Suomen koulutusjärjestelmä

3. koulutuspäivä

Johdanto päivään

• Edellisen päivän lyhyt kertaus

• Suomen koulutusjärjestelmä yleisesti

• Aikuiskoulutusjärjestelmä

• Koulutusreformi

• Ongelmat ja muutospaineet

• Maahanmuuttajanäkökulma koulutusjärjestelmään

• Päivän yhteenveto

Suomen koulutusjärjestelmä yleisesti • Koulutus Suomessa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta

koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Koulutusjärjestelmän runkona on kaikille pakollinen ja ilmainen yhdeksänvuotinen peruskoulu. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa voi valita ammatillisen oppilaitoksen tai lukion, joka johtaa korkeakouluihin, joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

• Suomalaisten koulutustaso (2013):

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa yhden maailman parhaiten koulutetun kansan, mutta ilman perusasteen koulutuksen jälkeiset, ilman tutkintoa muodostavat kovan ytimen; ml maahanmuuttajat

Suomen koulutusjärjestelmä - aikuiskoulutus

• Ammatillista koulutusta ovat: a) ammatilliset perustutkinnot, b) ammattitutkinnot, c) erikoisammattitutkinnot.

• Niitä järjestävät: ammatilliset oppilaitokset ja instituutiot eri alueilla.

• Lisänä toimivat oppisopimustutkinnot, joita voi suorittaa myös tutkinnon osa-alueina.

• Pitkäaikaistyötön / maahanmuuttaja voi saada sosiaalista tukea opintojen suorittamiseen.

Tarve ammatillisen koulutukseen • Maailma muuttuu nopeasti: toimialoja, yrityksiä ja

ammatteja häviää. Tarve jatkuvaan uudistumiseen niin yritysten kuin ihmisten kohdalla on arkipäivää.

• Muutospaineet ovat haasteellisia muutoinkin vaikeassa elämäntilanteessa oleville ihmisille (ml. maahanmuuttajat).

• Vaikka ihminen osaisi erilaisia taitoja, niiden ammatillistaminen on muodollisesti kyettävä useimmissa tapauksissa esittämään.

• Maahanmuuttajille, erityisesti pakolaistaustaisille jo lähtömaassaan vähän koulutusta (jos lainkaan) omaaville tämä on suuri haaste.

Tarve ammatillisen koulutukseen

• Maailmaa leimaa jatkuvan muutoksen tendenssi. Yhtenä piirteenä tässä on se, että osa ammateista, toimialoista kuolee markkinoilta. Vauhti on kiihtyvä. Tämä luo muutospaineita ihmisille jatkuvaan uudistumiseen ja itsensä kehittämiseen.

• Vakiintuneessa työyhteisössä osaamista eio välttämättä tarvitse todentaa, mutta uutta työtä haettaessa ammatillisen laaduntamisen tarve on välttämätön.

• Maahanmuuttajille, joiden tutkintojen ja työkokemusten todentaminen on usein vaikeaa ja/tai niiden dokumentoinnit ovat epäpäteviä suomalaisessa ympäristössä tai ne puuttuvat, ammatillisen pätevyyden osoittaminen on tärkeää työpaikan saamiseksi.

Aikuiskoulutus ja maahanmuuttajat • Suomessa pitkään asuneiden maahan muuttaneiden työllistymisen esteeksi

muodostuu monesti työnantajan vaatima suomen kielen taito, mutta suoraan työhön rekrytoiduilta Suomeen tulevilta ei kielitaitoa aina edellytetä, eivätkä kaikki työnantajat ole valmiita tarjoamaan perehdytystä suomen kieleen tai työelämän pelisääntöjen tuntemukseen. Koulutusjärjestelmän joustavuus maahanmuuttajien näkökulmasta sekä tarkoituksenmukaisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen nousevat painopisteiksi.

• Maahanmuuton seurauksena aikuisten lukutaidottomuus on noussut yhdeksi koulutusjärjestelmän ajankohtaiseksi haasteeksi.

• Kaikki maahanmuuttajat ovat lain mukaan tasa-arvoisessa asemassa kantasuomalaisten kanssa koulutuksen suhteen. Käytännössä näin ei ole. Puutteellinen kieli-, lukemis- ja kirjoitustaito luovat jo ennen hakeutumista koulutukseen liian suuren psykologisen muurin eteenpäin menemisen.

• Ensi vaiheen kotoutumispalveluiden järjestäjien (ml. 3. sektorin toimijat) tulisi aktivointivaiheissa olla mukana luomassa maahanmuuttajille yksilöllisiä kehityspolkuja, jotka edesauttaisivat siirtymään ammatilliseen koulutukseen.

Keskustelua: onko osallistujilla omakohtaista kokemusta maahanmuuttajien koulutukseen ohjaamisesta, onnistumisista / epäonnistumisista jne.?

Koulutusreformi

• Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Reformi alkoi 1.1.2018.

• Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista.

• Uudistuksessa lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä. Aiemmin luokkaopetuksen osuus oli tutkinnossa noin 70 % ja työharjoittelujen osuus 30 %. Uudistuksessa suhteet pyritään, hieman liioitellusti sanoen kääntämään lähes päinvastaiseksi.

Koulutusreformi

Koulutusreformi • Selvitetään ja tunnistetaan aiemmin hankittu osaaminen

sekä kartoitetaan puuttuva osaaminen, esimerkiksi: työkokemus, harrastukset, varusmies- tai siviilipalvelu, ulkomailla suoritetut opinnot, tutkinnoissa vaadittavat erillispätevyydet, aiemmat tutkinnot ja tutkintojen osat, opinnot lukiossa, kansanopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa, korkeakouluissa, muu aiempi osaaminen.

• Opiskellaan sellaista, josta ei vielä ole osaamista: a) yksilölliset ja joustavat opintopolut; b) monipuoliset oppimisympäristöt.

• Opettaja – ohjaaja tukee, arvioi ja tunnistaa aiemman hankitun osaamisen.

Koulutusreformi – uutta opiskelijalle Uutta on henkilökohtaistaminen eli henkilökohtaisen kehityspolun luominen, ao. kuvio:

Koulutusreformi – oppisopimus (OPS) OPS on ollut tärkeä ja sen merkitys tulee kasvamaan erityisesti niille henkilöille, joille perinteinen opiskelumuoto no vaikeaa. OPS:n merkitystä korostetaan myös koulutusreformissa. • Pohjana on henkilökohtaisen osaamisen kehityssuunnitelma, eli osaamisen

hankkiminen, jossa määritellään: a) keskeiset työtehtävät, ajoittuminen; b) osaamisen osoittaminen (näyttöjen ajankohdat ja sisällöt; c) vastuullinen kirjautus (työpaikkaohjaaja ja opettaja tai koulutuksen järjestäjän edustaja)

• OPS: aloitus- ja päättymispäivä, osapuolten tehtävät, koulutuskorvaus, muut tarpeelliset asiat, kuten koulutuksen järjestäjän ohjaus ja tuki työpaikalle.

• Viralliset momentit, jotka on määritettävä: sopimuksen voimassaoloaika, sovellettava työaika, koeajan pituus, palkkauksen perusteet, työ- ja virkasuhteen ehdot.

• Muuta: työaika keskimäärin on 25 h/vko, oppisopimusopiskelija on vähintään 15-vuotias, pääosa osaamisesta hankitaan työpaikalla käytännön työtehtävissä

Keskustelua: onko osallistujilla omakohtaista kokemusta OSP – koulutuksesta, ohjaamisesta, onnistumisista jne.?

Koulutusreformi – 3. sektori • Koulutusreformissa suuret odotukset on ladattu

yrityksissä tapahtuville käytännön opintosuoritteille ja harjoittelujaksoille. Mikäli näihin ei liity merkittävää taloudellista kompensaatiota, hyvä ajatus jää toiveeksi.

• 3. sektorin organisaatiot ja varsinkin VTO:t, jotka ovat käyneet läpi opinnollistamisprosessin, tulevat olemaan avainasemassa koulutusreformissa konkreettisten harjoittelu- ja OPS – paikkojen premisseinä.

• Tämä tulee koskemaan myös maahanmuuttajien työ-, opiskelu- ja harjoittelupaikkoja.

Koulutusreformi / maahanmuuttajat

• Koulutusreformin lähtökohtaiset uudistukset ovat hyvät. Toisaalta, mikäli maahanmuuttajien (erityisesti pakolaisten ja huonot sosio-ekonomiset lähtötaustat omaavien ihmisten) erilaisia tarpeita ei oteta huomioon uudistuksessa, jäävät vaikutukset vähäisiksi.

Mahdollisuudet maahanmuuttajille • Suomalainen koulutusjärjestelmä on arvioitu olevan yksi

maailman parhaimmista. • Tilastojen mukaan maahanmuuttajat, erityisesti vähäisen

koulutus- ja työhistorian omaavat jäävät vaille sen hyötyjä. Myös 2. sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opinnoissaan kantasuomalaisia lapsia, nuoria ja aikuisia huonommin.

• Jotta maahanmuuttajat saataisiin mukaan koulutusjärjestelmän tarjoamiin positiivisiin perusrakenteisiin, seuraavia oheistoimia tulisi miettiä: a) koulukuraattori-sosiaalipalvelut yhdistettynä opintojen ohjaukseen; b) erityinen tarkastelupainopiste nivelvaiheisiin; c) tiedon parempi liikkuminen koulutusjärjestelmän asiantuntijoiden sekä maahanmuuttajia auttavien yhdistysten, ammattilaisten ja vapaaehtoisten välillä. Keskustelua: onko osallistujilla mielipiteitä, miten maahanmuuttajien

koulutuksellista osallistumista ja pärjäämistä voitaisiin lisätä?

Yhteenveto, loppukeskustelu

• Jäikö koko moduulin tavoitteet, sisältö rakenne selväksi?

• Mitä päivänä esitettyjä osa-alueita haluaisitte korostettavan jatkopäivinä?

• Mitä haluaisitte moduulissa tuotavan enemmän esiin (ryhmätyöt, keskustelut, harjoitteet)?