SUOMEN GOLFHISTORIALLINEN SEURA RYPerustettu 2007

Hallitus vuonna 2009Puheenjohtaja: Lassi TilanderVarapuheenjoht.: Tapio PekkolaSihteeri: Antti PaatolaRahastonhoitaja: Mika HjorthJäsen: Jukka YlijokiTilintarkastaja: Jouni LaineVaratilintarkastaja: Jussi Johansson

Toimikunnat:Hikkoripelitoimikunta: Antti PaatolaHistoriatoimikunta: Tapio PekkolaKeräilytoimikunta: Mika Hjorth

Toimikuntien toiminta-alueista kiinnostuneita jäseniä pyydetään ottamaan yhteyttätoimikuntien vastaaviin henkilöihin.

Seuran tarkoitus- edistää ja tukea golfin historian harrastusta,- edistää golfmuseon perustamista Suomeen,- toimia golfiin liittyvän keräilyn edistämiseksi,- edistää historiallisilla välineillä tapahtuvaa golfin pelaamista

Kannen kuva: Welsh Hickory Open2008, Warren Latham (Mika Hjorth)

ISSN 1797-3570(taitto Mika Hjorth)

SisällysluetteloPuheenjohtajan tervehdys 3Hickory kausi 2008 4Monenlaista keräilyä 122009 juhlivat klubit 14Porin golfkerhon historiaa 16Hikkoritapahtumia 2009 20Golfhistoriaa Sveitsistä 22Aulangon golfklubillajuhalvuosi 27Lahden Golf ry 50 vuotta 32Ralf Sundblom ensimmäinensuomalainen golfarkkitehti 34Historian havinaa LinnaGolfissa 38Tiedotuksia 41Liittymislomake 42Kauden 2008 tulokset 44Jäsenrekisteri 44Briefly in English 47

Seuran jäsenmäärä on 63 (1.4.2009)

3

Puheenjohtajan tervehdysTeksti: Lassi Tilander

Muutamat merkittävät vanhat suurseuratsaavuttavat alkaneena vuonna tärkeitävirstanpylväitä. Kolmanneksi vanhinseuramme, virkeä ja nuorekas PorinGolfkerho täyttää jo 70 vuotta ja sekäAulangon Golfklubi, että ensimmäinenkotiseurani, Lahden Golf pääsevät nytmiehen ikään eli 50-vuotiaiksi. Porilaisetpelaavat jo neljännellä kentällään jaTakkula on Lahden Golfin kolmas kenttä.Aulangolla pidettiin kentänavajaiskilpailut jo syyskuussa 1940,mutta seura perustettiin vasta sotienjälkeen niinkin myöhään kuin vuonna1959.

En tiedä miten hyvin vanhat paperit jadokumentit ovat näissä seuroissapysyneet tallessa ja järjestyksessä,mutta asia selvinnee viimeistään silloinkun ulkopuolisetkin pääsevät tutkimaanmerkkipäivän kunniaksi julkaistujajuhlakirjoja.

Suomen Golfhistoriallisen Seuran yhtenätärkeänä tehtävänä onkin rohkaistamaamme kaikkia seuroja pitämään hyväähuolta vanhoista papereistaan, kuvistaanja tarinoistaan. Jälkimmäisiä kertovatmielellään vielä elossa olevat vanhatjäsenet, joiden haastatteluja pitää tehdähyvissä ajoin ja säilöä niitä tulevienhistorioitsijoiden käyttöön.

Itse, kahden vanhan seuran historiaatutkiessani, olen konkreettisestijoutunut asian kanssa tekemisiin jaesimerkiksi Helsingin Golfklubinsuhteen olen ikuisesti kiitollinen,värikkäistä otteistaan tunnetullemonivuotiselle toiminnan-johtajallemme Kyösti Roustille siksi,

että hän kiikutti mappikaupallatavaraa, tarmokkaiden, mutta väliinvähän liian siivousintoistennaistoimikuntien ulottumattomiin,Suomen Urheilumuseoon.

Yhdistyksemme tulee tänäkin vuonnaolemaan hyvin aktiivinen myöshikkorigolfin suhteen. Viime vuonnakäynnistynyt maaottelukosketusruotsalaisiin kollegoihimme saa jatkoaensi kesäkuussa kun matkaammevastavierailulle naapurimaahamme.Omat mestaruuskilpailummejärjestämme juhlivalla Porin kentällä japeli käydään luonnollisestikinhikkorimailoin.

Hikkorigolf on mielestäni kaikin tavoinsopivaa vastalääkettä kilpavarusteluamuistuttavalle nykygolfille. Vanhaagolfaria rauhoittaa esimerkiksi se kevytnapsahtava ääni joka syntyy kunvirginialaisesta lootuspuusta (persimmon)valmistettu mailanpää kohtaa golfpallon.On se ainakin kovasti erilaista kuinnäiden suurten titaanipäisten mailojenaiheuttama korvia vihlova ja pian niitä jovaurioittava melusaaste.

Hickory kausi 2008Hikkorigolf on yksi SuomenGolfhistoriallisen Seuran keskeisistätoimintamuodoista historianharrastamisen ja keräilyn ohella.Kaudella 2008 pelattiin seuranjärjestämänä hikkorigolfia kolme kertaa.Hikkorikauden ehdoton kohokohta olielokuun alussa pelattu hikkoriviikonloppuHarjattulan Golf&Country ClubillaTurussa. Viikonlopun aikana pelattiinSuomen ja Ruotsin välinen kautta aikojenensimmäinen hikkorimaaottelu (NordicHickry Match) ja seuraavana päivänäratkottiin Suomen mestaruudethikkorigolfissa.

Nordic Hickory Match

Harjattulan hikkoriviikonloppu aloitettiinpelaamalla ensimmäinen maaotteluSuomen ja Ruotsin hikkorigolfareidenvälillä. Ottelun nimeksi sovittiin NordicHickory Match ja siinä pelattiin

Teks

ti: A

ntti

Paa

tola

Kuvassa vasemmalta: Antti Paatola, Jussi Markkanen, Mika Hjorth, Michael Edin, Leif Johansson,Lassi Tilander, Bert-Olof Pettersson, Patric Anderson, Pehr Thermaenius, Ken Chapman.

Golfantiikin lahjoittamasta kierto-palkinnosta.

Ruotsalaiset pelaajat edustivat’sisarjärjestöä’, Svenska GolfhistoriskaSällskapetia. Suomen GolfhistoriallistaSeuraa edustivat joukkueen kapteeninaAntti Paatola ja jäseninä Lassi Tilander,Jussi Markkanen, Ken Chapman ja MikaHjorth. Heistä Antti, Jussi ja Mika ovatKeimolan pelaajia kun taas Lassi ja Kenpitävät kotikenttänään Talia.

Match play Sunningdale-säännölläNordic Hickory Match pelattiin reikäpelinähieman tavallisuudesta poikkeavinsäännöin. Käytössä oli ns. Sunningdale-sääntö ja pelit pelattiin “holes up”.Sunningdale-sääntö tarkoittaa sitä, ettäjos jossakin vaiheessa kierrosta toinenpelaajista on kaksi reikää häviöllä, hänsaa seuraavalla väyl’llä yhden lyönnintasoituksen vastustajaltaan Näin taattiinettä ottelut pysyivät tasaisina loppuunasti.

5

Otteluparit arvottiin lukuun ottamattajoukkueiden kapteeneita, jotka asetettiinluonnollisesti vastakkain. Kumpikinkapteeni asetti pelaajansa haluamaansajärjestykseen ja näin syntyimielenkiintoisa ottelupareja. Etukäteenajatellen suomalaiset olivat selvästialtavastaajia. Ruotsalaisilla pelaajilla olijonkin verran paremmat tasoitukset jaheillä on huomattavasti pidempikokemus hikkorigolfista.

Tasaisia otteluitaEnsimmäisenä starttasivat SuomenGolfhistoriallisen Seuran puheenjohtajaLassi Tilander ja hänen ruotsalainenvastustajansa Bert-Olof Pettersson.Ottelu alkoi Lassin lievällä hallinnalla jaennen pitkää ruotsalainen pääsikäyttämään ensimmäistä kertaaSunningdale-tasoitusta. Se käänsikinpelin ja pikku hiljaa Bert-Olof siirtyijohtoon. 16. tiille saavuttaessa Lassi oli2 down ja sai vuorostaantasoituslyönnin. Tätä Lassi ei jättänytkäyttämättä vaan voitti seuraavan väylän.Vauhtiin päästyään Lassi voitti myösseuraavan ja viimeiselle 18. tiillesiirryttiin tasatilanteessa. Lassin hyvävire jatkui ja niin hän vei tämänkin väylänja samalla koko ottelun 1 up. Suomisiirtyi johtoon.

Ruotsalaiset vieraamme valmiina SM-kisaan, mukana kuvassa myös Laura ja Risto Lehtinen.

Muutenhan ottelut pelattiin ilmantasoituksia. Holes up puolestaanmerkitsee sitä, että ottelut pelattiinloppuun asti ja kaikki voitetut väylätlaskettiin. Pelimuoto takaa, ettälopputulokset ratkaistaan ainaviimeisellä viheriöllä. Vastaava pelimuotoon käytössä useimmissahikkoriotteluissa Britanniassa kunhikkoripelaajat pelaavat otteluitaklubijoukkueita vastaan.

6

Sitten voitettiin vuorotellen, Pehr 1 up,Antti tasoitti ja jälleen Pehr 1 up.Väylällä 13, joka on lyhyt par-5, Anttionnistui chippaamaan birdien jatasoittamaan pelin jälleen. Seuraavallajatkui Antin hyvä ote ja pitkä par-putti veisuomalaisen ensimmäistä kertaajohtoon. Seuraavat väylät tasattiinyhdellä bogilla ja kahdella parilla jotenviimeisellä tiillä oltiin edelleen tilanteessa1 up Suomelle. Tasaisten avaustenjälkeen Pehr löi lähestymisensä vaikeallegriinille hienosti alle kolmen metrinpäähän lipusta. Antti vastasi päätyentoisellaan noin viiden metrin päähän.Antin putti livahti hieman ohi päätyenkuitenkin niin lähelle, että sen Pehrantoi. Pehrin putti meni kupin reunaanuollen alamäkeen metrin pitkäksi jaepäonnekseen hän pisti vieläpaluuputinkin ohitse. Antti voitti kahdellaja Suomi siirtyi tilanteeseen 3 up.

Toisena parina starttasivat JussiMarkkanen ja Michael Edin. Myös tässäottelussa johto vaihteli useampaankertaan. Alkuväylillä Michael hallitsi jaJussi joutui ensimmäisenä tukeutumaantasoitussääntöön. Se auttoi ja ennenpitkää Jussi siirtyi johtoon ja oli Michaelinvuoro saada tasoitusta parikin eri kertaa.18. tiille saavuttiin Jussin johtaessa 1 upja edessä oli haastava lopetusreikä. Jussipelasi aggressiivisesti ja päätyi toisellalyönnillään griinibunkkeriin. Michaelväisteli bunkkerit taidolla ja onnistuitasoittamaan pelin. Suomi johti edelleenkoko ottelua 1 up. Kolmantena parinastarttasivat joukkueiden kapteenit, PehrThermaenius ja Antti Paatola. Myös tämäottelu eteni tasaisesti. Kahdenpelialueelta ulos suuntautuneen Antinlyönnin seurauksena seitsemännenväylän jälkeen Pehr siirtyi kuitenkin jo 2up. Antti hyödynsi välittömästi saamansaedun ja kavensi seuraavalla. Myösseuraava meni Antille ja puolivälissäottelu oli tasoissa.

SM-kisan tunelmaa, Ken Chapman puttaa.

Kuv

a: T

or S

piik

7

Viikko sitten pelatuissa Ruotsinmestaruuskisoissa hän tuli toiseksisarjassaan tuloksellaan 82. Luvassa olisiis tasainen ottelu.

Toisin kuitenkin kävi. Mika otti ohjatalusta lähtien. Pian oltiin tilanteessa,että Mika oli 2 up ja Sunningdale antoiLeifille tasoituslyönnin. Leif osasihyödyntää mahdollisuutensa ja pelivaihteli jatkuvasti Mikan 1 up ja 2 uptilanteiden välillä. Viimeisen väylän Mikavoitti huolimatta tasoituksesta ja näinpäädyttiin Mikan voittoon 3 up. Suomi olivoittanut ensimmäisen ottelun kuudenreiän erolla rakkaaseen vastustajaansa jakiertopalkinto jäi SuomenGolfhistoriallisen Seuran haltuun.

Seuraavina vuorossa olivat Suomen KenChapman ja Ruotsin Patrick Andersson.Patrick pitkälyöntisenä hankkiutuijohtoon väylillä mutta Ken tarkkanalähipelaajana tuli rinnalle aina griineillä.Niinpä peli oli tasainen kaiken aikaa japäättyi tasan. Suomi ole edelleen 3 up.Viimeisessä parissa pelasivat MikaHjorth ja Leif Johansson. Mika onSuomen parhaita hikkoripelaajia ja Leifkuuluu Ruotsin parhaimmistoonveteraanisarjassa.

Ruotsalaiset vieraat palkitsivat Ken Chapmaninmieleenpainuvista muistelmista.

Ruotsin joukkueen kapteeni PehrThermaeniuksen tyylinäyte.

Kuv

a: T

or S

piik

Kun viime vuonna voittotulos oli 124 olise nyt 108, parannusta lähes yksi lyöntireikää kohden.

Miesten sarjaan osallistui yhteensä 24pelaajaa. Miesten puolustava mestariMika Hjorth sai vastaansa kokeneidenruotsalaispelaajien lisäksi tasokkaanjoukon aloittelevia hikkoripelaajia Turunseudulta. Suurimpana haastajanapidettiin kotikentällään pelaavaa MikkoLaihosta jonka tasoitus on niinkin hyväkuin +2. Kamppailu voitosta käytiinkinnäiden kahden välillä. Mikan epäonninenseikkailu bunkkerissa viimeisellä väylällätoi yhden lyönnin voiton Mikko Laihoselletuloksin 78 ja 79. Seuraavina tuloksessa83 olivat Mika Mäki Harjattulasta, parasruotsalainen Bert-Olof Petterson jaHarjattulan Petteri Lehtonen. Kaikkiosallistuneet ruotsalaiset olivatkymmenen ensimmäisen joukossa.

SM-kisa huipensi viikonlopunViikonlopun ja koko hikkorikaudenehdoton kohokohta oli hikkorigolfin SM-kisa joka pelattiin seuraavana päivänä.Kisa pelattiin luonnollisestitasoituksettomana lyöntipelinä. Samallapelattiin tasoituksilla Finnish HickoryOpen -tittelistä. Mukana olivat edellisenpäivän tappiosta sisuuntuneetruotsalaiset ja tietysti edellisen vuodenmestarit puolustamassa mestaruuksiaan.Lisäksi mukaan oli saatu joukkoHarjattulan omia hyviä pelaajia HarjattulaGCC:n toimitusjohtaja Juha Laukkasenjohdolla.

Naisten sarjassa oli mukana neljäpelaajaa ja suosikin paineita kantoiedellisen vuoden voittaja, Pickalan KaisuSjöblom. Kaisu kesti paineet ja otti voitonyhden lyönnin erolla Vuosaaren TeaSahlbergiin. Tulostaso edellisestävuodesta on parantunut huomattavasti.

Miesten Suomen Mestari Mikko Laihonen, palkintoa ojentamassa Antti Paatola ja MikaHjorth.

8

Tulostaso myös miesten kisassa nousiselvästi. Viime vuoden voittotulos olisiriittänyt vasta kuudenteen sijaan. 16suomalaista pelaajaa pelasi tänä vuonnaalle sadan tuloksen, viime vuonna siihenpystyi ainoastaan neljä pelaajaa.

Neljättä kertaa pelattu Finnish HickoryOpen sai jo neljännen voittajansa.Tasoituksin pelatun kilpailun voitti tänävuonna Nakkila Golfia edustava KimHietamäki tuloksella 77. Hänelle jäi kaksilyöntiä Mika Hjorth jolle puolestaanlyönnin jäi Jussi Markkanen. Seuraavat,voittoa puolustanut Antti Paatola jakolme ruotsalaispelaajaa, jäivät jälleenyhden lyönnin Markkasesta joten kisa olihyvin tasainen. Myös tasoituskisassatulostaso on parantunut viime vuodestamerkittävästi.

Kisaviikonloppu Harjattulassa oli erittäinonnistunut niin sään, kilpailujärjestelyjenkuin muidenkin järjestelyjen osalta.Kenttä hieman kärsi kuivuudesta muttasehän sopii oikein hyvin hikkorigolfiin.Kisan jälkeen järjestetylläjuhlapäivällisellä oli palkintojenjaonlisäksi puheita ja esityksiä golfinhistoriasta niin Turun seudulla kuinlaajemminkin.

Kilpailun ohella mieleenpainuvaaviikonlopussa oli yhteinen illanviettoruotsalaisten ja suomalaisten pelaajienkesken. Maaottelun palkintojenjakosuoritettiin illanvieton yhteydessä.Sykähdyttävä hetki oli, kun ruotsalaisetpalkintojenjaossa tunnustivatsuomalaisten hikkoripelaajien yllättävänparemmuuden polvistumalla voittajieneteen. Toinen sykähdyttäjä oli JussiMarkkanen soittamalla Maamme-laulunhuuliharpullaan.

Naisten Suomen Mestari Kaisu Sjöblom.

9

10

Vuosikokousgolf

Kolmas Golfhistoriallisen seuranjärjestämä hikkoritapahtuma olivuosikokouksen yhteydessä pelattuhikkoripelaajien vuosikokousgolf. Kokouspidettiin toukokuun puolivälissä Sarfvikinhienolla klubilla. Kokoukseen osallistui14 jäsentä ja heistä kymmenen osallistuipeliin. Vuosikokousgolfista on tulossapuolivirallinen hikkorikauden avausSuomessa.

Vuosikokousgolfin scr-sarjan voittitotutusti Mika Hjorth tällä kertaatuloksella 78 ennen Ken Chapmania jaJussi Markkasta. Hcp-sarjan voitti KenChapman. Kenin lyöntipelitulos 83 onmainitsemisen arvoinen koska hän olipelatessaan 80-vuotias ja näin hän pelasilähes ikänsä, upea saavutus.

Muut hikkoritapahtumat Suomessa

Suomen Golfhistoriallisen Seuran lisäksihikkoritapahtumia järjestävät eri golfklubitomille jäsenilleen ja Golfantiikki kaikillehikkorigolfista kiinnostuneillejärjestämällä Finnish Hickory Tourin.Vuonna 2008 Touria pelattiin kuudellakentällä. Tourin voittajia olivat muissakinhikkorikisoissa pärjänneet Mika Hjorthlyöntipelisarjassa ja Antti Paatolatasoitussarjassa.

Hikkorigolf on kasvattanut kiinnostustaankoko sen ajan kun sitä Suomessa onharrastettu. Tapahtumien määrä kasvaakaiken aikaa ja osallistujien määrätapahtumissa on kasvussa sekin. Omillamailoilla hikkorigolfia pelaa joko joskustai säännöllisesti jo noin 50 suomalaistagolfaria. Lisäksi erilaisissa yritys- jaklubitapahtumissa peliä kokeili pitkältitoistatuhatta golfaria.

Vanhat autot lisäävät hikkoritapahtumien tunnelmaa.

Teks

ti: M

ika

Hjo

rthMonenenlaista keräilyä

SGHS ry keräilytoimikunta peräänkuuluttaa edelleen lisää keräilystä kiinnostuneita ihmisiä, ottakaarohkeasti yhteyttä. mika.hjorth@hjorth.fi

Talvi on golfmatkojen aikaa. Silloin voihyvällä tuurilla myös tehdä uusialöytöjä tutuissakin kohteissa. Näin käviminulle, meille monelle tutullaCosta Del Solilla, Fuengirolankaupungissa. Törmäsin golfkeräilijäähoukuttavaan ravintolaan nimeltä CasaRoberto. Kyseistä ravintolaa on jokolmenkymmenen vuoden ajan pitänytbelgialainen herrasmies RobertoLansoght.

Palvelu oli ripeää, ruoka oli hyvää jaannokset nääntyneille golfareilleerityisen sopivia. Mielenkiintoni kuitenkinkohdistui katosta roikkuviin yli 5000golfmailaan ja lukuisiin muihinmielenkiintoisiin golfesineisiin. Joukossaon varmasti liuta harvinaisuuksia ja myöslukuisia hikkorimailoja.

Roberton kokoelmasta tekee erityisenhienon se, että se on muodostunutasiakkaiden vuosien varrella mukanaan

tuomista ja lähettämistä mailoista,tauluista, bägeistä, palloista jne.

Kokoelma antaa hyvän kuvan välineidenkehityksestä 50-luvulta eteenpäin.Tällainen vannoutunut golfkeräilijä tosin eiheti ensimmäisellä kerrallapystynyt sisäistämään ihan kaikkea,joten paikka tuli hyvin tutuksi matkanaikana.

Roberto ja hänen kokoelmansa on myösrekisteröity Guinessin ennätyskirjaanvuonna 1992, jolloin mailat on laskettu.Sen jälkeen Roberto ei ole pitänyttarkkaa kirjaa mailojen määrästä, muttahänen varovainen arvionsa on yli 5000kpl. Mikä hienointa uusille mailoille onvielä tilaa! Voimme vain toivoa, ettäRoberton kokoelma pysyy kasassa. Seantaa varmasti puheenaiheita moneenjälkipeliin.Lisää kuvia www.casa-roberto.com

13

Pyöreitä vuosia täyttävät ainakin seuraavat suomalaiset golfklubit vuoden 2009aikana. SGHS ry onnittelee alla olevia golfklubeja.

70 vuotta

Porin Golfkerho

50 vuotta

Aulangon GolfklubiLahden Golf

45 vuotta

Kymen GolfOulun Golfkerho

40 vuotta

Vaasan Golf

25 vuotta

Hangon GolfRauma GolfSarfvik Golfklubi

20 vuotta

Anola Golf ClubGolf TalmaHarjattula Golf & Country ClubHiekkaharju GolfHimos GolfHyvinkään GolfIkaalisten GolfKankaisten GolfKonnusgolfLaukaan PeurunkagolfRuka GolfSeagolf RönnesSt. Laurence GolfYyteri GolfÄhtärin Golf

Vuonna 2009 pyöreitä vuosia täyttävät klubit

14

13

On mukava saada lasku, jota ei tarvitsekaan maksaa. Yhä useammat asiakkaamme maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankkiasioin-nistaan saamillaan OP-bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tule käymään tai tutustu osoitteessa op.fi/bonus.

Tänä vuonna 70-vuotisjuhlia viettävä PorinGolfkerho isännöi Hikkorigolfin SM-kilpailuja elokuun 8. päivä. Samalla kuntoivotamme kaikki hikkoreihinhurahtaneet tervetulleiksi Poriin jaKalaforniaan, kerromme muutamallarivillä kerhomme historiasta.

Golfin pelaaminen alkoi Porissa vuonna1938, kun Risto Roslander ja OnniHonkasalo ja A.V. Honkasalo alkoivatpelata koivunjuurakoista,laudankappaleista tai katajistaveistetyillä mailoilla ja kivi tai puinenpallo pelivälineenä Lyttylän pelloilla. Pelioli silloin “itse keksitty”.

Seuraavana vuonna harrastusta jatkettiinPaarnoorissa lehmien laidunmaallaKaarluodossa, jonne perustettiin 10-reikäinen kenttä. Mailat olivat katajaisiaja pallona oli nahkapäällysteinenpesäpallo.

Porin golfkerhon historiaa

Kaarluodon kentällä Onni Honkasalo, Juho Tuuras, Risto Roslander, Armas Honkasalo, TaistoStenberg ja Alvar Vuorilehto.

Tuolloin järjestettiin myös ensimmäisetkilpailut. Turun Kultasepän lahjoittamanGolf-Maljan (nykyinen Jungen Malja)voitti 1939 omakseen Risto Roslander1004 pisteellä. Kilpailuun kuului perätikolme 90 reiän pelipäivää. Samanavuonna järjestetyn ensimmäisen seuranmestaruuskilpailun voitti puolestaan A.V.Honkasalo. Toiminta oli niin vilkasta, ettäpäätös perustaa seura oikein virallisestikypsyi elokuussa ja Porin Golfikerhonperustava kokous pidettiin 25.8.1939ravintola Kulta-Ankkurissa. Kerhoa oliperustamassa 7 henkilöä jaensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiinlennätinvirkamies Alvar Vuorilehto.

Talvisodan jälkeen kesällä 1940 toimintajatkui ja Kaarluodon kenttääPaarnoorissa kunnostettiin muuttaen se9-reikäisksi radaksi, jolla

17

oli pituutta 1230 metriä. Samana kesänähyväksyttiin kerhoon uusi jäsen: ErkkiLehto.

Kaarluodossa pelattiin vielä sotienjälkeenkin ja myös Juhani Örmä sai sielläensi kosketuksensa peliin. Viimeisetkierrokset pelattiin Kaarluodonkarheikoissa 1953, jonka jälkeen kerholöysi uuden pelipaikan lentokentänkiitoratojen tuntumasta.

Lentokentällä pidettiin avajaiskilpailutelokuussa 1954 ja kenttä oli 9-reikäinen.Kentän bogey oli 36. 50-luvulla aloitettiin myös seuraottelujen pelaaminen. 1953pelattiin ensimmäinen seuraotteluHelsingissä ja 1956 pelattiin Lappeenrannassa Viipuri Golfia vastaan.Ensimmäinen Porissa pelattu seuraotteluoli Lentokentällä 1958 Kokkolalaisiavastaan.

Kuvassa Lentokentällä pelatun 20-vuotisjuhlakilpailun (1959) pelaajia ihmettelemässä tuloksia.

50-luvulla syntyi Porissa myös ajatusGolfliiton perustamisesta. 1952 tehtiinasiasta aloite kirjeitse HelsinginGolfklubille. Vastausta ei saatu, muttaaloite uusittiin seuraavana vuonna, jolloinasiaan jo reagoitiin. Lopulta 1957perustettiin Suomen Golfliitto PGK:n ,Helsingin Golfklubin, Kokkola Golfin jaViipuri Golfin toimesta. Porista olikokouksessa mukana Juhani Örmä jaErkki Lehto.

1963 tapahtui suuri muutos, kun PGKsai uuden kentän urheilukeskuksenalueella. Lokakuun 6. pidettiinavajaiskilpailut seremonioineen.Talkoohengen voimin perustettu kenttäkesti vertailun sen aikaisten kenttienkesken ja Porilainen golfkulttuuri nousinäin uudelle tasolle. 1982 alkoi ReijoLäntisen puheenjohtajakausi. 1983Urheilukeskuksessa pelattiinensimmäinen Business Golf Open.

Teksti: Ville Tuovinen

18

Vuosituhannen vaihteessa golfbuuminvoimistuessa päätettiin vielä ryhtyälaajentamaan kenttää ja laajennustyötsaatiin päätökseen 2005 ja kenttäavattiin nykyisessä muodossaan 27-reikäisenä 2006 kauden käynnistyessä.Eri ysit on nimetty Suistoksi (par 36),Joeksi (par 35) ja Lintupuistoksi (par 35).Kentällä pelattava yhdistelmä vaihtelee jaaina on tarjolla myös 9-reikäinen kenttä.Kokonaisuus on Reijo Louhimonkäsialaa. Hikkorigolfia pelataanelokuussa yhdistelmällä Lintupuisto jaJoki.

Tervetuloa Poriin!

Ville TuovinentoiminnanjohtajaPorin Golfkerho

Juhani Örmä nousi 50-luvullakotimaisen golfin terävimpään kärkeennousten maajoukkuesseen. Örmäedusti Suomea mm. 1963 FalsterbonEM-kilpailuissa. “Junke” kuvassakilpailujen tukoksinassa.

Urheilukeskuksessa Golfia pelattiinrunsas 20 vuotta. 80-luvuna alussakaupunki tarvitsi golfkentän alueenmuihin tarkoituksiin ja PGK:lle osoitettiinuusi paikka Hanhiluodon Kalaforniasta.Rakennustyöt käynnistettiinKalaforniassa välittömästi ja kaikeksionneksi kaupunki oli taloudellisestiauttamassa rakennustöissä.

Ensimmäiset kisat Kalaforniassapelattiin jo 1985. Virallinen 9-reiän avausoli 14.8.1987, jolloin kaupunginjohtajaMartti Sinisalmi löi avauslyönnin proPekka Mäkelän ohjeistuksella. 9-reikäisen kentän par oli 36 japääsuunnittelijana oli arkkitehti ReijoLouhimo, joka on kuvassa toisenKalafornian rakentamiseen voimakkaastivaikuttaneen hahmon Erkki Lehdonkanssa.

1992 Kalafornia laajeni 18-reikäiseksi japar-luku oli 72. Samana vuonna kerhoosti Turun satamassa sijaitsevanturhaksi käyneen terminaalirakennuksenRauma Oy:ltä. Rakennus siirrettiinmeriteitse Poriin ja palvelee pelaajianykyisin klubirakennuksena. Vuonna2000 valmistui klubitalon taakse erillinenpukuhuonerakennus saunoineen.

19Kuvassa nykyinen viheriö 18 eli vanha 7 ja alkuperäinen 9 (kuvassa Lehto ja Louhimo 1983).

Kuvassa saapuu uusi klubitalo Turun satamasta Kalaforniaan 1992.

20

Hikkoritapahtumia kaudella 2009

Toukokuu

15. Vuosikokousgolf, Hirsala Golf Club, KirkkonummiOhjelmassa SGHS:n vuosikokous, golfkierros ja yhteinen päivällinen. Golfia voipelata joko nykymailoilla tai hikkorimailoilla, oman valinnan mukaan. VainSGHS:n jäsenille

24. Keimola Hickory Open, Keimola Golf, VantaaFinnish Hickory Tourin avaustapahtuma. Kaikille avoin hikkoritapahtuma jossakisataan tapahtuman ja koko Tourin voitosta.

Kesäkuu

6. Nordic Hickory Match, Bro Bålsta GC, RuotsiSGHS:n joukkue matkustaa Ruotsiin puolustamaan viimevuotista voittoahikkorimaaottelussa Ruotsia vastaan. Jos matka kiinnostaa, ilmoittaudu AnttiPaatolalle antti.paatola@golfantiikki.fi. Vain SGHS:n jäsenille.

7. Bro Bålsta Hickory Open, Bro Bålsta GC, RuotsiMaajoukkueemme osallistuu tähän suureen ruotsalaiseen hikkorikisaan.

28. Kytäjä Hickory Open, Kytäjä Golf, HyvinkääToinen Finnish Hickory Tourin tapahtuma. Kaikille avoin hikkoritapahtuma jossakisataan tapahtuman ja koko Tourin voitosta.

Heinäkuu

16. Harjattula Hickory Open, Harjattula GCC, TurkuKolmas tapahtuma Finnish Hickory Tourilla. Kaikille avoin hikkoritapahtumajossa kisataan tapahtuman ja koko Tourin voitosta.

25. Kahilanniemi Hickory Open, Viipurin Golf, LappeenrantaFinnish Hickory Tourin kauden neljäs tapahtuma. Kaikille avoinhikkoritapahtuma jossa kisataan tapahtuman ja koko Tourin voitosta.

30.- Hickory Grail, Falsterbo Golf Club, Ruotsi31. Hikkoriottelu USA:n ja Euroopan joukkueiden välillä. Euroopan joukkueessa

mukana myös kaksi suomalaista hikkorigolffaria.

21

Elokuu

1. Svenska Hickorymästerskapet, Falsterbo Golf Club, RuotsiSGHS lähtee pienellä joukkueella mukaan pelaamaan Ruotsin mestaruuksista.

7.-8. Open Finnish Hickory Championship, Porin Golfkerho, Kalafornia, PoriSuomen hikkorimestaruudet ratkotaan Kalafornian kentällä. Kisan järjestääSGHS yhdessä 70-vuotisjuhliaan viettävän Porin Golfkerhon kanssa. Kisa onavoin kaikille. Pelattavat sarjat:- Miesten SM, lyöntipeli scr- Naisten SM lyöntipeli, scr- Finnish Hickory Open, tasoituksellinen lyöntipeli kaikille

16. Vuosaari Hickory Open, Vuosaari Golf, HelsinkiFinnish Hickory Tourin viides tapahtuma. Kaikille avoin hikkoritapahtuma jossakisataan tapahtuman ja koko Tourin voitosta.

Syyskuu

12. Vanajanlinna Hickory Final, Linna Golf, HämeenlinnaFinnish Hickory Tourin päättävä finaali. Finaalissa on jaossa tuplapisteet jotenvasta täällä ratkaistaan koko Tourin voitto. Kaikille avoin hikkoritapahtumajossa kisataan tapahtuman ja koko Tourin voitosta.

Teks

ti: T

apio

Pek

kola

Suomen Yleisradiosta saattoi ennenkuunnella erinomaisia puheohjelmia. Nehöystettiin tarvittavalla määrällä faktaa jane olivat yleissivistäviä tarinoita joitamaallikkokin ymmärsi.

Itse hakeuduin radion ääreen erityisestisilloin kuin sieltä tuli torstaisin PekkaGronovin toimittama “BluesinMaailmasta”. Sen jälkeen olikin useinMaamme-laulun aika päättää päivänlähetys. Tiistai-iltaisin oli vuorossaulkomaan toimituksen “Maailmanpolitiikan arkipäivää” heti Päivän peilinjälkeen. Erityisesti odotin JaakkoHimasen raportteja New Yorkista, PasiRutasen Washingtonista, Knud MölleriäPariisista ja sokerina pohjalla “TäälläErkki Toivanen, Lontoo”. SittemminToivasen iltakävelyt ensin Lontoossa jasitten muualla Euroopan metropoleissa jakulttuurikehdoissa ovat hyvässämuistissa vieläkin. Ja sitten vielälempiohjelmani Kai R lehtosen toimittama“Historiaa pitkin ja poikin”. Sävähdyttäviätarinoita maailman historiasta.Harmi ettei kukaan liene tehnyt vastaavaaurheilun saralta, puhumattakaan golfista.

Golf historiaa pitkin ja poikin, SveitsiAntiikkia antiikkiaEdellä mainituissa ohjelmissa mentiintarpeeksi syvälle asiaan kuitenkaanjuuttumatta lillukan varsiin. Viimesyksynä löysin Sveitsin Golf liiton 100-vuotis historiikin, 100 vuotta GolfiaSveitsissä, kronikkaa ja kuvia. Kirja olimyynnissä vanhassa fransiskaani-luostarissa toimivan palvelukeskuksenjoulumyyjäisissä. Hista oli huima 1Sveitsin frangia eli noin 0,66 euroa.

Antiikista ja vanhoista tavaroistakiinnostuneelle Sveitsi on aarreaitta, tosinhikkoriharrastajiin en vielä ole törmännyt.Sotia ei ole käyty aikoihin joten ullakot jakodit pursuavat vanhaa tavaraa, jotkapäätyvät huutokauppoihin jakirpputoreille, kun omaiset eivät voi niitäenää tallentaa. Kirpputoreilta jaantiikkimessuilta löytyy mm. vanhaasuomalaista taidelasia ns löytökoreista.Aallon , Wirkkalan ja Sarpanevantuotanto tunnetaan, mutta Franckiniin,Nymanin ja Tynellin kauniit työt päätyvätusein halpahyllyihin.

Sveitsin ensimmäinen golfkenttäavattiin 1.8.1891 St Moritzissa, HotelliEngadiner Kulmin puistossa.

Teks

ti: T

apio

Pek

kola

23

Manner-Euroopan pioneeriLuettuani Sveitsin Liiton 100-vuotishistoriikin mieleeni tuli kirjoittaa SveitsinGolfin alkuvaiheista. Se poikkeaa muideneurooppalaisten maiden golfinsyntyhistoriasta.

Sveitsin ensimmäinen golfkenttä avattiinelokuun ensimmäisenä päivänä 1891Hotel Engadiner Kulmin puistoon. Kulmkuten niin monet muutkin tuon ajankentät toimivat muun liiketoiminnanyhteydessä. Seuratoiminta lienee ollutvähäisempää. Sveitsin Golf Liitto,Association Suisse Golf (ASG)perustettiin 1902 Luzernin Golf Klubinsuojissa. Mukana perustajajäsenissä olimyös brittiläinen moni-urheilija Sir ArthurHenry Crosfield. Kolme muuttakoollekutsujaa olivat eversti Woodward jaAlfred Hoffman Zurichista sekä liitonensimmäinen puheenjohtaja Hans Pfyffervon Altishofen.

Vuonna 1902 Sveitsin Golf Liittoonkuuluivat seuraavat kentät tai klubit, Kulm(perustettu 1891), Engadin (1893),Montreaux (1900) ja Luzern (1902).Perustavan kokouksen jälkeensamaisena vuonna liittoon liittyivät vieläGenfin, Malojan ja Thunin Golf seurat /kentät. Eli kaikkiaan seitsemän yhteisöäoli tuolloin mukana.

Esikuvaa Sveitsin liitolle haettiin IsostaBritanniasta ja Irlannista. Irlannin liitto oliperustettu vuonna 1891 ja Walesin 1895.USPGA syntyi 1894, ja Australian liitto1898. Merkittävänä “päänavaajana” olimyös Golfin sääntökomitea perustaminenvuonna 1897 Royal and Ancient GolfClubin suojiin St. Andrewsiin.

Sveitsin jälkeen seuraavat vanhanmantereen kansalliset golfliitot syntyivätSaksaan 1907, Belgiaan ja Ranskaan1912 ja Hollantiin 1914. Eli Sveitsin liitonperustaminen 1902 oli pioneerityö,ensimmäisenä Manner-Euroopassa.

Golfbuumi jatkui Sveitsissä. Seuraavinavuosina liitton liityi useita klubeja. Liitonsääntöjen mukaan jokainen klubi saaliittoon varapuheenjohtajan. Vuonna 1910liitossa oli 14 varapuheenjohtajaa jasamaisena vuonna tehtiin päätös ettäsihteeristö siirretään pysyvästi GrandHotel Luzerniin. Automaattisestavarapuheenjohtaja säännöstä luovuttiinvuonna 1911 ja varapuheenjohtajienmäärä rajoitettiin 28:aan.

Vuonna 1910 ASG:n yleiskokous päättilaajentumisesta rajojen ulkopuolelle,eritysesti Sveitsin lähinaapureihin. Mm.Italian rajalle oli syntynyt uusia klubejakuten Golf Club Menaggio e Cadenabbiav. 1907 (Como-järven rannalla) sekähieman kauemmaskin Roomaan saatiingolfklubi jo vuonna 1901. Ranskan rajallesyntyi Golf Club Villa d’Este (1907).

Organisaatiomuutoksen jälkeennaapurimaiden ja erityisesti lähialueidenklubit saattoivat kuulua uuteenkattojärjestöön Swiss & Central EuropeanGolf Associationiin (SCEGA) ja sitäkautta kuulua ASG:n toimintaantäysivaltaisina jäseninä. Vuonna 1911pitkän keskustelun jälkeen päädyttiinsiihen, etteivät muiden maiden (SCEGA)amatöörit saaneet osallistua Sveitsinamatöörimestaruuskilpailuihin. Tämänjälkeen SCEGA ei ollut pitkäikäinen,Vuonna 1913 palattiin jälleen ASG:nnimen käyttöön. Samaan aikaan myösnaapurimaiden kansalliset järjestötsyntyivät.

24

Välinekehitys avainsana jo tuolloinSveitsiläiset ovat ihmetelleet, miksiSveitsin Golfliitto perustettiin juuri tähänaikaan, mutta samaan hengenvetoon heovat erittäin ylpeitä tuostaeurooppalaisesta pioneerityöstä jakaukonäköisyydestä.

1900 luvun taitteessa golf ei ollut kaikkienkansalaisten saavutettavissa, myöskäänSveitsissä. Lajia oli vaikea harrastaavaikeiden välineiden takia ja lisäksi golfoli kallista Sveitsinkin mittapuun mukaan.Sveitsin Golfliiton 100 v historiassatodetaan, että vuosisadan vaihteessavälineet, erityisesti pallot tulivatparemmiksi ja lentolinja hallittavammaksi.Uudet tuotteet olivat edullisempiatuotantotekniikan kehityttyä verratuinavanhoihin lähes 100 % käsin tehtyihintuotteisiin. Lisäksi puisten tii-tikkujenmarkkinoille tulo ja lisääntyvä matkailusaivat aikaan ensimmäisen golfbuuminSveitsissä. Kirjoittaja mainitsee vielälehden syyn golfin yleistymiseenSveitsissä. Se on motorisoitunut ruohonleikkaus. Kentän hoito tuli sujuvammaksivähemmän työvoimaa vaaativaksi.Yllämainitut muutokset helpottivat jamadaltivat aitaa golfiin aloittamiseen.Golfkenttien määrä kasvoi.

Sveitsi oli ja on edelleen suhteellisenpieni maa ja seitsemän klubinolemassaolo jo 1900 luvun alussaherättää kysymyksen, mistä moinen.Ensinnäkin tuon ajan seurojenjäsenrakenne paljastaa, ettäulkomaalaissiirtokunnan osuus Sveitsingolfin synnyssä oli merkittävä. Tosinuseat erityisesti ulkomaalaiset jäsenetolivat jäseniä useissa klubeissa, eikäainoastaan Sveitsissä. Mukaan mahtuierityisesti brittiaatelisia, diplomaatteja,jopa parlamentin jäseniä ja liike-elämässä menestyneitä.

Valitettavasti tuon ajan seurojen tarkempitarkastelu on vaikeaa, silläalkuperäistietoa ja dokumentteja onniukasti. Kyseisen kirjan lähdeluettelostailmenee, että kirjoittajan käytössäolevasta aineistosta vanhin onEngadinerin Golfesite vuodelta 1908 jasitten seuravat lähteet ovatkin ASG:nvuosikirjoja vuosilta 1925 ja 1931. Tärkeinlähdeaineisto lienee ollut seurojenhistoriikit. Toisaalta voi hyvin ymmärtäämyös sen, että hotelliyhtiön tehtävä ei olekirjata golfhistoriaa. Sveitsissä ontodennäköisesti sama tilanne kuinSuomessa. Golfseurojen alkuvaiheita eiole kirjattu perusteellisesti muistiin taisitten aineisto on kadonnut henkilöidenmyötä?

Toinen vaikeus joka tulee vastaan onseurojen nimien jäljittäminen. Jotkut onlakkautettu ja toiset saaneet uudennimen tai perustettu uudelleen. Näissäkohdin ao teoskaan ei olejohdonmukainen.

Viehättävä St Moritzin Palace HotellinLitografia vuodelta 1921

25

Matkailua Sveistsissä vuoden ympäri. Juliste vuodelta 1910

Matkailun virrassaKaikkein suurin Sveitsin golfin liikkeellepaneva voima oli matkailu. Korkeailmanala yhdistettynä jo tuolloin korkeaanelintasoon houkutti Sveitsiin paljonmatkailijoita. Turisteja saapuiteollistuneista ja vaurastuneista maistakuten Iso Britannia ja Yhdysvallat. Sielläpelattiin myös golfia jo huomattavastiennen Manner-Eurooppaa, jolleihollantilaisten goofia lasketa mukaan.

Vuosisadan alussa Brittein saarilla oli joyli 1.000 golfkenttää. Manner-Euroopassaluku oli vähäinen. Ensimmäinen MannerEuroopan Golf klubi syntyi Ranskaan,Golfplatz von Pau vuonna 1856.Seuraavat Ranskan klubit olivat Biarritz1888, Dinard 1890, Cannes Mandelieu1891, Bordeaux 1900, Deauville 1900 jaParis La boulie 1901. Muita tunnettujaManner-Eurooppalaisia klubeja tuohonaikaan olivat olivat Espanjan MadridinGolf klubi 1895, Saksan ensimmäisetklubit olivat Baden Baden ja BerlinerWannsee vuonna 1895. Hollantiin DenHaag 1893 ja Hilversum 1900, BelgianRoyal Antwerp Golf Club 1898 ja RoyalKnokke Golf Club 1899. Tanskaanperustettiin Pohjoismaiden ensimmäinenRoyal Copenhagen v. 1898 ja ItävallanWien 1901. Italian ensimmäinen golfklubituli Roomaan 1902.

Turistivirrat Sveitsiin saivat aikaanalppihotellien synnyn. Turistit olivattuohon aikaan ns vaurasta luokkaa jamonet heistä harrastivat golfia, etenkinbritit. Sveitsissä alettiinkin rakentaagolfkenttiä suosittujen turistihotellienyhteyteen. Esimerkkinä mm. Grand HotelDoldern Zurichin lähellä, jonka 9 reikäinengolfkenttä valmistui vuonna 1904 ja BadRagaz vuonna 1909.

Myös tänään suositun alppikeskusInterlakenin golfkenttä perustettiin jo1800-luvun lopulla. Sveitsin golfliittoon seliittyi 1905. Muita tänä päivänä tunnettujamatkailukeskuksia, jotka saivatvuosisadan vaihteessa golfkentän ovatmm. St Moritz ja Montreaux.

Sveitsin golfklubien synnyn keskeinenedellytys oli hotelli, joka takasi klubinkannattavuuden. Toisaalta golfilla taashoukuteltiin etenkin britti- jaamerikkalaisturistit omaan hotelliin.Ensimmäinen maailmansota lopettiSveitsin turistibuumin. Mielenkiintoista jakuvaavaa on, että Sveitsiin saapuvienturistien määrä ylitti vuoden 1914aikaisen 22 miljoonan hotelliyöpymisenrajan vasta vuonna 1955.

Piskuisen Sveitsin oma väestöpohja eiolisi moiseen suonut madollisuutta.Lisäksi moni maa mainosti itseään 100vuotta sitten golfin tenniksen javuoristokiipeilyn keskuksena.TänäänAxensteinin golfkentän läheisyydessäoleva Stoosin turistikeskus lupaaturisteille 360 aurinkoista päiväävuodessa! Stoosin palveluihin kuuluvatgolfin ja tenniksen ohella mm. laskettelu,monipuoliset kylpyläpalvelut ja vaellusniin maasto- kuin lumikengilläkin. Elisijainnin johdosta sveitsiläisillä resorteillaharrastettiin talvisin talviurheilulajea jakesäisin kirmattiin viheriöillä jaalppipoluilla. Toisin sanoen business olija on kunnossa läpi vuoden.

Golfin ja turismin yhteys Sveitsissä onerittäin selkeä vielä tänä päivänkin. Useathotellit tarjoavat golfpalveluja ja kenttä onaivan hotellin kupeessa. Uskaltaisin jopasanoa, että nykyisin muodissa olevienGolf Resorttien esikuva tai alkumuoto onSveitsissä kaikkine oheispalveluineen.

Lähde: Association Suisse de Golf 1902 - 2002 - 100 Jahre Golf in der Schweiz, 2002 AssociationSuisse de Golf, Engadin Press CH 7503 Samedan

Aulangon golfklubilla juhlavuosiSeura täyttää 50 vuotta, golfiaHämeenlinnassa jo vuonna 1940.

Perinteikkäällä Aulangon Golfklubilla onmerkittävä rooli suomalaisen golfinhistoriassa. Ensimmäisen kerrangolfmailat viuhuivat Aulangolla jo 1930-luvun lopulla. Yhdeksän reiän kentän(nykyisin Hugo-kenttä) on alkujaansuunnitellut skotlantilainen Fred Smith.Mukana suunnittelutyössä oli myösHelsingin Talin golfkentänvoimahahmoihin lukeutunut Lauri Arkkola.

Golfkenttää Hämeenlinnaan ryhdyttiinpuuhaamaan vuoden 1940 olympialaistenhuumassa. Kenttätyöt käynnistyivätvuonna 1938, ja ensimmäiset kilpailutmaamme toiseksi vanhimmallagolfkentällä pelattiin 15. päivänäsyyskuuta vuonna 1940. Asialla olivatpääosin helsinkiläiset golfarit, joidenturneesta Aulangolla Hämeen Sanomatkirjoitti 17. syyskuuta ilmestyneessänumerossaan seuraavaa:

“Aulangon uudella radalla sunnuntainasuoritetut golfkilpailut tasoituksineenpäättyivät seuraavasti. Aamupäivälläsuoritettu miesten kilpailu: 1) Ch. Jensen87–10=77, 2) E. Vuorenlehto 96–15=81,3) Woodburn 83–2=81.” Tarkka tuloslistasisälsi lisäksi naisten ja iltapäivänloppukilpailun tulokset, joista selvisi, ettäkisan voitti suomalaisen golfinvoimahahmo Eljas Erkko. Tämän jälkeenjuttu jatkui: “Sää oli aamupäivällä kirkasja kaunis, mutta iltapäivällä sataa tihutti.Kaikki kilpailijat olivat helsinkiläisiä.Toivottavasti uusi rata innostuttaa myöshämeenlinnalaisia harjoittamaan tätäoivallista peliä”.

Suomen olympiaisännyys, ja myös golfinjuurtuminen Aulangolle jo 1940-luvullajäivät kuitenkin haaveeksi sodan takia.Sotavuosien aikana Aulangon kenttä oliperunapeltona, ja vasta vuonna 1955kenttää ryhdyttiin kunnostamaanuudelleen.

Aulangon ykköstee, lyömässä Hilkka Honkajuuri. Kuva otettu 60-luvulla.

Teksti: Pertti K

oivunen

Aulangon GolfklubinperustaminenAulangon Golfklubin virallinenperustamispäivämäärä on 15. huhtikuutavuonna 1959. AGK:a vanhempiagolfseuroja Suomessa ovat HelsinginGolfklubi (perustettu vuonna 1932),Viipurin Golf (1938), Porin Golfkerho(1939), Kokkolan Golf (1956), Aura Golf(1958) ja Lahden Golf (1959).

Seuran perustavan kokouksen kutsuikoolle hotelli Aulangon johtaja JarlHellström yhdessä varatuomari MattiValanteen ja insinööri Lauri Martikaisenkanssa. Golfklubin perustamistaHämeenlinnaan olivat jo aiemmin talvellaehdottaneet myös helsinkiläiset B.M.Lehtonen ja Juho Mattinen. MattiValanteesta tuli itseoikeutetusti AGK:nensimmäinen puheenjohtaja, sillä hän olitiettävästi ainoa hämeenlinnalainen, jokaoli pitänyt golfmailaa aiemminkädessään. Hänen lisäkseen AGK:nnimeen vannoi perustamiskokouksessa64 golffaria.

– Klubin perustaminen sai vauhtia joulunavuonna 1958, kun johtaja Hellström soittiminulle ja kutsui lounaalle Aulangolle.Paikalla olivat tuolloin myös muunmuassa Lauri Martikainen, B.M.Lehtonen ja Juho Mattinen, muisteleeAGK:n ensimmäinen puheenjohtaja MattiValanne.

AGK:n ensimmäiseen johtokuntaankuuluivat varatuomari Matti Valanne(puheenjohtaja), johtaja Jarl Hellström(varapuheenjohtaja), varatuomari MarttiAhto (sihteeri ja rahastonhoitaja),jauhatuspäällikkö Henrik Gardberg,agronomi Jaakko Honkajuuri,toimitusjohtaja B.M. Lehtonen, rouvaSirkka Lonka ja lääketieteen lisensiaattiRainer Savonheimo.

Täysin yksimielinen ei AGK:nperustamispäätös kuitenkaan ollut, silläjoidenkin mielestä golfkentän hoitokoituisi liian kalliiksi. Epäileville tuomailleAGK:n puuhakas väki näytti kuitenkinheti ensimmäisenä vuonna pitkää nenääkeräämällä vuosikirjalla 650 000 silloistamarkkaa. Vielä kun Valmetin pääjohtaja,vuorineuvos Härkönen, avustiensimmäisen traktorin hankinnassa,alkoivat mailat heilua Aulangolla entistäkiivaammin.

– Klubin ensimmäisetyhteistyökumppanit lahjoittivat kukinyhden greenin. Myös johtaja Hellströminpanos kentän uudelleenkunnostamisessa oli merkittävä, kertooValanne. AGK:n puheenjohtajana jatkoiMatti Valanteen jälkeen vuosina 1963–1969 Aimo Laaksonen. Hänenaikakaudellaan AGK jatkoikehittymistään yhä toimivammaksiseuraksi. Ensimmäiseksikenttämestariksi palkattiin Pentti Takala,jonka ansiotaoli kentän hyvä kunto jo 1960-luvulla.Myös perustajajäseniin kuuluneenagronomi Jaakko Honkajuuren panoskentänhoidollisissa työtehtävissä oliAGK:n alkutaipaleella huomattava.

– Toimin klubin epävirallisenakenttämestarina ennen Pentti Takalaa.Meillä oli jo tuolloin oma traktori, jyrä jaleikkuri, jonka taisimme ostaaensimmäisen vuosikirjan tuloilla.Kiireisimpinä aikoina lainasin myös omiakoneitani klubille, muistelee Honkajuuri.Jaakko Honkajuuri korostaa myöshelsinkiläisten golffareiden panostaAGK:n syntyvaiheissa.– Ei koko klubia olisi vielä tuolloinkaansaatu henkiin ilman Helsingin Golfklubinväkeä. Hämeenlinnassa ei vielä tuollointiedetty golfista oikeastaan mitään.

28

Muistan, kun pelasin kerran Talissa viisimailaa kädessäni ja mietin, mistä saisinhankittua bägin. Ensimmäisiä ihanoikeita golfsettejä Hämeenlinnassa taisisaada Sulo Lonka, jolle vaimo Sirkkahommasi välineet jostain, JaakkoHonkajuuri nauraa.

Historian havinaaAulangon Golfklubi oli olemassapuolivirallisena jo vuosina 1940–1942.Tämän golfklubin perustamisasiakirjan jasäännöt ovat allekirjoittaneet H.Olkkonen, Hilding Silander, Boris Schildtja P.H. Zilliacus. Virallinen AGK jäikuitenkin vielä odottamaan syntymäänsä,sillä perustamisasiakirja jäi “kovangolfbuumin” alle vaille virallistapäiväämistä.

Ensimmäisen AGK:n jäsenluettelossa olijo 40 nimeä. Titteleinä arvokkailla rouvillaja herroilla oli tuon ajan tyyliin muunmuassa “direktör”, “esittelijäneuvos”,“ingeniör” ja “doktor”. Varsinaisen vuonna1959 perustetun AGK:n jäsenistä mukanaolivat jo tuolloin muun muassametsänhoitaja Kurt Palmroth, jonka nimikomeilee pääosin helsinkiläistengolfpioneerien joukossa. Nimet pappaJensen, Eljas Erkko ja Bror Serlachiusovat olleet osaltaan vaikuttamassa siihen,että golfia pelataan Aulangolla vielätänäkin päivänä. AGK:n perustaminen oliharvinaisen työlästä puuhaa. Toisenkerran AGK:a nimittäin yritettiin perustaakesällä 1957. Tuolloin hanke kuitenkinkaatui johtaja Hellströmin isännöimälläratkiriemukkaalla laivaretkelläVanajavedellä, josta takavuosina onkirjattu seuraavaa:“Johtaja Hellström tarjosi tällöin Aulangonhotellin puolesta runsaasti syötävää jajuotavaa, ja yleisen innostuksen vallassaläsnäolijat

kirjoittautuivat Aulangon Golfklubinperustajiksi.Todennäköistä on, ettäketään ei kuitenkaan valittupuheenjohtajaksi ja sihteeriksi, ja niintämä perustaminen jäi tuohon paperiin”.

Kilpailutoiminta vauhtiinAGK on ollut aina myös menestynyturheiluseura. Seuran ensimmäiset omatkisat 30. päivänä elokuuta vuonna 1959voitti Erkki Ikonen tuloksella 41+37=78,netto 67. Ministeri Erkon lahjoittamanAulanko-cupin voittoa tavoitteli 21pelaajan joukossa ainoanahämeenlinnalaisena Matti Valanne.

Hämeenlinnalaiset olivat kuitenkinpäättäneet vielä jonakin päivänämenestyä golfviheriöillä. Talviharjoittelu olijo tuolloin muotia ja swingejä hiottiinuutterasti Toisela-nimisessä talossa(nykyinen Aulankokeskus).AGK:lle perustettiin myös omajuniorijaosto jo vuonna 1961, muttaensimmäiset mainittavat saavutuksetajoittuivat vasta kesään 1967, jolloinPirkko Lonka ylsi ensimmäisenäaulankolaisena Suomen mestaruuteennaisten sarjassa.

Menestyneitä aulankolaisia olivat tuonakesänä myös Hannu Kuussaari, joka olijunioreiden EM- joukkueessa,maaseudun mestari Lasse Martikainen jakisan kolmonen, 16-vuotias MattiMäkivirta. Martikaisen voittamastamaaseudun mestaruudesta pelattiinensimmäisen kerran jo vuonna 1961.Aulangolla pelatun koitoksen voiton veiporilainen golflegenda Juhani Örmä.Tasoituksellisen sarjan ykkönen oliAGK:n Kurt Palmroth.Maaseudun mestaruuksista pelattiinmyöhemmin Aulangolla useampanakinvuonna.

29

Turnee oli vastaisku suuren ja mahtavanHelsingin Golfklubin menestyksellegolfviheriöillä. 1960-luvun alussa kisassaoli mukana pelaajia Aulangolta, Porista,Kokkolasta ja Lahdesta.

Myös seuraottelut olivat AGK:nkisakalenterissa jo 1960-luvun alussa.Perinteinen mittelö Lahden Golfia vastaanon ohjelmassa vielä tänäkin päivänä.Suomalaisten golfseurojen lisäksi AGKpelasi muun muassa ruotsalaisiaLidingöä ja Uppsalaa vastaan.

Oman lukunsa AGK:n historiassaansaitsevat myös caddie-pojat, joistapoikkeuksetta kasvoi myöhemminmestarismiehiä mailan varressa.Mailapoikina vesselit tienasivat myöstaskurahoja, sekä kasvoivat kurissa januhteessa isäntiensä läksytyksessä.Matti Valanne muistelee, kuinkaKuivasaaren veljeksistä Pekka ansaitsiensimmäisen kellonsa caddie-tuloillaan.

– Poika rehvasteli kavereille komeallakellollaan, ja minä kysyin, mihinkä hänaikoo seuraavaksi säästää.Polkupyörään, hän tokaisi, Valannemuistelee.

Vanhan kentän mahtivuodetAulangon Golfklubi on 50-vuotisentoimintansa aikana piirtänyt monta viivaasuomalaiseen golfin historiaan. Kaunis jahyväkuntoinen puistokenttä, menestyneetkilpagolfarit sekä suomalaistengolfklubien joukossa käsitteeksimuodostunut AGK:n henki olivatvaikuttamassa golfin läpimurtoon. Vanhankentän ensimmäiset mahtivuodetajoittuivat 1980-luvulle. Jäseniä oli tuolloinparhaimmillaan liki 600. Puheenjohtajannuijaa heilutteli vuosina 1976-–-1993Lasse Selinko, joka yhdessä klubinpitkäaikaisen sihteerin Keijo Kaijankanssa muodosti ehkä AGK:n historianrautaisimman “foursome-parin”, duon,joka luotsasi klubia vahvasti eteenpäin.Selingon valtakaudella AGK teki jomittavia investointeja. Uusienkentänhoitokoneiden hankkiminen,kastelujärjestelmän uusiminen 1970-–1980-lukujen vaihteessa ja uuden kioskinrakentaminen olivat kaikki satsauksia,joissa koko klubi puhalsi yhteen hiileen.

Aulangon ykköstee, lyömässä Jalo Grönlund,kuva otettu 60-luvulla.

– Työtämme helpotti osaltaan myösalkava golfbuumi Suomessa. Jäseniä olipaljon, vaikka kaikki eivät tosin pelanneetAulangolla. Jäsen- ja pelikausimaksunmaksaneita oli kuitenkin klubissa senverran, että kaikki lainat saatiinmaksettua. Kaikkein tärkeintä olikuitenkin talkoohenki, joka eli vahvanavielä 1970–1980-luvuilla, korostaa LasseSelinko.

Nykyisen AGK:n ilme on vastaavastipaljolti Selingon jälkeen puheenjohtajanatoimineen Juhani Niemisen (vuodet 1994–2001) aikakauden tulosta. Niemisenhallitusten aikana AGK sai uuden imagonnykyaikaisena klubina: toimivanaseurana, jolla oli jo yhdeksän reiänkentän yhteydessä viihtyisä klubiravintolaja paljon uusia golfin ystäviä. Vuonna2002 puheenjohtajaksi valittu Risto Saloon puolestaan ollut vahvasti viemässäAGK:a kahta kenttää (27 reikää)operoivaksi seuraksi.

Aulangon viheriöt ovat olleet vuodestatoiseen myös green fee -pelaajiensuosiossa. Tästä kuuluu kiitos eriaikakausien kenttämestareille PenttiTakalalle, Markku Viitaselle, JariJärviselle ja Juha Englundille.AGK on ollut aina kuulu myösansiokkaasta juniorityöstään. Tälläsaralla mainetta ovat niittäneet seuranjoukkueet, jotka ovat pokanneet Suomenmestaruuksia.

Henkilökohtaisissa kisoissa maammeeturivin pallotaitureihin ovat kuuluneetmuun muassa Kalevi Murto, HannuKuussaari, Matti Pietola, Matti Mäkivirta,Pekka Kuivasaari, Kari Kuivasaari, JouniVilmunen, Juha Selin, Timo Nurmi, JussiSillanpää, Juha Perälä,

Minna Vuorenpää, Maija Korpi ja KarriKauppinen. Kova joukko, jonkasaavutukset AGK:n edustusasuissa ovatmyös osa suomalaista golfhistoriaa.

Everstin viheriöille keväällä 2006Vuosi 2006 jää AGK:n historiaanmerkkipaaluna. Tuolloin nimittäinkorkattiin virallisesti uusi Eversti-kenttä.Jatkossa Everstiä ja vanhaa kenttää,Hugoa, hallinnoi Aulanko Golf Oy, jaseuratoimintaa molemmilla kentilläpyörittää AGK. Uuden kentänselvitystyöt käynnistyivät jomarraskuussa vuonna 2000.Ensimmäinen osakeanti pyörähtiliikkeelle elokuussa 2003. Kentänvarsinaiset rakennustyöt päästiinaloittamaan saman vuoden lokakuussa.Pelikunnossa Everstin ensimmäisetyhdeksän reikää (peliväylät 1–9) olivatkeväällä 2006, ja koko kenttä oli pelaajienkäytössä kesäkuussa.

30

Teks

ti: J

uha

Rup

onen Lahden Golf ry 50 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuottasiitä, kun Suomen menestyksekkäimpiingolfseuroihin kuuluva Lahden Golf ryperustettiin. Perustava kokousjärjestettiin 12 osanottajan voimin LahdenSeurahuonella 28. toukokuuta 1959.Lahden Golfista tuli Suomen Golfliitonviides jäsenseura.Hankkeen alullepanija ja seuranensimmäinen puheenjohtaja oli Veikko K.Puhakka, joka oli ollut perustamassagolfseuraa myös edellisessäkotikaupungissaan Kokkolassa.

Ensin HollolaUudella seuralla ei ollut paikkaa kentälle,mutta sen etsiminen aloitettiin hetiperustavaa kokousta seuranneenapäivänä. Jo samana vuonna pelaaminenalkoi Hollolan lentokentän alueella, jonneraivattiin 9-reikäinen hiekkakenttä.Vuonna 1960 puolustusministeriö myönsikentälle virallisen käyttöluvan ja sielläpelattiin kaikkiaan kuusi vuotta.

Sitten MukkulaPerustamisesta lähtien seuran johtokuntateki töitä saadakseen Lahden kaupungiltavuokralle kentän rakentamiseentarvittavan maa-alueen LahdenMukkulasta. Työ palkittiin vihdoin 1965,kun kaupunginvaltuusto vuokrasi LahdenGolfille 30 vuodeksi 23,6 hehtaarinsuuruisen alueen. Rakentaminenaloitettiin välittömästi ja jo 1966 pelattiin6-reikäisellä puistokentällä. 9-reikäiseksiMukkulan kenttä laajeni vuonna 1970.Mukkulasta ei kuitenkaan tullut LahdenGolfin lopullista kotipesää. Tummia pilviäalkoi kasaantua kentän päälle jo 1974,kun Mukkulan asemakaavaantehtiin muutosehdotus,

joka toteutuessaan merkitsi kentänratkaisevaa pienenemistä. Isku Oynaapurissa tarvitsi lisää tilaa.

Lopulta TakkulaVuonna 1980 Isku ja Lahden Golf tekivätLahden kaupungille yhteisen kirjelmän,jossa LG suostui Mukkulan kentänvuokrasopimuksen purkamiseen, kunhankaupunki osoittaisi yhdistykselle uudenalueen kaupungista golfkentäksi. Jatoisaalta, että osa Mukkulan kentästäluovutettaisiin sitä tarvitsevalle IskuOy:lle. Neuvottelut jatkuivat ja vihdoinvuonna 1983 Lahden kaupunki ja LahdenGolf allekirjoittivat vuokrasopimuksenTakkulan alueen noin 50 hehtaarinmaista. Ja Isku oli saamassatarvitsemansa lisätilan. RakennustyötTakkulassa alkoivat vuonna 1984 jasyksyllä 1985 LG luopui Mukkulankentästä. Takkula avattiin 9-reikäisenä1986, 14-reikäisenä 1991 ja 18-reikäisenä 1992.

OsakeyhtiöYksi merkittävistä askeleista seuran jaTakkulan golfkentän historiassa otettiinvuonna 1997, kun perustettiin LahdenGolf oy hallinnoimaan itse kenttää.Seurassa oli 800 jäsentä, mutta heistävain 450 oli maksanut edelliskaudenkausimaksun. Yhtiöittämisellä haluttiinvarmistaa kentän talous, koska kaikkienosakkeenomistajien on vuosittainmaksettava kausimaksua vastaavayhtiövastike.

Alkuvuodesta 1998 järjestettiinjäsenistölle suunnattu osakeanti, jossaosakkeen merkintähinta oli 100markkaa. Osakkeen lunasti 692 jäsentäja talouden tasapaino oli taattu.

32

MenestysLahden Golfin kilpailumenestys alkoi joMukkulan ajoilta. Ensimmäinen iso pottituli vuonna 1978, kun Veli-Matti Välimaa,Rainer Tepsa ja Harri Leino ottivatkolmoisvoiton alle 18-vuotiaiden poikiensarjassa. Vuonna 1989 Golfliitto palkitsiLG:n vuoden golfteosta ja vuottamyöhemmin Anssi Kankkonen, TimoRauhala ja Erkki Välimaa näyttivät, ettätunnustus meni oikeaan osoitteeseen. Heottivat kolmoisvoiton miesten SM-kisoissa. Vuosina 1984-94 Lahden Golfvoitti kahdeksan kertaa miesten SM-joukkuekilpailun ja mestaruuksia tulimyös nuorten sarjoissa. 1993 LG:njoukkue, Jari Koljonen, Kalle Väinölä,Mikael Mustonen, voitti seurajoukkueidenEuroopan mestaruuden.

Vuonna 2000 Mikko Ilonen oli parasBritish Amateur Openissa. Euroopantourilla LG:n nykyinen kunniajäsen onvoittanut kahdesti. 2000-luvulla LahdenGolfin menestyksestä ovat vastanneetmestaruuksia kahmineet senioripelaajat.

PuheenjohtajatVeikko K. Puhakka (1959-60)Erkki Puuperä (1961-72)Mikko Luhtanen (1973-86)Taisto Mustonen (1987-96)Jorma Stanley (1997-02)Jukka Nikkanen (2003-08)Heikki Jäämää (2009-)

Juhlavuoden kunniaksi Lahden Golfjulkaisee Tapio Lehdon toimittaman 50-vuotishistoriikin.

Lahden Golfin alkuvuosien tärkeitä vaikuttajia. Vasemmalla seuran monivuotinen puheenjohtaja ErkkiPuuperä, oikealla seuran ensimmäinen sihteeri ja Mukkulan kentän suunnitellut Rolf Nyman ja keskelläseuran sihteeri vuosina 1967-1971, Lassi Tilander.

Rafael Sundblom - ensimmäinen suomalainengolfarkkitehti

Poika Rafael ei jakanut isänsä poliittisiaintohimoja vaan loi lahden toisellapuolella menestyksekkään uran niinlakimiehenä, yrittäjänä ja lopultagolfarkkitehtina.

Golfkentät kiinnostuksen kohteena1920-luvun alkuvuosina golfkärpänenpuraisi Rafael Sundblomia pahemmankerran ja hän liittyi TukholmanGolfklubiin, joka noihin aikoihin toimi vieläRåsundan kentällä Solnassa. Kiinnostuskentän kehittämisestä vei hänet vuonna1928 jäseneksi seuransakenttätoimikuntaan. Silloin klubi oli josiirtänyt toimintansa Ruotsinensimmäiselle 18 reiän kentälle Lidingönsaarelle, jossa seura toimi vuoteen 1931.

Kevinge löytyi hiihtolenkilläRafael Sundblomin hiihtolenkit kulkivatusein Mälaren järveen pistävällä Kevingenniemellä ja golfista innostuttuaan hänoivalsi vähitellen, että tähänhän saisimainion golfkentän. Hän lähti ajamaanasiaa, perusti tarkoitusta vartenosakeyhtiön joka osti koko niemen johonkenttä hyvin mahtui ja josta oli varaamyydä maata vähän poiskin. Alueenreunoilla ja rannoilla olleet tontit menivätniin hyvin kaupaksi, että saaduilla varoillapäästiin rakentamaan itse kenttää, jokavalmistui keväällä 1932 eli samanavuonna kun Tukholman Golfklubin tulevarakas seuraotteluvastustaja HelsinginGolfklubi perustettiin. Kevingen kentänsuunnitteluvaihe kesti pitkään ja paikallakäytettiin maailmankuuluja arkkitehtejätekemässä ehdotuksiaan.

Rafael Sundblom syntyiMaarianhaminassa vuonna 1890, opiskeliTukholmassa lakimieheksi ja asettuisinne myös asumaan, kun olotkotisaarella olivat monella tapaalevottomat.

Rafael Sundblomin isä Julius, oli viimevuosisadan alkuvuosina Ahvenanmaallaniin suuressa roolissa, että hänenkutsumanimekseen tuli “Ålandskungen”eli Ahvenanmaan kuningas. Hän olilehtimies joka omisti saarella edelleenkintoimivan päivälehden nimeltä TidningenÅland. Siihen hän kirjoitti saarelaisiakiihottavia artikkeleita joiden tärkeinsanoma oli, että Ahvenanmaan onliityttävä Ruotsiin. Kuten tunnettua, yritysepäonnistui ja Julius Sundblom viruijonkin aikaa suomalaisissa vankiloissaepäisänmaallisen toimintansa johdosta.Kun saaret saivat itsemääräämis-oikeuden, leivottiin hänestä - kaikestatapahtuneesta huolimatta -maakuntahallinnon ensimmäinenpuhemies.

34

Teks

ti: L

asi T

iland

er

Oppi-isänä Harry ColtKaukonäköinen Rafael Sundblom vierailiusein myös Englannissa, jossa häntutustui lakimieskollegaansa ja maailmanehkä kaikkien aikojen arvostetuimpaangolfarkkitehtiin Harry Colt’iin. Coltinsuunnittelemia kenttiä ovat mm. USA:nykkönen Pine Valley, SkotlanninMuirfield, Irlannin Royal Portrush sekäSunningdalen kentän. Lähellä Lontootasijaitseva Coltin Swinley Forrest oli ehkätärkein esikuva Kevingen kentälle.Mainittakoon, että USA:ssa paljonmainetta niittänyt Alister Mckenzie olimyös Harry Coltin kasvatti.Yhdessä Coltin toimiston kakkosmiehenJohn Morrisonin kanssa Rafael Sundblomlopulta viimeisteli Kevingen piirustukset.

Uusi ura vauhtiinKevingen kentän pitkään kestänytsuunnitteluprosessi sai aikaan sen, ettäSundblom alkoi kiinnostua aiheesta siinämäärin, että tarjosi palveluksiaan uusiakenttiä suunnitteleville tahoille maan eripuolilla. Noina vuosina ei vielä paljonpuhuttu golfboomista ja kehitys oliverkkaista, mutta reilun 20 vuoden aikanaSundblom osallistui lähes kaikkiinRuotsin uusiin kenttähankkeisiin. Hänsuunnitteli uusia kenttiä ja parantelimonia vanhoja. Ruotsin nykyisistäkentistä 16 on hänen suunnittelemiaan javiimeiseksi jäi kuuluisa ja monetEuroopan Tourin kisat isännöinytDrottningholm. Tätä kenttää Sundblom eiennättänyt valmiina nähdä, sillä hän kuolikesken sen rakennustöiden vuonna 1958.Hänen muita kenttiään olivat mm. Visby,Rya, Örebro, Gävle, Kristianstad jaKalmar.

Kruununa vuoden 2007 Solheim Cup -kenttäSundblomin parhaaksi kentäksi tulihänen 1930-luvun loppuvuosina luomaHalmstadin pohjoinen kenttä, jokatunnetaan myös nimellä Tylösand. Se onvalittu aivan viime vuosinakin Ruotsinparhaaksi kentäksi ja kuten tunnettua seisännöi vuonna 2007, USA:n ja Euroopannaisten suuren ottelun Solheim Cup’in.

Paljon muuta golfin hyväksiSundblomin toiminta golfissa eirajoittunut pelkästään kenttien tekoon.Hän toimi seuransa Tukholman Golfklubinrahastonhoitajana aina kuolemaansa asti.Hänen liikemiesvaistonsa ansiosta klubiapidetään Ruotsin rikkaimpanagolfseurana, jolla on ollut jopa varaaperustaa itselleen kakkoskenttä siltävaralta, että joutuisi joskus häädetyksipois keskeiseltä nykypaikaltaan.Kaikissa Tukholman Golfklubinaikakirjoissa Sundblom kulkee nyttemminnimellä Mr. Kevinge, joka tarkoittaayksinkertaisesti sitä, että hän loi kokopaikan ja pani siinä sivussa seurantalouden kuntoon ikiajoiksi.Myös Ruotsin Golfliittokin voi olla hyvinkiitollinen Sundblomille sillä hän perustiparin muun idealistin kanssa Ruotsingolflehden ja vastasi henkilökohtaisestisen rahoituksesta. Tänään lehden painoson 400000 ja se on alallaan Euroopansuurilevikkisin. Kun Sundblom kuoli 68-vuotiaana, vuonna 1958, omisti lehtiyhden kokonaisen numeron hänenmuistolleen.

35

Yhteydet SuomeenRafael Sundblomin vaimo oli HelsinginGolfklubin perustajajäsenen,laivanvarustaja Curt Mattsonin sisko jatodennäköistä on, että juuri tämä yhteyssynnytti sen edelleenkin hyvin voivanseuraottelusuhteen joka siis alkoiTukholman Golfklubin ja HGK:n välillä jovuonna 1935. Molemmat herrat olivatitsekin mukana ensimmäisissäotteluissa.

Samoja Mattsoneja on muuten Kurkinkentän perustaja Peter Mattson, jonkatäti oli siis Rafael Sundblomin vaimo.Mainittakoon vielä lopuksi, että kunHelsingin Golfklubilla ei kesällä 1946ollut, sotavuosista köyhtyneenä, varaalähettää 4-miesjoukkuettapääkaupunkiotteluun Tukholmaan, tuliSundblom avuksi ja maksoihenkilökohtaisesti Suomen joukkueenmatkakulut.

Rafael Sundblom (oik.) oli myös erinomainen singelitason golfari, joka selvisi vuonna 1929 finaaliinRuotsin avoimissa reikäpelin mestaruuskisoissa. (SKIM) Hänen vastustajanaan oli tuolloinlegendaarinen Erik Runfelt (vas.) joka vei 36-reikäisenä pelatun finaalin nimiinsä murskaluvuin 10/9

Rafael Sundblom oli edelläkävijä javisionääri, joka perusti, ilmeisestiEuroopan ensimmäisengolfosakeyhtiön, myi hankkimansasuuren tontin reuna-alueetomakotirakentajille ja rakensi jasuunnitteli niillä rahoilla TukholmanGolfklubin, edelleenkin samalla paikallaolevan Kevingen kentän

36

Rafael Sundblomin viimeinen suuri työ oli Drttningholmin kentän suunnittelu. Hän ei kuitenkaanennättänyt nähdä sitä koskaan valmiina ja tämän monia suurkilpailuja isännöineen kentän viimeisteliSundblomin oppipoika Nils Skjöld.

37

Historian havinaa Linna GolfissaYhteensä yli 200 vuotiaat PohjolaVakuutus ja Lemminkäinen pelasivatviime kesänä juhlaturnauksen VanajanLinnan Linna Golfissa. Golfturnauspelattiin ajan henkeen sopienhikkorimailoilla pelimuodon ollessareikäpeli. Kokemukset olivatikimuistoiset. Voitot ovat tasanjuhlaturnauksen jälkeen.

20-vuotis juhlaturnaus hikkoreillaLemminkäinen Oyj:n ja Pohjola VakuutusOy:n välinen golfkilpailu pelattiin 20.kerran. Tähän mennessä kilpailut ovatolleet lyöntipelejä ja pelikenttinä ovatolleet useat eri Etelä-Suomen kentät.Lemminkäisen ja Pohjolan joukkueenkapteenit saivat järjestettäväkseen 20-vjuhlakilpailun ja halusivat järjestäätavallisuudesta poikkeavan tapahtuman.

Kilpailu päätettiin pelata Vanajan LinnanLinnagolfissa juhannuksen jälkeen.Kaiken lisäksi kapteenit halusivatjuhlistaa merkkikilpailua siten, kilpailupelataan hikkorimailoilla.

Yritysgolfin historiaaSuomen suhteellisen lyhyen golfhistorianaikana ovat eri yritykset haastaneettoisiaan vuotuisiin golfturnauksiin. Pohjolaja Hämeenlinnalainen Kummila Oyjärjestivät vuorovuosina golfkilpailuja jo1980-luvun alkupuolelta lähtien.Pelipaikkoina olivat aluksi vuorovuosinaTali ja Aulanko. Sittemmin kilpailujapelattiin mm. Tavastian kentälläHämeenlinnassa ja pääkaupunkiseudullaMaster Golfissa ja Sarfvikissä. Tämäsaattoi olla Suomen vanhin yritystenvälinen turnaus. Perinteet kuitenkinpäättyivät vuonna 1994 Kummila Oy:nmennessä konkurssiin.

Teks

ti: J

ussi

Mar

kkan

en

Pohjolan ja Lemminkäisen johto ennen hikkorigolfkilpailua Vanajan Linnan puistossa.

Nordcenteristä se alkoiPohjolan ja Lemminkäisen ensimmäinengolfturnaus pelattiin Nordcenterin Fream-kentällä vuonna 1989. Kaikkiaan onpelattu yhdeksällä eri kentällä.

Joukkueeseen kuuluu kummastakinyrityksestä kuusi pelaajaa. Joukkueidenpelaajat ovat vuosien saatossavaihtuneet, joten ainoa kaikissakilpailuissa mukana ollut on kilpailunperustaja, Pohjolan joukkueen kapteeniJussi Markkanen. Pohjolan joukkueessaon pelannut yhteensä 26 eri pelaajaa jaLemminkäisen joukkueessa 23 eripelaajaa. Joukkueisiin ei ole pyrittysaamaan mukaan yritysten parhaitagolffareita,

Lemminkäisen kapteeni Jyrki Tuominen avaa drivensä 1. teellä

vaan tärkeänä johtoajatuksena ontutustua yhteistyökumppaneihin myösvirallisten työasioiden ulkopuolella.Suomessa ei ole kovinkaan paljon näinpitkäaikaisia yritysten välisiä toimiviagolfkilpailuja.

Reikäpeli vanhaan tyyliinPohjolan ja Lemminkäisen juhlaturnauspelattiin 1930-luvun hikkorimailoilla japukeuduttiin asianmukaisesti ajanhenkeen. Lähes kaikki pelasivathikkoreilla ensimmäistä kertaa ja saivatmieleenpainuvan kokemuksen. PohjolanJussi Markkanen on harrastanut lajiareilun vuoden, joten hänellä oli pienietulyöntiasema muihin verrattuna.Markkanen pelasi kierroksenGolfantiikista hankkimillaan omillamailoilla. Muut pelaajat pelasivatlainamailoilla ja osin jopa laina-asusteinkin.

39

Iltajuhla Katisten kartanossaHikkorikierroksen jälkeen joukkueetsiirtyivät illalliselle läheiseen Katistenkartanon Grenman saliin. Maittavanillallisen ja 20-vuotisen yritystapahtumanhistoriikin lumoissa riitti keskusteluapitkin iltaa mashieistä, brassieistä sekäniblickeistä. Kaikki olivat vakuuttuneita,että tämä ei ollut viimeinen kertahikkoreilla. Historiallisesta pelipäivästä jäimukavat fiilikset.

Golfin alkuaikoina pelimuotona olireikäpeli. Myös Pohjolan jaLemminkäisen välinen kilpailu pelattiinreikäpelinä. Peliparit valittiin siten, ettäpelaajien tasoitukset olivatmahdollisimman lähellä toisiaan, jotentasoitusta ei tarvinnut antaa kuin kahdenparin osalta, sitäkin vain puolet pelaajientasoituksen välisestä erosta. Pohjolavoitti reikäpelin niukasti. Voitot ovat nyttasan 10-10 kahdenkymmenen vuodenajalta.

Pohjolan kapteeni Jussi Markkanen valmiina lähestymislyöntiinsägreenille, mailana niblick.

40

41

Tiedotuksia

VUOSIKOKOUS 2009 Hirsala Golf 15.5.2009

Tervetuloa yhdistyksen vuosikokoukseen ja osallistumaan samallajärjestettävään muuhun ohjelmaan. Päivä alkaa golfkierroksella Hirsalankentällä. Golfin jälkeen pidetään varsinainen kokous ja tilaisuuden päätteeksisyömme yhdessä päivällistä ja jutustelemme golfin perinteistä ja historiasta.Golf alkaa kello 12.30, kokous alkaa kello 17.30 ja kokouspäivällinen kello19.00. Voit osallistua myös osaan päivän ohjelmasta.

Virallinen kokouskutsu ja ilmoittautumislomake liitteenä. Ne löytyvät myösSGHS:n epävirallisilla nettisivuilla jonne pääset osoitteesta www.golfantiikki.fi.Kaikki jäsenet sydämellisesti tervetulleita.

HIKKORIGOLFIN SM-KISAT 2009 Porin Kalaforniassa 8.8.2009

Porin Golfkerhon juhliessa 70-vuotista taivaltaan osallistuu SGHS juhlintaanjärjestämällä hikkorigolfin kolmannet SM-kisat Porissa Kalafornian kentällä.Kisa pelataan lauantaina 8.8. Kisojen virallinen harjoituspäivä on 7.8. Mukaanodotetaan ennätysosanottoa.

Ennakkoilmoittautuminen täyttämällä ja palauttamalla mukana oleva lomake.Tarkempia tietoja esimerkiksi majoitusmahdollisuuksista oheisestakilpailukutsusta joka löytyy myös yhdistyksen epävirallisilta nettisivuiltawww.golfantiikki.fi. Kilpailu on avoin kaikille golfareille.

SGHS:n arkisto

Seuran arkistoon on jo lyhyessä ajassa kertynyt erilaisia julkaisuja, esim.Bristish Golf Collectors Societyn lehtiä ja erilaisia kirjoja. Joista mainittakoon“Writing a Golf Club History Some Experiences”, julkaisut ovat jäsentenlainattavissa. Asiassa voi ottaa yhteyttä osoitteseen info@golfantiikki.fi.

DETURGOLF

Teemamatkat2009

TURKKI BelekLassi Tilanderin Classic-viikko

31.10.2009 1349 e

Sirene Golf Hotelli*****, all inclusive, 6 pelipäivää

Matti Even ja A-P Kaarnan

Draivi Golf

7.11.2009 1349 e

Sirene Golf Hotelli*****, all inclusive, 6 pelipäivää

Rekan golfmatkat

7. ja 14.11.2009 1699 e

Sirene Golf Hotelli*****, all inclusive, 5 pelipäivää

TUNISIA SousseLassi Tilanderin Classic-viikko

4.12.2009 819 e

Bägin kuljetus sisältyy kaikkien

Teemamatkojen hintaan!

www.detur.fi/golf

Matkatoimisto

DETUR FINLAND OYEerikinkatu 24, 00100 HELSINKI

Puh. 0207 850 854

Fax. 0208 850 870

LiittymislomakeAlla oleva lomake löytyy myös netistä www.golfantiikki.fi.

Kauden 2008 tuloksetHickory SM Harjattula 1.8.2008SCR Miehet1. Mikko Laihonen2. Mika Hjorth3. Mika MäkiSCR Naiset1. Kaisu Sjöblom2. Tea Sahlberg3. Helka Chapman

Finnish Hickory Open 1.8.2008HCP1. Kim Hietamäki2. Mika Hjorth3. Jussi Markkanen

44

Edelliset mestarit2007 SMMiehet: Mika HjorthNaiset: Kaisu SjöblomFINNISH HICKORY OPEN2005: Veli-Matti Salminen2006: Jean Johansson2007: Antti Paatola

Asianmukaisia välineitä, kuva Tapio Pekkola.

Finnish Hickory Tour 2008HCP1. Antti Paatola2. Mika Hjorth3. Lennart SandgrenSCR1. Mika Hjorth2. Jussi Markkanen3. Hannu Narvi

JäsenrekisteriRekisteri sisältää 30.3.2009 mennessä hallituksen hyväksymät jäsenet. (63 kpl).

Airola Hannu Helsinki Mutka Kari EspooAspela Maarit Vantaa Narvi Hannu JämijärviChapman Helka Helsinki Nurmi Timo HelsinkiChapman Ken Helsinki Nurmi Ville HelsinkiEve Matti Lahti Nyberg Kari HelsinkiHatanpää Jorma Espoo Nygård Kjell HelsinkiHietamäki Kim Pori Paatola Antti KlaukkalaHjorth John Porvoo Pekkola Tapio HelsinkiHjorth Mika Vantaa Pusa Rauno JärvenpääHjorth Vilhelmiina Vantaa Ristola Tomi NummelaHolttinen Timo Helsinki Sahlberg Ola HelsinkiHorsma Kaj Helsinki Sahlberg Tea HelsinkiHurri Jarmo Lappeenranta Salenius Rolf HelsinkiJaakkola Jere Jokela Salminen Veli-Matti LappeenrantaJohansson Jean Helsinki Sjöblom Anders EspooJohansson Jorma Espoo Sjöblom Kaisu EspooJohansson Jussi Espoo Stade Pettri HelsinkiKairus Simo Loimaa Stenberg Ismo VantaaKakko Seppo Espoo Söderlund Tom HelsinkiKoivula Tuulia Tampere Tabermann Jukka KarjaaKulmala Matti Tampere Tapio Kimmo ÄetsäKulo Matti Turku Thermaenius Pehr SverigeLaine Jouni Tampere Tilander Lassi HelsinkiLatva-Koivisto Pentti Helsinki Toivomäki Kari VillähdeLehtinen Risto Helsinki Tuovinen Ville PoriLemmelä Harri Espoo Tyry Teemu HelsinkiLindevall Lasse Espoo Vainionpää Asko KlaukkalaLindström Keijo Helsinki Vartiainen Jukka EspooLähteenmäki Ritva Karjaa Ylijoki Jukka EspooMarkkanen Jussi Vantaa Ylijoki Liisa EspooMauro Paavo Klaukkala Ylijoki Samu EspooMerkkiniemi Risto Tampere

45

www.villimaa.fi

Tilaa nyt uusi Leupold -golfetäisyysmittarinettikaupastamme

PIN HUNTER ™ - TEKNOLOGIALeupoldin etäisyysmittareissa on seitsemän esiohjelmoituaristikkovaihtoehtoa jotka hyödyntävät PinHunter™ -lasertekniikkaa lipun paikantamiseksi mitä tahansa taustaa vasten.

TGR / CLUB SELECTORMolemmissa malleissa maksimi mittausetäistyys on 675 metriä.GX-II mallissa on lisäksi vielä inklinaattori, joka laskee ns.todellisen mitan lyötäessä ylä- tai alamäkeen. Club Slector -toiminnon avulla oikean mailan valitseminen on helppoa.

Briefly in EnglishThe Finnish Golf Historic Society wasfounded in 2007. Now running strongerwith more members and more activitythan ever. International events will alsoplay a big part in our calendar this year.

The current number of members is 62and growing, the main objective of theSociety is to raise awareness on thewonderful history of our game, toestablish a golf museum in Finland, topromote playing with hickory clubs andto provide information on collecting golfitems.

Events in 2009Again this year the Society will organiseFinnish Hickory Championships (7-8.8.2009). We will also play the nowtraditional Nordic Hickory match thisyear in Sweden (6.6.2009). We wouldwelcome everybody to join our events,specially the Finnish HickoryChampionships, this year in the city ofPori and its 70 year old club.

The very popular Finnish Hickory Tourorganised by company Golfantiikki, willagain run this year with different events,the calendar can be found in this book.More info at www.golfantiikki.fi

47

Contents of this bookletThis book is officially the year book for2008/2009. In this book you can findgeneral information about our societyand articles from the past season. Alsothe chairmans greetings (page 3) and alot more, for example short histories onPori, Lahti and Aulanko golf clubs,stories from last years events, generalhistory and articles related to collecting.Also a very interesting article on RafaelSundblom, the first Finnish golf coursearchitect, who mainly worked inSweden.

In year 2009 we hope to get evenmore active and also have thechance to establish relationsips withother international societies.

Swedens Patrick Andersson in action,during the first Nordic Hickory Match inAugust 2008. The firendly match waswon by Finland. The match will be playedin Sweden in 2009. Picture: Tor Spiik.