JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

2013 - 2017

SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY JALOSTUSTOIMIKUNTA

Suomen Kääpiöpinserit ry

SISÄLLYSLUETTELO

1 YHTEENVETO ...................................................................................................................... 3 2 RODUN TAUSTA .................................................................................................................. 4

2.1 Syntyhistoria ................................................................................................................ 4 2.2 Rodun historia Suomessa ............................................................................................ 4

3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA ................................................................. 7 3.1 Suomen Kääpiöpinserit ry:n historia ............................................................................ 7 3.2 Yleistä yhdistyksestä .................................................................................................... 7 3.3 Jalostustoimikunta ....................................................................................................... 8

4 RODUN NYKYTILANNE ....................................................................................................... 9 4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja .......................................................................... 9 4.1.1 Populaation rakenne ja sukusiitos ............................................................................. 10 4.1.2 Jalostuspohja ............................................................................................................. 12 4.1.3 Rodun populaatiot muissa maissa ............................................................................. 15 4.1.4 Monimuotoisuuskartoitus ........................................................................................... 15 4.1.5 Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta .......................................... 17 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet ................................................. 20 4.2.1 Rotumääritelmän maininnat luonteesta ..................................................................... 20 4.2.2 Jakautuminen näyttely- / käyttö- / tms. –linjoihin ....................................................... 20 4.2.3 PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen testaus ja/ tai kuvaus ................................. 20 4.2.4 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa ........................................................... 20 4.2.5 Käyttö- ja koeominaisuudet........................................................................................ 25 4.2.6 Käyttäytyminen kotona sekä lisääntymiskäyttäytyminen ........................................... 26 4.2.7 Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista ..... 27 4.3 Terveys ja lisääntyminen ........................................................................................... 28 4.3.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ................................................................... 28 4.3.2 Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet................................................................. 37 4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt ................................................................................................. 41 4.3.4 Lisääntyminen ............................................................................................................ 41 4.3.5 Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet ............................ 42 4.3.6 Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä ........ 42 4.4 Ulkomuoto .................................................................................................................. 43 4.4.1 Rotumääritelmä .......................................................................................................... 43 4.4.2 Näyttelyt ja jalostustarkastukset ................................................................................ 45 4.4.3 Ulkomuoto ja rodun käyttötarkoitus ........................................................................... 47 4.4.4 Yhteenveto rodun keskeisimmistä rakenne- ja ulkomuoto-ongelmista ..................... 47

5 YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA. 47 5.1 Käytetyimpien jalostuskoirien taso ............................................................................. 48 5.2 Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutuminen ................................................ 49

6 JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS ................................................................. 51 6.1 Jalostuksen tavoitteet ................................................................................................ 51 6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille ................................................................ 52 6.2.1 Yleiset periaatteet ...................................................................................................... 53 6.2.2 Suositukset jalostuskoirille ......................................................................................... 53 6.2.3 Suositukset yhdistelmille ............................................................................................ 53 6.3 Rotujärjestön toimenpiteet ......................................................................................... 54 6.4 Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin .............................................. 54 6.4.1 Suurimmat uhat ja ongelmat ...................................................................................... 54 6.4.2 Rodun jalostus tulevaisuudessa ................................................................................ 55 6.4.3 Varautuminen uhkiin ja ongelmiin .............................................................................. 55 6.5 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta .................................................... 56

7 LÄHTEET ............................................................................................................................ 57 8 LIITTEET ............................................................................................................................. 57

Kääpiöpinserin (185) jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2013-2017 Hyväksytty Suomen Kääpiöpinserit ry:n syyskokouksessa 29.10.2011 Hyväksytty Suomen Kennelliitto ry:n jalostustieteellisessä toimikunnassa 25.9.2012

3

1 YHTEENVETO Kääpiöpinserien jalostuksen tavoiteohjelman tarkoitus on kartoittaa rodun jalostuksellinen ti-

lanne Suomessa, asettaa jalostukselliset tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisäksi jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on kerätä yhteen kaikki saatavilla oleva tie-

to, jota tarvitaan rodun jalostuksen pitkän tähtäimen kehittämiseen.

Kääpiöpinsereitä on aikoinaan käytetty maatiloilla rottakoirana, mutta nykyisin se on lähinnä

seurakoira. Vaikka kääpiöpinseri ei tänä päivänä juurikaan enää toimi alkuperäisessä tehtä-

vässään, on jalostustyössä kunnoitettava rodun alkuperää ja pyrittävä säilyttämään alkupe-

räiset ulkomuoto-, luonne-, ja käyttöominaisuudet. Suomen Kääpiöpinserit ry on perustanut

luonnejalostuksen edistämiseksi luonnetyöryhmän laatimaan rodulle luonneprofiilin.

Kääpiöpinserin suosio on kasvanut 2000-luvulla erittäin nopeasti, sisältäen huomattavan pii-

kin vuonna, jolloin rekisteröitiin 739 kääpiöpinseriä. Rekisteröinnit ovat kuitenkin tästä tasai-

sesti laskeneet ja vakiintuneet nyt noin 550 rekisteröintiin vuodessa.

Rodulle teetetty DLA-monimuotoisuuskartoitus valmistui vuonna 2010. Kartoituksen mukaan

rotumme ei ole geeniperimältään homotsygoottinen ja tilanne halutaan myös pitää sellaise-

na. Tavoitteena on lisätä jalostuskoirien, erityisesti jalostukseen käytettävien urosten mää-

rää, kuitenkaan lisäämättä huomattavasti vuosittaista pentueitten määrää. Tämä tarkoittaa si-

tä, että jalostukseen olisi käytettävä yhä enemmän eri uroksia ja narttuja.

Koko rodun sukusiitosprosentti pyritään laskemaan siten, että se olisi alle neljä prosentia.

Yksittäisen pentueen kohdalla suosituksena on, että 5 sukupolven sukusiitosprosentti on

enintään 6,25%. Ehdoton yläraja yhdistelmän sukusiitosprosentille on 15%.

Vakavimpina uhkina ja ongelmina tulevaisuudessa pidetään mm. kasvattajien tietotaidon se-

kä avoimuuden puutetta, genettisen monimuotoisuuden kapenemista sekä PEVISA-ohjelman

ja jalostustietojärjestelmän ulkopuolelle jäävät tilastoimattomat sairaudet, kuten atopiat, sy-

dänsairaudet ja epilepsia.

Rodun piiriin on tullut paljon uusia kasvattajia viime vuosien aikana ja siksi onkin erityisen

tärkeää, että jalostuksen tavoiteohjelman sisältö tavoittaisi heistä mahdollisimman suuren

osan. Kasvattajien, niin uusien kuin vanhojen, tulisi aina muistaa se, että jokainen kääpiöpin-

seripentuetta teettävä vaikuttaa valinnoillaan rodun tulevaisuuteen. Tulevaisuuden jalostus-

pohja luodaan nyt. Jokaisen kasvattajan tavoitteena tulisi siis aina olla terve, hyväluonteinen

ja rotumääritelmän mukainen kääpiöpinseri. Tämä on myös yhdistyksen ja sen jalostustoimi-

kunnan päätavoite.

4

2 RODUN TAUSTA

2.1 Syntyhistoria

Jo yli 300 vuotta sitten pinserityyppiset koirat pitivät saksalaisilla maatiloilla rottakantaa kuris-

sa. Tässä koiratyypissä esiintyi useita eri väri-, karva- ja kokomuunnoksia, jotka myöhemmin

eriytyivät mm. pinserin, itävallanpinserin, snautserin, kääpiöpinserin, kääpiösnautserin, af-

fenpinserin ja hollanninsmoushondin kantatyypeiksi. Kääpiöpinserin tyyppinen koira komeili

jo 1640-luvulla eräässä maatilan perheestä tehdyssä maalauksessa. Nämä koirat olivat tuol-

loin niin yleisiä maatalojen pihapiireissä, ettei niihin sen erityisemmin kiinnitetty huomiota.

Viime vuosisadan puolessavälissä julkaistut koirakirjat kertoivat kuitenkin innostuneeseen

sävyyn "lyhyt- ja karkeakarvaisesta pinseristä" (nykyinen pinseri ja snautseri), jotka toimivat

maatiloilla rottakoirina ja talonvahteina, ja niin roturyhmän suosio ja arvostus vähitellen kas-

voi. Näiden ”esipinserien” pentueisiin syntyi toisinaan tavallista pienempiä yksilöitä, jotka

osoittautuivat pienestä koostaan huolimatta terveiksi, elinvoimaisiksi ja lisääntymiskykyisiksi

yksilöiksi. Paitsi taitavia pienjyrsijöiden pyydystäjiä, niiden huomattiin olevan myös vilkkaita ja

hauskoja seurakoiria ja pian niitä alettiinkin tarkoituksellisesti jalostaa. 1800-luvun aikana ro-

tu siirtyi hiljalleen maatilojen työtehtävistä myös salonkikelpoiseksi hienostonaisten sylin-

lämmittäjäksi.

Saksan Pinseri- ja Snautserikerho (Pinscher-Schnauzer-Klub 1895 e.V.) perustettiin vuonna

1895 Josef Bertan aloitteesta. Samana vuonna kääpiöpinseri pääsi viralliseen roturekisteriin.

Yhdistyksen ensimmäiseen rotukirjaan koottiin tuolloin Felix Ebnerin toimesta peräti 3970

kääpiöpinseriä. Vuonna 1906 kääpiöpinserille otettiin Saksassa käyttöön oma rotumääritel-

mänsä. Ensimmäinen virallinen kääpiöpinseri rekisteröitiin vuonna 1915 ja vuoden 1925 ro-

tukirjassa niitä oli jo 1300.

Rodun suosion kasvaessa yhä suurempi osa kääpiöpinsereistä toimi pelkästään seura- ja

näyttelykoirina, ja siitä tulikin suoranainen muotirotu. Ansaitun suosion ikävä sivuvaikutus oli

kuitenkin se, että rotua alettiin jalostaa yhä pienemmäksi, mikä toi mukanaan tyypilliset lie-

veilmiöt, kuten tyypin huonontuminen ja kääpiömäisten piirteiden lisääntyminen. Jo tuolloin

Josef Berta ja muut ulkomuototuomarit alkoivat korostaa rodun terveen rakenteen ja pinseri-

mäisen tyypin tärkeyttä, ja painottivat arvosteluissaan myös koirien liikkeiden merkitystä.

Enää ei kääpiöpinsereitä saanut kehässä kanniskella sylissä, eikä kääpiömäisiä piirteitä, ku-

ten mulkosilmiä, pyöreää kalloa tai heiveröistä rakennetta, katsottu hyvällä.

Rotu löysi nopeasti tiensä myös muualle maailmaan ja ihmisten sydämiin. Euroopasta rotu

levisi pian Amerikkaan, sekä muille mantereille.

2.2 Rodun historia Suomessa

Ensimmäiset kääpiöpinserit tuotiin Suomeen 1920-luvulla, mutta rodun kasvatustyö käynnis-

tyi maassamme vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin tuotettiin uusia koiria kannan pe-

rustaksi. 1950-luvulla aloittivat kasvatustyönsä muun muassa kennelit Sirulan, Söpölän ja

Munkin. Suomen kantaan vaikuttivat merkittävästi useat tuontikoirat, kuten ruotsalaissyntyi-

nen uros SF MVA V-56, -57, -58 Bernstorps Bill, ja Ruotsista tuotu uros SF MVA V-60, -62

Tjustorps Baldo, joka vuonna 1960 valittiin Turun näyttelyn best in show’ksi.

1960-luvun aikana kääpiöpinsereiden lukumäärä kasvoi merkittävästi, ja pohja nykypäivän

suomalaiselle kääpiöpinserijalostukselle luotiin. Saksalaisella kääpiöpinserikasvatuksella oli

5

tuolloin hyvin suuri rooli rodun suomalaiseen kasvatukseen. Esimerkiksi Hilkka Saksan Da-

sulin -kennelin kantanarttu oli saksalaissyntyinen Quinette v. Schlosschen v. Bergstätte. Vie-

lä merkittävämpi vaikutus oli uroksella KANS MVA V-67 BdSg-63 Danni Tedesco, jonka Hilk-

ka Saksa tuotti Suomen Snautseri-Pinserikerhon avustamana Saksasta vuonna 1965. Tyttä-

rentyttärensä FIN & S MVA Rocitan kanssa Danni Tedesco tuotti sittemmin Onni Toikan kas-

vatukseen aikansa voitokkaimmat kääpiöpinserit, urokset KANS & POHJ MVA V-71 Roce, ja

SF MVA V-75 Rissikan Casanova, sekä nartun KANS & POHJ MVA Risse.

Monet 1960-luvun rekisteröidyistä kääpiöpinsereistä olivat kennelnimettömiä, yksittäisten

pentueiden kasvattajien tuottamia. 1960-luvulla olivat ilmeisesti molemmat värimuunnokset

kannassa hyvin edustettuina. Vuosikymmenen puolestavälistä lahtien karanteenimääräykset

vaikeuttivat jalostusmateriaalin tuontia rabiesmaista Suomeen, mikä lisäsi pohjoismaisen yh-

teistyön merkitystä. Tuolloin Suomessa vaikutti muun muassa 1968 syntynyt, Tanskasta tuo-

tu uros SF MVA Akvas Dufa, jonka taustalla oli hollantilaisia De Trouwe Vriendjes -koiria. Yh-

teistyö toimi toki molempiin suuntiin, ja Magda Christophersenin luona Tanskassa asuva

suomalainen Dasulin Akva saavutti kansainvälisen ja pohjoismaisen muotovalion arvot.

1970-luvulle tultaessa oli rotu kehittynyt paljon. Luustot, selkälinjat, ja luonteet olivat parantu-

neet. Kokokin oli tasaantunut, mutta päissä oli kuitenkin vielä toivomisen varaa. Korvien ty-

pistyskiellon myötä rodun ilme muuttui vuonna 1971, kun katukuvaan ilmestyi luonnonpysty-

jen korvien lisäksi myös korkealle kiinnittyneitä, V-muotoisia ja poskenmyötäisesti eteenpäin

taittuvia luppakorvia.

Karanteenirajoitusten seurauksena tuonnit jäivät 1970-luvulla harvalukuisiksi, mutta kuitenkin

kaikkea muuta kuin merkityksettömiksi: suomalaiseen kääpiöpinserikantaan vaikuttivat voi-

makkaasti pohjoismaiset (ruotsalaiskenneleistä Kyrkdalens ja Hunnebos , norjalainen

Georgehugel, tanskalainen Vedhauge), sekä saksalaiset tuontikoirat (Heino ja Gilla v. Erika-

platz). Lisäksi Suomeen tuotiin koiria myös Iso-Britanniasta, kenneleistä of Benivar ja of Mini-

royal.

1971 rotuyhdistys avusti jälleen tärkeässä tuontiprojektissa, kun hollantilaissyntyinen uros SF

MVA Hannibal Petit Bonheur siirtyi vaikuttamaan Suomen kantaan. Kyseinen uros jätti yli

kolmenkymmentä jälkeläistä, joiden joukossa mm. voitokkaat ruskeat urokset KANS & POHJ

MVA Ringo, ja KANS & POHJ MVA, V-76 Mäetron Barekabonheur. Hannibalin linja on näh-

tävissä edelleen myös nykypäivän kannassa.

80-luvun voitokkaimpia näyttelykoiria edustivat SF & S MVA, PMV-79, -82, V-82 Heino v.

Erikaplatz, KANS & POHJ MVA V-80, -83, -85, PMV-80, -81 Brihåli Briljant, sekä KANS & SF

& S MVA Jakias Royal-Copper, joka saavutti muun muassa silloisen kääpiökoiraryhmän

ryhmävoiton, ja siitti elinaikanaan kuutisenkymmentä pentua.

1980-luku oli kääpiöpinsereille tasaista nousukautta. Kymmenen vuoden aikana rodun rekis-

teröinnit viisinkertaistuivat edellisen vuosikymmenen rekisteröintimääriin nähden, ja moni sit-

temmin pitkän linjan kasvattaja aloitti työnsä näihin aikoihin. Tämä vuosikymmen oli 70-luvun

tavoin tiiviin pohjoismaisen yhteistyön aikaa. Ruotsalainen Kyrkdalens -kennel antoi useita

koiriaan Suomeen jalostuskäyttöön, ja vaikutti näin pysyvästi koko suomalaiseen kääpiöpin-

serikantaan. Englantilaisen Shumah Maestron ruotsalaissyntyinen tytär SF MVA Kyrkdalens

X-Tra astutettiin vuonna 1985 Heino v. Erikaplatzilla; tähän linjaan vaikutti myöhemmin myös

israelilainen ruskea uros KANS MVA PMV-86 Hod me beit Hama’ayan. Nämä suvut löytyvät-

6

kin tänä päivänä monen ruskean kääpiöpinserin takaa. Englannista puolestaan tuotettiin uros

Avdon Asterix of Miniroyal, jonka linja jatkui myöhemmin Brihåli-koirien kautta. Norjalainen

black & tan uros, SF MVA Olgum’s Ronnie, löytyy vielä nykyäänkin monen black & tan väri-

sen suomalaiskääpiöpinserin takaa.

Rabieksen levittyä Suomeen karanteenijärjestelmä poistui vuonna 1988. Rajojen aukeami-

sen seurauksena suomalaisten kanssakäyminen muiden maiden koiraharrastajien kanssa

vilkastui, ja pohjoismaisen vuorovaikutuksen merkitys suomalaiseen kääpiöpinserijalostuk-

seen vastaavasti väheni. Suomeen tuotiin koiria mm. Israelista, kuten narttu Kora me beit

Hama’ayan, sekä uros SF MVA Hodan beit Hamaayan, jolle rekisteröitiin Suomessa neljä-

kymmentä jälkeläistä. Vielä tätäkin käytetymmäksi kohosi Koran puoliveli SF MVA KESSEM

me beit Hama’ayan, jolla oli yli viisikymmentä pentua.

1990-luvulla rodun suosio säilyi aluksi tasaisena, lähtien vuosituhannen vaihteen lähestyessä

selvään nousuun. Vuosittaiset rekisteröintiluvut kieppuivat kahdensadan koiran paikkeilla, ja

myös kennelien määrä lisääntyi selvästi. Vuosikymmenen alussa jalostukseen käytettävien

yksilöiden terveyttä polvien ja silmien osalta alettiin tutkia aiempaa tarkemmin.

Eläinsuojelulain muutoksen myötä häntien typistyskielto astui Suomessa voimaan 1.7.1996.

Siitä lähtien kotimaisilla kääpiöpinsereillä on ollut typistämättömien korvien lisäksi myös

luonnollinen pitkä häntä, mutta toisin kuin monella muulla rodulla, ei typistyskiellolla ollut ne-

gatiivista vaikutusta kääpiöpinsereiden kysyntään saati rekisteröintimääriin.

90-luvun aikana tehtiin paljon kansainvälistä yhteistyötä, narttuja astutettiin ulkomailla asuvil-

la uroksilla ja uroksia tarjottiin ja saatiin jalostuslainaan. Jotkut kennelit tuottivat koiria saa-

dakseen linjaansa tai koko kantaan uutta verta, toiset aloittivat kasvatustyönsä joko aivan

alusta, tai kokonaan uudestaan tuoreilla tuonneilla. Tuontikoiria rekisteröitiin yhteensä 31

kappaletta, jakautuen maittain seuraavasti:

Israel (8 kpl)

Ruotsi (5 kpl)

Puola (4 kpl)

Belgia (3 kpl)

Iso-Britannia (3 kpl)

Italia (2 kpl)

Yhdysvallat (2 kpl)

Espanja (1 kpl)

Norja (1 kpl)

Saksa (1 kpl)

Sveitsi (1 kpl)

Erityisesti Israelista tuodut koirat vaikuttivat näinä vuosina merkittävästi Suomen kantaan, sil-

lä niitä kaikkia käytettiin jalostukseen. Lisaksi kantaan ovat vaikuttaneet 1990-luvun loppu-

puolella saksalaissyntyiset Bombastic-koirat, yhdysvaltalaista alkuperää olevat Soritas-koirat,

ja ruotsalainen Hotpinsch–linja.

Vuosituhannen vaihtumisen jälkeen rodun suosio jatkoi suhteellisen jyrkkää kasvuaan ja

vuotuiset rekisteröintimäärät ylittivät ensimmäistä kertaa viidensadan koiran rajan. 2000-

luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nähtiin rodun rekisteröintihuippuja vuosi toisensa jäl-

7

keen. Vuonna 2008 kääpiöpinsereitä rekisteröitiin Suomessa 652 kappaletta (josta 26 tuon-

teja), ja vuonna 2009 määrä oli jo 718 (josta 21 tuonteja), mikä on rodun toistaiseksi suurin

rekisteröintiennätys. Sittemmin kokonaisrekisteröintimäärä on hienoisesti laskenut, ylittäen

kuitenkin 500 vuosittaisen rekisteröinnin rajapyykin. Muutamien vuosien aikana rodun pariin

hakeutui paljon uusia kasvattajia, sekä näyttelykehissäkin rikottiin osallistujaennätyksiä.

Kasvatustyön laajentumisesta kertoo myös tuontien lisääntynyt määrä sekä tuontien lähtö-

maiden laajentunut kirjo. Vuosina 2000–2003 jäi tuontikoirien määrä selvästi alle kymmenen

vuosittaisen rekisteröinnin, kun taas vuonna 2004 määrä kohosi jopa 23 yksilöön, ja on sit-

temmin pysynyt yli kymmenessä vuosittaisessa rekisteröinnissä. Vuosina 2000–2010 tuotiin

Suomeen yhteensä 156 kääpiöpinseriä.

3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA

3.1 Suomen Kääpiöpinserit ry:n historia

Suomen Kääpiöpinserit ry. on perustettu Hollolassa, ravintola Salpakievarissa 27.4.1997,

paikalla oli 29 perustajajäsentä. Suomen Kääpiöpinserit ry. on ollut vuodesta 2005 alkaen ro-

tua harrastava yhdistys ja kuului jäsenenä Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestöön, joka

on nykyisin lakkautettu sekä Helsingin Seudun Kennelpiiriin ja Suomen Kennelliittoon.

Ennen erillisten rotukerhojen perustamista kääpiöpinsereiden etuja hoidettiin keskitetysti yh-

dessä muiden Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n, tuolloin vielä Suomen Snautse-

ri-Pinserikerho ry:n, rotukerhojen kanssa. Rotujärjestöllä oli yhteinen hallitus, jossa jokaisella

rotukerholla on kaksi edustajaa.

Kesällä 2011 Suomen Kääpiöpinserit ry toimitti Suomen Kennelliittoon rotujärjestö-

anomuksen, tarkoituksenaan hakeutua omaksi rotujärjestöksi vuoden 2012 alusta. Rotujär-

jestöoikeuksien myöntämisen jälkeen Suomen Kääpiöpinserit ry ei enää kuulu jäsenenä

Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:seen eikä myöskään Helsingin Seudun Kennel-

piiri ry:seen. Suomen Kääpiöpinserit ry on nykyisin rotujärjestö.

3.2 Yleistä yhdistyksestä

Suomen Kääpiöpinserit ry:n tarkoituksena on edistää kääpiöpinsereiden jalostusta ja tunne-

tuksi tulemista sekä toimia aatteellisena yhdyssiteenä jäsenten keskuudessa heidän koira-

harrastustensa edistämisessä. Yhdistyksen tarkoitusta on toteutettu järjestämällä keskustelu-

, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia sekä ohjaamalla jalostustoimintaa ja järjestämillä jalostus-

ja terveystarkastuksia. Suomen Kääpiöpinserit ry julkaisee yhdessä kolmen muun snautseri-

pinseri-rodun kanssa 4 kertaa vuodessa ilmestyvää erittäin korkeatasoista Snautseri-Pinseri

–lehteä sekä lisäksi jokavuotisen tulosjulkaisun, joka sisältää näyttely-, koe-, kilpailu-, rekiste-

röinti- ja terveystulokset.

Yhdistys on toiminut aktiivisesti jäsenmäärän lisäyksen eteen, tiedottamalla kasvattajia ja jä-

senistöä yhdistyksen toiminnasta, lisäksi kasvattajille on tarjottu mahdollisuutta liittää pennun

ostajat edullisemmin yhdistyksen jäseniksi. Uusille kääpiöpinsereiden omistajille on lähetetty

rekrytointikirje joka toinen vuosi. Nämä kaikki edellä mainitut toimet ovat tuoneet yhdistyksel-

le kohtalaisen hyvin uusia jäseniä. Jäseneksi päästäkseen yhdistykselle tulee toimittaa jäse-

8

neksi liittymiskaavake sekä suorittaa jäsenmaksu.

Vuosi Jäsenmäärän muutos Kokonais-

jäsenmäärä Rekisteröinnit

1997 + 200 200 164

1998 - 30 170 172

1999 + 20 190 166

2000 + 18 208 215

2001 + 76 284 284

2002 + 23 307 300

2003 + 28 335 410

2004 + 55 390 469

2005 + 45 435 525

2006 + 84 519 658

2007 + 34 553 637

2008 - 4 549 678

2009 + 67 616 739

2010 - 8 608 522

2011 -15 593 571

Taulukko 1: Yhdistyksen jäsenmäärät sekä rodun rekisteröinnit vuosittain

3.3 Jalostustoimikunta

Yhdistyksen jalostukselliset asiat hoitaa jalostustoimikunta, joka on hallituksen nimeämä. Ja-

lostustoimikunnassa on tällä hetkellä puheenjohtaja, sihteeri, kolme (3) jäsentä sekä kaksi

(2) kuunteluoppilasta. Jalostustoimikunta käyttää tarvittaessa myös rodun ulkomuoto-

tuomaria asiantuntijajäsenenä sekä vastaamaan ulkomuototuomarikoulutuksesta.

Jalostustoimikunnan keskeiset tehtävät:

Kerätä ja tarvittaessa kommentoida hallitukselle ja jäsenistölle rekisteröintitietoja ja

muita populaation tilaa kuvaavia tilastoja

Näyttely-, koe- ja luonnetestitulosten yms. kokoaminen

PEVISA- ja muiden terveys- sekä lisääntymistietojen kokoaminen tietokantoihin

Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) toteutuman päivi-

tys vuosittain

Kääpiöpinsereihin liittyvän geenitutkimuksen seuraaminen ja näytteenotto-

tilaisuuksien järjestäminen tutkimuksen tarpeen mukaan

Jalostus- ja terveystarkastuksien järjestäminen 1-2 kertaa vuodessa, niihin osallistu-

minen ja tietojen kokoaminen. Tarkastukset pyritään järjestämään maantieteellisesti

mahdollisimman tasaisesti.

Jalostuksen tavoiteohjelman laatiminen, toteutuman seuraaminen ja päivittäminen

Mahdollisten poikkeuslupalausuntojen antaminen Suomen Kennelliitolle erinäisissä

kasvattamista koskevissa tapauksissa

Henkilökohtaisen jalostusneuvonnan tarjoaminen, esim. urostiedusteluihin vastaami-

nen

Jäsenistön ja kasvattajien kouluttaminen mm. kasvattajapäivillä

Uros-, pentu- ja kasvattajalistan ylläpito sekä kriteerien laatiminen ja seuranta

9

Pentuvälityksen ylläpito sekä pentuneuvonnan antaminen

Jalostuksen seuraaminen muissa maissa ja osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyö-

hön jos mahdollista

Jalostustoimikunta pyrkii pitämään toimijoidensa jäsentensä tietotaidon korkeana

kouluttamalla jäseniä aina tarvittaessa

4 RODUN NYKYTILANNE

4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja

Kääpiöpinserin rekisteröintimäärät ovat vakiintuneet 2000-luvun alun suuren kasvun jälkeen.

Vaikka potentiaalisten jalostuskoirien lukumäärä on viimeisen vuosikymmenen aikana lisään-

tynyt huomattavasti, valitsevat kasvattajat silti jalostukseen usein samoista linjoista peräisin

olevia koiria.

Useiden käytettyjen koirien isoisät ja/tai -emät ovat geneettisesti hyvin lähellä toisiaan. Su-

kusiitosaste onkin kääntymässä lievään nousuun vuosia kestäneen laskun jälkeen. Sukusii-

tosasteen tilapäisen laskun aiheuttajana voidaan nähdä tuontikoirien suhteessa suuri jalos-

tuskäyttö. Tässä valossa ei ole yllättävää, että sukusiitosaste on jatkossa hieman nou-

susuuntainen. Nykytilanne ei anna olettaa suurta tuontikoirien määrän lisäystä lähitulevai-

suudessa, vaan määrä pysynee n. kymmenessä vuosittaisessa rekisteröinnissä.

Tarkasteltaessa tuontikoirien sukulinjoja voidaan todeta, ettei tuontikoirien perimä ole loppu-

jen lopuksi ollut kovinkaan monimuotoista, sillä useimpien tuontikoirien kanta polveutuu sa-

moihin linjoihin ja/tai tiukasti linjattuihin kantakoiriin. Kaikilta osin eivät urosvalinnat eikä

tuontikoirien suuri käyttö ole ollut hallittua. Kokonaan uusia sukulinjoja ei käytännössä enää

juuri löydy FCI-maista. AKC:n alaisten maiden sukulinjat poikkeavat jonkin verran suomalais-

ten ja muiden FCI-maiden linjoista, mutta niiden jalostuskäytössä on edelleen uhkana ei-

toivotut värit, sekä rotumääritelmän eroavaisuus rakenteen ja tyypin osalta. Jotkut AKC:n ro-

tumääritelmän toivotut ominaisuudet ovat meillä ei-toivottuja, jopa hylkääviä virheitä.

Urosten keskimääräinen jalostuksen käyttöikä on rodun pitkäikäisyyteen nähden hyvin alhai-

nen. Urosvalinnoissa tulisi edelleen suosia uroksia, joilla vielä vanhemmalla iällä on jälke-

läisnäyttöä etenkin terveystulosten suhteen. Laajentunut jalostusmateriaali helpottaisi, oikeil-

la valinnoilla, sellaisten yhdistelmien luomista, missä sukusiitosaste pysyy sallituissa rajoissa.

Jalostusmatadorien ja samojen sukulinjojen käyttö rodun jalostuksessa on kuitenkin lisäänty-

nyt niin urosten kuin narttujenkin osalta. Mikäli runsaasti jälkeläisiä tuottaneessa koirassa to-

detaan myöhemmällä iällä esimerkiksi jokin vakava perinnöllinen sairaus, on koko rodun ja-

lostustyö vaikeuksissa. Se, että suhteessa pienessä populaatiossa on hyvin runsaasti jälke-

läisiä tuottaneita koiria, aiheuttaa ongelmia, sillä geenipoolin kaventumisen myötä lähes

kaikki koirat ovat pian sukua keskenään. Tällaisessa tapauksessa kasvattajat ajautumaan

käyttämään nk. tiukkaa linjasiitosta, jossa paritettavat yksilöt ovat läheistä sukua keskenään.

Tällaisessa yhdistelmässä siirretään molemmilla vanhemmilla esiintyvät, yhteiseltä esivan-

hemmalta perityt tekijät jälkeläisille. Tiukka linjasiitos saattaa pidempään käytettynä aiheuttaa

hedelmällisyyden ja elinvoimaisuuden laskua, sekä perinnöllisten sairauksien leviämistä, sillä

toivottujen perintötekijöiden lisäksi kertaantuvat myös ei-toivotut perintötekijät.

10

4.1.1 Populaation rakenne ja sukusiitos

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Pennut (kotimaiset) 280 291 405 446 513 641 679 652 718 508 551

Tuonnit 4 9 5 23 12 17 18 26 21 14 20

Rekisteröinnit yht. 284 300 410 469 525 658 697 678 739 522 571

Pentueet 72 84 103 111 123 159 170 164 180 137 137

Pentuekoko 3,9 3,5 3,9 4 4,2 4 4 4 4 3,7 4,0

Kasvattajat 37 50 58 60 71 83 92 89 121 90 88

Jalostukseen käytetyt eri urokset

- kaikki 40 44 62 63 71 81 103 97 101 84 80

- kotimaiset 32 37 48 49 57 60 80 66 77 66 59

- tuonnit 6 6 10 10 13 19 19 27 21 17 18

- ulkomaiset 2 1 4 4 1 2 4 4 3 1 3

- keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3,4 v 3,7 v 3,2 v 2,8 v 2,7 v 2,9 v 3,3 v 2,7 v 3,5 v 3,3 v 3,1 v

Jalostukseen käytetyt eri nartut

- kaikki 71 82 103 109 122 156 168 163 179 135 137

- kotimaiset 59 70 93 91 101 136 141 142 159 119 124

- tuonnit 12 12 10 18 21 20 27 21 20 16 13

- keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3,3 v 3,3 v 3,1 v 3 v 3,3 v 3,1 v 3,1 v 2,9 v 3,2 v 3,1 v 3,1 v

Isoisät 64 74 86 91 94 113 135 154 153 142 122

Isoäidit 87 94 112 121 134 159 188 196 205 169 166

Sukusiitosprosentti (keskim.) 5,31 5,82 5,25 3,88 3,18 3,50 3,29 3,53 3,45 4,78 4,3

Taulukko 2: Vuositilastorekisteröinnit Lähde: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmJalostustilastot.aspx?R=185

Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat toisilleen läheisempää sukua kuin serkukset (serkuspari-

tuksen sukusiitosprosentti on 6,25). Sukusiitosaste tai -prosentti on todennäköisyys sille, että

satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat

molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tul-

lut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identti-

nen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin hai-

talliset, resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä.

Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä-tytär -

parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkuspa-

rituksessa 6,25 %. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa

sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten

heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien

esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %.

Koirilla on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään

tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksin-

kertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siir-

tää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistel-

mät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään useita haitallisia alleeleja, joi-

den todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten turvallisia su-

kusiitosyhdistelmiä ei ole.

11

Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusii-

tosasteen ylittäessä 10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkene-

miseen kasvaa, ja nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua,

pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdus- ja allergia-alttiutta.

Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupol-

ven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa eli lähisukulaisten yhdis-

tämisessä.

Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten

vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu tismalleen saman

taustainfon perusteella. Jalostuksessa suositellaan neljän–viiden sukupolven perusteella las-

ketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %. (MMT Katariina Mäki)

Kääpiöpinsereissä sukusiitosasteen vaihteluväli on vuosina 2001–2011 ollut 0 - 41,7 %. Suu-

rimmassa osassa yhdistelmiä sukusiitosprosentti on pysynyt alle 6,25 % eli alle serkuspari-

tuksen rajan. Huolestuttavaa on kuitenkin, että serkusparituksen rajan ylittäviä yhdistelmiä on

todella paljon.

Kuva 1: Yhdistelmien sukusiitosprosenttien osuudet koko vuoden rekisteröinneistä 2001-2011

11

,1 %

8,3

%

10

,7 %

15

,3 %

15

,4 %

13

,2 %

10

,0 %

7,3

%

6,1

%

7,4

%

2,9

%

55

,6 %

57

,1 %

56

,3 %

64

,0 %

63

,4 %

71

,1 %

74

,1 %

73

,2 %

76

,1 %

62

,5 %

70

,1 %

20

,8 %

23

,8 %

14

,6 %

11

,7 %

15

,4 %

10

,7 %

11

,8 %

14

,0 %

15

,0 %

25

,0 %

22

,6 %

12

,5 %

10

,7 %

18

,4 %

9,0

%

5,7

%

5,0

%

4,1

%

5,5

%

2,8

%

5,1

%

4,4

%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

0% 0-6,25% 6,25% - 12,5% 12,5% -

12

Kuva 2: Sukusiitosprosentin keskiarvo vuosina 2001–2011

4.1.2 Jalostuspohja

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

2010

2011

- pentueet 209 255 315 370 421 496 563 616 673 651 618

- jalostukseen käytetyt eri urokset 82 93 113 134 155 177 204 230 247 240 234

- jalostukseen käytetyt eri nartut 145 168 206 248 283 322 367 411 451 455 441

- isät/emät 0,57 0,55 0,55 0,54 0,55 0,55 0,56 0,56 0,55 0,53 0,53

- tehollinen populaatio 154

(37%)

177

(35%)

216

(34%)

258

(35%)

296

(35%)

337

(34%)

386

(34%)

434

(35%)

472

(35%)

467

(36%)

454

(37%)

- uroksista käytetty jalostukseen 16 % 17 % 16 % 16 % 16 % 14 % 14 % 12 % 11 % 8 % 7 %

- nartuista käytetty jalostukseen 37 % 38 % 36 % 36 % 37 % 35 % 33 % 30 % 25 % 19 % 13 %

Taulukko 3: Jalostuspohja per sukupolvi Lähde: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmJalostustilastot.aspx?R=185

Tehollinen populaatiokoko on laskennallinen arvio rodun perinnöllisestä monimuotoisuudes-

ta. Rodun monimuotoisuutta voidaan arvioida myös molekyyligeneettisesti, esim. immuunijär-

jestelmää säätelevien DLA-haplotyyppien lukumäärän ja heterotsygotian perusteella. Tehol-

linen koko kertoo kuinka monen yksilön geeniversioita tietyssä rodussa tai kannassa on.

Esimerkiksi lukema 50 tarkoittaa, että rodun perinnöllinen vaihtelu koostuu 50 eri koiran gee-

niversioista. Mitä pienempi tehollinen koko, sitä nopeammin rodun sisäinen sukulaisuus kas-

vaa, ja sukusiitoksen välttäminen vaikeutuu.

0%

1%

2%

3%

4%

5%

6%

7%

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Rekisteröintivuosi

Sukusiitosprosentti

13

Kuva 3: Jalostukseen käytetyt urokset ja nartut sukupolven ajalta

Tehollinen koko arvioidaan aina sukupolvea kohden. Sukupolven pituus on seurakoirilla neljä

ja käyttökoirilla viisi vuotta. Nyrkkisääntönä on, että tehollinen koko on enimmillään neljä ker-

taa jalostukseen käytettyjen, eri sukuisten urosten lukumäärä. Paras tapa arvioida tehollista

populaatiokokoa perustuu rodun keskimääräisen sukusiitosasteen kasvu-nopeuteen. Jos ai-

neisto ei ole sukupuiltaan tarpeeksi täydellinen, voidaan käyttää jalostus-koirien lukumääriin

perustuvaa laskentaa, joka on käytössä myös Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmäs-

sä Koiranetissä. Tämä antaa kuitenkin tehollisesta koosta suuren yliarvion, koska siinä olete-

taan, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät.

Jos sukusiitosasteen kasvunopeuteen perustuva tehollinen koko on alle 50 - 100, rodusta

häviää geeniversioita niin nopeasti, ettei luonto pysty tasapainottamaan tilannetta. Silloin on

keskityttävä säilyttämään mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä niitä kertaal-

leen jalostukseen. Toisaalta suurimmalla osalla roduistamme on kantoja myös ulkomailla, jol-

loin voi olla mahdollista tuoda maahamme ”uutta verta”. Monella rodulla ulkomailta ei kuiten-

kaan ole saatavissa sen erilaisempaa geenimateriaalia kuin kotimaastakaan. (MMT Katariina

Mäki)

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Rekisteröintivuosi

Uroksista käytetty jalostukseen [%] Nartuista käytetty jalostukseen [%]

14

Uros

Tilastointiaikana

Toisessa pol-

vessa Yhteensä

Synt. Pentu-

eita

Pentu-

ja

%-

osuus kumulat.%

Pentu-

eita

Pentu-

ja

Pentu-

eita

Pentu-

ja

1 Golan Me Beit Ha'maayan 2006 31 127 2,23 % 2 % 50 190 31 127

2 Humblepup Warlord 2002 23 110 1,94 % 4 % 49 222 23 110

3 Anubis Midnight Party V Sorita 2004 18 84 1,48 % 6 % 14 58 19 89

4 Denwest Chevalier 2002 18 72 1,27 % 7 % 40 144 18 72

5 Crazy Cowboy's Trick Or Treat 2003 17 65 1,14 % 8 % 26 110 17 65

6 Bonzer's King Kong 2007 13 64 1,13 % 9 % 1 5 13 64

7 Multatuli Jivago 2004 15 62 1,09 % 10 % 20 75 15 62

8 A'dreams Black Devil 1998 15 60 1,06 % 11 % 38 128 18 73

9 Atlas V. Sierra 1999 12 60 1,06 % 12 % 54 226 12 60

10 Sorita's Jim Jump For Joy 2000 13 59 1,04 % 13 % 31 130 13 59

11 Hilco V. Tilburgs Roem 1999 14 57 1,00 % 14 % 34 160 15 60

12 Auretan Nicky Nightman 1999 14 56 0,99 % 15 % 21 83 14 56

13 Slavjan Grafchik 2002 17 56 0,99 % 16 % 47 185 17 56

14 Crazy Cowboy's Insider 2001 13 52 0,91 % 17 % 51 221 13 52

15 Obelix G D’s 2006 12 52 0,91 % 18 % 16 67 12 52

Taulukko 4: Jalostukseen käytetyimmät urokset vuosina 2001-2011

Narttu

Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä

Synt. Pentu-

eita

Pentu-

ja

%-

osuus

Pentu-

eita

Pentu-

ja

Pentu-

eita

Pentu-

ja

1 Mamacomama's Dellarosa 2004 5 28 0,49 % 4 16 5 28

2 Denwest Bric-A-Brac 2004 4 27 0,48 % 2 7 4 27

3 Agabelle's Frendly Felicia 1998 5 27 0,48 % 7 32 5 27

4 Pinserella's Perfetta 1998 4 26 0,46 % 43 196 5 32

5 Denwest Fleur Du Temps 2005 5 26 0,46 % 7 30 5 26

6 Kleinwesen Primavera 2000 6 26 0,46 % 13 34 6 26

7 Greatman's Exiting-Evita 1997 6 26 0,46 % 29 112 6 26

8 Malco V. Pinzelya's Hof 1999 5 25 0,44 % 39 169 5 25

9 Bonzer's Brick Of Gold 2003 5 25 0,44 % 2 4 5 25

10 Denwest Chit-Chat 2002 5 24 0,42 % 5 24 5 24

11 Malenkiy Kapitan Karelia Korradzho 2003 5 24 0,42 % 9 40 5 24

12 Kivilompolon Isadora 2002 4 23 0,40 % 8 32 4 23

13 Humblepup Little Girl 1999 4 23 0,40 % 16 76 4 23

14 Crazy Cowboy’s Dance With Me 2004 5 23 0,40 % 10 36 5 23

15 Greatman's Glamorous-Greta 1999 6 23 0,40 % 1 1 6 23

Taulukko 5: Jalostukseen käytetyimmät nartut vuosina 2001-2011

Isoisä / -emätilaston mukaan jalostusvalinnoissa on suosittu tiettyjä linjoja.

Kaikkiaan vuosina 2001–2010 on käytetty jalostukseen 387:ää eri urosta. Narttuja jalostuk-

seen on käytetty vastaavana aikana 736:tta.

15

4.1.3 Rodun populaatiot muissa maissa

Rotumääritelmien eroavaisuuksista johtuen käytännössä vain Manner-Euroopan maat ovat

suomalaisten kasvattajien kannalta ”kiinnostavia” maita. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Brit-

tein saarilla ja Aasian suunnilla tapahtuva rodun kasvatus on hyvin pitkälti oma maailmansa

AKC:n rotumääritelmästä johtuen, ja tuontikoiria näistä maista tulee Suomeen ja muuallekin

Skandinaviaan vain hyvin harvoin.

Kääpiöpinsereiden kasvatus ja rodun suosio on muissa Pohjoismaissa merkittävää ainakin

Ruotsissa ja Norjassa. Näissä maissa myös terveystutkimusten suosio on muiden maiden

keskimääriin verraten suurta. Tanskassa kasvatus on vähäistä, samoin ehkä hieman yllättä-

en myös eteläisessä naapurissamme Virossa. Liettuassa kasvatusta on Baltian maista eni-

ten. Venäjällä rodussa on suuri populaatio ja suhteessa paljon kasvattajia; suuri osa venäläi-

sestä kannasta (etenkin black & tan värisistä koirista) on israelilaista alkuperää. Etelä-

Euroopan maista Italian ja Espanjan useat kasvattajat tuottavat keskimäärin erittäin hyviä

ruskeita rodun edustajia. Euroopan maissa koiramäärät vaihtelevat suuresti. Ruotsissa kää-

piöpinsereitä on noin 3500, kun taas Suomessa määrä on noin 5000 yksilöä. Norjassa koiria

on noin 2000–2500, Saksassa noin 2000 ja Virossa alle 400.

Suomen Kääpiöpinserit ry. jalostustoimikunta on viime vuosina ollut yhteyksissä muiden Poh-

joismaiden sekä rodun alkuperämaan Saksan jalostustoimikuntiin, ja tiedustellut mahdolli-

suuksia maiden väliselle yhteistyölle jalostusasioiden suhteen. Vaikka saatujen vastausten

yleissävy on myönteinen, käytännössä ongelmaksi on kuitenkin muodostunut löytää molem-

pia osapuolia hyödyttävä yhteistyömuoto. Vain harva maa, jos mikään, on esimerkiksi rodun

terveyden tutkimisessa samalla tai edes lähelle samalla tasolla kuin Suomi.

4.1.4 Monimuotoisuuskartoitus

Suomen Kääpiöpinserit ry:n, Genoscoper Oy:n, ja Helsingin Yliopiston yhteistyönä tehdyssä

Suomen kääpiöpinserikannankannan monimuotoisuusselvityksessä on päästy tutkimaan ro-

dun tilaa uudenlaisilla menetelmillä. Kartoitus valmistui keväällä 2010, ja näytteiden tulos

saatiin 50 koirasta.

Haplo DRB1 DQA1 DQB1 Homotsygoottia Heterotsygoottia No of

haplos haplo frq %

KP1 01501 00601 02301 6 20 32 32,0

KP2 01101 00201 01303 2 20 24 24,0

KP3 kpi003 00101 00802 1 15 17 17,0

KP4 01502 00601 02301 0 11 11 11,0

KP5 01501 02101 05301 0 6 6 6,0

KP6 kpi009 00101 008011 0 3 3 3,0

KP7 01501 00601 02301 0 2 2 2,0

KP8 01501 00101 00201 0 2 2 2,0

KP9 00601 005011 02001 0 1 1 1,0

KP10 01201 00401 013017 0 1 1 1,0

KP11 18cro 00101 00802 0 1 1 1,0

9 82 100

50 koiraa

Taulukko 6: DLA-haplotyypitys

Tehdyn monimuotoisuuskartoituksen tulokset kertoivat rodun olevan geeneiltään kohtuullisen

16

monimuotoinen. Keskenään erilaisia haplotyyppejä on testiaineistosta nyt löytynyt yhteensä

yksitoista, ja harvinaisempina pidettyjä haplotyyppejäkin löytyi kohtuullisen monen koiran pe-

rimästä. Sama- ja eriperintäisten koirien osuudet tutkitusta populaatiosta olivat kohtuullisen

hyvät, sillä vain 9 % kannan kaikista yksilöistä oli samaperintäisiä.

Tulevaisuudessa haplotyypityksestä saatavan tiedon avulla pystytään valitsemaan paritetta-

vaksi perimältään keskenään mahdollisimman erilaisia koiria. Haplotyyppi ei kuitenkaan ker-

ro koiran perimässä olevista sairauksista, vaan ainoastaan koiran geneettisestä monimuotoi-

suudesta, joka toki voi vaikuttaa sairauksien esiintymiseen. Haplotyypiltään rodun keskiar-

vosta poikkeava koira on toki perimältään arvokas, mutta liikakäyttöä tulee silti välttää. Liikaa

käytettynä erilaisuudesta tulee jatkoa ajatellen heikkous.

Jalostustoimikunnassa on keskusteltu paljon siitä, miten monimuotoisuuskartoituksen tulok-

sia voitaisiin parhaiten käyttää apuna rodun käytännön jalostustyössä.

Kuva 4: Homo- ja heterotsygoottien haplotyyppien osuus

Kuva 5: Kääpiöpinsereiden DLA-haplotyypit

0

5

10

15

20

25

KP1 KP2 KP3 KP4 KP5 KP6 KP7 KP8 KP9 KP10KP11

Ko

iraa

Homo- ja heterotsygoottien haplotyyppien osuus

Homotsygoottia

Heterotsygoottia

32,0

24,0

17,0

11,0

6,0 3,0 2,0 2,0 1,0 1,0 1,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

KP1 KP2 KP3 KP4 KP5 KP6 KP7 KP8 KP9 KP10 KP11

Fre

kve

nss

i%

Kääpiöpinsereiden DLA-haplotyypit

17

4.1.5 Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta

Rekisteröinnit 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

284 300 410 469 525 658 697 678 739 522 571

Taulukko 7: Rekisteröinnit vuosilta 2001-2011

Rodun rekisteröinnit ovat laskussa. Vuonna 2010 rekisteröitiin 217 koiraa vähemmän kuin

edellisvuonna, tosin vuonna 2011 rekisteröitiin jälleen 49 koiraa enemmän mitä vuonna

2010. Vuosi 2009 jäänee rekisteröintien osalta piikiksi ja rodun rekisteröintien arvellaan py-

syvät joko nykyisellään tai laskevat hieman.

Euroopan mantereella, Skandinaviassa ja Venäjällä koirat ovat hyvin samansukuisia keske-

nään. Sukutauluja ei tarvitse selata pitkällekään, kun löytyy jo samoja kantakoiria. Uutta ja

vierasta sukua saataisiin Aasiasta ja Yhdysvalloista. Rodun sisällä suomalaisissa koirissa on

aiemmin ollut hyvinkin erilliset sukulinjat mustien ja ruskeiden koirien välillä, mutta nykyisin

kun värejä sekoitetaan, ovat sekoittuneet myös suvut.

Jalostuskäytön ikä on säilynyt koko ajan noin 3 vuoden tienoilla sekä uroksilla että nartuilla.

Populaation sukusiitosaste on kohtuullisen hyvä (4,3 % vuonna 2011). Vuonna 2010 sukusii-

tosaste nousi hieman. Koiranet ei pysty kääpiöpinserin osalta laskemaan todellista sukusii-

tosastetta koko populaatiolle, koska sukupolvitiedot ovat puutteelliset, mutta laskelmasta on

kuitenkin nähtävissä sukusiitosasteen kehityssuunta.

Huomioitavaa on, että rodun isä/emä -suhde on pieni, eli jalostusuroksia on hyvin vähän suh-

teessa jalostusnarttujen määrään. Jalostusuroksia tulisi siis saada käyttöön reilusti entistä

enemmän. Rodun tehollinen populaatio on pysynyt viiden viime vuoden aikana lähes sama-

na, muutosta on vuosittain suuntaan tai toiseen muutama prosentti. Teholliseen populaa-

tiokokoon liittyvät johtopäätelmät on tehty koiranetin arvioiden perusteella. Kaavassa ei pys-

tytä ottamaan huomioon jalostuskoirien epätasaisia jälkeläismääriä eikä keskinäisiä sukulai-

suuksia, joten luku on jopa kymmenkertainen yliarvio todellisesta tilanteesta.

Jalostuskoirien määrää voitaisiin nostaa reilusti. Tällä hetkellä uroksista on käytössä reilusti

alle 10 % ja nartuistakin alle 15 % viimeisenä kolmena vuonna. Yhdistelmiä ei liiemmin uusi-

ta, mutta keskenään hyvin samansukuisia yhdistelmiä tehdään runsaasti.

18

Uros Syntymä-

vuosi Jälkeläiset

Osuus rekisteröin-

neistä

Jälkeläiset toisessa polvessa

Osuus toisen polven

rekisteröinneistä

1 Golan Me Beit Ha'Maayan 2006 127 5,23 % 190 7,57 %

2 Bonzer's King Kong 2007 64 2,63 % 5 0,20 %

3 Anubis Midnight Party V Sorita 2004 53 2,18 % 58 2,31 %

4 Slavjan Chesterfild 2007 49 2,02 % 40 1,59 %

5 Djoyfull Djoy Got To Go 2006 48 1,98 % 132 5,26 %

6 Obelix GDS 2006 44 1,81 % 67 2,67 %

7 Crazy Cowboy's No Comments 2006 37 1,52 % 23 0,92 %

8 Bonzer's Number One 2008 37 1,52 % - -

9 A'Dreams Black Lover 2006 33 1,36 % 44 1,75 %

10 A'Dreams Black Prince 2005 33 1,36 % 14 0,56 %

11 Miniatyyri Sirkus Oswald 2009 33 1,36 % - -

12 A'Dreams Black Janco 2008 33 1,36 % 2 0,08 %

13 Abonos 2005 32 1,32 % 7 0,28 %

14 A'Dreams Black Ygor 2008 30 1,24 % - -

15 Hilco V. Tilburgs Roem 1999 28 1,15 % 160 6,37 %

16 Rowan-Alley's Show Must Go On 2005 28 1,15 % 6 0,24 %

17 Millgret Harry Potter 2008 27 1,11 % 39 1,55 %

18 Slavjan Fargo 2006 27 1,11 % 8 0,32 %

19 Aurra Sing Golden Edition 2008 27 1,11 % 4 0,16 %

20 WW Yangoviper's Keep Your Word 2007 26 1,07 % 8 0,32 %

21 Baron Wolf Thomas Dwein 2003 25 1,03 % 89 3,55 %

22 Fly Star Dima Of Dream 2008 24 0,99 % 13 0,52 %

23 Bombastic Cyclone 2005 23 0,95 % 13 0,52 %

24 Didaktic’s Xcalibur 2008 23 0,95 % - -

25 Ruska-Ahon Kätyri 2005 22 0,91 % 43 1,71 %

Taulukko 8: Eniten käytetyt urokset 2008-2011, tilastointiaika 4 vuotta (sukupolvi) Sukulaisuudet osoitettu värein, isä kursiivilla, jälkeläinen lihavoituna ja jälkeläisen jälkeläinen alleviivat-tuna.

Taulukosta nähdään, että eniten käytetyllä uroksella on suurin prosenttiosuus sekä sukupol-

ven rekisteröinneistä että toisen polven jälkeläisten osalta. Nämä luvut eivät kuitenkaan mer-

kittävästi ylitä hyväksyttävinä pidettyjä rajoja, joita ovat 5 % sukupolven rekisteröinneistä ja 6-

10 % toisen polven osalta.

19

Narttu Syntymä-

vuosi Jälkeläiset

Osuus rekisteröin-

neistä

Jälkeläiset toisessa polvessa

Osuus toisen polven

rekisteröinneistä

1 WW Yangoviper's Ladylike 2007 21 0,86 % - -

2 Denwest Fleur Du Temps 2005 18 0,74 % 30 1,20 %

3 Charlotta 2005 18 0,74 % 20 0,80 %

4 Impala Rose Petal 2006 17 0,70 % 5 0,20 %

5 Humblepup Ice Christmas 2004 17 0,70 % 5 0,20 %

6 Specious Liliana 2007 17 0,70 % 5 0,20 %

7 Bonzer's Regina Red Rose 2005 16 0,66 % 7 0,28 %

8 Humblepup Quick Step 2006 15 0,62 % 4 0,16 %

9 Crazy Cowboy's Champagne 2004 15 0,62 % - -

10 Denwest Bric-A-Brac 2004 14 0,58 % 7 0,28 %

11 Baron Wolf Tiger Tina 2005 14 0,58 % 20 0,80 %

12 Crazy Cowboy's Dance With Me 2004 13 0,54 % 36 1,43 %

13 Impala Rubin Rain 2006 13 0,54 % 4 0,16 %

14 Logobon Black Gizelle 2002 13 0,54 % 53 2,11 %

15 Denwest Fay Mamacomamas 2005 13 0,54 % 34 1,35 %

16 Humblepup Xenia 2007 13 0,54 % - -

17 Denwest Envy Entity 2006 13 0,54 % 37 1,47 %

18 Mamacomama's Dellarosa 2004 12 0,49 % 16 0,64 %

19 Ariok Black Rhianna 2008 12 0,49 % 3 0,12 %

20 Great Iita’s Kiss Angel 2005 12 0,49 % 13 0,52 %

21 Auretan Erna Evita 2007 12 0,49 % 11 0,44 %

22 Miniatyyri Sirkus Desiree 2006 12 0,49 % 48 1,91 %

23 Rowan-Alley's Quack-Quack 2005 12 0,49 % 11 0,44 %

24 Cherryfellow's Tiny X-treme 2005 12 0,49 % 22 0,88 %

25 Kinghill’s Wild Rose 2007 12 0,49 % 4 0,16 %

Taulukko 9: Eniten käytetyt nartut 2008-2011, tilastointiaika 4 vuotta (sukupolvi) Sukulaisuudet osoitettu värein, emä kursiivilla ja jälkeläinen lihavoituna.

Kuten taulukosta ilmenee, yhdelläkään nartulla ei ole ensimmäisessä eikä toisessa polvessa

jälkeläismääriä, joiden prosenttiosuudet ylittäisivät suositukset (5 % ensimmäisessä polvessa

ja 6-10% toisessa polvessa). Laskelmissa on käytetty pohjana koiranetin tietoja.

Toistaiseksi tilanne kääpiöpinsereiden osalta on jalostuksellisessa mielessä hyvä. Edelleen

löytyy riittävästi erisukuisia koiria käytettäväksi ja pitämään yllä monipuolista geeniperimää.

Narttuja käytetään jalostukseen suhteessa huomattavasti enemmän mitä uroksia ja uroksia

tulisikin saada monipuolisemmin käyttöön. Tässä asiassa olisi kannustettava kasvattajia

tuomaan esille kasvattiuroksiaan. Kääpiöpinserin geeniperimä ei ole vielä niin kapea, että nyt

pitäisi ryhtyä radikaaleihin toimenpiteisiin, mutta geeniperimä on kuitenkin kapenemassa, ei-

kä ole syytä päästää tilannetta siihen. Kasvattajia olisi myös kannustettava tuomaan jalos-

tuskäyttöön erilinjaisia, joskin erityyppisiä koiria. Mahdollisuus DLA-tyypitykseen auttaa myös

valitsemaan jalostukseen mahdollisimman eriperimäisiä koiria.

20

4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet

Kääpiöpinseri on viime aikoina kasvattanut suosiotaan monipuolisena seurakoirana, sillä se

on pienen kokonsa ja lyhyen turkkinsa ansiosta helppohoitoinen kotikoira ja rodun liikunnalli-

suus ja aktiivisuus tekevät siitä energisen harrastuskaverin. Rodun luonteen kehittäminen

toivottuun suuntaan saattaa olla jalostuksen suurimpia haasteita, sillä rodun entisen ja nykyi-

sen käyttötarkoituksen asettamat luonnevaatimukset ovat joiltakin osin ristiriidassa keske-

nään. Rodun kannan luonneominaisuuksien tulisikin vastata enenevissä määrin nyky-

yhteiskunnan perhe- ja harrastuskoiralle asetettavia vaatimuksia.

4.2.1 Rotumääritelmän maininnat luonteesta

Rotumääritelmän mukaan kääpiöpinserin eloisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luon-

teen tasaisuus tekevät siitä miellyttävän koti- ja seurakoiran. Hylkääviä virheitä ovat arkuus,

aggressiivisuus, vihaisuus, liika epäluuloisuus tai hermostuneisuus.

Vanhassa, ennen vuotta 2000 käytössä olleessa rotumääritelmässä kääpiöpinserin on luon-

nehdittu olevan "valpas, pienestä koostaan huolimatta erinomainen vahti".

4.2.2 Jakautuminen näyttely-, käyttö-, tms. -linjoihin

Kääpiöpinsereissä ei ole erillisiä näyttely- tai käyttölinjoja.

4.2.3 PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen testaus ja/ tai kuvaus

Rodun PEVISA-ohjelmaan ei ole sisällytetty luonteen, käyttäytymisen tai käyttöominaisuuk-

sien testausta.

4.2.4 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa

Mitattavista luonnearvioista luonnetestit ovat tärkein tiedon lähde, sillä vuosina 1992–2010

161 kääpiöpinseriä on luonnetestattu (2,4 % vastaavan ajanjakson rekisteröinneistä) ja MH-

kuvattu vain 19 suomalaista kääpiöpinseriä. Suurelta osin luonteiden arviointi perustuu kas-

vattajien ja omistajien näkemykseen rodun luonteesta sekä näyttelyissä ja jalostustarkastuk-

sissa tehtyihin käytösarviointeihin.

Kääpiöpinserin käyttäytymisen ja luonteen tulisi vastata uusitun rotumääritelmän kuvausta

miellyttävästä koti- ja seurakoirasta. Luonnetestien, MH-kuvausten, jalostustarkastusten,

näyttelyarvostelujen sekä kasvattajille tehdyn kyselyn perusteella rodun tämän hetkinen ti-

lanne luonteissa on keskimäärin hyvä. Kääpiöpinseri on parhaimmillaan eloisa, valpas, ystä-

vällinen, itsevarma, rohkea ja leikkisä koira, joka luonneominaisuuksiensa ja koulutettavuu-

tensa perusteella on yhteiskuntakelpoinen koti- ja harrastekoira. Rodussa esiintyy kuitenkin

yksilöitä, joiden luonne ja käyttäytyminen eivät vastaa ihanteellisen seura- ja kotikoiran luon-

netta.

Välinpitämättömyys vieraita kohtaan on kääpiöpinserille hyväksyttävä piirre, mutta rodussa

esiintyy historiansa takia jonkin verran myös varautuneisuutta, arkuutta tai pelkoaggressiivi-

suutta vieraita ihmisiä kohtaan. Kun nämä yhdistyvät joissakin yksilöissä liialliseen terävyy-

teen (aggressiiviseen reagointiin uhkaa kohtaan) tai puolustushaluun, erittäin vilkkaaseen

temperamenttiin tai huonoon hermorakenteeseen, on lopputuloksena luonne, joka ei vastaa

yhteiskuntakelpoisen kotikoiran ihannetta. Jotkin kääpiöpinserit osoittavat suurta hermostu-

21

neisuutta tai rauhattomuutta esimerkiksi vieraaseen ympäristöön joutuessaan, mikä ei ole

rodulle toivottavaa käyttäytymistä.

Muita rodussa jonkin verran esiintyviä epätoivottuja ominaisuuksia ovat liiallinen kovuus, oh-

jaajakovuus tai dominanssi, jotka tekevät koirasta seurakoiraksi liian vaativan koulutettavan,

sekä vastaavasti liiallinen pehmeys, ohjaajapehmeys, toimintakyvyttömyys tai ääniherkkyys,

joiden takia koira on altis stressille tai pelkotiloille, eikä näin ollen selviydy kunnolla tavallises-

ta arjesta. Jotta kääpiöpinserin asema monipuolisena seurakoirana vahvistuu entisestään,

tulee edellä mainittuja ei-toivottavia piirteitä pyrkiä välttämään.

Kääpiöpinserikasvattajille suunnattu luonnekysely toteutettiin kesällä 2011. Vastauksia saa-

tiin yhteensä 20 kasvattajalta (vastausprosentti 26). Vastanneiden kasvattajien mukaan kää-

piöpinserit ovat keskimäärin rohkeita, luoksepäästäviä, vilkkaita, melko teräviä ja leikkisiä.

Kasvattajien mukaan kääpiöpinserin luonteen vahvuudet ovat eloisuus, vilkkaus, itsevar-

muus, leikkisyys, temperamenttisuus, iloisuus, saalisvietti, uteliaisuus, älyk-

kyys/nopeaoppisuus, avoimuus, kohtalainen kovuus, rohkeus, omistajauskollisuus ja ”pieni

koira, suuri luonne”. Rodun luonteen heikkouksiksi tai ongelmakohdiksi mainittiin liiallinen

kovuus tai pehmeys, ylivilkkaus, liiallinen terävyys, liiallinen dominanssi / johtajuusongelmat,

yliseksuaalisuus, aggressiivisuus, liiallinen varautuneisuus, pelokkuus, arkuus/epäluuloisuus

sekä hermostuneisuus.

Vastaajien mielestä kääpiöpinseri sopii luonneominaisuuksiensa vuoksi hyvin koti- ja seura-

koiraksi, mutta rodun vaativan myös aktiviteetteja ja hyvän kotikasvatuksen ollakseen miellyt-

tävä kotikoira. Suurin osa kasvattajista mainitsi kääpiöpinserin sopivan vilkkautensa ja oppi-

vaisuutensa vuoksi myös erilaisiin harrastuksiin, mutta rodun aavistuksen rauhattoman her-

morakenteen nähtiin asettavan haasteita etenkin keskittymistä vaativissa lajeissa (liite 1,

kasvattajakyselyn yhteenveto).

Vuosina 1999–2009 syntyneistä koirista noin 3 prosenttia (148 kappaletta) on luonnetestattu,

mikä on marginaalinen osuus rodun koko kannasta (taulukko 11). Luonnetestatut koirat eivät

edusta kattavasti rodun kantaa myöskään siksi, että luonnetesteihin viedyt koirat voivat vali-

koitua muun muassa koiran tiedossa olevien luonneongelmien tai omistajan aktiivisuuden

mukaan. Vaikka luonnetesti onkin alun perin suunniteltu erityisesti työkoirien ja palveluskoira-

rotujen arviointiin, sitä pystytään jossain määrin hyödyntämään myös kääpiöpinsereiden

luonnearvioinneissa. Erityisesti koiran saamat osa-aluepisteet luoksepäästävyydessä, her-

morakenteessa, kovuudessa ja temperamentissa kertovat koiran sopivuudesta myös seura-

ja kotikoiraksi.

Kääpiöpinsereille on aloitettu laatimaan luonnetestin ihanneprofiilia yhteistyössä luonnetesti-

tuomareiden kanssa vuoden 2011 alussa, joten luonnetestitulosten vertailua ihanneprofiiliin

ei ole vielä tehty. Vuosina 1992–2010 luonnetestissä on käynyt yhteensä 161 kääpiöpinseriä

(95 urosta ja 66 narttua), joista neljän koiran testi on jouduttu keskeyttämään. Luonnetesta-

tuista 28 kääpiöpinserin loppupisteet ovat jääneet alle +75 pisteen, joka oikeuttaa luonnetes-

tin uusimiseen, mutta yksikään koira ei ole uusintatestiä suorittanut. Luonnetesteissä käynei-

den kääpiöpinsereiden tuloksista on tehty luonnetestiprofiilin laatimisen yhteydessä kattava

yhteenveto (liite 2, luonnetestitulosten yhteenveto).

Yleisimmät kääpiöpinsereiden saamat luonnetestin osa-aluepisteet vuosina 1992–2010 ovat

olleet:

22

Toimintakyky: +1 kohtuullinen (55 %) tai -1 pieni (33 %)

Terävyys: +3 kohtuullinen, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua (58 %) tai +1 pieni, ilman jäl-

jelle jäävää hyökkäyshalua (28 %)

Puolustushalu: +3 kohtuullinen, hillitty (53 %) tai +1 pieni (24 %)

Taisteluhalu: +2 kohtuullinen (52 %) tai -1 pieni (35 %)

Hermorakenne: +1 hieman rauhaton (86 %)

Temperamentti: +3 vilkas (54 %) tai +1 erittäin vilkas (38 %)

Kovuus: +1 hieman pehmeä (69 %) tai +3 kohtuullisen kova (19 %)

Luoksepäästävyys: +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin (54 %) tai +2a/+2b luokse-

päästävä, aavistuksen/hieman pidättyväinen (37 %)

Laukauspelottomuus: +++ laukausvarma (64 %) tai ++ laukauskokematon (30 %)

Kun otetaan huomioon luonnetestin historia työ- ja harrastekoirien arvioimisessa, kääpiöpin-

serin rotumääritelmä sekä nyky-yhteiskunnan ja nykyisen käyttötarkoituksen asettamat vaa-

timukset rodulle, voidaan sanoa, että keskimäärin luonnetestitulokset osoittavat kääpiöpinse-

reille toivottua tai rodunomaista käyttäytymistä. Luonnetestissä negatiiviset arvosanat ilmen-

tävät yleisesti ei-toivottua koiran käyttäytymistä. Pienet negatiiviset arvot (-1) toimintakyvyssä

ja taisteluhalussa voidaan kuitenkin nähdä kääpiöpinserille hyväksyttävinä tuloksina, sillä

pieni toimintakyky tai taisteluhalu ei juurikaan vaikeuta seura- ja kotikoirana toimivan koiran

arkielämää.

Rotumääritelmän kuvaus eloisasta ja temperamentikkaasta koirasta näkyy hyvin luonnetestin

temperamentin ja hermorakenteen osa-alueissa. Rodun itsevarmuuden tulisi näkyä toiminta-

kyvyn ja luoksepäästävyyden arvostelussa. Kääpiöpinsereille epätoivottuja tai epäro-

dunomaisia luonnetestituloksia on esiintynyt seuraavasti: Riittämätön (-2) toimintakyky on ol-

lut kolmella koiralla ja terävyydessä jäljelle jäävää hyökkäyshalua (-2 kohtuullinen tai -3 suuri,

jäljelle jäävin hyökkäyshaluin) on esiintynyt kolmella koiralla. Hermorakenteeltaan vähän

hermostuneita (-1) koiria on ollut 13 kappaletta (8 %), temperamentiltaan häiritsevän vilkkaita

(-1a) neljä kappaletta ja kovuudeltaan pehmeitä (-2) 19 kappaletta (12 %). Luoksepäästä-

vyydeltään selvästi pidättyväisiä (-1) on ollut 13 kappaletta (8 %) ja yksi koira on ollut hyök-

käävä (-2). Laukauspelottomuudessa laukausalttiita (-) koiria on ollut viisi.

MH-luonnekuvauksia (Mentalbeskrivning Hund) on tehty Suomessa virallisesti vuodesta

2009 lähtien ja yhteensä 14 kääpiöpinseriä on MH-kuvattu. Lisäksi Ruotsin MH-kuvauksessa

on käynyt viisi Suomeen rekisteröityä kääpiöpinseriä. Ruotsissa MH-kuvaus on ollut pidem-

pään käytössä ja siellä on MH-kuvattu yhteensä 363 kääpiöpinseriä, joista 350 on suorittanut

kuvauksen keskeytyksettä. MH-luonnekuvattujen suomalaisten kääpiöpinsereiden määrä ei

ole yksistään riittävä antamaan luotettavaa kuvaa rodun käyttäytymisestä MH-kuvauksessa.

Taulukossa 10 on esitetty sekä suomalaisten kääpiöpinsereiden (19 kappaletta) että vuoteen

2008 mennessä Ruotsissa kuvattujen kääpiöpinsereiden (215 kappaletta) osa-aluepisteiden

keskiarvot sekä keskiarvopisteen arvostelukuvaus (Liite 3).

23

Osa-alue Suomi Ruotsi Kuvaus

1a. Kontakti, tervehtiminen 3.6 3.4 3: Hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä. 4: Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen.

1b. Kontakti, yhteistyö 3.2 3.0 3: Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut testinohjaajasta.

1c. Kontakti, käsittely 2.4 2.8 2: Väistää tai hakee tukea ohjaajasta. 3: Hyväksyy käsittelyn.

2a. Leikki 1, leikkihalu 2.1 2.9 2: Ei leiki - osoittaa kiinnostusta. 3: Leikkii - aktiivisuus lisääntyy / vähenee.

2b. Leikki 1, tarttuminen 1.7 2.4 1: Ei tartu esineeseen. 2: Ei tartu, nuuskii esinettä.

2c. Leikki 1, puruote ja taisteluhalu 1.1 1.8 1: Ei tartu esineeseen. 2: Tarttuu viiveellä - irrottaa/pitää, ei vedä vastaan.

3a. Takaa-ajo 1 1.4 - 1: Ei aloita. 2: Aloittaa, mutta keskeyttää.

3a. Takaa-ajo 2 1.4 2.3 1: Ei aloita. 2: Aloittaa, mutta keskeyttää.

3b. Tarttuminen 1 1.1 - 1: Ei kiinnostu saaliista / Ei juokse perään.

3b. Tarttuminen 2 1.2 1.8 1: Ei kiinnostu saaliista / Ei juokse perään. 2: Ei tartu, nuuskii saalista.

4. Aktiviteettitaso 3.0 3.4 3: Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja. 4: Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen.

5a. Etäleikki, kiinnostus 2.2 2.5 2: Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja. 3: Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja.

5b. Etäleikki, uhka / aggressio 1.1 1.4 1: Ei osoita uhkauseleitä. 2: Osoittaa yksittäisiä (1-2) uhkauseleitä osion ensimmäisessä osassa.

5c. Etäleikki, uteliaisuus 1.2 1.4 1: Ei saavu avustajan luo. 2: Saapuu linjalle aktiivisen avustajan luo.

5d. Etäleikki, leikkihalu 1.1 1.2 1: Ei osoita kiinnostusta. 2_ Ei leiki - osoittaa kiinnostusta.

5e. Etäleikki, yhteistyö 1.3 1.2 1: Ei osoita kiinnostusta. 2: Kiinnostuu, mutta keskeyttää.

6a. Yllätys, pelko 2.6 3.3 2: Kyykistyy ja pysähtyy. 3: Väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista.

6b. Yllätys, puolustus / aggressio 1.9 1.8 1: Ei osoita uhkauseleitä. 2: Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä.

6c. Yllätys, uteliaisuus 2.3 2.3 2: Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koi-raa. 3: Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä.

6d. Yllätys, jäljellejäävä pelko 2.0 1.7 2: Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla.

6e. Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus 1.4 1.4 1: Ei osoita kiinnostusta haalariin. 2: Pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla.

7a. Ääniherkkyys, pelko 3.2 3.2 3: Väistää kääntämättä pois katsettaan. 4: Pakenee enintään 5 metriä.

7b. Ääniherkkyys, uteliaisuus 3.9 3.3 3: Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja seisoo sen vieressä. 4: Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja on edennyt puoliväliin.

7c. Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko 1.4 1.4 1: Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita vai väistämistä. 2: Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla.

7d. Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiin-nostus

1.4 1.4 1: Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan. 2: Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta yhdellä ohituskerralla.

8a. Aaveet, puolustus/aggressio 2.1 2.7 2: Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä. 3: Osoittaa useita uhkauseleitä.

8b. Aaveet, tarkkaavaisuus 3.6 3.6 3: Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista. 4: Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja.

8c. Aaveet, pelko 3.5 4.1 3: On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, vaihtelee paon ja kont-rollin välillä. 4: On enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välil-lä.

8d. Aaveet, uteliaisuus 2.3 1.7 2: Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkutte-lee koiraa.

8e. Aaveet, kontaktinotto aaveeseen 2.9 2.4 2: Hyväksyy avustajan tarjoaman kontaktin, mutta ei vastaa siihen. 3: Vastaa avustajan tarjoamaan kontaktiin.

9a. Leikki 2, leikkihalu 1.8 2.5 2: Ei leiki - osoittaa kiinnostusta 3: Leikkii - aktiivisuus lisääntyy / vähenee.

9b. Leikki 2, tarttuminen 1.6 2 1: Ei tartu esineeseen. 2: Ei tartu, nuuskii esinettä.

10. Ampuminen 2.6 1.9 2: Häiritsevyys lisääntyy leikin / passiivisuuden aikana, sen jälkeen vä-linpitämätön. 3 Kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms, mutta palaa leikkiin / passiivi-suuteen.

Taulukko 10: Kääpiöpinsereiden keskimääräinen MH-luonnekuvaus

24

MH-luonnekuvauksessa kääpiöpinserit ovat keskimäärin hyväksyneet käsittelyn, ottaneet

kontaktin vieraaseen ihmiseen tai vastanneet tarjottuun kontaktiin (kohdat 1 ja 8e). Viisi (26

%) suomalaista kääpiöpinseriä on torjunut käsittelyn murisemalla tai yrittänyt purra (kohta

1c). Leikissä on nähtävissä hajontaa: osa leikkii aktiivisesti ja tarttuu esineeseen, mutta osa

ei kiinnostu leikeistä lainkaan. Leikeissä on nähtävissä intensiteetin laskua kuvauksen kulu-

essa, mikä voi kertoa koirien pienestä paineistumisesta MH-kuvauksessa (2 ja 9). Pääosin

kääpiöpinserit eivät kiinnostu takaa-ajossa käytettävästä vieheestä (kohta 3). Rodun aktivi-

teettitaso (kohta 4) on ollut keskimääräinen (keskiarvo 3) ja vain yksi suomalainen kää-

piöpinseri on ollut kuvauksessa rauhaton (osa-aluepiste 5).

Aggressiota ja puolustamista mittaavien osioiden (5b, 6b, 8a) keskiarvot ovat alhaiset ja vain

yksittäinen koira on osoittanut hyökkäävyyttä haalaria tai aaveita kohtaan. Kuvauksen pelot-

teista kääpiöpinserit ovat reagoineet voimakkaimmin aaveisiin (kohta 8c) sekä ääniherkkyyttä

mittaavassa osiossa räminälaitteeseen (7a). MH-kuvatut kääpiöpinserit ovat kuitenkin keski-

määrin menneet tutustumaan pelon aiheuttaneisiin esineisiin pienellä houkuttelulla, mutta vii-

si koiraa on jättänyt lähestymättä tai lähestynyt haalaria vasta sen ollessa maassa (kohdat

6c, 7b, 8d). Kääpiöpinsereissä on nähtävissä pientä pehmeyttä, sillä haalarin ja räminälait-

teen ohituksissa koirat ovat väistäneet hieman (kohdat 6d, 7c). Ampumiseen (kohta 10)

suomalaiset kääpiöpinserit ovat reagoineet vaihtelevasti; viisi (26 %) ei ole häiriintynyt lauka-

uksista lainkaan (osa-aluepiste 1) ja kuusi (32 %) on lukkiutunut (4) tai reagoinut pelokkaasti

(osa-aluepiste 5, 1 kappale).

Vuosina 1999–2009 syntyneistä kääpiöpinsereistä 187 kappaletta eli keskimäärin 3,4 pro-

senttia on jalostustarkastettu (Taulukko 11). Vuosina 1999–2009 järjestetyissä jalostustar-

kastuksissa on käynyt yhteensä 198 kääpiöpinseriä, 78 urosta ja 120 narttua. Vuodesta 2004

lähtien (157 tarkastettua koiraa) luonnetta ja käyttäytymistä on jalostustarkastuksissa arvioitu

erikseen luoksepäästävyyden ja temperamentin osalta. Reilu 80 prosenttia (165 kpl) jalostus-

tarkastetuista koirista on luonnehdittu luonteeltaan hyväksi, avoimeksi tai luoksepäästäväksi.

Aggressiiviseksi tai luoksepäästävyydeltään epäluotettavaksi on luokiteltu seitsemän kää-

piöpinseriä, ja niitä ei ole sen vuoksi suositeltu jalostukseen. Loput jalostustarkastetuista koi-

rista (13 %) ovat olleet epävarmoja, pidättyväisiä, varautuneita tai pelokkaita. Suurin osa koi-

rista on ollut temperamentiltaan vilkkaita ja tarkkaavaisia (96 %, vuodesta 2004 lähtien).

Rauhattomaksi on arvioitu neljä koiraa ja haluttomiksi tai apaattisiksi kaksi koiraa.

Näyttelyissä tuomarit ovat alkaneet enenevissä määrin kiinnittämään huomiota kääpiöpinse-

reiden luonteisiin. Koira, joka yrittää purra, tai jota ei arkuutensa takia pystytä käsittelemään

ja arvostelemaan, useimmiten hylätään näyttelykehässä. Näyttelytilanteessa kääpiöpinserit

ovat yleensä käyttäytyneet rodunomaisesti ja luonnetta on tuomarin arvosteluissa kuvattu

pääosin hyväksi. Osa koirista on osoittanut myös arkuutta tai epävarmuutta arvostelutilan-

teessa tai käyttäytynyt aggressiivisesti tuomaria tai esittäjäänsä kohtaan. Vuosittain muuta-

mia kääpiöpinsereitä hylätään tai ei voida arvostella näyttelyissä aggressiivisen, epävarman

tai erittäin hermostuneen käytöksen vuoksi. Vuoden 2009 näyttelyissä on hylätty yhdeksän

koiraa ja kahta ei ole voitu arvostella (EVA) luonteen tai käyttäytymisen vuoksi (699 näytte-

lyissä käyneestä koirasta). Vuonna 2008 vastaavasti 14 koiraa on hylätty ja kahdeksan on

saanut laatupalkinnon EVA (585 näyttelyissä käyneestä koirasta). Jos koira on toistuvasti

saanut laatupalkinnon HYL tai EVA luonteesta johtuen, sitä ei tule käyttää jalostukseen.

25

4.2.5 Käyttö- ja koeominaisuudet

Syntymävuosi 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä

Syntyneitä 165 223 311 312 409 463 539 657 698 678 723 5178

Luonnetesti 2

1.2 % 7

3.1 % 12

3.9 % 19

6.1 % 22

5.4 % 26

5.6 % 17

3.2 % 23

3.5 % 15

2.1 % 5

0.7 % 0

0.0 % 148

2.9 %

MH-kuvaus 0

0.0 % 0

0.0 % 0

0.0 % 0

0.0 % 1

0.2 % 1

0.2 % 0

0.0 % 4

0.6 % 1

0.1 % 6

0.9 % 0

0.0 % 13

0.3 %

Agility 9

5.5 % 16

7.2 % 14

4.5 % 21

6.7 % 20

4.9 % 19

4.1 % 22

4.1 % 27

4.1 % 23

3.3 % 21

3.1 % 4

0.6 % 196

3.8 %

Tottelevaisuuskoe 0

0.0 % 1

0.4 % 2

0.6 % 1

0.3 % 1

0.2 % 7

1.5 % 1

0.2 % 1

0.2 % 4

0.6 % 1

0.1 % 3

0.4 % 22

0.4 %

Käyttäytymiskoe (suoritet-tu)

0 0.0 %

0 0.0 %

0 0.0 %

0 0.0 %

0 0.0 %

4 0.9 %

1 0.2 %

1 0.2 %

1 0.1 %

0 0.0 %

1 0.1 %

8 0.2 %

Jalostustarkastus 8

4.8 % 8

3.6 % 13

4.2 % 14

4.5 % 31

7.6 % 22

4.8 % 25

4.6 % 30

4.6 % 14

2.0 % 13

1.9 % 0

0.0 % 178

3.4 %

Näyttely 66

40 % 87

39 % 123

40 % 123

39 % 152

37 % 146

31 % 182

34 % 234

36% 253

36 % 229

34 % 203

28 % 1798 35 %

Taulukko 11: Koe- ja kilpailukäynnit syntymävuoden mukaan

Kääpiöpinserin käyttötarkoitus sekä luonnekuvaus ovat muuttuneet ajan saatossa, sillä rodun

käyttötarkoitus on vaihtunut maatilojen hyötykoirasta koti- ja seurakoiraksi. Siinä missä rotu

on alun perin toimittanut rottakoiran ja talonvahdin virkaa, nykyisen rotumääritelmän mukaan

kääpiöpinserin "eloisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus tekevät siitä

miellyttävän koti- ja seurakoiran". Suurin osa kääpiöpinsereistä hankitaan seurakoiraksi, jon-

ka kanssa voi myös harrastaa monipuolisesti. Tuhoeläinten metsästäjänä tai vahtina kää-

piöpinseriä ei nykyisin käytetä, vaikkakin esimerkiksi maaseudulla asuessa näiden tehtävien

osaaminen voi olla seurakoirallekin tervetullut ominaisuus. Temperamenttisuuden, terävyy-

den ja mahdollisen kovuuden vuoksi kääpiöpinseriä ei voi kuitenkaan luokitella helpoimmaksi

seurakoiraroduksi ja se vaatiikin sekä kunnollisen tapakasvatuksen että aktiivisuutta myös

omistajaltaan. Ei olekaan ennennäkemätöntä, että kääpiöpinseri joutuu etsimään uuden ko-

din omistajaperheeseen sopimattomuuden tai ajanpuutteen vuoksi. Pienten koirarotujen ky-

syntä Suomessa on viime vuosina ollut suurta ja kääpiöpinserinkin rekisteröintimäärät ovat

kasvaneet sadoilla useana vuonna. Kysynnän ja rekisteröintien lisääntyessä monesti ongel-

matkin lisääntyvät, mikäli niiden syntyä ei ennaltaehkäistä ajoissa muun muassa jalostus-

koiria valitsemalla ja rodusta kiinnostuneille tietoa jakamalla.

Saksalaisilla maatiloilla toiminut koira oli usein hieman arka ja hermostunut sekä haukku-

herkkä, minkä ansiosta koira hälytti mahdollisista tunkeilijoista nopeasti ja luotettavasti. Terä-

vimmät yksilöt tarttuivat pienestä koostaan huolimatta jopa tositoimiin, kuten tuolloin kunnon

vahtikoiran kuuluikin. Koti- ja seurakoiran ei useinkaan toivota olevan haukkuherkkä tai vara-

uksellinen vieraita kohtaan.

Rottajahdissa hienoinen hermostuneisuus yhdistettynä eloisaan temperamenttiin vauhdittivat

kääpiöpinserin reaktionopeutta. Juuri rottakoiran nopealiikkeisyys ja temperamentti tekevät

kääpiöpinseristä muun muassa ketterän agilitykoiran. Maatilan pieneltä hyötykoiralta vaadit-

tiin rohkeutta, elinvoimaisuutta ja kestävyyttä, joten kääpiöpinseri on parhaimmillaan ollut

toimintakykyinen ja taistelutahtoinen koira, jolta on löytynyt sopivasti kovuutta. Näitä moni-

puoliselle koti- ja harrastekoiralle sopivia luonneominaisuuksia tulisi vaalia vielä tänäkin päi-

vänä. Rottakoiralta vaadittu riistavietti ei ole nyky-yhteiskunnassa mitenkään tarpeellinen,

saati toivottu ominaisuus, joskin sen satunnaista esiintymistä rodussa ei voi pitää mitenkään

huolestuttavana tai haitallisena. Sen sijaan samoilta ajoilta perua oleva saalisvietti, jota nä-

kee joissakin tämän päivän kääpiöpinsereissä, on kätevä työkalu harrastuskoiran koulutuk-

26

sessa.

Rotu on viime vuosina saavuttanut enenevissä määrin suosiota ja menestystä harrastus-

koirana, agilityssa jopa huipulle saakka, ja rodun luonneperimässä onkin potentiaalia jalostaa

entistä monipuolisempia harrastuskoiria. Koe- ja kilpailutoiminnan jalostuksellista merkitystä

ei tule myöskään aliarvioida, sillä mittaavathan kokeet ja kilpailut paitsi ohjaajan työpanosta

koiransa hallittavuuteen ja sitä kautta yhteiskuntakelpoisuuteen, mutta myös jossain määrin

koiran koulutettavuutta, hermorakennetta, toimintakykyä, pehmeyttä ja ääniherkkyyttä. Par-

haimmillaan kääpiöpinseri on älykäs, kestävä, hyvähermoinen, viettivoimainen, tempera-

menttinen ja toimintakykyinen, jotka kaikki ovat hyvän harrastuskoiran tunnusmerkkejä. Rotu

puolustaakin asemaansa monipuolisena seurakoirana myös harrastuspuolella.

Agilitykentillä kääpiöpinseri on nykyään jo tavallinen näky ja muutamia koiria on jo nähty ro-

dulle uusissa koemuodoissa, kuten metsästyskoirien jäljestämiskokeessa ja pelastuskoirako-

keessa. Vuonna 2010 agilitykilpailuihin osallistui kaikkiaan 98 kääpiöpinseriä, tehden yhteen-

sä 711 kisastarttia, joissa tulos oli alle 31 virhepistettä (yhteensä 1853 starttia). Vuonna 2009

94 kääpiöpinseriä osallistui agilitykilpailuihin (yhteensä 1542 kisastarttia). Keskimäärin neljä

prosenttia vuosina 1999–2009 syntyneistä on kilpaillut agilityssa (Taulukko 10). Agilityvalion

arvon on saavuttanut 11 kääpiöpinseriä ja hyppyvalioita on kolme.

Muissa lajeissa kääpiöpinserit eivät ole olleet kovin merkittävästi edustettuna: käyttäytymis-

kokeen (BH-koe) on vuoden 2010 loppuun mennessä suorittanut hyväksytysti kymmenen

kääpiöpinseriä. Tottelevaisuuskokeisiin (TOKO) on vuonna 2010 osallistunut yhteensä kym-

menen ja vuonna 2009 kuusi koiraa. Pääosin TOKO-suoritukset ovat alokasluokasta, mutta

pari koiraa on osallistunut myös avoimen tai voittajaluokan kokeeseen. Tottelevaisuuskokei-

siin osallistuneiden osuus on hyvin marginaalinen vuosina 1999–2009 syntyneistä. Lisäksi

pelastuskoirakokeisiin (PEKO) on osallistunut yksi koira ja metsästyskoirien jäljestämisko-

keeseen (MEJÄ) kaksi koiraa. Muutamia kääpiöpinsereitä on mukana myös Kennelliiton or-

ganisoimassa kaverikoiratoiminnassa.

4.2.6 Käyttäytyminen kotona sekä lisääntymiskäyttäytyminen

Kääpiöpinsereissä esiintyy jonkin verran ongelmakäyttäytymistä, kuten eroahdistusta ja ag-

gressiivisuutta, mutta sen yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. KoiraNettiin on ilmoitettu kuuden

koiran kuolinsyyksi lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi, joista kaksi on lopetettu

salakavaluuden tai arvaamattomuuden ja yksi pelokkuuden vuoksi. Yhteensä 230 kääpiöpin-

seriä on ilmoitettu kuolleeksi ja 153 koiralle kuolinsyy on ilmoitettu. Käytöshäiriöt ovat ilmoite-

tuista kuolinsyistä neljän prosentin osuudellaan kuudenneksi yleisin kuolinsyy (taulukko 16).

Kasvattajille suunnatun luonnekyselyn mukaan joitakin koiria on jouduttu lopettamaan on-

gelmakäyttäytymisen, kuten heikon hermorakenteen, yliaktiivisen käytöksen, aggressiivisuu-

den tai lasten näykkimisen vuoksi. Nämä syyt voivat johtaa myös koiran kodinvaihtoon, joita

rekisteröintimäärien kasvettua tapahtuu jonkin verran aikaisempaa enemmän.

Koiran eroahdistus voi ilmetä ääntelynä, ahdistuneisuutena, voimakkaana levottomuutena,

paikkojen tuhoamisena tai sisälle ulostamisena koiran yksinollessa. Eroahdistuksen yleisyyt-

tä kääpiöpinsereillä ei tiedetä tarkasti, mutta kasvattajien arvio on, että sitä esiintyisi jossain

määrin yli viidellä prosentilla koirista (liite 1, kasvattajakyselyn yhteenveto).

Kääpiöpinserin tulee suhtautua vieraisiin ihmisiin sekä koiriin itsevarmasti ja ystävällisesti.

Välinpitämätön suhtautuminen vieraisiin on rodulle hyväksyttävä piirre. Aiheetonta aggressii-

27

visuutta ja hyökkäävyyttä esiintyy joissakin yksilöissä, mikä ei ole rodulle toivottavaa käyttäy-

tymistä. Kääpiöpinsereissä on myös vieraita koiria tai ihmisiä kohtaan dominoivia, arkoja tai

epävarmoja yksilöitä. Samaa sukupuolta olevat koirat eivät välttämättä tule aina toimeen

keskenään ongelmitta.

Ääniherkkiä, eli voimakkaasti tai pelokkaasti koviin ääniin, kuten laukauksiin, ilotulitteisiin ja

ukkoseen reagoivia kääpiöpinsereitä esiintyy melko yleisesti. Suuri ääniherkkyys voi aiheut-

taa koiran arkielämään ongelmia, mikäli koira lamaantuu tai stressaantuu pitkäaikaisesti ko-

via ääniä kuullessaan. Ääniherkälle koiralle kovat äänet voivat aiheuttaa myös levottomuutta,

ahdistuneisuutta ja tarvetta piiloutua. Pehmeä ja ääniherkkä koira voi osoittaa pelkoa tai rau-

hattomuutta myös paikoissa ja tilanteissa, joissa se on aiemmin pelästynyt kovaa ääntä.

Terveyskyselyn mukaan kääpiöpinsereiden lisääntymisongelmat ovat harvinaisia. Narttujen

juoksujen keskimääräinen väli on 6 - 8 kk. Astutukset ovat luonnollisia, jalostustoimikunnalle

ei ole raportoitu keinosiemennyksistä. Nartut synnyttävät pääosin luonnollisesti, joitakin kei-

sarinleikkauksia tehdään lähinnä pentujen virheasentojen takia. Tilastoa tästä ei pysty laati-

maan, koska tapaukset ovat yksittäisiä. Kääpiöpinserinartut hoitavat pentunsa itsenäisesti ja

niiden emäominaisuudet ovat hyvät.

Rodun pentukuolleisuus on äärimmäisen pieni. Raportoiduissa tapauksissa kyseessä on

esimerkiksi ruumiinavausraportin mukaan keskosena syntynyt ja elinkelvoton pentu tai syn-

nynnäisen sydänvian omaava tai muuten kehityshäiriöinen pentu.

Uroksilla on pääosin vahva libido ja ne hoitavat astumiset itsenäisesti ilman avustamista.

Koiran kokemien kiputilojen tiedetään voivan aiheuttaa muutoksia koiran käyttäytymiseen,

kuten koiran muuttumista aggressiiviseksi. Kääpiöpinserin rakenne tai yleinen terveystilanne

ei kuitenkaan aiheuta muita rotuja suurempaa riskiä kipuihin. Rodussa esiintyvä epilepsia voi

aiheuttaa muutoksia koiran käyttäytymiseen, kuten lisätä koiran arkuutta tai pelokkuutta. Joil-

lakin yksilöillä hormonitoiminta tai eturauhasvaivat voivat aiheuttaa yliseksuaalista käytöstä,

ärtyisyyttä tai muutoksia koiran aktiivisuuteen (vilkastumista tai flegmaattisuutta). Kääpiöpin-

sereillä esiintyvä perinnöllinen kaihi voi näkökykyyn vaikuttaessaan tehdä koirasta aikaisem-

paa aremman tai epävarmemman. Vanhenemisen mahdollisesti mukanaan tuoma näön tai

kuulon heikkeneminen voi myös aiheuttaa muutoksia koiran käyttäytymiseen.

4.2.7 Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista

Kääpiöpinsereiden luonteet eivät tällä hetkellä vielä vastaa kaikilta osin uusitun rotumääri-

telmän vaatimuksia. Monet kääpiöpinserit ilmentävät vielä tänä päivänäkin vahtikoiralta odo-

tettua terävyyttä, varautuneisuutta tai peräti aggressiivisuutta vieraita ihmisiä kohtaan. Osa

koirista osoittaa edelleenkin rottajahdissa hyödyksi ollutta hermostuneisuutta esimerkiksi vie-

raaseen ympäristöön joutuessaan, tai ovat temperamentiltaan jopa häiritsevän vilkkaita.

Kääpiöpinsereiden jalostusta on viime vuosisadalla ohjannut lähinnä ulkomuodolliset seikat,

joten luonteet eivät täysin vastaa koti- ja seurakoiran luonneihanteita. Viime vuosikymmeninä

luonne on otettu enenevissä määrin huomioon jalostuksessa ja rodun kannan luonteissa on-

kin nähtävissä kehitystä kohti nykyisen käytön vaatimuksia. Keskimäärin kääpiöpinserit ovat-

kin temperamentikkaita, ystävällisiä, valppaita ja eloisia.

Luonnetestitulosten perusteella yleisimpiä ongelmia luonteissa ovat liiallinen pehmeys, her-

morakenteen puutteet (hermostuneisuus) sekä pidättyväisyys luoksepäästävyydessä. Kas-

vattajakyselyn mukaan luonteen ongelmakohdat ovat pehmeys, liiallinen kovuus, ylivilkkaus,

28

liiallinen terävyys, arkuus sekä huonohermoisuus. Kuolinsyytilaston mukaan rodussa esiinty-

viä luonneongelmia ovat salakavaluus ja pelokkuus.

Koiran saamat kokemukset ja kasvatus vaikuttavat siihen millainen koira pennusta kehittyy.

Kääpiöpinseri vaatii vähintään tapakasvatuksen, sosiaalistamista ja aktiviteetteja ollakseen

yhteiskuntakelpoinen ja miellyttävä koti- ja seurakoira. Kääpiöpinsereiden luonteesta kerto-

minen rodusta kiinnostuneille ja sopivan kodin valinta kullekin pennulle on tärkeää, jotta

mahdollisia ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään. Luonneominaisuuksien osittaisen pe-

riytymisen vuoksi jalostukseen valittavien koirien tulisi vastata kääpiöpinsereiden luonteelle ja

käytölle asetettua vaatimuksia.

Suomen kääpiöpinserikannan luonteiden arvioimiseksi tarvitaan lisää mitattavia luonnearvioi-

ta, kuten luonnetestejä ja MH-luonnekuvauksia, sillä nykyisin testattujen tai kuvattujen määrä

on pieni ja koirat ovat osittain valikoituneet. Tavoitteena on kasvattaa luonnetestattujen, MH-

kuvattujen sekä jalostustarkastettujen kääpiöpinsereiden osuutta. Yhdistys kannustaa rodun

harrastajia osallistumaan testeihin, kuvauksiin ja tarkastuksiin sekä pyrkii itse järjestämään

näitä tilaisuuksia. Myös koetulokset, kuten agilty-, TOKO- ja BH-tulokset, antavat jonkin ver-

ran osviittaa kääpiöpinserin hermorakenteen ja koulutettavuuden tilanteesta, ja yhdistys kan-

nustaakin rodun harrastajia erilaisten harrastusten pariin. Rodunomaisen luonteen vaalimi-

seksi yhdistys on alkanut laatimaan kääpiöpinsereiden luonneprofiileja luonnetestin sekä

MH-kuvauksen osalta. Luonnetesteistä ja -kuvauksissa saatavia rodun luonnearvioita tulee

täydentää etenkin ongelmakäyttäytymisen osalta esimerkiksi kyselytutkimuksilla.

Näyttelyissä tuomareiden toivotaan kiinnittävän huomiota kääpiöpinsereiden luonteisiin, ku-

vailemaan käyttäytymistä arvosteluissa ja hylkäämään koirat, jotka osoittavat aggressiivisuut-

ta tai arkuutta. Jalostukseen käytettävien koirien luonteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota

ja yhdistys suosittelee jalostuskoirien jalostustarkastusta, luonnetestausta tai MH-

kuvaamista. Aggressiivisia, erittäin arkoja tai hermostuneita yksilöitä ei saa käyttää jalostuk-

seen.

4.3 Terveys ja lisääntyminen

Kääpiöpinserillä esiintyy tutkitusti joitain vakavia ja jalostuksellisesti huomioon otettavia

sairauksia. Näiden sairauksien suhteen suositellaan, että jalostuskoirat olisivat terveitä.

4.3.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet

Suomen Kennelliitto ry:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksyi kääpiöpinserien PEVISA-

ohjelman kokouksessaan 5/2007 (20.6.2007) ja se tuli voimaan vuoden 2008 alusta. PEVI-

SA-ohjelman mukaan pentujen vanhemmilla tulee olla polvitutkimuslausunto sekä voimassa

oleva silmätutkimuslausunto, joka ei saa olla 24kk vanhempi. Ohjelma on voimassa

1.1.2008–31.12.2012.

17.3.2012 pidetyssä rotujärjestön yleiskokouksessa hyväksyttiin rodun uusi PEVISA-ohjelma

vuosille 2013-2017, jonka mukaan pentueen molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassa-

oleva, alle 18 kk vanha silmätarkastustulos seuraavin erityisehdoin: koiran, jolla on todettu

perinnöllinen katarakta, PRA, linssiluksaatio, tai PHTVL/PHPV aste 2-6, jälkeläisiä ei rekiste-

röidä. Lisäksi molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassaoleva, yli 12 kk iässä annettu pol-

vitarkastustulos seuraavin erityisehdoin: koiran, jolla on todettu patellaluksaatio aste 2-4, jäl-

29

keläisiä ei rekisteröidä.

Vuoden 2012 alusta lähtien on alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu polvilausunto

voimassa vain kaksi vuotta. Virallisen polvilausunnon alaikäraja on 12 kuukautta. Alle kolmi-

vuotiaalle koiralle tehty tutkimus tarvitsee uusia kahden vuoden jälkeen vain, mikäli tutkimus-

tulos halutaan pitää voimassa. Vanhentunut lausunto täytyy kuitenkin uusia ennen seuraa-

vaa astutusta. Polvitutkimusta ei tarvitse uusia, jos koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme

vuotta. Ohjeen mukaisesti siinä tapauksessa, että koiralla on toisistaan poikkeavia lausunto-

ja, jää huonompi lausunto voimaan kunnes polvista on paneelilausunto.

Kennelliiton sääntöjen mukaan alle 1-vuotiaana annettu silmätarkastuslausunto on voimassa

yhden vuoden. Jalostuskoiralla on astutushetkellä oltava voimassaoleva silmä- ja

polvitarkastuslausunto.

Vuoteen 2009 asti yhdistys tuki jäsentensä kääpiöpinsereiden silmätarkastuksia maksamalla

takautuvasti osan tutkimuksen hinnasta. Vuonna 2008 hallituksen päätöksen mukaisesti

korvattiin silmätarkastuskuluja JTO:ssa mainittujen käytetyimpien urosten ja narttujen

omistajille. Tällöin koirien omistajille lähetettiin pyyntö käyttää koiransa silmätarkastuksessa

yhdistyksen kustannuksella. Tätä tukea maksettiin kyseisen vuoden aikana yhteensä 5

koiralle. PEVISA-ohjelman voimaan tulon jälkeen tuen maksamista ei enää pidetty

tarpeellisena.

Kuva 6: Silmä ja polvitutkittujen määrä suhteessa mainittuina vuosina syntyneisiin

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Syntymävuosi

Silmätutkitut

Polvitutkitut

30

Silmäsairaudet

Vuosi

Syntyneitä

Tutkittu Tutkittu % Terveitä Terveitä %

1996 165 15 9% 14 93%

1997 174 28 16% 27 96%

1998 170 15 9% 13 87%

1999 165 28 17% 23 82%

2000 223 37 17% 28 76%

2001 311 43 14% 36 84%

2002 312 75 24% 57 76%

2003 411 106 26% 86 81%

2004 463 128 28% 110 86%

2005 539 179 33% 147 82%

2006 657 241 37% 216 90%

2007 699 262 37% 235 90%

2008 679 233 34% 216 93%

2009 728 202 28% 194 96%

2010 544 98 18% 92 94%

2011 519 14 3 % 14 100 %

Taulukko 12: Silmätutkitut kääpiöpinserit syntymävuoden mukaan

PRA, etenevä verkkokalvon surkastuma

Jalostuskoiran silmien tulee olla PRA:n osalta täysin terveet.

Sairaan koiran verkkokalvo ja näkösolut surkastuvat ja aiheuttavat lopulta täydellisen näön

menetyksen. Sairauden yleisin periytymistapa on autosomaali resessiivinen eli sukupuolesta

riippumaton, väistyvä periytyminen. PRA:aan sairastuneet ovat usein 1-4 -vuotiaita tai sitä

vanhempia koiria. Progressiiviseen retinaaliatrofiaan eli etenevään verkkokalvon

surkastumaan ei ole mitään parannuskeinoa ja sokeutuminen on väistämätöntä.

Suomalaisissa kääpiöpinsereissä on diagnosoitu yksi varma PRA tapaus. Sairaus todettiin 6-

vuotiaalla jalostusuroksella (Zalzoon's Extempore, 14 pentuetta, 44 pentua) vuonna 1994.

Koiraa ei diagnosointihetkellä ollut tunnistusmerkitty ja siksi lausunto on epävirallinen.

Sairauden etenemistä ei enää PRA diagnoosin jälkeen seurattu uusintatutkimuksin.

Lausunnon mukaan verkkokalvolla näkyy huomattava degeneraatio eli rappeutuminen.

Koiran iästä johtuen sillä oli tuolloin jo runsaasti jälkeläisiä ja tämän takia on mahdollista, että

sairauden kantajia on nykyisissä sukulinjoissa. Esimerkiksi alla lueteltujen PRA-epäiltyjen

koirien taustalta kyseinen diagnosoitu uros löytyy.

Lisäksi on todettu 4 PRA-epäilyä seuraavilla koirilla (21.8.2011 mennessä):

Fürstenborgh Demon

A'Dreams Black Status

A'Dreams Black Layla

Tiny Harridan's I'm The One

(http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=185)

31

Kuva 7: Normaali verkkokalvo Kuva 8: PRA Kuva 9: Harmaakaihi

Harmaakaihi, Cataracta Harmaakaihilla tarkoitetaan linssin samentumaa, jota valo ei läpäise. Harmaakaihin

aiheuttajia on useita, kuten korkea ikä, myrkytys, lääkitys, aineenvaihduntasairaus, muu

sairaus tai vamma. Näitä kutsutaan toissijaisiksi eli jonkin muun syyn aiheuttamiksi kaiheiksi.

Esimerkkinä hankitusta katraktasta voidaan mainita sokeritautiin liittyvä, hyvin nopeasti

täydelliseksi kaihiksi kehittyvä katarakta. Muita esimerkkejä hankitusta kaihista ovat

esimerkiksi vanhuuden kaihi ja PRA:han liittyvä toissijainen kaihi.

Harmaakaihi voi olla myös perinnöllinen, tästä käytetään lyhennettä HC (hereditary cataract).

Perinnöllinen harmaakaihi on PEVISA-ohjelmiin sisälletytty vastustettava silmäsairaus.

Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen, mutta

useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut

kataraktat ovat synnynnäisiä.

Samentuma voi ilmetä vain toisessa tai molemmissa linsseissä. Samentuma saattaa

laajentua tai pysyä ennallaan koko koiran eliniän. Se voi edetä hyvin hitaasti, jolloin se ei

vaikuta koiran näkökykyyn koko koiran elinaikana. On hyvä huomioida, että noin 4-vuotiaana

linssi alkaa normaaleista ikääntymisestä johtuvista syistä muuttua sameaksi. Tämä johtuu

linssin kovettumisesta jota kutsutaan seniiliksi skleroosiksi tai nukleaariseksi skleroosiksi.

Valo läpäisee kuitenkin kovettuneen linssin normaalisti. Tämä ilmiö on tavallinen, eikä se ole

kaihia.

Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien

samentuminen on täydellinen. Jos kaihisamentuma jää hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta

koiran näkökykyyn. Ns. nukleaariskleroosi eli linssin kovettuminen vanhalla koiralla ei ole

varsinainen kaihimuutos, vaan normaaliin ikääntymiseen liittyvä muutos, jossa linssin ydin

muuttuu "opaalinharmaaksi". Näkökykyyn se ei vaikuta.

Perinnöllinen kaihi voidaan todeta perinnöllisten silmäsairauksien varalta tehtävässä

silmätutkimuksessa. Erityisen tärkeää kaihin toteamisessa on viralliseen silmätutkimukseen

kuuluva biomikroskooppitutkimus. Kaihi voidaan poistaa leikkauksella

fakoemulsifikaatiomenetelmällä. Paras leikkaustulos saadaan, kun leikkaus tehdään ennen

kuin kaihimuutos on täydellinen. Hoidon edellytyksenä on se, että silmänpohja on terve.

32

Perinnöllinen katarakta voi esiintyä yhdessä PRA:n kanssa, yleensä PRA:han liittyy kuitenkin

ns. toissijainen kaihi.

Jalostuskoiran silmien tulee olla perinnöllisen harmaakaihin osalta täysin terveet.

Yhdistelmiä, joista katarakta sairaita on syntynyt, ei tulisi uusia ja näiden parittamista

lähisukulaisten kanssa tulisi välttää. Kataraktaan sairastuneiden koirien pentuesisarusten

jalostuskäytössä tulee huomioida niiden suuri todennäköisyys olla kantajia.

Geenitestiä kääpiöpinserin perinnöllisen kataraktan tunnistamiseen ei ole vielä ole. Hannes

Lohen työryhmä työskentelee asian eteen parhaillaan. Hannes Lohen Helsingin Yliopiston

geenitutkimus käynnistyi vuonna 2006 koskien kääpiöpinsereiden perinnöllistä kataraktaa ja

epilepsiaa. Yhdistys on aktiivisesti tukenut geenitutkimusryhmän työtä mm. lahjoittamalla

vuonna 2007 järjestetyn Match Show:n tuoton lyhentämättömänä Perinnöllisten Sairauksien

Tutkimuksen Tuki ry:n (PeSaTu ry) kautta. Lisäksi tutkimusta on tuettu järjestämällä

maksuttomia näytteenottotilaisuuksia useampaan eri otteeseen sekä kustantamalla

tutkimusta varten sairaiden koirien näytteenoton. Kääpiöpinserit ovat edelleen mukana

Hannes Lohen johtamassa geenitutkimuksessa.

Katarakta diagnoosien määrä syntymävuosittain on esitetty taulukossa 13. Vuosina 1996–

2010 syntyneistä koirista 73:lla on todettu katarakta ja 31:llä on epäilyttävä katarakta.

Kataraktan toteamisiän keskiarvo on kääpiöpinsereillä ollut noin 5 vuotta. Kääpiöpinsereillä

yleisimmät katarakta muodot ovat kortikaalinen ja posterior polaarinen katarakta.

syntymävuosi tutkittujen määrä katarakta todettu katarakta epäily

1996 15 1 -

1997 28 1 -

1998 15 1 -

1999 28 6 1

2000 37 5 1

2001 43 8 2

2002 75 7 3

2003 105 10 3

2004 128 6 3

2005 179 7 7

2006 240 5 5

2007 289 11 2

2008 249 9 5

2009 206 3 -

2010 18 - -

2011 14 - -

Taulukko 13: Todetut kataraktat, syntymävuodet 1990-2012,

KoiraNet jalostustietojärjestelmä 30.11.2012

33

Rodulla harvinaisemmat sairaudet

PHTVL/PHPV, sikiökautisten verisuonten jäämiä linssissä ja/tai lasiaisessa

Jalostuskoiran silmien tulee olla PHTVL/PHPV -sairauden osalta enintään astetta 1 ja tällöin

parituskumppanin tulee olla terve.

Silmään syntyy tuntemattomasta syystä sikiökauden alussa liikakasvuisia

verisuonikalvostorakenteita, jotka eivät häviä normaalisti syntymään mennessä. Silmään jää

näiden verisuoniverkostojen jäänteitä eriävässä määrin. Lievimmillään jäänteet ovat pieniä

ruskeita pisteitä linssin takapinnalla ja vakavimmillaan toimivia verisuonia sekä

epämuodostumia. Sairauden periytymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta sukulaisrodulla

dobermannilla sen on epäilty olevan dominoivasti eli määräävästi periytyvä.

PHTVL/PHPV sairauden vakavuusasteita on 6.

1. asteessa linssin takapintaa täplittävät ruskeat. 1. asteen PHTVL/PHPV ei pahene iän

myötä, eikä sen tiedetä aiheuttavan toissijaisena syntyviä silmäsairauksia. Se ei rajoita

jalostuskäyttöä, mutta kuten aiemmin mainittiin, on suositeltavaa että PHTVL1 sairaan pariksi

valittaisiin terve yksilö. Suomalaisilla kääpiöpinsereillä on verrattain runsaasti eriasteisia

sikiökautisten verisuonten jäänteitä silmissä. Vuosina 1996–2010 syntyneissä

silmätutkituissa kääpiöpinsereissä on elokuuhun 2011 mennessä löytynyt 26 PHTVL aste 1

tapausta ja 6 astetta 2-6 sairasta.

Varsin runsaasti on todettu PPM:ää (persistens pupillaris membrana): 12 todettua ja 70

epäilyttävää vuosina 1996–2010. PPM on samaa alkuperää PHTVL sairauden kanssa.

Tämänhetkisten tutkimustulosten mukaan nämä muutokset ovat rodussa hyvin yleisiä.

Muutokset ovat yleensä lieviä, eivätkä haittaa koiraa. PPM ei estä jalostuskäyttöä (Jalomäki

2005). Ylimääräisiä ripsiä on todettu vuosina 1996–20010 syntyneistä 52 koiralla

(distichiasis, trichiasis, ektooppinen cilia, caruncular trichiasis tai määrittelemättömät

ylimääräiset ripset/karvat). Mikäli jalostuskoiralla on todettu ylimääräiset ripset tai karvat,

tulisi parituskumppanin olla tältä osin terve. Yhdellä koiralla on todettu silmäluomen

sisäänpäin kiertyminen, yhdellä näköhermon vajaakehitys (mikropapilla) sekä yhdellä koiralla

epiteliaalinen sarveiskalvon dystrofia. Retinan dysplasia (RD) on todettu 3 kääpiöpinserillä;

yksi geograafinen (gRD) ja kaksi multifokaalia (mRD). Jalostuskoiran silmien tulee olla gRD

osalta terveet ja mikäli koiralla on todettu mRD, tulee parituskumppanin olla RD:n osalta

terve.

Viime vuosina kääpiöpinsereillä on todettu melko usein lasiaisen rappeumaa (23 todettua ja

9 epäilyttävää v. 1996–2010 syntyneissä). Lasiainen muodostaa silmämunan suurimman

osan ja se on 99 prosenttisesti vettä. Lasiaisen muuttuessa sameaksi, vettyessä tai

rappeutuessa näkökyky voi heiketä. (Hovi). Lasiaisvuoto tarkoittaa hyytelömäisen lasiaisen

rihmamaista vuotoa etukammioon. Lasiaista pääsee vuotamaan etukammiooon mikäli linssin

ripustinsäikeet ovat jollakin lailla osittain irti tai löysät. Joillakin roduilla lasiaisvuotoa pidetään

linssiluksaation esiasteena. Lasiaisen rappeuma vaikuttaa merkittävästi koiran näkökykyyn ja

tällaista koiraa ei pidä käyttää jalostukseen.

34

*PPM, sikiökautisten verisuonten jäänteitä silmän etuosassa. Normaalisti nämä

liikakasvuisten verisuonten jäänteet katoavat muutamassa viikossa syntymän jälkeen, toisilla

yksilöillä voi mennä kuukausiakin tai ne eivät katoa ollenkaan. Muutokset ovat yleensä lieviä,

eivätkä haittaa koiraa. PPM ei estä jalostuskäyttöä.(Jalomäki 2005)

Kuva 10: Kaaviokuva silmästä

Kuva 11: PPM

a) 1 irrallinen ppm säie etukammiossa, ei merkitystä

b) ppm säie iiriksestä linssiin, voi aiheuttaa kaihimuutoksia

c) ppm y-säie iiris-iiris, ei merkitystä

d) yksittäinen iiris-iiris säie, ei merkitystä

e) säie iiriksestä sarveiskalvoon, sarveiskalvon paikallisia samentumia

35

Linssiluksaatio

Linssiluksaatio (primääri) on perinnöllinen silmäsairaus joillakin roduilla (pääasiassa pienet

terrierirodut). Se tarkoittaa linssin siirtymistä normaalilta paikaltaan joko etukammioon

sarveiskalvon taakse tai takakammioon lasiaiseen. Linssiluksaatio aiheuttaa silmään

voimakasta kipua, värikalvon tulehdusta ja usein myös silmän sisäisen paineen nousua

(glaukooma). Linssiluksaation hoito on leikkaushoito. Linssiluksaation epäillään periytyvän

autosomaalisesti resessiivisesti. Kääpiöpinsereillä ei ole todettu linssiluksaatioita (kolme

epäilyä 2000-2011).

Glaukooma

Glaukoomaa eli silmänpainetautia sairastavalla koiralla silmän sisäinen paine nousee

vaarallisen korkeaksi. Tämä vaurioittaa silmän eri osia, erityisesti näköhermon päätä ja

verkkokalvoa. Glaukooma johtuu silmän kammionesteet tuoton ja ulosvirtauksen

epätasapainosta. Glaukooma on akuutti sairaus, joka johtaa hoitamattomana silmän

sokeutumiseen. Tehokasta pitkäaikaishoitoa ei tautiin ole, eivätkä monet koirat vastaa edes

lyhytaikaiseen hoitoon. Hoidon tavoitteena on alentaa silmänpainetta ja lievittää kipua.

Parhaimmillaankin glaukoomahoito on kuitenkin vain silmän sokeutumiseen hidastamista.

Glaukooma voi olla joko primaari tai sekundaari sairaus. Primaari glaukooma on

perinnöllinen, ja se johtuu silmän synnynnäisestä rakennevirheestä. Sekundaari glaukooma

puolestaan on seurausta esimerkiksi traumasta, joka estää kammionesteen ulosvirtauksen.

Sekundaari glaukooma ei ole perinnöllinen sairaus.

Polvisairaudet

Patellaluksaatio, polvilumpion sijoiltaanmeno

Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan

menolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat.

Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla

roduilla, joilla on suora takajalka. Periytyvyyden mekanismi ei ole tiedossa. Pienikokoisilla

roduilla polvilumpio luksoituu yleensä sisäänpäin (mediaalisesti).

Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri

asteeseen. Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I - asteen luksaatiot ovat tavallisesti

oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III - asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä

liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että

tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten

normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV - asteen luksaatiossa polvilumpio

on pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireet huomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä

on synnynnäinen vika.

Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Vaikeat

patellaluksaatiot on hoidettava kirurgisesti. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia

useita leikkauksia ja ennuste voi olla huono.

Jalostuskoiran tulee olla patellaluksaation osalta enintään astetta 1, jolloin yhdistelmää

valittaessa tulee parituskumppanin olla astetta 0.

36

Vuosi

Syntyneitä 0 1 2 3 4 Yhteensä

1996 165 17 0 0 0 0 17

1997 174 28 1 1 0 0 30

1998 170 19 0 0 0 0 19

1999 165 30 0 1 1 0 32

2000 223 39 3 2 0 0 44

2001 311 54 0 1 0 0 55

2002 312 76 1 2 1 0 80

2003 411 109 2 1 0 1 113

2004 463 127 4 0 0 0 131

2005 539 168 6 2 2 1 179

2006 657 218 8 4 2 0 232

2007 699 234 8 3 0 1 245

2008 679 213 13 2 0 0 219

2009 728 199 5 0 0 0 173

2010 544 94 1 0 0 0 19

2011 519 14 1 0 0 0 15

Yhteensä 6759 1639 52 19 6 3 1588

Taulukko 14: Polvitutkimustulokset, syntymävuodet 1996-2011, KoiraNet jalostustietojärjestelmä 30.11.2012

Patellaluksaatioon liittyvät läheisesti takaraajojen rakennevirheet, kuten länkisäärisyys ja

raajojen sisään tai uloskiertyminen sekä liian suorat polvikulmaukset. Jalostuksessa tuleekin

huomioida normaali raajarakenne, kuten normaali polvikulmaus sekä raajojen yhden-

suuntaisuus.

Kääpiöpinserillä patellaluksaatio on harvinainen sairaus, sillä 95 % polvitutkituista

kääpiöpinsereistä on terveitä (Taulukko 14 ja 15). Tämä lienee pitkään jatkuneiden ja lähes

kaikki jalostuskoirat käsittävien polvitarkastusten ansiota. Sairaat on saatu tehokkaasti

kitkettyä pois jalostuskäytöstä.

Kuva 12: Lateraalinen luksaatio Kuva 13: Mediaalinen patellaluksaatio Kuva 14: Normaali patella

37

Vuosi

Tutkittu 0 1 2 3 4

1996 10% 100% 0% 0% 0% 0%

1997 17% 93% 3% 3% 0% 0%

1998 11% 100% 0% 0% 0% 0%

1999 19% 94% 0% 3% 3% 0%

2000 20% 89% 7% 5% 0% 0%

2001 18% 98% 0% 2% 0% 0%

2002 26% 95% 1% 2% 1% 0%

2003 27% 96% 2% 1% 0% 1%

2004 28% 97% 3% 0% 0% 0%

2005 33% 94% 3% 1% 1% 1%

2006 35% 94% 3% 2% 1% 0%

2007 35% 95% 3% 1% 0% 0%

2008 32% 93% 6% 1% 0% 0%

2009 24% 97% 3% 0% 0% 0%

2010 4% 95% 5% 0% 0% 0%

2011 3% 93% 7% 0% 0% 0%

Yhteensä 26% 95% 3% 1% 0% 0%

Taulukko 15: Polvitutkitut kääpiöpinserit, syntymävuodet 1990-2012, KoiraNet jalostustietojärjestelmä 30.11.2012

4.3.2 Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet

Epilepsia

Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö, joka on

koiran yleisin neurologinen sairaus. Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla

tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston ja/tai käyttäytymisen

häiriöitä. Kohtauksen aikana koira voi olla tajuissaan tai tajuton. Jos koko koira kouristelee,

puhutaan yleistyneestä kohtauksesta. Kohtaus voi esiintyä myös paikallisena, jolloin vain

yksi lihasryhmä, esimerkiksi koiran raaja tai raajat kouristelevat. Paikallisalkuinen kohtaus voi

laajeta yleistyneeksi kohtaukseksi. Kohtauksen luonne riippuu purkauksen lähtöpaikasta

aivoissa ja sen leviämisestä.

Epilepsiaa sairastavaa koira ei saa käyttää jalostukseen. Samoin on vältettävä sellaisten

riskilinjojen yhdistämistä, joiden tiedetään tuottaneen epileptikkojälkeläisiä, niin kauan kun

rodulle ei ole olemassa geenitestiä, jonka avulla sairauden kantajuus voidaan todeta.

Ensimmäinen epilepsiakohtaus tulee useimmiten nuorena, 1-5 – vuotiaana, mutta

perinnöllinen epilepsia voi alkaa missä iässä hyvänsä. Samantyyppisiä kohtauksia voivat

aiheuttaa myös muut sairaudet kuin epilepsia. Epilepsiadiagnoosi pohjautuu muiden

sairauksien poissulkemiseen. Siksi koirasta otetaan virtsa- ja verinäytteitä ja tehdään

neurologinen tutkimus. Jollei muuta selittävää syytä löydy, koira sairastaa epilepsiaa.

Epilepsiaa ei voida parantaa, vaan koira tarvitsee lääkitystä koko loppuelämänsä ajan.

Lääkityksen aloituspäätökseen vaikuttaa kohtauksien esiintymistiheys ja vakavuus.

Lääkityksen avulla epilepsiakohtausten esiintymistä voidaan harventaa, kohtauksia lieventää

ja niiden kestoa lyhentää. Joskus kohtaukset saadaan lääkityksellä kokonaan loppumaan.

38

Jalostustoimikunta on kerännyt ja ylläpitänyt listaa epilepsiaan sairastuneista

kääpiöpinsereistä jo useamman vuoden ajan. Lista on ollut jalostustoimikunnan käytössä

jalostusneuvonnan tukena. Lista on kenen tahansa vapaasti tilattavissa.

Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen ja yhdistelmiä, joista epilepsiaa

sairastavia koiria on syntynyt, ei tule uusia ja näiden parittamista lähisukulaisten kanssa tulisi

välttää.

Atopia

Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen

ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran

elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on elinikäinen vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei

parannettavissa. Ruoka-aineallergia on koiralla atopiaa huomattavasti harvinaisempaa. Vain

10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin koiralla on yleensä myös

ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). Atooppista tai allergista koiraa ei saa käyttää

jalostukseen.

Atopia on tyypillisesti nuoren aikuisen koiran sairaus ja oireet alkavat suurimmalla osalla

atoopikoista 6 kk – 3 vuoden iässä. Allerginen nuha, astma ja silmän sidekalvontulehdus ovat

koiralla harvinaisia. Koira reagoi ihollaan ja atopia onkin koiran yleisin ihosairaus. Atopiaan

liittyvien toistuvien ihon bakteeri- ja hiivatulehdusten esiintymisestä on päätelty, että

atoopikkokoirilla olisi puutteellisesti toimiva soluvälitteinen immuunivaste. Atopialle tyypillistä

on, että oireet helpottuvat ja pahenevat kausittaisesti ainakin sairauden alkuvaiheessa. Jos

oireet ovat heti alkuun jatkuvia, voidaan hyvällä syyllä epäillä ruoka-aineallergiaa

aiheuttajaksi.

Atooppinen iho kutisee, minkä seurauksena koira raapii ihonsa rikki. Turkki on hilseilevä ja

huonokuntoinen sekä ohut tai jopa paikoin kalju. Niiltä alueilta, joissa kutina on voimakkainta,

iho paksunee jatkuvan raapimisen ja kalvamisen seurauksena sekä tummuu. Muutokset

paikallistuvat naamaan (huulet ja silmien ympärys), korviin, tassuihin, jalkoihin, leukaan ja

vatsan alle (kainalot ja nivuset). Joillakin koirilla jatkuva kutina aiheuttaa myös

käyttäytymisen muutoksia, esim. ärtyisyyttä. Toistuvat korvatulehdukset ovat eräs

tavallisimmista atoopikon iho-oireista.

Koiran kutinan syy on selvitettävä huolellisesti. Jos muuta selittävää syytä ei löydy ja koiralla

on atopiadiagnoosin tekemiseen oikeuttavat oireet, koiralle tehdään joko ihotesti tai

allergiavasta-aineita etsitään verestä. Koiran atopian hoitoon käytetään monia eri

hoitomuotoja. Kaikkein tärkein on allergeenialtistuksen vähentäminen esim. toistuvien

pesujen ja ympäristön saneerauksen avulla. Jollei näiden toimenpiteiden ja sekundaaristen

bakteeri – ja hiivatulehdusten hallinnalla päästä riittävään lopputulokseen, voidaan

allergiatestin tulosten perusteella aloittaa siedätyshoito ja/tai lääkehoito.

Legg-Perthesin tauti

Legg-Perthesin taudissa reisiluun pää joutuu kuolioon. Tämä johtuu häiriöstä reisiluun pään

verenkierrossa, mutta syy taudille on tuntematon. Tautia siintyyetenki terrieri- ja

kääpiökoiraroduilla ja se on perinnöllinen. Legg-Perthesin taudin oireet alkavat 4 – 11

kuukauden iässä. Koira ontuu takajalkaa, ja ontuminen pahenee vähitellen. Tauti ja oireet

voivat olla toispuoleisia tai esiintyä molemmissa takaraajoissa. Legg-Perthesin tauti

39

diagnosoidaan röntgenkuvauksen avulla. Tauti hoidetaan kirurgisesti leikkaamalla, ja oikean

kuntoutuksen avulla koiran paranemisennuste on yleensä erinomainen.Hoitamattomana tauti

kehittyy nivelrikoksi. Legg-Perthesin tautiin sairastunutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Terveyskysely

Suomen Kääpiöpinserit ry on laatinut muiden sairauksien ja vikojen selvittämiseksi

terveyskyselyn, joka löytyy yhdistyksen kotisivuilta. 2007–2011 vuosina saatu aineisto on

tämän JTO päivityksen aikaan analysoinnissa, tulokset julkistetaan vuoden 2012 aikana.

Vuoteen 2007 mennessä jalostustoimikunta on saanut 281 kpl vastauksia, joiden perusteella

voidaan todeta yleisimmät kääpiöpinserillä esiintyvät sairaudet ja viat:

premolaaripuutokset 24 %

koukku- tai mutkahäntä 7 %

herkkävatsaisuus 6 %

purentavirheet 5 %

ruoka-aine allergiat 4 %

muut silmäsairaudet tai viat 4 %

kulmahampaiden asentovirheet 3,5 %

rokotusreaktiot 3 %

vuotavat tai usein tulehtuvat silmät 3 %

muut allergiat 2,5 %

Yksittäisiä vastauksia saatiin seuraavista vakavista sairauksista:

Legg-Perthesin tauti (reisiluun pään kuolio)

syövät

munuaissairaudet

maksasairaudet

kilpirauhasen vajaatoiminta

vesitystauti (diabetes insipidus)

virtsatiesairaudet

sydänsairaudet

epilepsia

Premolaaripuutosten tiedetään olleen hyvin tavallinen ja yleinen ongelma kautta aikojen.

Jalostusvalinnoissa tulee kiinnittää huomiota hammaspuutoksiin.

Herkkävatsaisuus on kääpiöpinserillä ilmeisen yleistä, lähinnä tällä tarkoitetaan kuitenkin

sitä, että koira reagoi voimakkaasti ruokinnan muutoksiin. Asiaan tulee kiinnittää huomiota,

varsinkin mikäli tämän huomataan yleistyvän.

Kulmahampaiden asentovirheet olivat eri syistä johtuvia, yleisimmin maitohampaiden liian

myöhäisen poistamisen seurausta. Purentavirheet ovat harvinaisia ja vastauksista ilmeni

niidenkin olevan lieviä. Niiden yleistymistä on syytä kuitenkin tarkkailla.

Allergioiden ja muiden immuunijärjestelmän ongelmien yleisyydestä ei aiemmin ole tehty

kartoituksia, joten kyselyn perusteella ei voida sanoa, ovatko ne yleistyneet tai vähentyneet

rodussa.

40

Muiksi silmäsairauksiksi luettiin mm. ei-perinnöllinen vanhuuden kaihi yli 10-vuotiailla koirilla,

ylimääräiset ripset, tuntemattomasta syystä heikentynyt näkö, silmäamputaatiot muiden

silmäsairauksien vuoksi (silmänpainetauti) ja kasvaimet. Tämä ryhmä käsitti siis joukon

erilaisia yksittäisillä koirilla esiintyviä harvinaisia sairauksia.

Pinsereillä yleiset rokotusreaktiot eivät ainakaan kyselyn mukaan näytä olevan kovinkaan

yleisiä rodussamme läheisestä sukulaissuhteesta huolimatta. Rokotusten yhteydessä

kääpiöpinsereillä esiintyy kaikille roduille yhteisiä oireita: pientä väsymystä ja lämmönnousua

rokotuksen jälkeen ja rokotuskohtien turvotusta.

Kääpiöpinsereillä rotumääritelmän vastaisten pyöreiden silmien yleistyminen aiheuttaa yhä

useammilla koirilla silmien vuotamista. Pyöreät silmät ovat omiaan keräämään pölyä ja likaa

silmäluomien alle, jolloin lymfakudos luomissa turpoaa ja seuraa kyynelnesteen vuotamista.

Vakavia sairauksia kyselyssä tuli esiin muutamilla yksilöillä.

Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista

Muissa maissa rodulta tutkitaan seuraavia sairauksia:

Legg-Perthesin tauti (reisiluunpään kuolio)

patellaluksaatio (polvilumpion sijoiltaan meno)

PRA (etenevä verkkokalvon surkastuma)

Perinnöllinen harmaakaihi

PHTVL (sikiökautisia verisuonijäänteitä linssin takaosassa)

Muut silmäsairaudet kuten 1)entropium, 2)ektropium, 3)RD, 4)LL, 5)distichiasis ja 6) trichiasis

Lonkka- ja kyynärniveldysplasia (”lonkkavika” ja kyynärnivelen rappeutuminen)

Von Willebrandtin tauti (verenvuototauti)

1) silmäluomen sisäänpäin kiertyminen 2) silmäluomen ulospäin kiertyminen 3) Retinaalidysplasia eli verkkokalvon surkastuma 4) Linssiluksaatio eli linssin sijoiltaan meno 5) ylimääräisiä ripsiä 6) normaalit ripset kääntyneet silmää vasten

Ruotsissa ja Norjassa on kiinnitetty huomiota kääpiöpinsereitten demodikoosiin:

Sikaripunkki eli demodex on nimensä mukaisesti sikarin muotoinen loinen, joka elää

kaivautuneena koiran ihoon. Sikaripunkit ovat yleisiä ja kuuluvat todennäköisesti jokaisen

koiran sisäsyntyiseen loisvalikoimaan. Sikaripunkkien havaitseminen paljain silmin on

mahdotonta ja eläinlääkäri löytää loiset koirasta mikroskoopilla tutkittavan ihon

raapenäytteen avulla. Sikaripunkit kulkevat perintönä emolta pennuille. Siirtyminen tapahtuu

pentujen ensimmäisten elinpäivien aikana. Myöhemmin koira ei voi enää saada

sikaripunkkeja toisilta koirilta. Normaalisti koiran immuunivaste pitää punkkiarmeijan kurissa,

mutta joillakin yksilöillä sikaripunkit voivat aiheuttaa ikäviäkin ja laajalle levinneitä iho-oireita.

Tällöin yksilön immuunivaste on todennäköisesti sillä tavoin puutteellinen, ettei se pysty

hillitsemään punkkien lisääntymistä. Yleistyneeseen demodikoosiin sairastunutta koiraa ei

saa käyttää jalostukseen! Ihmisestä sikaripunkit eivät välitä. Hoitona käytetään

eläinlääkäriltä reseptillä saatavia ulkoloislääkkeitä ja tarvittava hoitoaika on usein pitkä.

41

4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt

Kuolinsyy Keskim. elinikä Yhteensä

Kuolinsyytä ei ilmoitettu 5 v 2 kk 75

Tapaturma tai liikennevahinko 3 v 3 kk 36

Vanhuus (luonnollinen tai lopetus) 12 v 4 kk 30

Kasvainsairaudet, syöpä 10 v 1 kk 19

Muu sairaus, jota ei ole listalla 6 v 4 kk 19

Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi 4 v 0 kk 8

Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus 9 v 8 kk 7

Kuollut ilman sairauden diagnosointia 6 v 6 kk 7

Kadonnut 3 v 7 kk 5

Luusto- ja nivelsairaus 8 v 11 kk 4

Silmäsairaus 6 v 0 kk 4

Lopetus ilman sairauden diagnosointia 9 v 1 kk 4

Sydänsairaus 4 v 0 kk 3

Iho- ja korvasairaudet 4 v 0 kk 2

Maksan ja ruuansulatuskanavan sairaus 8 v 3 kk 2

Sisäeriterauhasten sairaus 14 v 5 kk 2

Hengitystiesairaus 10 v 9 kk 1

Hermostollinen sairaus 11 v 6 kk 1

Immunologinen sairaus 10 v 3 kk 1

Pennun synnynnäinen vika tai epämuodostuma 0 v 5 kk 1

Kaikki yhteensä 6 v 8 kk 231

Taulukko 16: Kuolinsyytilasto, syntymävuodet 1990-2012, KoiraNet jalostustietojärjestelmä 20.2.2012

KoiraNet jalostustietojärjestelmän ilmoitetuissa kuolinsyissä suurimmiksi nousevat kohdat

"tapaturma tai liikennevahinko" 15,6 % ja "vanhuus (luonnollinen tai lopetus)" 13 %.

Seuraavaksi suurimpana "kasvainsairaudet, syöpä” 8,2 %. Ilmoitettujen keskimääräinen

elinikä on huomattavan alhainen, joka osaltaan johtunee tapaturmaisesti kuolleiden suuresta

osuudesta.

Joukossa tiedetään olevan 27 koiraa, jotka ilmoitettu kuolleiksi todellista kuolinikää aiemmin

ja tämän jälkeen saaneet pentuja ja näyttelytuloksia. Huomionarvoinen ja valitettava on myös

kohta "lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi" 3,5 %. Kuolinsyytilastoon on

ilmoitettu vain pieni osa kuolleista koirista. Oletettavasti kääpiöpinserin keskimääräinen

elinikä on kuitenkin huomattavasti korkeampi, kuin mitä tämä tilasto antaa ymmärtää.

4.3.4 Lisääntyminen

Kääpiöpinseri on rakenteeltaan terve ilman liioiteltuja piirteitä, jotka voisivat aiheuttaa

lisääntymisongelmia. Joitain tapauksia tiedetään, joissa emä on jouduttu

keisarinleikkaamaan vaikeutuneen synnytyksen vuoksi (mahd. polttoheikkous), mutta

yleisesti ottaen synnytykset sujuvat normaalisti.

Astumisvaikeuksia on hyvin harvoin, kääpiöpinseriurokset ovat yleensä varmoja astujia.

Heikon libidon omaavaa, huonosti (tai ei lainkaan) astuvaa urosta ei tule käyttää

jalostukseen.

42

Kääpiöpinserinartut ovat yleensä hyviä emoja ja hoitavat pentunsa ilman ihmisen apua.

Joitain tapauksia on tiedossa, joissa emä ei ole lainkaan hoitanut pentujaan. Tällaisen koiran

jatkojalostuskäyttöä ei suositella.

Pentujen vuosittaisesta keskimääräisestä syntymäpainosta ei ole tilastoa, mutta kasvattajien

tietämyksen mukaan syntymäpainot vaihtelevat n. 150-220g välillä.

Pentukuolleisuudesta, synnynnäisistä vioista ja epämuodostumista ei ole tilastoja, niitä

tiedetään kuitenkin esiintyvän, mutta ei huomattavissa määrin.

4.3.5 Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet

Kääpiöpinseri on rakenteeltaan terve, ilman liioiteltuja piirteitä.

Mainittavana voidaan pitää kuitenkin kääpiöroduilla esiintyvä patellaluksaatio.

Patellaluksaatioon liittyvät läheisesti takaraajojen rakennevirheet, kuten länkisäärisyys ja

raajojen sisään tai uloskiertyminen sekä liian suorat polvikulmaukset. Jalostuksessa tuleekin

huomioida normaali raajarakenne, kuten normaali polvikulmaus sekä raajojen yhden-

suuntaisuus.

Luonnollista lisääntymistä vaikeuttavia ongelmakohtia ei kääpiöpinserin anatomiassa ole.

4.3.6 Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä

Kuten kohdassa 4.3.5 mainittiin, kääpiöpinserin lisääntymisessä ei ole mainittavia ongelmia.

Terveysongelmista keskeisimmiksi nousevat epilepsia ja silmäsairaudet, niistä erityisesti

katarakta. Kataraktan poiskarsiminen on vaikeaa, sillä yleensä diagnosointihetkellä koira on

voinut jo saada useita pentueita. Jalostuskäytön iän nostaminen voisi helpottaa tilannetta

kataraktan osalta. Kataraktan toteamisiän keskiarvo on kääpiöpinsereillä ollut noin 5 vuotta.

Epilepsian osalta kuten kohdassa 4.3.2 mainittiin: Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei tule

käyttää jalostukseen ja yhdistelmiä, joista epilepsiaa sairastavia koiria on syntynyt, ei tule

uusia ja näiden parittamista lähisukulaisten kanssa tulisi välttää. Avoimuus tässä asiassa on

ensiarvoisen tärkeää, omistajien toivotaan ilmoittavan epilepsiaan sairastuneista koirista

jalostustoimikunnalle. Geenitestin saaminen tätä sairautta koskien auttaisi, koska siten

sairaat yksilöt olisi helppo karsia jalostuksesta jo pentuiässä. Suomen kääpiöpinserit ry on

kerännyt terveyskyselyillä tietoa epilepsiaa sairastavista koirista noin kymmenen vuoden

ajan. Alkuun sairastuneista koirista on pidetty nimilistaa, mutta diagnosoitujen koirien

suureksi kasvaneen määrän takia tällä hetkellä epilepsiatilannetta seurataan suvuittain.

Epilepsiadiagnosoituja koiria on rodussa paljon, mutta täsmällistä lukumäärää ei tällä

hetkellä ole. Vuonna 2006 on arvioitu, että noin 70% kääpiöpinsereistä on epilepsian

kantajia.

Polvilumpioluksaation osalta tilanne ei ole huolestuttava, koska rodussamme on jo vuosia

tutkittu jalostuskoirat, suurin osa jo ennen PEVISA:n voimaantuloa.

Jatkossa tulee kiinnittää huomiota esim. allergioiden ja muiden immuunijärjestelmän

heikkouksien mahdolliseen lisääntymiseen. Allergista tai atooppista koiraa ei tule käyttää

jalostukseen, sillä vaiva on aina jossain määrin perinnöllinen.

Omistajien toivotaan täyttävän terveyskyselyä yhdistyksen kotisivuilla, ja kuolinsyytilastoa

43

KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä, jotta yhdistys saisi jatkossakin tietoa rodun terveyden

tilasta sekä siinä tapahtuvista mahdollisista muutoksista.

4.4 Ulkomuoto

4.4.1 Rotumääritelmä

Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 185 KÄYTTÖTARKOITUS: Koti- ja seurakoira FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 2 pinserit, snautserit, molossityppiset ja sveitsinpaimenkoirat. Alaryhmä 1 pinserit ja snautserit. Käyttökoetulosta ei vaadita. LYHYT HISTORIAOSUUS: Kääpiöpinsereitä oli runsaasti jo vuosisadan vaihteessa; vuoden 1925 rotukirjassa on jopa 130 rekisteröintiä. Useista värimuunnoksista jalostettiin koira, joka oli pinserin tavoin väriltään musta vaaleammin värimerkein tai yksivärinen punaisesta ruskehtavaan. YLEISVAIKUTELMA: Kääpiöpinseri on pinserin pienoiskuva ilman kääpiömäisiä piirteitä. Sen tyylikäs, neliömäinen rakenne on lyhyen ja sileän karvanpeitteen ansiosta hyvin nähtävissä. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituuden ja korkeuden suhteen tulee antaa rakenteesta mahdollisimman neliömäinen vaikutelma. Pään koko pituus (kirsun kärjestä niskakyhmyyn) on puolet selän pituudesta (säästä hännäntyveen) KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Eloisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus tekevät kääpiöpinseristä miellyttävän koti- ja seurakoiran. PÄÄ KALLO-OSA KALLO: Voimakas ja pitkänomainen; niskakyhmy ei ole korostunut. Kallo on tasainen, poimuton ja kuonon ylälinjan kanssa yhdensuuntainen. OTSAPENGER: Loiva, mutta kuitenkin selvästi erottuva. KUONO-OSA KIRSU: Täyteläinen ja musta. KUONO-OSA: Tylppäkärkisen kiilan muotoinen; kuononselkä on suora. HUULET: Mustat, tiiviit ja kiinteästi leukojen myötäiset. Suupielet ovat tiiviit. LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Ylä- ja alaleuka ovat vahvat. Täydellinen, voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta (hammaskaavion mukaisesti 42 hammasta); hampaat ovat puhtaanvalkoiset. Poskilihakset ovat voimakkaat, mutta poskipäät eivät saa olla liian kehittyneet. SILMÄT: Tummat ja soikeat. Silmäluomet ovat tiiviit ja mustapigmenttiset. KORVAT: Pystyt korvat; tai taittokorvat, jotka ovat ylös kiinnittyneet, V:n muotoiset; korvan sisäreuna on poskenmyötäinen. Korvat ovat taittuneet eteenpäin ohimonmyötäisesti ja yhdensuuntaisesti, taitekohta ei ole kallolinjaa korkeammalla. KAULA: Jalosti kaareutuva, ei liian lyhyt. Sulavasti säkään liittyvä ja kuiva. Ei leuanaluspusseja, eikä löysää kaulanahkaa. Nahka on tiivis ja poimuton. RUNKO YLÄLINJA: Säästä lähtien loivasti taaksepäin laskeva. SÄKÄ: Ylälinjan korkein kohta. SELKÄ: Vahva, lyhyt ja kiinteä.

44

LANNE: Vahva. Etäisyys viimeisestä kylkiluusta lantioon on lyhyt, minkä ansiosta koira vaikuttaa tiiviiltä. LANTIO: Hieman pyöristynyt ja liittyy sulavasti hännän kiinnityskohtaan. RINTAKEHÄ: Kohtalaisen leveä ja poikkileikkaukseltaan soikea, kyynärpäihin ulottuva. Eturinta on rintalastan kärjen ansiosta selvästi erottuva. ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva ei ole liioitellun ylösvetäytynyt, vaan muodostaa rintakehän alaosasta lähtien kauniisti kaareutuvan linjan. HÄNTÄ: Luonnollinen: tavoitteena on sapelin- tai sirpinmuotoinen häntä. RAAJAT ETURAAJAT: Eturaajat ovat edestä katsottuna vahvat ja suorat, eivät liian lähellä toisiaan. Sivusta katsottuna kyynärvarsi on suora. LAVAT: Tiiviisti rintakehän myötäiset, lihaksikkaat ja okahaarakkeiden yläpuolelle ulottuvat. Mahdollisimman viistot, hyvin kulmautuneet ja taakse sijoittuneet, kulmaus vaakatasoon nähden noin 50°. OLKAVARRET: Tiiviisti rungonmyötäiset, vahvat ja lihaksikkaat; lavan ja olkavarren välinen kulmaus on noin 95 - 100°. KYYNÄRPÄÄT: Tiiviisti rungonmyötäiset, eivät ulos- eivätkä sisäänpäin kääntyneet. KYYNÄRVARRET: Vahvat ja lihaksikkaat, edestä ja sivulta katsottuna täysin suorat. RANTEET: Vahvat ja vakaat. VÄLIKÄMMENET: Vahvat ja joustavat, edestä katsottuna pystysuorat, sivulta katsottuna maahan nähden hieman viistot. ETUKÄPÄLÄT: Lyhyet ja pyöreät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet (ns. kissankäpälät); päkiät ovat kestävät, kynnet lyhyet, mustat ja vahvat. TAKARAAJAT: Takaraajat ovat sivulta katsottuna asennoltaan maatapeittävät ja rungon takana, takaa katsottuna yhdensuuntaiset, eivät liian lähellä toisiaan. REIDET: Kohtuullisen pitkät, leveät ja voimakaslihaksiset. POLVET: Eivät sisään- eivätkä ulospäin kääntyneet. SÄÄRET: Pitkät, vahvat ja jänteikkäät, liittyvät vahvoihin kintereisiin. KINTEREET: Hyvin kulmautuneet, vahvat ja kiinteät, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. VÄLIJALAT: Maahan nähden pystysuorat. TAKAKÄPÄLÄT: Hieman etukäpäliä pitemmät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet, kynnet lyhyet ja mustat. LIIKKEET: Kääpiöpinseri on ravaaja. Selkä pysyy liikkeessä kiinteänä ja suhteellisen vakaana. Liikkeet ovat tasapainoiset, varmat, voimakkaat ja vapaat; hyvä askelpituus. Raville on tyypillistä maatavoittava, sulava ja sujuva liike, jossa on vahva takaraajojen työntö ja vapaa etuaskel. NAHKA: Kauttaaltaan tiivis. KARVAPEITE KARVA: Lyhyttä ja tiheää, sileää pinnanmyötäistä, kiiltävää, ilman karvattomia kohtia. VÄRI:

- yksivärinen: saksanhirvenpunainen; punaruskeasta tummaan punaruskeaan. - musta ruskein merkein: pikimusta punaisin tai ruskein värimerkein. Ihanteelliset

merkit ovat mahdollisimman tummat, syvät ja selvärajaiset. Värimerkit sijaitsevat silmien yläpuolella, kurkun alapuolella, välikämmenissä, käpälissä, takaraajojen sisäsivulla ja peräpeilissä. Eturinnassa on kaksi symmetristä ja toisistaan selvästi erillään olevaa kolmiota.

KOKO JA PAINO SÄKÄKORKEUS: Urokset ja nartut 25 - 30 cm. PAINO: Urokset ja nartut noin 4 - 6 kg.

45

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Erityisesti:

- raskas tai kevyt rakenne, matala- tai korkearaajaisuus - raskas tai pyöreä kallo - otsarypyt - lyhyt, suippo tai kapea kuono - tasapurenta - vaaleat, liian pienet tai liian suuret silmät - alas kiinnittyneet tai erittäin pitkät, asennoltaan epäsymmetriset korvat - löysä kaulanahka - liian pitkä, pehmeä tai köyry selkä - luisu lantio - pitkät käpälät - peitsaaminen - korkeat liikkeet - ohut karvapeite - sekakarvan (päistäkarvan) esiintyminen, selkäjuova, tumma mantteli ja haalistunut tai

vaalentunut karvapeite - säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:iin asti.

VAKAVAT VIRHEET:

- puutteellinen sukupuolileima (esim. urosmainen narttu) - ilmava yleisvaikutelma - omenanmuotoinen pää - erisuuntaiset pään linjat - ulkokierteiset kyynärpäät - asennoltaan rungon alla olevat, niukasti kulmautuneet tai länkisääriset takaraajat - pihtikintut - yli 1 cm:n tai alle 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:

- arkuus, aggressiivisuus, vihaisuus, liika epäluuloisuus tai hermostuneisuus - kaikenlaiset epämuodostumat - puutteellinen rotutyyppi - purentavirheet kuten ala-, ylä- ja ristipurenta - karkeat virheet yksittäisissä kohdissa, kuten rakennevirheet, karva- ja värivirheet - yli 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta

Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä. HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin. Jalostuksen kannalta tärkeitä huomioita kääpiöpinsereiden tämänhetkisestä

ulkomuodosta

Kasvatuksessa ulkomuodon osalta tulee kiinnittää huomiota erityisesti päähän, etuosiin ja

liikkeisiin sekä kokoon ja mittasuhteisiin. Tyyppivaihtelut ovat suuria, kannassa esiintyy

rakenteellisesti hyvin kevyitä ja erittäin vahvoja sekä hyvin korkeita ja hyvin matalia koiria.

Jonkin verran on myös liian raskaita ja pyöreärintakehäisiä yksilöitä.

Pää

Kääpiökoiramaisuus on edelleen vahvasti pään ongelma. Osalla koirista kallo-osa on

46

pyöreä ja raskas, silmät ovat pyöreät ja kuono-osa liian lyhyt ja kevyt. Jonkin verran

esiintyy liian suuria, huonosti kiinnittyneitä tai väliasennossa olevia korvia. Kuono-osan

lyhentyminen on vaikuttanut erityisesti alaleukaan, joka ei ole tarpeeksi vahva. Purenta ja

hampaisto ovat parantuneet osittain, välihammaspuutokset ovat hieman vähentyneet,

joskin niitä esiintyy edelleen runsaasti. Myös etuhammaspuutoksia esiintyy, joskin

vähäisissä määrin. Kulmahampaiden asentovirheitä esiintyy lieväasteisesta vakavaan.

Rakenne

Parantamisen varaa kääpiöpinsereillä on erityisesti etuosissa. Eturinnat ovat osalla

koirista kapeita ja liian lyhyitä, lavat pystyjä ja olkavarret pystyjä ja lyhyitä. Takaosat ja

hännänkiinnitykset ovat parantuneet, joskin hännän asentoon liittyvät ongelmat ovat vielä

arkipäivää. Matalaa hännänkiinnitystä ja sen myötä pyöreää lantiota esiintyy jonkin verran.

Liian ylös nouseva ja selkeästi kiertynyt häntä on ei-toivottu. Häntämutkia esiintyy

muutamilla yksilöillä vuosittain. Etukulmaukset ovat suurella osalla koirista niukat, mikä

vaikuttaa liikkeeseen. Takakulmaukset ovat parantuneet ja niukkoja kulmauksia esiintyy

takana harvoin. Etuosissa kyynärpäiden löysyys ja kulmausten suoruus on virhe.

Väri ja karvapeite

Yleisesti ottaen turkin laatu on hyvä. Harvaa karvapeitettä esiintyy jonkin verran erityisesti

black & tan värissä. Ohimon, korvien, kaulan ja eturinnan alueella on niukempi karvoitus,

ja nahka kuultaa läpi selvästi. Ominaisuuteen voidaan vaikuttaa jalostusvalinnoilla.

Valkoista karvoitusta esiintyy erikokoisina alueina muutamasta karvasta selkeisiin

laikkuihin. Ruskeiden koirien sävyt ovat syventyneet punaisemmiksi. Mustaa peitinkarvaa

esiintyy ruskeilla yksilöillä jonkin verran, joillakin näkyy selvä mantteli. Rotumääritelmän

vastaisia värityksiä esiintyy vähäisissä määrin. Black & tan värisillä koirilla värimerkkien

koko ja väritys vaihtelevat suuresti, ne ovat kuitenkin yleisesti ottaen parantuneet

aikaisemmista vuosista. Tan-merkkien kuuluisi olla mahdollisimman punaisia ja

puhtaanvärisiä sekä selvärajaisia, mutta jonkin verran esiintyy liian laajoja, vaaleita tai

nokisia värimerkkejä sekä ylimääräisiä värimerkkejä rintamerkkien yläpuolella.

Liikkeet Kääpiöpinseri on ravaaja, jonka liikkeiden tulisi olla maatavoittavat ja yhdensuuntaiset.

Liikkeissä kääpiöpinsereillä on paljon puutteita johtuen mm. epätasapainossa olevista tai

virheellisistä kulmauksista ja muista rakenteellisista puutteista: askel ei ole riittävän pitkä,

etuliikkeet ovat leveät ja liian korkeat, myös ns. hackney-liikkeitä esiintyy, takaliikkeistä

puuttuu työntövoima ja ne ovat usein länkisääriset. Askel saisi olla pidempi ja

tehokkaampi edestä ja takaa. Rotumääritelmän mukaisesti liikkuvia koiria on määrällisesti

vähän. Liikkeessä selkälinjan tulisi säilyä laskevana. Tasapainoisten, hyvien kulmausten,

oikeanlaisten mittasuhteiden ja pitkän, oikein kiinnittyneen ja jalosti kaartuvan kaulan

ansiosta kääpiöpinserin tulisi liikkua vaivattomasti pitkällä, maatavoittavalla raviaskeleella.

Koko

Rotumääritelmän mukaan kääpiöpinserin koko on 25–30 cm. Ylisuuria koiria esiintyy

kuitenkin runsaasti ja koko vaihtelee käytännössä 25 cm:stä jopa 37 cm:iin ja ylikin.

Useimmat näyttelyissä menestyvät koirat ovat valitettavasti yli 30 cm korkeita, mutta yli 32

cm korkea koira tulisi hylätä näyttelyssä.

47

4.4.2 Näyttelyt ja jalostustarkastukset

HYL EVA T H EH ERI *)+

YHT. % synty-

neistä

2007 12 3 26 53 92 54 240 35

2008 6 4 19 62 69 59 218 33

2009 5 4 22 55 87 46 220 30

2010 5 2 15 35 31 28 116 21

Taulukko 17: Näyttelyissä annetut yleisarvosanat *

)+ = Koiralla on vielä joku muu näyttelypalkinto, kuten SERT

Kääpiöpinseriharrastajat ovat ahkeria näyttelyssä kävijöitä. Yhden koirasukupolven aikana

käytännössä joka kolmas pentu on käynyt näyttelyssä. Ulkomuodoltaan koirat ovat pääosin

erinomaisia tai erittäin hyviä. Tämä kertoo, että suomalainen kääpiöpinseri on hyvin lähellä

rotumääritelmän ihannetta.

HYL epätyypillinen H EH ERI/EH ERI YHT.

2007 1 4 7 9 2 7 30

2008 2 3 9 4 6 4 28

2009 - - 6 11 5 9 31

*) 2010 - - - - - - -

Taulukko 18: Jalostustarkastuksissa annetut yleisarvosanat *

) 2010 tietoja ei ole tilastointihetkellä saatavilla

Jalostustarkastuksiin pyritään saamaan koiria, jotka eivät käy näyttelyissä.

4.4.3 Ulkomuoto ja rodun käyttötarkoitus

Kääpiöpinseri on nykyään lähes puhtaasti seurakoira. Kääpiöpinserin ulkonäkö rotu-

määritelmän mukaan on liioittelematon, eikä siinä ole äärimmäisiä piirteitä, jotka

aiheuttaisivat terveydellisiä ongelmia. Rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen rottien

metsästäjänä sitä ei juuri enää käytetä. Rodun ulkomuodossa ei kuitenkaan ole mitään

sellaisia piirteitä tai ominaisuuksia, jotka nykyäänkään estäisivät kääpiöpinsereiden

käyttämisen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.

4.4.4 Yhteenveto rodun keskeisimmistä rakenne- ja ulkomuoto-ongelmista

Tämän päivän kääpiöpinserin yleisvaikutelma vastaa melko hyvin rotumääritelmän ihannetta.

Mittasuhteissa on jonkin verran toivomisen varaa, sillä meillä on sekä liian matalaraajaisia

että rungoltaan liian pitkiä koiria. Usein liika pituus on koiran lanneosassa. On myös koiria,

jotka ovat neliömäisiä, mutta joilla on liian lyhyt rintakehä ja pitkä lanneosa. Ylälinjoissa on

edelleen toivomisen varaa. Monella koiralla on seistessään hyvä ylälinja, mutta tämän

ylälinjan tulisi säilyä myös liikkuessa. Säkä saisi olla selvemmin erottuva ja kaulan tulisi liittyä

säkään ja selkälinjaan sulavammin ja selkälinja saisi olla laskevampi osalla koirista. Luusto

on suurelta osin riittävän vahva.

48

5 YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA

5.1 Käytetyimpien jalostuskoirien taso

Uros Synt. Vuosi

Pennut Polvet Silmät

Pentu-eet

Yhteen-sä

Vuoden aikana

Toisessa polvessa

Tut-kittu %

Sai-ras %

Tut-kittu %

Sai-ras %

1 Golan Me Beit Ha'maayan 2006 30 123 18 140 40 % 0 % 39 % 0 %

2 Bonzer's King Kong 2007 13 64 0 5 3 % * 2 % *

3 Obelix G D's 2006 12 52 0 67 23 % 0 % 23 % 0 %

4 Djoyfull Djoy Got To Go 2006 17 51 0 132 29 % 0 % 29 % 20 %

5 Slavjan Chester Fild 2007 14 49 2 40 39 % 0 % 37 % 0 %

6 Miniatyyri Sirkus Oswald 2009 11 39 18 0 5 % * 3 % *

7 Bonzer's Number One 2008 10 37 0 0 5 % * 5 % *

8 A'dreams Black Janco 2008 8 33 14 2 15 % 0 % 18 % 0 %

9 A'dreams Black Ygor 2008 7 30 3 0 23 % 0 % 23 % 29 %

10 Crazy Cowboy's Russianroulette 2006 7 28 0 22 36 % 0 % 39 % 0 %

11 Aurra Sing Golden Edition 2008 6 27 0 4 19 % 0 % 22 % 0 %

12 Slavjan Fargo 2006 7 27 4 8 26 % 0 % 26 % 0 %

13 Millgret Harry Potter 2008 7 27 0 39 19 % 0 % 15 % 0 %

14 WW Yangoviper's Keep Your Word 2007 6 26 0 8 15 % 0 % 12 % 0 %

15 Didaktic's Xcalibur 2008 6 26 8 0 4 % * 4 % *

16 Fly Star Dima Of Dream 2008 7 24 0 13 21 % 0 % 17 % 0 %

17 Pindogin Send To BW 2007 6 22 0 3 23 % 0 % 23 % 20 %

18 Stjärnflockens Lordi 2006 6 22 0 0 18 % 0 % 18 % 25 %

19 Frederik Tikras Biciulis 2009 5 22 13 0 0 % * 0 % *

20 Agat Iz Kniazhestva Polotskogo 2007 6 21 0 16 48 % 0 % 48 % 0 %

21 Baron Wolf One And Only 2008 5 20 9 7 20 % 0 % 20 % 0 %

22 Slavjan Yaromir 2007 6 20 0 18 45 % 0 % 50 % 10 %

23 Denwest Legal Limit 2008 5 19 3 0 5 % * 5 % *

24 Multatuli Velvet Gold 2009 4 19 11 0 0 % * 0 % *

25 Baron Castle Dream Lover 2007 4 18 4 14 11 % 50 % 11 % 0 %

Taulukko 19: Urosten jälkeläistilasto 2007-2011

49

Narttu Synt. Vuosi

Pennut Polvet Silmät

Pen-tu-eet

Yhteen-sä

Vuoden aikana

Toisessa polvessa

Tut-kittu %

Sai-ras %

Tut-kittu %

Sai-ras %

1 Impala Rose Petal 2006 5 26 11 5 4 % * 4 % *

2 WW Yangoviper's Ladylike 2007 4 21 6 0 19 % 0 % 14 % 0 %

3 Impala Rubin Rain 2006 3 19 6 4 5 % * 5 % *

4 Auretan Erna Evita 2007 4 17 5 11 18 % 0 % 18 % 0 %

5 Humblepup Image 2009 2 17 8 0 0 % * 0 % *

6 Specious Liliana 2007 3 17 0 5 6 % * 6 % *

7 Bombastic Zarzamora 2005 3 14 0 0 0 % * 0 % *

8 Yasmina Pilawa 2005 3 14 0 5 21 % 0 % 21 % 33 %

9 Humblepup Xenia 2007 2 13 0 0 0 % * 0 % *

10 Kinghill's Wild Rose 2007 2 13 0 4 25 % 0 % 25 % 0 %

11 Mamacomama's Valley Velvet 2008 2 12 6 0 8 % * 8 % *

12 Ariok Black Rhianna 2008 2 12 0 3 17 % 0 % 17 % 0 %

13 Pinserella's Darling Diamond 2007 3 12 0 0 25 % 0 % 25 % 0 %

14 Bombastic Mata Hari 2008 3 12 4 5 17 % 0 % 17 % 0 %

15 Baron Wolf Vieno Valo 2006 2 11 0 10 36 % 0 % 36 % 0 %

16 Kotopellon Amoriina 2008 2 11 6 0 9 % * 9 % *

17 Kinghill's Pretty In Pink 2007 2 11 4 0 9 % * 9 % *

18 Senicitas Autumn Sonata 2007 2 11 0 13 27 % 0 % 18 % 0 %

19 Carolina GDS 2007 2 11 5 8 9 % * 9 % *

20 Tuike La Briosa Nera 2006 2 11 0 0 18 % 0 % 36 % 25 %

21 Kivilompolon Lulubelle 2007 3 10 3 10 10 % 0 % 10 % 0 %

22 WW Yangoviper's Peppermint 2007 2 10 0 3 10 % 0 % 10 % 0 %

23 Riihikarsinan Dinky Divine 2008 2 10 6 0 0 % * 0 % *

24 Kivilompolon Tiramisu 2009 2 10 5 5 20 % 0 % 20 % 0 %

25 Pindogin Shakira 2007 2 10 0 0 10 % 0 % 10 % 0 %

Taulukko 20: Narttujen jälkeläistilasto 2007-2011

Käytetyimpien koirien taso ulkomuodollisesti on erittäin kirjavaa. Terveyden osalta joukossa on kaihiin sairastuneita koiria sekä silmäsairauksia periyttäviä koiria. Käytettyimpien jalostus-koirien luonteen analysoimiseksi ei ole riittävästi tietoa.

5.2 Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutuminen

Edellisessä tavoiteohjelmassa tavoitteiksi oli asetettu seuraavaa, ks. taulukko 21 seuraavalla

sivulla. Taulukkoon on tavoitteiden lisäksi listattu myös kyseistä tavoitetta vastaava toimen-

pide, ja toimenpiteiden avulla mahdollisesti saavutettu tulos.

50

Tavoite Toimenpide Tulos

Sukusiitoksen kasvu pyritään pitämään mahdollisimman pienenä (kasvunopeus alle 0,25%:a vuodessa). Matadorijalostuksen välttä-miseksi Suomen Kääpiöpinserit ry seu-raa yksittäisten koirien jalostus- käyttöä ja jälkeläismääriä, ettei yhden koiran jälkeläismäärä ylittäisi 5%:a yhden su-kupolven rekisteröinneistä.

Teetetty monimuotoisuuskartoitus vuonna 2010. Luotu A- ja B-uroslistat, joilla rajoituksia koskien pentumääriä. A-lista: uroksella ei ole yli 20 synt. pentua/v eikä yli 45 pentua tähänastisen eliniän aikana, B-lista: urokset, jotka eivät täytä A-listan kriteerejä. Pentumäärärajoitusten täyty-essa uros siirtyy B-listalle sekä voidaan siirtää B-listalta A-listalle ehtojen täytty-essä. Suomen kääpiöpinserit ry:n jalostustoi-mikunta on lakkauttanut A- ja B-uroslistat epäkäytännöllisinä. Nykyisellään yhdistyksen uroslistalle päästäkseen uroksen tulee täyttää voi-massa olevan JTO:n suositukset. Yhdistys on poistanut käytöstä A - ja B-pentulistaukset epäkäytännöllisinä ja kasvattajia eriarvoistavina. Nykyiseen listaan merkitään lisätietoja kohtaan on-ko yhdistyksen urokselle asettama jäl-keläismäärä täyttynyt (Uroksella ei ole KoiraNetin mukaan kahden vuoden ikään mennessä yli 30 jälkeläistä, nel-jän vuoden ikään mennessä yli 40 jälke-läistä, kahdeksan vuoden ikään men-nessä yli 60 jälkeläistä. Kahdeksan vuoden iän jälkeen uroksen jälkeläis-määrää ei ole rajattu.) Pentulistakriteeristö uudistetaan uuden jalostuksen tavoiteohjelman mukaisek-si.

Taulukosta 23 on huomattavissa, että että sukusiitos-% kasvu on ollut tavoite-rajoissa vuosina 2006-2009. Vuonna 2010 se on noussut äkillisesti yli 1 %:lla laskien vuonna 2011 hieman. Tavoite ei kahden viimeisimmän tilastossa olevan vuoden kohdalla ole toteutunut lain-kaan. Yksittäisten koirien jalostuskäyttöä ja jälkeläismääriä on seurattu ja huomioitu silmäänpistävät piikit. Kääpiöpinserillä ei ole kirjattu ylös rajoituksia jälkeläis-määrille. Jälkeläismäärien seuraaminen koskee uroksia, sillä narttu ei voi saada matadorijalostuksen tunnusmerkit täyt-tävää jälkeläismäärää.

Koirarekisteriohjeen mukaan nartulla ei saa olla yli viittä pentuetta elämänsä ai-kana. Nartun hyvinvointia ajatellen suo-sitellaan myös, että 8 vuotta täyttänyttä narttua ei enää tulisi käyttää jalostuk-seen. Tämä on tapauskohtaista ja jalos-tustoimikunta pyydettäessä harkitsee tapauksen.

Suomen Kääpiöpinserit ry kauaskatsei-sesti suositteli jo edellisessä tavoiteoh-jelmassa nartun jalostuskäytön rajoit-tamista eläinsuojelulliset näkökohdat huomioiden.

Tämä on toteutunut hyvin, yhtään yli 8-vuotiaan nartun poikkeuslupa hakemus-ta ei ole toimitettu toimikunnalle.

Jalostukseen käytettävien koirien luon-teisiin ja terveyteen tulee kiinnittää eri-tyistä huomiota. Vihaisia tai erittäin ar-koja koiria ei tulisi käyttää jalostukseen. Erittäin tärkeää olisi, että jalostukseen käytettävät koirat polvitarkastettaisiin ja vähintään kahden vuoden välein silmä-tarkastettaisiin perinnöllisten silmäsai-rauksien vastustamiseksi.

PEVISA asetti terveystarkastuspakon silmien ja polvien osalta, tosin ilman ra-ja-arvoja. Suomen kennelliitto on aset-tanut rekisteröinnin ehdoksi terveystar-kastukset ennen astutusta. Järjestetty luonnetestejä sekä MH-luonnekuvaus. Perustettu luonneprofiilityöryhmä.

Terveyden ja terveystarkastusten osalta tavoitteet ovat täyttyneet. Jalostuskoirien luonteita ei juuri testata, niitä arvioidaan lähinnä vain näyttelyis-sä. Luonteiden osalta tilanne on ennallaan, eivätkä luonteet ole jalostuskoirien osal-ta muuttuneet.

Ulkomuodollisesti kääpiöpinserikan-tamme on melko kirjavaa, parhaat ovat erinomaisia ja pärjäävät kansainvälises-tikin. Toisaalta on paljon koiria joilla on hylkääviä virheitä, esimerkiksi kooltaan ylisuuria ja koiria, joilla on runsaasti hammaspuutoksia. Tavoite on parantaa koko kannan tasoa luonteiden, tervey-den tai populaation kokonaistilan kärsi-mättä.

Kääpiöpinserikanta on edelleen varsin kirjavaa tyypiltään. Jalostustoimikunta ei ole huomannut tavoiteohjelman muuttaneen juurikaan kasvattajien mie-lipiteitä kasvatuksen painopisteistä. Terveys on aina ollut etusijalla. Osa kääpiöpinserikasvattajista vastus-taa rajoituksia vedoten jalostukseen käytettävien koirien määrän vähenemi-sellä. Rajoitukset sulkevat pois lukuisia koiria joiden käyttö voisi olla perusteltua geneettisen monimuotoisuuden kannal-ta.

Taulukko 21: Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman tavoitteet

51

2006 2007 2008 2009 2010 2011

Sukusiitos-% 3,5 3,29 3,53 3,45 4,78 4,3

Muutos edellisvuoteen verrattuna -0,21 +0,24 -0,08 +1,33 -0,48

Taulukko 22: Sukusiitoksen kehitys vuosina 2006-2011

Kääpiöpinsereillä on terveystarkastuspakko ilman raja-arvoja. Perinnöllisten vikojen ja saira-

uksien vastustamisohjelma on voimassa rekisteröinnin ehtona. Kaikkien rekisteröitävien pen-

tueiden molempien vanhempien tulee olla virallisesti silmä- ja polvitarkastettuja jo astutus-

hetkellä eikä silmätarkastus saa olla 24kk vanhempi. Suomen kennelliitto on asettanut rekis-

teröinnin ehdoksi terveystarkastukset ennen astutusta ja tämä on kääpiöpinsereiden kohdalla

toteutunut hyvin. Luonteiden osalta tilanne on ennallaan. Jalostuskoirien luonteita ei juuri tes-

tata, niitä arvioidaan lähinnä vain näyttelyissä. Luonteet eivät juuri ole jalostuskoirien osalta

muuttuneet suuntaan eivätkä toiseen.

Uros

Tilastointiaikana (2008-2011) Toisessa polvessa Yhteensä

Pentueita Pentuja %-osuus kumulat.% Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja

1 Golan Me Beit Ha'maayan 31 127 5,23 % 5 % 50 190 31 127

2 Bonzer's King Kong 13 64 2,63 % 8 % 1 5 13 64

3 Anubis Midnight Party V Sorita 11 53 2,18 % 10 % 14 58 19 89

4 Slavjan Chester Fild 14 49 2,02 % 12 % 10 40 14 49

5 Djoyfull Djoy Got To Go 16 48 1,98 % 14 % 34 132 17 51

6 Obelix G D's 10 44 1,81 % 16 % 16 67 12 52

7 Crazy Cowboy's No Comments 7 37 1,52 % 17 % 6 23 9 46

8 Bonzer's Number One 10 37 1,52 % 19 % 0 0 10 37

9 A'dreams Black Lover 9 33 1,36 % 20 % 11 44 11 44

10 A'dreams Black Prince 9 33 1,36 % 22 % 3 14 11 40

Taulukko 23: Kymmenen käytetyintä urosta yhden sukupolven rekisteröinneistä (2008-2011)

Osa kääpiöpinserikasvattajista vastustaa rajoituksia vedoten jalostukseen käytettävien koiri-

en määrän vähenemisellä. Näiden kasvattajien mielestä rajoitukset voivat sulkea pois lukui-

sia koiria joiden käyttö voisi olla perusteltua geneettisen monimuotoisuuden kannalta. Gee-

neettinen monimuotoisuus ei kuitenkaan ole peruste käyttää jalostukseen sairaita tai huono-

luonteisia koiria.

6 JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS

6.1 Jalostuksen tavoitteet

Rodun jalostuksen tavoitteina tulee pitää tervettä, kaikilta osin liioittelematonta rakennetta,

rodunomaista ulkomuotoa ja oikeaa rotutyyppiä, sekä käytännön elämässä niin kotona kuin

harrastuksissakin toimivaa, avointa luonnetta. Rodun geneettinen monimuotoisuus on myös

erittäin tärkeä saada säilytettyä vähintään nykyisellä tasolla.

Suomen Kääpiöpinserit ry:n tavoitteena on toimia kääpiöpinseriharrastajien edustajana sekä

ylläpitää rodun tunnettuutta yhteiskunnassa ja vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi päätöksen-

tekijöihin.

52

Kääpiöpinserin suosio on kasvanut 2000-luvulla erittäin nopeasti, kuten useiden muidenkin

pienikokoisten rotujen. Esimerkkinä vuonna 1990 kääpiöpinsereitä rekisteröitiin 128 ja vuon-

na 2007 697. Vuonna 2009 rekisteröintimäärä oli jo 739, vuonna 2010 522 ja vuonna 2011

kääpiöpinsereitä rekisteröitiin 571. Johtopäätös; rekisteröinneissä on havaittavissa selkeää

laskua. Suomen Kääpiöpinserit ry:n jalostustoimikunnan mielestä suuntaus on positiivinen,

koska pentujen massatuotanto on vähentynyt. Tässä tilanteessa tulee kuitenkin kiinnittää eri-

tyistä huomiota rodun monimuotoisuuteen ja rodun jalostuspohjan mahdollisimman laajaan

käyttöön.

Kääpiöpinserin DLA-monimuotoisuuskartoitus valmistui 2010 (liite 5). Sen mukaan rotumme

tilanne on kohtuullisen hyvä. Kartoituksen mukaan rotumme ei ole geeniperimältään homo-

tsygoottinen ja tilanne halutaan myös pitää sellaisena. Suomen Kääpiöpinserit ry:n jalostus-

toimikunta pohtii mahdollisuutta tukea taloudellisesti jäsentensä jalostuskoirien DLA-

tyypitystä.

Tuontikoirien osuus rekisteröinneistä liikkuu noin 0,5 %:sta 5 %:iin, niiden vaikutus jalostus-

käyttöön ja tehollisen populaation kasvuun on ensimmäisessä sukupolvessa huomattava,

mutta laskee seuraavissa sukupolvissa pienemmäksi.

Suurin osa kääpiöpinsereistä hankitaan seurakoiraksi. Alkuperäiseen tarkoitukseen rottien ja

hiirien metsästäjänä kääpiöpinseriä ei nykyisin juurikaan käytetä. Jalostusta pyritään ohjaa-

maan mahdollisimman hyväluonteisen, ulkomuodollisesti rotumääritelmän mukaisen ja hap-

lotyypiltään mahdollisimman monimuotoisen yksilön valintaan. Suomen Kääpiöpinserit ry on

perustanut luonnejalostuksen edistämiseksi luonnetyöryhmän laatimaan rodulle luonneprofii-

lin.

Jalostusneuvontaa helpottavat Suomen Kennelliiton KoiraNet -jalostustietokanta sekä yhdis-

tyksen itsenäisesti keräämät tiedot rodun tilasta.

6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille

Yksittäisen koiran jälkeläismäärä ei saa ylittää 100 pentua koko sen eliniän aikana. Lasken-

nallisesti yhden sukupolven aikana kääpiöpinserin matadorijalostuksen raja on 123 koiraa,

mutta Suomen Kennelliiton jalostusstrategiaehdotuksen mukaan yhdenkään koiran jälke-

läismäärä ei missään rodussa saisi ylittää sataa. Vaikka kääpiöpinseri onkin ollut 2000 -luvun

puolestavälistä asti hyvin suosittu rotu, rekisteröintien suuntaus on laskeva, joten yksittäisen

koiran äärimmäiselle jalostuskäytölle ei ole perusteita.

Ehdoton yläraja yhdistelmän sukusiitosprosentille on 15, koska tällöin kasvattajalla on mah-

dollisuus käyttää omille linjoilleen hyvin tärkeitä koiria jalostukseen. Sukusiitosprosentin suo-

situksena käytettäville yhdistelmille on 6,25 %, joka vastaa serkusparitusta.

Ulkomuodollisesti jalostukseen käytettävän kääpiöpinserin tulisi olla rotumääritelmän mukai-

nen. Ulkomuodollista tasoa mitataan näyttelyissä ja jalostustarkastuksissa. Suositus on, että

jalostuskoiralla olisi laatuarvosana erittäin hyvä.

53

Kääpiöpinserit ovat perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmassa (PEVISA).

Sen mukaan koiran tulee olla silmä- ja polvitarkastettu ennen astutusta (kts. kohta 4.3.1).

Vuoden 2012 alusta lähtien alle kolmevuotiaalle koiralle annettu polvilausunto on voimassa

kaksi vuotta. Kroonista sairautta sairastavan koiran jalostuskäyttö ei ole suositeltavaa.

Monimuotoisuuden lisäämiseksi ja sen turvaamiseksi suositellaan jalostuskoirien DLA-tyypitystä.

6.2.1 Yleiset periaatteet

Rodun tavoitteena jalostuksessa tulee aina olla terve, geneettisesti monimuotoinen, hyvä-

luonteinen ja ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen kääpiöpinseri.

6.2.2 Suositukset jalostuskoirille

Suomen Kääpiöpinserit ry. jalostustoimikunta suosittelee jalostukseen käytettävän sellaisia

rodun edustajia, jotka täyttävät kaikki seuraavat kriteerit:

Näyttelyissä tai jalostustarkastuksessa vähintään erittäin hyvällä laatuarvosanalla pal-

kittu

Silmätarkastuksessa todettu terveeksi perinnöllisistä silmäsairauksista, tarkastustulos

alle 18 kk vanha

Polvitarkastuksessa todettu terveeksi (0/0), tarkastus tehty koiralle joka yli 12 kk vanha

Luonteeltaan näyttelyarvostelun yhteydessä todettu olevan hyvin käsiteltävissä / lähes-

tyttävissä

DLA-tyypitys tehty

Polveutuminen varmistettu

Yksittäisen koiran enimmäisjälkeläismäärä koiran eliniän aikana tulisi olla korkeintaan

100 jälkeläistä.

6.2.3 Suositukset yhdistelmille

Yksittäisille jalostuskoirille asetettujen suositusten (kohta 6.2.2) tulee täyttyä yhdistelmän mo-

lemman osapuolen kohdalla. Tämän lisäksi suositellaan, että:

Yhdistelmien sukusiitosaste viidellä polvella laskettuna jäisi mielellään alle 6,25 %

Yhdistelmien sukusiitosaste viidellä polvella laskettuna ei ylitä 15 %

Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeen mukaiset säädökset täyttyvät

Perusperiaatteena rodun jalostuksessa ja yhdistelmiä koskevissa suosituksissa jalostustoi-

mikunta pitää kuitenkin aina ensisijaisesti rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaamista.

54

6.3 Rotujärjestön toimenpiteet Suomen Kääpiöpinserit ry:n rotujärjestöanomus käsiteltiin ja hyväksyttiin Kennelliiton valtuus-

ton kokouksessa 27.11.2011 ja yhdistyksen rotujärjestöoikeudet astuivat voimaan 1.1.2012

alkaen.

Kääpiöpinserit kuuluvat Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastusta-

misohjelmaan (kts. kohta 4.3.1), PEVISA:aan. Tässä ohjelmassa painopisteitä ovat silmäsai-

rauksien torjunta ja tiedon kerääminen. Entisten perinnöllisen kataraktan, PRA:n ja

PHTVL/PHPV:n lisäksi erityisseurannassa tulee olemaan linssiluksaatio ja lasiaisvuodot.

Yksittäisen koiran liiallisen jalostuskäytön hillitsemiseksi yhdistys asettaa pentulistaa koske-

van rajoituksen jalostuskoirien jälkeläisten määrälle.

Jalostuspohjan pitämiseksi geneettisesti monimuotoisena yhdistys suosittelee DLA-tyypitystä

jalostukseen käytettäville koirille. Kannustimena Suomen Kääpiöpinserit ry:n hallitus on hy-

väksynyt jalostustoimikunnan ehdotuksen kahdenkymmenen euron korvauksen maksami-

sesta yksittäisen jäsenen omistaman koiran tutkimukseen. Korvausten tarkemmasta kohden-

tamisesta ja ajankohdasta päätetään myöhemmin.

Yhdistys pyrkii lisäämään kasvattajien tietoutta rodun tilanteesta antamalla neuvontaa ja oh-

jausta jalostusasioissa, sekä järjestämällä kasvattaja- ja kääpiöpinseripäiviä niin kasvattajille,

harrastajille, kuin muillekin rodusta kiinnostuneille.

Kääpiöpinsereiden tilanne luonteiden osalta on kohtuullisen hyvä. Jotta tilanne sellaisena

säilyisikin, jalostukseen käytettävien koirien luonteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vi-

haisia tai erittäin arkoja koiria ei saa käyttää jalostukseen. Suomen Kääpiöpinserit ry on ke-

väällä 2011 perustanut luonnetyöryhmän, johon kuuluu rodun harrastajia, SKL:n pätevöimä

MH-toimihenkilö, sekä kaksi luonnetestituomaria.

Ulkomuodollisesti kääpiöpinserikanta on parantunut, joskin joitakin rotumääritelmästä hyvin

paljon poikkeavia yksilöitä löytyy. Suomen Kääpiöpinserit ry on saanut valmiiksi keväällä

2011 uuden ulkomuototuomarikoulutusmateriaalin (Liite 4), jossa rodun ulkonäön ongelmiin

ja vahvuuksiin on paneuduttu erittäin yksityiskohtaisesti. Koulutusmateriaalin avulla uusien

ulkomuototuomareiden toivotaan saavan tarkan ja todenmukaisen kuvan rodun tilanteesta.

6.4 Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin

6.4.1 Suurimmat uhat ja ongelmat

Suurimpina uhkina ja ongelmina tulevaisuudessa pidetään seuraavia:

Kasvattajien tietotaidon puute ja/tai päivittämättömyys, osalla kasvattajista jopa perus-

tiedot rodusta ovat puutteelliset

Avoimuus kasvattajien kesken suhteellisen vähäistä

Vain värin tai näyttelymenestyksen mukaan ohjautuva jalostus

Geneettisen monimuotoisuuden kapeneminen, matadorijalostus

PEVISA-ohjelman ja KoiraNetin ulkopuolelle jäävät tilastoimattomat sairaudet, kuten

atopiat, sydänsairaudet, epilepsia

Rodun suosion nopea kasvu, tosin parina viime vuonna rekisteröintimäärät näyttävät

tasaantuneen reiluun viiteensataan koiraan

55

Lisäksi luonteiden osalta on huomioitava nykyajan jatkuva pyrkimys seurakoiramaisuuteen.

Kääpiöpinserin rotumääritelmä sanoo, että luonne on tarkkaavainen, valpas, erittäin itsevar-

ma ja että tyypillistä on myös pidättyväisyys, jota ei tule sekoittaa arkuuteen. Pyrkiminen

seurakoiramaiseen luonteeseen on tuonut kantaan selkeästi liian pehmeitä ja miellyttämisha-

luisia koiria, joka ei taas ole sopusoinnussa rotumääritelmän kuvaaman luonteen kanssa.

6.4.2 Rodun jalostus tulevaisuudessa

Suurin penturekisteröintibuumi näyttäisi olevan ohitse, ja koirien käyttö ja sitä myötä rodun

jalostus näyttäisi olevan menossa hieman maltillisempaan suuntaan. Toisaalta tämä voi tar-

koittaa sitäkin, että jalostukseen käytettävien koirien määrä vähenee tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa kääpiöpinserin kasvatus jatkunee hyvin pitkälti entisenlaisena. Jos DLA-

tyypitys saa jalansijaa, se tulee olemaan erinomainen työkalu kasvattajien käyttöön ja osal-

taan varmistaa mahdollisimman laajan geenipohjan rodulle.

Paljon käytettyjen urosten jälkeläisten käyttäminen jalostukseen tulee väistämättä kaventa-

maan geeniperimää. Tässä tilanteessa onkin ehdottoman tärkeää valita jalostukseen mah-

dollisimman eriperimäisiä yksilöitä, jotta tilanne ei riistäytyisi käsistä.

Jatkossa tuontikoirien käyttö jalostuksessa tulisi olla tarkkaan harkittua ja koirien tulisi olla

mahdollisimman erisukuisia Suomessa jo käytettävien linjojen kanssa. FCI:n ja AKC:n rotu-

määritelmien selkeä erilaisuus kuitenkin vaikeuttaa geeniperimältään mahdollisimman erilais-

ten kääpiöpinsereiden tuontia ja käyttöä. Tämä saattaa kuitenkin olla tulevaisuudessa vält-

tämätöntä rodun geneettisen monimuotoisuuden varmistamiseksi.

6.4.3 Varautuminen uhkiin ja ongelmiin

Edellä mainittuihin rodun jalostuksen uhkiin ja ongelmiin voidaan varautua mahdollisuuksien

mukaan ainakin seuraavilla tavoin:

Kasvattajien ja ulkomuototuomareiden kouluttaminen ja tietotaidon ylläpitäminen

Monimuotoisuuskartoituksen avulla saadun/saatavan tiedon käyttö jalostuksessa

Rotujärjestöstatus ja sen mahdollisesti mukanaan tuomat vaikutusmahdollisuudet

Lisäksi vahvuutena uhkiin varautumisen kannalta pidetään seuraavia seikkoja:

Aktiiviset harrastajat

Osa kasvattajista valveutuneita, rodun ongelmakohdat hyvin tiedostavia

Yhdistys ja sen eri toimikunnat ovat erittäin aktiivisia

56

6.5 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta Toimintasuunnitelman ja tavoiteohjelman seurannan tueksi jalostustoimikunta on suunnitellut

seuraavanlaisia käytännön toimenpiteitä:

Yksittäisen koiran jälkeläismäärärajoitus pentulistaa koskien astuu voimaan vuoden

2013 aikana

DLA -tyypityksen tukeminen pyritään aloittamaan vuoden 2013 aikana

Kasvattaja- ja kääpiöpinseripäiviä pyritään järjestämään vuosittain koko Jalostuksen

tavoiteohjelman voimassaolon ajan

Luonneprofiili valmistuu alkuvuodesta 2013

Koulutetaan uusia ulkomuototuomareita tarpeen mukaan

Koulutetaan yhdistyksen toimihenkilöitä tarpeen mukaan

Kerätään tietoa rodun terveystilanteesta vuosittain

Järjestetään Open Show, jolla saadaan aktivoitua myös niitä koiranomistajia, jotka ei-

vät yleensä käytä koiriaan näyttelyissä

Järjestetään terveys-, jalostus- ja jälkeläistarkastuksiä

Sekä Jalostuksen tavoiteohjelman että PEVISA-ohjelman toteutumista seurataan vuosittain

keräämällä tilastotietoa Kennelliiton jalostustietokannasta, sekä muilla käytettävissä olevilla

keinoin (mm. terveyskysely).

57

7 LÄHTEET Apex verkkoklinikka http://www.apexvet.fi/webclinic/Sari/Glaukooma.pdf (haettu 30.11.2012) Genetica. Beskrivningsprotokoll MH dvärgpinscer 9.4.2009. url: www.genetica.se (haettu 18.4.2011). KoiraNet-jalostustietojärjestelmä http://jalostus.kennelliitto.fi/ (haettu 20.8.2011). Suomen Kennelliitto http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/legg-perthes.htm (haettu 30.11.2012) Suomen Kääpiöpinserit ry: Jalostuksen tavoiteohjelma 2007–2012 Suomen Kääpiöpinserit ry: Tulosjulkaisut 1999–2009 Suomen Kääpiöpinserit ry, Rotujärjestöanomus 2011 Suomen Snautseri-Pinseri keskusjärjestö ry: SSPK 1954-2004. 50-vuotisjuhlajulkaisu. Svenska Kennelklubben (SKK): Avelsdata (haettu 15.8.2011) Pinserit ry, jalostuksen tavoiteohjelma, 2005 Saki Paatsama, 1975-2000 Suomen Dobermannyhdistys ry, jalostuksen tavoiteohjelma, 2002 Eläinlääkäri Nina Menna, Vetcare Oy ja Mäntsälän eläinlääkäriasema Katariina Mäki Sari Jalomäki

8 LIITTEET Liite 1: Kasvattajakyselyn yhteenveto Liite 2: Luonnetestitulosten yhteenveto Liite 3: Ruotsalaisten MH-testitulosten osa-aluepisteiden keskiarvot sekä keskiarvopisteen

arvostelukuvaus Liite 4: Ulkomuototuomarikoulutusmateriaali Liite 5: DLA-monimuotoisuuskartoitus

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)

Yhteenveto

Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET 95 prosentilla vastaajista on kennelnimi (19 kpl) 100 prosenttia vastaajista on yhdistyksen jäseniä Kokemus kääpiöpinsereistä omistajana 10 prosentilla alle 5 vuotta (2 kpl) 50 prosentilla 5-10 vuotta (10 kpl) 30 prosentilla yli 10 vuotta (6 kpl) Ei vastausta: 10 prosenttia (2 kpl) Kokemus kääpiöpinsereistä kasvattajana 45 prosentilla alle 5 vuotta (9 kpl) 30 prosentilla 5-10 vuotta (6 kpl) 25 prosentilla yli 10 vuotta (5 kpl) Kasvatettujen kääpiöpinseripentueiden määrä 45 prosentilla alle 5 pentuetta (9 kpl) 35 prosentilla 5-20 pentuetta (7 kpl) 20 prosentilla yli 20 pentuetta (4 kpl) Vastaajan tuntemien kääpiöpinsereiden määrä 40 prosenttia tuntee alle kymmenen (3-7) koiraa (8 vastaajaa) 30 prosenttia tuntee 10-20 koiraa (6 vastaajaa) 30 prosenttia tuntee 20-80 koiraa (6 vastaajaa) TOIVOTUT JA EI-TOIVOTUT LUONNEOMINAISUUDET

- Kuinka yleinen kyseessä oleva ominaisuus mielestäsi on kääpiöpinsereillä tuntemasi koirien perusteella ja se mielestäsi rodussa toivottu vai ei-toivottu ominaisuus? - Onko ominaisuus mielestäsi yleistynyt tai onko ominaisuudessa tapahtunut mielestäsi kehitystä parempaan tai huonompaan suuntaan? - Mainitse myös, jos ominaisuuteen pitäisi mielestäsi kiinnittää enemmän huomiota jalostuksessa ja mihin suuntaan haluaisit ominaisuuden muuttuvan tulevaisuudessa? 1. ARKUUS / ROHKEUS Lähes kaikki vastaajat mainitsivat rodulle olevan toivottavaa rohkeus. 6 vastaajan mielestä luonteet ovat tässä suhteessa ajan myötä parantuneet, mutta 2 vastajan mielestä arkuus on lisääntynyt. Puolet vastaajista mainitsi suurimman osan koirista olevan rohkeita ja kahden mielestä arkuutta esiintyy yleisesti. Kahdeksan vastaajan

mielestä jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota koiran rohkeuteen ja arkuutta on vältettävä. 2. UTELIAISUUS / EPÄLUULOISUUS / EPÄVARMUUS Yli puolet vastaajista mainitsi kääpiöpinsereiden olevan pääosin uteliaita ja sen olevan rodulle toivottu ominaisuus.Vastajien mielestä epäluuloisuutta ja epävarmuutta esiintyy ja siihen tulee kiinnittää huomiota jalostuksessa. 3. LUOKSEPÄÄSTÄVYYS: AVOIMUUS / PIDÄTTYVÄISYYS / VARAUTUNEISUUS Vastaajien mielestä suurin osa kääpiöpinsereistä on luoksepäästäviä, mutta sille on sallittua olla pidättyväinen vieraita kohtaan. Ihanteena pidetään avointa tai hieman pidättyväistä, mutta ystävällistä luonnetta, varautuneisuutta pidetään epätoivottuna ominaisuutena. 4. DOMINANSSI Vastaajien mielestä kääpiöpinserit ovat melko dominoivia ja sopivassa määrin sitä pidetään toivottavana ominaisuutena. Jalostuksessa useat vastaajat toivovat vältettettävän liian dominoivia yksilöitä, koska luonteenpiirre voi aiheuttaa käytösongelmia, ainakin ”väärissä käsissä”. 5. AGGRESSIIVISUUS Vastaajien mielestä aggressiivisuus on ehdottamasti ei-toivottu ominaisuus ja siihen tulee kiinnittää huomiota jalostuskoiria valitessa. Aggressiivisuutta esiintyy vastaajien mielestä jonkin verran, mutta usein myös epävarman tai dominoivan koiran käytös tulkitaan aggressiivisuudeksi. 6. KOVUUS / PEHMEYS, (OHJAAJAKOVUUS / -PEHMEYS) Vastaajien mukaan kääiöpinsereistä löytyy sekä kohtuullisen pehmeitä että kohtuullisen kovia yksilöitä. Ääripäitä pidetään epätoivottuina ominaisuuksina. Osan mielestä kohtuullinen pehmeys on toivottavin, osan mielestä kohtuullinen kovuus. Usea vastaaja epäili, että esimerkiksi epävarman tai dominoivan koiran käytöstä tulkitaan usein virheellisesti kovuudeksi. 7. TEMPERAMENTTI: VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS / VILKKAUS / YLIVILKKAUS Vastaajien mielestä kääpiöpinseri on temperamentikas ja vilkas rotu, jollaisen sen toivotaankin olevan. Ylivilkkauttakin muutaman vastaajan mielestä esiintyy kohtalaisesti, mitä pidetään epävoivottuna ominaisuutena. Erittäin rauhallisia tai välinpitämättömiä kääpiöpinsereitä näkee vain harvoin. 8. HERMORAKENNE: HERMOSTENEISUUS / RAUHATTOMUUS / TASAPAINOISUUS

Rodun hermorakennetta pidetään pääosin hyvänä, mutta heikon hermorakenteen omaavia, hermostuneita yksilöitä esiintyy jonkin verran vastaajien mielestä. Toivotuimpana ominaisuutena pidetään hieman rauhatonta tai tasapainoista hermorakennetta. 9. TERÄVYYS Vastaajat pitävät kääpiöpinsereitä melko terävinä, joka on myös kohtuullisessa määrin toivottava ominaisuus. Terävyyttä ei koeta ongelmaksi mikäli koiralla on hermorakenne kunnossa eikä se ole muutoin varautunut tai aggressiivinen luonteeltaan. 10. PUOLUSTUSHALU Vastaajien mielestä kääpiöpinsereiltä löytyy puolustushalua ja sitä pidetään myös toivottavana ominaisuutena, kunhan se ei mene liiallisuuksiin tai ole tyhmänrohkeaa. 11. SAALISVIETTI Lähes kaikkien vastaajien mielestä kääpiöpinsereiltä löytyy sopivassa määrin saalisviettiä ja vain harvalla koiralla on suuri saalisvietti. Kolmen vastaajan mukaan saalisviettiä tulisi vähentää jalostuksella ja viiden vastaajan mukaan hyvä saalisvietti on kääpiöpinserille toivottava ominaisuus. Pari vastaajaa mainitsi silloin tällöin kääpiöpinsereissä esiintyvän riistaviettiä. 12. LEIKKIMISHALU / TAISTELUHALU Vastaajat pitävät kääpiöpinseriä leikkisänä rotuna, jolle kuuluu hyvä taisteluhalu. Vastaajien mukaan kääpiöpinsereiden taisteluhalu vaihtelee melko paljon; toiset repivät lelua lähes loputtamasti, toiset eivät juurikaan innostu taisteluleikeistä. Leikkimishalua pidetään toivottavana ominaisuutena rodulle, koska se auttaa koiran kouluttamisessa ja harrastamisessa. 13. SEKSUAALIVIETTI / YLISEKSUAALISUUS Vastaajien näkemykset erosivat seksuaalisuuden suhteen; osan mielestä etenkin kääpiöpinseriuroksilla esiintyy yliseksuaalisuutta usein, toisten mielestä kääpiöpinserit ovat pääosin normaaliviettisiä. Urosten merkkailutaipumus mainittiin ongelmana. Lisääntymiskäyttäytymistä pidettiin rodulla hyvänä. KÄÄPIÖPINSEREIDEN LUONTEEN VAHVUUDET Luenteen vahvuuksiksi mainittiin reippaus, vilkkaus/eloisuus, itsevarmuus, leikkisyys, tempperamenttisuus, iloisuus, saalisvietti, uteliaisuus, älykkyys/nopeaoppisuus, avoimuus, kohtalainen kovuus, rohkeus, omistajauskollisuus ja ”pieni koira, suuri luonne”. KÄÄPIÖPINSEREIDEN LUONTEEN ONGELMAKOHDAT JA HEIKKOUDET

Heikkoudeksi tai ongelmaksi mainittiin pehmeys, liiallinen kovuus, ylivilkkaus, liiallinen terävyys, liiallinen dominanssi, yliseksuaalisuus, aggressiivisuus, liiallinen varautuneisuus, arkuus/epäluuloisuus ja huonohermoisuus. SOVELTUVUUS LUONNEOMINAISUUKSILTA KOTI- JA SEURAKOIRAKSI TAI HARRASTUSKOIRAKSI Vastaajien mielestä kääpiöpinserin luonneominaisuudet tekevät siitä loistavan koti- ja seurakoiran, mutta vaatii myös aktiviteetteja ja hyvän kotikasvatuksen ollakseen miellyttävä kotikoira. Suurin osa vastaajista mainitsi kääpiöpinserin sopivan vilkkautensa ansiosta erityisesti harrastuksiin, joissa vaaditaan nopeutta (esim. agility, koiratanssi, flyball) sekä nenätyöskentelyä vaativiin lajeihin (esim. haku ja jäljestys). Oppivaisuutensa vuoksi myös tottelevaisuutta vaativat lajit sopivat kääpiöpinserille (esim. TOKO), mutta vilkkauden ja hermorakenteen vuoksi osa vastaajista epäili näiden lajien olevan haasteellisia kääpiöpinsereille. Rodun monipuolisuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin pidettiin hyvänä asiana. EROT LUONTEISSA ERI MAIDEN VÄLILLÄ Suurin osa vastaajista (17 kpl) ei osannut sanoa onko maiden välillä luonne-eroja. Yhden vastaajan mielestä eroja löytyy vilkkaudessa ja arkuudessa, jotka ulkomaisilla koirilla ovat hänen mielestään yleisempiä. Kahden vastaajan mukaan eroja ei ole, sillä luonteissa on suurta vaihtelua myös maiden sisällä ja myös muualla kuin Suomessa kääpiöpinsereiden luonteisiin kiinnitetään huomiota. EROAHDISTUKSEN YLEISYYS 15 prosentin mielestä eroahdistus on jokseenkin yleistä eli siitä kärsii 15-50 % koirista (3 vastaajaa) 45 prosentin mielestä eroahdistus on melko harvinaista eli siitä kärsii 5-15 % koirista (9 vastaajaa) 25 prosentin mielestä rodussa esiintyy vain yksittäisiä eroahdistuskoiria (5 vastaajaa) 15 prosenttia ei tiedä yhdenkään kääpiöpinserin kärsivän eroahdistuksesta (3 vastaajaa) VASTAAJAN TUNTEMAT EROAHDISTUSKOIRAT Puolet vastaajista ei tunne eroahdistuksesta kärsiviä koiria (3-40 tuntemasta koirasta) Kahdeksan vastaajaa tuntee 1-4 eroahdistukoiraa (5-40 % kaikista tuntemista koirista) Yksi vastaaja tuntee 8 eroahdistuskoiraa (40 % tuntemista koirista) ESIINTYVÄT LUONNEONGELMAT JA ONGELMAKÄYTTÄYTYMINEN Vastauksissa mainittiin pahanteko yksinollessa, näykkiminen, remmirähjääminen, dominanssi / johtajuusongelmat, tyhjän haukkuminen / haukkuherkkyys, alhainen ärsytyskynnys koirien kesken, eroahdistus (ulvominen, haukkuminen, tuhoaminen), sisälle merkkailu / tarpeiden teko, aggressio, riistaviettisyys ja pelko uusia asioita/ihmisiä kohtaan. SUHTAUTUMINEN VIERAISIIN IHMISIIN

Lähes kaikkien vastaajien mielestä kääpiöpinserin tulisi suhtautua vieraisiin melko avoimesti tai lähes välinpitämättömästi, ihanteena ei pidetä jokaisen vieraan ihmisen estotonta tervehtimistä. Pieni pidättyväisyys on usean vastaajan mielestä myös rodulle tyypillistä. EPÄTOIVOTUN KÄYTÖKSEN ESIINTYVYYS SUHTAUTUMISESSA VIERAISIIN IHMISIIN Epäluuloista käytöstä ja arkuutta esiintyy vastaajien mielestä jonkin verran, joskus jopa näykkimistä ja pelkoaggressiivisuutta. SUHTAUTUMINEN VIERAISIIN KOIRIIN Vastaajien mukaan kääpiöpinserin tulisi tutustua vieraisiin koiriin itsevarmasti ja ystävällisesti tai hieman välinpitämättömästi. Itsensä puolustamista pidetään kääpiöpinsereille normaalina käytöksenä, muttei hyökkäävyyttä. EPÄTOIVOTUN KÄYTÖKSEN ESIINTYVYYS SUHTAUTUMISESSA VIERAISIIN KOIRIIN Vastaajien mukaan kääpiöpinsereissä esiintyy vieraille koirille uhittelua ja jopa aggressiota, dominanssia, epävarmuutta, pelkoa ja näykkimistä. Remmirähjäämisen katsotaan johtuvan usein myös koulutuksen puutteesta tai omistajasta. AIHEETTOMAN AGGRESSIIVISUUDEN YLEISYYS 20 prosentin mielestä aiheeton aggressiivisuus on jokseenkin yleistä eli 15-50 % koirista (4 vastaajaa) 35 prosentin mielestä aiheeton aggressiivisuus on melko harvinaista eli 5-15 % koirista (7 vastaajaa) 30 prosentin mielestä rodussa esiintyy vain yksittäisiä aggressiivisia koiria (6 vastaajaa) 10 prosenttia ei tiedä yhtään aiheettomasti aggressiivista kääpiöpinseriä (2 vastaajaa) VASTAAJAN TUNTEMAT AIHEETTOMASTI AGGRESSIIVISET KOIRAT Puolet (10 kpl) vastaajista ei tunne aiheettomasti aggressiivisia koiria (3-80 tuntemasta koirasta) 7 vastaajaa tuntee 1-2 aggressiivista koiraa (3-33 % kaikista tuntemista koirista) 3 vastaajaa tuntee 7-20 aiheettomasti aggressiivista koiraa (23-67 % tuntemista koirista) ÄÄNIHERKKYYDEN YLEISYYS 1 vastaajan mielestä ääniherkkyys on erittäin yleistä eli yli puolet koirista kärsii siitä 25 prosentin mielestä ääniherkkyys on jokseenkin yleistä eli 15-50 % koirista (5 vastaajaa) 25 prosentin mielestä ääniherkkyys on melko harvinaista eli 5-15 % koirista (5 vastaajaa) 25 prosentin mielestä rodussa esiintyy vain yksittäisiä ääniherkkiä koiria (5 vastaajaa)

15 prosenttia ei tiedä yhtään ääniherkkää kääpiöpinseriä (3 vastaajaa) 1 vastaaja ei osannut sanoa kuinka yleistä ääniherkkyys on VASTAAJAN TUNTEMAT ÄÄNIHERKÄT KOIRAT Puolet (10 kpl) vastaajista ei tunne ääniherkkiä koiria (3-40 tuntemasta koirasta) 7 vastaajaa tuntee 1-4 ääniherkkää koiraa (2-80 % kaikista tuntemista koirista) 3 vastaajaa tuntee 5-10 ääniherkkää koiraa (6-60 % tuntemista koirista) MUUT PELOT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT ONGELMAT Usea vastaaja mainitsi pelon ääniä (ukkonen, ilotulitteet) kohtaan aiheuttavan levottomuutta, ahdistuneisuutta tai piiloutumista. ALKUPERÄISEN JA NYKYISEN KÄYTÖN VAATIMUSTEN RISTIRIIDAT Vastaajien mielestä rottakoiran ja pihavahdin temperamentikkuus, terävyys, vilkkaus, nopeat refleksit ja vahtimisvietti voivat aiheuttaa ongelmia kuten jahtaamista, karkailua, vieraiden näykkimistä ja räksyttämistä, mikä ei vastaa nyky-yhteiskunnassa elävän seurakoiran vaatimuksia ja mitkä vaativat kääpiöpinserin omistajalta valmiutta kouluttaa koiraansa. Vastaajat mainitsivat kuitenkin alkuperäisten ominaisuuksien, kuten saalisvietin olevan hyödyksi harrastuskoiran koulutuksessa. JALOSTUS TIETTYYN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN Lähes kaikki vastaajat mainitsivat haluavansa jalostaa luonteeltaan hyviä yksilöitä ja jotka sitä kautta sopivat seura- ja kotikoiriksi sekä erilaisiin harrastuksiin kuten näyttelyihin ja agilityyn. Luonteen hyvyyttä ja sopivuutta pidetään tärkeämpänä kuin soveltuvuutta johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. ALKUPERÄISEN KÄYTÖN VAATIMIEN OMINAISUUKSIEN SÄILYTTÄMINEN 5 vastaajaa ei pyri säilyttämään kääpiöpinserin pihavahti ja rottakoiran ominaisuuksia. 7 vastaaajaa pyrkii säilyttämään alkuperäisestä kääpiöpinseristä tempperamenttia, itsevarmuutta/rohkeutta, eloisuutta/vilkkautta tai kohtuullista terävyyttä. 3 vastaajaa pyrkii säilyttämään rodussa saalisviettiä, kun taas 2 vastaajaa ei viettiä pyri säilyttämään. 1 vastaaja mainitsi erityisesti haluavansa säilyttää vahtimisviettiä, kun taas toinen vastaaja ei halua tätä säilyttää. ALKUPERÄISEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN KÄYTTÖ NYKYPÄIVÄNÄ 5 vastaajan mielestä alkuperäiselle käytölle ei ole tarvetta enää nykyisin ja 4 mielestä sitä tarvitaan hyvin vähän. 4 vastaajaa koki, että vahtikoiralla ja tuholaiseläinten tappajalle on vielä käyttöä jossain määrin. 5 vastaajan mielestä rottakoiramaisuus on edelleen hyvin tarpeellinen ominaisuus, tai ainakin saalisvietin käyttäminen harrastuksissa. LUONTEEN TÄRKEYS JALOSTUSKOIRAA VALITESSA

35 prosentin mielestä luonne on jalostuskoiran tärkein ominaisuus (7 vastaajaa) 60 prosentin mielestä luonne on yhtä tärkeä kuin terveys ja ulkomuoto (12 vastaajaa) 1 vastaajan mielestä luonne on tärkeysjärjestyksessä terveyden ja ulkomuodon jälkeen JALOSTUKSESTA POISSULKEMINEN LUONTEEN VUOKSI 65 prosenttia oli poissulkenut koiran jalostuksesta, koska koiran luonne ei vastannut vastaajan ihannetta (13 vastaajaa) 35 prosentilla ei ole ollut tarvetta poissulkea koiria jalostuksesta luonteen vuoksi LUONTEESEEN VAIKUTTAVAT TERVEYDELLISET JA RAKENTEELLISET SEIKAT 4 vastaajaa mainitsi kiputilojen aiheuttaneen lievää aggressiivisuutta tai käytöksen muutosta. Yksi vastaaja mainitsi epileptisten oireiden muuttaneen koiran käytöksen aremmaksi. Yksi vastaaja mainitsi yliseksuaalisella uroksella esiintyneen eturauhasvaivoja, juoksuaikaisella nartulla ärtyisyyttä ja joillakin nartuilla valeraskauksien aiheuttavan haittaa. Yksi vastaaja mainitsi vanhenemisen ja aistien heikkenemisen voivan vaikuttavan käytökseen. LOPETUS LUONNEONGELMIEN TAI ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEN VUOKSI 25 prosenttia vastasi hänen tuntemiaan kääpiöpinsereitä lopetetun luonteen vuoksi (5 vastaajaa) 15 vastaajan tuntemista koirista ei ole lopetettu luonteen vuoksi Lopetuksen syyksi mainittiin heikko hermorakenne, yliaktiivinen käytös, aggressiivisuus ja lapsien näykkiminen.

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa

Yhteenveto vuosina 1992-2010 luonnetestatuista kääpiöpinsereistä

Tarja Tuovinen, kesäkuu 2011

Yleistä suomalaisesta luonnetestistä

Suomen Kennelliiton hyväksymät luonnetestisäännöt astuivat voimaan 1.6.1977 ja siitä alkaen on

kyseistä luonnetestiä käytetty virallisesti koirien luonteen testaukseen Suomessa. Luonnetesti

perustuu pääperiaatteissaan Ruotsin armeijan työkoirien soveltuvuustesteihin. Kuluneiden

vuosikymmenten aikana testiä on kuitenkin kehitetty jatkuvasti paremmin vastaamaan nykypäivän

harrastus- ja seurakoirien perusominaisuuksia.1 Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran

käyttäytyminen tilanteissa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää

koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös

viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajille.2

Luonnetesti koostuu osasuorituksista, joissa mitataan 9 eri ominaisuutta; toimintakykyä, terävyyttä,

puolustushalua, taisteluhalua, hermorakennetta, temperamenttia, kovuutta, luoksepäästävyyttä ja

laukauspelottomuutta. Testissä jokaisessa osasuorituksessa pyritään saamaan esiin koiran reaktio, ja

toisilla koirilla nämä saadaan näkyviin huomattavasti pienemmillä ärsykkeillä kuin toisilla.

Ärsykkeen loppumisen jälkeen tarkkaillaan koiran palautumista tilanteesta1. Jokainen osasuoritus

arvioidaan kuusiportaisella asteikolla, väliltä -3 ja +3, jolla negatiiviset arvosanat ilmentävät

yleisesti ei-toivottua koiran käyttäytymistä. Kuitenkin rodun alkuperäinen ja nykyinen

käyttötarkoitus tulee aina ottaa huomioon ja tuloksia verrata rodulle tai koiralle asetettuihin

vaatimuksiin1. Itsenäiseen työskentelyyn jalostettujen työkoirarotujen toivotut ominaisuudet eivät

aina vastaa seurakoirana pidetyn koiran haluttuja ominaisuuksia; esimerkiksi haluttomasti (-1)

ohjaajaansa puolustava koira voi olla hyvinkin toivotunlaisesti käyttäytyvä seurakoira.

Loppupistemäärä lasketaan yhteen osasuorituspisteet painottamalla osasuoritukselle annetulla

painokertoimella. Osa-alueiden kertoimet on määritetty testattavien ominaisuuksien

koulutettavuuden peittämiseksi: pieni kerroin kertoo helposti koiralle koulutettavissa olevasta

ominaisuudesta, suuri kerroin kertoo ominaisuudesta johon ympäristötekijät eivät vaikuta yhtä

paljon kuin pienen kertoimen ominaisuuksiin1,3. Suhtautumiselle ampumiseen ei ole määritelty

pisteitä, eikä se vaikuta loppupistemäärään. Testin loppupistemäärä on välillä -300 ja +300. Testin

loppupistemäärä on merkitsevä vain jos se on vähemmän kuin +75 pistettä, jolloin testin saa uusia.2

Luonnetestin arvosteluohjeet ovat muuttuneet vuonna 1996, jolloin laukauspelottomuus lisättiin

omaksi osasuorituksekseen ja poistettiin useita arvostelupisteiden alakohtia (a, b, c ja d) sekä

vuonna 2007, jolloin usean osasuorituksen sanallisia selityksiä muutettiin hieman.

Luonnetestin arvostelupisteet eivät yleensä kuvaa ominaisuuden voimakkuutta pienimmästä

suurimpaan, vaan suurimman osa-aluepisteen (+3) koira saa koulutettavuuden kannalta kaikkein

toivotuimmasta käyttäytymisestä tai ominaisuudesta.1 Tästä syystä testin arvostelupisteitä ei voi

suoraan käyttää laskettaessa rodun keskiarvoja, vaan asteikko on ensin muutettava

järjestysasteikolliseksi, eli voimakkuudeltaan pienimmästä suurimpaan. Tässä yhteenvedossa on

käytetty lineaarista 6 portaista asteikkoa 1-6, jossa 1 kuvaa pienintä voimakkuutta ja 6 suurinta.

Taulukossa 1 on esitetty voimassa olevien arvostelupisteiden muunnokset asteikolle 1-6.

Huomioitavaa on, että temperamentin pistemäärä -1 on jaettu arvostelussa alaosioihin a, b ja c, jotka

sijoittuvat voimakkuudeltaan eri kohtiin asteikolla 1-6, mutta jotka tässä kuvataan uudella asteikolla

voimakkuudella 3. Koska tämän pistemäärän saaneita koiria on hyvin vähän, tehty yksinkertaistus

ei muuta yhteenvetotuloksia. Laukauspelottomuuden asteikko on +++ laukausvarma, ++

laukauskokematon, + paukkuärtyisä, - laukausaltis, -- laukausarka.

Luonnetesti ei yksinään kerro koko totuutta koiran luonteesta. Koiran käyttäytymiseen

testitilanteessa voivat vaikuttaa myös muut asiat kuin koiran luonne; ohjaajan käyttäytyminen, sää

ja muut ympäristön häiriötekijät, tuomarin kokemus sekä koiran mieliala. Luonnetesti ei myöskään

arvioi kaikkia koiran arkielämään vaikuttavia luonteen ominaisuuksia kuten dominanssia,

sosiaalisuutta toisiin koiriin, lauma- tai sukupuoliviettiä.

Seuraavassa on kuvattu lyhyesti luonnetestin osa-alueet tällä hetkellä voimassa olevien sääntöjen

mukaan. Kattavammat kuvaukset löytyvät luonnetestin säännöistä2.

Toimintakyky (kerroin 15)

Toimintakyky mittaa koiran kykyä toimia ja hallita tekojaan pelosta tai uhasta huolimatta ja sen voi

ajatella vastaavan tietyssä mielessä rohkeutta. Toimintakykyinen koira pystyy pelostaan huolimatta

toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa. Testissä toimintakykyä mitataan

erityisesti kelkakokeessa, jossa koiraa kohti vedetään ihmisen ylävartalon muotoista hahmoa

(toimintakyky uhan alla) sekä pimeässä huoneessa, jossa koiran tulisi löytää ohjaajansa

(toimintakyky ilman uhkaa), mutta myös koiran pelottomuus ja toiminta muissakin testin osissa

vaikuttavat arvosteluun.

Terävyys (kerroin 1)

Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran toimimaan aggressiivisesti sen tuntiessa olevansa uhattuna

ja mitä terävämpi koira on, sitä pienemmän ärsykkeen se vaatii aggression heräämiseksi.

Terävyyden erikoiskoe on seinä, johon koira kytketään kiinni ja tuomari hyökkää kohti koiraa

uhkaavasti omistajan ollessa piilossa. Hyökkäyksen loputtua tuomari muuttaa käytöstään täysin

päinvastaiseksi eli ystävälliseksi ja sovittelevaksi, jolloin koiran palautumiskykyä hyökkäyksestä

tarkkaillaan.

Puolustushalu (kerroin 1)

Puolustushalulla tarkoitetaan koiran taipumusta puolustaa itseään sekä laumaansa (ohjaajaa) uhkaa

vastaan. Luonnetestissä tätä mitataan erityisesti tuomarin hyökkäyksellä koirakkoa kohti.

Hyökkäyksen loputtua tuomari muuttaa käyttäytymisensä ystävälliseksi ja ottaa koiran hallintaansa

(mikäli mahdollista) ohjaajan siirtyessä kauemmaksi, jolloin koiran palautumiskykyä

hyökkäyksestä tarkkaillaan.

Taisteluhalu (kerroin 10)

Taisteluhalu on koiran ”moottori” toimia esimerkiksi harrastuksissa ja sitä mitataan luonnetestissä

koiran leikittämisellä (leikkihalu), mutta taisteluhalu voi tulla esiin myös esimerkiksi

kelkkakokeessa. Taisteluhalukokeessa koiran tulisi ensisijaisesti leikkiä testituomarin kanssa,

toissijaisesti ohjaajan kanssa. Testissä käytetään esimerkiksi motivointipatukkaa, keppiä tai

ohjaajan omaa lelua.

Hermorakenne (kerroin 35)

Hermorakenteella kuvataan koiran jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta ja luonteen tasapainoisuutta

sen joutuessa kohtaamaan erilaisia ärsykkeitä ja sitä mitataan koko testin ajan. Hyvällä

hermorakenteella tarkoitetaan koiran kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta,

hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä.

Temperamentti (kerroin 15)

Temperamentilla kuvataan koiran vilkkautta, tarkkaavaisuutta ja kykyä sopeutua erilaisiin

tilanteisiin. Luonnetestissä temperamenttia mittaava erikoiskoe on koiraa takaapäin lähestyvä

koliseva tynnyri. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön

ärsykkeitä, mutta tottuu niihin nopeasti eli on hyvin sopeutumiskykyinen.

Kovuus (kerroin 8)

Kovuudella tarkoitetaan koiran kykyä muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.

Testissä kovuuden erikoiskokeena on nopeasti koiran eteen vedetty haalari, jolla koira säikäytetään

ja koiran reaktiota myöhemmin haalarin ohi kuljettaessa seurataan. Uudelleen paikalle tuotaessa

kova koira ei osoita pelon merkkejä eikä halua vältellä paikkaa.

Luoksepäästävyys (kerroin 15)

Luoksepäästävyyttä testataan erityisesti luonnetestin alussa ennen leikittämistä, jolloin tuomari

lähestyy koiraa, mutta myös koiran käyttäytyminen hyökkäysten jälkeen voi vaikuttaa osion

arvosteluun. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin

tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa.

Laukauspelottomuus

Laukauspelottomuutta mitataan testin lopussa ampumalla 2-5 paukkupanosta, jolloin seurataan

koiran reagointi laukauksiin. Osiosta ei anneta pisteitä vaan sanallinen kuvaus

laukauspelottomuudesta. Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin

välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut.

Taulukko 1: Luonnetestin osa-aluepisteet ja muunnettu asteikko (pisteiden kuvaukset 1.1.2007 voimaan tulleiden sääntöjen mukaan)

Osa-alue -3–+3 1–6 Osa-alue -3–+3 1–6

Toimintakyky Terävyys

Suuri +3 6 Suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 6

Hyvä +2 5 Suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +2 5

Kohtuullinen +1 4 Kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -2 4

Pieni -1 3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +3 3

Riittämätön -2 2 Pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -1 2

Toimintakyvytön -3 1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +1 1

Puolustushalu Taisteluhalu

Hillitsemätön -3 6 Erittäin suuri +1 6

Erittäin suuri -2 5 Suuri +3 5

Suuri, hillitty +2 4 Kohtuullinen +2 4

Kohtuullinen, hillitty +3 3 Pieni -1 3

Pieni +1 2 Riittämätön -2 2

Haluton -1 1 Haluton -3 1

Hermorakenne Temperamentti

Tasapainoinen ja varma 3 6 Erittäin vilkas 1 6

Tasapainoinen 2 5 Vilkas 3 5

Hieman rauhaton 1 4 Kohtuullisen vilkas 2 4

Vähän hermostunut -1 3 a) Häiritsevän vilkas b) Hieman välinpitämätön c) Impulsiivinen

-1 3

Hermostunut -2 2 Välinpitämätön -2 2

Erittäin hermostunut -3 1 Apaattinen -3 1

Kovuus Luoksepäästävyys

Erittäin kova -1 6 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +3 6

Kova +2 5 a) Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen b) Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen

+2 5

Kohtuullisen kova +3 4 Mielistelevä +1 4

Hieman pehmeä +1 3 Selvästi pidättyväinen -1 3

Pehmeä -2 2 Hyökkäävä -2 2

Erittäin pehmeä -3 1 Salakavala -3 1

Kääpiöpinserin luonne ja käyttötarkoitus

Rotumääritelmän kuvaus kääpiöpinserin luonteesta ja käyttäytymisestä on ”Eloisuus,

temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus tekevät kääpiöpinseristä miellyttävän koti- ja

seurakoiran. Hylkäävät virheet: arkuus, aggressiivisuus, vihaisuus, liika epäluuloisuus tai

hermostuneisuus”. 4 Rotumääritelmän tulkintaohjeessa luonteesta mainitaan lisäksi:

Luonteeltaan kääpiöpinseri on eloisa ja temperamenttinen. Snautseri-pinserirotujen alkuperäinen käyttötarkoitus on hyvä muistaa luonnetta arvioitaessa. Kääpiöpinserin tehtävä on ollut rottien ja pienten jyrsijöiden tuhoaminen. Edelleen kääpiöpinserillä on tarkkaavainen, valpas luonne ja parhaimmillaan ne ovat erittäin itsevarmoja. Kuitenkaan vahtikoiralle tyypillistä pidättyväisyyttä ei tule sekoittaa arkuuteen.

Vanhassa, ennen vuotta 2000 käytössä olleessa rotumääritelmässä kääpiöpiseriä luonnehditaan

”valppaaksi, pienestä koostaan huolimatta erinomaiseksi vahdiksi”.

Kääpiöpinserin jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) vuosille 2007–2012 kertoo kääpiöpinserin

luonteesta ja käyttötarkoituksesta seuraavasti.4

Syntyhistoria Jo yli 300 vuotta sitten pinserityyppiset koirat pitivät saksalaisilla maatiloilla rottakantaa kurissa. Tässä koiratyypissä esiintyi useita eri väri-, karva- ja kokomuunnoksia, jotka myöhemmin eriytyivät mm. pinserin, itävallanpinserin, snautserin, kääpiöpinserin, kääpiösnautserin, affenpinserin ja hollanninsmoushond’in kantatyypeiksi. Kääpiöpinserin tyyppinen koira komeili jo 1640-luvulla eräässä maatilan perheestä tehdyssä maalauksessa. Viime vuosisadan puolessavälissä julkaistut koirakirjat kertoivat kuitenkin innostuneeseen sävyyn "lyhyt- ja karkeakarvaisesta pinseristä" (nykyinen pinseri ja snautseri), jotka toimivat maatiloilla rottakoirina ja talonvahteina, ja niin roturyhmän suosio ja arvostus vähitellen kasvoi.

Näiden ”esipinserien” pentueisiin syntyi toisinaan tavallista pienempiä yksilöitä, jotka osoittautuivat pienestä koostaan huolimatta terveiksi, elinvoimaisiksi ja lisääntymiskelpoisiksi. Taitavien pienjyrsijöiden pyydystäjien lisäksi niiden huomattiin olevan vilkkaita ja hauskoja seurakoiria ja pian niitä alettiin jalostaa tarkoituksellisesti. Jo tuolloin oleskelivat lyhytkarvaiset yksilöt enemmän talossa, tallissa ja pihapiirissä, kun taas karkeakarvaiset kulkivat hevosvaunujen mukana. Kääpiöpinseri osoittautui eloisaksi ja mukavaksi seurakoiraksi, ja 1800-luvun aikana rotu siirtyi hiljalleen maatilojen työtehtävistä myös salonkikelpoiseksi hienostonaisten sylinlämmittäjäksi.

Luonne ja käyttöominaisuudet

Luonne ja käyttötarkoitus Kääpiöpinserin luonnekuvaus on muuttunut ajan saatossa paljon. Siinä missä rotu on alun perin toimittanut rottakoiran ja talonvahdin virkaa, sanoo nykyinen rotumääritelmä, että "eloisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus tekevät kääpiöpinseristä miellyttävän koti- ja seurakoiran". Kääpiöpinseri onkin kasvattanut suosiotaan laajalti nimenomaan monipuolisena seurakoirana, sillä se on pienen kokonsa ja lyhyen turkkinsa ansiosta helppohoitoinen kotikoira, kun taas rodun liikunnallisuus ja aktiivisuus tekevät siitä energisen urheilukaverin. Siksi on tärkeää, että rodun kannan luonneominaisuudetkin vastaisivat enenevissä määrin perhekoiralle asetettavia vaatimuksia.

Rodun luonteen kehittäminen toivottuun suuntaan saattaa olla kääpiöpinserijalostuksen suurimpia haasteita, sillä rodun entisen ja nykyisen käyttötarkoituksen asettamat luonnevaatimukset ovat joiltain osin ristiriidassa keskenään.

Saksalaisilla maatiloilla vahtina toiminut koira oli usein hieman arka ja hermostunut sekä haukkuherkkä, minkä ansiosta koira hälytti mahdollisista tunkeilijoista nopeasti ja luotettavasti. Terävimmät yksilöt tarttuivat pienestä koostaan uolimatta jopa tositoimiin, kuten tuolloin kunnon vahtikoiran kuuluikin. Myös rottajahdissa hienoinen hermostuneisuus yhdistettynä eloisaan temperamenttiin vauhditti kääpiöpinserin reaktionopeutta.

Niiltä ajoilta on perua se, että monet kääpiöpinserit ilmentävät vielä tänä päivänä varautuneisuutta tai peräti pelkoaggressiivisuutta vieraita ihmisiä kohtaan, tai osoittavat hermostuneisuutta vieraaseen ympäristöön joutuessaan. Toisaalta juuri rottakoiran nopealiikkeisyys ja reaktionopeus tekevät kääpiöpinseristä muun muassa ketterän agilitykoiran.

Myöskään rottakoiran riistavietti ei ole nyky-yhteiskunnassa mitenkään tarpeellinen, saati toivottu ominaisuus, joskin sen satunnaista esiintymistä rodussa ei voi pitää mitenkään huolestuttavana tai haitallisena. Sen sijaan samoilta ajoilta perua oleva saalisvietti, jota näkee joissain tämän päivän kääpiöpinsereissä, on kätevä työkalu harrastuskoiran

koulutuksessa. Vaikka kääpiöpinseriä ei koe- ja tulostilastojen perusteella voidakaan pitää vielä tällä hetkellä kovin merkittävänä harrastusrotuna, on rodun luonneperimässä potentiaalia jalostaa entistä monipuolisempaan koe- ja kilpailutoimintaan soveltuvia harrastuskoiria.

Kääpiöpinsereiden luonteet eivät tällä hetkellä vielä vastaa kattavasti uusitun rotumääritelmän vaatimuksia. Syynä tähän lienee osittain myös rodun reilun vuosisadan mittainen ulkomuotoperusteinen jalostus. Välinpitämättömyys vieraita kohtaan on kääpiöpinserillä täysin hyväksyttävä piirre, mutta rodussa esiintyy jonkin verran myös selvää varautuneisuutta, arkuutta tai pelkoaggressiivisuutta. Kun nämä yhdistyvät joissain yksilöissä liialliseen terävyyteen, vilkkaaseen temperamenttiin tai hermostuneisuuteen, on lopputuloksena luonne, joka ei vastaa yhteiskuntakelpoisen koiran ihannetta. Jotta kääpiöpinserin asema monipuolisena seurakoirana vahvistuu entisestään, tulee edellä mainittuja ei-toivottavia piirteitä pyrkiä välttämään kaikin tavoin.

Näyttelyissä tuomarit ovat onneksi alkaneet enenevissä määrin kiinnittämään huomiota kääpiöpinsereiden luonteisiin. Koira, joka yrittää purra, tai jota ei arkuutensa takia pysty käsittelemään, useimmiten hylätään näyttelykehässä. Jos koira on toistuvasti saanut laatupalkinnon HYL tai EVA luonteesta johtuen, sitä ei tulisi käyttää jalostukseen.

Muita epätoivottuja ominaisuuksia rodulla ovat liiallinen kovuus, ohjaajakovuus tai dominanssi, jotka tekevät koirasta seurakoiraksi liian vaativan koulutettavan, sekä vastaavasti liiallinen pehmeys tai ohjaajapehmeys, joiden takia koira ei selviydy tavallisesta arjesta.

Maatilan pieneltä hyötykoiralta vaadittiin elinvoimaisuutta ja kestävyyttä, eikä turhia suita ruokittu tai lemmikkejä paapottu, joten kääpiöpinseri on parhaimmillaan ollut toimintakykyinen ja taistelutahtoinen koira, jolta löytyy sopivasti kovuutta. Näitä ominaisuuksia tulisi vaalia tänäkin päivänä.

Luonnetestit Vaikka luonnetesti onkin alun perin suunniteltu palveluskoirarotujen arviointiin, sitä pystytään jossain määrin hyödyntämään myös kääpiöpinsereiden luonnearvioinneissa, erityisesti mm. avoimuuden, laukausvarmuuden ja hermorakenteen osalta. 6.2.2006 mennessä on ainakin 33 kääpiöpinseriä suorittanut Suomessa luonnetestin, mikä on hyvin marginaalinen osa rodun kantaa. Näistä 27 on saanut hyväksytyn tuloksen. Hylätyt tulokset johtuivat hermorakenteen puutteista, pidättyväisyydestä tai liian alhaisesta kokonaispistemäärästä.

Kokeet ja kilpailut Kääpiöpinseri puolustaa uutta asemaansa monipuolisena seurakoirana myös harrastuspuolella. Agilityssa kääpiöpinseri on yhä tavallisempi näky. Vuonna 2005 agilitykilpailuihin osallistui kaiken kaikkiaan 52 kääpiöpinseriä, tehden yhteensä 535 kisastarttia. Muissa lajeissa kääpiöpinserit eivät ole olleet merkittävästi edustettuna: Käyttäytymiskokeen (BH) on vuoden 2006 heinäkuun loppuun mennessä onnistunut hyväksytysti suorittamaan 3 kääpiöpinseriä. Vuonna 2005 ei kirjattu kääpiöpinsereille yhtään tottelevaisuuskoetuloksia, mutta 2006 on jälleen muutama koirakko osallistunut toko-kokeisiin. Tiettävästi kääpiöpinsereillä ei ole tuloksia muista koe- tai kilpailumuodoista.

Jalostussuunnitelma Rodunomaisen luonteen vaalimiseksi on tavoitteena kasvattaa luonnetestattujen kääpiöpinsereiden osuutta. Myös agility-, toko- ja BH-tulokset antavat jonkin verran osviittaa kääpiöpinserin hermorakenteen ja koulutettavuuden tilanteesta, ja yhdistys kannustaakin rodun harrastajia erilaisten koemuotojen pariin. Näyttelyissä tuomareiden toivotaan enenevissä määrin kiinnittävän huomiota kääpiöpinsereiden luonteisiin, kuvailemaan niitä lyhyesti arvosteluissa ja hylkäämään koirat, jotka osoittavat aggressiivisuutta tai arkuutta. Tulevaisuudessa saadaan luonteiden arviointiin mahdollisesti uudeksi työkaluksi ruotsalainen MH-testi.

Nykyinen kääpiöpinseri suhteessa rotumääritelmään

Tämän hetkiset ongelmat Luonteen osalta kääpiöpinseri on yleisesti temperamentikas, eloisa ja itsevarma koira. Arkuutta, pelkoaggressiivisuutta ja hermostuneisuutta esiintyy rodussa kuitenkin edelleen, mikä ilmenee mm. siten, että lähes joka näyttelyssä muutama koira yrittää väistää tai purra tuomaria tai käyttäytyy muuten hermostuneesti

Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutumisesta luonteen osalta JTO kertoo:

Kääpiöpinserin tulee olla eloisa ja valpas, mutta ei hermostunut ja aggressiivinen. Valitettavasti kannassa esiintyy myös arkoja ja hermostuneita yksilöitä.

Jalostuksen tavoitteena ja visiona JTO kertoo luonteen osalta näin:

Suurin osa kääpiöpinsereistä hankitaan seurakoiraksi. Alkuperäiseen tarkoitukseen rottien ja hiirien metsästäjänä kääpiöpinseriä ei nykyisin käytetä. Luonteeltaan kääpiöpinseri on edelleen ”metsästäjä”, joten rotu ei ole helppo vasta-alkajalle ja koirien kotienvaihdot ovat jonkin verran lisääntyneet.

Ihmisten yhä etenevä muutto kasvukeskuksiin lisää pienten ja turkiltaan helppohoitoisten rotujen, kuten kääpiöpinseri, kysyntää. Kuitenkin rekisteröintien lisääntyessä monesti ongelmatkin lisääntyvät.

Jalostukseen käytettävien koirien luonteisiin ja terveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vihaisia tai erittäin arkoja koiria ei tulisi käyttää jalostukseen.

JTO listaa kääpiöpinserin luonteen uhkiksi ja mahdollisuuksiksi seuraavat asiat:

Vahvuudet: - Luonteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan.

Heikkoudet - Toistaiseksi tietoa luonteista on liian vähän. - Esiintyy hermorakenteeltaan epäterveitä, jopa aggressiivisia yksilöitä.

Mahdollisuudet: - Kiinnittämällä erityistä huomiota jalostukseen käytettävien koirien luonteisiin jalostuksesta karsiutuvat huonoluonteiset yksilöt.

Uhat: - Vain näyttelymenestys tai väri merkitsevät jalostuksessa, luonne unohdetaan. - Suosion takia vain myytäväksi pentuja tekevät eivät välitä luonteista. - Tietoa luonteista ei ole riittävästi. - Kasvattajilla ei riittävästi tietotaitoa luonnejalostukseen

Luonnetestatut kääpiöpinserit

Vuoden 2010 loppuun mennessä luonnetestin oli suorittanut yhteensä 161 kääpiöpinseriä (Taulukko

2). Luonnetestatut koirat ovat syntyneet vuosina 1988–2008 ja ensimmäinen kääpiöpinseri testattiin

vuonna 1992. Testatuista koirista suurin osa (61 %) on testattu tällä hetkellä voimassa olevien

sääntöjen mukaan eli vuosina 2007–2010 (syntymävuodet 2001–2008). Uroksia on luonnetestattu

hieman enemmän kuin narttuja, 59 % luonnetestatuista kääpiöpinsereistä on uroksia. Testin

keskeyttäneitä koiria on ollut yhteensä 4 kappaletta (2,5 %). Testattujen koirien ikä on määrätty

syntymäajan ja testin päivämäärän avulla puolen vuoden tarkkuudella. Koirat on luonnetestattu

keskimäärin 3,5-vuotiaina.

Taulukko 2: Luonnetestattujen kääpiöpinsereiden lukumäärät ja ikä testihetkellä

Testattu yhteensä

Testattu v. 1992–2006

Testattu v. 2007–2010

Ikä, vuotta

Kaikki yhteensä 161 63 98 3,5

Urokset 95 36 59 3,5

Nartut 66 27 39 3,4

Keskeyttäneet 4 1 3 2,9

Luonnetestiin vietävät koirat näyttävät valikoituvan koiran omistajan aktiivisuuden mukaan, sillä

luonnetestin suorittaneilla koirilla on muita useammin myös jälkeläisiä sekä näyttely- tai koetulos

(agility, TOKO tai BH) (Taulukko 3). Luonnetestiä ei ole kääpiöpinsereissä kuitenkaan käytetty

jalostukseen valittavien koirien kriteerinä, kuten esimerkiksi roduilla, joilla muotovalion arvoon

tarvitaan hyväksytty luonnetestitulos.

Luonnetesti on koiralle hyvin stressaava ja outo tilanne, joten on myös oletettavaa, että ns.

”huonompi luonteiset” koirat jäävät testaamatta suuremmalla todennäköisyydellä. Testattavien

koirien tulee olla vähintään 2- ja enintään 6-vuotiaita, joten ensimmäisten ikävuosien aikana

menehtyneet koirat (esimerkiksi luonneongelmien vuoksi lopetetut) karsiutuvat pois

luonnetestattujen joukosta. Näistä syistä johtuen luonnetestatut koirat eivät ole edustava otos rodun

koirista ja yhteenvetotulokset voivat olla osittain harhaisia, mutta valikoitumisen vaikutusta

yhteenvetotuloksiin on mahdotonta arvioida. Testiin menevien valikoitumisen vuoksi

yhteenvetotulokset eivät ole suoraan yleistettävissä koskemaan Suomen koko kääpiöpinserikantaa.

Taulukko 3: Näyttely- ja koetulosten sekä jälkeläisten yleisyys (tilanne huhtikuussa 2011)

Luonnetestatut (161 kpl)

Kaikki vuosina 2000–2007 syntyneet (3693 kpl)

Jalostukseen käytetty 61 % 24 %

Koetuloksen omaavia 39 % 5 %

Näyttelytuloksen omaavia 93 % 37 %

Luonnetestatuista ja alle +75 pistettä saaneista koirista (yhteensä 28 kappaletta) yhdellekään ei ole

suoritettu uusintatestiä. Luonnetestatuilla kääpiöpinsereillä oli yhteensä 99 eri isää, 118 eri emää ja

58 eri kasvattajaa. Suurin yksittäisen uroksen luonnetestattujen jälkeläisten määrä oli 8 jälkeläistä

(Fürstenborgh Alladin), nartun 6 kappaletta (Onda’s Ondamarina) ja eniten luonnetestattuja

kasvatteja (11 kpl) on kennel A’dreamsilla ja toiseksi eniten (10 kpl) kennel Pinserella’silla.

Osa-aluepisteiden ja loppupisteiden jakaumat

Kääpiöpinsereiden sekä kaikkien rotujen (8837 kpl) saamien negatiivisten arvosanojen osuus on

esitetty taulukossa 4 (testin keskeyttäneet koirat eivät ole mukana laskennassa). Negatiivisia

arvosanoja on annettu kääpiöpinsereille hyvin vähän terävyydestä, kuten kaikille koirille yleensäkin

sekä laukauspelottomuudesta. Luoksepäästävyydessä negatiisivisia arvosanoja kääpiöpinsereillä on

alle kymmenellä prosentilla testatuista koirista (9 %), mutta kuitenkin keskimääräistä (1 %)

useammin. Eniten negatiivisia arvosanoja saadaan taisteluhalusta sekä toimintakyvystä ja näiden

osuus on kääpiöpinsereillä suurempi kuin koirilla keskimäärin. Kääpiöpinsereillä on keskimääräistä

vähemmän negatiivisia arvosanoja kovuudessa, temperamentissa sekä puolustushalussa.

Taulukko 4: Negatiivisten arvosanojen osuus

Kääpiö-pinserit

Kaikki rodut (v. 1980–98)

Toimintakyky 35 % 25 %

Terävyys 2 % 1 %

Puolustuhalu 8 % 13 %

Taisteluhalu 44 % 26 %

Hermorakenne 8 % 8 %

Temperamentti 3 % 10 %

Kovuus 12 % 23 %

Luoksepäästävyys 9 % 1 %

Laukauspelottomuus (v. 1996 alkaen) 3 %

Yhteenveto kääpiöpinsereiden saamien arvosanojen (asteikolla -3,+3) osuuksista on esitetty

taulukossa 5 ja loppupisteiden jakauma taulukossa 6. Loppupisteiden keskiarvo on 123 pistettä

(vuosina 1992–2006 130 pistettä ja 2007–2010 115 pistettä). Testin keskeyttäneet koirat eivät ole

mukana laskennassa.

Taulukko 5: Osa-aluepisteiden jakauma

+3 +2 +1 -1 -2 -3

Toimintakyky 0 % 10 % 55 % 33 % 2 % 0 %

Terävyys 58 % 12 % 28 % 0 % 1 % 1 %

Puolustushalu 53 % 15 % 24 % 8 % 0 % 0 %

Taisteluhalu 4 % 52 % 1 % 35 % 8 % 0 %

Hermorakenne 0 % 6 % 86 % 8 % 0 % 0 %

Temperamentti 54 % 5 % 38 % 3 % 0 % 0 %

Kovuus 19 % 0 % 69 % 0 % 12 % 0 %

Luoksepäästävyys 54 % 37 % 0 % 8 % 1 % 0 %

+++ ++ + - --

Laukauspelottomuus 64 % 30 % 3 % 3 % 0 % Taulukko 6: Loppupisteiden jakauma

Keskiarvo Vaihteluväli

Kaikki yhteensä 123 (-86, +234)

Urokset 115 (-72, +234)

Nartut 129 (-86, +209)

Lukumäärä Prosenttia

Alle -25 5 3 %

-25 – 0 3 2 %

1 – 49 9 6 %

50 – 74 11 7 %

75 – 99 23 15 %

100 – 149 52 33 %

150 – 199 46 29 %

Yli 200 8 5 %

Osa-aluepisteiden jakauman mukaisen ”tyypillisen kääpiöpinserin” arvostelupisteet on koottu

taulukkoon 7. Huomaa, että pisteet perustuvat taulukon 5 mukaisen yleisimmän saadun arvosanaan,

eikä se kuvaa todellista koiran luonnetestitulosta tai ihannepistemäärää.

Taulukko 7: Yleisimmät osa-aluepisteet

Toimintakyky +1 Kohtuullinen

Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty

Taisteluhalu +2 Kohtuullinen

Hermorakenne +1 Hieman rauhaton

Temperamentti +3 Vilkas

Kovuus +1 Hieman pehmeä

Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Kuvissa 1–9 on esitetty kääpiöpinsereiden saamien osa-aluepisteiden jakaumat eroteltuina vuosina

1992–2006 ja 2007–2010 testatuille koirille. Kuvissa asteikko on järjestetty pienimmästä

voimakkuudesta suurimpaan muunnetun asteikon (1-6) mukaisesti.

Vuodesta 2007 eteenpäin testatuissa kääpiöpinsereissä kohtuullisen ja hyvän (pistemäärä +2 suuri

ennen vuotta 2007) toimintakyvyn osuus on laskenut verrattuna ennen vuotta 2007 testattuihin

(kohtuullinen 63 % -> 50 % ja hyvä 13 % -> 9 %) ja pienen sekä riittämättömän toimintakyvyn

omaavien koirien osuus puolestaan on kasvanut (pieni 24 % -> 38 % ja riittämätön 0 % -> 3 %).

Toimintakyvyltään ääripäitä edustavia, toimintakyvyttömiä tai erittäin suuren toimintakyvyn

omaavia kääpiöpinsereitä ei ole esiintynyt, mutta usein toimintakyvyttömän koiran testisuoritus

joudutaan keskeyttämään (keskeyttäneitä 2,5 %) (Kuva 1). Terävyydessä pienen (ilman jäljelle

jäävää hyökkäyshalua) osuus on laskenut (31 %:sta 26 %:iin) ja kohtuullisen ja suuren terävyyden

osuus noussut muutaman prosenttiyksikön. Jäljelle jäävää hyökkäyshalua on esiintynyt 3 prosentilla

ennen vuotta 2007 ja 1 prosentilla vuodesta 2007 eteenpäin testatuista (Kuva 2). Haluttomasti ja

pienesti puolustavien osuus on hieman laskenut vuoden 2007 jälkeen (haluton 10 % -> 6 % ja pieni

26 % -> 23 %). Erittäin tai hillitsemättömän puolustushaluisia koiria ei ole ollut (Kuva 3).

Kuva 1: Toimintakyvyn pistejakauma, kerroin 15

0.0 % 0.0 %

24.2 %

62.9 %

12.9 %

0.0 %0.0 %3.2 %

38.3 %

50.0 %

8.5 %

0.0 %0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

-3 toimintakyvytön

(1)

-2 riittämätön (2) -1 pieni (3) +1 kohtuullinen (4) +2 hyvä (5) +3 suuri (6)

Testatut 1992-2006 N=62

Testatut 2007-2010 N=98

Kuva 2: Terävyyden pistejakauma, kerroin 1

30.6 %

0.0 %

56.5 %

3.2 %

9.7 %

0.0 %

25.5 %

0.0 %

59.6 %

0.0 %

13.8 %

1.1 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

+1 pieni ilman

jäljelle jäävää

hyökkäyshalua (1)

-1 pieni jäljelle

jäävin

hyökkäyshaluin (2)

+3 kohtuullinen

ilman jäljelle jäävää

hyökkäyshalua (3)

-2 kohtuullinen

jäljelle jäävin

hyökkäyshaluin (4)

+2 suuri ilman

jäljelle jäävää

hvökkäyshalua (5)

-3 suuri jäljelle

jäävin

hyökkäyshaluin (6)

Testatut 1992-2006 N=62

Testatut 2007-2010 N=98

Kuva 3: Puolustushalun pistejakauma, kerroin 1

9.7 %

25.8 %

51.6 %

12.9 %

0.0 % 0.0 %

6.4 %

23.4 %

53.2 %

17.0 %

0.0 % 0.0 %0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

-1 haluton (1) +1 pieni (2) +3 kohtuullinen,

hillitty (3)

+2 suuri, hillitty

(4)

-2 erittäin suuri

(5)

-3 hillitsemätön

(6)

Testatut 1992-2006 N=62

Testatut 2007-2010 N=98

Taisteluhalussa on havaittavissa pientä vähenemistä myöhemmällä ajanjaksolla testatuissa koirissa;

pienen osuus on kasvanut 31 prosentista 38 prosenttiin ja suuren vähentynyt 7 %:sta kahteen.

Yksikään koira ei ole arvosteltu taisteluhaluttomaksi. (Kuva 4). Valtaosa testatuista

kääpiöpinsereistä on ollut hermorakenteeltaan hieman rauhattomia (v. 1992-2006 90 % ja v. 2007-

2010 83 %), eli ne ovat osoittaneet lievää rauhattomuutta ja henkistä kuormittumista testin edetessä,

mutta palautuneet osasuoritusten välillä hyvin. Pieni osa on saanut arvosteluksi myös vähän

hermostuneen (7 ja 10 %) tai tasapainoisen (3 ja 7 %), mutta erittäin hermostuneita tai

hermostuneita ei ole ollut. (Kuva 5). Temperamentiltaan testatut koirat ovat olleet pääosin vilkkaita

(61 % -> 50 %) tai erittäin vilkkaita (32 % -> 42 %). Apaattiseksi tai välinpitämättömäksi

kääpiöpinsereitä ei ole lainkaan luokiteltu. (Kuva 6).

Kovuudeltaan luonnetestatut kääpiöpinserit ovat olleet pääosin hieman pehmeitä (v. 1992-2006 65

%, v. 2007-2010 72 %) ja pehmeiden (-2) osuus on laskenut 18 prosentista yhdeksään. Erittäin

pehmeä (-3), kova (+2) tai erittäin kova (-1) ei yksikään kääpiöpinseri ole ollut, mutta liiallinen

pehmeys voi olla myös testin keskeyttämisen syy. (Kuva 7). Luoksepäästävyydeltään suurin osa

testatuista kääpiöpinsereistä on ollut luoksepäästäviä (+2 tai +3), mutta avoimesti vieraisiin

suhtautuvien osuus on vähentynyt 65 %:sta 48 %:iin. Hyökkääviä ja selvästi pidättyväisiä on ollut

vuosina 1992-2006 yhteensä 7 % ja vuosina 2007-2010 11 % testatuista koirista. (Kuva 8).

Laukauspelottomuus on parantunut myöhemmällä ajanjaksolla hieman ja vain n. 4 % koirista on

reagoinut laukauksiin ei-toivotulla tavalla (vuosina 1996-2006 8 %) (Kuva 9).

Kuva 4: Taisteluhalun pistejakauma, kerroin 10

0.0 %

8.1 %

30.6 %

53.2 %

6.5 %

1.6 %0.0 %

8.5 %

38.3 %

51.1 %

2.1 %0.0 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

-3 haluton (1) -2 riittämätön (2) -1 pieni (3) +2 kohtuullinen (4) +3 suuri (5) +1 erittäin suuri

(6)

Testatut 1992-2006 N=62

Testatut 2007-2010 N=98

Kuva 5: Hermorakenteen pistejakauma, kerroin 35

0.0 % 0.0 %

6.5 %

90.3 %

3.2 %0.0 %0.0 % 0.0 %

9.6 %

83.0 %

7.4 %

0.0 %0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

-3 erittäin

hermostunut (1)

-2 hermostunut

(2)

-1 vähän

hermostunut (3)

+1 hieman

rauhaton (4)

+2 tasapainoinen

(5)

+3 tasapainoinen

ja varma (6)

Testatut 1992-2006 N=62

Testatut 2007-2010 N=98

Kuva 6: Temperamentin pistejakauma, kerroin 15

0.0 % 0.0 %

4.8 %

61.3 %

32.3 %

1.6 %0.0 % 0.0 %

5.3 %

50.0 %

41.5 %

3.2 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

-3 apaattinen (1) -2

välinpitämätön

(2)

+2 kohtuullisen

vilkas (4)

+3 vilkas (5) +1 erittäin vilkas

(6)

-1(a) häiritsevän

vilkas (3)

Testatut 1992-2006 N=62

Testatut 2007-2010 N=98

Kuva 7: Kovuuden pistejakauma, kerroin 8

0.0 %

17.7 %

64.5 %

17.7 %

0.0 % 0.0 %0.0 %

8.5 %

72.3 %

19.1 %

0.0 % 0.0 %0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

-3 erittäin

pehmeä (1)

-2 pehmeä (2) +1 hieman

pehmeä (3)

+3 kohtuullisen

kova (4)

+2 kova (5) -1 erittäin kova

(6)

Testatut 1992-2006 N=62

Testatut 2007-2010 N=98

Kuva 8: Luoksepäästävyyden pistejakauma, kerroin 15

0.0 % 0.0 %

6.5 %

0.0 %

29.0 %

64.5 %

0.0 % 1.1 %

9.6 %

0.0 %

41.5 %

47.9 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

-3 salakavala (1) -2 hyökkäävä (2) -1 selvästi

pidättyväinen (3)

+1 mielistelevä (4) +2

luoksepäästävä,

hieman/

aavistuksen

pidättyväinen (5)

+3

hyväntahtoinen,

luoksepäästävä,

avoin (6)

Testatut 1992-2006 N=62

Testatut 2007-2010 N=98

Kuva 9: Laukauspelottomuuden pistejakauma

0.0 %

6.8 %3.4 %

30.5 %

59.3 %

0.0 % 1.1 %3.2 %

29.8 %

66.0 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

-- laukausarka - laukausaltis + paukkuärtyisä ++ laukauskokematon +++ laukausvarma

Testatut 1996-2006 N=59

Testatut 2007-2010 N=98

Osa-aluepisteiden keskiarvot

Asteikolle 1-6 muunnettujen osa-aluepisteiden keskiarvot on esitetty kuvassa 10. Luonnetestatut

kääpiöpinserit ovat olleet keskimäärin temperamentiltaan vilkkaita (keskiarvo 5,0) ja

luoksepäästäviä (keskiarvo 5,1). Terävyys ja puolustushalu ovat olleet keskimäärin pientä tai

kohtuullista (keskiarvot 2,6) samoin kuin toimintakyky (keskiarvo 3,6) ja taisteluhalu (keskiarvo

3,4). Kovuuden keskiarvo (2,9) vastaa hieman pehmeää (3). Hermorakenteen keskiarvo on 3,8, joka

vastaa lähes hieman rauhatonta (4) muunnetulla asteikolla. Ajallisesti testatuissa kääpiöpinsereissä

näyttää tapahtuneen pientä toimintakyvyn, luoksepäästävyyden ja taisteluhalun laskua.

Kuvassa 11 keskiarvot on laskettu erikseen uroksille ja nartuille. Nartut ovat olleet keskimäärin

hieman uroksia luoksepäästävämpiä ja aavistuksen pienemmän puolustushalun omaavia.

Jalostukseen käytettyjen ja ei-käytettyjen keskiarvot ovat lähes yhtä suuret, keskiarvot ovat 0,2

pistettä suuremmat jalostukseen käytetyillä luoksepäästävyydessä ja terävyydessä.

Koetuloksellisilla (agility, TOKO tai BH) kääpiöpinsereillä terävyyden keskiarvo on muihin

verrattuna 0,3 pistettä suurempi (keskiarvo 2,9). Kuvassa 12 on esitetty vertailun vuoksi

pitkäkarvaisten collieiden osa-alueiden pisteiden keskiarvot vuosilta 1990-2008.5

Kuva 10: Osa-aluepisteiden keskiarvot (asteikolla 1-6)

2.9

5.0 3.8

3.4

2.6

3.65.1

2.6

Toimintakyky

Terävyys

Puolustuhalu

Taisteluhalu

Hermorakenne

Temperamentti

Kovuus

Luoksepäästävyys

Kaikki (keskiarvo numerona)

v. 1992-2006

v. 2007-2010

Kuva 11: Urosten ja narttujen osa-aluepisteiden keskiarvot (asteikolla 1-6)

Toimintakyky

Terävyys

Puolustuhalu

Taisteluhalu

Hermorakenne

Temperamentti

Kovuus

Luoksepäästävyys

Urokset

Nartut

Kuva 12: Kääpiöpinsereiden ja pitkäkarvaisten collieiden osa-aluepisteiden keskiarvot Toimintakyky

Terävyys

Puolustuhalu

Taisteluhalu

Hermorakenne

Temperamentti

Kovuus

Luoksepäästävyys

Kääpiöpinserit

Pitkäkarvaiset colliet

Osa-alueiden välinen korrelaatio sekä koiran iän vaikutus tuloksiin

Korrelaatiolla tarkoitetaan kahden tekijän välistä lineaarista riippuvuutta. Mikäli tekijöiden välillä

on positiivinen korrelaatio, toisen tekijän ollessa suuri myös toinen tekijä on keskimäärin suuri ja

negatiivinen korrelaatio kertoo, että toisen tekijän kasvaessa toinen pienenee. Luonnetestin

asteikolla 1-6 mitattujen osa-aluepisteiden avulla voidaan määrittää luonneominaisuuksien väliset

korrelaatiot. Taulukossa 8 on esitetty iän ja osa-aluepisteiden väliset korrelaatiokertoimet. Ikä ei

vaikuta osa-aluepisteisiin kovinkaan voimakkaasti, temperamentin ja kovuuden pistemäärät

kasvavat keskimäärin 0,1:llä testausiän kasvaessa yhdellä vuodella (koirien testaamisikä on 2-6

vuotta).

Taulukko 8: Osa-aluepisteiden välinen korrelaatio

Toiminta-kyky

Terävyys Puolustus-halu

Taistelu-halu

Hermo-rakenne

Tempe-ramentti

Kovuus Luokse-päästävyys

Ikä -0,04 -0,11 -0,06 0,03 -0,07 0,11 0,12 -0,08

Toimintakyky 1,00 0,24 0,33 0,53 0,26 0,13 0,40 0,28

Terävyys 1,00 0,48 0,12 -0,03 0,10 0,03 -0,09

Puolustushalu 1,00 0,27 0,04 0,05 0,17 -0,03

Taisteluhalu 1,00 0,26 0,09 0,22 0,38

Hermorakenne 1,00 -0,02 0,13 0,39

Temperamentti 1,00 0,12 -0,03

Kovuus 1,00 0,26

Toimintakyvyn ja taisteluhalun korrelaation on korkea (0,5), mikä tarkoittaa sitä, että

toimintakykyisimmät eli rohkeat koirat ovat osoittaneet testissä myös suurempaa taisteluhalua.

Toimintakyvyn ja kovuuden sekä toimintakyvyn ja puolustushalun väliset korrelaatiot ovat selvästi

positiivisia, eli luonnetestissä hyvää toimintakykyä osoittanut koira on ollut myös keskimäärin

kovempi ja puolustushaluisempi. Kovaa koira voidaan usein pitää toimintakykyisenä koirana, sillä

pehmeä koira muistaa helposti ikävät kokemukset, ja pyrkii välttämään niitä, mikä voidaan tulkita

huonoksi toimintakyvyksi. Kova koira puolestaan unohtaa ikävät tilanteet nopeasti eikä välttele

paikkoja tai tilanteita, jossa ikävä kokemus aiheutettiin. Toimintakykyinen koira ottaa

puolustustilanteessa helpommin ohjat omiin käsiinsä, kun taas pienemmän toimintakyvyn omaava

koira turvautuu helpommin ohjaajan apuun.

Terävyys ja puolustushalu liittyvät kiinteästi toisiinsa, mikä voi selittää niiden välisen suuren

positiivisen korrelaation. Puolustushalu kuvaa koiran halua puolustaa itseään ja laumaansa ja

terävyys koiran ärsykekynnyksen korkeutta sen vastatessa uhkaan aggressiolla.3 Mielenkiintoinen

tulos on luoksepäästävyyden korkea positiivinen korrelaatio sekä taisteluhalun että hermorakenteen

kanssa. Temperamentiltaan rauhallisempi koira voi antaa itsestään vieraita kohtaan avoimemman ja

luoksepäästävämmän kuvan kuin rauhaton ja hermostunut koira, joka ei välttämättä pysty

keskittymään vieraaseen ihmiseen testitilanteessa. Saadakseen taisteluhalusta suuremman arvion

koiran tulee lähteä leikkiin vieraan ihmisen kanssa, mitä avoin ja rohkea koira suuremmalla

todennäköisyydellä tekee, joten taisteluhalun suuri korrelaatio luoksepäästävyyden ja

toimintakyvyn kanssa tuntuu luontevalta.

Luonneominaisuuksien periytyvyys

Kääpiöpinsereitä on luonnetestattu tähän mennessä vasta 161 kappaletta ja joukossa ei ole tarpeeksi

saman koiran jälkeläisten testituloksia, jotta ominaisuuksien periytyvyyttä voitaisiin arvioida.

Kuvassa 13 esitetään esimerkki luonnetestatusta uroksesta A’dreams Black Devil, jonka 73

jälkeläisestä 7 on luonnetestattu. Koska testattujen jälkeläisten määrä on hyvin pieni, jälkeläisten

poikkeamat rodun keskiarvosta voivat johtua vain sattumasta, eikä pystytä sanomaan onko uros

periyttänyt joitakin ominaisuuksiaan, kuten pientä terävyyttä tai suurta taisteluhalua, jälkeläisilleen.

Jotta vertailu pystyttäisiin luotettavammin tekemään, tarvittaisiin enemmän jälkeläisten

luonnetestituloksia sekä mahdollisesti kokonaisten pentueiden testausta, jottei koirien testiin

menemisessä tapahtuva valikointi vääristäisi tuloksia.

Kuva 13: A'dreams Black Devilin jälkeläisten osa-aluepisteet

Toimintakyky

Terävyys

Puolustuhalu

Taisteluhalu

Hermorakenne

Temperamentti

Kovuus

Luoksepäästävyys

Rodun keskiarvo

A'dreams Black Devil

Jälkeläiset, 7 kpl

Lähteet

1. Jorma Lankinen (2001). Luonnetesti - mitä ja miksi? url: http://www.dogsports-

online.com/lte/esittely.htm haettu 30.4.2011.

2. Suomen Kennelliitto (2007). Luonnetestin säännöt ja ohjeet. url:

http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/7C15A07D-59FF-4765-8ECF-

C3B610776964/9225/LUONNETESTISÄÄNNÖT2007.pdf haettu 30.4.2011.

3. Riitta Liimatainen (2008). Luonnetestissä mitattujen ominaisuuksien periytyminen

rottweilereilla. Helsingin yliopisto Pro gradu –tutkielma.

4. Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta (2006). Jalostuksen tavoiteohjelma 2007–2012.

http://www.skpin.com/pdf/KPI_JTO_2007-2012.pdf haettu 2.6.2011.

5. url: http://www.aktiivicolliet.net/lt_tilastot.htm haettu 1.5.2011.

Beskrivningsprotokoll MH

1a. Accepterar kontakt utan att besvara. Drar sig inte undan. =3,4/3,8

1b. Följer med men är inte engagerad i testledaren. =3/3,4

1c. Accepterar hantering. =2,8/3,3

2a. Startar långsamt, blir aktiv, leker. =2,9/3,7

2b. Griper inte, nosar bara på föremålet. =2,4/3,4

2c. Griper tveksamt, slläpper, håller, men drar inte emot. =1,8/3,2

3a2. Startar men avbryter. =2,3/2,9

3b2. Griper inte, nosar på föremålet. =1,8/2,4

4. Är uppmärksam och i huvudsak lugn. Enstaka aktivitetshöjningar. =3,4/3,2

5a. Intresserad, följer figuranten utan avbrott. =2,5/2,9

5b. Visar inga hotbeteenden. =1,4/1,5

5c. Går inte fram till figuranten =1,4/2,8

5d. Visar inget intresse. =1,2/2,6

5e. Visar inget intresse. =1,2/2,3

6a. Gör undanmanöver utan att vända bort blicken. =3,3/3,0

6b. Visar enstaka hotbeteenden. =1,8/1,9

6c. Går fram när föraren sitter på huk och talar till overallen samt lockar på hunden. =2,3/2,8

6d. Liten båge eller liten tempoväxlingt vid någon av passagerna. =1,7/2,2

6e. Visar inget intresse. =1,4/1,9

9a. Startar långsamt, blir aktiv, leker. =2,5/3,4

8b. Kontrollerar och/eller handlar mot båda spökena. Kortare avbrott. =3,6/3,7

8c. Uppehåller sig i huvudsak bakom föraren. Växlar mellan flyktstart och kontroll. =4,1/2,9

8d. Går fram till fig när föraren talar med fig och lockar på hunden. =1,7/2,6

8e. Accepterar kontakten från figuranten utan att besvara den. =2,4/3,2

7a. Gör undanmanöver utan att vända bort blicken. =3,2/2,6

7b. Går fram till skramlet när föraren står bredvid. =3,3/3,6

7c. Ingen tempoförändring eller undanmanöver. =1,4/1,6

7d. Visar inget intresse. =1,4/1,7

8a. Visar flera hotbeteenden under längre tid. =2,7/2,4

9b. Griper inte, nosar bara på föremålet. =2/3,1

10. Avtagande kontroller under lek / passivitet. Därefter oberörd. =1,9/1,6

Kontakt

Lek

Jakt

IntresseNyfikenhet

Akti-vitet

Skott

Rädsla

Hot

Grip

1a 1b 1c

2b

2c

5c

5d

5a

5e

9b

9a

3a2

3b26e7d6c7b

8d

4

10

6a

6d

7a

7c

8c

5b

6b

8a8b

8e

2a1 1 1

1

11

1

1

1

1

11

11111

1

11

1

1

1

1

11

11

11

1

Ras : DVÄRGPINSCHER

Varje streck på diagramaxlarna motsvarar 0,2 i avvikelse från Brukshundmedelvärdet, som representeras av den inre ringen. Centrum i diagrammet har således värdet - 1 och axlarnas yttre ändar har värdet +1 från jämförelsevärdet.

Genomförda :215

Avbryter MH : 4

09-04-02

1a Kontakt, hälsning1b Kontakt, samarbete1c Kontakt, hantering2a Lek 1, leklust2b Lek 1, gripande2c Lek 1, dragkamp3a2 Jakt, förföljande3b2 Jakt, gripande4 Aktivitet5a Avstånd lek, intresse5b Avstånd lek, hot/aggr.5c Avstånd lek, nyfikenhet5d Avstånd lek, leklust5e Avstånd lek, samarbete6a Överraskn., rädsla6b Överraskn., hot/aggr6c Överraskn., nyfikenhet6d Överraskn., kvarst rädsla6e Överraskn., kvarst intresse7a Ljudkänslig, rädsla7b Ljudkänslig, nyfikenhet7c Ljudkänslig, kvarst rädsla7d Ljudkänslig, kvarst intresse8a Spöken, hot/aggr8b Spöken, kontroll8c Spöken, rädsla8d Spöken, nyfikenhet8e Spöken, kontakt9a Lek 2, leklust9b Lek 2, gripande10 Skott

MH-moment

OBSERVERA att texten redovisar beskrivning för närmast avrundade heltal för varje moment.Den inre cirkeln = medelvärden för brukshundar när hel ras /flera raser valts annars medelvärdet för aktuell ras!

Provålder : 676,8Ofullständig MH:6

Beskrivare: 2Ägare: Avstår skott: 2

Oacceptabelt beteende: 0 Avsteg från avreaktion: 4

Genetica

13.1.2011

1

Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011

Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta

Kääpiöpinseri

KÄYTTÖTARKOITUS S k iKÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira.LUOKITUS: KuuluuFCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat)

13.1.2011

2

Tuomarimateriaalin lukemisesta

Vihreällä kuvapohjalla olevat kuvat ovat HYVIÄ ESIMERKKEJÄ kyseisestä ominaisuudesta

Punaisella kuvapohjalla olevat kuvat ovat HUONOJA ESIMERKKEJÄ kyseisestä ominaisuudesta

HistoriaaLYHYT HISTORIAOSUUS:ROTUESITTELY

Saksassa alettiin jalostaa pinsereitä ja snautsereita nykyiseen muotoonsa 1870-luvun lopulla. Tällöin syntyi pinserien pentueissa kääpiökokoisia yksilöitä, joita kuitenkin pidettiin liian pieninä tehokkaiksi rottakoiriksi ja siksi ne yleensä lopetettiin. Eloon jätetyt yksilöt osoittautuivat kuitenkin terveiksi ja lisääntymiskelpoisiksi ja vähitellen huomattiin, että ne olivat paitsi erittäin elinvoimaisia myös vilkkaita ja hauskoja seurakoiria. Alunperin rodussa on ollut useita värimuunnoksia, mutta niistä on ajan kuluessa kehitetty nykyinen saksanhirvenpunaisesta punaruskeaan ja tummanpunaruskeaan oleva yksivärinen sekä musta ruskein värimerkein oleva koira. Yksityiskohtainen rotumääritelmä julkaistiin Saksassa vuonna 1906 ja nykyään rotu onkin suosittu ympäri maailmaa.Suomeen rotu on tullut jo 1920-luvulla, mutta varsinainen kasvatus on alkanut vasta 1950-luvulla Kääpiöpinsereitä rekisteröidään vuosittain noin 600 Vuonnavasta 1950 luvulla. Kääpiöpinsereitä rekisteröidään vuosittain noin 600. Vuonna 2006 tehtiin rekisteröintiennätys 656 kääpiöpinseriä. Rotu on nykyään lähinnä seurakoira, mutta aktiivisuutensa vuoksi kiinnostus toko- ja etenkin agilityharrastusta kohtaan on lisääntynyt rodun harrastajien parissa. Oma rotukerho kääpiöpinsereille, Suomen Kääpiöpinserit ry, on perustettu vuonna 1997.

13.1.2011

3

Kääpiöpinsereiden järjestöt ja yhdistykset

•Suomen Kääpiöpinserit ry = Rotua harrastava yhdistys

•Suomen Snautseri-Pinseri keskusjärjestö ry = Rotujärjestö

•Suomen Kääpiöpinserit ry on hakeutumassa rotujärjestöksiSuomen Kääpiöpinserit ry on hakeutumassa rotujärjestöksi vuosien 2011 tai 2012 aikana.

Kääpiöpinserit Suomessa

Ensimmäiset kääpiöpinserit Suomessa tiedetään 1920 luvulta.Varsinainen kasvatustoiminta Suomessa on alkanut 1950 luvulla.Vuosina 1950-1980 Kääpiöpinsereitä rekisteröitiin vain muutamia kymmeniä vuosittain. Rodun suosion varsinainen kasvu alkoi 90-luvun aikana.Rekisteröinnit 1995-2010, sisältäen tuonnit xx kpl:

135 164 166 215 410 525 658 678 739 522

1995 1997 1999 2000 2003 2005 2006 2008 2009 2010

13.1.2011

4

Yleisvaikutelma

Kääpiöpinseri on pinserin pienoiskuva

ilman kääpiömäisiä piirteitä. Sen tyylikäs, neliömäinen rakenne onp p yy ,

lyhyen ja sileän karvapeitteen ansiosta hyvin nähtävissä.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA:

Rungon pituuden ja korkeuden suhteen koiran tulee antaa rakenteesta

mahdollisimman neliömäinen vaikutelma

pään koko pituus (kirsun kärjestä niskakyhmyyn) on puolet selän pituudesta

(sää´ästä hännäntyveen)

SÄKÄKORKEUS:Urokset ja nartut 25 - 30 cm

PAINO: Urokset ja nartut 4 - 6 kg

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:Eloisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus tekevät kääpiöpinseristä miellyttävän koti- ja seurakoiran.

Yleisvaikutelma

Yleisvaikutelmaltaan erinomaisia yksilöitä

13.1.2011

5

Sukupuolileima

Uros ja narttu, joilla selkeä sukupuolileima

Pää

Kallo osa: Voimakas ja pitkä niskakyhmy ei oleKallo-osa: Voimakas ja pitkä, niskakyhmy ei ole korostunut. Kallo on tasainen, poimuton ja yhdensuuntainen kuonon ylälinjan kanssa.Kuono:Tylppäkärkisen kiilan muotoinen, kuononselkä on suora.Kirsu: Täyteläinen ja musta.Huulet: Mustat tiiviit, kiinteästi leukojen myötäiset. SSuupielet ovat tiiviit.

13.1.2011

6

Pää

Ihanteellinen pää ns. Omenakallo

Kuono-osa

Vahva kuono-osa Heikko alaleuka

13.1.2011

7

Leuat, hampaat ja purenta

Ylä- ja alaleuka ovat vahvat. Täydellinen, voimakkaasti k hitt t j tii ii ti lk t l ikk tkehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta (hammaskaavion mukaisesti 42 hammasta)

Poskilihakset ovat voimakkaat, mutta poskipäät eivät saa olla liian kehittyneet.

Leuat, hampaat ja purenta

Virheitä ja ongelmia

Vastaavasti rotumääritelmän mukaisen vahvan alaleuan jalos-taminen on tuonut mukanaan tasa- ja alapurentaa.

Yläleuat kapeita.Alaleuat usein liian lyhyitä ja kapeita.

Välihammaspuutokset P1, P2 ja P3Etuhammaspuutokset (kapean leuan ongelma)

13.1.2011

8

SilmätTummat ja mantelinmuotoiset. Silmäluomet ovat tiiviit ja mustapigmenttiset

Ongelmat:

‐ Pyöreät‐ ulkonevatulkonevat‐ Keltaisuus

Korvat

Pystyt tai taittokorvat, ylös kiinnittyneet, V:n muotoiset; korvan sisäreuna on poskenmyötäinen.

K t t t itt t t äiKorvat ovat taittuneet eteenpäin ohimonmyötäisesti ja yhdensuuntaisesti, taitekohta ei ole kallolinjaa korkeammalla.

13.1.2011

9

Korvat

Ongelmat:

Ruusukorvat.Ohuet korvalehdet.Hajataitteisuus.Isot ja pyöreät kärjet.

Kaula

Jalosti kaareutuva, ei liian lyhyt.

Sulavasti säkään liittyvä ja kuiva, ei leuanaluspusseja eikä löysää kaulanahkaa.

Nahka on tiivis ja poimuton.

13.1.2011

10

RunkoYlälinja: Sää’ästä lähtien loivasti taaksepäin laskeva.

Säkä: Ylälinjan korkein kohta.Selkä: Vahva, lyhyt ja tiivisSelkä: Vahva, lyhyt ja tiivis

Lanne: Vahva. Etäisyys viimeisestä kylkiluusta lantioon on lyhyt, minkä ansiosta koira vaikuttaa tiiviiltä.

Lantio: Hieman pyöristynyt ja liittyy sulavasti hännän kiinnityskohtaan.

Rintakehä: Kohtalaisen leveä ja poikkileikkaukseltaan soikea, kyynärpäihin ulottuva. Eturinta on hyvin kehittynyt ja rintalastan kärjen ansiosta selvästi erottuva.

Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva ei ole liioitellun ylösvetäytynyt, vaan muodostaa rintakehän alaosasta lähtien kauniisti kaartuvan linjan.

Runko

Etumatala koira ilman säkäämahtuu mittoihin, mutta yleis-vaikutelma on rotumääritel-

ä

Hyväsäkäinen koira voi mitattaessa ylittää 30cm, jos selkälinja on laskeva.

män vastainen.

13.1.2011

11

RaajatETURAAJAT edestä katsottuna vahvat ja suorat, eivät liian lähellä toisiaan.

LAVAT: Tiiviisti rintakehän myötäiset. Lihaksikkaat ja okahaarakkeiden yläpuolelle ulottuvat, mahdollisimman viistot, hyvin kulmautuneet ja taakse sijoittuneet.

KYYNÄRPÄÄT: Tiiviisti rungon myötäiset.

KYYNÄRVARRET: Vahvat ja lihaksikkaat. Edestä ja sivulta katsottuna täysin suorat.

RANTEET: Vahvat ja vakaat.

VÄLIKÄMMENET: Vahvat ja joustavat. Edestä katsottuna pystysuorat, sivulta katsottuna hieman viistot.

KÄPÄLÄT: Lyhyet ja pyöreät, varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet.(ns. kissankäpälät)

Ulkokierteiset lavat.Pitkät varpaat.

Eturaajat

Löysät ranteet.Niukat kulmaukset

13.1.2011

12

RaajatTAKARAAJAT:

YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat: ovat sivulta katsottuna maatapeittävät ja rungon takana Takaa katsottuna yhdensuuntaiset Eivät liian lähellä toisiaantakana. Takaa katsottuna yhdensuuntaiset. Eivät liian lähellä toisiaan.

REIDET: Kohtuullisen pitkät leveät ja voimakaslihaksiset.

POLVET: Eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet.

SÄÄRET: Pitkät vahvat ja jänteikkäät, liittyvät vahvoihin kintereisiin.

KINTEREET: Hyvin kulmautuneet, vahvat ja kiinteät, eivät sisä‐ eivätkä ulkokierteiset.y j

VÄLIJALAT: Pystysuorat

KÄPÄLÄT: Hieman etukäpäliä pidemmät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet, kynnet lyhyet ja mustat.

Takaraajat

13.1.2011

13

Liikkeet

Kääpiöpinseri on ravaaja. Selkä pysyy liikkeessä kiinteänä ja suhteellisen vakaana Liikkeet ovatkiinteänä ja suhteellisen vakaana. Liikkeet ovat tasapainoiset, varmat, voimakkaat ja vapaat; Hyvä askelpituus.

Raville on tyypillistä maatavoittava, sulava ja sujuva liik j h k j j ö ö jliike, jossa on vahva takaraajojen työntö ja vapaa etuaskel.

Liikkeet

13.1.2011

14

Iho ja karvapeite

NAHKA:Kauttaaltaan tiivis.

KARVA: Lyhyttä ja tiheää, sileää ja pinnanmyötäistä, kiiltävää, ilman karvattomia kohtia.

ongelmia: Karvattomuus, erityisesti pään ja kaulan

alueella.

Värit 1/2 ruskeaYksivärinen: saksanhirvenpunainen; punaruskeasta tummaan punaruskeaan.

‐ Sekavärisyys‐ Keltaisuus‐ Valkoiset karvat

13.1.2011

15

Värit 2/2 Black & tanPikimusta punaisin tai ruskein värimerkein.

Ihanteelliset merkit ovat mahdollisimman tummat, syvät ja selvärajaiset.

Värimerkit sijaitsevat silmien yläpuolella, kurkun alapuolella, välikämmenissä, käpälissä, takaraajojen sisäsivulla ja peräpeilissä.

Eturinnassa on kaksi symmetristä ja toisistaan selvästi erillään olevaa kolmiota.

Tekstiruutu

Hännänkiinnitys ja asentoLuonnollinen: tavoite sapeli- tai sirppihäntä (lisäys FCI 18.04.2007)

Hännän lähtöasento klo 13

13.1.2011

16

VirheetKaikki poikkeamat rotumääritelmästä luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

Raskas tai kevyt rakenne, matala- tai korkearaajaisuus; raskas tai pyöreä kallo; otsarypyt; lyhyt, suippo tai kapea kuono; tasapurenta; vaaleat, liian pienet tai liian suuret silmät; alas kiinnittyneet tai erittäin pitkät, asennoltaan epäsymmetriset korvat; löysä kaulanahka; liian pitkä, pehmeä tai köyry selkä; takakorkeus; luisu lantio; pitkät käpälät; peitsaaminen; korkeat liikkeet; ohut karvapeite; sekakarvan (päistärkarvan) esiintyminen, selkäjuova, tumma mantteli ja haalistunut tai vaalentunut karvapeite; säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:n asti.

VAKAVAT VIRHEET: Puutteellinen sukupuolileima (esim. urosmainen tt ) il l i ik t l t i ää i t i tnarttu); ilmava yleisvaikutelma; omenanmuotoinen pää; erisuuntaiset

pään linjat; ulkokierteiset kyynärpäät; asennoltaan rungon alla olevat, niukasti kulmautuneet tai länkisääriset takaraajat; sisäänpäin kiertyneet kintereet; yli 1 cm:n ja alle 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta.

Virheet

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Kaikenlaiset epämuodostumat; puutteellinen rotutyyppi; purentavirheet kuten ala-, ylä-p yypp ; p , yja ristipurenta; karkeat virheet yksittäisissä kohdissa, kuten rakennevirheet, karva- ja värivirheet; yli 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta; arkuus, aggressiivisuus, vihaisuus, liika epäluuloisuus tai

hermostuneisuus.

13.1.2011

17

Ongelmat

Kääpiöpinsereillä esiintyy hammaspuutoksia sekä purentavirheitä.

Premolaaripuutokset 1, 2

I ii i t k t kä t l tInsiivipuutokset sekä purentaongelmat

Kulmahampaiden asentovirheetPolvikulmauksien puuttuminenEtukulmauksien puuttuminen sekäolkavarren lyhyys  ja rintakehän  puutteellisuus.Matalaraajaisuuden vaikutelma.Heikkokarvaisuus, karvattomat alueetHäntämutkaHäntämutka