säästää ympäristöä ja luonnonvaroja · säästää ympäristöä ja luonnonvaroja betoni on...

säästää ympäristöä ja luonnonvaroja

Betoni on ylivoimaisesti eniten käytetty rakennusmateriaali maailmassa. Kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta, on vaikea löytää pitkäikäisempää, energia-tehokkaampaa ja ympäristöä säästäväm-pää rakennusmateriaalia kuin beto-ni. Betoni on täysin kierrätettävää. Purkubetonin kierrätyksessä Suomi edustaa maailman kärkeä. Betoni-rakenteiden hyvä lämmönvarausky-ky säästää merkittävästi lämmi-tys- ja jäähdytysenergiaa vähentäen hiilidioksidipäästöjä.

Betoniteollisuus ryPL 381, 00131 Helsinki(Unioninkatu 14)Puh. (09) 12 991

www.betoni.com

Gra

phic

Con

cret

eM

atti

Lis

ki

Juss

i Tia

inen

Martti

Kap

anen

kann

en k

uva:

Pat

rik

Ras

tenb

erg

säästää ympäristöä ja luonnonvaroja

Betoniteollisuus ry 2010

Julkaisija: Betoniteollisuus ry

Kustantaja: Suomen Rakennusmedia Oy

Toimitus: Sampsa Heilä / Viestintätoimisto Linjaari

Ulkoasu: Minna Ruusinen / Miks’ ei! Oy

ISBN 978-952-5785-70-8

Paino: PunaMusta Oy 2010

betoni säästää ympäristöä ja luonnonvaroja �


B etoni on ylivoimaises-ti eniten käytetty raken-nusmateriaali maailmas-sa. Betonista 2/3 on kiviainesta. Suomessa

betonia valmistetaan eri käyttökohtei-siin noin kymmenen miljoonaa tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 2 000 kg asukasta kohti.

Betoni valmistetaan luonnon raaka-aineista. Kiviainesta, vettä ja sementin valmistuksessa tarvittavaa kalkkikiveä on saatavissa rajattomasti lähes kaikkialla.

Rakennusmateriaalien valmistuk-sen osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä on yhteensä vain reilut kymmenen prosenttia ja käyttö-vaiheen osuus 80 – 90 prosenttia. Rakennusten ympäristökuormituk-sista valtaosa aiheutuu tilojen lämmi-tyksestä.

Betonirakenteiden valmistus kuluttaa energiaa ja aiheuttaa hiili- dioksidipäästöjä, mutta rakennuksen käytön aikana pelkästään betonira-kenteiden massiivisuudella saavute-taan vähintään vastaavan suuruinen tai jopa suurempi säästö energian-

kulutuksessa ja hiilidioksidipäästöissä.Betonirakenteiden osuus kiinteis-

tön elinkaaren aikaisista päästöistä on rakennustyypistä riippuen ainoastaan 3 – 4 prosenttia. Eri tutkimusten mu-kaan massiivisten betonirakenteiden hyvän lämmönvarauskyvyn tuoma säästö rakennuksen lämmitysener-gian kulutuksessa on 5 – 15 prosent-tia ja jäähdytysenergian kulutukses-sa 20 – 50 prosenttia kevytrakenteisiin rakennuksiin verrattuna. Myös hiilidi-oksidipäästöt pienenevät vastaavasti.

Auringon ilmaisenergiaa voidaan varastoida päivän aikana betoniraken-teisiin, jotka luovuttavat lämpöä tasai-sesti vielä yön aikana vähentäen lämmitystarvetta.

Massiiviset betonirakenteet tasaavat kaikkina vuodenaikoina sisälämpötilan vaihteluita pienentäen lämpötilahuippuja 3 – 6 asteella. Siten ne alentavat lämmitysenergian lisäksi myös jäähdytysenergian tarvetta kevyistä rakennusmateriaaleista, kuten puu- ja levyrakenteista tehtyihin rakennuksiin verrattuna.

Betonirakennuksen termisen massan tuleekin olla suunnittelu-

parametrina kansallisissa rakennus-määräyksissä kestävän kehi- tyksen mukaisen rakentamisen edistämiseksi. Massiivisten betonirakenteiden edut korostuvat lisää siirryttäessä passiivienergia- ja nolla-energiarakentamiseen.

Betonista ja muista kivipohjaisis-ta rakennusmateriaaleista tehdyt talot ovat tutkimusten mukaan keskimäärin tiiviimpiä kuin puutalot. Hyvä ilmatiiveys pienentää merkittävästi energian-kulutusta. Tutkimukset osoittavat, että kokonaan kivirakenteisen pientalon parempi ilmatiiveys säästää puutaloon verrattuna keskimäärin kymmenen prosenttia lämmitysenergiasta.

Betonirakennuksen käyttöikää lisää myös se, että rakenteet eivät ole herkkiä kosteus- ja homevaurioille, joita esimerkiksi lisääntyvä veden käyttö rakennuksissa aiheuttaa silloin kun vettä pääsee rakenteisiin. Tällai-nen viansietokyky on betonirakennuk-sella ylivoimainen verrattuna puuhun ja muihin orgaanisiin materiaaleihin.

Betonirakenteiden ääneneris-tävyys ja palonkestävyys ovat erin-omaisia.

Betoni säästää ympäristöä ja luonnonvaroja

Betonilla on pitkä käyttöikä, vähäinen huollon tarve ja hyvä kierrätettävyys. Massiivisuutensa avulla se säästää lämmitys- ja jäähdy-tysenergiaa ja on eko-tehokas ja kokonais-taloudellinen rakennus-materiaali.

Betoni säästää kestävyy-tensä ja hyvän lämmön-varauskykynsä ansiosta ympäristöä ja energiaa.Ju

ssi T

iain

en


Betoniteollisuuden tavoitteena on toimi-alan ympäristötietoi-

suuden lisääminen, ympäristö-tavoitteet osana yritysten toimintapolitiikkaa sekä jatku-va kehitys. Elinkaariajattelun

pohjalta betoniteollisuus pyrkii kehittämään sekä oman toimintansa ympäristö-myötäisyyttä että betonirakenteiden ja -rakennusten kestävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Teollisuus huolehtii ympäristöstä

Suomalainen sementti- ja betoniteollisuus on valmistusprosessien energiankäytön tehokkuudessa ja korvaavien polttoaineiden käytössä yksi edelläkävijöistä.

Betoniteollisuuden ympäristötavoitteet vuodelta 1998

1. Ympäristöjärjestelmien käyttö2. Tehtaan ympäristövaikutusten minimointi3. Raaka-aineiden tehokas käyttö4. Energian säästö5. Kierrätyksen edistäminen6. Henkilöstön työturvallisuuden varmistaminen7. Tuotteiden kestävyyden, terveellisyyden ja

turvallisuuden varmistaminen

ympäristötavoitteiden toteutus perustuu vapaaehtoiseen toimintaan, jolla Betoniteollisuus

- parantaa tuotteidensa ympäristöominaisuuksia- vähentää ympäristöriskejä- saa kustannussäästöjä- parantaa henkilöstön työturvallisuutta- hoitaa lainsäädäntövelvoitteet ja muut yhteiskunnalliset ympäristövastuut

Betonin kierrätys on suomessa maailman kärkitasoa.

Mar

itta

Koi

vist

oR

udus

Oy


suomessa käytetään vuosittain kiviaineksia noin sata miljoo-naa tonnia. Teiden ja katujen

rakentamiseen käytetään puolet kaikesta kiviaineksesta. Betoniteolli-suuden osuus kiviaineksen käytöstä on noin kymmenen prosenttia.

Rakentamisessa käytettävästä kiviaineksesta jo kaksi kolmannesta on kallioista murskattua ja yksi kolmannes soraa. Murskattavaa kivi-ainesta saadaan esimerkiksi teiden ja tunneleiden rakentamisen sivu-tuotteena. Luonnon soraharjujen käyttö on samalla pienentynyt voimakkaasti.

Soran kaivussa sekä kallion louhinnassa ja murskauksessa energiankulutus on melko vähäistä. Betonin valmistukseen tarvittava kiviaines hankitaan yleensä mahdollisimman läheltä betonin valmistuspaikkaa, jolloin kuljetusten ympäristövaikutukset jäävät pieniksi.

Tämän suomalaisessa rakentamisessa välttämättömän kiviaineksen saatavuutta ei tule jatkos-sakaan esimerkiksi lainsäädännöllä hankaloittaa.

Betonissa käytettyä luonnon kiviainesta voidaan korvata myös betonimurskeella. Hyvälaatuista kier-rätysbetonimursketta on mahdollis-ta käyttää betonissa 10 – 30 prosent-tia koko kiviaineksesta ilman, että se

vaikuttaa oleellisesti betonin ominaisuuksiin.

Myös murskattua lasia (kuva vasemmalla) ja tiiltä voidaan käyttää betonissa, mutta niiden huonompien lujuus- ja säilyvyysominaisuuksien vuoksi ne soveltuvat käytettäväksi lähinnä sisätiloissa. Kaivoksissa syntyvää sivukiveä käytetään beto-nin kiviaineksena siellä, missä sitä on taloudellisesti saatavilla.

Kivi kestää

Betonin hyvä kestävyys perustuu siihen, että valtaosa betonista on kiveä. Betonin valmistuk-sessa käytettävä kiviaines on ehtymätön luonnon-vara. Kalliosta murskatun kiviaineksen osuus kaikes-ta kiviaineksesta on kasva-nut noin puoleen. Luonnon kiviainesta voidaan korva-ta kierrätysbetoni- murskeella.

Betoni on helposti muovattava mutta luja rakennusmateriaali. Ju

ho H

uttu

nen


Sementti valmistetaan pää- asiassa kalkkikivestä, joka on yksi maapallon yleisim-mistä kivilajeista. Kalkkikiven

poltto korkeassa lämpötilassa vaatii energiaa ja samalla kalkkikivestä vapautuu hiilidioksidia. Yhden sementtiklinkkeritonnin valmistukseen tarvitaan noin 1,5 tonnia kalkkikiveä ja 3 500 – 4 000 MJ energiaa. Hiilidiok-sidipäästöjä syntyy noin 700 – 900 kg tuotettua sementtitonnia kohti.

Suomen sementtiteollisuuden vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat noin miljoona tonnia eli hieman yli prosent-ti koko Suomen 80 miljoonan tonnin vuosipäästöistä. Tämä on hyvin koh-tuullinen luku siihen nähden, että beto-ni on ylivoimaisesti eniten käytetty rakennusmateriaali ja noin puolet kaikesta materiaalien käytöstä menee rakentamiseen.

Suomessa on siirrytty jo 1970- luvulla sementin valmistuksessa esi-merkiksi Venäjällä ja monissa Euroo-pan maissa edelleen käytettävästä märkämenetelmästä kuivamenetel-mään, joka kuluttaa selvästi vähem-män energiaa.

Eurooppalainen sementti- teollisuus on mukana päästökau-passa. Jatkossa on tärkeää, että verotusta tai ympäristölainsäädän-töä uudistettaessa sementinvalmis-tusta ei pakoteta siirtymään pois Euroopasta kustannuksiltaan halvempiin maihin.

Sementin valmistuksen ympä-ristövaikutuksia pyritään edelleen pienentämään käyttämällä vaihto-ehtoisia polttoaineita, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Bio-polttoaineille, kuten lihaluujauholle, ei lasketa hiilidioksidipäästöjä, eikä niitä huomioida päästökaupassa, koska ne katsotaan uusiutuviksi polttoaineiksi.

Poltto on ympäristön kannalta hyvin turvallista, koska sementin valmis-tuksessa polttolämpötila on korkeampi kuin esimerkiksi ongelmajätelaitoksella.

Suomen sementtitehtaiden käyt-tämästä energiasta 20 – 30 prosenttia on vaihtoehtoisia polttoaineita ja niiden osuutta lisätään koko ajan.

Kierrätyspolttoaineiden ohella toinen keino vähentää sementin ym-päristökuormitusta on seosaineiden

käytön lisääminen ja sementtiklinkke-rin osuuden pienentäminen. Betonin valmistuksessa seosaineena voidaan hyödyntää muun teollisuuden sivu-tuotteita, kuten lentotuhkaa, masuunikuonaa ja silikaa.

Lentotuhka erotetaan kivihiilivoima- laitosten palokaasuista sähkösuotimin. Lentotuhkan käytöstä saadaan hyötyä sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksien hallintaan. Lentotuhka voi toimia betonissa hienoaineksena tai sillä voidaan korvata sementtiä.

Sementtiä energiatehokkaasti Suomesta

Noin 70 prosenttia betonin hiilidioksidi-päästöistä aiheutuu sementin valmistukses-ta. Suomalainen sementin tuotanto on sekä energiatehokkuu-dessa että ympäristö-vaikutusten minimoin-nissa maailman kärki-tasoa. Kierrätyspoltto-aineiden käytön kasvu parantaa tilannetta entisestään.

Betonirakenteiden massiivisuus vähentää rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin sementin ja betonin valmistus niitä aiheuttaa.Ju

ssi T

iain

en

Juss

i Tia

inen

betoni säästää ympäristöä ja luonnonvaroja 8

Masuunikuonaa syntyy raudan valmistuksen sivutuotteena Suomes-sa vuosittain satoja tuhansia tonneja. Suomi on kuonan hyödyntämisessä Euroopan johtavia maita. Lähes tuhannen asteen lämpötilassa muo-dostunut masuunikuona on lujaa. Nopeasti jäähdytetty ja jauhettu masuunikuona kovettuu sekoitetta-essa veden kanssa. Kuonajauheella voidaan korvata betonissa portland-sementtiä.

Silika on piiraudan ja piin valmis-tuksessa syntyvä erittäin hienojakoi-nen aine, joka lisää huomattavasti betonin lujuutta. Lisäksi se parantaa betonin kemiallista kestävyyttä, tiiviyttä ja vedenpitävyyttä.

Hyvä esimerkki pyrkimyksistä sementin ympäristövaikutusten pie-nentämiseksi on vuosien kehitys-työn tuloksena Suomessa markkinoil-le tuotu uusi Plussementti, jonka hiili-dioksidipäästöt ja valmistuksen vaa-tima energia ovat noin 15 prosenttia

pienemmät kuin perinteisen yleis- sementin. Plussementissä seosaineiden määrää on voitu lisätä niin, että noin 20 prosenttia on masuu-nikuonaa ja 15 prosenttia kalkkikiveä. Lähes kaikki rautakauppojen kautta myytävä säkkisementti on Plus- sementtiä, eli jokainen sementtisäkin ostaja on mukana säästämässä ympäristöä.

Seosaineiden käytön lisäämisel-lä olisi mahdollista edelleen vähentää betonin valmistukseen tarvittavan energian ja neitseellisten raaka-ainei-den määrää sekä pienentää ympä-ristökuormaa, mikäli normit sallisivat suuremman seosaineiden käytön.

Sementin ja betonin valmistuk-sen hiilidioksidipäästöistä yli puo-let kompensoituu karbonatisoitu-misen ansiosta betonin vanhetessa. Tämä hiilidioksidin takaisin sitou-tuminen tulisi ehdottomasti ottaa huomioon betonin elinkaarilaskel-missa ja päästökaupassa.

Ympäristö kiittää kymmenien miljoonien investoinneistaFinnsementti Oy on investoinut Lappeen- rannan uuteen vuonna 2007 valmistunee-seen klinkkeriuuniin ja fossiilisia polttoai-neita korvaavien kierrätyspolttoaineiden käyttöön liittyviin järjestelmiin yli 40 mil-joonaa euroa. Investointien ansiosta teh-taan energiatehokkuus on maailman mit-takaavassa huippuluokkaa, ja energiasta jo 40 prosenttia tuotetaan pääasiassa pak-kausteollisuuden jätteellä, joka muuten menisi kaatopaikalle.

Yhtiön sementtiuunien hukkalämpö hyödynnetään Paraisilla ja Lappeenran-nassa kaupunkien kaukolämpöverkois-sa. Vuonna 2008 Finnsementti toimit-ti kaukolämpöverkkoihin yhteensä reilut 31 GWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa noin 2 200 pientalon vuosittaista lämmitys-energiankulutusta.

sementin ja betonin valmistuksen hiilidioksidi-päästöistä yli puolet kompensoituu karbo- natisoitumisen ansiosta betonin vanhetessa.

EsimErkki

Min

na L

ukan

der

Finn

sem

entt

i Oy

Finn

sem

entt

i Oy


Finnsementti oy:n lappeen-rannan tehtaan energiasta jo �0 prosenttia tuotetaan muun teollisuuden jätteellä, joka muuten menisi kaatopaikalle.

Finn

sem

entt

i Oy


Betoniteollisuuden suljettu kierto säästää raaka-ainetta

Betoniteollisuus kierrättää vettä ja ylijäämäbetonia hyö-dyntäen niitä uudel-leen prosesseissaan. Valmistuksen eri vaiheissa syntyvää betonilietettä voidaan käyttää myös maan-parannusaineena ja maarakentamisessa.

Jyrk

i Ves

a

Betonin ja betonielement-tien sekä muiden betoni-tuotteiden valmistuksessa syntyy pieniä määriä

ylijäämäbetonia ja betonilietettä. Niiden kokonaismäärä on noin kaksi prosenttia vuosituotannosta, mikä Suomessa on noin viisi miljoonaa kuutiometriä betonia.

Betonin valmistuksessa syntyvä tuore ylijäämäbetoni erotetaan ensin pesemällä karkeaksi kiviaineeksi ja betonilietteeksi. Lietteestä selkeyte-tään altaissa kiintoaines erilleen, ja vesi kierrätetään uudelleen prosessiin.

Kierrätysvettä syntyy ylijäämä- betonin lisäksi puhdistettaessa beto-nisekoittimia, betonikuljettimia ja betoniautojen rumpuja. Kierrätys- vettä syntyy myös tuotteiden jatko-jalostuksessa kovettuneen betonin sahauksesta, hiomisesta ja vesi- suihkupuhdistuksesta.

Kierrätysvettä käytetään beto-nin valmistukseen joko sellaisenaan tai sekoitettuna vesijohtoveteen. Myös kuljetuskaluston ja pumppujen pesu suoritetaan pääasiassa kierrätysvedel-lä, jolloin ainoastaan loppuhuuhteluun

tarvitaan puhdasta vettä.Betoniliete sisältää kalkkia ja sitä

voidaan korkean pH-arvonsa vuoksi käyttää kalkin tapaan maanparannus-aineena. VTT:n tutkimuksen mukaan kaikkien tutkittujen betonitehtaiden lietteet täyttivät lannoitelaissa maan-parannusaineille annetut vaatimukset. Erityisesti betonin sahaus- ja hionta-liete, jota syntyy esimerkiksi ontelo-laattojen sahauksessa ja betonipinto-jen hionnassa, soveltuu hyvin peltojen happamuuden vähentämiseen. Lietettä voi käyttää myös valmiin kompostin seosaineena.

Pesuvedestä tai betonimassasta talteen otettu ja pesty kiviaines soveltuu sekä teknisesti että ympäris-tökelpoisuuden kannalta maaraken-nuskäyttöön yhtä hyvin kuin vastaava luonnonkiviaines. Sitä voidaan käyttää myös betonissa.

Kuivatettuina tai sellaisenaan lietteitä voidaan käyttää maaraken-nuskohteissa, joissa ei ole suuria teknisiä vaatimuksia, kuten viher- rakentamisessa, maisemoinnissa, piharakenteissa, pengertäytteenä, meluvalleissa ja kaatopaikkarakenteis-

sa sekä erilaisissa täytöissä.Lietteiden käyttökelpoisuutta

uusiomateriaalina tai -tuotteena voidaan lisätä jatkoprosessoinnilla. Riittävän kuivat lietteet on mahdol-lista rakeistaa apuaineen kuten lento-tuhkan avulla tai ne voidaan murskata pieniksi rakeiksi. Erityisesti niiden käytettävyyttä kalkitusaineena voidaan näin parantaa.

Sekä kiinteiden että juoksevien lietteiden lujuutta voidaan lisätä stabiloimalla liete sideaineella tai käyttämällä lietettä osa-aineena kiviainesta sisältävissä maarakennus- ja täyttömassoissa.

Betonielementtitehtailla tuottei-den valmistuksessa yli jäänyt puu-tavara, lämmöneristeet, teräkset ja muut hyödynnettävät materiaalit kerätään kierrätykseen. Esimerkiksi elementtien valmistuksessa käytettä-vien mineraalivillaeristeiden leikkuu-jätteet kierrätetään puhalluseristeeksi.

Esimerkiksi ontelolaattojen valmistuksessa noin kymmenen prosenttia kiviaineksesta voidaan korvata murskatusta ylijäämä- betonista tehdyllä kiviaineksella.


Siirrettävä betonitehdas vähentää ympäristökuormiaEsimerkiksi Rudus Oy:n uusi betoniteh-das Helsingin Jätkäsaaressa on suunni-teltu energiaa säästäväksi ja aiheutta-maan mahdollisimman vähän päästöjä ja häiriötä ympäristön asukkaille.

Tehtaan sijainnilla pystytään mini-moimaan kuljetuksista aiheutuvat ym-päristövaikutukset. Jätkäsaaren ja kan-takaupungin rakennuskohteet ovat lä-hellä ja betoniin tarvittava kiviaines tuodaan pääosin laivakuljetuksina. Tehdas on rakennettu helposti siirret-täväksi sen jälkeen, kun Jätkäsaari on rakennettu valmiiksi.

Betonin ja kiviaineksen lämmityksessä säästyy energiaaBetonitehtaan oman energialaitoksen tuottama energia voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan betonin valmistuksessa. Palamiskaasujen sisältämä ener-gia otetaan talteen ja sillä esilämmite- tään kiviaines talviaikaan. Tämän Turbomatic-teknologian on kehittänyt suomalainen Polarmatic Oy.

Tehtaalta voidaan toimittaa kylmä-nä vuodeaikana ns. kuumabetonia, jol-loin työmaalla ei tarvitse hukata ener-giaa betonivalujen lämmittämiseen.

Biopolttoaineita ja prosessiveden kierrätyslaitoksiaBetonielementtejä valmistavassa Par- ma Oy:ssä on panostettu kotimais- ten biopolttoaineiden käytön lisäämi- seen lämmöntuotannossa. Esimerkiksi vuonna 2007 päästiin biopolttoaineil- la jo 47 prosentin osuuteen lämmön-tuotannosta ja näin saavutettiin noin 34 prosentin vähennys tehdasenergian aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin.

Parman tuotantolaitoksilleen ra-kentamat prosessivesien kierrätyslai-

tokset ovat vähentäneet huomattavas-ti prosesseissa tarvittavan vesijohto- veden määrää. Samalla tavoin muut-kin elementti- ja betonituotevalmista-jat panostavat prosesseissaan suljettui-hin kiertoihin.

Energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt puoleenLujabetoni Oy:n tehtaiden energiankulutus tuotettua yksikköä kohti on kyetty puolittamaan vuodesta 1993. Samalla energian kulutuksesta aiheu-

tuvat hiilidioksidipäästöt ovat puolit-tuneet. Lujabetoni liittyi myös kauppa- ja teollisuusministeriön ja Elinkeino- elämän keskusliiton solmimaan teol-lisuuden energiatehokkuuden puite- sopimukseen ensimmäisenä betoni-alan yrityksenä ja otti tavoitteekseen vähentää energiankäyttöään 20 pro-senttia vuoteen 2016 mennessä.

Jätteistä 90 prosenttia hyötykäyttöönRakennusbetoni- ja Elementti Oy:ssä betoniautojen ylijäämäbetoni palaute-taan tehtaalle, jossa se käytetään en-sisijaisesti elementtien betonivaluissa ja toissijaisesti betonisten pesuvesi-en kanssa kierrätyslaitoksessa. Beto-nin vesi ja kiviaines erotellaan laitok-sessa käytettäväksi uudelleen betonin valmistuksessa. Kovettunut ylijäämä-betoni hyödynnetään murskauksen jälkeen kiviaineksena. Muut jätteet la-jitellaan ja toimitetaan kierrätykseen tai energiajätteeksi. Jätteestä hyödyn-netään yli 90 prosenttia ja vain vajaat kymmenen prosenttia jätteestä päätyy kaatopaikalle. Jätteen kokonaismäärä tuotettua betonikuutiota kohti on alle 4 kg, eli huomattavan pieni.

Yritys on laatinut vuotuisen ym-päristöraportin jo yli kymmenen vuo-den ajan. Suomen muutkin valmisbe-tonin valmistajat toimivat samoin pe-riaattein.

EsimErkkEjä

Rud

us O

y

rudus oy:n uusi betonitehdas helsingin jätkäsaaressa on suunniteltu energiaa säästäväksi ja siirrettäväksi.

betoni säästää ympäristöä ja luonnonvaroja 1�

Maailmanlaajuisesti noin puolet kaikesta romu- raudasta palautuu teräs-

tehtaille sulatettavaksi uusioteräk-seksi. Romupohjaisen betoniteräs-tuotannon valmistusmäärät Pohjoismaissa vastaavat Pohjois-

maiden käyttöä. Myös Pohjois- maihin tuotu betoniteräs on pääosin romupohjaista.

Jänneteräkset tehdään vielä malmipohjaisesti, mutta jännitetyis-sä betonirakenteissa tarvittavan teräksen määrä on yleensä huo-mattavasti pienempi kuin tavallisilla raudoitteilla tehdyissä rakenteissa. Esimerkiksi ontelolaatta on pitkäl-le kehitetty ja teollisesti valmistettu jännebetonirakenne, joka säästää terästä 50 prosenttia ja betonia 40 prosenttia vastaavaan normaa-listi raudoitettavaan betonilaattaan verrattuna. Jänneteräs voidaan kierrättää käytettäväksi muiden terästen valmistuksessa. Ontelo-laatta edustaa materiaalitehokkuut-ta parhaimmillaan.

Kun betonirakenteet puretaan, ne murskataan. Samassa yhteydes-sä betoniteräs erotetaan betoni-murskeesta ja kierrätetään uudel-leen käytettäväksi betoniteräksen valmistuksessa.

Betoniteräkset tehdään kierrätysraaka-aineista

Pohjoismainen betoniteräs on vuodesta 1994 lähtien valmistet-tu kierrätysraaka-aineesta. Romu-pohjainen terästuotanto kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin malmipohjainen tuotanto.

Betoniteräs on kierrä-tettävää uusioterästä.M

ika

Vuo

to


Rakennus- ja purkujätteistä 70 – 80 prosenttia on beto-nia. Suomessa betonin kierrä-

tys on kohonnut 1990-luvun puolivä-lin nollasta jo noin 70 prosentin hyö-dyntämisasteeseen. Täten betoni on jo nyt saavuttanut vuonna 2010 voi-maan astuvan EU:n uuden jätedirektii-vin 70 prosentin kierrätystavoitteen.

Suomeen saatiin 1990-luvun lo-pulla varsin toimiva lainsäädäntö. Sii-nä betonin kierrätystoimintaa on te-hokkaasti vauhdittanut se, että aino-

astaan alle 150 mm:n raekoon beto-nijäte on ollut kaatopaikkaverotonta. Raekooltaan yli 150 mm:n betonijäte on kannattanut jäteveron välttämisek-si toimittaa kaatopaikan sijaan eri puo-lilla maata toimiviin kierrätyslaitoksiin murskattavaksi ja edelleen hyödynnet-täväksi pääosin maarakennuskäytössä.

Nykyinen laki ja siinä oleva 150 mm:n raja on mahdollistanut pitkälle ylijäämäbetonin jalostustyön ja käytön maarakentamisessa korvaa-massa luonnon kiviainesta.

On tärkeää, että uusi jätelaki ei tuhoa tätä positiivista kehitys-tä. Muuten luonnon soraa ja kallioita jouduttaisiin ottamaan jopa kaksi miljoonaa tonnia enemmän vuosit-tain.

Valtioneuvoston asetukseen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on tehty lupa- menettelyä helpottavia muutoksia niin, että ympäristölupa tarvitaan vain, jos hyödyntämiskohde sijaitsee pohjavesi- alueella.

Betonin kierrätyksen edistä-miseksi erilaisiin käyttökohteisiin näytteenottamisen velvoitetta tulisi edelleen helpottaa silloin, kun kysymyksessä on suoraan tehtaal-ta tuleva ylijäämäbetoni. Se on riit-tävän puhdasta ja laadultaan sekä maarakennus- että ympäristövaati-mukset täyttävä materiaali.

Betonin kierrätys Suomessa huippuluokkaa

Suomi on noussut edistyksellisen jäte-lainsäädännön ja vero-käytännön vauhditta-mana betonin kierrä-tyksessä Länsi-Euroo-pan ja koko maailman kärkitasolle.

kierrätettäväksi otettu jätekaatopaikalle toimitettu jäte

Kaaviossa on esitetty kaatopaikoille ja kierrätykseen päätyneet betonijätemäärät. Betonin kierrätys on voimakkaasti kehittynyt ja tänä päivänä ollaan jo lähes 80% hyöty- käyttöasteessa.

199�

�00 000

�00 000

�00 000

800 000

1000 000

199� �00��00� �008�00��0001998

EI JäTEVEROA(rakennusjätteelle)

JäTEVERO (rakennusjätteelle, 1�0 mm palakokoraja)15,14 e/t1.1.1998-

JäTEVERO23,00 e/t1.1.2003

JäTEVERO30,00 e/t1.1.2005

BETONijäTTEEN määräT 1994 – 2008

betonijätteen

kokonaismäärä


Betonirakennukset puretaan rikkomalla erilaisilla purku-työkaluilla. Osa elementeistä

voidaan usein käyttää uudelleen ja loput betonirakenteet murskataan kierrätykseen.

Nykyisin käytetään lajittelevaa purkua, jolloin betonirakenteista erotetaan ensin esimerkiksi lämmön-eristeet, puuosat ja muut rakennus-tarvikkeet kierrätykseen tai poltto-aineeksi energiantuotantoon. Betoni toimitetaan kierrätysasemalle murs-kattavaksi. Betonirakenteissa olevat teräkset saadaan eroteltua murskai-missa olevien tehokkaiden magneet-tien avulla kierrätykseen.

Purkubetonille on eri puolilla Suomea kymmeniä keräyspisteitä.

Purkutyömaiden betonimurskeel-le on järjestetty laadunvarmistus, jos-sa tutkitaan määrävälein mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus ympäristöön. Betonissa itsessään ei ole pääsääntöisesti ympäristölle haitallisia aineita, mutta varmistukset tehdään muiden materiaalien ja pinnoitteiden takia,

joita saattaa olla pieniä määriä betoni-murskeen joukossa. Lajittelevalla purkamisella ja tarkalla vastaanoton laadunvalvonnalla saadaan puhdasta purkubetonia ja betonimursketta.

Lajittelevalla purulla materiaalit hyötykäyttöön

Lajittelevalla raken-nusten purkamisella ja betonin murskauk-sella materiaalit saadaan tehokkaasti uusiokäyttöön.

suomen messujen Kansojen halli helsingin messukentällä oli vuonna 19�� suomen suurin elementtirakennus.

Petr

i Jan

huse

n yk

sity

isar

kist

oPe

tri J

anhu

sen

yksi

tyis

arki

sto

halli vuonna �010 siirrettynä turun oriketoon ja muutettuna autoliikkeen myymäläksi.


suomessa kierrätyskiviainekses-ta noin 95 prosenttia käytetään maarakentamiseen. Käytän-

nössä joka puolella maailmaa betoni-murskeesta yli 90 prosenttia käyte-tään maarakentamisessa.

Valtaosa murskattavasta beto-nista tulee purkutyömailta. Betonia murskataan jo vuodessa yli 800 000 tonnia. Tämä on erinomainen taso, kun vielä 1990-luvun puolivälissä vo-lyymit olivat alle 30 000 tonnia vuo-dessa ja kierrätysaste 3 – 5 prosenttia.

Betonimurske säästää luonnonsoraaRudus Oy:n kierrätysyksikkö toimit-ti vuonna 2009 lähinnä purkutyömai-den betonimursketta 470 000 tonnia ensisijaisesti tienrakentamiseen. Alan suurin toimija on kehittänyt murske-laadun, joka betonin sisältämän hyd-ratoitumattoman sementin ansiosta kovettuu tehokkaasti. Tällöin murs-ketta samaan rakenteeseen tarvitaan myös luonnon kiviaineksia vähem-män.

Maarakentamisessa pääasiallisin beto-nimurskeen käyttökohde on sitomat-tomat teiden, katujen sekä piha- ja pysäköintialueiden päällysrakenneker-rokset. Betonimursketta on mahdollis-ta käyttää myös putkijohtokaivannois-sa, ympäristörakentamisessa sekä perustus- ja muissa täyttötöissä.

Murskatussa betonissa on aina mukana jonkin verran sitoutumatonta sementtiä, joka kostuessaan reagoi ja kovettuu uudelleen rakenteessa. Ko-vetuttuaan murske antaa maaraken-teelle noin kaksinkertaisen kantavuu-den kalliomurskeeseen verrattuna,

jolloin rakennekerroksen paksuus voidaan usein pienentää lähes puo-leen. Maarakenteen hinta pienenee huomattavasti ja ympäristöä säästyy, kun luonnonvaroja ja kuljetuksia tarvitaan vähemmän.

Betonin maarakennuskäytöllä on tällä hetkellä hyvä toimintaympäris-tö Suomessa. Murskeen käyttö on hy-vin ohjeistettu ja sen käytöstä on laa-ja kokemus. Muista aineista ja materi-aaleista vapaa betonimurske ei myös-kään aiheuta ympäristöriskejä. Betoni-murskeen hinta on 20 – 30 prosenttia halvempi kuin luonnonsoran.

Betonimurske kantaa tiessä luonnonsoraa paremmin

Betonimursketta käytetään jo lähes mil-joona tonnia vuodessa pääasiassa tienraken-tamisessa korvaamas-sa luonnon kiviainesta. Murske on kovettumisen ansiosta luonnonsoraa lujempaa, jolloin sama kantavuus saavutetaan jopa puolet ohuemmalla rakennekerroksella.

Betonimurske korvaa tienrakentamisessa luonnonsoraa ja säästää ympäristöä.

EsimErkki

Rud

us O

y


Tehokkain tapa kierrättää ra-kennuksia on käyttää raken-nuksen runko uudelleen en-

tisellä paikallaan. Oikein suunnitel-tu betonirakennus voidaan raken-taa runkoa täydentäviltä rakennus-osiltaan ja talotekniikaltaan uudel-leen useita kertoja käyttötarpeiden muuttuessa.

Betonirakenteilla päästään pitkiin jänneväleihin. Tämä mahdol- listaa suuren muuntojoustavuuden rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa.

Betonirakenne on purettavissa ja siirrettävissä rikkomatta, jos se on koottu elementeistä pultti- tai hitsausliitoksin. Esimerkiksi Hollan-nissa on kehitetty rakennejärjestel-miä, jotka ovat täysin ehjänä puret-tavissa ja siirrettävissä uuteen paikkaan.

Purettavat järjestelmät sovel-tuvat erityisesti sellaisiin kohtei-siin, joille voidaan esimerkiksi väes-tön ikärakenteen muutosten ansios-ta ennustaa teknistä käyttöikää ly-hyempää käyttöä, kuten päiväkodit, koulut, vanhustentalot, sekä myymä-

lä-, tuotanto- tai varastorakennuk-set. Teollisuushallien liitokset ovat Suomessakin jo nyt helposti irrotet-tavia, ja halleja onkin siirretty uusiin paikkoihin (ks. kuvat sivulla 14).

Tällöin voidaan säästää uuden rakennuksen investointikustannuk-sissa kun samalla luonnonvarojen käyttö, energian kulutus ja hiilidiok-sidipäästöt pienenevät.

Suomessa ehjänä purkamista ja uudelleenkäyttöä on kokeiltu muun muassa Raahessa Kummatin lähiös-sä, jossa madalletuista kerrostaloista puretuista elementeistä rakennettiin arkkitehtien suunnitelmien mukaan autokatoksia ja huoltokonehalli.

Betonirakennus on muuntojoustava ja siirrettävissä

Betonirakennuksilla on pitkä käyttöikä, ja niitä on rakenteiden hyvän kantavuuden ja pitkien jännevälien ansiosta helppo muun-nella uusiin käyttö-tarkoituksiin. Betoni-elementtirakennuksia voidaan myös siirtää uuteen paikkaan.

oikein suunniteltu betonirakennus on kestävä ja muuntojoustava myös tulevaisuuden uusiin käyttö- tarkoituksiin. arkkitehtuuritoimisto heikkinen-Komonen oy:n suunnit- telema hämeenlinnan maakunta- arkisto on myös hieno esimerkki graafisen betonin käyttömahdolli-suuksista.

Juss

i Tia

inen

säästää ympäristöä ja luonnonvaroja · säästää ympäristöä ja luonnonvaroja betoni on...

Documents