suomen ja koulutusalan talous
TRANSCRIPT
Harri Hietala
Sivistystyönantajat
1.3.2017
Suomen ja koulutusalan
talous
Suomen talous
BKT:n pudotus trendiltä
3
Lähde: SP
Keskeisiä ennusteita
4
Lähde: Mediaanit 5 ennusteesta, talvi 2016-2017
Tavaraviennin kehitys
5
Lähde: VM
BKT:n pudotus trendiltä - osatekijät
6
Lähde: Maliranta ja Tilastokeskus
Tuottavuuden muutos
7
Lähde: Tilastokeskus
Työllisyysaste
8
Lähde: VM
Potentiaalinen tuotanto ja osatekijät
9
Lähde: VM
Työmarkkinoiden polarisaatio
10
Lähde: VATT
Talous tiukassa kilpailussa
11
• BKT tipahtanut trendiltään: BKT per capita vajonnut länsimaiselle keskitasolle
• Työllisyyskehitys heikkoa: virta pitkäaikaistyöttömiin ollut suuri
• Tuottavuuskehityskin tipahtanut trendiltään
• Globaalikilpailu haastanut etenkin keskipalkatut työpaikat – ei pelkästään viennin osalta: jatkossa haastaa yksittäiset työtehtävätkin
Viennin merkitys taloudelle
Kustannuskilpailukyvyn ja yksityisen
sektorin työtuntien määrän kehitys
13
Lähde: ETLA
BKT vs. julkinen sektori
14
Lähde: Tilastokeskus
Palkansaajat sektoreittain
15
Lähde: Tilastokeskus
Kustannuskilpailukyvyllä on väliä
16
• Ei valuuttakurssipolitiikkaa käytössä
• Työvoimakustannusten on sopeuduttava tuottavuuskehitykseen
• <-> jos ei, näkyy työllisyydessä ja edelleen julkisen talouden ongelmina
• <-> jos kyllä, kilpailukyky säilyy, työllisyys korkea, reaalipalkkojen kehitys hyvää, hyvinvointi kasvaa kaikilla sektoreilla ja aloilla
Julkinen talous
Julkisen talouden ”raami”
18
Elatussuhde
19
0,8
1
1,2
1,4
1,61960
1970
1980
1990
2000
2010
2020
2030
2040
2050
2060
Työllisyysaste 69 % vuonna 2025
Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura)
Työllisyysaste 79 % vuonna 2025
Lähde: STM
Julkisten menojen kehitys
20
Lähde: STM
% BKT:sta
Julkinen velka
21
Lähde: VM
Kestävyysvaje
22
Lähde: VM
%, jäämä/BKT
Työllisyysaste – julkisen talouden tasapaino
23
Lähde: Hetemäki
Julkiset ja julkisesti rahoitetut palvelut
haasteissa
24
• Nykyisen tiedon valossa tuottavuuden ja työllisyyden kasvu eivät riitä rahoittamaan lakisääteisiä julkisia palveluita ja etuuksia.
• -> Tarvitaan ratkaisuja, joilla tuottavimman toiminnan vienti saadaan vetämään
• -> Kertaantuu positiivisena työllisyytenä
• -> Julkinen talous saadaan kuntoon
Koulutuksen järjestäjien talous
Julkisten koulutusmenojen rakenne,
% koulutuksen kokonaismenosta
Julkiset koulutusmenot, % BKT:stä
Julkiset koulutusmenot, % kok.menoista
Julkiset nimelliset koulutusmenot
sektoreittain
Koulutusmenojen osuus sektorin
kokonaismenoista
Yliopistojen varsinaisen toiminnan tulos
Lähde: Fredriksson, UTU
milj. €
Koulutuksen järjestäjien talous tiukoilla
32
• Koulutuksen ja tutkimuksen julkista rahoitusta leikattu nykyisen hallituksen toimesta yli 800 milj. euroa: jo edelliset hallitukset tehneet merkittäviä leikkauksia -> leikkaukset realisoituvat koko loppuvuosikymmenen
• Reaalisesti puhutaan lähes 1,5 mrd. euron leikkauksista kuluvalla vuosikymmenellä
• Näkynyt ja näkyy volyymin laskuna (opintosuoritukset (ei vielä niinkään), seinät, laitteet ja työpaikat)
Erityiskysymyksiä
Opettajien palkkataso: palkka suhteessa samoin
(korkea)koulutettujen keskipalkkaan, kokoaikaiset
34
Lähde: OECD
Opettajien palkkojen hajonta
35
Lähde: Tilastokeskus
Naisten ja miesten palkkaerot:
”neuro on 83 senttiä”, mutta koulutuksessa…• Naisten euro yks. oppilaitoksissa:
– Opetus (67 % naisia): 94 senttiä
– Hallinto- ja tukipalvelu (71 % naisia): 94 senttiä
• Naisten euro ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa:
– Opetus (51 % naisia): 99 senttiä
– Hallinto- ja tukipalvelu (66 % naisia): 84 senttiä
• Naisten euro yliopistoissa:
– Opetus- ja tutkimus (44 % naisia): 91 senttiä
– Muu henkilöstö (67 % naisia): 95 senttiä
• Jos otettaisiin huomioon ammattirakenne, kokemus, vastuut, jne. havaittavaa merkittävää eroa tuskin olisi
36
Opettajien mediaanipalkat –
yksityiset ja kunnat
37
Lähde: Tilastokeskus
Ansiotason kehitys sektoreittain
38
Lähde: Tilastokeskus
Sopimuskorotukset ja palkkaliukumat: kunnat
39
Lähde: Tilastokeskus
Julkisen ja yksityisen sektorin palkkaero
40
Lähde: Maczulskij
Julkisen ja yksityisen sektorin
palkkaero – sama pätevyys
41
Lähde: Maczulskij
Työttömyys vs. sektoreiden palkkaero
42
Lähde: Maczulskij
Koulutus- ja tutkimusalan erityiskysymyksiä
43
• Rahoituksen/tulojen eri syklisyys (muun) yksityisen sektorin kanssa
• Palkkataso kilpailukykyinen: erityisesti, kun otetaan huomioon työn muut edut
• Yksilöiden palkkaerot pieniä (pl. korkeakoulut) – Pitäisikö palkkojen olla yksilöllisempiä – tuloksista ja
henkilökohtaisesta suoriutumisesta selkeämpi palkkio?
• Julkisen sektorin palkat korkeampia saman pätevyyden ryhmissä: jousto alaspäin puuttuu -> etu vain kasvaa– Joustavuutta myös alaspäin lisättävä, jotta etu ei kasva yksityiseen
kestämättömäksi kilpailukyvyn ja julkisen talouden kannalta: vetovoima työnantajina kuitenkin turvattava
