sääprofeetta ennustaa kesän sään osuuko ennustaja ......lahden venekerhon haapa-saareen....

PURTILO • 1

OSUUKOENNUSTAJAOIKEAAN?

Kesä 2018

L a h d e n v e n e k e r h o n j ä s e n l e h t i

Sääprofeetta ennustaa kesän sään

35LVK viettää juhlavuotta

24

28

2 • PURTILO PURTILO • 3

Pienet lapset veneessäasettavat omat haasteensa

Kesäkisat vetivät väkeä vaikka keli ei suosinut

B O N G A T T U A

änteelläPäij

34

11

ta valumavedet saadaan johdettua poispäin ra-kennuksista. Samalla anomme Metsähallituk-selta lupaa raivata niityltä kantoja ja tehdä tilaa pelikentälle. Puutalkoita ja muuta puuhastelua on luvassa vanhaan malliin. Toimintasuunnitelman mukaisesti toiminnassa huomioidaan erityisesti lapset ja nuoret, niin ta-pahtumissa kuin järjestetyn ohjelman ulkopuo-lella. Pihapelit ja välineet mahdollistavat aktivi-teettia yhdessä isolla porukalla ja sadepäivän sattuessa voi vetäytyä suojaan vaikkapa lauta-pelien ääreen. Uusi veneluiska Karisalmen sillalla mahdollistaa retket Haapasaareen pienveneillä entistä hel-pommin. Ehkä tätä kautta saamme jopa uusia vieraita tukikohtaamme. Toivottavasti säät suo-sivat meitä viime kesää paremmin, ennusteis-ta huolimatta.

yvä lukija, Pidät kädessäsi Lahden vene-kerhon Purtilon 35 vuotisjuhlanume-roa. Päivälleen 35-vuotiasta taivalta juh-littiin 20.1.2018 Lahden Upseerikerholla hyvän ruoan, muistamisten ja tanssin

merkeissä. Vuosijuhla oli lajissaan ensimmäi-nen ja se muodostaa uuden perinteen kokoon-tua yhteen keskellä talvea. Jutun juhlista löy-dät lehdestä. Tänä vuonna johtokunnan kokoonpanossa ta-pahtui paljon muutoksia, kun moni pitkäaikai-nen johtokunnan jäsen luovutti pestinsä eteen-päin uusille innokkaille seuraajilleen. Uusien sääntöjen myötä johtokunta koostuu nyt kom-modorista sekä kuudesta varsinaisesta jäsenestä ja neljästä varajäsenestä. Toimihenkilöt ja lukui-sat kerhon aktiivijäsenet antavat korvaamatto-man työpanoksen, josta saamme kaikki nauttia. Tapahtumakalenterin osalta jatkamme perintei-sellä kaavalla. Päätapahtumaksi kesällä on nos-tettu kesäkisat illanviettoineen. Veneilijä on kui-tenkin aina säiden armoilla ja turvallisuussyistä joudumme peruuttamaan perinteisen talvipäi-vän Haapasaaressa. Jäätilanne Etelä-Päijänteellä on poikkeuksellisen huono, eikä onnettomuuk-siltakaan ole vältytty. Juoksutuksesta aiheutuva voimakas virtaus syö jäätä altapäin ja heikkoja kohtia on mahdoton huomata pinnalta. Näillä näkymin Haapasaareen pääsemme vasta avo-veden aikaan. Tukikohdassa vuorossa on velvoitteiden mukai-nen rakennusten kattojen ja hormien kunnos-tus. Vaikka varsinaisen kunnostustyön suorittaa rakennusliike, riittää talkootyötä niin rakennus-tarvikkeiden laivauksessa ja kantamisessa, van-han peltikatteen purkutöissä kuten myös purku-jätteen hävittämisessä. Rakennusten ympärillä suoritetaan maanmuokkausta koneellisesti, jot-

Juhlatuulella

Kommodori

”Kun isä kaatuilaudalla hänmursi kylkiluunsa”

22

Emppu tietää Wakebording-lautailun vaarat

JulkaisijaLahden

venekerho ry

PäätoimittajaTimo Kovanen

ToimitussihteeriVille Haarala

UlkoasuAntti Tapola/

Vinjetti

PainoSavion Kirjapaino Oy

Kerava

lahdenvenekerho.fi

Jukka Jurvelin kertoo Tiira- veneestään

18

HULLUT

LVKn

VENE

TIMO [email protected]

LVK:n tukikohta Haapasaari

purtilo

H

Malja Lahden venekerholle.


Lahden venekerho järjesti kokoontu-misajot Kalkkisissa. Pieni Kalkkisten kylä kuhisi väkeä 8.7.2017, kun sinne saa-puivat sekä LVK:n veneilijät että mark-kinaväki Kalkkisten kyläpäiville. Lämmin sää suosi molempia tapahtumia. Kesäi-nen tunnelma jäi mieleen, koska kesä oli muuten niin kylmä.

TEKSTI JA KUVAT: SOILE JA ANT TI TAPOLA

KOKOONTUMISAJOT JA KYLÄPÄIVÄ SAMAAN AIKAAN

KALKKINEN KUHISI VÄKEÄ Petronella alittaa Kalkkisten kanavan siltaa

Kimmo ja Jopi ohjasivat veneitä laituriin.

KOKO

ONTU

MIS

AJOT

KAL

KKIS

ISSA

2017


Laiturista lop-pui kapasiteetti, kun LKV:n veneilijät suun-tasivat kokoontu-misajonsa Kalkkisiin.

Saunan jälkeen ohjelma jatkui mukavan yhdessäolon merkeissä ja il-lan tanssiaisilla.

KOKO

ONTU

MIS

AJOT

KAL

KKIS

ISSA

2017

Kalkkisten Loma-meijeri osoittautui mukavaksi kohteeksi viettää leppoisaa ke-säpäivää.

Johanna ja Ville Haarala laittoivat ruokaa, ja me muut saimme naut-tia lopputuloksesta.

LVK:n kommodori Timo Poikolainen ava-si tilaisuuden ja toivot-ti kaikki tervetulleiksi.


...Kovin helposti ei kiinni saa Sitä kadonnutta nuoruutta Ja mieletöntä fiilistä Kun on ensikertaa kännissä

...No ehkä elämässä tarvitsee Joskus selitellä itselleen Ja eritellä mielessään Miksi kuviot on pielessään

...Minä kortin lupaan postittaa jostain vähän kauempaa Jos sitä perille en muuten saa Sen tuuli sulle kuljettaa

Kalkkisten tummuvassa illassa alkoi ka-raoke sound-checkillä, jossa Jopi ja Ret-si lauloivat Leevi and The Leavingsien ”Itkisitkö onnesta”. Kimmo tarkkaili ää-nen laatua. Ja tietysti myös tanssittiin.

Hattu se on, joka persoonan tekee

SUP-melonta, eli ”suppailu” ei onnistu ihan hetiHeli Poikolainen oli tuonnut Sup-laudat Haapasaareen ja näytti mallia kuinka suppaillaan. Taustalla ensikertalainen Jukka Jurve-lin eteni aluksi tutisevin jaloin, mutta hetken kuluttua alkoi soutu jo luistaa. SUP-melonnan (Stand Up Paddle) historia juontaa juurensa surffirannoille, joissa lainelautailun opettajat alkoivat meloa pitkällä melalla, jotta voisivat nähdä oppilaansa sekä lu-kea paremmin aaltoja.

Haapasaaren kesäkisoissa pistivät silmään erilaiset hatut. Tässä pieni otos päähineistä.

WIKIPEDIA: Ensim-mäiset tunnetut ku-vaukset hatuista löytyivät hautamaa-lauksista antiikin The-basta. Niissä esiin-tyi olkihattuinen mies. Muita viitta-uksia miesten, eten-kin orjien, käyttämiin hattuihin löytyi myös Antiikin Kreikasta ja Antiikin Roomasta. Samaan aikaan naiset kuvattiin esimerkiksi hupuissa tai huiveis-sa. Ensimmäiset nais-ten hatut taas nähtiin 1500-luvun lopulla.

B O N G A T T U A

saaressaHaapa

KOKO

ONTU

MIS

AJOT

KAL

KKIS

ISSA

2017


VENEILYÄ LASTEN EHDOILLAVoisi ajatella, että pienet lapset ja venei-ly ovat hankala yhdistelmä. Heidistä ja Sa-mista näin ei ole. Lasten kanssa veneilles-sä pitää tietysti ottaa huomioon heidän erityistarpeensa ja turvallisuus. Heidi on kuitenkin sitä mieltä, että lapset viihtyvät pienenä siellä missä vanhemmatkin ja sil-loin kun eivät viihdy, tehdään muuta kuin veneillään.

Sami (27) ja Heidi Mälkiä (25) sekä heidän kaksi lastaan 4- ja 5-vuotiaat Jemina ja Milja ovat sopineet 7,5-metriseen Sea Ray 230 weekender -ve-neeseen, jolla pääsee nope-asti määränpäähän. Lapset tarvitsevat liikkumatilaa ja sitä löytyy maista. Tosin Hei-di kertoo lasten viihtyvän pit-

kiäkin aikoja kajuutassa, kun-han heillä on vain sopivat lelut matkassa.

Tauko veneilyssäMurrosiän alkaessa nuoret jää-vät usein pois vanhempien ve-neretkiltä, ja niin kävi Samille-kin. Itsenäistyminen ja touhut kavereiden kanssa veivät mui-

hin harrastuksiin.Lapsuuden veneretket oli-

vat kuitenkin jättäneet jälkensä ja Sami palasi Päijänteen aal-loille, kun mahdollisuus oman veneen hankintaan tuli.

Ensimmäinen vene oli kimp-pavene kaverin kanssa: fiskari-tyyppinen, lasikuidutettu puu-vene. Se kunnostettiin, mutta

Heidi ja Sami tietävät, miten lapset viihtyvät veneretkillä

sillä seilattiin vain yksi kesä.

Uusi veneSyksyllä 2014 Sami ja Hei-di hankkivat oman veneen. Veneen piti olla nopeampi, kuin edellinen, ja he ostivat Sea Ray 230:n V-8 moottoril-la, joka takasi riittävän matka-nopeuden.

Heidi-äiti ja Jemina vauhdissa.

SeaRay 230 weekenderon kohta jäämässäpieneksi, kun perhen lapset kasvavat.

Isän puuhat kiinnostavat lapsia.

TEKSTI : ANT TI TAPOLA

Milja ja Jemina silittävät Haapasaaren lampaita.


Heidillä ei ollut veneilyko-kemusta ennen kuin hän alkoi seurustella 14-vuotiaana Sa-min kanssa. Hänestäkin nopea vene oli hyvä ratkaisu, kun vie-lä tuolloin veneilykokemusta oli vähän ja Heidi halusi pääs-tä nopeasti määränpäähän.

Silmät selässäSamin ja Heidin lapset ovat vauvasta saakka kulkeneet mukana veneretkillä. Aluksi perheeseen kuului koirakin, mutta Jeminan allergian takia siitä oli luovuttava.

Matkat ovat suuntautu-neet lähisaariin ja useimmiten Lahden venekerhon Haapa-saareen. Siellä lapset tykkää-vät uida, saunoa ja hyppiä trampoliinissa, ja tietysti kat-sella lampaita, joita kesäisin laidunnetaan saaressa.

Silmät selässäKun veneessä on pieniä lap-

sia, vaatii se aikuisilta erityis-tä tarkkaavaisuutta.- Takaraivossa väijyy ajatus sii-tä, että jos jotain sattuu, kuin-ka saan lapset turvaan, Hei-di sanoo.- Välillä tuntuu, että itsellä pi-täisi olla silmät selässäkin, kun nopealiikkeiset tytöt touhua-vat, Heidi sanoo.- Kun lapset ovat kasvaneet, vuodepaikat meinaavat käydä ahtaiksi, Sami kertoo.

Sami onkin leventänyt Sea Rayn ”hattuhyllyjä”, joille lap-set mahtuvat vielä nukku-maan.- Aikaisemmin oli suuri tavara-määrä ongelma, kun mukaan piti ottaa muun muassa vai-pat ja eri ruoat lapsille, Hei-di jatkaa.

Savua konehuoneestaIhan ensimmäisillä reissuilla Sea Rayn kone reistaili Asikka-lan selällä, ja veneen kyljissä

olevista ilmanottoaukoista al-koi tupruta savua. Kun kelikin oli kohtalaisen huono, säikäyt-ti tilanne. Koneen jäähdytys oli pettänyt, ja siksi kone kuu-meni liikaa. Savua tuli moot-torin pintamaalauksen kär-ventyessä, mutta varsinaista tulipaloa ei onneksi syttynyt.

Moottorin jäähdyttyä ve-neellä saattoi ajaa hiljaa, ja he pääsivät Haapasaareen, josta löytyi apua.

Tilanne pelästytti Heidin, jolle jäi hiukan epävarma olo veneilyn turvallisuudesta.

- Varsinkin kun lapset ovat mukana, on huoli suuri, Heidi sanoo, ja nykyään hän ei ko-vemmilla keleillä veneilekään.

Varmaa syytä koneen yli-kuumenemiseen ei koskaan löytynyt. Oliko syynä haljen-nut termostaatti vai tukkiko joku jäähdytysveden tulon hetkeksi? Joka tapauksessa koneesta oli palanut myös laa-

keri, ja Sami päätti lopulta vaih-taa koko koneen. Uusi, saman-lainen kone löytyi Espanjasta.

HaaveitaVaikka nykyinen vene onkin ko-konsa puolesta riittänyt, väik-kyy mielessä jo tilavampi vene.

Ehkä pelästyttäneen vene-kokemuksen seurauksena Heidi haluaisi edelleen veneen, jolla pääsee nopeasti määränpää-hän. Silloin huoli veneessä olos-ta ja siihen liittyvistä vaaroista jää mahdollisimman lyhyeksi. Tätä haastattelua tehdessä istumme Samin vanhempien kookkaassa matkaveneessä, mikä saa Heidin mietteliääksi.

- Olisihan tässä paremmin tilaa kasvaville lapsille.

Samikin on vielä kahden vai-heilla, hankitaanko suurempi liukuva vene vai tilava uppou-marunkoinen.

Milja ja Jemina ottavat osaa talkoisiin.

Metsähallituksen katselmus HaapasaaressaLahden venekerho on si-toutunut pitämään huolta tukikohtasaarestaan, jon-ka se on vuokrannut Met-sähallitukselta. Metsähal-lituksella on maa-alueita ja niissä olevia rakennuk-sia niin paljon, että rahat eivät yksinkertaisesti riitä niiden kaikkien ylläpitoon. Siksi alueita on vuokrattu muun muassa yhdistysten käyttöön, ja vuokrasopi-muksissa on kunnossapi-tovastuuta siirretty vuok-raajalle.

Viime kesänä Haapa-saaressa pidettiin katsel-mus, jossa arvioitiin raken-nusten kunnostustarpeita ja annettiin ohjeita siitä, kuinka kunnostukset pi-tää tehdä. Kaiken kaik-kiaan LVK:n toimintaan oltiin tyytyväisiä. Haapa-saaressa on historiallises-ti arvokkaita rakennuksia ja osin niiden kunnostus on jo aloitettu. Tänä kesä-

nä on vuorossa rakennus-ten kattoremontit ja talo-jen vierustojen kaatojen kunnostus.

- Yhteistyö on sujunut metsähallituksen kanssa hyvin ja Haapasaaressa on LVK vienyt kunnostustöitä jo nyt eteenpäin, toteaa luontovalvoja Pekka Repo, eikä hän näe mitään estet-tä hyvän yhteistyön jatku-miselle.

Luontovalvoja Pekka Repo oli Haapasaaressa tyytyväinen näkemäänsä.

Metsähallituksen saarikatselmuksessa pohdittiin Haa-pasaaren rakennusten seuraavia kunnostustarpeita.

Jemina leikkii vesiruiskulla.

Miljaa väsyttää. Veneessä on mukava nukkua.


Venetsialaisista tullut jo perinneJo perinteeksi muodostuneet Venetsia-laiset vietettiin Haapasaaressa 26.8. Uusi juhlateltta palveli kerholaisia hienosti ja on osoittautunut kannattavaksi inves-toinniksi.

Laituri oli täynnä valaistuja veneitä, ruokaa oli riittävästi ja se oli hyvää. Ilta jatkui karaoken ja tanssin merkeissä. Tun-nelma oli korkealla vaikkakin haikea ke-sän kääntyessä kohti loppuaan.

Valon juhlaa


Tiira Lahden venekerhon tukikohdan Haapasaaren laiturissa.

PERHEEN UIVA KESÄHUVILA,JOSSA LAPSETKIN VIIHTYVÄTTiira on iso vene. Jukka ja Lise ovat yli 16- metrisen aluksen toiset omistajat. Edelli-nen omistaja teki Tiiralla pitkiä merimatko-ja, mutta nyt alus seilaa Päijänteellä ja on ollut perheen kesänviettopaikka jo yli 10 vuotta.

nneksi iskä ei osta-nut kesämökkiä, huudahti Kr ista (20), kun kysyin las-ten viihtymisestä ve-

neessä. Sekä Krista ja per-heen poika Peter (18) ovat viihtyneet hyvin vesillä ja saa-neet paljon uusia kavereita.

- Aina on keksitty kaiken- laista kivaa tekemistä, Krista vakuuttaa.

Tällä kertaa matkassa ovat vain Krista ja Jukka-isä, kun äiti Lise oli kotona hoitamas-sa sairasta kissaa, ja jääkiek-koa aktiivisesti harrastava Pe-ter oli harkoissa.

Hyvin tuo veneen käsit-tely tuntui sujuvan kahdes-

taankin. Vaikka alus on suuri, onnistuuu poijuun kiinnittymi-nen ja rantautuminen kaikki-ne manöövereineen hienosti.

Ensin oli BaylinerJukan perheen ensimmäinen vene oli nopeakulkuinen Bay-liner 2655 Ciera Sunbridge V8 koneella (340 hv) ja OMC King Cobra vetolaitteella. Jukka oli työmatkalla USA:ssa 1990, ja veneiden Suomeen verrattu-na halvemmat hinnat saivat hänet tekemään ostopäätök-sen.

Trailereineen päivineen vene rahdattiin Suomeen. Kul-jetus kesti kuusi kuukautta ja maksoi noin 11 000 silloista

markkaa. Baylinerilla huristeltiin

maksimissaan 36 solmun vauhtia aina vuoteen 2003 saakka. Noina vuosina tuli Päi-jänne tutuksi ja veneilystä tuli perheen pysyvä harrastus.

Ahtaaksi käynyt 8-metri-nen Bayliner myytiin, ja alkoi isomman veneen etsintä. Ha-kusessa oli noin 12-metrinen vene. Perheen koko oli kasva-nut ja tarpeet muuttuneet. Uudessa veneessä piti olla ti-laa ja ennen kaikkea sauna.

Lisää tilaaTeräsalus Tiira löytyi netistä. Vaikka se oli suurempi, kuin oli ajateltu, kaupat tehtiin 2004.

Veneessä ennen remontteja olleet miinukset on nyt korjattu plussiksi

- Sauna oli keulassa- Maalipintaa oli korjailtu paikkamaalaamalla ja se oli koloja täynnä- Pentteri oli ahdas- Kapteeninhytti puuttui

+ Se, että nuo miinukset on korjattu plussiksi+ Väljät tilat, joissa kaikki viihtyvät, kissakin.

Krista on veneillyt pienestä saakka, joten kansihommat sujuvat.

TEKSTI : ANT TI TAPOLA

O

Dart Trawler 48HULLUT

LVKn

VENE

+ –


Entiseen Baylineriin verrat-tuna Tiira on todella iso alus. Se on valmistettu Turun ve-neveistämöllä 1982, ja se on merikelpoinen. Suunnittelun pohjana on käytetty hollanti-laista Dart trawleria.

Tiiran edellinen omistaja teki aluksella pitkiä matkoja Itämerellä ja Ruotsin kanavis-sa. Tiira on rantautunut muun muassa Kööpenhaminassa ja Hampurissa sekä kulkenut Ruotsin halki Göta-kanavaa pitkin Itämereltä Pohjanme-relle.

Muutoksia haluttiin tehdäVuosien varrella Tiiraa on pa-ranneltu jatkuvasti. Aluksi ve-neessä oli sauna keulassa, mutta se osoittautui huonok-si ratkaisuksi. Uimaan joutui kulkemaan yhden makuuhy-tin ja ajohytin kautta, jolloin koko alus oli höyryssä ja latti-at märkinä.

Kauan ei Jukka sitä sietä-nyt, vaan päätti jatkaa venet-tä noin metrillä. Tällöin sauna

Aamuisin Jukan näkee yläohjaamossa hörppimässä kahvia ja tähyilemässä järvenselälle. Varmaan niinä hetkinä syntyvät myös uudet ideat siitä, mistä kohtaa venettä voisi seuraavaksi kohentaa.

saatiin perään ja sisäänkäyn-ti sinne peräpeiliin tehdyn oven kautta. Sekä veneen jat-kon että saunan teki säynätsa-lolainen yritys Säynätsatama. Nyt saunasta on suora yhte-ys uimatasolle, eivätkä höyryt ajaudu veneen muihin tiloi-hin. Saunassa on puukiuas.

Keulasta vapautuneeseen tilaan saatiin kapteeninhytti, jollaista ei aluksessa ennen ollut. Kaiken kaikkiaan ma-kuupaikkoja järjestyy ilman erityistoimia helposti kah-deksalle.

Kaikki ikkunat on vaihdettu lämpölaseiksi. Kaiteet on vaih-dettu rosterisiksi, ja niissä on mahonkiset kaidepuut.

Pentteri on uusittu koko-naan. Partaiden alle sijoitettu-na sitä oli vaikea käyttää. Keit-tiötasoa syvennettiin niin, että hella ja allas ovat nyt helposti käsillä eikä tarvitse kurotella matalaan tilaan.

Jääkaappi on uusi. Se toi-mii sähköllä, ja sen tilavuus on 90 litraa. Liesi ja vedenlämmi-

Tällä Haapasaaren reissulla oli miehistönä Jukan tytär Krista.

Venettä jatkettiin metrin verran, ja sauna siirrettiinkeulasta perään.

Perheen ensimmäinen vene oli 340- hevosvoimainen Bayliner. Aluksen takakannella on isot oleskelutilat.

Toisesta avatusta ovesta pääsee keulahyttiin ja toisesta käymälään.

tin toimivat kaasulla. Tiirassa on kiertovesipatterit, ja niissä kiertää Reflex-lämmittimellä kuumennettu vesi.

Dieselit jylläävätTiirassa on kaksi 4,4-litrais-ta ja nelipyttyistä Valmet 411 (Nykyisin Sisu) moottoria. Toi-nen niistä piti vaihtaa 2007. Koneet ovat turboahdettuja ja niissä on 118 hevosvoimaa.

Aluksi Tiirassa oli kone-huoneeseen vain yksi luukku. Varsinkin kiinteäksi asennetun istuinryhmän alla olevan ko-neen huolto oli todella hanka-laa ahtaassa konehuoneessa.

Jukka uusi luukut, ja istuin-ryhmän voi nyt siirtää syrjään joten molempiin koneisiin

Yläohjaamon lattiassa on ikkuna, josta näkyvät sisä-ohjaamon mittarit.

Ajohytissä on oleskeluryhmä, jos-ta on hyvä näky-vyys ulos. Kuvassa vasemmalla olevat portaat johtavat tilavalle yläkannelle.

Vene silloin, kun Jurvelinit sen ostivat.


• 1982• Pituus: 16 m• Leveys: 3,75 m• Syväys: 115 cm• Runko: teräs, 4 ja 5 mm• Moottori: 2 X Valmet 411 (Sisu) turboahdettu, nelipyttyinen, 118 hv/kone• Vaihde: Newark PRM 310• Akut: 2 x 115 A/kone hupikäyttöön 2 x 135 A

TIIRADART TRAWLER 48

• Polttoainetankit 1000 l• Makeavesitankki 1000 l• Hydraulinen ohjaus, kaksi ohjauspistettä• Reflex-vesikeskus- lämmitin• Loiston kartasto läppärissä• Makuupaikat: max 8 hlöä• Kuuma vesi kaasulla• Kaasuhella• Sauna ja suihku• WC, 100 l septi• Aurinkopaneeli 90 w

pääsee käsiksi myös yläkautta.Moottoreissa on kölijääh-

dytys. Se on suljettu järjestel-mä eikä glykoolilla höystet-ty vesi ei jäädy kölisäiliössä. Näin koneita voidaan käyttää myös maissa, ilman että vesi-pumppu palaisi tai kone yli-kuumenisi.

Tukikohdassa ja saarissaNykyisin venematkat suuntau-tuvat eteläisen Päijänteen ym-päristöön.

- Usein tulee käytyä Lahden venekerhon omassa tukikoh-dassa Haapasaaressa, jossa tavataan tuttuja ja vietetään aikaa ystävien seurassa, Juk-ka kertoo.

Tiira säilytetään talven yli maissa Niemen satamas-sa Lahdessa. Keväällä venei-lykausi alkaa veneen varusta-misella ja päättyy syyskuussa LVK:n päättäjäisten jälkeen.

Tiirassa on lämpöpatterit, jotka lämpenevät Reflex- öljykamiinalla.

Yläkannet

Ajohytti

Sisätilat

Pentteri on uusittu.


Huligaanisorsia HaapasaaressaHuonon kasvatuksen saaneet sor-sanpoikaset hyökkäsivät kimppuu-ni saaripolulla. Emo katsoi kauem-paa, kun hänen lapsensa repivät minua puntista ja nokkivat kame-raani. Hämmästyttävää röyhkeyttä otuksilta, jotka olivat tuskin kenkä-ni kokoisia. AT

Kaksi kovaa aikaa Haapasaaren ympärisoudussaTukikohtaisäntä Kimmo Kokkonen kiersi soutaen Haapasaa-ren aikaan 14:26.8, mutta Tero Salonen pisti paremmaksi ajalla 13:07.0. Tässä haastetta tulevalle kesälle.

Kimmo (yllä) ja Tero (alla) soudun jälkeen.

Wakebording eli vesilautailu vaatii taitoaEemeli Haarala on harrastanut wakeboardingia parivuotta. Kyseessä on laji, johon ei kannata rynnätä suin päin. Kun Eemelin Ville-isä aloitti aikanaan lautailun, seuraukset olivat huonot. Pieni herpaantuminen allolta hypättäessä johti epäonnistuneeseen alastuloon. Ville mätkähti kovassa vauhdissa kyljelleen veteen niin lujaa, että kylkiluu murtui. Kokemus ei kuitenkaan Villeä lannistanut, vaan kyllä hän vii-me kesänäkin laudalla keikkui.

Dalttoninsorsa-veljekset.

B O N G A T T U A

änteelläPäij

12

3

45

6

Näin nouseejuhlateltta päivässäSadepäivien määrä on ol-lut useina kesinä niin suuri, että tukikohdassa järjestet-tyjen tilaisuuksien pelas-tamiseksi on ollut pakko tehdä jonkinlainen suo-ja, jossa voi viettää yhtei-siä tilaisuuksia kastumatta. Haapasaaren pääraken-nuksen tupa on tunnel-mallinen, mutta auttamat-tomasti liian pieni.

Teltan pystytykseen tar-vittiin kokonainen päivä ja runsaasti talkooväkeä.

Ville ja Jopi heittäytyivät lepoasentoon, kun urakka oli valmis.

Miko kiskoi Eemeliä iltamyöhään saakka 50-heppaisella veneellä.

Eemeli keskittyy huolella, sillä herpaantuminen johtaa kaatumiseen.


Isonkyrön sääprofeetta Juhani Luoma ennustaa:

HELLEKESÄ JÄÄ TAAS VÄLIIN? 1 lämmintä

2 viileää, kylmää

3

4 selkeää

5 selkeää

6 myrskyä

7 selkeää

8 sateista

9

10


12

13

14

15 selkeää

16 sateista

17

18 lämmintä

19

20


22

23 selkeää

24

25 sateista

26

27

28

29 lämmintä


Kyllä ennuste pitää aina paikkansa, mutta ilimat saattaa reistaalla.


2

3

4

5 sateista

6

7

8


10

11

12 selkeää, kirkasta

13 sateista

14

15 lämmintä

16

17

18

19

20

21 selkeää

22

23 sateista

24

25 lämmintä

26

27

28

29 viileä jakso

30

31

1 sateista

2

3

4


6

7

8

9 myrskyä

10 sateista

11

12 lämmintä

13

14 viileää

15

16 viileää


18

19 sateista

20

21 lämmintä

22

23


25


27

28

29 sateista

30

Juhani Luoma ei ole kuka tahansa sääprofeetta, vaan useita ennustuskilpailuja voittanut ja lukuisten tie-dotusvälineiden haastatte-lema sään ennustaja. Hä-neltä kysytään silloin, kun meteorologit eivät uskalla vastata.

Isonkyrön sääprofeetta Juhani Luoma tekee ennusteet tosissaan pilke silmä-kulmassa.

Vaikka Juhanilla on pilke silmäkulmas-sa, hän on oikeasti kiinnostunut luon-nossa tekemiensä havaintojen yhtey-destä tuleviin säihin. Kaikki alkoi siitä, kun hän huomasi kirkon kiviseinän vä-rimuutokset ja siihen liittyvät säiden muutokset.

Purtilon pyynnöstä Luoma teki Ete-lä-Päijänteen alueen koko kesän sää-ennustuksen, ja viereisellä sivulla on lopputulos. Siitä voi itse kukin seura-ta, kuinka hyvin Luoma osuu oikeaan.

Valitettavasti ennustus ei vieläkään povaa intiaanikesää, vaan aika viileää ja vaihtelevaa säätä on taas luvassa.

”

Lämmintä

Myrskyä

Sateista

Viileää

Selkeää

KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU


2018B O N G A T T U A

änteelläPäij

Puun tarve on LVK:n tukikohdassa loputon, kun muun muassa sauna lämmi-tetään lähes joka kesäilta ja iltoja istutaan nuotion ääressä. Lahden veneker-hossa on saatu paljon aikaan talkoilla eikä puiden teko ole poikkeus. Viime kesän harvoista aurinkopäivistä osui yksi puutalkoopäivälle.

Talkoilla luodaan viihtyvyyttä

Hilkemaan veneprojekti eteneeVuonna 2016 Juhani Hilkemaa kertoi veneprojektistaan Purtilossa. 16-met-rinen teräsvene oli silloin vielä pressukatoksessa ja kovasti kesken. Viime kesänä Maija II laskettiin veteen, mutta vielä on paljon töitä tehtävänä. Mitään paineita ei eläkkeellä oleva Hilkemaa aijo ottaa. Töitä Veneellään Lahdessa Juhani jatkaa silloin kun jaksaa. - Saa nähdä, seilataanko vielä tänä kesänä, Juhani pohtii.

Veneilijänverkkokauppa myy vuotavan läpiviennin korjaussarjaa 54 euron hintaan.Pakkauksessa on kaksi eri kokoista seabung -tuotetta, joilla saat vuotavan läpiviennin tukittua nopeasti. Hajonneen kuulaventtiilin saa vaihdettua ilman veneen nostoa, silloin kun seabungia käytetään hätäsulkijana.

Täältä löytyy video, jossa näytetään kuinka Seapugia käytetään: www.youtube.com/watch?v=f-P49Y-o6Y8&feature=youtu.be

Suihku mukaan veneeseenHong Kong myy akku-käyttöistä suihkua 34,99 euron hintaan.Suihkua käytetään niin, että toinen pää upotetaan esimerkiksi vesiämpäriin, ja vesi virtaa ulos pumpun ja letkun kautta suihkupäästä. Akulla toimivan suihkun toiminta-aika täydellä latauksella on yksi tunti. Akun lataus täyteen kestää kolme tuntia.

Vuotava läpivienti tukkoon

Biltema myy omaa akkukäyttöistä

suihkuaan 29,90 euron hintaan.

Osoitteesta www.pulju.net/taskusuihku löytyy retkisuihku hintaan 6,90 e. Pussiin mahtuu 20 litraa vettä. Se ripus-tetaan sopivalle kor-keudelle, ja se on heti käyttövalmis.

B O N G A T T U A

tissäNe

Tukikohtaisännälleoma lippisHaapasaaren ahkeralle tukikohtaisännälle Kimmo Kokkoselle luovutettiin seuran 35- vuotisjuhlassa oma lippis, jossa on teksti ”LEIRIN PÄÄLLIKKÖ”.

LVK:n Haapasaari-paitaLVK:lle painettiin oma paita, jossa on ilmakuva tukikohtasaaresta sekä saaren koordinaatit.

OTA YSTÄVÄ

MUKAAN!

Lahden venekerho tekee jo perinteisen yhteismatkanvenemessuille linja-autolla. LAUANTAINA 17.2.2018

Lähtö klo 9 vanhalta linja-autoasemalta (turistipysäkki) ja paluu klo 16 messukeskuksesta.

Lipun hinta 30 € / henkilöSisältää pääsylipun ja edestakaisen matkan.Maksu Linja-autossa.

Ilmoittautumiset: Liisa Koivu, [email protected]

Veivaamalla vesilleMarinea myy Veivaria 179 euron hintaan. Käsin pyöritettävän potkurimekanismin käyttöä voi seurata Youtube-osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=3K5VToYCZRQ


Samalla seuran vetovastuu siirtyi uudelle kommodorille

LVK JUHLI ARVOKKAASTI35 VUOTTAAN

Lahden venekerho juhli 35 toimintavuottaan arvokkaas-ti 21. tammikuuta Lahden upseerikerholla. Tunnelma oli leppoisa, ja Timo Poikolainen siirsi seuran vetovastuun uudelle kommodorille Timo Kovaselle.

Viime vuosien aikana on seu-ran jäsenistö joutunut koville, kun talkoovoimin on pitänyt siirtää seuran toiminnot Kello-salmesta uuteen tukikohtaan Haapasaareen.

On otettu vastuu Haapasaa-ren vanhoista rakennuksista, rakennettu iso laituri ja hoi-dettu samalla kaikki muut seu-ratoimintaan liittyät askareet.

Kommodori Timo Poikolai-

sella on ollut merkittävä rooli tasapainoilla erilaisten intres-sien välillä, kun seuran toi-mintaluonne muuttui oleelli-sesti tukikohdan muuttaessa saareen, jonne ei enää pää-se autolla. Uuden tukikohdan vuoksi seuran päätarkoitus on nyt palvella veneilijöitä ja jär-jestää toimintaa aina lapsista vaareihin sekä pitää yllä hyvää ja rentoa tunnelmaa ilman.

Uusi kommodori olikin tyy-tyväinen saamaansa perin-töön ja haluaa jatkaa Poiko-laisen viitoittamalla tiellä.

Seuran vuosijuhlassa an-nettiin tunnustusta usealle seuran aktiiville heidän pa-noksestaan Haapasaaren ja koko seuran kehittämisessä.

Vetovastuu vaihtuu. Timo Poikolainen (vas.) luovuttaa kipparin viirin uudelle kommodorille Timo Kovaselle.

Juhlatunnelma oli leppoisa ja ruoka maistui.

1 2 3

4 5

1

2

3

4

5

Kalevi Siltala valittiin seuran kunniajäseneksi.

Juhani Hilkemaa valittiin viime vuonna seuran kunniajäseneksi.

Timo Poikolaiselle luovutettiin seuran pöytästandaari ansiokkaas-ta työstä kommodorina.

Kipparin viiri koristaa tästä eteenpäin Timo Kovasen Päijänne-venettä.

Timo Poikolainen (vas.), Johanna Haarala, Jorma Mälkiä, Kimmo Kokkonen, Aki Leino sekä Jouni Saarinen kukitettiin kiitokseksi seu-ran eteen tehdystä ansiokkaasta työstä.

1 9 8 3 2 0 1 8 Lahden venekerhon 35 vuotta



Kalevi Siltala, kommodori 1989-1994, muistelee

Lahden venekerho aloitti vauhdillaLahden venekerholle oli olemassa selvä tilaus, kun se piti perustamiskokouksensa 1983. Toiminta oli erittäin vilkasta jo ensimmäisenä kesänä ja jäseniä kertyi pian yli 200.

80-luvun alussa keskustelu uuden venekerhon tarpeellisuu-desta kiihtyi. Epävirallisia palavereja oli pidetty milloin missä-kin nuotion ääressä. Kesällä 82 kokoontuivat moottorimajalle Pave (m/s Paatti) ja Svantte keskustelemaan ja silloin sovit-tiin, että 18.9.1982 kutsutaan porukka Karhunkämmeneen yhteisen asian ja possujuhlien merkeissä.

Kutsu kulki suusta suuhun -menetelmällä, rannoilta ran-noille ja nuotioilta nuotioille. Possujuhlilla paistettiin koko-nainen possu, istuttiin iltaa ja sovittiin pikkujoulusta sekä jat-kosta kerhon perustamiseksi.

Pikkujoulu pidettiin Suomen Ladun Tiirismaan majalla. Halmeen Eikka johdatteli meitä neljääkymmentä veneilijää. Vietettiin hauskat pikkujoulut ja sovittiin työryhmästä, joka

Nortan Hannun johdolla alkoi valmistella venekerhon perus-tavaa kokousta. Peustava kokous pidettiin 20.01.1983.

Jo 70-luvulla oli syntynyt tarve uudentyppiselle veneker-holle. Lahdessa oli tuolloin kolme veneilyyn liittyvää yhdis-tystä. Lahden Navigaatioseura, jonka toiminta perustui na-vigoinnin opettamiseen. Lahden Järvipelastusyhdistys, joka keskittyi pelastustoimintaan, sekä Lahden Pursiseura, joka keskittyi purjeveneisiin. LPS on vanhin veneilyalan yhdistys Lahdessa, ja sillä oli myös moottorivenejaos.

Perustava kokous 2.1.1983

Perustava kokous pidettiin ravintola Karpalossa, hyppyrimäen juuressa. Paikalla oli 50 perustajajäsentä. Kokouksessa pää-tettiin kerhon nimeksi Lahden venekerho ja kerhon johtokun-taan valittiin seuraavat henkilöt:

Johtokunta valitsi kokouksessaan 02.02.1983 keskuudestaan muut toimihenkilöt.

Nortan Hannun johdolla kujettiin vuodet 1983-1987. Tuol-loin rakentui toiminnan perusrunko, jota käytetään vieläkin: messumatka, pilkkikilpailu, veneiden lasku, kevätkauden ava-jaiset, juhannus, regatta, olympialaiset, possujuhla, veneiden nosto, pikkujoulu.

Vuosina 1983 ja 1984 kevätkauden avajaiset pidettiin Ilo-lan kartanossa, mutta kartano paloi syksyllä 1984. Sen jälkeen avajaispaikaksi valittiin MTK:n maja ja tilaisuus hoidettiin pai-kallisen pitopalveluemännän avustuksella.

puheenjohtaja Hannu Norta

jäsenetPaavo Lehtiö Arto VuorinenMartti TurpeinenMatti Jääskeläinen

Pekka PulkkinenSeija KuusistoTuula Siltala

LVK:n perustamisesta oli kulunut vasta vuosi, kun seuran järjestämiin possujuhliin Karhunkämme-

nessä syyskuussa 1984 kerääntyi 50 venekuntaa ja noin 200 ihmistä. Veneitä valaisivat värilliset kyntti-lä- ja myrskylyhdyt. Ohjelmassa oli taikuri, musiik-kiesityksiä ja arvontaa. Vartaassa pyöri kokonai-

nen sika ja useita kinkkuja.

Puheenjohtajana

Allekirjoittaneen puheenjohtajakausi alkoi Turpeisen Maran jälkeen, joka hoiti virkaa vain vuoden 1988. Vaihdoin taus-ta-/apumiehen vakanssin puheenjohtajan tehtäviin, joita hoidin vuodesta 1989 vuoteen 1994. Vaimoni Tuula oli joh-tokunnassa 6 vuotta, minkä jälkeen hän vaihtoi tausta-/apu-rouvan tehtäviin.

Ensimmäinen vuosi toi heti uusia tuulia. Seurattiin tie-toja Keitele -Päijänne kanavasta, Kelventeen luonnonsuo-jeluohjelmasta sekä moottorirannan ja Niemen satamien muutostöistä.

Hyvin saatiin hommat hoidettua. Pääsimme kaupungin edustajan (Asko Siltavuori) kanssa yhteisymmärrykseen.

Maatyöt niemessä toivat lisäpinta-alaa, ja töiden yhtey-dessä saimme vetää putket sähkökaappeja varten. Talkoilla saimme sähköistettyä Mukkulan puoleisen kentän, ja siksi saimme alueen LVK:n vaikutuspiiriin.

Kalevin vene oli alunperin pelastusvene, josta hän rakensi moottoripurjehtijan.

Silloin ennen

Vesa Halkola musisoimassa Possujuhlilla. ”Laulu Päijänteelle” oli Vesan oma sävellys, ja esitys oli kappaleen ensiesitys. Laulusta tuli tuolloin LVK:n tunnuslaulu.


Tehi oli Neuvostoliitossa valmistettu ”Raketa” ja sen omisti Jyväskylän ja Lahden kaupunkien Päijänteen Kantosiipi Oy (1962–1983). Alus kulki kesäisin Lahden ja Jyväskylän välillä. Tehissä oli päävoimanlähteenä alu-miinikantinen V12-meridiesel, jonka teho oli 1 300 hevosvoimaa. Epä-luotettava moottori vaihdettiin italialaiseen Ivecoon, jonka teho oli 1 050 hevosvoimaa, mikä antoi alukselle 33 solmun nopeuden. Valtavasti polt-toainetta kuluttavan Tehin kantosiivet poistettiin 1982 ja Iveco vaihdettiin Volvo Pentaan. Tehin nopeus putosi 12 solmuun, mutta matkustajamää-rä lisääntyi 64:stä 80:een. Nopeimmillaan matka Lahdesta Jyväskylään taittui noin kolmessa tunnissa.

Seuralle lippu

Vuosikymmenen vaihteessa 1991 Päijänteen rantakunnat pe-rustivat Päijänteen virkistysalueyhdistyksen. Sen tehtävänä oli pelastaa vapaita ranta-alueita vapaa-ajan käyttöön. Olin yh-distyksen hallituksessa ja tehtäväni oli välittää veneilijöiden tietoa hyvistä rantautumispaikoista. Monta hyvää rantautu-mispaikkaa saatiinkin pelastetuksi.

Vuonna 1991 LVK:n johtokunta lämpesi ajatukselle liit-tyä Suomen moottoriveneliittoon. Anoimme jäsenyyttä, jon-ka saimme ennen 10-vuotissynttäreitä. Samaan aikaan alkoi oman lipun hankintaprosessi. Taiteilija, joka kuvion lippuum-me oli suunnitellut, kertoi kuvan sisältävän kolme symbolia: 1) kolme lintua, 2) kolme aaltoa, 3) hyppyrimäkeä. Lippu hy-väksyttiin, mutta vain kahdella ensimmäisellä perustelulla. Jo-kainen lahtelainen tunnistaa varmasti hyppyrit.

Kelventeestä kansallispuisto

1993 kerhomme täytti 10 vuotta. Olimme ylpeitä siitä, mitä olimme saaneet aikaan. Suuri kiitos sille talkootyölle, joka mahdollisti tämän kaiken näinä vuosina.

Juhlallinen lipun naulaaminen. Vasemmalla seuran ensimmäinen puheenjohtaja Hannu Norta ja Kalevi Siltala.

1994 perustettiin Kelventeen kansallispuisto. Olin puis-ton neuvottelukunnan jäsen. Oli pelko, että muodostetaan kokonaan rauhoitettuja alueita. Onneksi syntyi kompro-missi, ja suurin osa Kelventeestä ja Hietasaari säilyivät ve-neilijöiden käytössä! Huhtsaari oli jo silloin mielessämme, mutta Padasjoki ei halunnut luovuttaa sitä pääosin lahte-laisten käyttöön.

Miehet rautaa veneet puuta

Merkittävä osa veneistä oli puurakenteisia. Mieleeni tulee ikäpolveni Knuuttilan Karin ja Tammivuoren Erkin suuret, ennen sotia valmistuneet salonkiveneet. Askon Lassella oli Ainon lisäksi lujitemuovinen sisäperä.

Kotimainen lujitemuoviveneiden valmistus alkoi kukois-taa, ja Kemppikin valmisti Asikkalassa Protosarjan tuulilasi-veneitä. 70-luvun loppupuolella tee-se-itse -miehet alkoi-vat rakentaa veneitä niin lujitemuovista, kuin metallista ja puusta. Niitä on kerholaisilla edelleen käytössä.

Näin kului 12 vuotta kuin siivillä! KALEVI SILTALA

1983 1988 1989 2007 2013 2016

Kommodori 1983-1987

Hannu Norta

Kommodori 1988-1988

Martti Turpeinen

Kommodori 1989-1994

Kalevi Siltala

Kommodori 1998-2000

Lauri Jyrkinen

Kommodori 2011-2012Risto Töyry

Kommodori 2013-2015

Asko Korhonen

Kommodori 2016-2017

Timo Poikolainen

Kommodori 2018

Timo Kovanen

1995 20181998

Kommodori 2004-2006

Seppo Sundqvist

2004

Kommodori 2001-2003

Osmo Tukiainen

2011

Kommodori 2007-2010

Jouko Liisanantti

LVK:n kommodorit 1983–2018

Tauti joka ei tarvitse hoitoaPäijännehulluus on tauti, jonka me Päijänteellä veneilevät tunnistamme, mutta jota lääkärinkirjoista ei löydy. Kuitenkin tartunnan saaneita on jo 30-luvulla ollut siinä määrin, että aiheesta on tehty jopa elokuva. ”Päi-jännehullut” on Uno Pihlströmin vuonna 1937 kuvaama kahdeksan mi-nuutin dokumentti. Matkaa tehtiin uivaksi hotelliksi nimitetyllä aluksella, joka seilasi ympäri Päijännettä. Matkustajat pitivät hauskaa ja tutustui-vat rantakohteisiin.

Suomi-Filmin elokuvasta voi bongata tuttuja paikkoja. Elokuvan voi katsoa osoitteessa: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/113814.


Kommodori 1995-1997Jorma Sani

LVKn alkuvuosina järjestettiin Enonsaaressa lapsille suuri tapahtuma.

Tehi

2001

Kelventeellä rantaregee soi vuonna 1985. Rummuissa on Tero Nousiainen

Silloin ennen


Välillä satoi ja välillä paistoi ja joskus satoi ja paistoi. Kai-kenlaisia säitä mahtui päivään, jolloin vietettiin toisia Haa-pasaaren kesäkisoja. Osallistujia oli runsaasti. Lahden ve-nekerhon suurtapahtumaa ei jätetä väliin oli ilma mikä tahansa. Koko päivän aina iltamyöhään kestänyt ohjelma piti mielen virkeänä ja naamat iloisina.

TEKSTI JA KUVAT: SOILE JA ANT TI TAPOLAHAAPASAAREN

KESÄKISAT

LAJIT

SolmutL V K : N K E S Ä K I S A T 2 0 1 7

Käsityö Kroketti Frisbee Navigointi Renkaan-heitto

Lennokin-heitto

Munan- heitto

Kesäkisojen aikana sää vaihteli sateisesta aurinkoi-seksi ja välillä sadetta ja paistetta tuli yhtä aikaa. Jou-ni Saarinen (vas.) oli hyvin varustautunut vaihtelevaan keliin.

Sää ei pilannut hauskanpitoa


Navi- gointi

Tässä tehtävässä oli oletustilanne se, että olet pudonnut kaivoon. Sinun tulee sitoa pelas-tajan heittämä köysi it-sesi ympäri niin, että si-nut voidaan nostaa ylös ilman että köysi kuristaa sinua. Timo (ylhäällä oi-kealla) näytti ensin mal-lia. Aluksi Keken ja Tuu-lan Joros Team oli niin eksyksissä, että kaikki repesivät nauruun. Lop-pujen lopuksi köysi kui-tenkin tuli kiinnitetyksi niin, että ylösveto olisi onnistunut.

Käsityörastilla taiteltiin servetti ohjeiden mukaan kauniiksi pöy-täkoristeeksi. Tehtävä oli Ilmeisen vaikea, koska lopputulokset olivat kovin erilaisia.

Lapsilta onnis-tui renkaanheitto rennolla otteella.

Frisbeessä piti ensin tietää kummin päin kiekkoa heite-tään. Kun se oli saa-tu selville, niin onnis-tumisiakin tuli.

Navigointirastilla piti piirtää vesireitti niin, että reimarit on kier-retty oikein. Voisi luulla, että veneilijät osaavat homman unissaan-kin, mutta virheitäkin tuli. Onneksi karille joutuminen ei paperilla ai-heuttanut kuin henkisiä vaurioita.

L V K : N K E S Ä K I S A T 2 0 1 7

Solmut

Käsityö-rasti

Frisbee

Renkaan- heitto


Heli Poikolainen esittelee kroket-tipalloa Juhani Hilkemaalle ja antaa viimeiset ohjeet ennen suoritusta. Viereisessä kuvassa Romeo ja Do-ris keskittyvät omiin suorituksiinsa.

Ensin oli tehtävänä taitella pa-perista lennokki. Lennokeilla sai myös osallistua pituusheittokilpai-luun. Paras lensi teltan peräseinälle saakka. Osa lennokeista suostui len-tämään vain taaksepäin.

Aikuiset:45 p Nanna & Kalle / Sarvikuono 45 p Merja & Jouni / Menuetti44 p Laura & Tuomas / Hippo43 p Kasper & Eemeli / Wilhelm & Rapaluoto / Team SissiKoira

Lapset alle 1541 p Eemi & Annis / Päijänne / Team Ökäle41 p Milla & Miikka / Elsa / Team Papu (Miikka aikuinen)37 p Doris & Romeo / Maija / Team Douping37 p Emmi & Onni / Wilhelm / Team ART29 p Enna & Ellis / Päijänne / Team Gunnarsen

Lapset alle 1040 p Väinö & Veikko / Sarvikuono 39 p Luukas & Aatu / Kymi IV & Hippo/ Team Huput33 p Lila / Kymi IV33 p Rosa & Amanda & Elsa / Fabella & Hippo

TULOKSET L V K : N K E S Ä K I S A T 2 0 1 7

Jouni & Merja (vas.) ja Nanna & Kalle. Väinö & Veikko Eemi & Annis

L V K : N K E S Ä K I S A T 2 0 1 7

Kesäkisojen päätteeksi oli illanvietto, jossa tanssittiin livebändin säestyksellä.

Lennokin- heitto

Kroketti


Tulokset

Munan- heitto

Kesäkisojen ulkopuolella kisailtiin vielä munanhei-tossa. Kun kananmuna leviää vastaanottajan käsiin tai kasvoille, kaikilla on hauskaa.

Markku hymyilee sateenvarjon alla, eikä sade haittaa muitakaan.

Jopi pisti kaiken peliin, jopa vaimon vaatteet.

AikuisetJani & Kasper 36,80 mKimmo & Jopi 35,72 mEemeli & Sami 32,75 m

Lapset alle 15Eemi & Annis 26 mEnna & Ellis 15,85Romeo & Doris 13,55m

Lapset alle 10Aatu & Luukas 11 mVäinö & Veikko 7 m

Isä Jani vei poikansa Kasperin kanssa voiton munanheitossa.

F115 XL EFi CT620 C

Fiksu.Kaunis.

Sosiaalinen.

• M y y n t i • H u o l t o • V a r a o s a t • T a l v i s ä i l y t y s

Lahdentie 5 17200 Vääksy 010 271 7410

[email protected]

Kipparinkuja 215140 Lahti 010 271 [email protected]


LVK:n KALENTERI 2018< Talvikuukaudet >

< Toukokuu >

< Heinäkuu >

< Syyskuu >

lauantai, 17. helmikuuta 2018

Venemessut

lauantai, 24. maaliskuuta 2018

Kevätkokous

lauantai, 5. toukokuuta 2018

Veneiden lasku


Talkoot Haapasaaressa


Kesäkauden avajaiset

lauantai, 22. kesäkuuta 2018

Juhannusaatto

< Kesäkuu > < Lokakuu >

lauantai, 6. lokakuuta 2018 Veneiden nosto

< Marraskuu >

lauantai, 17. marraskuuta 2018

Syyskokous

< Elokuu >

lauantai, 4. elokuuta 2018 LVK:n kesäkisat

lauantai, 25. elokuuta 2018

Venetsialaiset Haapasaaressa

lauantai, 7. heinäkuuta 2018 Kokoontumisajot

lauantai, 29. syyskuuta 2018

Talkoot HaapasaaressaÄlä missaa

näitä viikonloppuja

1

2

3

15

14

13

45

6

9

8712

10 11

Haapasaaren laiturin POIJUPAINOKARTTA

Paikat 1 - 3 ja 13 - 15 0,8 tonniaPaikat 4 - 5 ja 11 - 12 2,5 tonniaPaikat 9 - 10 1,5 tonniaPaikat 6 - 8 rengaspaino

Tervetuloa Haapasaareen

Kelvenne

Hinttolansaari

Neitsaari

Petäjä-saaret

Ykskoivu Haapasaari

Lahden venekerhon tukikohta


Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) on tehnyt töitä puhtaiden vesistöjen puolesta vuodesta 1969. Huoltoalukset ovat yhdistyksen tärkeimpiä työka-luja, ja nyt edessä on Saimaalla operoivan huolto-alusvanhuksen uusiminen.

Pidetään huolta Suomen

Jotta Järvi-Suomen ainutlaa-tuinen retkisatamaverkosto ja puhdas luonto palvelisivat ve-neilijöitä ja retkeilijöitä tule-vaisuudessakin, tulee retkisa-tamista pitää huolta.

– Teemme työtä, jossa tar-vitaan toimivaa työalusta. Aluksilla pääsemme retkisa-tamiin huoltamaan laitureita ja saunoja, tuomme tulisijoil-le puita ja tyhjennämme jäte-pisteitä sekä kuivakäymälöitä, kertoo PSS ry:n Järvi-Suomen aluepäällikkö Eeva Taimisto.

LAHJOITA KALUSTO

KUNTOON -KERÄYKSEEN lähettämällä teks-tiviesti numeroon

16588. Kirjoita viestiin haluamasi summa muodossa ”SUMMA E ALUS”, esimerkiksi ”10E

ALUS”. Viestin hinta on sama kuin valit-

semasi summa.

(Rahankeräyslupa 1.1.2018 alkaen RA/2017/1180)

TEKSTI JA KUVAT: P IDÄ SAARISTO S I ISTINÄ RY

RETKISATAMAVERKOSTOISTA Kaikki mukaan kampanjaan

Järvi-Suomessa PSS ry vastaa noin 140 virkistysalueyhdis-tysten- ja säätiöiden, kaupunkien ja kunti-en hallinnoimien ret-kisatamien huollosta ja ylläpidosta.

Kalusto kuntoon -kampanja on Pidä Saaristo Siistinä ry:n varainhankintakampanja, jonka avulla yhdistys sai uu-den huoltoaluksen Saaristo-merelle kesällä 2017. Tämän johdosta aluksia saatiin kier-toon, ja myös Päijänteelle löy-tyi sopiva alus. Sen sijaan ti-lanne Saimaalla on kriittinen. Nyt tavoitteena on kerätä ra-haa tiloiltaan ja toimintavar-muudeltaan juuri Saimaan retkisatamien huoltoon ja järviluonnon puhtaanapitoon soveltuvaan uuteen alukseen.

– Uuden aluksen hankin-ta on yhdistykselle suuri pon-nistus, ja siihen tarvitsemme kaikkien apua. Lahjoittamal-la jokainen voi olla mukana mahdollistamassa veneilyn ja retkeilyn kestävän tulevaisuu-den, muistuttaa Taimisto.

www.pidasaaristosiistina.fi/kalusto_kuntoon


AD-Autohuolto OrimattilaAmmattitaidolla kaikki huollot ja korjaustyöt autosi merkistä tai iästä riippumatta – ja takuu säilyy!

Aukioloajatma–pe 7.30–17Lauantaisin tarvittaessa

OsoiteJASA AUTOHUOLTO OY Topintie 2 B16300 Orimattila

Puhelin044 989 6682040 567 9756

Sähkö[email protected]

Meillä asioi-dessasi uudenkin auton takuu säilyy ennallaan. Asiointi meillä on kaikin puolin turvallista ja luotettavaa.

Auton omistaja voi nykyisin itse valita missä autonsa huollattaa ilman, että takuun voimassa pysymiselle aiheutuu minkäänlaista riskiä.

AD-Autohuol-to Orimattila on valtuu-tettu AD-Autokorjaamo ja siksi hyvä ja edullinen vaihtoehto autokauppo-jen merkkikorjaamoille.

AD JATKAA AUTON MATKAA!

Jasa Autohuolto Oy

RAKENNUSALAN TYÖT PERUSTUKSISTA VESIKATTOON

UUDISRAKENNUKSET SEKÄ SANEERAUSKOHTEET

Valtuutettuasentaja

Vesan Rakennus & MaalausVesa Rajavuori p. 0400 886 798

[email protected] 82819700 Sysmä

www.vesanrakennus.fi

Kuljetus J Lehtisuo Oy

• Vaihtolavakuljetukset •• Maa-aineskuljetukset •

0400 664 298

Lahden venekerhon Haapasaari-paita

[email protected] 20,-[

eri kokoja


Majakkapaviljonki OyKanavalahti, Vääksypuh. (03) 7662 008 040 5021 [email protected]

Tervetuloa!

Rantautuminen Kanavalahden vierasvenesatamaan on helppoa kaikille vesillä liikkujille. Täällä hoidat monta kärpästä yhdellä iskulla: ruokailut, veneen tankkauksen, pikkuhuollot ja

tarvikeostokset, ruoka- ja juomavarastojen täydennykset. Ennen kuin matka taas jatkuu, Majakan maisematerassilla on

helposti vierähtänyt tunti jos toinenkin!

LOUNAS JOKA PÄIVÄ www.majakkapaviljonki.fi

Etelä-Päijänteen

kiintopiste

MYYNTI HUOLTO

TALVISÄILYTYS

pienkonehuoltosiekkinen.fi03-7154671


Liittymismaksu alus/kertamaksu 150

Jäsenmaksut:

Varsinainen jäsen henkilö/vuosi 120

Perheenjäsen henkilö/vuosi 60

Liikejäsenmaksu 350

Tukikohdan käyttömaksut:

- vuosina 2015-2016 investointimaksun maksaneet

on vapautettu tukikohdan käyttömaksusta vuoteen 2021 saakka

- yksittäinen käynti (sisältää grillikatoksen ja saunan käytön) 10e/vrk

- tukikohdan kausimaksu/kausi 60

Tukikohta-avaimen pantti kertamaksu 40

Katsastusmaksut: - vuosikatsastus 20

- runkokatsastus 40

Sähkömaksut: - alin hinta 10

- satamapäällikkö arvioi

käytön ja hinnoittelee -

Veneiden nostot/laskut: 0 – 4999 kg 90

5000 – 9999 kg 120

10000 – 14999 kg 150

15000 – 24999 kg 230

25000 – 29999 kg 300

yli 30 000 kg (maksimiin asti) 500

Ilmoitushinnat Purtilossa: 1 / 1 sivua 120

1 / 2 sivua 70

1 / 4 sivua 40

Myytävät tuotteet:

Perälippu (katsastettu alus) 131 cm 60

108 cm 45

90 cm 40

72 cm 35

Viirit LVK 20

SVEL 25

LVK Lippis 20

€

Hinnasto 2018

KommodoriTimo [email protected] 200 289 m/s Päijänne

Varakommodori Reino [email protected] 736 0355 Laguna

TukikohtaisäntäKimmo [email protected] 357 853 Tavitar

SatamakapteeniJorma Mälkiä[email protected] 737 7894 Fabella

Lahden venekerhon toimihenkilöt

TaloudenhoitajaEva Pääkkö[email protected] 769 7226 KirjanpitäjäLiisa [email protected] 525 3272 m/s Päijänne

KatsastusvastaavaHemmo Jä[email protected] 561 9634 Aqua Blue

WebmasterVille [email protected] 325 8804 m/s Rapaluoto

Veneen nimi Veneen nimi

KOMMODORI Timo Kovanen [email protected] 0400 200 289 m/s Päijänne JÄSENET

Reino [email protected] 044 736 0355 LagunaVille [email protected] 044 325 8804 m/s RapaluotoJohanna [email protected] 044 200 7467 m/s RapaluotoHemmo Jä[email protected] 044 561 9634 Aqua BlueEsa [email protected] 0400 883 591 ScandinaHenry [email protected] 050 917 2185

Johtokunta 2018–2019Veneen nimiPuhelin

MUISTI-LISTA

1. Niemen sataman sähkötSähköt LVK:n alueelle kytketään keväällä. Lisätietoja satamakapteeni Jorma Mälkiä, 040 737 7894

2. LVK:n pankkitilinumeroKalkkisten Osuuspankki FI 48 5101 0420 0107 19

3. Vain käteismaksullaVeneiden laskut ja nostot, katsastus sekä peräliput ja viirit katsastajilta.

4. Jäsenmaksu vuonna 2018 on 120€

5. Muista ilmoittaa käytössäsi oleva sähköpostiosoite jamuuttuneet yhteystietosi taloudenhoitajalle [email protected]

6. KatsastuspäivätKatsastuksia tehdään Niemen satamassa veneiden lasku-päivänä 5.5. Muuna aikana pyydetystä katsastuksesta veloitetaan lisäksi katsastajan matkakulut.

7. Veneiden lasku keväällä5.5.2018. Lasku alkaa järven puoleisesta päästä klo 7.00 alkaen.

8. Oletko maksanut jäsen-maksusi? Jos olet päättänyt luopua jäsenyydestä, ole hyvä ja ilmoita talouden-hoitajalle. Palauta mahdol-lisesti hallussasi oleva Haapasaaren avain, niin saat maksamasi pantin takaisin.

Katsastajat

Hemmo Järvinen Katsastusvastaava044 5619634

Ville HaaralaKatsastaja044 3258804

VARAJÄSENET

Henry RaitaKatsastaja050 9172185

Aki Leino Katsastaja0400 699106

Antti [email protected] 516 6844Veneen nimi: Hemö

Tero [email protected] 588 9603

Tuomas [email protected] 434 0400Veneen nimi: Hippo

Hannu [email protected] 772 7931Veneen nimi: Paulette


ASIKKALAVääksy

Salo

nsaa

rent

ie

Anianpellontie

Lahdentie

VääksynTelakka

Talvi-säilytyksetTelakoinnitKorjauksetHuollot

• Meiltä talvisäilytys joko omatoimisesti tai palveluna, lämpimässä tai kylmässä hallissa tai ulkona.

• Myös isoille aluksille!

• Päijänteen rannassa.

• Kuljetus ei ole ongelma.

VÄÄKSYN TELAKKA OY

Salonsaari, Vääksy

ISOJEN ALUSTEN TELAKOINTI

[email protected] 998 885

www.vaaksyntelakka.fi

TALVISÄ[email protected]

040 724 9300

VÄÄKSYN HUOLTOPÄÄLLIKKÖ

Vesa Myllymäki [email protected]

040 682 0402

Huollamme myös

venelämmittimiä

Huollamme kaikki muutkin merkit

Valtuutetut merkkimme

KAPPALE-TAVARAKULJETUKSIA

PERÄLAUDALLA VARUSTETUILLA AUTOILLA JA

TILAUSAJOJA LINJA-AUTOILLAPuh. 050 0496598

Toiminta-alueena koko

Suomi

sääprofeetta ennustaa kesän sään osuuko ennustaja ......lahden venekerhon haapa-saareen....

Documents