53SUOMEN SOTILAAN JATKOSOTA52 SUOMEN SOTILAAN JATKOSOTA

Lentorykmentit 2 ja 3 olivat hävittäjärykmentte-jä. Everstiluutnantti Lorentzin komentaman len-torykmentti 2:n esikunta oli Pieksämäellä. Ryk-mentin tehtävä oli aluksi liikekannallepanon keskityskuljetusten ja liikennesolmukohtien suojaus kaakkoisessa Suomessa. Rykmenttiin kuuluivat ma-juri Magnussonin llv 24 Vesivehmaalla ja Selänpääs-sä kalustonaan amerikkalaisvalmisteiset Brewster

(BW) -hävittäjät, majuri Harju-Jeantyn llv 26 Joroisissa aseistet-tuna italialaisilla Fiat G50 (FA) -hävittäjillä sekä Naarajärvellä kap-teeni Sirenin llv 28, joka lensi ranskalaisilla Morane Saulnier (MS) -hävittäjillä. Konekanta oli parantunut huimasti talvisodasta niin määrällisesti kuin laadullisestikin, mutta ilmasodan kehitys lauk-kasi sitäkin lujempaa, ja kalustokirjavuus aiheutti sinilaattaisille miehille harmaita hiuksia niin operaatioiden suunnittelussa kuin

Suomen Ilmavoimien taisteleviin osiin kuului jatkosodan alussa kolme lentorykmenttiä, joiden johdossa oli yhteensä kahdeksan lentolaivuetta (llv) ja lisäksi neljä erillistä llv:tä ja yksi erillinen lentue. Kaikkea oli enemmän kuin talvisodan alla, ja meininki oli sen mukainen. Nyt Suomi antaisi takaisin korkojen kera. Mutta riittäisikö voima sittenkään?

■ TEKSTI: TIMO SÄYRINEN KUVAT: SA-KUVA PIIRROKSET: KARI STENMAN

n Morane-Saulnier M.S.406 Naarajärvellä 28.6.1941. Kesäkuun liikekannallepanon yh-teydessä Ilmavoimien koneisiin maalattiin omakonetunnuksiksi Saksan itärintamatun-nukset, keltainen runkoraita ja keltaiset sii-pien alapintojen kärjet ja useimmiten myös nokkaan keltainen vyöhyke.

SUOMI HYÖKKÄÄ

ISKU TAIVAALTA

n Ilmavoimien yksiköiden ryhmitys 25.6.1941.

SA-K

UVA

N V

ÄRI

TYS

TOM

MI R

OSS

I, W

WW

.FA

CEB

OO

K.C

OM

/HIS

TORY

CO

LORI

NG

54 SUOMEN SOTILAAN JATKOSOTA SUOMEN SOTILAAN JATKOSOTA 55

erityisesti huollossa. (Lisää Suomen ko-nehankinnoista ja kalustosta maalla, merellä ja ilmassa Suomen Sotilaan ke-säkuussa ilmestyvässä numerossa.)

Lentorykmentti 3:a, jonka esikun-ta oli Porissa, komensi everstiluutnant-ti Nuotio. Siihen kuuluivat kapteeni Bremerin llv 30 ryhmitettynä lentueit-tain Poriin, Hollolaan ja Turkuun kalus-tonaan brittiläiset Hawker Hurricanet (HC) ja alankomaalaiset Fokker D.XXI:t (FR). Kapteeni Heinilän komentama llv 32 oli ryhmitetty Hyvinkäälle, ja se oli aseistettu niin ikään FR-koneilla. Len-torykmentti 3:n tehtävä oli liikekan-nallepanon keskityskuljetusten, Etelä-Suomen teollisuusalueiden ja Turkuun suuntautuvan meriliikenteen suojaus.

Everstiluutnantti Somerto komensi lentorykmentti 4:ää, joka oli pommitus-

ja kaukotoimintarykmentti. Sen esikun-ta oli Luonetjärvellä, johon oli niin ikään ryhmitetty majuri Jusun llv 46. Rykmen-tin kaksi muuta laivuetta, majuri Esko-lan llv 42 ja majuri Stenbäckin llv 44, olivat Siikakankaalla. Laivueet oli aseis-tettu 21 brittiläisellä Bristol Blenheim (BL) -pommikoneella ja neljällä Iljušin DB-3 (DB) -sotasaalispommikoneella. Lentorykmentti 4:n tehtävä oli vasta-puolen joukko- ja materiaalikuljetusten häiritseminen, hyökkäykset lentotuki-kohtiin sekä kaukotiedustelu. Päätoi-mintasuunnaksi oli käsketty Karjalan-kannas.

Oulusta eteläänMajuri Holmin llv 12, majuri Larjon llv 14 ja majuri Pajarin llv 16 olivat ajan

LUUTNANT TI SARVANTO PITÄÄ OPPITUNTIA LENTUEELLEEN.

Ensimmäinen vasemmalta: Jorma Sarvanto, 5. Matti Hei-mo, 7. Eino Myllymäki ja 8. Eino Peltola. Siivellä istuvat Jorma Vuorela ja Veikko Rim-minen. Edessä kolmas vasem-malta Paavo Heimo.

Selänpään lentokenttä, 2./Lentolaivue 24, 24.6.1941.

Brewster model 239 (BW) lentolaivue 24

Amerikkalaisvalmisteiset BW-hävittäjät, 44 kappaletta kaikkiaan, saatiin maahamme talvisodan loppuvaiheista lähtien. Talvisodassa ne eivät kuitenkaan sotatoimiin ehtineet. Jatkosodan alussa ne olivat suorituskykyisimpiä hävittäjiämme. Ne niittivät jatkosodan kahtena ensimmäisenä vuonna runsaasti mainetta ja punatähtistä saalista: lähteestä riippuen ne ampuivat alas kaikkiaan noin 470 viholliskonetta. Ilmataisteluissa tuhoutui 16 BW:tä. Lentolaivue 24 lensi BW:illä aina alkuvuoteen 1944 saakka, jolloin laivue sai saksalaisia Messerschmitt Bf 109 -koneita. BW:t luovutettiin lentolaivue 26:lle. Kesällä 1944 BW:t eivät enää olleet ajanmukaisia hävittäjiä, mutta lentäjien hyvän koulutustason ja oikean taktiikan ansiosta ne saavuttivat edelleen jonkin verran menestystä. BW:ssä oli 950 hevosvoimaa kehittävä Wright-Cyclone-9-sylinterinen tähtimoottori ja aseistuksena kolme raskasta ja yksi kevyt konekivääri. Suomessa kevyt kookookin vaihdettiin raskaaseen.

SA-K

UVA

N V

ÄRI

TYS

TOM

MI R

OSS

I, W

WW

.FA

CEB

OO

K.C

OM

/HIS

TORY

CO

LORI

NG

SA-K

UVA

N V

ÄRI

TYS

TOM

MI R

OSS

I, W

WW

.FA

CEB

OO

K.C

OM

/HIS

TORY

CO

LORI

NG

n Fokker D.XXI Hyvinkäällä heinäkuun alussa 1941, ohjaajanaan vänrikki Ture Mattila. Suo-men päähyökkäys Itä-Karjalaan on juuri alkanut.

termillä yhteistoimintalaivueita. Niiden tehtävät olivat lähitiedustelua ja häirintäluonteisia pom-mituksia – ilmatukea – useimmiten yksittäisin konein sekä tulenjohto ja pienet henkilö- ja ma-teriaalikuljetukset. Enempää kalusto, johtamisvä-lineet ja tulivoima eivät sekalaisella kevyellä ka-lustolla mahdollistaneet. Laivueiden kalustona olivat Gloster Gladiator (GL) -hävittäjät, ja Fok-ker CX (FK)- ja Westland Lysander (LY) -tieduste-lukoneet.

Turkuun sijoitettua majuri Ilangon komenta-maa llv 6:ta voitiin kutsua meritoimintalaivueek-si. Se oli alistettu Merivoimille, ja sen tehtävä oli meritiedustelu, sukellusveneentorjunta ja hyök-käykset merimaaleja vastaan. Kalustona olivat Polikarpov I-153 (VH) -hävittäjät, Tupolev SB-2 (VP) -pommikoneet ja Koolhoven 52 (KO) -meri-tiedustelukoneet.

Fokker D.XXI (FR) lentolaivue 30,

Suomi hankki Alankomaista Fokkereita syksyllä 1936. Kaikkiaan 145 valmistetus-ta Fokkerista 97 palveli Ilmavoimissa. Näistä 90 valmistettiin lisenssillä Suomessa, pääosa jatkosodan aikana. FR oli jo talvisodassa tosiasiassa vanhentunut hävittä-jä. Ilmavoimamme saavutti sillä kuitenkin hyviä tuloksia. Vuoden 1942 alkupuo-leen mennessä FR:t siirrettiin tiedustelutehtäviin. FR oli aseistettu neljällä kevyel-lä konekiväärillä, ja voimalaitteena oli 9-sylinterinen joko Wright Cyclone- tai Twin Wasp -tähtimoottori. Ilmavoittoja FR:t saavuttivat 187 kappaletta, joista talviso-dassa 127. Talvisodassa tuhoutui yhdeksän FR:ää ilmataisteluissa ja jatkosodassa 43 kaikista syistä johtuen.

57SUOMEN SOTILAAN JATKOSOTA56 SUOMEN SOTILAAN JATKOSOTA

Kapteeni Malisen johtama erillinen lentue X oli ryhmi-tetty Vaasaan. Lentueen kalustona oli muutama vanhen-tunut vesitaso, ja sen tehtävä oli aluksi Pohjanlahden

merivalvonta. Äsken lueteltujen yksiköiden käytössä oli kaikkiaan 126

hävittäjää, 28 pommikonetta ja 40 tiedustelukonetta tai vas-taavaa GL:t mukaan laskettuna. Tehtaalla ja varikolla oli li-säksi satakunta lentokonetta erilaisissa huolto-, muutostyö- ja käyttöönottovalmistelutoimenpiteissä.

Oulun pohjoispuolinen alue oli Saksan lentolaivasto 5:n vastuualuetta, eikä sinne oltu ryhmitetty Suomen ilmavoi-mien yksiköitä.

Sota alkaa...Neuvostoliiton ilmavoimilla ja meri-ilmavoimilla oli Suo-mea vastassa noin 500 lentokonetta. Hävittäjien pääosa oli jo talvisodasta tuttuja Polikarpov I-16- ja I-153-koneita. Itänaapurilla oli myös pieniä määriä huomattavasti suori-tuskykyisempiä LaGG-3- ja MiG-3-koneita. Pommikoneka-luston pääosa oli SB-2-koneita, nekin niin ikään jo talviso-dan vakiokalustoa. Neuvostoliiton ilmavoimille, toisin kuin Suomen, oli taattu jatkuvat täydennykset sodan kulutuksen korvaamiseksi, jopa punatähtisten ilmavoimien katastro-faalisten tappioiden kesänä 1941.

Aamulla 25.6. Neuvostoliitto lähetti noin 150 pommikonet-ta hyökkäämään useita kaupunkejamme vastaan. Hävittäjäm-me olivat vastassa ilman hävittäjäsuojaa lentäneitä muodos-telmia ja ampuivat alas 26 punatähtistä pommikonetta ilman omia tappioita. Sääolosuhteet ja viiveet ilmaval-vonnan viestitoiminnassa aiheuttivat, että hä-vittäjiämme ei kyetty täydellä teholla keskittä-mään hyökkääjää vastaan.

Viitenä seuraavana päivänä samoilla asioil-la liikkuneita punapommikoneita harvennettiin vielä useilla kappaleilla. Neuvostolentäjät toki il-moittivat tuhonneensa tänä aikana 130 suoma-laista ja saksalaista lentokonetta. Todelliset tap-piomme olivat muutama vaurioitunut hävittäjä.

…ja Suomi hyökkää Heinäkuun 10. päivänä alkoi Maavoimiemme varsinainen päähyökkäys Laatokan Karjalassa. Tätä ennen Ilmavoimien ryhmitystä siirrettiin lähemmäksi itärajaa. Lentorykmentti 3:n tehtävään lisättiin Vuoksen lounaispuolella olevien kenttä-armeijan joukkojen suojaus ja Lappeenrannan–Imatran alu-

een suojaus. Lentorykmentti 2:n laivueet siirrettiin Joroisiin, Rantasalmelle ja Joensuuhun, ja rykmentin toiminta-alueeksi määrättiin Laatokan Karjala.

Neuvostoliiton tiedustelu havaitsi kenttäarmeijamme jouk-kojen keskitykset, ja punailmavoimat aloitti il-mahyökkäykset niitä vastaan heinäkuun alussa pienehköin muodostelmin. Hävittäjämme oli-vat vastassa ja torjuivat hyökkäyksiä resurssien-sa puitteissa.

Hyökkäysvaiheessa hävittäjälaivueemme lensivät Maavoimien suojauslentoja, joilla oli tarkoitus estää neuvostoilmavoimien pommi-tukset ja lentotiedustelu. Lisäksi ne suojasivat pommitus- ja tiedustelulentoja. Maataistelu-lentoja vältettiin lentokaluston ilmatorjunta- ja

jalkaväen tulelle altistumisen välttämiseksi. Ilmataistelut oli-vat pääosin rintama-alueella tapahtuneita hävittäjien väli-siä taisteluja, joissa sinisillä hakaristeillä varustettu osapuoli veti poikkeuksetta pitemmän korren. Lentorykmenttien 2 ja 3 operaatioalueiksi vakiintuivat vastaavasti Laatokan Karjala ja Karjalankannas. Ilmatoiminnan painopiste oli Laatokan Kar-jalassa.

n BL-pommikoneet nousevat Mikkelin kentältä 30.7.1941.

Blenheim Mk I Blenheim Mk IV Dornier 17 Z Junkers 88 A-4Miehistö 3 3 4 4

Pituus 12,12 m 12,98 m 15,8 m 14,4 m

Kärkiväli 17,17 m 17,17 m 18 m 20,13 m

Korkeus 2,98 m 3,0 m 4,56 m 4,85 m

Tyhjä / starttipaino 4 126 / 6 960 kg 4 450 / 6 545 kg 5 210 / 9 000 kg 8 000 / 14 000 kg

Huippunopeus 430 km/h 430 km/h 425 km/h lähteestä riippuen 430-500 km/h

Lakikorkeus 8 000 m 9 600 m 8 200 m 8 200 m

Toimintasäde 1 800 km 3 200 km 1 200 km 1 800 km

Moottorit 2 x Bristol Mercury VIII tähtimoottori, 2 x 840 hv

2 x Bristol Mercury XV tähtimoottori, 2 x 920 hv

2 x Bramo 323P Fafnir tähtimoottori, 2 x 986 hv

2 x Junkers Jumo 211J rivimoottori, 2 x 1340 hv

Aseistus 2 x 7,7 mm konekivääri 450-900 kg pommeja

3-5 x 7,7 mm konekivääri 450-900 kg pommeja

6-8 x 7,92 mm konekivääri 1 000 kg pommeja

3-6 x 7,92 ja 13 mm konekivääri 2 500 kg pommeja

Tiedot on koottu useista ilmailuteoksista. Varsinkin aseistus- ja suoritusarvotietoja on pidettävä vain ohjeellisina, koska annetut tiedot vaihtelevat koneversiosta ja lähteestä riippuen. Pommikuormien osalta luvut ovat teoreettisia maksimilukuja, joihin ei aina meidän olosuhteissamme päästy jo lentotukikohtien kiitoratojen pituuden takiakaan. Esimerkiksi meillä Junkers 88:n pommilasti oli käytännössä 1 000-1 500 kilon suuruusluokassa.

SOTIEMME POMMIKONEET

Iljushin DB-3 Iljushin-4 Tupolev SB-2 Petljakov-2 Miehistö 3 4 3 3

Pituus 14,22 m 14,76 m 12,57 m 12,66 m

Kärkiväli 21,44 m 21,44 m 20,33 m 17,16 m

Korkeus 4,19 m 3,6 m 3,5 m 3,9 m

Tyhjä / starttipaino 5 030 / 9 450 kg 5 800 / 12 120 kg 4 800 / 6 300 kg 5 900 / 7 600 kg

Huippunopeus 440 km/h 410 km/h 450 km/h 580 km/h

Lakikorkeus 9 600 m 8 700 m 9 300 m 8 800 m

Toimintasäde 3 800 km 3 800 km 2 300 km 1 160 km

Moottorit 2 x Nazarov M-87 tähtimooottori, 2 x 950 hv

2 x Tumanski M-88B tähtimoottori, 2 x 1100 hv

2 x Klimov M-103 rivimoottori, 2 x 960 hv

2 x Klimov M-105PF rivimoottori, 2 x 1210 hv

Aseistus 3 x 7,62 mm konekivääri 2 500 kg pommeja

2 x 7,62 mm ja 1 x 12,7 mm konekivääri 2 700 kg pommeja

4 x 7,62 mm konekivääri 600 kg pommeja

4-5 x 7.62 mm ja 2 x 12,7 mm konekivääri 1 000 kg pommeja

Morane-Saulnier (MS)Kuvan Morane talvisodan ja välirauhan aikaisessa maalauskaaviossa. Ranska lahjoitti Suomelle 30 Morane-Saulnier 406 -hävittäjää talvi-sodan aikana. Konetyyppi ehti talvisodan lopun ilmataisteluihin. Niitä käytti meillä sotiemme loppuun saakka lentolaivue 28, ja parina vii-meisenä sotavuonna lisäksi lentolaivue 14. Jatkosodan aikana Suomi osti Saksan sotasaalisvarastoista 57 Moranea lisää. Osa oli kiinteällä öl-jynjäähdyttimellä varustettuja Morane 410 -versioita.

Moranessa oli 860 hevosvoiman Hispano-Suiza-rivimoottori. Syksystä 1942 alkaen Suomi ryhtyi asentamaan Moraneihin neuvos-toliittolaista 1 100 hv:n Klimov M105 -sotasaalismoottoria. Työ oli hi-dasta, jatkosodan loppuun mennessä vain kolme niin sanottua Mörkö- Moranea valmistui. Loput muutostyöt valmistuivat sentään vuoden 1945 loppuun mennessä.

Moranen aseistus vaihteli version mukaan. Siivissä ja moottoripel-tien alla oli kaksi tai neljä kevyttä konekivääriä, ja potkurinnavan läpi ampui vielä yksi samanlainen tai hyvin häiriöaltis 20 millin tykki. Suo-messa potkuriaseeksi asennettiin 12,7 millin konekivääri tai saksalai-nen 20-millinen kuten Messerschmitt 109:ssä.

Moranet ampuivat alas noin 135 punatähtistä lentokonetta. Ilma-taisteluissa tuhoutui 18 Moranea.

Ilmatoiminnan painopiste

oli Laatokan Karjalassa.