puolelle Suomea tai joskus ulkomaille, matkustami-seen käytettävä aika voi olla huomattava, muttei työajaksi luettavaa. Jopa 16-tunti-sesta matkustamisesta työaikamerkintä on keskeytyspäivä ja tunnit 5,32. Jos samaan jaksoon osuu niitä useampia, tästä aiheu-tuvaa tuntivajetta joutuu kuromaan jakson muina työpäivinä, Saari kertoo esimerkin.Yksi rajan piirin seuraavalle neuvottelukier-rokselle asettama tavoite on vartioasemi-en varapäälliköiden palkkauksen kehittämi-nen. Vaativuusarviointikäsikirja luokittelee asemat pieniksi tai suuriksi, mutta kun nii-den määrä Lapissa on pudonnut yli 20:stä nykyiseen neljään, luokitus ei ole enää toi-miva. Asemien tehtävät ovat hyvinkin eri-

Olisiko jo valtakunnallisen Rajapäällystö ry:n aika?Teksti: Matti Vihurila Kuva: Vesa Arffman

laisia, mutta organisaatiot samanlaisia. Toisaalta hallinnon keskittäminen palvelu-ryhmiin on lisännyt asemien hallinnollista vastuuta.- Varapäälliköiden tehtävät ovat muutosten myötä lähestyneet varsinaisen päällikön tehtäviä, ja molemmat kantavat kertynyt-tä hallinnollista vastuuta riippumatta siitä, onko kyseessä pieni vai suuri asema, Iva-lon rajavartioaseman päällikkönä toimiva Juha Saari korostaa. LR:ssa kaikkien vartioasemien päälliköinä toimivat vanhemmat opistoupseerit, mutta eläköitymisten myötä on syntymässä pu-laa kokeneista osaajista. Kentällä palvelee kokeneita täydennyskoulutettuja opistoup-seereja, joiden koulutus ei välttämättä täy-tä ylempien tehtävien pätevyysvaatimuk-sia, mutta joilla on pitkän matkan varrella hankittua erityisosaamista ja kokemusta. Juha Saaren mielestä tätä osaamisreserviä voitaisiin käyttää entistä enemmän mm. va-rapäälliköinä. Työnantaja ei ainakaan tois-taiseksi ole nähnyt tarvetta tälle mahdolli-suudelle.Edunvalvonnan osalta Juha Saarella ei ole huomautettavaa.- Rajan opistoupseereilla on ollut huikea mahdollisuus hoitaa omaa edunvalvontaan-sa Päällystöliiton hellässä huomassa. Am-mattikuntamme maineesta ja osaamisesta monessa muussa ammattiliitossa voidaan vain haaveilla.

RVLE:n Ivalon materiaaliyksikön varasto-päällikkönä toimiva luutnantti Riku Kont-sas on pitkän linjan opistoupseeri, jolla on kokemusta rajapalveluksesta ruohonjuuri-tasolta alkaen. Raja-Joosepista rajavartija-na yli 20 vuotta sitten alkanut ura on kerryt-tänyt kokemusta ja oppia rajan arjessa niin huollossa kuin kentälläkin. Hänen mieles-tään kaltaistensa täydennyskoulutettujen opistoupseereiden osalta jokaisen osaami-nen tulisi nähdä kokonaisuutena.- Täydennyskurssin käyneiden opistoup-seerien osalta olisi hyvä tarkastella mahdol-lisuutta hyväksilukea erilaiset koulutukset ja aselajikurssit, esim. puolustusvoimien materiaalikurssit, vastaamaan aiemmin RVL:ssa järjestettyä ou-jatkokurssia. Näin taattaisiin kokemuksen hyödyntäminen ylimmissä opistoupseeritehtävissä, Riku Kontsas pohtii.

Riku Kontsaksen (vas.) ja Juha Saaren mielestä täydennyskoulutettujen opistoup-seereiden erityisosaamista ja kokemusta tulisi hyödyntää entistä vaativammissa tehtävissä.

Jokaisen osaaminen tulisi nähdä kokonai-suutena

25

RAJ

A

Kainuu rajapäällystö ry:ssä eniten keskustelua herättä-vä asia on yhdistyksen toimintojen sopeuttaminen vähe-neviin toimijoihin: vuodenvaihteessa jäsenmäärä putoaa

10:een. Tekeillä onkin sääntömuutos, jossa entiset jäsenet voi-sivat halutessaan liittyä yhdistykseen evp-jäseniksi.- Kainuussa tiivis yhteistyö ja perinteiden vaaliminen palvelukses-sa olevien ja evp-miesten välillä on koettu tärkeäksi. Nuorimmat jäsenemme ovat vielä pitkään rivissä, ja heidän edunvalvontan-sa on turvattava oman yhdistyksen toiminnan varmistamisella, kertoo KR:n opistoupseerien luottamusmies, kapteeni Esko Mantila, joka itsekin siirtyy vuoden lopussa reserviin.Juha Saaren tavoin Mantila nostaa esille virkamatkustamisen ja vaativuuskäsikirjan päivittämistarpeet, jotka ovat suurimpia tyy-tymättömyyden lähteitä. Toisaalta työaikasopimuksen kehitty-mistä hän on seurannut ajoittain jopa hämmentyneenä.- Haja- ja etätyömahdollisuus on työnantajalta kunnioitettava kä-denojennus työntekijöille. Tyytyväisenä voin todeta, että RVL on ollut ja näyttää jatkossakin olevan hyvä työnantaja, KR:n esikun-nan henkilöstötoimistossa työskentelevä ja oto. työturvallisuus-päällikkö Mantila kiittelee. KR:n osalta opistoupseerit ovat sijoittuneet edelleen vaativiin ja motivoiviin tehtäviin ja jäsenistö on kohtuullisen tyytyväistä. Ti-lanne on jo nyt sellainen, ettei kaikkiin avoimiin ja vaativiin teh-täviin enää löydy opistoupseeria. Edunvalvontakin saa kiitosta.- Kohtuullisen pitkään ”liiton miehenä” toimineena tiedän, että Päällystöliitto on hoitanut jäsentensä asiat ja edunvalvonnan hy-vin, Esko Mantila vakuuttaa.

Haja- ja etätyömahdollisuus saa kiitosta KainuussaTeksti: Matti Vihurila Kuva: Janne Heikkinen

Kainuussa kokeneet ja ammattitaitoiset opistoupseerit ovat keskeisissä operatiivi-sissa tehtävissä, mm. kaikkien rajavartio-asemien ja johtokeskuksen päälliköt ovat jatkokoulutettuja opistoupseereita. - Uran huippu on tämän järjestelmän puit-teissa jo tavallaan nähty. Aina tietysti omaa

”Panostakaa kokonaisviestintään”

Kuva: Kuhmolainen-lehti/Timo Kyllönen

osaamistaan voi ja pitääkin kehittää niin ny-kyistä kuin tulevia tehtäviä silmällä pitäen. Pidän myös tärkeänä, että osaamista ja kokemusta siirretään eteenpäin tulevaisuu-den rajamiehille, sanoo Kuhmon rajavartio-aseman päällikkö, kapteeni Jouko Kinnu-nen.

Hänen mielestään KR:ssa työnantajan ja työntekijöiden edut ovat usein yhtenevät, ja tavoitteena on paras mahdollinen loppu-tulos.- Tämä edellyttää asiantuntevaa, rakenta-vaa ja ajoittain kriittistäkin vuoropuhelua. Tässä me pitkän linjan rajaturvallisuuden ammattilaiset yhdessä tulevaisuuden teki-jöiden kanssa olemme hyviä. Sanonta ”tyy-tyväisyys tappaa kehityksen” pätee täällä-kin, Kinnunen tietää.Hän odottaa, että tulevaisuudessa jäljellä oleville opistoupseereille olisi tarjolla entis-tä vaativampia tehtäviä, jotta ammattitaito tulisi hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Päällystöliiton toiminnasta ei löydy moititta-vaa, mutta kehitettävää kylläkin.- Panostakaa kokonaisviestintään. Kiinnittä-kää huomiota ulkoiseen ja sisäiseen vies-tintään ja ottakaa kaikki irti käytössä ole-vista vaikuttamiskanavista, Jouko Kinnunen patistaa.

Kapteeni Esko Mantilan mielestä virkamatkustamisen säädökset ja vaativuuskäsikirja vaatisivat päivitystä.

Kuhmon rajavartioaseman päällikkö, kap-teeni Jouko Kinnunen on ahkera Twitterin käyttäjä.

OOlen huolissani lentotuntien riit-tävyydestä ainakin helikopteri-toiminnan osalta, koelentäjä, kapteeni Perttu Helenius ki-

teyttää tilanteen. Hänen mielestään tämänhetkisellä tehtävä-kentällä ja viranomaisyhteistyön jatkuvas-ti lisääntyessä tarve lentotuntien määrän kasvattamiseen on välttämätöntä nykyisen suorituskyvyn tason ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa. Tällä turvataan suoritus-kyvyn säilyminen korkealla tasolla.

Opistoupseeriohjaajat:

Lentotuntien määrää tulee kasvattaaTeksti ja kuva: Juha Susi

Samaa mieltä on ohjaajaupseeri, kapteeni Teemu Heikkinen.- Operaatiot eri turvallisuusviranomaisten erikoisjoukkojen kanssa harjoitteluineen vaativat hyvää lentotuntumaa. Sen ylläpi-toa ei nykyinen lentotuntikiintiö mahdollista täysipainoisesti.Yhteistoiminta ja harjoittelu eri viranomais-ten kanssa on lisääntynyt, ohjaajien määrä on kasvanut sekä virka-aputehtävien mää-rän kasvu luovat painetta lisätarpeelle. Mo-lemmat ohjaajat näkevät sotilasilmailun tu-

levaisuuden kuitenkin tyydyttävänä. - Kaluston osalta suorituskyky säilyy hyvä-nä myös jatkossa. Nykyisin käytössä oleva kalusto sekä HX-hankkeen myötä saatava uusi hävittäjäkalusto pitävät siitä huolen, Helenius arvioi.Myös henkilöstöresurssit puhuttavat ohjaa-jia. Opistoupseerien poistuma näkyy Utis-sa, aivan kuten muissakin hallintoyksiköis-sä.- Pitkät käytännön kokemukset ovat vaa-rassa hävitä. Toivottavasti tulevaisuudessa saisimme pitkän linjan ohjaajia esimerkiksi sotatieteen kandidaateista, Helenius pohtii tulevaisuutta.

Viranomaiset yhteistyössäHelikoptereita hyödynnetään virka-aputeh-tävissä yhä enemmän. Lentotunteja on ker-tynyt näissä tehtävissä tänä vuonna noin sata tuntia elokuun loppuun mennessä. Kulunut kesä onkin muokannut tilastoja uu-

26

27

teen uskoon tuntien osalta. Valtaosa tämän vuoden virka-aputehtävistä on ollut metsä-palojen sammutustöitä. Eri lehtien otsi-koissa on kiitelty NH90-kaluston antamaa tukea - näkyvimpänä Pyhärannan yli sadan hehtaarin metsäpalon sammutustyöt Varsi-nais-Suomessa. - Sammutustöiden lisäksi meitä työllistävät henkilöetsinnät ja virka-avut puolustusvoi-mien muille organisaatioille, Helenius lis-taa.- Eri virastojen turvallisuusviranomaiset hyödyntävät myös osaamistamme. Nämä ovat usein erikoistilanteita, Heikkinen ker-too tehtävistä.

Hekotoiminta kuuluu maavoimiinMolemmat ohjaajat ovat vakuuttuneita sii-tä, että helikopterien lentotoiminta on luonteva osa Maavoimia. Erikoisjoukkotoi-minnan vaatima kiinteä yhteistyö Erikois-

jääkäripataljoonan kanssa on iso osa tätä kokonaisuutta. Mitään syytä nykytilanteen muutokselle ei nähdä.- Asiat toimivat hyvin tällä hetkellä ja Utilla on hyvät suhteet Ilmavoimiin, Heikkinen ku-vaa yhteistoimintaa.Osansa kiitoksista saavat myös maavoi-mien eri hallintoyksiköt, jotka osaavat jo hyödyntää helikoptereita. Takana ovat ajat, jolloin helikopterit olivat vain osa maalitoi-mintaa. Tilaajien tietotaito ja vaatimustaso ovat kasvaneet koko ajan. Harjoitustilan-teet muuttuvat koko ajan monimutkaisem-miksi ja tilanteet käydään nykyisin hyvin tar-kasti läpi jälkikäteen.- Tässä on tapahtunut selkeä muutos oman urani aikana. Pidän sitä ainoastaan positii-visena asiana. Se kehittää myös helikopte-rimiehistöjen tietotaitoa ja valmiuksia, Hele-nius kiittää hallintoyksiköitä.

Kokemus näkyy tehtävissäPuolustusvoimien viimeiset opistoupsee-riohjaajat palvelevat Utin jääkärirykmentis-sä helikopteriohjaajaupseereina. Pitkä ko-kemus lentotoiminnasta näkyy tehtävissä, joissa hyödynnetään kertyneitä lentotun-teja. Vastuuta on annettu esimerkiksi niin opetus- kuin koelentotoimintaan. Pelkkää lentämistä ohjaajan ura ei kuitenkaan ole.- Nykyisin työajasta lentämistä on noin kol-mannes. Sekin jakautuu hyvin epätasai-sesti vuoden varrelle, koelentäjä, kaptee-ni Perttu Helenius kuvaa toimistopäivien ja lentämisen suhdetta.Heleniuksen toimistopäivä sisältää eri pro-jekteihin liittyvää tiedonhankintaa, projekti-suunnittelua sekä kokousten järjestämistä. Koelentosuunnitelmien ja -raporttien laadin-ta ovat osa arkea, samoin yhteydenpito eri toimijoihin kotimaassa ja ulkomailla.- Lentopäivinä tehtävä voi olla mitä vain lento-oppilaan opettamisesta koelentoteh-tävän suorittamiseen tai valtion ylimmän johdon kuljettamiseen, Helenius kuvaa ar-keaan.Ohjaajien rutiineihin kuuluu yksikön oma aa-mupalaveri, jossa käsitellään päivän sisältö ajankohtaisine asioineen. Aamupäivä jat-kuu joukkoyksikön yhteisellä tilaisuudella, jossa keskitytään lentotoimintaan liittyviin asioihin.- Sää, ilmatilan rajoitukset, päivän lennot ja laskuvarjohypyt ovat vakioaiheet, ohjaa-jaupseeri, kapteeni Teemu Heikkinen listaa palaverin aiheita.

Myös miehittämättömät alukset, kaluston käytettävyys ja niitä koskevat erityistiedot käsitellään.

Unohtumattomia kokemuksiaMolempien ohjaajien uralle on osunut tilan-teita, jotka eivät unohdu, esim. lennot Poh-jois-Ruotsin ja Norjan vuoristomaisemista aina NH90:llä happijärjestelmän koelentoi-hin.- Nousimme helikopterilla ohjekirjan mukai-seen maksimilentokorkeuteen 20 000 jal-kaan (6 096 metriä). Se lienee voimassa oleva Suomen ennätys helikoptereilla, vaik-ka ei sitä mistään kirjoista löydy, Helenius muistelee uraansa.Heikkisen unohtumattomin muisto on virka-aputehtävästä, jossa 8-vuotias pikkutyttö oli kaapattu auton kyytiin. Matkapuhelimen paikannuksen ja helikopterin avulla tarina saatiin onnelliseen päätökseen.- Myöhemmin illalla poliisi soitti ja kertoi syyllisen jääneen kiinni. Tehtävä vei minut täysin mukaansa. Tilanteessa ei mieti muu-ta kuin sitä, miten tehtävä saadaan hoidet-tua, Heikkinen kuvailee tuntojaan.

Kapteenit Perttu Helenius (vas.) ja Teemu Heikkinen näkevät riittävän lentotuntimäärän takaavan osaamisen säilymisen korkealla tasolla.

SITO ry. ajaa ohjaajien etuaPäällystöliiton yhdistyskartalla opis-toupseeriohjaajien oma yhdistys, Suomen Ilmavoimien Toimiupseerioh-jaajat ry. (SITO ry.) on varmasti pie-nimpiä yhdistyksiä jäsenmäärältään, mutta sitäkin aktiivisempi.- Yhdistyksen peruskokoukset hoi-tuvat sähköpostin avulla, mutta kun kokoonnumme, niin silloin on yleensä kaikki paikalla, yhdistyksen puheen-johtaja Teemu Heikkinen kertoo.Mennyt neuvottelukierros ja siinä teh-dyt ratkaisut koettiin onnistuneiksi. Tulevaan edustajakokoukseen aio-taan osallistua.- Ohjaajien näkökulmasta neuvottelu-tulos oli onnistunut. Korotukset koh-dentuivat hyvin jäsenistöllemme.Yhdistys ei ole halunnut vaihtaa nime-ään vaan haluaa säilyttää sen edel-leen.- Yhdistys on perustettu vuonna 1977. Aiomme jatkaa sillä loppuun asti, ohjaajien valitsema luottamus-mies Perttu Helenius kertoo yhdis-tyksen suunnitelmista.

28

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren:

”Lisää näkyvyyttä ja painoarvoa 200 000-jäseniselle liitolle”Teksti: Matti Vihurila Kuva: Anu Huttunen, JUKO

Muun muassa kuntien, valtion, yliopiston ja kirkon sopimus-aloilla toimiva JUKO (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjes-

tö ry.) hoitaa yli 200 000 korkeakoulutetun edunvalvontaa. Ns. pääsopijajärjestön ase-massa toimivaan JUKOon kuluu kaikkiaan 36 liittoa, jotka edustavat hyvin erilaisissa tehtävissä työskenteleviä henkilöitä turvalli-suuden alalta koulutukseen ja lakimiehestä lääkäriin. Kentällä tämän joukon asioita hoi-taa 3 900 luottamusmiestä, heidän joukos-saan 142 päällystöliittolaista edunvalvojaa.Vuosi sitten JUKOn toiminnanjohtajana aloittanut Maria Löfgren näkee oman teh-tävänsä selkeänä.- Se on JUKOn näkyvyyden ja yhtenäisyy-den nostaminen: painoarvoomme nähden olemme olleet varsin näkymättömiä. Teen hartiavoimin töitä sen eteen, että JUKO tun-netaan yhteiskunnassa laajemminkin. Yksi työkaluista on sosiaalinen media, missä py-rin olemaan aktiivinen, Löfgren avaa stra-tegiaansa.Hänen lisäkseen JUKOn kymmenhenkises-sä joukkueessa ”pelaavat” neuvottelupääl-liköt, asiantuntijat ja sihteerit, joilla kaikilla on sama maali. Maria Löfgren uskoo vah-vasti yhdessä tekemiseen ja joukkoälyyn.- Viihdyn joukkueeni kanssa ja olen ylpeä siitä, miten he ovat suuntautuneet uusiin tuuliin.

Laajapohjaisuus mahdollistaa tuen pienillekin liitoilleJUKOn yksi vahvuus on laajapohjaisuus, ja kiperissä tilanteissa suuret sopimusalat voivat tukea toinen toisiaan ja näin edistää hyvää ratkaisua. Tämä konkretisoitui ke-väällä, kun yliopistosektori meni lakkoon ja

JUKOn toiminnanjohtajana v. 2017 aloit-tanut Maria Löfgren uskoo vahvasti yh-dessä tekemiseen ja joukkoälyyn.- Viihdyn joukkueeni kanssa ja olen ylpeä siitä, miten he ovat suuntautuneet uusiin tuuliin, hän toteaa 10-henkisestä tiimis-tään.

29

sai sivustatukea vaatimuksilleen. Päällystö-liitto on yksi JUKOn uusimmista liitoista, ja yhteistyö sujuu Löfgrenin mielestä ryhdik-käästi.- Yhdistysrakenne ohjaa JUKOn päätök-sentekoa yhdistysdemokratian hengessä, mutta sen lisäksi meillä on vahva osallis-tamisen ja yhtenäisyyden periaate: mitä enemmän olette mukana ja etsitte ratkai-suja, sitä enemmän meillä kuuluu liittonne ääni. Arvostan suuresti Päällystöliiton mu-kaantuloa ja omaksumianne jukolaisia toi-mintatapoja ja -periaatteita. Jäsenkuntan-ne toimii tehtävissä, joissa edunvalvonnan linjat sopivat hyvin jukolaiseen maailmaan. Liekö sitten sotilastausta vai mikä selityk-senä, mutta teiltä on aina saatu täsmällinen ja perusteltu kanta ilman turhia rönsyilyjä, toiminnanjohtaja tietää.Hän korostaa, että kiireisessä arjessa on pidettävä vuorovaikutuskanavat jatkuvasti auki ja toivoo kaikilta liitoilta avointa palau-tetta ja kehittämisehdotuksia, jotta JUKOn toimintaa voidaan kehittää entistä parem-maksi.

Turvallisuusalalla tehdään tiivistä yhteistyötäJUKOon kuuluvat turvallisuusalan toimijat (mm. poliisit, upseerit ja opistoupseerit) te-kevät tiivistä yhteistyötä Valtion neuvotte-lukunnan alaisessa Turvallisuusjaostossa. Miten tämä soveltuu jukolaiseen edunval-vontaan?- Turvallisuusalalla yhteistyö on poikkeuk-sellisen organisoitua, ja on hyvä, että liit-tomme löytävät sisältökysymyksiä, joissa ne voivat tehdä yhteistyötä oman alansa erityiskysymyksissä. Neuvottelukunta var-mistaa, että erityiskysymykset istuvat ju-kolaiseen kokonaisuuteen. Turvallisuusala on ollut niin sitoutunutta JUKOn yhtenäi-syyteen, että kysymykset ovat solahtaneet mainiosti yleisimpiin linjoihimme, Maria sa-noo.Valtion palkkausjärjestelmän (vpj) kehittä-misen yhtenä tavoitteena on yhtenäisen jär-jestelmän luominen valtiosektorille. Onko se realistinen tavoite ja jukolaisille mahdol-lisuus vaiko haaste?- Tavoitteemme on, että koulutuksesta, osaamisesta ja työsuorituksesta palkitaan. Haluamme yhteiskunnan osoittavan arvos-tusta niille, joiden työpanos on julkisten palvelujen toimivuuden ja laadun edellytys. Palkkausjärjestelmän tulee olla läpinäkyvä ja objektiivinen, ja pidän hyvin haastavana rakentaa järjestelmää kerralla siten, että nuo em. tavoitteet saataisiin samaan kaa-vaan koko valtiolla – hintalappu voisi kas-vaa liian suureksi. Realistisinta olisi edetä pala kerrallaan, aloittaen esim. ministeriöi-den yhtenäisellä järjestelmällä.

Miksi vain sotilaat pitäisi jättää työsuojelun ja työaikalain ulkopuolelle?Turvallisuusalan toimijoista mm. poliisit ovat työaikalain soveltamisen piirissä, mut-ta sotilaat eivät, toisin kuin esim. Ruotsissa ja Norjassa. Nyt näyttää siltä, ettei muutos-ta ole tulossa syksyllä eduskuntaan mene-vässä uudessa työaikalaissa. Lisäksi soti-laita koskeva työaikasuojelullinen erillislaki on vuodelta 1970. Mitä ajatuksia tämä he-rättää?- Akavassa työskennellessäni jo 2000-luvun puolivälissä törmäsin sotilaiden työaika-suojelun haasteisiin. Sotilaan työ rauhan ai-kana on pitkälti asiantuntijatyötä siinä kuin muukin asiantuntijatyö enkä voi ymmärtää, että heille ei turvattaisi vastaavan tasoista työsuojelua kuin muille ja että heidät jopa jätettäisiin työaikalain ulkopuolelle. Mikäli näin käy, on suoja saatava erillisen sotilaita koskevan työaikalain kautta. Liki 50-vuoti-as erillislaki on heitettävä romukoppaan ja säädettävä uusi ja nykyaikainen laki. Soti-laillakin pitää olla oikeus palautua työstään ja viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa tai muutoin työstä vapaana, toimin-nanjohtaja Maria Löfgren jyrähtää.

Maria Löfgren, 49 v- Perheeseen kuuluu kaksi teini-ikäistä, mai-niota ja ihanaa nuorta, koti Helsingissä.- Oikeustieteen kandidaatti.- Työskennellyt mm. virkasuhdelakimiehenä Suomen Ekonomiliitossa sekä lakimiehenä ja työelämäasioiden johtajana Akavassa.- JUKON toiminnanjohtaja vuodesta 2017.- Harrastaa juoksua, murtomaahiihtoa va-paalla hiihtotavalla ja matkustelua perheen kanssa.- Tätä et tainnut tietää: Maria haaveilee ”isona” muuttavansa Pariisiin. Missään muualla hän ei ole nähnyt yhtä kaunista ih-misen rakentamaa ympäristöä eikä hänen mielestään missään muualla auringon valo ole yhtä kauniin sävyinen.

Motto: ”Todellista rohkeutta on, kun kohtaa vaaran silloin kun on peloissaan.” (L. Frank Baum, Ihmemaa Oz)

JUKO - Neuvotellen ja sopien- Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työ-markkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa korkeasti koulutettu-ja edustavan julkisen alan yhteenliittymän.- Valtakunnallinen pääsopijajärjestö kirkon, kunnan, valtion ja yliopistojen sopimusaloil-la. Lisäksi JUKO neuvottelee ja sopii jäsen-yhdistystensä ja näiden liittojen jäsenten palvelussuhteen ehdoista myös eräillä muil-la sopimusaloilla.- JUKO on yhdistysten yhdistys, johon kuu-luu kahdeksan jäsenyhdistystä. Jäsenyh-distyksiin puolestaan kuuluu 36 liittoa, mm. Päällystö- ja Upseeriliitot sekä Suo-men Poliisijärjestöjen Liitto, joiden kaikki-en yhteinen jäsenmäärä on runsaat 200 000. Jäsenmäärältään suurin yksittäinen liitto on Opetusalan ammattijärjestö OAJ (yli 76 000).- JUKOn hallituksen puheenjohtajana toimii OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Mariasta sanottua:

”Maria on erittäin ammattitaitoinen, järjestelmällinen ja neuvottelutoi-minnan omakohtaisesti läpikotaisin tunte-va työmarkkinakentän kokonaisvaltainen ammattilainen. Hän on substanssikysy-mysten vahva osaaja ja neuvottelutoimin-nan ammattilainen, joka lähestyy asioita pragmaattisesti, mutta luovasti ratkaisu-vaihtoehtoja etsien. Maria on myös hyvin päämäärätietoinen ja -tavoitteinen.”

Olli Luukkainen, Opetusalan ammatti-järjestö OAJ:n puheenjohtaja

”Marialla on pitkä työkokemus työ-markkinatoiminnasta, mikä luo erinomaisen pohjan neuvottelu- ja kehit-tämistyölle muuttuvassa kuntakentässä. Asiantuntemuksensa lisäksi hän on ratkai-sukeskeinen ja pystyy ajattelemaan laaja-alaisesti asioita ja niiden eri vaikutuksia. Marian kanssa on helppo työskennellä, hän on asiallinen ja luotettava. Lisäksi hän on myös erinomainen sparrauskumppani. JUKOn slogan #neuvotellen ja sopien ku-vastaa hyvin myös Mariaa toimijana.”Laura Lindholm, Suomen Lääkäriliiton neuvottelujohtaja

30

KRIH

A

Pääesikunta julkaisi kriisinhallintatehtä-vien vaativuuden arviointia koskevan normin (HO401), jota valmisteltiin

yhteistyössä puolustusministeriön kriisin-hallinnan yhteistyöryhmään kuuluvien hen-kilöstöjärjestöjen kanssa. Normilla tarken-netaan vaativuuden arvioinnin lisäksi myös vastuita tehtävänkuvausten ylläpidosta sekä kriisinhallintatehtävien palkkauksen muodostumista. Kriisinhallintahenkilöstön ja valtion välillä oleva palvelussuhde on luo-kiteltu niin sanotuksi muuksi julkisoikeudel-liseksi palvelussuhteeksi. Vapaaehtoisista rekrytoitavan henkilöstön palvelussuhteen ehdot määritellään pääsääntöisesti sää-döksin ja asetuksin, ei siis virkaehtosopi-

Kriisinhallintatehtävien vaativuudenarvioinnista uusi normiTeksti: Marko Jalkanen Kuva: Puolustusvoimat

muksin, kuten virkamiehen työskennelles-sä Puolustusvoimissa.Kriisinhallintajoukoissa kokonaispalkkaus muodostuu tehtävän vaativuusluokasta, eikä tehtäväkohtaista ja henkilökohtaista palkanosaa määritetä erikseen kuten Puo-lustusvoimien tehtävissä. Vaativuusluokat määräytyvät tehtävänkuvausten perusteel-la. Kuvausten laadintavastuu on kullakin asianosaisella kriisinhallintaorganisaatiol-la, eikä tehtävänhoitajien ole välttämätön-tä osallistua niiden laatimiseen. Tehtävä arvioidaan yhteistoiminnassa neuvottelu- ja osallistumisjärjestelmään sitoutuneiden henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa vertaamalla tehtävää samankaltaisiin tehtä-

viin samassa ja muissa kriisinhallintaorgani-saatioissa. Kriisinhallintatehtävien vaativuu-denarvioinnin ensisijainen arviointitapa on tasokuvaus. Vaativuusluokat vahvistetaan Pääesikunnan henkilöstöosastolla.Kriisinhallinnasta annetun lain mukaan kriisinhallintatehtävien peruspalkan on vastattava vähintään sitä tehtävä- ja hen-kilökohtaisiin palkanosiin perustuvaa kes-kimääräistä kuukausipalkkaa, jota vas-taavasta kotimaan tehtävästä sovitaan virkaehtosopimuksin puolustusvoimissa maksettavaksi. Lisätietoa kriisinhallintateh-tävien palkkauksesta ja euromääristä löy-tyy puolustusvoimien www-sivuilta.https://puolustusvoimat.fi/rauhaturvaajaksi/palkkaus

31

Tällä hetkellä Suomi osallistuu UNIFIL-operaatioon osana irlantilais-suomalaista pataljoonaa (IRISHFINBATT) ja ranskalais-ta komentajan reservipataljoonaa (Force Commander Reserve, FCR). Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) muodostuu irlantilais-suomalaisen pataljoo-nan jääkärikomppaniasta, sen esikunta- ja tukiosista sekä FCR:n jääkärikomppanias-ta ja sen tukiosista. Vuodesta 2015 alkaen virolaiset rauhanturvaajat ovat muodosta-

Väki vähenee UNIFIL-operaatiossaTeksti: Matti Vihurila

neet yhden joukkueen irlantilais-suomalai-sen pataljoonan suomalaisessa jääkäri-komppaniassa. Vuoden vaihteessa Suomi luopuu osallistumisestaan yhteispataljoo-naan ja jääkärikomppania kotiutetaan. Suo-malaisten toiminnan painopiste siirtyy ko-konaan FCR-pataljoonaan vuoden 2019 alussa, jolloin siihen liitetään aiemmin irlan-tilais-suomalaiseen pataljoonaan kuulunut kansallinen tukiosa (NSE, National Support Element).

Kentällä kiertää huhu, jonka mukaan ensim-mäiseen operaatioon osallistuvan tulisi olla alle 40-vuotias. Onko näin, palkatun henki-löstön rekrytoinnista vastaava osastoup-seeri, kapteeni Ilpo Reinikainen Maavoi-mien esikunnasta?- Tornihuhu. YK on asettanut sotilastarkkai-lijoille ja YK-esikuntaupseereille 55 vuoden yläikärajan. Kriisinhallintalaki ja -asetus so-tilaallisesta kriisinhallinnasta eivät sisällä

SOA/Afganistan- VAATI-haarukka on VL 8A - 7A, valtaosa VL 7A

- tehtäväaloina operatiivisen-, huollon- (vs-topääll, kuljups), henkilöstö-, jojä- ja el-so-alan tehtävät

SKJL/Libanon- VAATI-haarukka VL 8B - 7B- FCR: tied, ops, huolto, jojä, koul-alan toi-mistoupseereita, kvarapääll

- NSE: huollon- (vstopääll, kuljups), henki-löstö-, jojä- ja elso-alan tehtävät

SOK/Kosovo- VAATI-haarukka on yksipiikkinen, 7A- tstoups/ops, LMT-ryhmän varajohtaja

MINUSMA/Mali- VAATI-haarukka yksipiikkinen, 8B- tstoups/tied

SKJI/Irak- VAATI-haarukka VL 8B - 7A, valtaosa 7A- yhteysupseeri, jjoht, kvarapääll, kvääp sekä henkilöstö-, jojä-, huollon- (vsto-pääll) ja jojä-alan tehtävät

UNTSO/Lähi-Itä- sotilastarkkailijan VL 7A; operaatiossa esim. tstoups tai tarkkailijaryhmän joh-taja VL 8B

Onko kriha-tehtäviin ikärajoja?

yläikärajoja. 60 vuotta on kuitenkin käytän-nössä takaraja, koska sen ylittyminen tar-koittaa mm. sitä, että sotilasarvoa ei pys-tytä ko. henkilöille antamaan, pois lukien everstit ja kenraalit. Lisäksi 60 vuotta täyt-täneitä henkilöitä ei myöskään taida löytyä asevelvollisuusrekisteristä enää tuon jäl-keen, kertoo Reinikainen, joka selvitti asiaa yhdessä Maavoimien esikunnan lakimies-ten kanssa.

Opistoupseerien kriisinhallintateh-täviä eri operaa-tioissa vuonna 2019

Järjestömaailman kuulumisia Toimittanut Juha Susi

32

Työeläkevakuuttajat Tela ry:n julkaiseman tilastoanalyysin mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä saavutettiin 200 mil-jardin raja ensimmäistä kertaa. Kyseinen varallisuus ja niiden tuotto ovat tarkoitettu tulevien eläkkeiden maksuun. Tällä hetkel-lä maksettavaksi kertyneitä eläkkeitä on yli 600 miljardia.- Sijoitusvarojen ja niiden tuottojen avulla turvataan eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä  pitkällä aikavälillä. Järjestel-män kannalta merkittävintä on kuitenkin

Kiky näkyy tuntiansioissaTilastokeskuksen syyskuisen tilaston mu-kaan työajan pitenemisen johdosta keski-määräinen kokonaistuntiansio laski kun-tasektorilla sekä valtiolla. Laskennallinen vaikutus oli säännöllisen työajan määrästä riippuen 1,3–1,5 prosenttia.Samaisen tilaston mukaan työ- ja virka-suhteisten kokonaisansioiden mediaani oli 2  816 euroa. Mediaanilla tarkoitetaan lu-kua, jossa 50 prosentissa ansaittiin tätä-vähemmän, 50 prosentissa tätä enemmän.

Työtaisteluvalmi-utta ylläpidetään koulutuksellaJUKO ylläpitää omaa ja jäsenyhdistysten-sä työtaisteluvalmiutta jokavuotisin koulu-tuksin ja harjoituksin. Tänä syksynä JUKOn lakkoharjoituksen tavoitteena oli harjoitella valtion neuvottelukunnan ja keskuslakkotoi-mikunnan välistä työnjakoa ja päätöksente-koa. Harjoituksessa hiottiin liittojen välistä yh-teistyötä. Koulutuksen aikana osallistu-jat ideoivat muun muassa uusia keinoja painostustoimiksi. Päällystöliitosta koulu-tukseen osallistuivat puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen, pääluottamusmies Marko Jalkanen ja järjestöpäällikkö Arto Pent-tinen.Harjoituksesta saatujen havaintojen ja ko-kemusten perusteella päivitetään ohjeistus-ta sekä mietitään tavoitteita ja toimenpitei-tä jatkoa varten.

Ampumataito on ammattisotilaan tärkeimpiä taitoja, joita tulee kehit-tää ja ylläpitää sodan ajan tehtä-

viä varten.  Tämän taidon ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi eivät riitä vain palvelusammunnat, vaan niitä kehitetään vapaa-ajan harrastus- ja kilpailutoiminnalla. Nyt tätä ollaan hankaloittamassa.Hallituksen lakiesitys, jota ehdotetaan voi-maantulevaksi lähikuukausina, ei määrit-tele selkeästi ammattisotilaiden asemaa aselupaa haettaessa. Lakiesityksessä ei määritetä palvelusta ammattisotilaana ampumaharrastusajaksi, jota esityksessä vaaditaan kaksi vuotta aseluvan hyväksy-miseksi. Varusmiespalvelusajasta kuiten-kin hyväksytään puolet.Reserviläisten asema ja oikeudet ovat sel-keästi määriteltyjä sekä se, keneltä puol-lon aselupaan voi saada. Keneltä ampuma-seura SA-intissä 30 vuotta palvellut jäsen hakee puoltonsa saadakseen luvan kivää-riluokan siviiliaseeseen? Siviiliampumakou-luttajana toimivalta reserviläiseltä? Työnan-tajan edustajalla tätä oikeutta ei ole.

Ampuma-aselakiesitys syrjii ammattisotilaita

Lain astuessa voimaan sillä on myös Puo-lustusvoimia työllistävä vaikutus. Viraston tulee tarkistaa ja ilmoittaa aselupaa hake-van henkilön sijoituskelpoisuus luvan myön-tävälle viranomaiselle. Aseharrastajia ihmetyttää myös kirjaukset lippaan koon merkityksestä aseen vaaral-lisuusluokitukseen. 10 patruunan lippaalla varustettu kivääri luokitellaan eri luokkaan kuin sama ase 20 patruunan lippaalla. Laki-muutoksen myötä isot lippaat tulevat luvan-varaisiksi. Kalustohankintoja on siis tulossa osalle harrastajista.- Sotilasjärjestöissä ihmeteltiin lainvalmis-telun edetessä, miksei meiltä pyydetty lausuntoja lakiesitykseen. Lausuimme ke-väällä tästä huolimatta lakiesityksestä. Valitettavasti näyttää siltä, etteivät lainval-mistelijat huomioineet niitä lainkaan, pu-heenjohtaja Jyrki Lukkarinen hämmäs-telee.Sotilasjärjestöt julkaisivat yhteisen tie-dotteen ammattisotilaiden asemasta la-kiesityksessä: https://www.paallystoliitto.fi/uutiset/aselaki-syrjii-ammattisotilaita/

Työeläkevarat ensimmäistä kertaa yli 200 miljardia euroa

se, miten Suomen työllisyysaste ja talous kehittyvät. Ne määräävät sen, kuinka pal-jon eläkkeiden rahoittamiseen saadaan va-roja eläkemaksuista. Pääosa eläkkeistä ra-hoitetaan eläkemaksuilla, Telan analyytikko Peter Halonen toteaa. Tulevaisuudessa rahastoihin joudutaan turvautumaan yhä enemmän eläkemaksu-osuuden pienentyessä. Tela arvioi, että yk-sityisaloilla kymmenen vuoden päästä noin neljännes eläkkeistä maksetaan rahastois-ta. 

33

LIIK

UN

TA

Nyt kun Päällystöliittokin on siirty-nyt sosiaaliseen mediaan, lienee korkea aika tunnustaa, että itse-kin olen jäänyt sosiaalisen medi-

an koukkuun. Tarkistan naamakirjan useita kertoa päivässä, tutkailen toisten päivityk-siä ja kommentteja. Omiakin päivityksiä lai-tan mielestäni tärkeistä ja kiinnostavista tapahtumista, joilla oletan olevan kiinnos-tusta kaveripiirissäni. Eihän toki kaikki ole kavereitani, mutta tuttuja kuitenkin jostain asiayhteydestä. Eikä pääosaa todellakaan kiinnosta päivitykseni, senhän näkee jo tyk-käämisten määrästä. Naamakirja yhdistää huvin ja hyödyn. Kuu-lun luonnollisesti useaankin eri ryhmään, jotka on tarkoitettu tavalla tai toisella sa-manhenkisille ihmisille. Ryhmät ovat pää-osin suljettuja, ja niihin päästään joilla-kin kriteereillä ylläpitäjän toimesta. Aloitin maantiepyöräilyn tänä kesänä, lähinnä säästääkseni jalkojani juoksun rasitukselta ja monipuolistaakseni harjoitteluani. Liityin erääseen maantiepyöräilyyn keskittynee-seen ryhmään, lähinnä saadakseni vertais-tukea sekä oppia pyörään ja pyöräilyyn liittyvissä ja mieltäni askarruttavissa ky-symyksissä. Kiitos aktiivisten päivittäjien, tietoa onkin tullut paljon. Moni asia on rat-kennut joko kysymällä tai lukemalla vies-tiketjuja. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaan, kun ihan tuntemattomat ihmiset neuvovat pyyteettömästi.

Syksyn urheilu-kilpailujen satoaLiiton mestaruuksista on kilpailtu syksyn aikana perinteisesti kolmessa lajissa. La-jeista vähiten osallistujia keräsi golf, jossa osallistujia oli ainoastaan viisi jakaantuen A- ja B-sarjoihin. Jäsenmäärään ja harras-tuneisuuteen nähden määrä on pieni, joten jäljelle jää vain ajatus kilpailujen lakkautta-misesta. Voittajat saatiin kuitenkin selville. A- sarjan voitti Petri Välimetsä ja B-sarjan Jari Kivelä, molemmat Lappeenrannan päällystöyhdistyksestä.Ampumamestaruuskilpailut keräsivät to-tutusti ampujia. Eniten osallistujia oli RK 6+6+6 ls:n kilpailussa, jonka voitti kivää-riampujanakin tunnettu Juha Rinta-Keturi (HuoPy). Muita kestomenestyjiä olivat Kari Pennanen (VekPy) kolmella mestaruudel-la ja Jorma Jäntti (KajPy) kahdella mes-taruudella. Haulikkoammunnan liitto-ottelun voitti selvin numeroin Aliupseeriliitto. Suunnistusmestaruudet ratkottiin tänä vuonna PM-kilpailujen yhteydessä. Liiton mestareiksi suunnistivat Mikko Hölsö (sarja H21, VaaPy), Petteri Rankinen (H35, UttiPy), Ilkka Kasila (H45, KajPy), Heikki Jokinen (H50, WanPy) sekä Juha Koskinen (H55, PL Evp-yhd).Kilpailujen tulokset löytyvät liiton nettisivuil-ta.

Sosiaalisen median koukkuTeksti: Mika Räisänen Kuva: Juha Susi

Yksi viestiketju jäi hyvin mieleeni. Ketjun aloittaja kysyi, miten saisi kasvatettua harjoituslenkin keskinopeutta. Vastaukset vaihtelivat pyörän päivittämisestä parem-paan ja kalliimpaan, vaihtamalla pyörä hiili-kuiturunkoiseen, vaihtamalla paremmin rul-laavat renkaat ja kiekot. Sitten kun pyörä oli verbaalisesti päivitetty virtaviivaiseksi ki-satykiksi ja ajoasento oli hiottu kohdalleen sekä harjoittelulenkki suunniteltu myötätuu-leen, oli aika keskustella säärikarvojen vai-kutuksesta ilmanvastukseen. Hymyilin hil-jaa, mutta maltoin kuitenkin mieleni enkä sotkeentunut viestiketjuun. Tuskin kenel-lekään tuli mieleen, että vastaus on hyvin yksinkertainen: harjoittelemalla. On epäile-mättä helpoin ja nopein tapa nostaa kes-kinopeutta päivittämällä pyörä usean tu-hannen euron osilla tai vaihtamalla koko pyörä, mutta eikö tule vähän huijauksen maku suuhun? Mitä itse teit saavuttaakse-si paremman tuloksen, tässä tapauksessa keskinopeuden? Se vaikein, pisin ja halvin sekä samalla myös palkitsevin tie on har-joittelu ja vain harjoittelu. Tässäkään ei ole oikotietä. On aivan sama, millainen kalus-to sinulla on. Tärkeintä on säännöllinen harjoittelu. Tulosparannus tulee harjoitte-lun kautta ja lisäksi bonuksena hyvän olon tunne ja palkinto itsensä voittamisesta. Tä-män pitkän alustuksen myötä kannustan teitä hyvät lukijat liikkumaan, oli laji mikä tahansa.

34

Monipuolista ohjelmaa Tampereella

Teksti: Hanna Heino Kuva: Pirkko Lokinperä

Perjantaina 31.8. löysi tiensä Tampereelle joukko Päällystön Naisia viettämään viikonloppua ennen kaikkea hyvässä seurassa. Ohjelma oli väljä ja mah-

dollisti jokaiselle myös rentoutumisen itse valitsemallaan tavalla. Osa naisista päätyi kastelemaan itsensä perjantai-na Suomi–Ruotsi -maaottelun katsomossa Ratinan stadio-nilla, osa vietti illan syömällä hyvin ja rentoutumalla. Lauantaiaamun reippaimmat aloittelivat lenkillä tai aamu-uinnilla. Runsaan hotelliaamiaisen ja hallituksen kokouksen jälkeen kokoonnuimme yhteen lähteäksemme Tampereen komediateatteriin katsomaan näytelmää Suurenmoista! Se kertoi tositapahtumiin perustuvan tarinan Florence Foster Jenkins’istä – ihmisestä, joka toteutti oman unel-mansa eikä harrastanut itsekritiikkiä. Ollapa meilläkin jo-kaisella sellainen usko omiin kykyihimme. Tähän tarinaan oli ilo tutustua!Teatterin jälkeen kokoonnuimme kaikki yhdessä syömään hotelli Scandic Koskipuiston ravintolaan. Hyvässä seuras-sa vierähtikin useampi tunti, monella ihan myöhäiseen il-taan asti. Sunnuntain aamupalan jälkeen jokainen meistä jatkoi omalle taholleen: joku levänneenä, toinen muutoin rentoutuneena ja jokainen vähintäänkin virkistäytyneenä ja useilla naurunremakoilla ikäänsä pidentäneenä!

35

EV

P

Rovaniemen Päällystö ry:n Evp-jaos-to juhli 20-vuotista taivaltaan Rova-niemellä 24. elokuuta. Idea oman

Evp-jaoston perustamiseen tuli aikanaan Osmo Valkoselta ja samoihin aikoihin eläkkeelle jäänyt järjestöaktiivi Reijo Mar-tin tarttui ideaan. Perustava kokous pidet-tiin 25.2.1998 Someroharjulla Rovaniemel-lä. Paikalla oli tuolloin 15 evp-henkilöä ja kolme pääyhdistyksen jäsentä. Jaoston säännöt perustuivat Oulussa toimivan vas-taavan yhdistyksen sääntöihin.Toiminta aktivoitui ja sai omat muotonsa evp-henkilöstön sosiaalisen kanssakäy-misen sekä liikunnan merkeissä. Alkuun sovittiin periaatteet myös hallituksen ja puheenjohtajan toimikausissa ja näin jat-kuikin runsaat kymmenen vuotta. Tuona ai-kana puheenjohtajina toimivat Reijo Martin, Osmo Valkonen, Arvi Juola, Kaarlo Suo-pajärvi, Yrjö Säkkinen ja Timo Teppo. Tämän jälkeen Reijo tarttui uudelleen pu-heenjohtajan nuijaan ja on sitä heilutellut menestyksekkäästi viimeiset vuodet. Jäse-nistöä Evp-jaostossa on viime vuosien ai-kana ollut runsaat 110. Toimintamuodoiksi

Rovaniemen Evp-jaosto 20 vuotta

Teksti: Yrjö Säkkinen Kuva: Reijo Martin

ovat vakiintuneet tavanomaisten kokousten lisäksi niiden yhteydessä järjestetyt pilkki- ja tikkakisat sekä erilaiset liikuntatapahtu-mat. Eniten jäsenistöä aktivoi kaksi kertaa viikossa varuskunnan kuntosalilla toteutet-tava kuntosalitapahtuma, johon osallistuu keskimäärin 20 jäsentä. Se on osoittau-tunut fyysisen kunnon ylläpitämisen lisäksi erityisen tärkeäksi sosiaaliseksi tapahtu-maksi, jossa jäsenet pääsevät keskustele-maan ajankohtaisista ja mieltä askarrutta-vista asioista.Varsinainen 20-vuotisjuhla vietettiin Kemi-joen rantamaisemissa, ravintola Valdema-rissa. Tilaisuuteen osallistui jäseniä ja hei-dän puolisoitaan, yhteensä 63 henkilöä. Kutsuvieraina olivat Rovaniemen Päällystö ry:n puheenjohtaja Mika Elkki sekä Pääl-lystöliiton Evp-yhdistyksen puheenjohtaja Markku Virtanen, jotka toivat yhdistys-tensä tervehdykset tilaisuuteen. Tilaisuu-dessa muistettiin tasavuosia täyttäneitä jäseniä. Eino Piipponen, hänkin aktiivisim-pia kuntosalikävijöitä, täytti 90 v ja Matti Rajala 80 v. Lisäksi palkittiin Evp-jaoston puheenjohtajista Rovaniemen Päällystö

ry:n standaarilla Osmo Valkonen ja Timo Teppo. Ohjelmassa julkaistiin myös Reijo Martinin päivittämä jaoston 20-vuotishisto-riikki, jonka jaoston varapuheenjohtaja Yrjö Säkkinen esitteli. Tämä historiikki jaettiin ti-laisuuden jälkeen jäsenistölle ekologisella tavalla sähköisessä muodossa.Juhlatilaisuuden mahdollisti jäsenistön ak-tiivinen osallistuminen talkootapahtumiin, viimeisimpänä Kuninkuusravien järjestelyi-hin Rovaniemellä. Näistä saaduilla varoilla rahoitettiin juhlan järjestelyjä merkittävällä tavalla. Tilaisuuden kruunasi suurenmoinen juhla-ateria jälkiruokineen ja juomineen. Il-lan päätteeksi sitä kevensi musiikin säes-tyksellä tapahtunut pariliikunta tanssilatti-alla.

Rovaniemen Evp-yhdistyksen vuoro kah-desti viikolla varuskunnan kuntosalilla kerää paikalle keskimäärin parikymmentä lihaskunnon ylläpitäjää. Tässä oivallinen idea muillekin evp-osastoille oman toimin-nan ja jäsenistön kunnon ylläpidon akti-voimiseksi. Varsinkin aamu- tai iltapäivisin varuskuntien kuntosaleilta saattaisi löytyä vapaata aikaa evp-sotilaiden käyttöön.

010 19 19 19

henkivakuutuskuntoon.fi

Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA

Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta

kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

*Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Tutkitusti

SUOMENEDULLISIN*