Spekulatiivinen fiktio Tomi Sirviö

20.2.2013

Vielä fantasian kahden maailman rakenteesta

• Leena Krohn: Tainaron (1985)

• Hyönteisten kaupunki.

• "Kaupunki, jossa asuit, on ehkä kadonnut maan päältä?"

• " Voinko luottaa Tainaronin postiin, kuka tietää missä takapihan tunkiolla minun kirjeeni lahoavat?" (T 39.)

• Ensisijaisesta maailmasta vain vihjataan. Kirjeet.

Maaginen realismi

• ”Tyyli ja kerrontatekniikka, jossa muuten realistiseen , objektiiviseen ja raportoivaan kerrontaan on yhdistetty tai rinnastettu fantastisia, surrealistisesti ym. vaikeasti selitettäviä aineksia.”

• Vaikeasti rajattava käsite. • Maalaustaiteesta kirjallisuuteen (vakiintui 1980-luvulla) • ”Henkilöhahmoille annetut fantastiset kyvyt – kuten

levitaatio, lentäminen, telepatia tai lasin rikkominen korkealla äänellä – voidaan ymmärtää keinoiksi, joilla on pyritty ylittämään 1900-luvun usein painajaismaiseksi koettu poliittis-yhteiskunnallinen todellisuus.”

• (Hosiaisluoma 2003, 544.)

• Kaksi maagisen realismin tyyppiä:

• 1) ”Teoreettinen” ”kadottaa” itsensä spekulatiivisen universumim konstruktoimiseen. (Enimmäkseen eurooppalaisia kirjailijoita)

• 2) Myytistä ja folkloresta ponnistava. (Latinalaisamerikkalaisia kirjailijoita) (Wendy B. Faris 1995.)

• Epistemologinen: ihmeet johtuvat tarkkailijan näkökyvystä.

• Ontologinen: Amerikka on itsessään ihmeellinen (marvelous).

• Ongelma on, että on usein mahdotonta tehdä eroa näiden kahden tyypin kanssa. (Faris.)

• Jorge Luis Borges, John Fowles, Italo Calvino, Leena Krohn, Salman Rushide, Gabriel Carcia Marquez, Gunter Grass…

Maagisen realismin primaarit ominaisuudet

• 1. Magian ”pelkistymätön elementti”: jotain jota ei voi selittää tietämillämme maailmankaikkeuden säännöillä. Nuoret Victor ja Andre ”todella” muuttuvat altaassa uiviksi kaksossikiöiksi Carlos Fuentesin romaanissa Distant Relations. Eksistentiaalinen tuska surrealismin leikkisässä moodissa.

• Syyn ja seurauksen häiriö: Saleemin väittämä Keskiyön lapsissa että hän aiheuttaa sen tai tämän historiallisen tapahtuman laulamalla laulun, liikuttamalla pippuriripotinta. 100 vuoden yksinäisyys: käsikirjoitus onkin ennuste eikä pelkkä tapahtumien kirjaus jne.

• Tavalliset ihmiset käyttäytyvät yliampuvasti ihmeitä kohtaan, esim. repivät ihmeidentekijän palasiksi. (Satiiri, poliittinen kommentaari)

• 2) Kuvaukset tarkentavat ilmiömaailman vahvaa läsnäoloa: realismi maagisessa realismissa erottaa sen monesta fantasiasta ja allegoriasta.

• Realistiset kuvaukset rakentavat fiktiivisen maailman joka muistuttaa omaamme mittavalla detaljien käytöllä. Aistivoimaisuus uudistaa realismia.

• Maagiset detaljit ovat vapautettu mimeettisestä tehtävästään: niiden tehtävä ei olekaan olla aidon merkitsijöitä; ne viestittävät että tapahtumat voivat olla kuvitteellisia.

• Detaljeilla on myös referentiaalinen tarkoitus: ne viittaavat sellaisiin tapahtumiin, jotka on jätetty pois virallisista historiankirjoituksista, kuten joukkomurhiin.

• Ikuiset myyttiset totuudet ja historialliset tapahtumat ovat molemmat kollektiivisen muistimme perustavia rakenneosia. Historia laittaa ”magian ilmapallon” liekaan. Leijuvat enkelit (Fuentes, Kundera) implikoivat historiattoman kepeyden vastuuttomuutta.

• Historia ankkuroituu: henkilöhahmo kokee historialliset voimat ruumiillisesti.

• Objekti voi alkaa elää omaa elämäänsä ja muuttua sitä myöten maagiseksi. Tämä materiaalisuus laajentaa sana-objektit metaforiksi. Tekstuaalinen elämä toistaa niitä uudestaan ja uudestaan kunnes niiden verbaalinen todellisuus on enemmän kuin tasaveroinen referentiaalisen funktion kanssa. Äärimmäinen outouttaminen. Maaginen realismi eroaa surrealismista siinä että se paljastaa tarkoituksensa syynäyksen jälkeen. Esim. tarina herrasmiehestä joka muuttuu lapseksi, koska muut ihmiset ovat kohdelleet häntä sellaisena. Sisäiset tilat ulkoisina jne. Kafkan Gregor Samsa jne.

• 3) Lukija voi epäröidä kahden vastakkaisen tulkinnan kanssa ja siksi jää ratkaisemattoman epäilyksen tilaan. Moni maagisen realismin teos on kuin Todorovin fantastinen. Useimmiten hallusinaatio vs. ihme.

• Toni Morrisonin Beloved-romaanin lopussa: ”They forgot her like a bad dream”. Lukija kysyy itseltään onko henkilöhahmo ollut alun alkaenkin vain unta. Lentävät matot Sadan vuoden yksinäisyydessä jne

• 4) Tekstissä on kahden maailman läsnäolo: kaksi maailmaa on sulautumassa toisiinsa. Tekstit luovat toisen rinnakkaisen maailman, johon ne läikähtävät: elämää haudan tuolla puolen. Erilliset kulttuurit eivät ole erotettuja vaan yhdistyvät unessa ja fantasiassa, joka on kansoitettu hengillä, jotka muotoilevat uudestaan nykyhetkeä.

• Toinen sumea raja: fakta ja fiktio. McHale: Maaginen realismi keskeisenä postmodernismina. Perinteisen fantastisen tämän ja viereisen maailman suhde korvattu tekstin erilaisten ontologisten tasojen kohtaamiselle. Ei niinkään magia fiktiossa vaan fiktion magia.

• 5) Maaginen realismi kyseenalaistaa periaatteet ajasta, tilasta ja identiteetistä. Sadan vuoden yksinäisyys: sataa neljä vuotta, 11 kk, 2 päivää. Menneisyyden (ja sanojen merkitykset) pyyhkivä unettomuus-tauti, huone jossa on aina marraskuu ja aina maanantai. Jose Arcadio puolikuolleena ja puolielävänä vuosia banaanipuun alla talollaan jne. Tuhat keskiyön lasta puhuu Saleemin aivoissa, onko Saleem enää oma itsensä?

Maagisen realismin toissijaiset piirteet

• 1) Metafiktionaaliset ulottuvuudet: teksti tarjoaa kommentteja itsestään esim. mise-en-abymen (fiktion sisässä pienempi fiktio, joka on suuremman pienoismalli) avulla. Fiktion maaginen voima, mielen fiktion mahdolliseksi tekemät kapasiteetit, elementit joista se on tehty – kuvat, merkit, metaforat, kertojat – tuodaan etualalle. Maaginen realismi korostaa fiktion maagisia kykyjä positiivisessa valossa enemmän kuin muu postmoderni kirjallisuus.

• 2) Lukija voi kokea erityistä verbaalista magiaa: kuilu maailman ja sanojen välillä sulkeutuu. Tai kokemuksen kielellisyyden havainnollistaminen. Metaforan muuttuminen kirjaimelliseksi: ”Veri on vettä sakeampaa”: Jose Arcadio Buendia ampuu itseään ja noro hänen vertaan valuu oven alta, menee pitkin katua ja alas portaita, kääntyy kulman taakse jne kunnes löytää tämän äidin keittiöön Sadan vuoden yksinäisyydessä.

• Lukija voi itse tarjota kirjaimellistuvan sananparren tai teksti voi itse ehdottaa sitä: Vähän ennen kuin Remedio nousee tuulenpyörteen mukana taivaaseen kerrotaan: ”Kaunis Remedio ei ollut tästä maailmasta”.

• Intertekstuaalinen magia: muiden fiktioiden hahmot vierailevat suhteellisen usein.

• 3) Kerronta näyttäytyy 1900-luvun lopun aikuislukijalle raikkaana, lapsekkaana, jopa primitiivisenä. Ihmeet ilman kommentteja, ilman kohtuutonta kyseenalaistamista ja pohdiskelua. Kuin lapsi hyväksyisi ne. Saavuttavat vieraannuttamisen joka tuntuu luonnolliselta tai koristelemattomalta. Myös tavallisten asioiden ensi kertaa näkeminen: jää Sadan vuoden yksinäisyydessä.

• Tai magnetismi: • ”Hän kulki talosta taloon raahaten perässään

kahta rautaharkkoa, ja koko kylä kauhistui, kun nähtiin, miten padat, kattilat, hohtimet ja kaminat putosivat sijoiltaan, miten lankut taipuivat ja natisivat naulojen ja ruuvien yrittäessä epätoivoisesti vääntäytyä rei’istään, ja jopa kauan sitten kadonneet esineet ilmestyivät sinne mistä niitä oli ankarimmin etsitty ja laahautuivat kilisten ja kolisten mukkelis makkelis Melquiadeen taikarautojen perässä” (Marquez 1967/1983, 9.)

• 4) Toistaminen narratiivisena periaatteena, liittäminen peileihin tai niiden analogioihin. Käytetty symbolisesti tai rakenteellisesti. Sama tarina on kerrottu monien eri toisistaan heijastuvien persoonallisuuksien näkökulmasta. Tämä on suosittu keino kirjallisuudessa, mutta maagisessa realismissa se yhdistyy peitetyn historian palauttamiseen.

• 5)Metamorfoosi yleinen tapahtuma. Kahden maailman asukkaat.

• 6) Antibyrokraattinen positio: magia vastaan sosiaalinen järjestys, totalitaarinen järjestelmä. Gunter Grassin Peltirumpu. Latinalaisamerikkalaiset maagiset realistit kritisoivat USA:n hegemoniaa. Toni Morrisonin Belovedin suorana kommenttina orjuuden julmuudelle ja sen jälkivaikutuksille.

• Teksti on vastaanottavainen enemmän kuin yhdelle näkökulmalle, realistiselle ja maagiselle tavalle nähdä, ja aukaisee oven toiseen maailmaan; tämän voi nähdä irtiottona realismille, joka on eurooppalaista ja yhdistettävissä imperialismiin. Vastaan totalitaarista mimeettistä.

• 7) Kerronnassa muinaiset uskomusjärjestelmät ja paikallinen perimätieto ovat usein tekstin perustana.

• 8) Jungilainen perspektiivi: magia yhdistyy mysteeriseen tunteeseen kollektiivisuudesta ennemmin kuin yksilön muistoihin tai uniin tai visioihin. Yhteisöllinen tarinankerronnan magia. Magia ei ole selittävissä pois yksilöllisenä harhana - eikä edes joukkoharhana.

• 9) Karnevalistinen henki: kieltä käytetään yliampuvasti ”yli varojen”, enemmän kuin referentiaalinen tarve vaatii. Juoni tai kieli tai molemmat ovat tuhlaavuudessaan antiteesejä länsimaiden kapitalismin käytännöllisille tavoitteille, joiden kielellinen talous on tarkkaa: yksi sana per asia. (Faris 1995, 163-186.)

• Seo Young Chu on määritellyt muut genret tieteiskirjallisuuden kautta, kun ne yleensä määritellään realistisen kirjallisuuden kautta.

• Surrealismi on tieteiskirjallisuudellista todellisuuden jäljittelemistä, jonka kognitiivisesti vieraannuttava viittauskohde on uneksimisen ilmiö.

• Utopia on tieteiskirjallisuudellista todellisuuden jäljittelemistä, jonka kognitiivisesti vieraannuttava viittauskohde on ideaali valtiomuoto.

• Salapoliisikirjallisuus on tieteiskirjallisuudellista todellisuuden jäljittelemistä, jonka kognitiivisesti vieraannuttava viittauskohde on järkeilyn mysteeri.

• Goottilainen romaani/ kauhu tieteiskirjallisuudellista todellisuuden jäljittelemistä, jonka kognitiivisesti vieraannuttava viittauskohde on okkulttinen, silti lannistumaton alitajunta.

• Fantasia on tieteiskirjallisuudellista todellisuuden jäljittelemistä, jonka kognitiivisesti vieraannuttava viittauskohde on suunnattomasti työskentelevä ihmisen mielikuvitus.

• Maaginen realismi on tieteiskirjallisuudellista todellisuuden jäljittelemistä, jonka kognitiivisesti vieraannuttava viittauskohde on postkoloniaalisissa tiloissa kuten modernissa Intiassa ja Latinalaisessa Amerikassa elämisen hybridi luonne.

• Nuorten aikuisten yliluonnollinen fiktio (Harry Potter) tieteiskirjallisuudellista todellisuuden jäljittelemistä, jonka kognitiivisesti vieraannuttava viittauskohde on keskenkasvuinen subjektiivisuus.

• Realismi on tieteiskirjallisuuden matala-intensiivinen variaatio. (Chu 2010.)

Suomalaisen spekulatiivisen fiktion ominaispiirteet?

• Suomalaisuutena on pidetty ainakin ujoutta, humalahakuista alkoholinkäyttöä, Karjalasta ponnistavaa, kalevalaista kansanperinnettä sekä metsäläisyyttä (Jokinen & Saaristo 2002, 45).

• Varsinkin kotimaisessa kauhussa nämä piirteet yhdistyvät: henkilöhahmot vetäytyvät erämaahan ja nautitaan alkoholia, jonka seurauksena yliluonnolliset olennot murtautuvat arkiseen maailmaan (Pekka Virtanen: Katajanukke, Boris Hurtta: Elävien ja kuolleiden kesä, Lumen tuloa ei voi estää). Kalevalainen tai muu suomensukuinen kansanperinne yhdistyy muuhun okkulttiseen tietämykseen ja alkoholiin (Kari Nenonen: Se ken tulee viimeiseksi on kuolema, Ken kuolleita kutsuu, S.Albert Kivisen Cthulhu-novellit).

Lähteet

• Chu, Seo-Young 2010: Do Metaphors Dream of Literal Sleep. A Science-Fictional Theory of Representation. Cambridge, Massachusetts: Harvard University press.

• Faris, Wendy B. 1995: Scheherazade’s Children: Magical Realism and Postmodern Fiction. Magical Realism. Theory, History, Community. Edited by Lois Parkinson Zamora & Wendy B. Faris. Durham: Duke University Press.

• Hosiaisluoma, Yrjö 2003: Kirjallisuuden sanakirja. Helsinki: Wsoy.

• Jokinen, Kimmo & Saaristo Kimmo 2002: Suomalainen yhteiskunta. Helsinki: WSOY

• Jos et keksi esseesi kohdetta, voit valita näistä:

• Clive Barker: Veren kirjat 1-6 • Robert E. Howard: Conan ja demonit, Conan taistelija. • H.P. Lovecraft: Charles Dexter Wardin tapaus. • Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi • Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi • Leena Krohn: Sfinksi vai robotti. • Stanislaw Lem: Konekansan satuja ja tarinoita • Maarit Verronen: Älä maksa lautturille • Kari Nenonen: Noitarovio • Leena Laulajainen: Mustarastaan aika