sulake 1/2010 - yritysnumero

Pohjoisen voiman puolesta

Yr

ity

sn

um

er

o • 2010

Kotimainen KALA KÄY KAUPAKSI

VIHREÄ SÄHKÖ säästää luontoa

SÄHKÖN HINTAAheiluttavat monet tekijät

YRITYS-NUMERO

Syksyllä 2008 alkanut talouden taantuma heijastui nopeasti myös sähkömarkkinoille. Sähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörs-sissä putosi muutamassa kuukaudessa lähes viisikymmentä prosenttia. Sähkön käyttö väheni merkittävästi erityisesti puunjalostus- ja metalliteollisuudessa.

Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, sähkön hinnan romahdettua, erityisesti konsultit aktivoituivat ja tarjosivat asiantunti-japalvelujaan yrityksille. Vastuullinen, asiansa osaava konsultti voi tuoda lisäarvoa asian-tuntemuksellaan yritykselle. Kaikki konsultit eivät kuitenkaan ole asiaansa osaavia ja epäpätevä konsultti voi aiheuttaa suurtakin vahinkoa yritykselle.

Yrityksiltä saamamme palautteen mukaan energia-alan konsulteilla erikoisosaaminen painottuu komeisiin myyntipuheisiin ja asiakkaan rahastamiseen. Heidän ensim-mäinen tavoitteensa on katkaista yrityksen asiakassuhde paikalliseen sähkönmyyjään mahdollisimman nopeasti. He leimaavat paikallisen myyjän ammattitaidottomaksi ja tarjoavat tilalle omaa sähkökaupan osaamis-taan ja ”dynaamista hankintamalliaan”.

Konsultit pyrkivät rakentamaan hankinta-mallinsa mahdollisimman monimutkaiseksi, jotta saisivat asiakkaan vakuuttuneeksi konsul-tin tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä.

Kiertävät konsultit eivät toimi aidosti poh-joismaisilla sähkömarkkinoilla. Ne toimivat tiedonvälittäjinä asiakkaan ja myyjän välillä ja perivät toiminnastaan merkittäviä summia. Palkkiot ovat niin suuria, että sähkön kilpai-luttamisella niitä ei mitenkään ole mahdollis-ta saavuttaa. Pahin tilanne tulee, jos kaikki ei etenekään ongelmitta. Konsultti saattaa

kadota, ja asiakas ja sähkönmyyjä jäävät kes-kenään selvittämään ongelmia. Yrittäjälle jää kuitenkin konsultin palkkioiden maksu.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla toimii myös ammattitaitoisia, oikeasti markkinoilla toimivia asiantuntijaorganisaatioita. Nämä ammattinsa osaavat, aidosti markkinoilla toimivat alan ammattilaiset voivat osaami-sellaan tuoda lisäarvoa sähkön hankintaan yrityksille, joille sähköstä aiheutuvat kustan-nukset ovat merkittäviä.

Oulun Energia -konsernin palveluksessa on merkittävä energia-alan asiantuntijajouk-ko, joka kattaa polttoaineiden hankinnan, energiantuotannon, sähkön ja kaukolämmön siirron ja myynnin asiakkaille. Salkunhoita-jamme ovat sähkökaupan ammattilaisia, joi-den osaamista kannattaa hyödyntää. Oman asiantuntemuksemme lisäksi täydennämme tietotaitoamme yhteistyössä usean pohjois-maisen alan toimijan kanssa.

Räätälöimme asiakkaille heidän tarpei-siinsa parhaiten sopivan sähkönhankintamal-lin, joka voi koostua hinnan suojaamisesta eripituisilla tuotteilla. Osa toimituksesta voidaan jättää markkinahinnalle. Huono vaihtoehto ei myöskään ole valita julkisesta hinnastostamme yritykselle sopiva tuote, joka usein saattaa olla se edullisin vaihtoehto.

Hyödynnämme toiminnassamme alan uusinta tekniikkaa. Sähkösalkkupalvelumme edustaa alan ehdotonta huippua Pohjoismais-sa. Palveluun voi tutustua tarkemmin sahkosalkku.fi -sivuillamme tai ottamalla yhteyttä yritysmyyjiimme.

Seppo Tuomi

myyntipäällikkö

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAOulun Sähkönmyynti OyKasarmintie 6, PL 11690101 OuluPuhelin: (08) 5584 3200Telefax: (08) 5584 3350ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAMali Seppälä[email protected]

TOIMITTAJATKari Arokylä, Päivi Mäkinen, Kristiina Gerkman-Kemppainen

VALOKUVAAJATKati Leinonen, Jari Tikka, Vesa Ranta

TAITTODarwin

PAINOPAIKKAJoutsen Median Painotalo

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.oulunsahkonmyynti.fi Oulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fi Kemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fi Tornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fi Keminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fi Rantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fi Haukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fi Tenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fi Raahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fi Turveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

Taantuma houkuttelee energia-alalle

monenlaisia kauppiaita

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 4Ennen vanhaan sähkön hinta oli varsin vakaa. Nykyisillä sähkömarkkinoilla se saattaa vaihdella hyvinkin rajusti ja nopeasti. Myös hintaan vaikuttavia tekijöitä on tullut jatkuvasti lisää. Power-Deriva Oy seuraa työkseen sähkömarkkinoiden tilannetta ja kehitystä.

Sivu 6Kauko Röyhkä kertoo kolumnissaan alkaneensa viime aikoina tosissaan miettiä mikä elämässä on tarpeellista ja mikä ei. Tärkeäksi osaksi omaa elämäänsä hän nostaa joutilaisuuden – ja oikeuden rauhaan ja onnellisuuteen.

Sivu 7Jätteiden polttaminen energiaksi lisääntyy Suomessa lähivuosina.

Sivu 8Nykyaikaiset atomikellot mittaavat aikaa sekunnin miljardisosien tarkkuudella. Suomen täsmällisimmät kellot ovat Mittatekniikan keskuksessa professori Kalevi Kalliomäen hoivissa.

Sivu 12Oulun seudulla vain kourallinen ammattikalastajia pyytää ympäri vuoden. Lauri Halonen on yksi heistä. Halosella on verkot vedessä niin Perämerellä Kellon edustalla kuin Oulujärvelläkin. Olosuhteet talvella ovat vaikeat ja työ vaativaa. Kalan laatu on kuitenkin hyvä ja kysyntää sille on kovasti.

Sivu 18Oulun Osuuspankki ja Äimäraution ravirata ovat valinneet sähkökseen Oulun Sähkönmyynnin ympäristöystävällisen VihreäVirran.

Sivu 20Nestor Cables käyttää Sähkösalkku-palvelua saadakseen sähkönsä luotettavasti ja ennustettavilla kustannuksilla.

Sivu 22Oulun Energia haluaa olla mukana luomassa hyviä toimintaedellytyksiä oman alueensa yrityksille.

11 Sähköt pahasti poikki erittäin harvoin 15 Lupaus säästöistä vaihtui rahanmenoksi16 Ilmalämpöpumppu säästää energiaa – jos sitä käyttää oikein

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Power-Deriva Oy:n toimitusjohtaja Harri Tiittanen seuraa sähkömarkkinoita työkseen. Hänen mukaansa sähkön

hintaan kulloinkin vaikuttavien tekijöiden en-nakoiminen on muuttunut paljon aikaisempaa haastavammaksi ja monimutkaisemmaksi.

”Ennen katsottiin lähinnä vain Norjan sääennusteita. Nyt seurataan suurta joukkoa eri tekijöitä maailmanlaajuisesti”, hän toteaa.

Power-Deriva on sijoituspalveluyhtiö, joka palvelee sähkö- ja päästömarkkinoilla toimi-via yrityksiä. Yhtiö tarjoaa kaupankäynti- ja sijoituspalveluja tukkumarkkinoilla toimiville yrityksille. Sen omistaa kuusi kunnallista energiayhtiötä – näiden joukossa Oulun

Reilun sadan vuoden ajan totuttiin siihen, että sähkön hinta ei kovin notkeasti liikahtele. Kaikki muuttui, kun markkinat vapautuivat: nyt hinta noteerataan tunneittain ja muutokset

saattavat olla äkkinäisiä ja suuria. Samalla hintaan vaikuttavia tekijöitä on tullut roimasti lisää. Sähkön hinnan vaihtelulta voi suojautua erilaisilla johdannaistuotteilla.

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Jari Tikka

Energia. Omistajat ovat myös Power-Derivan asiakkaita, mutta sen palveluja käyttävät muutkin toimijat.

Vesitilanne edelleen tärkeäMutta takaisin sääennusteisiin ja säähän. Ne nimittäin vaikuttavat edelleen paljon. Power-Derivan salkunhallinnasta ja kaupankäyn-nistä vastaava salkunhoitaja Sami Koskela korostaa, että Pohjoismaissa vesitilanne on edelleen tärkeä sähkön hintaan vaikuttava tekijä. Norjassa kun on pelkästään ja Ruotsis-sakin valtaosin vesivoimaa.

”Kyllä sillä on iso merkitys, että sattuuko kuiva vai märkä vuosi”, tuumii Koskela.

SÄHKÖN HINTA ON MONEN TEKIJÄN SUMMA

Johdannaiset suojaavat hintojen vaihtelulta

Vesitilanteen ohella on tätä nykyä kuiten-kin monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sähkön hintaan.

”Tärkeä juttu on tietysti sähkön kysynnän määrä. Se taas riippuu siitä, millaisilla kier-roksilla teollisuus pyörii ja paljonko kuluttajat tarvitsevat sähköä. Polttoaineiden, kuten hiilen ja maakaasun, sekä päästöoikeuksien hintata-sot vaikuttavat myös”, luettelee Koskela.

Tuulivoiman määrän kasvaessa tulee muuttujia vain lisää. Koskela arvelee, että jatkossa on ryhdyttävä seuraamaan tarkem-min tuuliennusteita. Ja jotta kokonaisuus olisi vielä vähän monimutkaisempi, vaihtelee eri tekijöiden painoarvo eri aikoina.


”Tiettyinä hetkinä saattaa vesitilanne olla hyvin tärkeä. Finanssikriisin yhteydessä taas mentiin kuukausia niin, että sähkön hintaa liikuttelivat eniten kansainväliset pääoma-markkinat raaka-aineiden hintojen kautta”, huomauttaa toimitusjohtaja Tiittanen.

Johdannaiset tuovat vakauttaValtaosalle markkinatoimijoista sähkön hinnan voimakas sahaaminen on harmil-linen ilmiö. Toivottua vakautta tuomaan on sähkölle luotu varsinaisten fyysisten mark-kinoiden lisäksi johdannaismarkkinat, joilla hinta voidaan sitoa etukäteen halutuksi ajaksi – kuukaudeksi, neljännesvuodeksi, vuodeksi tai jopa useammaksi vuodeksi.

Harri Tiittasen mukaan fyysisillä markki-noilla liikkuu Pohjoismaissa sähköä nyt noin 300 terawattituntia vuodessa. Johdannais-markkinoiden volyymi on puolestaan noin 2 000 terawattituntia.

”Pohjoismaisilla johdannaismarkkinoil-la on nyt noin 400 toimijaa. Joukossa on runsaasti sellaisia, jotka toimivat puhtaasti sijoitusmielessä ja joilla ei ole mitään teke-

mistä varsinaisen fyysisen markkinan kanssa. Nämä ovat erilaisia rahastoja ja sijoittajia, jotka sijoittavat sähköön aivan samalla tavalla kuin vaikkapa osakkeisiin tai korkopaperei-hin”, hän toteaa.

Power-Deriva toimii johdannaismarkki-noilla, mutta sillä ei ole markkinoilla omaa positiota. Se käy kauppaa ainoastaan asiak-kaidensa lukuun.

”Meidän liikevaihtomme viime vuonna oli noin 1,7 miljoonaa euroa, kun taas kaupan-käyntivolyymimme lähestyi kolmea miljardia euroa. Tämäkin osoittaa, että käymme kaup-paa asiakkaidemme puolesta emmekä omaan lukuumme”, korostaa Tiittanen.

Markkinat ennakoivat nousuaSähkön hinta saattaa heilahdella tunneittain ja päivittäin, mutta pitkän aikavälin suunta näyttää selvältä: ylöspäin. Polttoaineiden hinnoissa on nousupaineita ja talouden elpy-minen kasvattaa sähkön kysyntää.

Sähkön johdannaismarkkinoiden perus-teella voisi tällä hetkellä sanoa, että kymme-nen vuoden kuluttua joutuu kilowattitun-

nista maksamaan 2-3 senttiä korkeamman hinnan kuin nyt. Toimitusjohtaja Tiittanen muistuttaa kuitenkin, että ensi vuonna tähän aikaan olosuhteet ja arviot saattavat olla aivan toiset.

”Selvää on, että päästökauppamekanismi ja hiljalleen ehtyvät fossiiliset luonnonva-rat pitävät pitkän tähtäimen hintavireen nousevana. Myös politiikka ratkaisee paljon. Esimerkiksi päästökaupan tulevaisuus ja ydinvoiman lisärakentaminen ovat viime kädessä poliittisia päätöksiä”, hän toteaa.

Sähkömarkkinoiden toiminta tai toimi-mattomuus aiheuttaa ajoittain paljonkin kritiikkiä, mutta toimitusjohtaja Tiittasen mukaan suurelta osalta turhaan. Hänen mielestään markkinat toimivat pääsääntöi-sesti hyvin – vaikka aina toki löytyy myös parantamisen varaa.

Tiittanen muistuttaa myös, että sähkön käyttäjän kannalta avoimet markkinat ja kova kilpailu ovat ehdottomasti hyvä juttu. Ne johtavat aitoon hinnanmuodostukseen.

”On parempi käydä kauppaa neljänsadan kuin yhden myyjän kanssa”, hän kiteyttää.

”PÄÄSTÖKAUPPAMEKANISMI JA HILJALLEEN EHTYVÄT FOSSIILISET LUONNONVARAT PITÄVÄT PITKÄN TÄHTÄIMEN HINTAVIREEN NOUSEVANA.”Harri Tiittanen

”KYLLÄ SILLÄ ON ISO MERKITYS, ETTÄ SATTUUKO

KUIVA VAI MÄRKÄ VUOSI.”Sami Koskela


Olin parivuotiaan poikani kanssa päiväkävelyllä. Nostin pojan rat-taisiin ja menimme vilkkaan kadun laitaan. Autoletka pysähtyi ja lähdimme ylittämään liikennevalotonta suojatietä. Yhtäkkiä

parin ensimmäisen pysähtyneen auton takaa ampaisi pakettiauto. Ehdin juuri ja juuri tempaista lapsenrattaita taaksepäin. Pakettiautossa istui kännykkään puhuva nuorimies, joka ei edes vilkaissut meitä.

Tämä on melko tyypillistä nyky-Suomessa. Lokakuussa helsin-kiläisautoilija ajoi vastaavanlaisessa tilanteessa kahden koulutytön päälle. Tytöt loukkaantuivat vakavasti. Myös polkupyöräilijät ajavat vaarallisesti. Kuusikymppinen tätini oli pyöränsä kanssa odottamassa risteyksessä valon vaihtumista, kun häneen törmäsi valtavalla vauhdil-la polkupyörää ajanut mieshenkilö. Tätini kaatui pahasti ja kolautti päänsä katukiveen. Onneksi hänellä oli kypärä. Mies antoi henkilö-tietonsa, mutta ei jäänyt auttamaan, koska hänellä oli kiire töihin. Paikalle ilmestyi ystävällinen, nuori nainen, joka vei tätini sairaalaan missä tädin ranne todettiin murtuneeksi.

Kaikilla tuntuu aina olevan kiire. Syynä on stressi, joka johtuu hektisestä, vaativasta elämäntavastamme.

Mistä tämä kiireen tunne oikein tulee? Yksi syy on se, että nykyih-misen täytyy koko ajan olla tavoitettavissa. Ennen vanhaan puhelimen paikka oli eteisen pöydällä kotona tai työpaikalla. Sitä ei voinut ottaa mukaan minnekään. Autoilijoiden ja muiden ulkonaliikkujien ei siis tar-vinnut piitata puhelimista. Kotona saattoi olla nauhoittava vastaaja, josta viestit kuunneltiin, tai joillakin kiireisimmillä oli piippari, joka ilmoitti tärkeistä puheluista. Ehkä se oli alkeellista, mutta säästi hermoja. Kaikki ymmärsivät, että asioille pitää antaa aikaa, kaikki ei tapahdu heti.

Toinen syy on pelko. Nykyään ihmiset puurtavat ylipitkiä päiviä töissä peläten irtisanomisia ja lomautuksia. Tietokoneohjelmat ja työmenetelmät vaativat jatkuvaa päivitystä. Jokainen pelkää uudis-tuvia työoloja ja ettei ole tarpeeksi tehokas ja nopea omaksumaan niitä. Lisäksi perhe vaatii huomiota, samoin ikääntyvät vanhemmat, joista yhteiskunta ei tule huolehtimaan. Myös vapaa-ajan teknologia kehittyy pelottavaa vauhtia. Lapselle ostettu kamera tai kännykkä onkin yllättävän monimutkainen vekotin, jonka käyttö vaatii paksuun opaskirjaan tutustumisen. Pari vuotta vanha tietokone ei sovi enää yhteen uuden tulostimen kanssa, joten on ostettava uusi tietokone, jonka sisään ajaminen vaatii taas oman aikansa. Seinustat ovat täynnä ikävännäköisiä johtoja ja latureita, joista ei meinaa ottaa selvää mikä kuuluu millekin laitteelle.

Viime aikoina olen alkanut tosissani miettiä mikä tässä elämässä on tarpeellista ja mikä ei. Mikä on totta ja mikä kollektiivista harhaa. Kollektiivinen harha on sitä, että meille uskotellaan että on asioita,

jotka ovat niin tärkeitä että kaikkien pitää ne tietää ja osata. Onneksi minulla ei ole ajokorttia. Olen säilyttänyt kävelijän

mentaliteettini. En pidä edes pyörällä ajamisesta. Arvostan enemmän aikaa kuin rahaa. Enkä välitä kilpailemisesta. Annan toisten juosta vapaasti ohitseni.

Mutta teknologinen vallankumous on totista totta, ja siinä minun-kin pitää olla ainakin jossain määrin mukana. Muuten syrjäytyisin. Paluuta kirjoituskoneiden ja C-kasettien aikaan ei ole. Uuden tekno-logian omaksuminen on minulle vaikeaa. Tietokone- ja asennuson-gelmat ovat lähes jokaviikkoisia. Joudun soittelemaan niiden takia ystäville ja asiantuntijoille. Paljon energiaa, jonka voisin käyttää luovaan työhön, perhe-elämään ja ruumiillisen ja henkisen tasapainon löytämiseen, kuluu naurettavien ohjelmointijuttujen kimpussa.

Lukemattomien hammastenkiristelyjen jälkeen olen oppinut auttavasti käyttämään musiikki- ja tekstinkäsittelyohjelmia, joita tarvitsen työssäni. Lisäksi osaan käyttää sähköpostia ja internetiä. Mutta en halua istua tieto-koneen ääressä yhtään enempää kuin on pakko. En viihdy netissä.

Kännykkää ostaessani valitsen aina halvimman mallin, jossa ei ole kame-raa tai mitään muutakaan ylimääräistä toimintoa. Iltaisin pidän kännykän yleensä äänettömällä. Sähköpostin avaan arkisin kerran päivässä, viikon-loppuna en ollenkaan. TV:n katselun olen lopettanut melkein kokonaan. Katson mieluummin laatuelokuvia DVD:ltä silloin kun minulle sopii.

En osta koskaan iltapäivälehtiä. Kansalliset puheenaiheet kuten polii-tikkojen seksielämä, urheilijoiden luksustalot tai tosi-TV-ohjelmien pin-tajulkkikset eivät minua kiinnosta enkä anna niiden saastuttaa aivojani. En lue edes omia haastattelujani enkä katsoa ohjelmia, joissa esiinnyn. Saan kuitenkin aina jotakin kautta kuulla mitä minusta ajatellaan.

Vältän käyntejä turhissa levynjulkkareissa ja elokuvien ensi-illoissa. Keväällä muutimme Helsingistä Turkuun, mikä on vähentänyt julkisia illanviettoja, joissa joutuu tapaamaan neuroottisia urabroile-reita. En jaksa jauhaa levyjen ja kirjojen myyntiluvuista. Palkintojen kahmiminen ei minua kiinnosta.

Sen sijaan ulkoilen, olen lasten kanssa, soitan kitaraa tai äskettäin hankkimaani 1970-luvun sähköpianoa, luen ja kuuntelen musiikkia. Olen joutilas. Joutilaisuus on tärkeä osa elämää. Joutilaisuudessa kehittyvät parhaat ideat, joita voin käyttää työssäni. Nukun 7-8 tuntia yössä ja iltapäivällä vielä päiväunet. Sopivina iltoina korkkaan vaimon kanssa pullon punaviiniä ja sytytän tulen uuniin. Sellaisina hetki-nä välitän vähät ilmakehässä sinkoilevista viesteistä ja kaahaavista autokuskeista. Kaikki piipittävät ja kilahtelevat koneet on suljettu. Koko ylikireä, sekopäinen maailma saa pysyä ulkopuolella. Minulla on oikeus rauhaan ja onnellisuuteen.

Kauko Röyhkä

Stressi ja miten siitä selvitään

KOLUMNI


Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriöstä pitää selvänä, että jättei-den polttaminen lisääntyy Suomessa tulevina vuosina. Pystytettävien jäte-voimalaitosten lukumäärää hän ei kuitenkaan halua ryhtyä ennakoimaan.

”Se riippuu muun muassa siitä millaisiksi energia- ja jätemarkkinat täällä kehittyvät”, sanoo Seppänen.

Laitosten määrää raamittaa myös käytettävissä olevan raaka-aineen määrä. Suomessa tuotetaan energiaa rinnakkaispoltossa vuosittain noin 700 000 jätetonnista - josta osa on yhdyskuntajätettä - ja jätevoi-malaitoksissa noin 300 000 yhdyskuntajätetonnista. Polttokelpoista yhdyskuntajätettä menee Suomessa kaatopaikoille vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia. Tähän määrään nyt rakenteilla tai suunnitteilla olevat laitokset tekisivät noin 600 000 tonnin loven.

Euroopassa tavallistaJätteiden energiasisällön hyödyntäminen polttamalla on Euroopassa varsin tavallista. Läntisen Euroopan alueella toimii jo noin 400 jätteen-polttolaitosta, joissa vuosittain palaa noin 50 miljoonaa tonnia jätettä.

”Jätteiden loppusijoittaminen nykyaikaisillekin kaatopaikoille on vähi-ten hyvä ratkaisu. Polttaminen on parempi vaihtoehto”, toteaa Seppänen.

Hänen mukaansa kaatopaikat aiheuttavat ongelmia ilmalle, vesille, maankäytölle ja ilmastolle, vaikka ne tehtäisiin kuinka hyvin. Kaatopaikko-jen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto, mikäli jätteiden kierrätys tai energia- tai muu hyötykäyttö eivät syystä tai toisesta onnistu. Liian paljon ainesta ja ta-varaa menee yhä kaatopaikoille vain siksi, että niille ei tehdä yhtään mitään.

Jätteiden polttaminen ja niiden energiasisällön hyödyntäminen tarjoaa useita etuja: se supistaa kaatopaikkojen kasvua, leikkaa metaanipäästöjä, tekee kaatopaikoista mineraalisempia ja vähentää näin niiden vuotoa maaperään. Lisäksi se korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Metaania – joka ilmastonmuutoksen edistäjänä on parikymmentä kertaa pahempi kuin hiilidioksidi – erittyy kaatopaikoilta ilmaan biohajoavista jätteistä.

Ensisijaisesti jäte tulisi käyttää uudelleen tai kierrättää. Mutta jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte pitää hyödyntää muulla tavalla – esimerkiksi käyttää energiana. Ongelmatonta ei jätteiden polttami-nenkaan toki ole. Huonosti toteutettuna se saattaa muun muassa syödä jätettä muulta hyödylliseltä käytöltä.

Poltto ja kierrätys toimivat rinnakkainJätteiden polttaminen ja kierrättäminen asetetaan melko usein vastakkain. Seppäsen mukaan jätehuolloltaan kehittyneimmät maat kuitenkin osoittavat,

JÄTTEIDEN ENERGIAKÄYTTÖ LISÄÄNTYY VÄHITELLEN

että jätteiden energiakäyttö ja kierrätys voivat mainiosti toimia rinnakkain.”Esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa sekä jätteenpolton että kier-

rätyksen prosenttiluvut ovat erittäin korkeat”, hän muistuttaa.Jätevoimalaitosten pystyttäminen on Suomessa törmännyt monilla

paikkakunnilla pitkällisiin valituskierroksiin. Asenteet ovat usein olleet erittäin jyrkkiä. Niiden alkulähteeksi Seppänen nimeää Helsingissä aikoinaan toimineen Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen, joka oli ny-kytasoon verrattuna puutteellinen ja jonka sammuttaminen ja piipun kaataminen nousivat jätteenpolton vastustamisen merkkipaaluksi.

Nykyiset jätevoimalaitokset ovat ympäristöystävällisyydeltään aivan toista luokkaa kuin Kyläsaaren laitos.

”Jätteenpolttolaitosten päästöt eivät oikeastaan ole edes puheenaihe missään EU-alueella. Jätteenpolttodirektiivin määräykset ovat niin tiukat, että päästöistä ei ole huolta”, toteaa ylitarkastaja Seppänen.

Jätteiden polttaminen energiaksi on toistaiseksi ollut Suomessa varsin vähäistä, mutta tilanne on muuttumassa. Kolmen jo toiminnassa olevan jätevoimalaitoksen täydennykseksi on rakenteilla tai pitkälle suunnitteilla kolme uutta laitosta. Yksi niistä nousee Ouluun.Teksti: Kari Arokylä

”JÄTTEIDEN LOPPUSIJOITTAMINEN NYKYAIKAISILLEKIN KAATOPAIKOILLE ON VÄHITEN HYVÄ RATKAISU. POLTTAMINEN ON PAREMPI VAIHTOEHTO.”

Jätevoimalaitoksen rakennusprojektille www-sivutOulun Energia on avannut omat www-sivut jätevoimalaitoksen rakennusprojektille. Sivujen tavoitteena on pitää kaikki hankkeesta kiinnostuneet ajan tasalla projektin etenemisestä.

Hankkeen perustietoihin on koottu kaikki lupa-asiakirjat hakemuk-sineen ja päätöksineen. Projektipäällikkö Mikael Tervaskanto pitää blogia. Tavoitteena on kirjoittaa projektin etenemisestä viikoittain. Lukijoilla on tilaisuus omiin kommentteihin.www.oulunenergia.fi /jatevoimalaitos.


Paksu pneumaattinen ovi avautuu Mittatekniikan keskuksen Mikesin kellarissa Espoon Otaniemessä.

”Täällä asuu Suomen virallinen aika”, sanoo mittaustekniikan emeritusprofessori, Mikesin erikoistutkija Kalevi Kalliomäki.

Pieni huone oven takana majoittaa viisi atomikelloa: kaksi cesiumkelloa ja kolme vetymaseria. Yksi vetymasereista – se kaikkein tarkimmaksi havaittu – mittaa Suomelle virallista aikaa. Muut käyvät enemmän tai vähemmän varmuuden vuoksi.

Virallisen ajan Mikes jakaa valtion, kuntien ja yritysten käyttöön internetin välityksellä toimivan NTP-palvelun avulla. Kuka tahansa voi napata sen tietokoneeseensa Mikesin verkkosivujen kautta.

Oikeat olosuhteetPöytäradioiden tai pienten tulostimien kokoiset atomikellot näyttävät tuikitavallisilta mittalaitteilta. Herkät instrumentit kaipaavat kuitenkin sopivaa ilmanpainetta, kosteutta ja lämpötilaa. Kellarihuoneeseen niille on rakennettu suotuisat olosuhteet. Kalliomäki tuntee kellonsa perusteellisesti.

”Vetymaserit ovat lyhyellä aikavälillä erittäin stabiileja, mutta niillä on taipumus hieman liukua. Se tapahtuu tosin aika tasaisesti ja ennustettavasti. Cesiumkellot taas ovat vallattomia – ne poukkoilevat hieman miten sattuu, mutta pitävät hyvin kutinsa pitemmällä aikavälillä”, selittää Kalliomäki.

Arkipäivän mittakaavassa atomikellojen liukumiset ja poukkoilut ovat kovin vähäisiä. Ne mittaavat aikaa nanosekuntien eli sekunnin miljardisosien tarkkuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa muutaman sekunnin virhettä miljoonassa vuodessa.

Atomien värähtelyäAtomikellojen kehittely alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Yksinker-taistaen voi sanoa, että niissä atomien värähtely korvaa tutun heilurin liikkeen. Kellojen täsmällisyys on jatkuvasti parantunut, eikä kehityk-selle ole loppua näkyvissä.

”Olen seurannut ajan mittausta nelisenkymmentä vuotta ja tark-kuus on kohentunut kymmentuhatkertaiseksi. Muutaman vuosikym-menen kuluttua ehkä päästään pikosekuntiin eli sekunnin biljoonas-osaan – miljardisosan tuhannesosaan”, ennustaa Kalliomäki.

Pikosekuntien tasolle ylletään todennäköisesti optisten kellojen avulla. Kun atomikellot perustuvat atomien värähtelyyn, käyttävät optiset kellot hyväkseen valon värähtelyä – tai tarkemmin sanoen taajuutta. Vielä kym-

SEKUNNIN MILJARDISOSIEN TARKKUUDELLA

Virallista aikaa ei enää katsota auringon tai muiden tähtien liikkeistä, vaan atomikelloista. Ne erehtyvät oikeasta ajasta korkeintaan muutaman sekunnin miljoonassa vuodessa. Suomessa virallista aikaa ylläpitää Mittatekniikan keskuksen Mikesin viisi atomikelloa.

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Jari Tikka

menen vuotta sitten ei valon taajuutta kyetty mittaamaan, mutta nyt siihen pystytään. Tämä avaa mahdollisuudet uudenlaisten kellojen rakentamiseen.

Atomikellot UTC:n pohjanaKansainvälinen aikajärjestelmäkin pohjautuu tätä nykyä atomikelloi-hin. Vuodesta 1967 lähtien on käytössä ollut cesiumkelloista saatavaan sekuntiin perustuva UTC-aika eli koordinoitu yleisaika. Se on korvannut aikaisemmin tutuksi tulleen GMT:n eli Greenwichin ajan, joka oli sidot-tu auringon liikkeisiin. Aika on irrotettu tähtitaivaan ilmiöistä ja sidottu atomien energiatasoihin.

Hassua on, että ihan oikeaa UTC-aikaa kullakin hetkellä ei tiedä kukaan. Se selviää jälkikäteen kuukauden viiveellä. Tämänhetkisen ajan voi saada muutaman nanosekunnin tarkkuudella, mutta kuukau-den kuluttua tarkkuus on parantunut 0,1 nanosekuntiin.

Tämä selittyy UTC-ajan määrittämiseen käytettävällä menetelmällä.”Määrittämiseen osallistuu kolmisensataa atomikelloa noin

seitsemässäkymmenessä laboratoriossa. Suomesta mukana on Mikes. Pariisissa toimiva kansainvälinen paino- ja mittatoimisto BIPM laskee kerran kuukaudessa laboratorioiden ilmoittamasta ajasta painotetun keskiarvon ja lähettää sen niille sähköpostilla. Tämä on sitten se oikea UTC-aika”, selittää professori Kalliomäki.

Täsmällistä aikaa tarvitaanAina vain täsmällisemmässä ajan mittaamisessa ei ole kysymys halusta pilkkoa sekuntia palasiksi huvin vuoksi. Kalevi Kalliomäen mukaan erittäin tarkkaa aikaa tarvitaan nykyisin monissa tavallisissa sovellu-tuksissa. Hyvä esimerkki on GPS-navigaatio.

”Tarkkoja kelloja on aina tarvittu navigoinnissa pituuspiirin määrittä-miseen. Yhden sekunnin virhe vie noin 300 metriä harhaan. Avomerellä se tuskin haittaa, mutta kaupunkien keskustoissa kylläkin”, hän sanoo.

Nykyisten GPS-navigaattorien tarkkuus – joka toki riippuu muistakin tekijöistä kuin ajasta – on muutamia metrejä. Yhdysvaltojen ylläpitämän GPS-järjestelmän aikaa vahtivat USNO:n eli Yhdysvaltojen laivaston ob-servatorion atomikellot. Kalliomäki kehuu niiden pysyvän oikein mainiosti muutaman nanosekunnin sisällä Pariisin virallisesta UTC:stä.

Hieman kalliimman hintaluokan GPS-laitteista aikapulssin saa myös ulos. Ne ovatkin tavalliselle kuluttajalle hyvä tapa päästä kiinni todella täsmälliseen aikaan – mikäli siitä syystä tai toisesta on kiinnostunut.


”OLEN SEURANNUT AJAN MITTAUSTA

NELISENKYMMENTÄ VUOTTA JA TARKKUUS

ON KOHENTUNUT KYMMENTUHAT-

KERTAISEKSI.”

Aika on aina kiinnostanut mittaustekniikan emeritusprofessori Kalevi Kalliomäkeä. Oulun yliopistossa liki kolmekymmentä vuotta keskeisesti vaikuttanut Kalliomäki toimii nykyisin - puolieläkeläisenä, kuten hän itse luonnehtii – ajan ja taajuuden parissa erikoistutkijana Mittateknii-kan keskuksessa Mikesissä.

Puolieläkeläinen jakaa Mikesissä Espoossa työhuoneen kahden muun tutkijan kanssa. Kalliomäen nurkkauksessa on työpöydän ja tietokoneen lisäksi muutamia matkaradioita, joilla voi kuunnella aikapulsseja ja tietysti tavanomainen kasa papereita ja muuta tavaraa. Työpöydän yläpuolella on seinäkello.

”Se on 13 sekuntia väärässä”, professori pahoittelee.

Mitä aika on?Mutta mitä aika oikein on? Kalliomäki jos kuka lienee oikea ihminen vastaamaan.

”En minä tiedä. Näin vastikään hyvän televisio-ohjelman, jossa tätä samaa kysymystä pohdittiin. Mieleeni jäi erään huippufyysikon vas-taus. Hänkin sanoi, ettei tiedä.”

Melko paljon ajasta kuitenkin tiedetään – muun muassa se, että painovoima ja nopeus vaikuttavat siihen. Suuri nopeus ja voimakas painovoimakenttä hidastavat ajan kulkua. Valon nopeudella kulkemi-nen tai joutuminen mustan aukon painovoimakenttään pysäyttäisi kellon kokonaan. Sekin tiedetään, että aikamatkailu taaksepäin saattaa olla mahdollista. Joitakin viitteitä tähän suuntaan on olemassa.

Jokaisella oma aikansaKalliomäen mukaan jokaisella ihmisellä on oikein tarkasti mitaten oma aikansa.

”Laskeskelin kerran, että koko työuransa 300 metrin syvyydessä kaivoksessa tehnyt ihminen elää yhden miljoonasosasekunnin pitem-pään. Sen verran ehtii alhaalla voimakkaammin vaikuttava painovoima hidastaa ajan kulkua”, hän kertoo.

Nuorena tekniikan tohtorina Kalliomäki oli aloittamassa ajan ja taajuu-den tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1971. Seuraavana vuonna hänet valittiin työryhmään, joka ryhtyi uudistamaan Ylen tuolloista aikamerkkiä. Mittatekniikan keskus valvoo myös Ylen nykyistä merkkiä. Kal-liomäki kumartuu tietokoneensa puoleen ja valitsee näytölle oikean käyrän.

”Katso nyt. Se on 10 millisekuntia väärässä”, hän harmittelee.

Karkaussekunnit kiusaavatNykyinen aikajärjestelmä UTC perustuu atomikelloihin eikä enää aurin-

Tietoliikenne vaatii tarkkoja kelloja Professori Kalliomäki muistuttaa, että myös nykyajan digitaalinen tieto-liikenne edellyttää äärimmäisen tarkkaa aikaa.

”Atomikelloja on täytynyt käyttää jo parin vuosikymmenen ajan verkon synkronointiin”, hän muistuttaa.

Tietoliikenteen jatkuva nopeutuminen vaatii yhä tarkempien kellojen käyttämistä. Valokaapeleissa tieto liikkuu valon nopeudella paketteina, joiden lähettämisen ja vastaanottamisen on tapahduttava täsmälleen oikealla hetkellä.

Matkapuhelimetkaan eivät toimisi sujuvasti, elleivät tukiasemien kellot olisi tarkalleen samassa ajassa. Täsmällistä aikaa tarvitaan myös esimerkiksi

sähköverkkojen jakeluhäiriöiden paikallistamisessa. Meteorologit taas käyttävät sitä salamaniskujen paikan määrittelyyn.

Myös maailmankaikkeuden synnyn ja rakenteen selvittämisessä äärimmäisen tarkoilla kelloilla on tärkeä merkitys. Niiden avulla voidaan eri puolilla maailmaa toimivat radioteleskoopit kytkeä yhteen ikään kuin yhdeksi suureksi jättiteleskoopiksi, jolla voidaan kurkistaa miljardien valovuosien päähän avaruuteen. Ja mitä kauemmas tutkijat katsovat, sitä lähemmäksi he pääsevät alkuräjähdystä – sitä hetkeä, jolloin maailman-kaikkeus ja aika syntyivät.

AIKA KIEHTOO EMERITUSPROFESSORIA

gon ja muiden tähtien tarkkailuun. Silloin tällöin UTC-aikaa joudutaan korjaamaan karkaussekuntien avulla. Näin se ei erkane kovin kauas tähti- ja aurinkoajasta. Maapallon pyöriminen kun hidastuu jatkuvasti hieman ja samalla vuorokausi pitenee.

Kalevi Kalliomäen haluaisi luopua karkaussekunneista, sillä ne häiritsevät ajan jatkuvuutta ja aiheuttavat ongelmia automaattisesti ohjatuissa toiminnoissa. Lisäksi atomikelloja ja muita tarkkoja kelloja joudutaan turhaan rukkaamaan.

”Aika virtaa tasaisesti eteenpäin. Sen pysäyttäminen sekunniksi tai hyppääminen yhden sekunnin yli on vastoin luontoa. Ja entäpä jos jotain mullistavaa tapahtuu juuri karkaussekunnin aikana. Mikä silloin merkitään ajankohdaksi”, hän ihmettelee.

UTC ja aurinkoaika erkanevat Kalevi Kalliomäki uskookin, että karkaussekunneista luovutaan tulevaisuu-dessa. Käytännössä tämä johtaa siihen, että lähimmän tuhannen vuoden aikana UTC-aika irtaantuu tähti- ja aurinkoajasta noin kymmenen minuuttia.

”Tämä ei liene suuri ongelma, sillä kesäaika on totuttanut siihen, että aurinko on keskipäivällä milloin missäkin. Ja tuhatta vuotta kauemmas tätä ei tarvitse miettiä, sillä nykyisellä luonnonvarojen käytöllä ihmis-kunta ei pysy pitempään hengissä.”

Kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan Kalliomäki ei pidä lainkaan. Hänen mielestään se on ”älytöntä puuhaa”.

Lopuksi emeritusprofessori kapuaa Mikesin torniin esittelemään tarkan ajan välittämisen ja vastaanottamiseen tarvittavia antenneja. Tornista voi sopivalla hetkellä ja kirkkaalla säällä nähdä taivaanrannassa hitaasti liikkuvan kirkkaan tähden – kansainvälisen avaruusaseman ISS:n. Sinne – kauas painovoiman ulottumattomiin – on tarkoitus rakentaa maailman tarkin atomikello.

Kalevi Kalliomäki ja Suomen virallista aikaa mittaava vetymaseri.


”Sellaista verkkoa ei ikinä pystytä rakentamaan, ettei siihen joskus tulisi vikoja”, myöntelee Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttö-päällikkö Matti Lehto.

Kahdenlaisia sähkökatkojaSähkökatkoja on kahta lajia, suunniteltuja ja suunnittelemattomia. Edel-liset liittyvät tavallisesti sähköverkon rakentamiseen tai kunnossapitoon, jälkimmäiset taas johtuvat esimerkiksi myrskyistä, ukkosista, varomatto-mista kaivutöistä, laitteiden rakennevioista, linnuista tai muista eläimistä ja joskus myös asennusvioista tai muista inhimillisistä virheistä.

Suunniteltujen keskeytysten vähentämisessä on käyttöpäällikkö Matti Lehdon mukaan keskeisellä sijalla töiden hyvä suunnittelu.

”Lisäksi erikoiskoulutuksen saaneet ammattilaiset pystyvät nykyisin tekemään entistä suuremman osan töistä jännitteellisenä eli sähköjä ei tarvitse pistää poikki”, hän huomauttaa.

Katkos pyritään myös suorittamaan niin, että siitä on asiakkaille mahdollisimman vähän haittaa. Sähkönjakelu pyritään järjestämään tarvittaessa kiertoteitse. Mikäli tämä ei onnistu, voidaan sähköt laittaa poikki vasta yöllä. Joskus sähköä tuodaan myös paikalle aggre-gaattien avulla.

Suunnittelemattomien katkojen määrää taas pienentävät tehokkaas-ti maakaapeleiden osuuden lisääminen, ennakoivat huoltotoimet ja linjojen raivaukset.

Sähkön laadun suhteen uusia haasteita tuovat energiansäästö- ja led-lamput sekä lisääntyvä elektroniikka. Joskus ongelmia selvitettäessä aiheuttajaksi voivatkin paljastua yrityksen omien laitteiden tuottamat häiriöt sähköverkkoon. Näitä pulmia on hyvä setviä yhteistyössä oman verkonhaltijan kanssa. Yliaaltojen suodatuksella ja loistehon kompen-soinnilla yritys voi lisäksi säästää selvää rahaa.

SÄHKÖKATKOT JA SÄHKÖN LAATUVIAT HARVINAISIASähkö on niin itsestään selvä osa ihmisten ja yritysten elämää, että pienikin tuokio ilman valoja tai hurisevia koneita tuntuu hankalalta. Katkokset sähkön jakelussa tai viat sen laadussa ovat harvinaisia, mutta joskus niitä sattuu. Silloin tällöin ne aiheuttavat myös vahinkoa yrityksille.

Oikeus korvauksiinAsiakkailla – olivatpa nämä yrityksiä tai tavallisia kuluttajia – on tietyin ehdoin oikeus saada hyvitystä, mikäli sähköt menevät poikki pitemmäksi aikaa tai sähkön laadussa on vahinkoja aiheuttavia virheitä. Kuluttajien asema on tosin paljon suojatumpi kuin yritysten – kuten yleensäkin lainsäädännössä ja sopimuskäytännössä.

Yritysten oikeus saada korvauksia sähkökatkojen tai laatuvikojen vuoksi rajoittuu välittömiin vahinkoihin eli käytännössä niiden aiheut-tamiin laitevaurioihin. Välillisistä vahingoista, kuten liiketoiminnan kes-keytymisen aiheuttamista tulonmenetyksistä, ei korvausta makseta. Tämä perussääntö on ilmaistu sähkömarkkinalaissa ja verkkopalveluehdoissa.

Sähköyhtiön korvausvastuu saattaa kuitenkin kattaa myös välilliset vahingot, mikäli sähkönjakelun häiriöt johtuvat yhtiön huolimatto-muudesta tai jopa tahallisesta teosta. Huolimattomuudesta johtuvien häiriöiden korvaussumma on kuitenkin rajattu korkeintaan 8 500 euron suuruiseksi. Jos sähköyhtiö on syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen tai tahallisuuteen, ei enimmäismäärän rajoitusta kuitenkaan sovelleta.

Jokainen häiriö on erityistapausJokainen sähkökatko tai jakeluhäiriö ja sen mahdollisesti aiheutta-ma vahinko asiakasyritykselle on aina oma erityistapauksensa, joten yksiselitteisten sääntöjen paaluttaminen on vaikeaa. Joskus sähköyhtiöt ovatkin katsoneet kohtuulliseksi maksaa korvauksia laajemmin kuin laki edellyttää. Lisäksi varsin usein korvauskysymyksiä ovat puolin ja toisin mukana ratkomassa vakuutusyhtiöt.

Joskus harvoin asiakasyritys ja sähköyhtiö eivät pääse korvauksis-ta sopuun. Oikeuden päätöksiä sähkönjakelua koskevista riidoista ei kuitenkaan juuri ole, koska asiat setvitään useimmiten välimiesoikeuk-sissa. Niiden toiminta taas ei ole julkista.


Talvikalastus ON KOVAA TYÖTÄ

Moni ammattikalastaja ei lähde talvella kalaan kuin harrastusmielessä. Lauri Halonen kalastaa ammatikseen ympäri vuoden.Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Vesa Ranta


L auri Halonen käynnistää moottorikelkan ja ajaa Kellon Kivi-niemen kalasatamasta jäälle. Kelkan perässä ahkiossa kulkevat tarvittavat työkalut: moottorikaira, äyskäri, koukku, lapio ja

styroksilaatikkoja saaliille. Aurinko paistaa vielä matalalta. Kaupungin sauhut näkyvät pakkaspäivänä taivaanrannassa.

Virpiniemi mökkeineen ja jäällä kyhjöttävät pari pilkkijää jäävät taa. Rahtilaiva puskee kaukana pohjoiseen. Halosen sammutettua kelk-kansa maisemassa on aivan hiljaista, kunnes moottorikaira pärähtää käyntiin. Jäähän syntyy merkkirisun kohdalle avanto. Kohta nähdään, onko verkoissa kalaa.

Halonen on oululainen ammattikalastaja. Työ kuljetusalalla vaihtui kalastamiseen viisi vuotta sitten, kun selkä ei enää kestänyt istumatöi-tä. Kalastanut Halonen on aina.

”Isä oli kalastaja, tämä työ tuli sitä kautta”, hän sanoo.

Perämerellä ja OulujärvelläHalosella on verkot vesissä talvisinkin niin Perämerellä Kellon edustalla kuin Oulujärvellä. Merestä tulee siikaa ja vähän kuhaa, Oulujärveltä kuhaa ja madetta. Oulun seudulla vain kourallinen ammattikalastajia pyytää ympäri vuoden. Talvikalastus on Halosen mukaan vaikea saada kannattavaksi. Olosuhteet ovat vaikeat ja talvella verkoilla oleminen on kovaa työtä.

”Moni ammattikalastaja ei talvella lähde kalaan kuin harrastusmie-lessä”, hän sanoo.

Verkot alkavat nousta avannosta jäälle. Verkkoa, verkkoa, verkkoa – ja kalaa, kaksi siikaa. Halonen nakkaa tainnuttamansa ja verestämänsä saaliin styroksilaatikkoon.

”Ei näytä oikein kalaa olevan”, sanoo Halonen. Avannosta nousee taas verkkoa, vähän lisää hopeakylkisiä siikoja ja muutama pientä hir-viötä muistuttava simppu. Simput hän jättää jäälle lintujen syötäväksi. Sitten Halonen laskee verkot takaisin, vetää ne suoriksi, käynnistää kelkan ja jatkaa seuraavalle avannolle.

Verkkoja vetäessä tulee hikiHalonen käy talvisin kokemassa verkot pari kertaa viikossa. Jäällä hän on pimeästä pimeään, eikä tarkkaa kotiintuloaikaa voi läheskään aina perheelle antaa. Olosuhteet merellä määräävät työajat. Parinkymme-nen asteen pakkanen ei haittaa, kunhan ei tuule kovasti. Jos pakkanen kiristyy kolmenkympin kieppeille, ei kannata lähteä jäälle. Pakkasessa koneet ovat kovilla ja palatessa mukana voi olla enemmän rikkoontu-neita koneita kuin rahanarvoista saalista.

Pakkasta on purevat parikymmentä astetta, mutta Halonen joutuu kuumissaan avaamaan haalarinsa vetoketjua. Verkkoa on jään alla vedettävänä noin 120 metriä. Kokeminen on raskasta työtä.

Väylän reunassa avannosta nousee siikaa ja ahventa. Ollaan Halosen tietämällä vanhalla kalapaikalla.

”Karisiikakanta on lisääntynyt tänä vuonna”, sanoo Halonen ja irrottaa siiat verkosta. Sätkiminen ei auta, vaan arvokala päätyy styrok-silaatikkoon.

Laadukasta kalaaHalonen työskentelee yleensä yksin. Joskus hänellä on kaveri apunaan, mutta talvikalastus ei takaa kahdelle kalastajalle elantoa. Työn kustannuk-

set ovat korkeat. Halonen muistuttaa, että kylmiltään alalle ei ole juuri mahdollisuuksia alkaa, koska investoinnit ovat kalliita. Talvella on oltava moottorikelkka ja kesäaikaan kalastusalus, jolla liikkua kalan perässä.

Kalalla on kysyntää.”Kotimaista luonnonkalaa ei saa riittävästi. Pyynti on vähentynyt”,

hän sanoo. Myös kalakannat ovat pienentyneet. Lohta ja maivaa on Halosen havaintojen mukaan nykyisin vähemmän. Hyljekanta taas on kasvanut. Hylkeet aiheuttavat kalastajalle haittaa syömällä saaliit verkoista, repimällä verkot ja karkottamalla lopulta kalat kokonaan. Hylkeiden takia Halonen on joutunut investoimaan lisää esimerkiksi

toisenlaisiin pyydyksiin ja alukseen. Verkkokalastukseen ei kasvavien hyljekantojen takia ole hänen mielestään tulevaisuudessa edellytyksiä. Kalastajien tulevaisuuden huolena ovat myös Perämerelle suunnitellut tuulipuisto- ja hiekanottohankkeet.

Kun kotimaista kalaa on vähän, kääntyy kysyntä enenevässä määrin Norjan loheen. Perämereltä saatavien saaliiden laadusta kuluttajan suunnanmuutos ei ole kiinni.

”Kalan laatu on hyvä, siitä ei pääse mihinkään. Vedet ovat puhdis-tuneet siitä, mitä ne olivat joskus”, Halonen sanoo.

”ISÄ OLI KALASTAJA. TÄMÄ TYÖ TULI SITÄ KAUTTA.”

Lauri Halonen kokee verkot pari kertaa viikossa.


Asiakas haluaa Perämeren kalaaKotimaisen kalan kysynnän ja tarjonnan ongelma tiedetään Oulun Kauppahallissa Kalaliike M. Pekurissa, jonne Halonen saaliinsa suurimmaksi osaksi toimittaa. Ei-ootakin kauppias Minna Pekuri on joutunut myymään. Kalaa ei saa riittävästi.

”Ammattikalastajat vähenevät”, sanoo itse-kin kalastajaperheestä lähtöisin oleva Pekuri.

Kalan laadussa ei ole moittimista. Asi-akkaat haluavatkin Pekurin mukaan usein juuri oululaista tai lähistöltä saatavaa kalaa. Valinnassa painavat tuoreus, mutta myös paikallisuus ja lähiruoka-ajattelu. Paikallises-ta siiasta ja kuhasta ovat kiinnostuneita myös oululaiset laadukkaat ravintolat. Lähiseudulta kala tulee kauppahallin tiskiin tuoreena ja ilman välikäsiä suoraan kalastajilta.

Talvinuottaus on hidastaHaloselle myös perinteinen talvinuotanveto on tuttua työtä. Omia nuottia Halosella ei ole, vaan hän on käynyt nuotanvedossa Perämerellä muiden kalastajien kanssa. Nuot-taamiseen on perinteisesti tarvittu paljon

kalastajia, mutta nykyisillä laitteilla siihen pystyy parin miehen voimin tai yksinkin.

Nuotanveto on hidasta: kestää tunteja, kun nuotta vedetään kävelyvauhtiakin hi-taammin jään alta laskuavannosta nostoavan-toon. Vetomatka voi olla paikasta riippuen

paristasadasta metristä kilometriin. Saaliit mitataan kymmenissä, parhaimmillaan jopa sadoissa kiloissa.

”Nykyisin Perämerellä nuotataan entistä vähemmän”, hän sanoo. Saaliit eivät ole enää yhtä suuria ja kalastajatkin ovat ikääntyneet.

Iltapäivällä Halonen on kokenut kaikki verkot. Päivän saalis on kolmisenkymmentä kiloa. Perillä Kiviniemessä Halonen käsittelee kalat saman tien. Siiat hän perkaa, kuhat ja ahvenet fi leroi. Seuraavana aamuna saalis on jo myynnissä Oulun kauppahallissa.

Oulun kauppahalli on hyvä lähikala-apaja. Kauppias Minna Pekurin mukaan paikallista kalaa kysyvät niin yksityisasiakkaat kuin ravintolat.

”KALAN LAATU ON HYVÄ, SIITÄ EI PÄÄSE MIHINKÄÄN.”

TALVELLA ON OLTAVA MOOTTORIKELKKA

JA KESÄAIKAAN KALASTUSALUS, JOLLA LIIKKUA KALAN PERÄSSÄ.


Sähkönhankintakonsultit lupaavat asiakkaalle usein huomattavan edullista sähköä. Myyntitilanteessa konsultin hinta-arviot ovat Oulun Sähkönmyynnin myyntineuvottelija Marko Lehdon mu-

kaan usein liian optimistisia. Sähkön suuret hintavaihtelut ovat haas-teellisia, mutta Oulun Sähkönmyynnillä on hinnanseurantaan ja –hal-lintaan nykyaikaiset työvälineet ja osaava sekä pitkän työkokemuksen omaava henkilökunta.

Oululaisen Välivainion Bensiksen yrittäjä Janne Hurun luo sähkön-hankintakonsultti tuli keväällä 2008. Hän lupasi satojen eurojen säästöä sähkölaskussa ja tarjoutui seuraamaan Hurun puolesta sähkön hinnan kehitystä. Huru teki konsultin kanssa sopimuksen. 32 euroa kahden kuukauden sähkön hinnan seuraamisesta ei kuulostanut pahalta.

Sähköyhtiötä vaihtamaanKonsultti ilmoitti Oulun Sähkönmyynnin sähkön olevan sillä hetkellä edullisinta, joten sähköntoimittajaa ei kannattaisi heti vaihtaa. Sitten sähkön hinnat muuttuivat, ja konsultti ilmoitti, että sähkösopimus kannattaisi nyt tehdä toisen sähköyhtiön kanssa.

Hurulla oli kuitenkin vuoden 2012 loppuun asti voimassa oleva sähkösopimus Oulun Sähkönmyynnin kanssa. Kahta sähkösopimusta ei voi olla voimassa samaan aikaan, mutta konsultti ei Hurun mukaan joko kertonut siitä tai ei itsekään tiennyt sopimusasioista riittävästi ottaakseen sen huomioon. Huru ei tullut tuossa vaiheessa itsekään muistaneeksi sähkösopimuksensa kestoa.

Tässä vaiheessa Hurua alkoi arveluttaa ja hän otti yhteyttä Oulun Sähkönmyyntiin ja myyntineuvottelija Marko Lehtoon. Ennalta

Janne Huru on Välivainion Bensiksen yrittäjä. Bensiksellä toimii korjaamo, pieni kahvila ja autotarvikemyynti.

Lupaus säästöistä

VAIHTUI RAHANMENOKSI

tutulta mieheltä ja yritykseltä oli helppo kysyä apua. Asiaa alettiin yhteistuumin selvittää.

Aiheeton lasku konsultilta?Huru sanoi konsulttisopimuksen irti eikä vaihtanut sähköyhtiötä. Säh-kökonsultilta tuli Hurulle yllättäen reilun 500 euron lasku palveluis-taan. Huru kieltäytyi maksamasta sitä. Hänen mielestään konsultilla ei ollut oikeutta laskuttaa vuoden 2011 loppuun saakka palvelusta, jota Huru sopimuksen jo irtisanoneena ei edes tulisi saamaan. Lasku ei hänen mielestään vastannut sopimuksen irtisanomisaikoja eikä henkeä.

Huru pyrki saamaan asiassa konsulttiyrityksen kanssa neuvotteluyhte-yden, jotta hänen mielestään aiheetonta laskua ja siitä seurannutta sotkua voitaisiin selvittää. Konsultti ei vastannut Hurun lukuisiin soittopyyn-töihin, vaan asia siirtyi konsulttiyrityksessä seuraaville portaille. Lopulta konsulttiyritys vei asian Oulun käräjäoikeuteen ja vaati Hurulta saataviaan.

Aikaa kului hukkaanHuru päätti lopulta maksaa laskun päästäkseen asiasta eroon: yrittäjän aikaa oli hukkaantunut tähän mennessä jo aivan riittävästi. Luvattujen huomattavien säästöjen sijaan asiassa tulikin takkiin.

"Kokonaiskuluja en ole laskenut, mutta työtunteja on kertynyt asiaa selvitellessä", sanoo Huru. Jälkeen päin Huru on miettinyt, että konsultin toiminta myyntitilanteessa ei ollut kovin henkilökohtaista ja asiakkaan etua ajattelevaa. Myyntitilanne tuntui etenevän kuin vakiosapluunalla.

Tapahtunut teki yrittäjän varovaiseksi."Joka kelkkaan ei tee mieli lähteä", Huru sanoo.

Sähkönhankintakonsultit ovat tuttuja vieraita monessa Pohjois-Suomen yrityksessä. Konsulttisopimuksen allekirjoittamisesta on seurannut usealle yrittäjälle harmia: ylimääräistä rahanmenoa ja ajanhukkaa.

Teksti: Päivi Mäkinen Kuva: Vesa Ranta


Motiva ja Energiateollisuus ry ovat yhdessä energia- ja talotekniikka-alan yritysten ja järjestöjen kanssa käynnistäneet sähkölämmityksen tehostamisohjelman, Elvarin. Ohjelman tavoitteena on tehostaa sähkönkäyttöä yhdeksällä prosentilla vuoden 2016 loppuun mennessä kuluttajasektorilla. Tavoitteisiin pääsemiseksi harjoitetaan tehokasta viestintää ja kuluttajaneuvontaa.

Tutkittua tietoa ilmalämpöpumpuistaAntti Kokkonen kertoo seurannasta, jonka avulla selvitettiin ilma-lämpöpumppujen käytön synnyttämiä säästöjä. Seurannasta vastasi Elvari-ohjelma Motivan toimiessa koordinoijana. ”Elvari-ohjelmassa mukana olevien energiayhtiöiden asiakaskunnasta etsittiin ilmoituksin ja sähköpostiviestein mukaan sähkölämmitteisiä pientaloja, joihin oli asennettu ilmalämpöpumppu. Mukaan valittiin 78 kohdetta eri puo-lilta Suomea. Tulos osoitti, että syntyneissä säästöissä oli huomattavia eroja. Keskimääräisesti oli saatu aikaiseksi noin 2500 kilowattitunnin suuruinen vuotuinen säästö. Muutamassa kohteessa energiankulutus oli jopa hieman kasvanut. Vuositasolla kokonaisenergian kulutus oli laskenut suurimmaksi osaksi 1000 – 4000 kilowattitunnin verran”.

Tutkimuksessa mukana olleet pientalot olivat yksikerroksisia. Ilmalämpöpumput oli asennettu taloihin pääosin vuoden 2005 aikana. Seurannassa otettiin lähtökohdaksi parin, kolmen vuoden kulutustasot ennen pumpun asentamista. Näitä lähtötasoja verrattiin vuositasoon, joka syntyi pumpun asentamisen jälkeen. Huonot tulokset saattavat johtua asennuksen puutteellisuuksista, käytössä tapahtuvista virheistä tai huoltojen laiminlyönneistä. Elvari-ohjelma ei tutkinut eri valmistajien

ILMALÄMPÖPUMPPU SÄÄSTÄÄ ENERGIAA –

jos sitä käyttää oikein

laitteiden ominaisuuksia tai niiden välisiä eroja. ”Esimerkiksi Tekniikan Maailman tekemistä laitekohtaisista vertailuista saa tietoa tästä asiasta. Ennen ilmalämpöpumpun hankintaa kannattaa tutustua Motivan netti-sivuilla (www.motiva.fi /julkaisut) olevaan aineistoon. Sieltä saa tarvitta-vaa tietoa ja opastusta. Myös Kuluttajaviraston www-sivuilla on käsitelty ilmalämpöpumppuihin liittyviä asioita”, Kokkonen sanoo.

Asennuksessa oltava tarkkanaIlmalämpöpumpun asentajan on oltava alan ammattilainen. Hänellä on oltava sähköasentajan pätevyys ja lisäksi kylmälaitepätevyys. Turvateknii-kan keskuksen www-sivuilta löytyy tietoa asentajien nimistä ja päte-vyyksistä. Sulpu, eli Suomen lämpöpumppuyhdistys kouluttaa asentajia. ”Käytön yleistymisen myötä myös tieto karttuu ja kasvaa alalla. Ennen asentamisen aloittamista on hyvä tehdä kirjallinen sopimus asennuksesta vastaavan tahon kanssa. Sopimukseen kirjataan vastuut ja korvausvelvoit-teet ja vastaavat keskeiset tekijät”, Antti Kokkonen opastaa.

Asennus on ratkaisevan tärkeä vaihe. Lähtökohtana on, että pumppu toimii talon ensisijaisena lämmittimenä, ja että pumpun tuottama lämpö pääsee leviämään koko rakennukseen. Pumput eivät ole äänettömiä, siksi niitä ei kannata sijoittaa esimerkiksi makuuhuoneeseen tai muuhun tilaan, missä hurina aiheuttaa häiriötä. Vaarana on tällöin, että pumppu välillä kytketään pois päältä, jolloin teho laskee. Jos muu lämmitysjärjestelmä on päällä samanaikaisesti, aseta varsinaisen lämmitysjärjestelmän sisälämpöti-lan asetusarvo 2-4 astetta ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle. Puhallettava ilma ei saa törmätä välittömästi mihinkään esteeseen, koska vaarana on, että tällöin lämmin ilmavirtaus nousee nopeasti ylöspäin.

Ilmalämpöpumppujen käyttö on jatkuvassa kasvussa. Motivan asiantuntijan Antti Kokkosen kertoman mukaan laitteita on myyty jo 200 000 kappaletta. Yksistään vuoden 2009 aikana 50 000 kotitaloutta hankki ilmalämpöpumpun. Tavoitteena on energian säästö. Säästöä syntyy vain, mikäli pumppua osataan käyttää ja huoltaa oikein, ja mikäli asennus on ammattitaitoisesti suoritettu.

Teksti: Kristiina Gerkmann-Kemppainen


Sisäyksikköä ei kannata asentaa keitti-öön. Suodattimet menevät rasvasta helposti tukkoon, jolloin teho laskee ja lyhentää lisäksi laitteen käyttöikää.

Ulkoyksikkö sijoitetaan niin korkealle maan pinnasta, ettei se jää talvella lumen peittoon. Ulkoyksikköä ei kannata sijoit-taa suljettuun tilaan, esimerkiksi terassille. Vaarana voi olla, että se jäähdyttää suljetun tilan, jolloin laite menettää hyötysuhdettaan. Lisäksi voi syntyä jäätymistä, kosteutta ja huurtumista. Antti Kokkosen mielestä ulko-yksikköjen vuoraaminen esimerkiksi puuri-tilällä on mahdollista, kunhan vain huoleh-ditaan siitä, että tämä ulkonäköä kohentava elementti ei haittaa laitteen toimintaa.

Käytössä huomioitavaaKäyttöohjeisiin tutustuminen ei aina tunnu kovin houkuttelevalta. Laitetta kuin laitetta lähdetään helposti käyttämään yrittämisen ja erehtymisen kautta. Ilmalämpöpum-pun käyttöön on kuitenkin syytä tutustua erittäin huolellisesti, sillä oikeaoppinen käyttäminen tietää selvää säästöä. Kun tiedetään, että seurannassa mukana olleet

talot säästivät noin 2500 kWh vuodessa, se tarkoittaa euroiksi muutettuina noin 250 euron suuruista hyötyä. Asennustarjoukseen on hyvä liittää myös riittävän kattava käyt-töä helpottava opastus.

Antti Kokkonen varoittaa, että ilmaläm-pöpumppua ei kannata asettaa automaat-tiseen ohjaukseen. Tällöin pumppu alkaa tuottaa jäähdyttävää ilmaa, mikäli lämpötila vaikkapa takkaa käytettäessä nousee yli säädetyn rajan. Tulos on plus miinus nolla. ”Kun toimintatilaksi asetetaan lämmitys ja asetusarvoksi vaikkapa 21 – 22 astetta , pumppu toimii siten, että se tämän lämpöti-lan saavutettuaan ei tuota enää lisää lämpöä.”

Heti alkuun on hyvä ottaa tavaksi suodattimien puhdistaminen säännöllisin väliajoin. Jos ulkolämpötila on pysyvästi -15ºC, lämpöpumppua ei kannata käynnistää

”RAKENNUKSEN LÄMMITYSTÄ TULISI AINA TARKASTELLA KOKONAISUUTENA,

JOKA KATTAA SEKÄ ILMANVAIHDON ETTÄ LÄMMITYKSEN.”

lainkaan. Kun ulkona on kylmää, lämpötilan oletusarvo ja puhallinnopeus kannattaa pitää korkealla, jotta saadaan aikaiseksi maksimaa-linen lämmitysteho ja hyötysuhde. Väliovia on hyvä pitää auki, jotta lämpö pääsee leviä-mään kaikkiin huoneisiin. Kesäviilentäminen ei syö säästöjä, mikäli sitä käytetään kohtuu-della. Suoraa auringonpaistetta ikkunoista huoneisiin on pyrittävä estämään verhojen ja sälekaihtimien avulla. Mitä kuumemmiksi huoneitten katto- ja lattiarakenteet lämpiävät, sitä pidempään myös jäähdyttäminen kestää. Kun jäähdytys on kytketty päälle, ikkunat, ovet ja muut luukut on pidettävä suljettuina.

Lämmityskäytössä pumppu hyödyntää ulkoilman sisältämää lämpöenergiaa. ”Raken-nuksen lämmitystä tulisi aina tarkastella koko-naisuutena, joka kattaa sekä ilmanvaihdon että lämmityksen”, Antti Kokkonen kiteyttää.

Kun tarvitset neuvoja, ohjeita tai haluat jutella energiankäyttöön liittyvistä asioista ota yhteyttä energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläiseen 044 703 3084.


Hevoset ravaavat kirkkaasti valaistun Äimäraution raviradan etusuo-raa. Lähtöauto kiihdyttää pois. Kavioiden kumu käy ja lämminveriset ovat kohta takakaarteessa. Kourallinen ihmisiä seuraa lähtöä keskit-tyneesti ulkona rapsakassa pakkasessa. Suuri osa iltaravien yleisöstä viihtyy kuitenkin paremmin katsomon lämmössä.

Äimärautiolla raveja järjestetään ympäri vuoden. Suurin osa niistä osuu pimeään aikaan. Raviradan on oltava jo turvallisuussyistä kirk-kaasti valaistu ja 2400 watin lamppuja on kilometrin mittaisen radan varrella useita kymmeniä. Kisapäivien lisäksi rata on valaistu kahtena iltana viikossa. Silloin käytetään pienitehoisempia harjoitusvaloja. Säh-köä tarvitaan myös tilojen lämmittämiseen ja ravintolatoimintaan.

Ympäristötilillä raha poikimaanPohjolan Hevosystävät ry:n toiminnanjohtaja Paavo Koivurovan mu-kaan raviurheilu on luonnonläheinen harrastemuoto. Eläinten kanssa tekemisissä oleville luonto on muutenkin tärkeä.

Niinpä Äimäraution ravirata valitsi sähkötuotteekseen VihreäVir-ran. Siinä sähkö tuotetaan vesivoimalaitoksissa ja polttamalla puuta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Koivurovaa viehätti erityisesti mahdollisuus osallistua ympäristö-työhön ympäristötiliä kartuttamalla. Oulun Energia tuplaa jokaisen ympäristötilille siirtyneen euron. Ympäristötilin varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen ja lisärakentamiseen sekä ympäristötekojen tukemiseen.

”Idea on hyvä. Rahalla on mahdollisuus poikia ja voi olla, että eurot moninkertaistuvat pitkässä juoksussa”, hän sanoo. Yhdessä yössä maa-ilma ei parane, mutta Koivurova arvelee vuosikymmenien tähtäimellä muutosta jo tulevan.

VihreäVirta maksaa hieman aiempaa sähkötuotetta enemmän, mut-ta Koivurovan mielestä hintaerolla ei ole merkitystä. Kyse on parem-minkin asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen.

Raviradan henkilökunta on ottanut vihreän sähkön positiivisesti vastaan.”Kaikki ovat olleet sitä mieltä, että oikealla asialla ollaan”, sanoo

Koivurova.

Paikallisuus painoi valinnassaOulun Osuuspankille vihreä sähkö oli luonteva valinta. Sähkötuotteek-si valittiin VihreäVirta.

”Pankkimme liiketoiminnassa pyritään aktiivisesti ratkaisuihin, joilla säästetään luontoa ja tuetaan kestävää kehitystä”, kertoo Oulun Osuuspan-

VIHREÄ SÄHKÖ SÄÄSTÄÄ LUONTOAOulun Sähkönmyynnin vihreät sähkötuotteet ovat Äimäraution raviradalle yksi mahdollisuus osallistua ympäristötyöhön. Oulun Osuuspankille vihreä sähkö on luonteva ja liiketoimintaa tukeva valinta.Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Kati Leinonen

Sähköä tarvitaan Äimärautiolla niin valaisuun kuin lämmitykseen, kertoo Paavo Koivurova.


Sähköä säästyy töissä ja kotonaOulun OP:n sähkön kokonaiskulutus on noin 2,9 gigawattituntia vuodessa. Isokadun pääkonttorikiinteistö on suurin yksittäinen kohde ja kuluttaa vuosittain noin yhden gigawattitunnin.

”Sähkönsäästökohteita on löydettävissä vielä merkittävästi. Työhuo-neisiin voitaisiin asentaa niin sanottu pääkytkin, joka katkaisisi sähköt työpöydän laitteista. Silloin tulostimet ja laturit eivät jäisi turhaan päälle”, sanoo Levo.

Vastaavat ratkaisut olisivat hänen mielestään kotonakin tarpeen.”Sammutetutkin tietotekniset laitteet kuluttavat virtaa, kun virta-

johto on seinässä”, sanoo Levo.Levo asuu perheineen vuonna 1966 rakennetussa omakotitalossa.”Olemme remontoineet kiinteistöä koko 2000-luvun muun muassa

lisäeristämällä rakennusta sekä seinistä että katosta. Näillä ratkaisuilla on jo saavutettu 10 prosentin säästö suorasähkölämmitetyn talomme säh-kölaskuissa. Lisäksi olemme ryhtyneet vaihtamaan lamppuja energian-säästö- ja led-lampuiksi, joiden sähkön kulutus on murto-osa aiemmista hehkulampuista.”

Tällä hetkellä Levot harkitsevat ilmalämpöpumpun asentamista. Jos sillä saavutetaan lisäsäästöä sähkölaskussa, se hankitaan.

kin toimitusjohtaja Timo Levo. Vihreä sähkö tukee myös pankkitoiminnan jatkuvuutta ja Oulun OP:n toiminnan pitkäjänteistä ja vastuullista linjaa.

Valintaan vaikuttivat ennen kaikkea sähkön tuottajan, Oulun Ener-gian paikallisuus ja sen mahdollisuus tarjota erilaisia, kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Sähkön alkuperällä on Levolle merkitystä.

”Toki pitää muistaa, että sähköä tarvitaan tasaisesti, jolloin hankittava sähkö on sekoitus eri energialähteistä. Oulun Energialla sähkön tuotanto perustuu suunnitelmalliseen ja vaihtoehtoja sisältävään sähkön tarjontaan. Siinä on mukana myös energiaystävälliset ja uusiutuvat energian lähteet.”

Kierrätys on arkipäivääOsuuspankissa kiinnitetään ympäristöasioihin ja energian käytön hal-lintaan huomiota. Konkreettisiin toimiin on jo ryhdytty. Esimerkiksi omassa laskutuksessa on siirrytty sähköisiin e-laskuihin. Uudistettujen kiinteistövalvontajärjestelmien avulla voidaan säätää ilmastoinnin käyntiaikoja ja lämpötiloja vastaamaan paremmin tilan käyttöä, läm-pöverkkojen säätöä sekä valaistuksen ohjausta. Ilmastoinnin jäähdytyk-sen käyttöä on optimoitu ja yötuuletusta käytetään hyväksi.

Energiansäästölamput on otettu kaikissa mahdollisissa paikoissa käyttöön. Jätteet kierrätetään nykyisten määräysten ja ohjeiden mu-kaisesti. Kalusteiden ja rakenteiden kierrätys esimerkiksi remonttien yhteydessä on pankissa arkipäivää.

OP-Pohjola-ryhmä työskentelee ympäristöystävällisesti WWF:n Green Offi ce -järjestelmän avulla. Se on suunnattu erityisesti palvelu-alojen toimistotyöskentelyyn. Green Offi cen hyötyjä ovat määrätietoi-nen ympäristökuormituksen pienentäminen sekä energian- ja materiaa-linkulutuksen kustannusten määrätietoinen hallinta ja pienentäminen.

”Oulun OP ei ole vielä kaikilta osin mukana Green Offi ce -ohjelmas-sa, mutta siihen suuntaan olemme selkeästi menossa. Huomiota kiinni-tetään muun muassa sähkön- ja vedenkulutukseen, lämmitysenergian kulutukseen, paperin kulutukseen ja kierrätykseen. Tarkastelun alla ovat myös toimistolaitteiden määrät, jätteet ja jätteiden lajittelu, työmatkat ja matkustuskulut ja henkilöstön kulutustavat”, kertoo Levo.

”IDEA ON HYVÄ. RAHALLA ON MAHDOLLISUUS POIKIA JA VOI OLLA, ETTÄ EUROT MONINKERTAISTUVAT PITKÄSSÄ JUOKSUSSA.”

Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levon mukaan sekä asiakkaat että pankin henkilökunta ovat ottaneet

vihreän sähkön myönteisesti vastaan.


”Sähköä kuluu ihan merkittäviä määriä”, tuumailee toimitusjohtaja Kaarlo Nurmi-ranta katsellessaan kaapelien valmistumista Nestor Cablesin tehtaalla Oulun Ruskossa.

Nestor Cables tekee huippuluokan optisia ja kuparisia kaapeleita nykyaikaisen tietoliikenteen ja teollisuuden tarpeisiin. Yhtiön toiminnassa huomattava osuus on optisilla kaapeleilla, joita se valmistaa kovasti sähköä vievällä ekstruu-siomenetelmällä. Siinä sähkö muutetaan ensin lämmöksi ja lämmöllä puolestaan työstetään polymeerejä valmiiksi tuotteiksi. Menetelmä on hyvin energiaintensiivinen.

Toimitusjohtaja Nurmirannan mukaan säh-kö onkin Nestorille keskeinen tuotantohyödyke ja myös merkittävä kustannuserä – vuosittain useiden satojen tuhansien eurojen suuruinen.

Koska sähköllä on tärkeä sija tuotan-nossa ja maksaakin paljon, asettaa Nestor sen toimittajalle – tässä tapauksessa Oulun

Polymeerit puristuvat optisiksi

TIETOLIIKENNE-KAAPELEIKSISähkösalkku pitää Nestor Cablesin sähkökustannukset vakaina

Oulun Ruskossa toimiva Nestor Cables valmistaa optisia ja kuparisia tietoliikennekaapeleita. Sähköllä on yhtiön tuotannossa keskeinen merkitys. Se haluaakin saada sähkönsä luotettavasti ja ennustettavilla hinnoilla.

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen

Sähkönmyynnille – isot vaatimukset.”Meillä on kaksi ihan ehdotonta vaatimus-

ta. Ensiksikin energiakustannustemme täytyy olla ennustettavat ja vakaat tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Toiseksi sähkön toimitusvar-muuden pitää olla huippuluokkaa”, painottaa Nurmiranta.

Sähkösalkku tuo vakauttaEnnustettavuutta ja vakautta sähkökustan-nuksiin Nestor Cables hakee Oulun Säh-könmyynnin Sähkösalkku-palvelun avulla. Yritysasiakkaille tarkoitettu Sähkösalkku on hankintamalli, jossa sähkön hintariskiä hajautetaan. Sähkön hintasuojaukset toteute-taan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosituot-teilla. Varsinainen sähkönhankinta hajau-tetaan myös ja toteutetaan yhdessä laaditun strategian mukaisesti.

Salkunhoitaja analysoi jatkuvasti sähkö-

markkinoita ja tekee hankintaehdotuksia auttaen näin yritystä sähköön liittyvässä päätöksenteossa. Lisäksi yritys saa käyttöönsä Oma Sähkösalkku -palvelun, joka kertoo reaaliaikaisesti yhtiön sähkösalkun ja sähkö-markkinoiden tilanteesta.

Toimitusjohtaja Nurmirannan mukaan pal-velu on tuonut Nestor Cablesin sähkökustan-nuksiin pitemmän tähtäimen vakautta. Lisäksi se on pitänyt sähkön hinnan kohtuullisena.

”Emme aina pysty ostamaan sähköä aivan halvimmalla hetkellä, mutta toisaalta olemme välttäneet myös ne hurjat hintapiikit, joita markkinoilla aina silloin tällöin on”, hän toteaa.

Tiivistä yhteistyötäNurmiranta kuvailee Nestor Cablesin ja Oulun Sähkönmyynnin yhteistyön olevan varsin tiivistä.

”Meille raportoidaan jatkuvasti sähkön-


hankintamme tilanteesta. Seuraamme myös itse koko ajan sähkömark-kinoiden tilannetta ja kehitystä. Tarkastelemme asioita usein yhdessä ja toimimme sitten tilanteen edellyttämällä tavalla”, hän toteaa.

Kaarlo Nurmiranta myöntää auliisti, että Nestor Cables tekee mielellään yhteistyötä nimenomaan Oulun Sähkönmyynnin ja Oulun Energia -konsernin kanssa.

”Pohjoinen yritys käyttää mielellään pohjoista voimaa. Mutta totta kai myös sähköntoimittajan kilpailukyky vaikuttaa”, hän kiteyttää.

Työskentely Oulun Sähkönmyynnin kanssa sujuu jouhevasti, mutta itse sähkömarkkinoiden nykytilanteesta ei Nurmiranta ole kovin innostunut. Hän sanoo olevansa vähemmän vakuuttunut siitä, että markkinat toimisivat kunnolla.

Sähkön hinta askarruttaaMyös sähkön hinta askarruttaa Nurmirantaa. Se on hänen mielestään markkinoilla kallista jo nyt – ja pitemmän tähtäimen suunta vaikuttaa olevan edelleen ylöspäin. Sähkö on Euroopassa vielä arvokkaampaa kuin Suomessa, ja täkäläisten hintojen ennustetaan vähitellen tavoitta-van eurotason.

Nurmirannan mielestä näin ei tarvitsisi käydä.”Eikö meillä Suomessa saisi olla edes yksi kilpailutekijä vahvempi

kuin muilla”, hän kyselee.Ydinvoimalaitosten rakentamisesta Nurmirannalla on selkeä mieli-

pide: kaikille voimalaitosluvan hakijoille pitäisi lupa myöntää. Ja yksi laitoksista kuuluu Pohjois-Suomeen. Kolmen laitoksen rakentaminen saattaisi johtaa siihen, että Suomesta vietäisiin sähköä ulkomaille, mutta tätä hän ei pidä ongelmana. Olisi parempi myydä Suomessa tuotettua sähköä muualle, kuin tuoda tänne mahdollisesti huonokun-

”MEILLE RAPORTOIDAAN JATKUVASTI SÄHKÖN-HANKINTAMME TILANTEESTA. SEURAAMME MYÖS ITSE KOKO AJAN SÄHKÖMARKKINOIDEN TILANNETTA JA KEHITYSTÄ.”

toisissa ydinvoimalaitoksissa muualla tehtyä sähköä.Ongelmana Nurmiranta pitää myös energia-alan keskittynyttä raken-

netta Suomessa, mikä vaikeuttaa kunnollista kilpailua.

Energiatehokkuutta vaalittavaEnergiakustannuksiinsa Nestor Cables pyrkii vaikuttamaan paitsi oikeaan osuvalla hankintastrategialla myös energiatehokkuuttaan parantamalla. Nurmiranta korostaa, että sen kohentamiseksi on tehtävä töitä jatkuvasti.

Yhtiö pyrkii muun muassa johdonmukaisesti optimoimaan tuotan-toprosessiaan, tuoterakennettaan sekä raaka-aineiden eli polymeerien ja metallien käyttöä. Myös esimerkiksi tehtaan tilojen ilmastoinnin järjestämisellä ja prosessissa syntyvän lämmön hyväksikäytöllä on oma merkityksensä.

Energiatehokkuudella on ylipäätään suuri vaikutus kilpailukyvyn kannalta.

”Vain tässäkin mielessä tehokkaimmat pärjäävät markkinoilla”, toimitusjohtaja Nurmiranta toteaa.

Toimitusvarmuus keskeisen tärkeäSähkön toimitusvarmuuden merkitys korostuu Nestor Cablesin tuotanto-prosessin luonteen takia. Aivan lyhytkin – jopa vain sekunnin murto-osan mittainen – sähkökatkos aiheuttaa kaapelien tuotannon katkeamisen ja johtaa myös merkittävään romuuntumiseen.

Sähkön toimitusvarmuuteen onkin Nestor Cablesin ympäristössä Rus-kossa kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Kaarlo Nurmirannan mukaan alueella on tehty monenlaisia toimenpiteitä, joilla sähkökatkojen syntymi-nen pyritään ehkäisemään ennakolta mahdollisimman tehokkaasti.


Energianeuvos Tapani Kurkela sanoo Oulun Energia -konsernin vastaavan alan jättien haasteeseen täyttämällä mahdollisimman hyvin omalla mark-kina-alueellaan olevien asiakkaiden tarpeet. Se haluaa myös olla mukana kehittämässä lähialuettaan ja luoda edellytyksiä yritysten toiminnalle.

”Me emme voi antaa oman asemamme emmekä alueemme elinvoi-man rapautua”, hän korostaa.

Edullista kaukolämpöä ja sähkönsiirtoaOulun Energia -konserni luo toimintaedellytyksiä Oulun alueen yrityksille muun muassa tarjoamalla näille laadullisesti Suomen par-haimpiin ja hinnaltaan silti edullisimpiin kuuluvan kaukolämmön ja sähkönsiirron.

”Asiakkaamme hyötyvät myös siitä, että pystymme tarjoamaan heil-le monipuolisesti kaikki palvelut. Tärkeää on sekin, että toimintaam-me koskeva päätöksenteko on lähellä – Oulun kaupungin ja Oulun Energian käsissä”, korostaa Kurkela.

Yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta puhutaan nykyisin paljon. Ou-

lun Energia kantaa vastuutaan toimimalla pohjoisen voiman hengessä: se muun muassa hankkii polttoaineita mahdollisimman paljon lähialueelta ja tuo näin merkittäviä rahavirtoja tänne. Lisäksi konsernin toiminnasta syntyvä taloudellinen tulos kanavoituu oman talousalueen hyväksi.

Markkinat pitäneet sähkön hinnan kurissaSähkön markkinahinnan ajoittain jyrkätkin vaihtelut ja hinta ylipäätään aiheuttavat paljonkin puhetta. Oulun Energia toimii kaikkien muiden energiayhtiöiden tapaan pohjoismaisilla markkinoilla, joilla kaikki osa-puolet tietysti noudattavat markkinoilla muodostuvia hintoja.

Toimitusjohtaja Kurkela ymmärtää sähkömarkkinoita kohtaan osoitetun arvostelun, mutta pitää sitä suurelta osin aiheettomana.

”Ihan varmasti voi sanoa, että entinen monopoli- ja oligopolimalli olisi johtanut nykyisessä tilanteessa korkeampiin hintoihin kuin mark-kinoilla nyt muodostuu. Markkinamekanismi on lieventänyt sähkön hinnan nousua”, hän vakuuttaa.

Monet tekijät vaikuttavat Kurkela myöntää, että entiset, tiettyihin hintatekijöihin perustuvat vakaat sähkön hinnat ovat muuttuneet oletettua heiluvammiksi. Hintoja keinuttavat nyt monet tekijät kuten pohjoismainen vesitilanne, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä talouden suhdanteet.

”Usein nämä vielä toimivat samansuuntaisesti. Huono vesivuosi lisää hiilen tarvetta, jonka hinta kysynnän voimistumisen takia nousee. Ja kun poltetaan enemmän hiiltä, tarvitaan enemmän päästöoikeuk-sia, joiden hinta myös kallistuu. Näin monta tekijää vipuaa yhtä aikaa sähkön hintaa ylöspäin”, hän selittää.

Yritykset voivat toki pyrkiä tasaamaan sähkön hinnan vaihtelua erilaisilla sopimus- ja suojausjärjestelyillä, jotka muistuttavat paljolti ra-hamarkkinoilla käytössä olevia instrumentteja. Kurkela sanookin, että sähkö- ja rahamarkkinoilla on nykyisin varsin paljon yhteisiä piirteitä.

Koko toimintaketju omassa hallussaToimitusjohtaja Kurkela on tyytyväinen siihen, että Oulun Energia -konsernilla on omassa hallussaan koko toimintoketju, johon kuuluu raaka-aineiden tuottaminen, niiden jalostaminen energiaksi, sähkön ja lämmön myyminen ja jakelu sekä monipuoliset palvelut. Kokemukset muualta maailmasta osoittavat, että tällaiset energiayhtiöt pärjäävät usein parhaiten.

Sähkön myynnissäkin tuntuvat menestyvän hyvin sellaiset yhtiöt, jotka omistavat myös tuotantoa.

”Englannissa sähkömarkkinat ovat toimineet pisimpään. Siellä säh-kökauppa on suurelta osin siirtynyt sähköä itse myös tuottavien yritys-ten haltuun. Tuottajilla onkin yleensä vahva tase ja paljon voimavaroja palvella loppuasiakasta hyvin”, muistuttaa toimitusjohtaja Kurkela.

Oulun Energia haluaaLUODA POHJOISTA ELINVOIMAAOulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela pitää tärkeänä, että energia-ala ei Suomessa keskity muutaman harvan kansainvälisen suuryrityksen pelikentäksi. Tiettyjä oireita tämänkaltaisesta kehityksestä on hänen mielestään näkyvissä.

”ME EMME VOI ANTAA OMAN ASEMAMME EMMEKÄ ALUEEMME ELINVOIMAN RAPAUTUA”


nnttaa,, PPPPeettrruuss SScchhrrooddddeeeerrrruuss,,

sseekkää MMMMaaaarriiiitttt jjjjaaaa SSSSSSSSaaaammmmiiii HHHHuuuurrrrmmmmeerriinnttttaaaa..

PPPEEERRRIIINNNTTTEEEIIINNNEEENNN KKKEEESSSÄÄÄPPPEEERRRIIINNNTTTEEEIIINNNEEENNN KKKEEESSSÄÄÄPPPPPP RRRREEEEEERRRRRR NNNNNNRRRRRRIIIIIINNNNNNTTTTTTEEEEEE NNNNNIIIIIINNNNNN NNNNNNEEEEEENNNNNN KKKKKKKKKKEEESSEEEEEE ÄÄÄÄÄÄSSSSSSÄÄÄKKKKOOONNNSSSEEERRRRRRTTTTTTTTIIIIIÄÄÄKKKKOOONNNSSSEEERRRRRTTTTTTTTTTTIIIIIIKKKKÄÄÄÄÄÄ OOOOOOKKKKKK NNNNNNNNNNNSSSSSS RRREEEÄÄÄ EEEOOOOO TTTTTTTTTTTTRRRRRRRRRRRRTTTTTT IIIIIITTTTTTTTTTTIIIR IIIIIIÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄPPPEEERRRRIIINNNTTTEEEIIINNNEEENNN KKKEEESSSÄÄÄKKKOOONNNSSSEEERRRRRRTTTTTTTTTTTTTIIIIII

TäTäTäTähthththtieieiei sisiinintytyyyjijijj nänä: : PPoohhjjjjaann SSoottiillaassssooiittttookkuunnkkkkää MMMMa i

PäPäPäPääsäsäsä ylyly ipipunun h hinintata a asisiakakkakailillele v vaiain n 5 5 €,€, l lipiputut t tululevevatat mmyyyyntntiiiin n 2424.5.5.2.201010 0 OuOululun n SäSähkhkönönmymyynynninin n papalvlvelelupupisisteteisissäsä.

www.sahkosalkku.fi on Oulun Sähkön-myynnin yritysasiakkaiden oma verkko-palvelu, johon on koottu keskeisimmät yrityksen energia-asioiden hoitamisessa tarvittavat tiedot ja palvelut.

Palvelusta saa apua sähkön hankintakustan-nusten sekä sähkönhankinnan markkinariskien minimoimiseen. Päätöksenteon tueksi on saatavilla asiantuntijoidemme laatimat sähkön-

hankinnan viikoittaiset markkinatilanneraportit sekä vuosikatsaukset.

Tarjoamme lisäksi monipuoliset työkalut yritysten sähkönkulutuksen seurantaan ja yrityksen oman sähkösalkun hallintaan. Tiedon ja raporttien analysoimisessa käytössä on aina salkunhoitajiemme ammattitaito.

Oulun Sähkönmyynnin yritysasiakkaille sahkosalkku.fi on maksuton. Palvelun tarjoam-

me yhdessä sähkömarkkinoiden parhaita asian-tuntijapalveluita tuottavien yritysten kanssa.

SÄHKÖSALKKUauttaa yrityksenne sähkönhankinnassa

SEPPO TUOMIpuh. (08) 5584 3080

[email protected]

LEENA MÄÄTTÄpuh. (08) 5584 3089

[email protected]

KARI HEIKKINENpuh. (08) 5584 3082

[email protected]

MARKO LEHTOpuh. (08) 5584 3088

[email protected]

Oulun Sähkönmyynti nimeää jokaiselle yritysasiakkaalleen henkilökohtaisen salkunhoitajan. Salkunhoitajiemme avulla yrityksenne saa kustannustehokkaasti käyttöönsä energiamarkkinoiden parhaat työkalut ja yhteistyökumppanit.

PIDETÄÄN YHTEYTTÄ ja löydetään yhdessä yrityksellenne paras sähkön hankintamalli.

SÄHKÖKAUPAN ASIANTUNTIJAT PALVELUKSESSANNE- yrityksenne sähkösalkku ansaitsee asiantuntevan salkunhoitajan

SÄHKÖN SIIRRON AMMATTILAISETPITÄVÄT VIRRAN AINA PÄÄLLÄ

Oulun Energia Siirto ja Jakelu palvelee verkostorakenta-miseen liittyvissä asioissa. Ydinosaamiseemme kuuluvat katu- ja liikennevalojen sekä sähköverkkojen urakointi- ja rakennustyöt. Tarjoamme myös kattavat ylläpito- ja huoltosopimukset.

Ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme!

Jari Sä[email protected] Puh. 044 703 3212

sähkömarkk

rtit

a

VIHREÄ VAIHTOEHTONYT MYÖS YRITYKSILLEYritysten sähkönhankinnalle on nyt myös vihreä vaihtoehto. Oulun Sähkönmyynnin VihreäVirta ja TuuliVirta –tuotteet on tuotettu kotimaisella työllä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti – uusiutuvasti ja hiilidioksidipäästöttömästi.

VihreäVirtatuotetaan vesivoimalaitoksissa tuotetaan vesivoimalaitoksissa

ja polttamalla puuta sähkön ja ja polttamalla puuta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.lämmön yhteistuotannossa.

TuuliVirtaon 100 prosenttisesti on 100 prosenttisesti puhdasta tuulivoimalaitoksissa puhdasta tuulivoimalaitoksissa tuotettua sähköä.tuotettua sähköä.

VALINNALLA VOI VAIKUTTAA!

www.sahkosalkku.fi

VIHREÄÄN VAIHTAMINENONNISTUU JO TÄNÄÄN

Salkunhoitajiemme yhteystiedot löytyvät edelliseltä sivulta

VihreäVirta ja TuuliVirta ovat Avainlipputuotteita.

s. 23

sulake 1/2010 - yritysnumero

Documents