LuottolistaI L M E S T Y Y 2 4 K E R TA A V U O D E S S A

N U M E R O

M A K S U H Ä I R I Ö T V K O

M U I S T I O

V U O S I

2015

27.6.–10.7.

21–2212SISÄLLYS

Voit seurata ajankohtaisia havaintoja luottotietoalalta myös Twitteristä: @Asiakastieto

YRITYSTEN LASKURAHOITUKSEEN UUSIA MUOTOJA

Maksuaikojen venyminen ja yritysten kärsimä puute käyttöpääomasta luovat markkinoita ja kysyntää uusille rahoituspalveluille. Tuoreimpiin tulokkaisiin lukeutuu Tero Kalstan johtama Arex, joka tarjoaa kohtauspaikan laskujaan myyville yrityksille

ja riskiä sietäville sijoittajille.

SIVU 5

2Suomi ei kiinnostanut ulkomaisia investoijiaEurooppa sai viime vuonna enemmän suoria ulkomaisia investointeja kuin koskaan aikaisemmin. Suomeen suun-nattujen investointien määrä sen sijaan putosi yhdeksän prosenttia.

4Yritysten maksut myöhässä yhä pidempäänYritysten maksut myöhästyvät erä-päivästä keskimäärin jo 13 päivää eli vuorokauden enemmän kuin viime vuonna. Kauneudenhoitoalalla puolen-toista kuukauden myöhästyminen on aivan tavallista.

7Lähes 1 300 yritystä sai luokituksen AAAKevät ja alkukesä ovat vahvojen yritys-ten aikaa. Vuoden vaihteessa tilikauten-sa päättäneiden yritysten tilinpäätöksiä tallennetaan vauhdilla Asiakastiedon tietokantaan, jolloin monet AAA-luoki-tukset päivittyvät.

YRITYSTEN MAKSUT MYÖHÄSSÄ YHÄ PIDEMPÄÄN

Yritysten maksuviiveet ovat venähtäneet keskimäärin jo lähes kahteen viikkoon, ker-too Suomen Asiakastieto Oy:n tuore tutkimus. Viime-vuotiseen tapaan apteekit

noudattavat eräpäiviä kaikkein tarkim-min. Niistä 90 prosenttia maksaa kaikki laskunsa ajoissa ja hitaammatkin venyttä-vät koko toimialan keskiviivettä vain yh-teen myöhästymispäivään. Myös super-market-kauppaa harjoittavilta yrityksiltä maksut tulevat lähes poikkeuksetta ajois-sa. Toisessa ääripäässä kauneudenhoito-alan yritysten maksut ovat keskimäärin jopa puolitoista kuukautta myöhässä.

Puolet maksaa aina ajoissa140 000 yrityksen maksamien 5,5 miljoo-nan laskun tietoihin perustuvan tutki-muksen mukaan noin puolet yrityksistä maksaa kaikki laskunsa eräpäivästä kor-keintaan muutaman päivän viiveellä.

– Toinen puoli yrityksistä viivästelee maksuissaan vähintään silloin tällöin. Var-sinkin uutta liikesuhdetta aloitettaessa on tärkeää selvittää, kuinka tarkasti sovitus-sa aikataulussa yritys yleensä on laskun-

sa maksanut. Silloin viivästysriski voi-daan hinnoitella tai esimerkiksi vaatia etu-maksua, pohtii varatoimitusjohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä.

– Maksuehtolain muutos lyhensi yri-tysten välistä maksuaikaa 30 päivään il-man erillistä sopimusta. Muutos oli pe-rusteltu, mutta ei todennäköisesti vähen-nä viivästelyä. Vastapuolen maksukyvyn arviointi on joka tapauksessa väärä paik-ka säästää, sillä maksuja odotellessa yri-tys voi itsekin ajautua maksukyvyttö-myyteen, Koivula jatkaa.

Pienillä pisimmät viiveetPienten yritysten maksuvaikeudet nä-kyvät herkimmin maksuaikojen veny-misenä, mikä puolestaan pistää ongel-mat hiertoon. Alle 200 000 euron liike-vaihtoa pyörittävien yritysten keskimää-räinen maksuviive on Asiakastiedon mu-kaan lähes 17 päivää. Suurilla, yli 10 mil-joonan euron liikevaihtoa pyörittävil-lä yrityksillä on varmasti parhaat lähtö-kohdat neuvotella maksuajat itselleen so-piviksi, mutta ne myös noudattavat erä-päiviä hyvin. Keskimääräinen maksuvii-ve tämän kokoluokan yrityksillä on vain

kolme päivää.Maantieteellisessä vertailussa Uuden-

maan yritykset ovat selvästi hitaimpia maksajia myöhästyen eräpäivästä keski-määrin jo 16 päivällä. Vuodessa viive on pidentynyt peräti neljällä päivällä.

– Muualla maassa muutokset ovat ol-leet paljon pienempiä, joskin myös hil-jentyneestä rajakaupasta kärsivissä Itä-Suomen maakunnissa, erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa maksuajat ovat venyneet.

Vaikka tutkimus ja laskutustietojen ja-kaminen paljastavatkin viiveellä ja myö-hässä maksajat, on positiivisella maksu-käyttäytymisellä suuri merkitys yritysten välisessä kaupankäynnissä.

– Positiivinen maksukäyttäytyminen tarkoittaa sitä, että laskuttajat näkevät ristiin kappale- ja euromäärän laskuis-ta, jotka yritykset ovat maksaneet eräpäi-vänä. Kun yritys maksaa laskunsa ajois-sa, tarkoittaa se sitä, että se maksaa hy-vin suurella todennäköisyydellä ajoissa myös muille toimijoille. Kaikki voittavat, Heikki Koivula kiteyttää.

Yritykset jakavat laskutustietoja keske-nään yli 140 000 eri yritysasiakkaasta. ■

T E K S T I : Ville Kauppi

Yritysten maksut myöhästyvät eräpäivästä keskimäärin jo 13 päivää eli vuorokauden enemmän kuin viime vuonna.

4 Luottolista 12/2015

Maksuaikojen venyminen ja yritysten kärsimä puute käyttöpääomasta luovat markkinoita ja kysyntää uusille rahoituspalveluille. Tuoreimpiin tulokkaisiin lukeutuu Arex, joka tarjoaa kohtauspaikan laskujaan myyville yrityksille ja riskiä sietäville sijoittajille.

AREX-niminen verkossa toimiva pörssiä muistuttava markkina-paikka alkaa välittää yrityksille lyhytaikaista rahoitusta yrityk-

sen myyntisaatavia vastaan. Luoton va-kuudeksi riittää asiakkaalle lähetetty las-ku. Palvelun pitäisi olla käytössä kesä-

AREX Brokering Finland Oy:n toimitus-johtaja Tero Kalsta.

EU-laajuisesti toimivaa markkinapaik-kaa operoi Irlantiin rekisteröity yritys. AREX veloittaa asiakkaalle tulevasta ra-hasummasta 0,25 prosentin palkkion. Muita kuluja ei ole.

YRITYSTEN LASKURAHOITUS SAAMASSA UUSIA MUOTOJA

kuun loppupuolella.– Jokaisesta laskusta muodostetaan si-

joittajille myytävä sopimus, jonka ar-vo muodostuu laskun loppusummas-ta. Jokaiselle sopimukselle tehdään riski-analyysi ja annetaan numeerinen pistey-tys, kuvaa palvelua Suomessa edustavan

Uusi tekniikka on mahdollistanut luottoluokitusten, verkkolaskujen, perinnän ja kirjanpidon sähköistämisen. Nyt on aika mullistaa myös rahoitustoiminta, Tero Kalsta linjaa.

T E K S T I : Matti Valli | KUVAT : Risto Laine

Luottolista 12/2015 5

Riski jakautuuSijoittaja näkee, kuka laskun lähettäjä on ja tämän profiilin, mutta ei sitä, kenel-le lasku on lähetetty ja mitä se koskee. Markkinapaikka mahdollistaa riskin ja-kamisen, koska sijoittajat voivat tarjota rahoitusta vain osaan laskusta, jolloin ris-ki lainan takaisinmaksusta jakautuu mu-kanaolijoiden kesken. Yhden laskun ra-hoittamiseen voi osallistua jopa kymme-niä sijoittajia. Riskin pienentyessä rahoi-tuskustannukset alenevat. Laina-aika on laskun maksuaika plus keskimääräinen laskujen maksuviive.

– AREX laskee maksuviiveen mark-kinakohtaisesti laskun juoksuajan pääl-le. Esimerkiksi suomalaiselle yritystenvä-liselle 20 päivän laskulle maksuviive on tällä hetkellä kuusi päivää. Laina-ajan jäl-keen yritys maksaa takaisin alkuperäisen summan. Lainalle ei myönnetä jatkoai-kaa, Kalsta kuvaa.

Tarjoukset kohtaavatYrityksen laskutusjärjestelmästä on yh-teys markkinapaikan järjestelmään. Pal-velun käyttäjä valitsee laskut, joita vas-taan tämä haluaa rahoitusta hakea. Sa-man tien hän määrittää korkotason, jon-ka on valmis rahoituksesta maksamaan ja jota sijoittaja ei tiedä. Asiakas voi ve-tää tarjouksensa pois palvelusta halutes-saan. Tämän jälkeen hän voi syöttää las-kun uudella tai korjatulla hinnalla järjes-telmään.

– Vakuutena käytettävään laskuun ei tule muutoksia tai merkintöjä. Yrityk-sen laskutus ja laskun maksu pysyy edel-leen yrityksen ja tämän asiakkaan välise-nä asiana, Tero Kalsta korostaa.

Kaupankäyntipäivän aikana sijoittajat syöttävät järjestelmään omia rahoitusta koskevia tarjouksiaan. Institutionaalisil-la sijoittajilla tarjoukset syntyvät koneel-lisesti. Rahoitustapahtuma syntyy, jos si-joittajan tai sijoittajien tarjous on sama tai alhaisempi kuin asiakkaan asettama kor-kotaso. Rahaliikenne kulkee AREXin hal-linnoiman asiakasvaratilin kautta.

– Rahoituspäätöksen jälkeen sijoittajan asiakasvaratilille tallentamat varat siirty-vät asiakkaan tilille. Myös takaisinmak-suun tulevat lainat kulkevat asiakkaalta asiakasvaratilille. AREXin järjestelmä pi-tää huolen siitä, että sijoittajien osuudet kohdentuvat oikein.

Esimerkki: asiakas hakee rahoitusta 1 000 euron laskulle ja määrittää hyväk-syttäväksi laina-ajan koroksi 2 prosent-tia. Mikäli sijoittajan tarjous kohtaa asiak-kaan asettaman korkotason, niin laskun loppusummasta 1 000 eurosta vähenne-tään sijoittajan perimä kahden prosentin rahoituskulu 20 euroa sekä AREXin palk-kio, joka on 0,25 prosenttia asiakkaan ti-lille tulevasta rahasta.

Tuhannesta eurosta miinustetaan siis ensin 20 euroa ja tämän jälkeen 2,45 eu-roa. Asiakas saa tililleen 977,55 euroa seuraavana päivänä.

Palvelun toimintaperiaate on yksinker-tainen. Ensimmäisessä vaiheessa yrittä-jä rekisteröityy palveluun AREXin websi-vulla. Saman tien palveluntarjoaja tarkis-taa taustalla yrityksen allekirjoitusoike-uden omaavan henkilön ja yrityksen tie-dot. Tarvittaessa yritykseen ollaan yhte-ydessä. Asiakkuutta voivat periaattees-sa hakea kaikki EU-alueella rekisteröidyt yritykset, mutta toki AREX varaa itsel-leen oikeuden valita asiakkaansa. Tilin avaamisen jälkeen asiakas voi ladata ta-loushallinto-ohjelmistostaan laskuja pal-veluun.

Järjestelmä seuloo vääriä laskujaRahoitushakemuksen pohjana oleva las-ku voi tietenkin olla tekaistu. Tästä syys-tä järjestelmä on rakennettu tunnista-maan valelaskuja, sekä ylipäätään yri-tyksen käyttäytymismallista poikkeavat transaktiot; jäätelötehtaan laskutus tus-kin kasvaa helmikuussa.

Taustalla pyörivät algoritmit laskevat, millaisella todennäköisyydellä kyseisellä yrityksellä on liikesuhde laskutettavaan yritykseen. Epäilyttävät laskut lipute-taan ja selvitetään. Kaupankäyntituntei-na transaktiota valvoo erillinen tiimi, jo-ka puuttuu tarvittaessa toimintaan.

Mikäli yritys ei maksa lainaansa, lai-nanottaja saa 48 tuntia aikaa järjestää asi-ansa kuntoon. AREXin puolesta sijoit-tajalle on tarjolla kumppani, joka lähtee laskua perimään.

Rahat ammattisijoittajiltaRahoittajina toimivat ammattisijoittajat kuten hedge-rahastot, institutionaaliset sijoittajat ja vakuutusyhtiöt.

– Uusi tekniikka on mahdollistanut luottoluokitusten, verkkolaskujen, perin-nän ja kirjanpidon sähköistämisen. Nyt on aika mullistaa myös rahoitustoiminta. Prosessien tehostamisesta syntyneet kus-tannussäästöt siirtyvät suoraan yrityksil-le, koska tarvittaessa rahoitusta saa muu-tamalla hiiren klikkauksella eikä muita vakuuksia tarvita.

Muutos on iso. Monet nykyiset rahoi-tusmallit, kuten faktorointi on kehitetty ennen internet-aikaa. Rahoitusta myyn-tisaataviaan vastaan haluava yritys jou-tuu tänäkin päivänä toimittamaan kuitit rahoittajayritykselle päätöksenteon poh-jaksi.

Kaiken lisäksi rahoitusta tarjoavat ta-hot vaativat monesti etukäteen tietyn määrän laskutettavaa rahoituksen piiriin. Eräitä laskusaatavia, kuten lisenssimak-suja, ei haluta rahoittaa lainkaan. ■

6 Luottolista 12/2015