Suomen Kuntaliiton valtuuston kokous ja seminaari

11-12112015

Tervetuloa

Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien rakennuspuut

Kuntaliiton keskeiseksi vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu rdquoElinvoimaisen ja toimintakykyisen tulevaisuuden kunnan sekauml itsehallintoalueiden rakentaminen samanaikaisesti ja avoimestirdquo Seminaarissa viritetaumlaumln keskustelua itsehallintoalueuudistuksen alkuvaiheista sekauml jatketaan kunnan uudesta roolista kaumlytaumlvaumlauml keskustelua

1410 Tervetuloa seminaariinJari Koskinen toimitusjohtaja Kuntaliitto

1420 Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooli Tarja Myllaumlrinen johtaja Kuntaliitto

1440 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessaArto Haveri professori Tampereen yliopisto

1510 Jaloittelutauko

1520 Kuntajohtajien puheenvuorot mistauml loumlytyy kunnan uusi rooli Matti Pennanen kaupunginjohtaja Oulu Heidi Raumlmouml kunnanjohtaja LempaumlaumllaumlEino Nissinen kunnanjohtaja Karstula

1605 Keskustelu ja kysymyksiauml Puheenjohtajana Jari Koskinen

1630 Kahvitauko

1645 Hallinnon reformien kompleksisuus ja muutosjohtamisen tuska Pirkko Vartiainen professori Vaasan yliopisto

1715 Vaikeuskerroin Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeetTimo Kietaumlvaumlinen varatoimitusjohtaja Kuntaliitto

1745 Seminaarin loppusanat

[pvm]2

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooliTarja Myllaumlrinen

Johtaja sosiaali ja terveys

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (1)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden

uudistaminen

raquo Tavoitteina bull terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta

bull Yhdenvertaisten asiakaslaumlhtoumlisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa

bull Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

bull Uudistuksella tavoitellaan julkisen talouden kestaumlvyyden parantamista ja pidemmaumlllauml aikavaumllillauml 3 mrd euron saumlaumlstoumljauml julkisessa taloudessa

raquo Toteutus bull palvelujen taumlydellisellauml horisontaalisella ja vertikaalisella

integraatiolla sekauml vahvistamalla jaumlrjestaumljien kantokykyauml

bull Palvelujen jaumlrjestaumlminen kuntaa suurempien itsehallinto-alueiden pohjalta

4

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (2)

Aluehallinnon uudistaminen

raquo Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovitus

bull Erillinen paumlaumltoumls jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon jaumlrjestaumlmistauml

bull Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittaumlminen tehtaumlviltaumlaumln ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille

5

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 6

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekauml aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkiloumlryhmaumln ehdotukset82015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi

bull Itsehallintoalueilla oltava raquo riittaumlvauml vaumlestoumlpohja

raquo sote-infrastruktuuri ja

raquo taloudellinen kantokyky siten ettauml ne pystyvaumlt jaumlrjestaumlmaumlaumln alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Alueiden pitaumlauml myoumls olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselleraquo Alueiden on perusteltua olla yhtenauml vaalipiirinauml

bull Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtaumlvissauml ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana

bull Em kriteereillauml itsehallintoalueiden perustelluksi maumlaumlraumlksi tulisi noin 9ndash12raquo Hallituksen linjaus 7112015 vastuu sote-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtyy 18 itsehallintoalueelle

8

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien rakennuspuut

Kuntaliiton keskeiseksi vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu rdquoElinvoimaisen ja toimintakykyisen tulevaisuuden kunnan sekauml itsehallintoalueiden rakentaminen samanaikaisesti ja avoimestirdquo Seminaarissa viritetaumlaumln keskustelua itsehallintoalueuudistuksen alkuvaiheista sekauml jatketaan kunnan uudesta roolista kaumlytaumlvaumlauml keskustelua

1410 Tervetuloa seminaariinJari Koskinen toimitusjohtaja Kuntaliitto

1420 Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooli Tarja Myllaumlrinen johtaja Kuntaliitto

1440 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessaArto Haveri professori Tampereen yliopisto

1510 Jaloittelutauko

1520 Kuntajohtajien puheenvuorot mistauml loumlytyy kunnan uusi rooli Matti Pennanen kaupunginjohtaja Oulu Heidi Raumlmouml kunnanjohtaja LempaumlaumllaumlEino Nissinen kunnanjohtaja Karstula

1605 Keskustelu ja kysymyksiauml Puheenjohtajana Jari Koskinen

1630 Kahvitauko

1645 Hallinnon reformien kompleksisuus ja muutosjohtamisen tuska Pirkko Vartiainen professori Vaasan yliopisto

1715 Vaikeuskerroin Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeetTimo Kietaumlvaumlinen varatoimitusjohtaja Kuntaliitto

1745 Seminaarin loppusanat

[pvm]2

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooliTarja Myllaumlrinen

Johtaja sosiaali ja terveys

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (1)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden

uudistaminen

raquo Tavoitteina bull terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta

bull Yhdenvertaisten asiakaslaumlhtoumlisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa

bull Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

bull Uudistuksella tavoitellaan julkisen talouden kestaumlvyyden parantamista ja pidemmaumlllauml aikavaumllillauml 3 mrd euron saumlaumlstoumljauml julkisessa taloudessa

raquo Toteutus bull palvelujen taumlydellisellauml horisontaalisella ja vertikaalisella

integraatiolla sekauml vahvistamalla jaumlrjestaumljien kantokykyauml

bull Palvelujen jaumlrjestaumlminen kuntaa suurempien itsehallinto-alueiden pohjalta

4

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (2)

Aluehallinnon uudistaminen

raquo Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovitus

bull Erillinen paumlaumltoumls jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon jaumlrjestaumlmistauml

bull Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittaumlminen tehtaumlviltaumlaumln ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille

5

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 6

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekauml aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkiloumlryhmaumln ehdotukset82015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi

bull Itsehallintoalueilla oltava raquo riittaumlvauml vaumlestoumlpohja

raquo sote-infrastruktuuri ja

raquo taloudellinen kantokyky siten ettauml ne pystyvaumlt jaumlrjestaumlmaumlaumln alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Alueiden pitaumlauml myoumls olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselleraquo Alueiden on perusteltua olla yhtenauml vaalipiirinauml

bull Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtaumlvissauml ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana

bull Em kriteereillauml itsehallintoalueiden perustelluksi maumlaumlraumlksi tulisi noin 9ndash12raquo Hallituksen linjaus 7112015 vastuu sote-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtyy 18 itsehallintoalueelle

8

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooliTarja Myllaumlrinen

Johtaja sosiaali ja terveys

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (1)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden

uudistaminen

raquo Tavoitteina bull terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta

bull Yhdenvertaisten asiakaslaumlhtoumlisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa

bull Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

bull Uudistuksella tavoitellaan julkisen talouden kestaumlvyyden parantamista ja pidemmaumlllauml aikavaumllillauml 3 mrd euron saumlaumlstoumljauml julkisessa taloudessa

raquo Toteutus bull palvelujen taumlydellisellauml horisontaalisella ja vertikaalisella

integraatiolla sekauml vahvistamalla jaumlrjestaumljien kantokykyauml

bull Palvelujen jaumlrjestaumlminen kuntaa suurempien itsehallinto-alueiden pohjalta

4

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (2)

Aluehallinnon uudistaminen

raquo Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovitus

bull Erillinen paumlaumltoumls jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon jaumlrjestaumlmistauml

bull Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittaumlminen tehtaumlviltaumlaumln ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille

5

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 6

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekauml aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkiloumlryhmaumln ehdotukset82015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi

bull Itsehallintoalueilla oltava raquo riittaumlvauml vaumlestoumlpohja

raquo sote-infrastruktuuri ja

raquo taloudellinen kantokyky siten ettauml ne pystyvaumlt jaumlrjestaumlmaumlaumln alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Alueiden pitaumlauml myoumls olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselleraquo Alueiden on perusteltua olla yhtenauml vaalipiirinauml

bull Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtaumlvissauml ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana

bull Em kriteereillauml itsehallintoalueiden perustelluksi maumlaumlraumlksi tulisi noin 9ndash12raquo Hallituksen linjaus 7112015 vastuu sote-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtyy 18 itsehallintoalueelle

8

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (1)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden

uudistaminen

raquo Tavoitteina bull terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta

bull Yhdenvertaisten asiakaslaumlhtoumlisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa

bull Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

bull Uudistuksella tavoitellaan julkisen talouden kestaumlvyyden parantamista ja pidemmaumlllauml aikavaumllillauml 3 mrd euron saumlaumlstoumljauml julkisessa taloudessa

raquo Toteutus bull palvelujen taumlydellisellauml horisontaalisella ja vertikaalisella

integraatiolla sekauml vahvistamalla jaumlrjestaumljien kantokykyauml

bull Palvelujen jaumlrjestaumlminen kuntaa suurempien itsehallinto-alueiden pohjalta

4

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (2)

Aluehallinnon uudistaminen

raquo Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovitus

bull Erillinen paumlaumltoumls jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon jaumlrjestaumlmistauml

bull Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittaumlminen tehtaumlviltaumlaumln ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille

5

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 6

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekauml aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkiloumlryhmaumln ehdotukset82015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi

bull Itsehallintoalueilla oltava raquo riittaumlvauml vaumlestoumlpohja

raquo sote-infrastruktuuri ja

raquo taloudellinen kantokyky siten ettauml ne pystyvaumlt jaumlrjestaumlmaumlaumln alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Alueiden pitaumlauml myoumls olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselleraquo Alueiden on perusteltua olla yhtenauml vaalipiirinauml

bull Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtaumlvissauml ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana

bull Em kriteereillauml itsehallintoalueiden perustelluksi maumlaumlraumlksi tulisi noin 9ndash12raquo Hallituksen linjaus 7112015 vastuu sote-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtyy 18 itsehallintoalueelle

8

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (2)

Aluehallinnon uudistaminen

raquo Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovitus

bull Erillinen paumlaumltoumls jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon jaumlrjestaumlmistauml

bull Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittaumlminen tehtaumlviltaumlaumln ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille

5

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 6

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekauml aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkiloumlryhmaumln ehdotukset82015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi

bull Itsehallintoalueilla oltava raquo riittaumlvauml vaumlestoumlpohja

raquo sote-infrastruktuuri ja

raquo taloudellinen kantokyky siten ettauml ne pystyvaumlt jaumlrjestaumlmaumlaumln alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Alueiden pitaumlauml myoumls olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselleraquo Alueiden on perusteltua olla yhtenauml vaalipiirinauml

bull Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtaumlvissauml ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana

bull Em kriteereillauml itsehallintoalueiden perustelluksi maumlaumlraumlksi tulisi noin 9ndash12raquo Hallituksen linjaus 7112015 vastuu sote-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtyy 18 itsehallintoalueelle

8

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 6

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekauml aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkiloumlryhmaumln ehdotukset82015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi

bull Itsehallintoalueilla oltava raquo riittaumlvauml vaumlestoumlpohja

raquo sote-infrastruktuuri ja

raquo taloudellinen kantokyky siten ettauml ne pystyvaumlt jaumlrjestaumlmaumlaumln alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Alueiden pitaumlauml myoumls olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselleraquo Alueiden on perusteltua olla yhtenauml vaalipiirinauml

bull Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtaumlvissauml ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana

bull Em kriteereillauml itsehallintoalueiden perustelluksi maumlaumlraumlksi tulisi noin 9ndash12raquo Hallituksen linjaus 7112015 vastuu sote-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtyy 18 itsehallintoalueelle

8

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekauml aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkiloumlryhmaumln ehdotukset82015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi

bull Itsehallintoalueilla oltava raquo riittaumlvauml vaumlestoumlpohja

raquo sote-infrastruktuuri ja

raquo taloudellinen kantokyky siten ettauml ne pystyvaumlt jaumlrjestaumlmaumlaumln alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Alueiden pitaumlauml myoumls olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselleraquo Alueiden on perusteltua olla yhtenauml vaalipiirinauml

bull Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtaumlvissauml ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana

bull Em kriteereillauml itsehallintoalueiden perustelluksi maumlaumlraumlksi tulisi noin 9ndash12raquo Hallituksen linjaus 7112015 vastuu sote-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtyy 18 itsehallintoalueelle

8

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi

bull Itsehallintoalueilla oltava raquo riittaumlvauml vaumlestoumlpohja

raquo sote-infrastruktuuri ja

raquo taloudellinen kantokyky siten ettauml ne pystyvaumlt jaumlrjestaumlmaumlaumln alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Alueiden pitaumlauml myoumls olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselleraquo Alueiden on perusteltua olla yhtenauml vaalipiirinauml

bull Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtaumlvissauml ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana

bull Em kriteereillauml itsehallintoalueiden perustelluksi maumlaumlraumlksi tulisi noin 9ndash12raquo Hallituksen linjaus 7112015 vastuu sote-palvelujen

jaumlrjestaumlmisestauml siirtyy 18 itsehallintoalueelle

8

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekauml suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen

bull Itsehallintoalueen hallinnosta paumlaumltoumlksenteosta ja talouden jaumlrjestaumlmisestauml saumlaumldetaumlaumln kuntalaista erillisessauml laissa raquo Hallintomallista saumlaumldettaumlessauml voidaan kuitenkin

soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita

bull Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenauml kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta

9

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinaumliset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml

bull Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava ettauml kunnat toimivat myoumls jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja yllaumlpitaumlmisessauml

raquo Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissauml yhteistyoumlssauml

bull Uudistukseen liittyen tulee kehittaumlauml kannustinjaumlrjestelmiauml joilla voidaan tukea ja palkita kuntia jotka ovat kyenneet parantamaan tai yllaumlpitaumlmaumlaumln asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttauml

10

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yksityisen ja 3 sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa

bull Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisaumlksi kaumlyttaumlauml palveluiden tuottamiseen yksityisiauml tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia bull Taumlssauml voidaan hyoumldyntaumlauml myoumls palveluseteliauml bull Lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen

kaumlytoumln laajuudelle (pl viranomaistehtaumlvaumlt)

bull Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on taumlrkeaumlauml

bull Kunnat ja kuntayhtymaumlt eivaumlt jatkossa tuota sosiaalihuollon eikauml terveydenhuollon palvelujabull kunnat tai kuntien omistamat yhtioumlt voisivat tuottaa

palveluja markkinoilla

11

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden rahoituksen jaumlrjestaumlminen

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

raquo Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto

raquo Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetaumlaumln itsehallintoalueen verotusoikeus

bull Valtion rahoitusmallissa on selvitettaumlvauml miten rahoitus keraumltaumlaumln

raquo Nykyisten verolaumlhteiden kautta vai

raquo Saumlaumltaumlmaumlllauml erillinen sote-vero

bull Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-veroolisi laumlhtoumlkohtaisesti ensisijainen

bull Lisaumlksi on paumlaumltettaumlvauml millauml periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille

12

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden tyoumlnjaon ja yhteistyoumln laumlhtouml-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaationhyoumldyntaumlmisessauml

bull Digitalisaatio ICT-ratkaisut ja niihin liittyvaumlt mahdollisuudet hyoumldynnetaumlaumln taumlysimaumlaumlraumlisesti

13

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen jaumlrjestaumlmisen laumlhtoumlkohdille ja valmistelulle

bull Henkiloumlstoumln siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta

bull Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat

raquo Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttaumlmaumlssauml mitassa itsehallintoalueille

raquo Omaisuus jaumlauml nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltauml tiloja ja laitteita

14

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus

bull Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus eri toimijoiden oikea tyoumlnjako sekauml aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys

raquo Aluejakoratkaisun ajallinen kestaumlvyys tarkoittaa sitauml ettauml noin 30ndash40 vuoden ajanjaksolla naumlkoumlpiirissauml oleva vaumlestoumlkehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon

raquo Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtaumlvien jaumlrjestaumlmiseen

15

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen

bull Maakuntien liitot tehtaumlvineen on syytauml integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin

raquo Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyoumldyntaumlauml tehtaumlvien siirrossa

bull Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen tyoumlnjako ja paumlaumlllekkaumlisiauml hallinnollisia rakenteita tulee vaumllttaumlauml

raquo Kunta ndash itsehallintoalue ndash valtion aluehallinto ndash valtion keskushallinto

bull Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtaumlviauml tulisi tulevaisuudessa siirtyauml laajalti itsehallintoalueille

16

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu

bull Kullekin alueelle perustetaan vaumlliaikainen organisaatio tehtaumlvien vastaanottamiseksi

raquo Saumlaumldetaumlaumln voimaanpanolaissa

raquo Organisaation asettaa valtioneuvosto

bull Vaumlliaikaisorganisaation isaumlntaumlorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio

raquo Kunta sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto

raquo Vaumlliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation joka voi valmistella jaumlrjestaumlmisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistauml itsehallintoalueille

17

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusKUVAUS Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretaumlaumln kuntaa

suurempien itsehallintoalueiden vastuulle Jaumlrjestaumljaumlllauml on

vastuu siitauml ettauml sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa

sujuvana palvelukokonaisuutena Uudistus tukee erillisenauml

paumlaumltoumlksenauml tehtaumlvaumlauml aluehallinnon uudistusta

TAVOITE Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

ja kustannusten hallinta paranee

PAumlAumlTOIMENPITEET

1 Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan jaumlrjestaumlmisen rakenteet

2 Siirrytaumlaumln yksikanavaiseen rahoitukseen

3 Lisaumltaumlaumln valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja

4 Varmistetaan ICTn digitalisaation ja hyvien kaumlytaumlntoumljen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessauml

4161015 1016 717 11917-181215

Paumlaumltoumls alueiden maumlaumlraumlstauml ja rahoi-tuksenperus-ratkai-susta

Linjaukset ICTn ohjauksesta rakennus-investoin-tien koordi-naatiosta ja vaalien periaatteista

Jaumlrjestaumlmislaki lausuntokierrok-selle

HEeduskun-taan

Sote-jaumlrjestauml-mislaki

Vaalit ja muutos-hallinto

Jaumlrjestauml-mis-vastuusote-alueille

19

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-tuotantoalueiden valmisteluntilanne maakunnittain Arvio 392015

Tuotanto kaumlynnissauml

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu ei ole kaumlynnistynyt

Valmistelutyoumlryhmiauml ei ole asetettu

Valmisteluryhmaumlt nimetty valmistelu liikkeellauml

Maakunnat ja vaumlkiluku (31122013)1 Uusimaa 1 585 473 as2 Varsinais-Suomi 470 880 as4 Satakunta 224 556 as5 Kanta-Haumlme 175 481 as6 Pirkanmaa 500 166 as7 Paumlijaumlt-Haumlme 202 424 as8 Kymenlaakso 180 845 as9 Etelauml-Karjala 132 252 as10 Etelauml-Savo 152 518 as11 Pohjois-Savo 248 430 as12 Pohjois-Karjala 165 445 as13 Keski-Suomi 275 320 as14 Etelauml-Pohjanmaa 193 977 as15 Pohjanmaa 180 384 as16 Keski-Pohjanmaa 68 677 as17 Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as18 Kainuu 79 975 as19 Lappi 182 514 as

josta Laumlnsi-Pohja 62 400 as

Valmistelu etenemaumlssauml paumlaumltoumlsvaiheeseen

HUOM Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain Lapin maakunnassa on kaksi erillistauml valmistelualuetta Uudellamaalla kaumlynnissauml useita alueellisia valmisteluita

bull Sote-jaumlrjestauml-bull mislakiesityksen

pohjalta kaumlynnis-tetty valmistelu

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmauml

Parl

am

enta

arinen

seura

nta

ryhm

aumlAsia

ntu

ntija

ryhm

auml

Projektiryhmauml

pj Tuomas

Poumlysti

Itsehallinto-

alueryhmauml

Jaumlrjestaumlmisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmauml

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

Ryhmauml

Jaumlrjestaumlmis-

ja

voimaanpano-

ryhmauml

Ohjaus rahoitus

ja kehittauml-minen

Vaikutta-vuus ja kustan-

nustieto

Vero-ryhmauml

Valtion-osuus-ryhmauml

Digitali-saatio ICT ja tieto-

hallintoHenkiloumls-touml

Omaisuusjaumlrjestelyt

Reformiministerityoumlryhmauml

Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissauml

21

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmauml keskeisiauml kysymyksiauml

bull Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueilletoteutetaan raquo Verotus ei saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla eikauml

kokonaisveroaste saa noustaraquo Kuntavaikutukset eivaumlt saa olla kohtuuttomia

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaaraquo Kunnille jaumlauml vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden

edistaumlmisestauml

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu

bull Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille raquo Millaista tasausta tarvitaan

22

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit

A Taumlysi valtionrahoitus

bull Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta

raquo Alueella ei ole verotusoikeutta

raquo Valtio vastaa alijaumlaumlmien kattamisesta

B Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus

bull Jos alueella verotusoikeus niin rahoitus- ja jaumlrjestaumlmisvastuu osittain samoissa kaumlsissauml ndashvallan ja vastuun tasapaino

=gt paremmat kannustimet hyvaumlaumln taloudenpitoon

bull Missauml maumlaumlrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijaumlaumlmien kattamisesta

23

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus ndash selvitettaumlviauml asioitabull Julkisen talouden suunnitelman kehittaumlminen

rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet valtion kehyksiin sisaumlltyvauml budjettirajoite sote-menoille

bull Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat saumlaumlnnoumlkset tasapainotavoite alijaumlaumlmien kattaminen onko lainanotto-oikeus

bull Investointien ohjaus ja rahoitus

bull Tarvitaanko verokattoa

bull Kriisikuntamenettelyauml vastaava menettely IH-alueille

bull Valtion ja itsehallintoalueiden vaumllinen ohjausprosessi ja -menettelyt

24

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 25

VALTIOITSE-

HALLINTO-ALUEET

Julkisen talouden suunnitelmaValtion talousarvio

Valtion rahoitus

Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero

Tasapaino-saumlaumlntouml

Julkiset hankinnat ICT yms

Inves-tointienrahoitus

Onko verotus-oikeus

Verokatto

Valtion kehykset

Rahoituksen jako alueille

Valtion (STM VM) ja alueiden vaumllinen neuvottelumenettely

Keskitetty investointien

ohjaus

Lainan-otto-oikeus

KUNNAT(vastuu hyvinvoinnin

ja terveyden edistaumlmisestauml)

rdquoKriisikuntamenettelyrdquo

Sisaumlltoumlohjaus

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntien talous uudistuksen jaumllkeen

bull Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jaumllkeen

bull Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisaumlksi myoumls mmraquo Monet kunnan tehtaumlvaumlt muuttuvat soten siirtyessauml

itsehallintoalueelle bull Onnistutaanko esim hallinnon ja tukipalvelujen

sopeuttamisessa

raquo Kuntiin jaumlaumlvauml velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistaumlmisestauml

raquo Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena

raquo Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne

26

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Sote-uudistus itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet

Hallituksen linjaus 7112015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet

hyvinvoivat kuntalaiset

Kuntaliiton hallituksen tyoumlvaliokunnan linjaukset

29102015

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tehtaumlvaumlt

bull Ensi vaiheessa sote-palvelujenjaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueille pitaumlisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekauml maakuntaliittojen nykyiset tehtaumlvaumlt

bull Myoumls valtion aluehallinnon tehtaumlvien siirtoa tulee selvittaumlauml tavoitteena selkeauml nykyistauml tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto

31

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto verotus vos

bull Itsehallinnon pitaumlauml olla aitoa paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii

bull Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymaumlajan jaumllkeen

bull Alueille tarvitaan valtionosuusjaumlrjestelmauml joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet palvelutarpeet ja veropohjan

32

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Itsehallinto vaalit tuotanto rahoitusperiaate

bull Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma paumlaumltoumlsvalta

bull Jaumlrjestaumlmisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myoumls valta paumlaumlttaumlauml miten palveluita tuotetaan

bull Itsehallintoalueiden tehtaumlvaumlt on saumlaumldettaumlvauml lailla kuten nykyisin kuntien tehtaumlvaumlt

bull Pitaumlauml soveltaa rahoitusperiaatetta valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen jotka se lailla saumlaumltaumlauml hoidettavaksi

33

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Rahoitus

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta sekauml turvata vieraan paumlaumloman saaminen valtion takauksilla

bull Siirtymaumlkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti ja siinauml pitaumlauml huomioida myoumls kuntiin jaumlaumlvien tehtaumlvien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet

34

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Omaisuus vastuut

bull Omaisuuden siirto pitaumlauml selvittaumlauml ja toteuttaa riittaumlvaumln siirtymaumlajan turvin

bull Kuntaliitto suosittaa ettauml kunnat pidaumlttaumlytyisivaumlt taumlssauml vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista pitkaumlvaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekauml muista kuin vaumllttaumlmaumlttoumlmistauml investoinneista

bull Itsehallintoalueet ovat Kevan jaumlseniauml ja siellauml noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia

bull Elaumlkemenoperusteinen maksu on jaettava esim palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken

35

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Kielelliset oikeudet

bull Uudistusta valmistelevat tyoumlryhmaumltbull Oma tyouml ja asiantuntija-apubull Verkostot kunnat sairaanhoitopiirit erityishuoltopiirit

maakuntaliitot koulutuksen jaumlrjestaumljaumlt

Kuntaliitto mukana valmistelussa

bull Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta niin hallinto jaumlrjestetaumlaumln sen mukaisesti

36

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset

Tulevaisuuden kunta

bull Kuntaliiton kaumlynnistaumlmauml ohjelmamaumlaumlrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elaumlmaumln tukena

bull Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtaumlvien tyoumlnjakoa ja yhteistyoumltauml erityisesti rajapintoihin jaumlaumlvien tehtaumlvien osalta (mm hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen ICT tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto tyoumlllisyyspalvelut kotouttaminen)

37

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 38

bull Alueellinen demokratia osallistuminen ja vaikuttaminen

bull Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

bull Palo- ja pelastustoimi

bull Maakuntaliitot

bull Osa ELY-keskusten tehtaumlvistauml

bull Mahdollisesti ympaumlristouml-terveydenhuolto

bull Aluehallinnon rooli selviaumlauml laumlhiviikkoina ja -kuukausina

bull Paikallisen identiteetin ja demokratian edistaumlminen

bull Elinvoiman edistaumlminen

bull Hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlminen

bull Opetus- ja kulttuuri-palvelut

bull Tekniset palvelut

bull Yleisen toimialan palvelut

bull Muut palvelut

bull Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskukset

bull Aluehallintovirastot

bull Tyouml- ja elinkeinotoimistot

bull Poliisi tulli ja oikeuslaitos

bull Verotoimistot

bull Kela

bull jne

Kuntien itsehallintoalueiden ja valtion vaumllinen tyoumlnjako

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 39

Kuntien tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 40

Itsehallintoalueiden tehtaumlviauml uudistuksen jaumllkeen

Maan hallituksen 9112015 julkaisemien linjausten perusteella

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimaiset kunnat toimivat itsehallintoalueet hyvinvoivat kuntalaiset 41

Kiitos

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Elinvoimainen ja

toimintakykyinen kunta

tulevaisuudessa

Arto Haveri

Johtamiskorkeakoulu

artohaveriutafi

Kuntaliiton valtuustoseminaari

11112015

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

bull rdquoToinen kuntahallinnon tasordquo suoralla vaalilla valittu

valtuusto kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema

bull Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) bull Maakuntien liittojen tehtaumlvaumlt itsehallintoalueille

bull Kaikki kehittaumlmiseen liittyvaumlt tehtaumlvaumlt valtion aluehallinnolta

bull Myoumls muita kuntien yhteistyoumltehtaumlviauml itsehallintoalueille

Itsehallintoalueiden muodostaminen

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

bull Kunnat eivaumlt enaumlauml jaumlrjestauml tai tuota sotepalveluita

bull Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvaumlauml

rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta

bull Kuntien tehtaumlvaumlt vaumlhenevaumlt kokonaisveroaste ei saa

nousta kuntien alennettava verotustaan siirtyviauml tehtaumlviauml vastaavalla

tavalla

bull SOTE ndashasioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin

hyvinvoinnin ja terveyden edistaumlmisessauml ja ongelmien

ennaltaehkaumlisyssauml

Suorat vaikutukset kuntiin

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Epaumlsuorat vaikutukset Miten kuntien rooli muuttuu

sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessauml

itsehallintoalueille

bull Perustuu haastatteluaineistoon joka on keraumltty kevaumlttalvella 2015 Kainuussa ja Etelauml-Karjalassa sekauml Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme

bull Haastattelut teemoiteltiin loumlyhaumlsti peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitauml mikauml on muuttunut (Airaksinen J Haveri A Jaumlntti A amp Haumlrkoumlnen H 3152015)

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

bull Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012

hallintokokeilu jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja

terveystoimesta sekauml toisen asteen koulutus siirrettiin

kunnilta maakunnan alaisuuteen

bull Kokeilun jaumllkeen sosiaali- ja terveydenhuollon

maakuntatasoista toteutusta on jatkettu

kuntayhtymaumlmallilla

bull Vuonna 2010 perustetussa Etelauml-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirissauml (Eksote) on Etelauml-Karjalan maakunnan

alueen yhdeksaumln kunnan muodostama kuntayhtymauml

joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden

jaumlrjestaumlmisestauml ja tuottamisesta

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Puhe muutoksesta sisaumlltaumlauml ristiriitoja

rdquomenetysrdquo

rdquovallan puuterdquo

rdquopaumlaumltoumlsvallan pieneneminenrdquo

rdquoliikkumavaran vaumlheneminenrdquo

rdquovapautuminenrdquo

rdquohelpotusrdquo

rdquokapasiteetin vapautuminenrdquo

rdquotalouden ennakoinnin

helpottuminenrdquo

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

rdquoKunnan olemassaolo antaa pohjan ja

tunteen siitauml ettauml omiin asioihin pystytaumlaumln

vaikuttamaan rdquo

Kunnan olemassaolon perusta on

paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen

(Kuva httpwwwdemokraattifi)

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Kunnan uudet roolit

(Kuva ks httpretrotekfiindexphpid=4924)

Palvelu-rooli

Hyvinvointi-rooli

Elinkeino-rooli

Yhteisoumljen alusta -rooli

Perinne-rooli

Orientaatio ennaltaehkaumlisyssauml ja hyvaumlssauml elaumlmaumlssauml

Orientaatio uuden luomisessa tyoumlssauml ja yritteliaumlisyydessauml

Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Demokratia ja koordinaatio

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

rdquo Ehkauml siinauml toiminnassa korostuu nykyisin enemmaumln ennaltaehkaumlisy kun

yritetaumlaumln tieverkkoa yllaumlpitaumlmaumlllauml mahdollistaa ihmisten turvallinen

liikkuminen liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekauml ruumiin ettauml sielun

terveyttauml ja elinkeinopolitiikalla luoda tyoumltauml ja yritteliaumlisyyttauml ihmisille Mutta

taumlmauml pitaumlauml tapahtua yhteistyoumlssauml (hellip) soten kanssa ettei ruveta

pallottelemaan ihmisiauml ettauml taumlmauml ei kuulu meille vaan kyllauml meidaumln on

edelleen katsottava koko pakettiardquo

Hyvinvointirooli

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

rdquo Kunnan tehtaumlvaumlnauml on lyoumldauml kipinaumlauml ei kukaan

muu taumlnne lyouml kipinaumlaumlrdquo

Elinkeinorooli

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

rdquo Kunnalla taumlrkeauml rooli asioiden eteenpaumlin

puskijana ja koordinaattorina

Jos ei kukaan pane alulle asioita

niin ei mitaumlaumln synnyrdquo

Yhteisoumljen alusta -rooli

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

rdquoMeillauml on taumlaumlllauml ongelma ettauml ihmiset vaumlhenee koko

ajan paljon ja osa meistauml ei vielauml sitauml ymmaumlrrauml

vaan luulevat ettauml taumlaumlllauml on vielauml (hellip) mahdollisuus

jatkaa itsenaumlisenauml mutta ei meillauml olerdquo

Perinnerooli

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Hyvinvointirooli ElinkeinorooliYhteisoumljen alusta

-rooliPerinnerooli

Jaumlsentaumlvauml

ideaEnnaltaehkaumlisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit

Kunnan

toiminnan

painotus

Maankaumlyttouml kulttuuri

ja vapaa-aika

vapaaehtoistyouml

Tyoumlllisyys ja elinkeinotJaumlrjestoumljen ja

talkootyoumln alustaPitaumlauml yllauml identiteettiauml

SeurauksetHyvinvoinnin laaja

ymmaumlrtaumlminen

Uusia elinkeinoja ndash

toisinaan lauenneita

riskejauml

Vapaaehtoistyoumlhoumln

nojaaminen

Jollain aikavaumllillauml

lakkaa olemasta

Termit rdquoKukoistusrdquo rdquoKipinaumlaumlrdquordquoKoollekutsuja ja

verkostojen luojardquo

rdquoKylaumlt nimet ja

vaakunatrdquo

Toiminta-

kulttuurissa

olennaista

Ihmisten aktivointi ja

toimivat tyoumlnjako

suhteessa muihin

palvelu-

organisaatioihin

Uskallus ja

epaumlonnistumisen

sietaumlminen ndash

valittamisen

kulttuurin

sammuttaminen

Yhteistyouml ja

joustavuus

Hiljainen luopuminen

identiteettien

saattaminen osaksi

uusia kuntia

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

bull Kainuun ja Etelauml-Karjalan kuntakokemusten opetus on ettauml

sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymauml

on saumlaumlstaumlnyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ndash ja siis

mahdollistanut ylipaumlaumltaumlaumln jonkinlaisen roolin niille

bull Kuntien missio on rakennettava uudelleen ndash ei palveluiden

vaan laajasti elinvoiman perustalle

bull Loumlytaumlmaumlmme kuntaroolit ovat osin paumlaumlllekkaumlisiauml ja myoumls

riippuvaisia toisistaan Kunta voi valita mitauml painottaa

bull Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestaumlaumln

vaan se edellyttaumlauml tietoista uudelleenorientoitumista ja

johtamista

Kainuun ja Etelauml-

Karjalan opetus

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

bull Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtaumlviin miksi kunta

on olemassa

bull Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan

resursseihin rohkeutta uudistua sekauml taitoa ja halua vuorovaikutukseen

bull Jatkuvaa uuden luomista kunnan toiminnan rdquoperusideanrdquo ja

vakiintuneiden kaumlytaumlntoumljen haastamista innovointia ja kasvun

tukemista

bull Missauml ja keitauml olemme minne haluamme mennauml ja miten paumlaumlsemme

sinne

bull Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

bull Paikalliset erityispiirteet

bull Rohkeus ja uskallus mielentila ja yrittaumljaumlmaumlinen asenne

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen

keskioumlssauml

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Kiitos mielenkiinnosta

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11112015Itsehallintoalueiden sekauml elinvoimaisten ja toimintakykyisten

kuntien rakennuspuut

Matti Pennanen kaupunginjohtaja

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Oulu 2020

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen paumlaumlkaupunki

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

60

Oulu ndash nuorten kaupunki

bull Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta

bull Keski-ikauml 365 vuotta

bull Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset

opiskelijoita kaupungissa noin 35 000

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Toimintatulot

232Toimintamenot

- 1 197

Toimintakatteen

alijaumlaumlmauml

- 965

Valtionosuudet

269Verorahoitus

1 023Verotulot

754

Rahoitustulot Rahoitusmenot

Vuosikate

63

Netto-

investoinnit

143

Rahoitus 5

Oulun kaupunki TA2016

Lisaumlrahoitustarve

80 miljoonaa

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Peruskunta toimintatulot (1000 teuro)

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Peruskunta toimintamenot (1000 teuro)

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

c

Elinkeinot Tyoumlllisyys Paumlaumltoumlksenteko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyouml

Kuntalaiset

ja asiakkuus

Johtaminen

YmpaumlristoumlYhdyskunta-

rakenne

Palvelut

Henkiloumlstouml ElinkeinotTyoumlpaikatPaumlaumltoumlksen-

teko

Kuntalaiset

ja demokratia

Kuntalaiset

ja asuminen

Kuntalaiset

ja tyoumlKuntalaiset

ja asiakkuus

Johtamis-

jaumlrjestelmauml

Ympaumlristouml

Yhdyskunta-

rakenne

Palvelut Henkiloumlstouml

Palvelut

Talous Talous Talous Talous Talous

Tyoumlllisyys

Demokratia

Talous

Asuminen

Johtaminen

Johtaminen

JohtaminenJohtaminenJohtaminenJohtaminen Jo

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta

Vahvan peruskunnan malli (nykyinen)Kuntajaon kehittaumlmisen tavoitteena on

elinvoimainen alueellisesti eheauml ja

yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

kuntarakenne joka vahvistaa kunnan

asukkaiden itsehallinnon edellytyksiauml

Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja

toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus ndashkonserniohjaus ja omistajapolitiikka entistauml taumlrkeaumlmmaumlssauml roolissa

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

M

A

R

K

K

I

N

A

T

L

A

K

I

S

Auml

Auml

T

E

I

S

E

T

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O M A N K U N N A N A L U E

Peruskunta

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Oulun kaupunki

M

a

r

k

k

i

n

a

t

L

a

k

i

s

auml

auml

t

e

i

s

e

t

S u o m i P o h j o i s m a a t E u r o o p p a

O m a n k u n n a n a l u e

Peruskunta

YmpaumlristoumlviranomainenRakennusvalvontavirom

JoukkoliikenneviromJaumltehuoltoviromSeutuyhteistyouml

Hallinto

Tilakeskus

Oulun Serviisi

Oulun Konttori

Yhdyskunta

Oulun Tietotekniikka

BusinessOulu

Oulun Tyoumlterveys

Oulun Vesi

TEKLI

Pohjois-Suomen SOTE

SOTE-tuotanto

LukiokoulutusSivistys- ja kulttuuri

Omaisuuden jakaantuminen Oulu-

konsernissa 112015 112013

Peruskunta 553 milj euro

20

Liikelaitokset 730 milj euro

27

Tytaumlryhtioumlt 1128 milj euro

41

Osakkuusyhtioumlt 91 miljeuro

3

Saumlaumltioumlt 7 miljeuro

0

Kuntayhtymaumlt 246 miljeuro

9

Omaisuuden (28 mrd euro) jakaantuminen Oulu-konsernissa

112015

Henkiloumlstouml 1854 hloumlauml 112015 (tytaumlryhtioumlt saumlaumltioumlt)

112013

Henkiloumlstouml 667 hloumlauml 112013 (tytaumlryhtioumlt saumlaumltioumlt)

Oulu-konsernin

yhteisoumlt 112015

Energialiiketoiminta omistusosuus Oulun Energia Oy

100

OULU-KONSERNI

Osakkuusyhtioumlt Saumlaumltioumlt

Kuntayhtymaumlt

Tytaumlryhtioumlt

Asuntoliiketoiminta omistusosuus

Kiinteistoumlliiketoiminta omistusosuus Haukiputaan Kehitys Oy 100

Kiimingin Palvelutalo Oy 100 Kiinteistouml Oy Kiimingin Leikkilauml 100 Kiinteistouml Oy Oulun Maikkulan Toivo 100 Maikkulan Keskus Oy 100 Oulunsalon Kehtiysyhtiouml Oy 100

Kiinteistouml Oy Raksilan Harjoitushalli 91

Ouluzone Kiinteistoumlyhtiouml Oy 100

Kiinteistouml Oy Huonesuon Monitoimitalo 78 Kiinteistouml Oy Oulun Intioumlnparkki 59 Kiinteistouml Oy Hauki- putaan Toritalo 54

merkittaumlvimmaumlt saumlaumltioumlt Oulun Palvelusaumlaumltiouml Oulun Musiikkijuhlasaumlaumltiouml Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosaumlaumltiouml

omistusosuus Oulun Seudun Koulutus- kuntayhtymauml 78 Pohjois-Pohjanmaan sai-raanhoitopiiri ky 53

Pohjois-Pohjanmaan liitto 47

Muu liiketoiminta omistusosuus

Asunto Oy Iiveitsi 100 Asunto Oy Myllykartano 100 Asunto Oy Myllykartano kakkonen 100 Asunto Oy Yli-Iin Revonmylly 100 Oulun Asuntohankinta Oy 100 Sivakka-yhtymauml Oy 100

Nallikari Seaside Oy 100

Oulun Aikuiskoulutus- keskus Oy 100

Oulun Kaupunginteatteri Oy 100

Oulun Pysaumlkoumlinti Oy 100 Oulun Satama Oy 100 Monetra Oy 80 Oulun Ammattikorkea-koulu Oy 78

Kiinteistouml Oy Oulun Saumlvelparkki 50 Haukiputaan Jaumlaumlhalli Oy 49

Haukiputaan Palvelukulma Oy 48

Oulu ICT Oy 47

Oulu Innovation Oy 45

Kiinteistouml Oy Oulunsalon Kulma 43

Kiint Oy Raksilan Teko- jaumlaumlkentaumln Katsomo40

Rehaparkki Oy 40

Virpiniemi Sport Oy 40

Voimapato Oy 40

Kiinteistouml-Ali Oy 39

Oulun Keskusliikenne- asemakiinteistouml Oy 31

Oulun Matkailu Oy 30 Teknoventure Oy 30

Yli-Iin Liiketalo Oy 30

Rovaniemen Voima Oy 23

Lakeuden Keskus- puhdistamo Oy 21

Energialiiketoiminta omistusosuus

Kiinteistoumlliiketoiminta omistusosuus

Muu liiketoiminta omistusosuus

Oulun Jaumltehuolto Oy 100

30 tytaumlryhteisoumlauml 19 osakkuusyhteisoumlauml Kuntalain mukaan

valtuuston on paumlaumltettaumlvauml kunnan omien tavoitteiden lisaumlksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistauml tavoitteista sekauml konserniohjauksen periaatteista

Kaupungin tytaumlryhtioumlissauml osakkuusyhtioumlissauml kuntayhtymissauml ja saumlaumltioumlissauml on hallituspaikkoja yhteensauml 243-336

Oulun seudun tulevaisuuden toimintamalli

1 Selkeauml kasvu- elinvoima- ja elinkeinopolitiikka kansallisesti ja kansainvaumllisesti

2 Paikallis- ja kuntalaislaumlhtoumlisyys kehittaumlmisessauml

3 Palvelurakenteen yhteinen tarkastelu tehokkaampi kaumlyttouml ja investointien toteutus

4 Yhteisesti tarkasteltu MALPE ndashpolitiikka

5 Jaumlrjestelmaumlllinen yhteinen edunvalvonta ja vaikuttaminen sekauml kansallinen ettauml kansainvaumllinen verkostoituminen

bull Tulevaisuuden toimintamalli edellyttaumlauml uudenlaista ja yhteistauml kehittaumlmisresurssien kasaamista ja paumlaumltoumlksentekoa

Kunnan uusi rooli ja tehtaumlvaumlt

Kulttuuri

Liikunta

Liikenne

Elinkeinot

Tyoumlpaikat

Asuminen

Koulu ja nuorisotyouml

Paumlivaumlhoito

ElinvoimaTyouml

OsallisuusPerhe

Dem

okratia kaavo

itus ja alu

ekehitys

Elinvoiman ja kasvun perusta

Energiaympaumlristouml

Hyvinvointiteknologia

Logistinen keskus

Laumlhiruoka

Bioenergia

Kaivosteollisuus

Matkailu

Palvelutuotanto

Koulutus

Yhteistyouml markkinointi elinkeinot kehittaumlminen saumlhkoumliset palvelut MALPE

Globaali kilpailukyky paikallisen suosiminen

Alueen vahvuudet nuori ja kasvava vaumlestouml toimiva ja tehokas toimintaympaumlristouml

ICTn hyoumldyntaumlminen kaikilla toimialoilla

Osaaminen ja koulutus

Ratkaistava

Henkiloumlstouml12 000

Sote4000

Siku6000

Tukipalvelut2000

Rahat (valtionosuudet verot) Henkiloumlstouml (tukipalvelut) Omaisuus

Kiitos

Tulevaisuuden kuntamistauml loumlytyy kunnan uusi rooli

11112015

Kj Raumlmouml

Suomen kuntajohtajat ryn pj

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Oulu-konsernin

yhteisoumlt 112015

Energialiiketoiminta omistusosuus Oulun Energia Oy

100

OULU-KONSERNI

Osakkuusyhtioumlt Saumlaumltioumlt

Kuntayhtymaumlt

Tytaumlryhtioumlt

Asuntoliiketoiminta omistusosuus

Kiinteistoumlliiketoiminta omistusosuus Haukiputaan Kehitys Oy 100

Kiimingin Palvelutalo Oy 100 Kiinteistouml Oy Kiimingin Leikkilauml 100 Kiinteistouml Oy Oulun Maikkulan Toivo 100 Maikkulan Keskus Oy 100 Oulunsalon Kehtiysyhtiouml Oy 100

Kiinteistouml Oy Raksilan Harjoitushalli 91

Ouluzone Kiinteistoumlyhtiouml Oy 100

Kiinteistouml Oy Huonesuon Monitoimitalo 78 Kiinteistouml Oy Oulun Intioumlnparkki 59 Kiinteistouml Oy Hauki- putaan Toritalo 54

merkittaumlvimmaumlt saumlaumltioumlt Oulun Palvelusaumlaumltiouml Oulun Musiikkijuhlasaumlaumltiouml Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosaumlaumltiouml

omistusosuus Oulun Seudun Koulutus- kuntayhtymauml 78 Pohjois-Pohjanmaan sai-raanhoitopiiri ky 53

Pohjois-Pohjanmaan liitto 47

Muu liiketoiminta omistusosuus

Asunto Oy Iiveitsi 100 Asunto Oy Myllykartano 100 Asunto Oy Myllykartano kakkonen 100 Asunto Oy Yli-Iin Revonmylly 100 Oulun Asuntohankinta Oy 100 Sivakka-yhtymauml Oy 100

Nallikari Seaside Oy 100

Oulun Aikuiskoulutus- keskus Oy 100

Oulun Kaupunginteatteri Oy 100

Oulun Pysaumlkoumlinti Oy 100 Oulun Satama Oy 100 Monetra Oy 80 Oulun Ammattikorkea-koulu Oy 78

Kiinteistouml Oy Oulun Saumlvelparkki 50 Haukiputaan Jaumlaumlhalli Oy 49

Haukiputaan Palvelukulma Oy 48

Oulu ICT Oy 47

Oulu Innovation Oy 45

Kiinteistouml Oy Oulunsalon Kulma 43

Kiint Oy Raksilan Teko- jaumlaumlkentaumln Katsomo40

Rehaparkki Oy 40

Virpiniemi Sport Oy 40

Voimapato Oy 40

Kiinteistouml-Ali Oy 39

Oulun Keskusliikenne- asemakiinteistouml Oy 31

Oulun Matkailu Oy 30 Teknoventure Oy 30

Yli-Iin Liiketalo Oy 30

Rovaniemen Voima Oy 23

Lakeuden Keskus- puhdistamo Oy 21

Energialiiketoiminta omistusosuus

Kiinteistoumlliiketoiminta omistusosuus

Muu liiketoiminta omistusosuus

Oulun Jaumltehuolto Oy 100

30 tytaumlryhteisoumlauml 19 osakkuusyhteisoumlauml Kuntalain mukaan

valtuuston on paumlaumltettaumlvauml kunnan omien tavoitteiden lisaumlksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistauml tavoitteista sekauml konserniohjauksen periaatteista

Kaupungin tytaumlryhtioumlissauml osakkuusyhtioumlissauml kuntayhtymissauml ja saumlaumltioumlissauml on hallituspaikkoja yhteensauml 243-336

Oulun seudun tulevaisuuden toimintamalli

1 Selkeauml kasvu- elinvoima- ja elinkeinopolitiikka kansallisesti ja kansainvaumllisesti

2 Paikallis- ja kuntalaislaumlhtoumlisyys kehittaumlmisessauml

3 Palvelurakenteen yhteinen tarkastelu tehokkaampi kaumlyttouml ja investointien toteutus

4 Yhteisesti tarkasteltu MALPE ndashpolitiikka

5 Jaumlrjestelmaumlllinen yhteinen edunvalvonta ja vaikuttaminen sekauml kansallinen ettauml kansainvaumllinen verkostoituminen

bull Tulevaisuuden toimintamalli edellyttaumlauml uudenlaista ja yhteistauml kehittaumlmisresurssien kasaamista ja paumlaumltoumlksentekoa

Kunnan uusi rooli ja tehtaumlvaumlt

Kulttuuri

Liikunta

Liikenne

Elinkeinot

Tyoumlpaikat

Asuminen

Koulu ja nuorisotyouml

Paumlivaumlhoito

ElinvoimaTyouml

OsallisuusPerhe

Dem

okratia kaavo

itus ja alu

ekehitys

Elinvoiman ja kasvun perusta

Energiaympaumlristouml

Hyvinvointiteknologia

Logistinen keskus

Laumlhiruoka

Bioenergia

Kaivosteollisuus

Matkailu

Palvelutuotanto

Koulutus

Yhteistyouml markkinointi elinkeinot kehittaumlminen saumlhkoumliset palvelut MALPE

Globaali kilpailukyky paikallisen suosiminen

Alueen vahvuudet nuori ja kasvava vaumlestouml toimiva ja tehokas toimintaympaumlristouml

ICTn hyoumldyntaumlminen kaikilla toimialoilla

Osaaminen ja koulutus

Ratkaistava

Henkiloumlstouml12 000

Sote4000

Siku6000

Tukipalvelut2000

Rahat (valtionosuudet verot) Henkiloumlstouml (tukipalvelut) Omaisuus

Kiitos

Tulevaisuuden kuntamistauml loumlytyy kunnan uusi rooli

11112015

Kj Raumlmouml

Suomen kuntajohtajat ryn pj

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Oulun seudun tulevaisuuden toimintamalli

1 Selkeauml kasvu- elinvoima- ja elinkeinopolitiikka kansallisesti ja kansainvaumllisesti

2 Paikallis- ja kuntalaislaumlhtoumlisyys kehittaumlmisessauml

3 Palvelurakenteen yhteinen tarkastelu tehokkaampi kaumlyttouml ja investointien toteutus

4 Yhteisesti tarkasteltu MALPE ndashpolitiikka

5 Jaumlrjestelmaumlllinen yhteinen edunvalvonta ja vaikuttaminen sekauml kansallinen ettauml kansainvaumllinen verkostoituminen

bull Tulevaisuuden toimintamalli edellyttaumlauml uudenlaista ja yhteistauml kehittaumlmisresurssien kasaamista ja paumlaumltoumlksentekoa

Kunnan uusi rooli ja tehtaumlvaumlt

Kulttuuri

Liikunta

Liikenne

Elinkeinot

Tyoumlpaikat

Asuminen

Koulu ja nuorisotyouml

Paumlivaumlhoito

ElinvoimaTyouml

OsallisuusPerhe

Dem

okratia kaavo

itus ja alu

ekehitys

Elinvoiman ja kasvun perusta

Energiaympaumlristouml

Hyvinvointiteknologia

Logistinen keskus

Laumlhiruoka

Bioenergia

Kaivosteollisuus

Matkailu

Palvelutuotanto

Koulutus

Yhteistyouml markkinointi elinkeinot kehittaumlminen saumlhkoumliset palvelut MALPE

Globaali kilpailukyky paikallisen suosiminen

Alueen vahvuudet nuori ja kasvava vaumlestouml toimiva ja tehokas toimintaympaumlristouml

ICTn hyoumldyntaumlminen kaikilla toimialoilla

Osaaminen ja koulutus

Ratkaistava

Henkiloumlstouml12 000

Sote4000

Siku6000

Tukipalvelut2000

Rahat (valtionosuudet verot) Henkiloumlstouml (tukipalvelut) Omaisuus

Kiitos

Tulevaisuuden kuntamistauml loumlytyy kunnan uusi rooli

11112015

Kj Raumlmouml

Suomen kuntajohtajat ryn pj

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Kunnan uusi rooli ja tehtaumlvaumlt

Kulttuuri

Liikunta

Liikenne

Elinkeinot

Tyoumlpaikat

Asuminen

Koulu ja nuorisotyouml

Paumlivaumlhoito

ElinvoimaTyouml

OsallisuusPerhe

Dem

okratia kaavo

itus ja alu

ekehitys

Elinvoiman ja kasvun perusta

Energiaympaumlristouml

Hyvinvointiteknologia

Logistinen keskus

Laumlhiruoka

Bioenergia

Kaivosteollisuus

Matkailu

Palvelutuotanto

Koulutus

Yhteistyouml markkinointi elinkeinot kehittaumlminen saumlhkoumliset palvelut MALPE

Globaali kilpailukyky paikallisen suosiminen

Alueen vahvuudet nuori ja kasvava vaumlestouml toimiva ja tehokas toimintaympaumlristouml

ICTn hyoumldyntaumlminen kaikilla toimialoilla

Osaaminen ja koulutus

Ratkaistava

Henkiloumlstouml12 000

Sote4000

Siku6000

Tukipalvelut2000

Rahat (valtionosuudet verot) Henkiloumlstouml (tukipalvelut) Omaisuus

Kiitos

Tulevaisuuden kuntamistauml loumlytyy kunnan uusi rooli

11112015

Kj Raumlmouml

Suomen kuntajohtajat ryn pj

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Elinvoiman ja kasvun perusta

Energiaympaumlristouml

Hyvinvointiteknologia

Logistinen keskus

Laumlhiruoka

Bioenergia

Kaivosteollisuus

Matkailu

Palvelutuotanto

Koulutus

Yhteistyouml markkinointi elinkeinot kehittaumlminen saumlhkoumliset palvelut MALPE

Globaali kilpailukyky paikallisen suosiminen

Alueen vahvuudet nuori ja kasvava vaumlestouml toimiva ja tehokas toimintaympaumlristouml

ICTn hyoumldyntaumlminen kaikilla toimialoilla

Osaaminen ja koulutus

Ratkaistava

Henkiloumlstouml12 000

Sote4000

Siku6000

Tukipalvelut2000

Rahat (valtionosuudet verot) Henkiloumlstouml (tukipalvelut) Omaisuus

Kiitos

Tulevaisuuden kuntamistauml loumlytyy kunnan uusi rooli

11112015

Kj Raumlmouml

Suomen kuntajohtajat ryn pj

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Ratkaistava

Henkiloumlstouml12 000

Sote4000

Siku6000

Tukipalvelut2000

Rahat (valtionosuudet verot) Henkiloumlstouml (tukipalvelut) Omaisuus

Kiitos

Tulevaisuuden kuntamistauml loumlytyy kunnan uusi rooli

11112015

Kj Raumlmouml

Suomen kuntajohtajat ryn pj

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Kiitos

Tulevaisuuden kuntamistauml loumlytyy kunnan uusi rooli

11112015

Kj Raumlmouml

Suomen kuntajohtajat ryn pj

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Tulevaisuuden kuntamistauml loumlytyy kunnan uusi rooli

11112015

Kj Raumlmouml

Suomen kuntajohtajat ryn pj

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Lempaumlaumllaumln kunta

bull Lempaumlaumllauml on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla

bull Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettauml

bull Kunnan laumlpi kulkevat sekauml Tampere-Helsinki moottoritie ettauml rautatie

bull Tampere-Pirkkalan lentokentaumllle keskustasta on vain noin 15 km

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Lempaumlaumllaumln tulevaisuusohjelma ndashkuntajohtajan uskonvahvistamistehtaumlvauml

bull Valmistaudumme valtuuston ja henkiloumlstoumln kanssa muutokseen

bull Pohdinta omista laumlhtoumlkohdista ja mahdollisuuksista

bull Menestystekijaumlt vahvuudet sekauml heikkoudet - nyt ja jatkossa

uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviauml

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan naumlkoumlkulmasta bull Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitauml seuraavat 5

vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautustabull katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin

edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen

JOHTAMISOTE Nytbull Silmaumllaput paumlaumlllauml muutosvaiheenjohtamista ndash tunteella

soveltaen ei tiedolla

Uusi kunta v 2019 jaumllkeenbull sosiaalinen yhteisoumlllisyyden kehittaumljauml ja mahdollistaja

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Lyhyesti kuntien asema tulevaisuudessa

bull uusi kunta = riisuttu kylaumlyhteisouml

bull itsehallintoalueet = entisenmallisia laumlaumlnejauml

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

rdquoEt ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elaumlmaumlaumln paremmin suuremmilla visioilla mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellauml Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa ja koumlyhdytaumlt itsesi jos unohdat tehtaumlvaumlsirdquo

mdash Woodrow Wilson

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

Eino Nissinen

ELINVOIMAINEN KUNTAKuntaliiton valtuuston seminaari

10112015

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

ELINVOIMAINEN KARSTULA

bull 4300 asukasta

bull 400 toimivaa yritystauml

bull Tyoumlpaikkaomavaraisuus noin 100

bull Sote-palvelut Kuntayhtymauml Saarikassa vuodesta 2009

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

rdquoKunta edistaumlauml asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaahelliprdquo

- Kuntalaki 1 sect -

bull Elinvoimaa yritystoiminnasta

bull Elinvoimaa palveluista

bull Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

CASE POHJONEN GROUP OY

bull 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa

bull Innostus tarttui ja haumlntauml kannustettiin jatkamaan

bull Ylaumlaste- ja lukioikaumlisenauml kehitti konenaumlkoumlsovelluksia ja robotiikkaa mm teollisuudelle ja lentokenttaumllogistiikkaan

bull Voitti mm nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

CASE POHJONEN GROUP OYbull Erikoistunut korkeaa

suorituskykyauml ja luotettavuutta edellyttaumlvien miehittaumlmaumlttoumlmien ilma-alusten kehitykseen ja valmistukseen

bull Yrityksessauml taumlnaumlaumln veli Teemun lisaumlksi 5 tyoumlntekijaumlauml

bull Vahvaa kasvua

bull httpwwwpohjonengroupcomfi

bull httpswwwyoutubecomwatchv=m0p98jkLdPI

CASE POHJONEN GROUP OY

rdquoKunnan luomat puitteet mahdollistavat yksiloumliden ominaisuuksien vahvistumisen ja kehittymisen Taumlmauml on edellytys luovuuden ja yrittaumljyyden syntymisellerdquo

- Teemu Pohjonen toimitusjohtaja Pohjonen Group Oy -

CASE ONSTEEL OYbull Meteco Oy konkurssiin 22015 43 irtisanottiin

bull 30 tyoumlntekijaumlauml ja toimihenkiloumlauml keraumlsi paumlaumloman jolla liiketoiminta ostettiin konkurssipesaumlltauml syntyi OnSteelOy

bull Kiinteistouml erilliseen yhtioumloumlnbull kunta omistaa 51 kolmen vuoden ajan

bull yhtiouml lunastaa kunnan pois 3 vuoden kuluttua

CASE ONSTEEL OY

OnSteel Oy taumlnaumlaumlnbull Yrityksessauml 38 tyoumlntekijaumlauml

bull Hyvaumlssauml kasvussa

bull Tekee positiivista tulosta

ELINVOIMAA YRITTAumlJYYDESTAuml

bull Yrittaumljyysmyoumlnteinen ilmapiiri

bull Avoin vuorovaikutus rdquohengitetaumlaumln samaa ilmaardquo

bull Kunnan jatai kehittaumlmisyhtioumln tukibull Kehittaumlmisyhtioumln hallitus yrittaumljistauml

bull Pitkaumljaumlnteinen toimintakulttuurin rakentaminen

bull Verkostojen tukeminen

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Ennakkoluuloton kehittaumlminenbull Kursseja muista oppilaitoksista

bull yritys- ja jaumlrjestoumlyhteistyouml (kansalaisopisto kansanopisto yliopisto verkkokurssit)

bull Yhteistyoumlllauml tuotu ammatillista koulutusta Karstulaan

bull Taitava Karstula -talo

bull Laatua ja kustannustehokkuutta myoumls perusopetukseen yhteiset opettajat

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Yritysten tyoumlvoiman turvaaminen bull Yrityskontaktit nuorille ja sitominen paikkakuntaan

bull Lukiosta kaumlytaumlnnoumln taitajia ndashhanke

bull Lukiolaisten merkitys nuoriso- ja kansalaistoiminnan aktiiveina (yhdistykset teatteri musiikki liikunta)

PIENIKIN VOI OLLA VAHVA

bull Laaja kielivalikoima (saksa ranska espanja venaumljauml)

bull Kansainvaumllisyys (Erasmus 2+)

bull Suomenselaumln yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvaumllistymistauml ja opiskelijavaihtoja

bull Kansainvaumllisen liiketoiminnan lukioverkosto

bull Laumlhes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa

bull Oppimistulokset hyviauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointistrategia 2011

bull Hyvinvoiva Karstunen ndashohjelma 2014bull Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana

bull Painopiste muussa kuin sote-palveluissa

bull Verkostomainen toimintabull Kolmas sektori

bull Palvelun tuottajat

bull Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

CASE ONSTEEL OYbull Meteco Oy konkurssiin 22015 43 irtisanottiin

bull 30 tyoumlntekijaumlauml ja toimihenkiloumlauml keraumlsi paumlaumloman jolla liiketoiminta ostettiin konkurssipesaumlltauml syntyi OnSteelOy

bull Kiinteistouml erilliseen yhtioumloumlnbull kunta omistaa 51 kolmen vuoden ajan

bull yhtiouml lunastaa kunnan pois 3 vuoden kuluttua

CASE ONSTEEL OY

OnSteel Oy taumlnaumlaumlnbull Yrityksessauml 38 tyoumlntekijaumlauml

bull Hyvaumlssauml kasvussa

bull Tekee positiivista tulosta

ELINVOIMAA YRITTAumlJYYDESTAuml

bull Yrittaumljyysmyoumlnteinen ilmapiiri

bull Avoin vuorovaikutus rdquohengitetaumlaumln samaa ilmaardquo

bull Kunnan jatai kehittaumlmisyhtioumln tukibull Kehittaumlmisyhtioumln hallitus yrittaumljistauml

bull Pitkaumljaumlnteinen toimintakulttuurin rakentaminen

bull Verkostojen tukeminen

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Ennakkoluuloton kehittaumlminenbull Kursseja muista oppilaitoksista

bull yritys- ja jaumlrjestoumlyhteistyouml (kansalaisopisto kansanopisto yliopisto verkkokurssit)

bull Yhteistyoumlllauml tuotu ammatillista koulutusta Karstulaan

bull Taitava Karstula -talo

bull Laatua ja kustannustehokkuutta myoumls perusopetukseen yhteiset opettajat

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Yritysten tyoumlvoiman turvaaminen bull Yrityskontaktit nuorille ja sitominen paikkakuntaan

bull Lukiosta kaumlytaumlnnoumln taitajia ndashhanke

bull Lukiolaisten merkitys nuoriso- ja kansalaistoiminnan aktiiveina (yhdistykset teatteri musiikki liikunta)

PIENIKIN VOI OLLA VAHVA

bull Laaja kielivalikoima (saksa ranska espanja venaumljauml)

bull Kansainvaumllisyys (Erasmus 2+)

bull Suomenselaumln yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvaumllistymistauml ja opiskelijavaihtoja

bull Kansainvaumllisen liiketoiminnan lukioverkosto

bull Laumlhes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa

bull Oppimistulokset hyviauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointistrategia 2011

bull Hyvinvoiva Karstunen ndashohjelma 2014bull Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana

bull Painopiste muussa kuin sote-palveluissa

bull Verkostomainen toimintabull Kolmas sektori

bull Palvelun tuottajat

bull Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

CASE ONSTEEL OY

OnSteel Oy taumlnaumlaumlnbull Yrityksessauml 38 tyoumlntekijaumlauml

bull Hyvaumlssauml kasvussa

bull Tekee positiivista tulosta

ELINVOIMAA YRITTAumlJYYDESTAuml

bull Yrittaumljyysmyoumlnteinen ilmapiiri

bull Avoin vuorovaikutus rdquohengitetaumlaumln samaa ilmaardquo

bull Kunnan jatai kehittaumlmisyhtioumln tukibull Kehittaumlmisyhtioumln hallitus yrittaumljistauml

bull Pitkaumljaumlnteinen toimintakulttuurin rakentaminen

bull Verkostojen tukeminen

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Ennakkoluuloton kehittaumlminenbull Kursseja muista oppilaitoksista

bull yritys- ja jaumlrjestoumlyhteistyouml (kansalaisopisto kansanopisto yliopisto verkkokurssit)

bull Yhteistyoumlllauml tuotu ammatillista koulutusta Karstulaan

bull Taitava Karstula -talo

bull Laatua ja kustannustehokkuutta myoumls perusopetukseen yhteiset opettajat

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Yritysten tyoumlvoiman turvaaminen bull Yrityskontaktit nuorille ja sitominen paikkakuntaan

bull Lukiosta kaumlytaumlnnoumln taitajia ndashhanke

bull Lukiolaisten merkitys nuoriso- ja kansalaistoiminnan aktiiveina (yhdistykset teatteri musiikki liikunta)

PIENIKIN VOI OLLA VAHVA

bull Laaja kielivalikoima (saksa ranska espanja venaumljauml)

bull Kansainvaumllisyys (Erasmus 2+)

bull Suomenselaumln yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvaumllistymistauml ja opiskelijavaihtoja

bull Kansainvaumllisen liiketoiminnan lukioverkosto

bull Laumlhes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa

bull Oppimistulokset hyviauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointistrategia 2011

bull Hyvinvoiva Karstunen ndashohjelma 2014bull Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana

bull Painopiste muussa kuin sote-palveluissa

bull Verkostomainen toimintabull Kolmas sektori

bull Palvelun tuottajat

bull Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

ELINVOIMAA YRITTAumlJYYDESTAuml

bull Yrittaumljyysmyoumlnteinen ilmapiiri

bull Avoin vuorovaikutus rdquohengitetaumlaumln samaa ilmaardquo

bull Kunnan jatai kehittaumlmisyhtioumln tukibull Kehittaumlmisyhtioumln hallitus yrittaumljistauml

bull Pitkaumljaumlnteinen toimintakulttuurin rakentaminen

bull Verkostojen tukeminen

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Ennakkoluuloton kehittaumlminenbull Kursseja muista oppilaitoksista

bull yritys- ja jaumlrjestoumlyhteistyouml (kansalaisopisto kansanopisto yliopisto verkkokurssit)

bull Yhteistyoumlllauml tuotu ammatillista koulutusta Karstulaan

bull Taitava Karstula -talo

bull Laatua ja kustannustehokkuutta myoumls perusopetukseen yhteiset opettajat

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Yritysten tyoumlvoiman turvaaminen bull Yrityskontaktit nuorille ja sitominen paikkakuntaan

bull Lukiosta kaumlytaumlnnoumln taitajia ndashhanke

bull Lukiolaisten merkitys nuoriso- ja kansalaistoiminnan aktiiveina (yhdistykset teatteri musiikki liikunta)

PIENIKIN VOI OLLA VAHVA

bull Laaja kielivalikoima (saksa ranska espanja venaumljauml)

bull Kansainvaumllisyys (Erasmus 2+)

bull Suomenselaumln yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvaumllistymistauml ja opiskelijavaihtoja

bull Kansainvaumllisen liiketoiminnan lukioverkosto

bull Laumlhes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa

bull Oppimistulokset hyviauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointistrategia 2011

bull Hyvinvoiva Karstunen ndashohjelma 2014bull Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana

bull Painopiste muussa kuin sote-palveluissa

bull Verkostomainen toimintabull Kolmas sektori

bull Palvelun tuottajat

bull Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Ennakkoluuloton kehittaumlminenbull Kursseja muista oppilaitoksista

bull yritys- ja jaumlrjestoumlyhteistyouml (kansalaisopisto kansanopisto yliopisto verkkokurssit)

bull Yhteistyoumlllauml tuotu ammatillista koulutusta Karstulaan

bull Taitava Karstula -talo

bull Laatua ja kustannustehokkuutta myoumls perusopetukseen yhteiset opettajat

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Yritysten tyoumlvoiman turvaaminen bull Yrityskontaktit nuorille ja sitominen paikkakuntaan

bull Lukiosta kaumlytaumlnnoumln taitajia ndashhanke

bull Lukiolaisten merkitys nuoriso- ja kansalaistoiminnan aktiiveina (yhdistykset teatteri musiikki liikunta)

PIENIKIN VOI OLLA VAHVA

bull Laaja kielivalikoima (saksa ranska espanja venaumljauml)

bull Kansainvaumllisyys (Erasmus 2+)

bull Suomenselaumln yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvaumllistymistauml ja opiskelijavaihtoja

bull Kansainvaumllisen liiketoiminnan lukioverkosto

bull Laumlhes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa

bull Oppimistulokset hyviauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointistrategia 2011

bull Hyvinvoiva Karstunen ndashohjelma 2014bull Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana

bull Painopiste muussa kuin sote-palveluissa

bull Verkostomainen toimintabull Kolmas sektori

bull Palvelun tuottajat

bull Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

LUKIO JA ELINVOIMA

bull Yritysten tyoumlvoiman turvaaminen bull Yrityskontaktit nuorille ja sitominen paikkakuntaan

bull Lukiosta kaumlytaumlnnoumln taitajia ndashhanke

bull Lukiolaisten merkitys nuoriso- ja kansalaistoiminnan aktiiveina (yhdistykset teatteri musiikki liikunta)

PIENIKIN VOI OLLA VAHVA

bull Laaja kielivalikoima (saksa ranska espanja venaumljauml)

bull Kansainvaumllisyys (Erasmus 2+)

bull Suomenselaumln yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvaumllistymistauml ja opiskelijavaihtoja

bull Kansainvaumllisen liiketoiminnan lukioverkosto

bull Laumlhes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa

bull Oppimistulokset hyviauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointistrategia 2011

bull Hyvinvoiva Karstunen ndashohjelma 2014bull Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana

bull Painopiste muussa kuin sote-palveluissa

bull Verkostomainen toimintabull Kolmas sektori

bull Palvelun tuottajat

bull Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

PIENIKIN VOI OLLA VAHVA

bull Laaja kielivalikoima (saksa ranska espanja venaumljauml)

bull Kansainvaumllisyys (Erasmus 2+)

bull Suomenselaumln yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvaumllistymistauml ja opiskelijavaihtoja

bull Kansainvaumllisen liiketoiminnan lukioverkosto

bull Laumlhes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa

bull Oppimistulokset hyviauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointistrategia 2011

bull Hyvinvoiva Karstunen ndashohjelma 2014bull Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana

bull Painopiste muussa kuin sote-palveluissa

bull Verkostomainen toimintabull Kolmas sektori

bull Palvelun tuottajat

bull Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointistrategia 2011

bull Hyvinvoiva Karstunen ndashohjelma 2014bull Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana

bull Painopiste muussa kuin sote-palveluissa

bull Verkostomainen toimintabull Kolmas sektori

bull Palvelun tuottajat

bull Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Hyvinvointivastaava 2014bull Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta

bull Koordinoi verkoston yhteistyoumltauml

bull Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmaumln esittelijaumlnauml

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

HYVINVOIVA KARSTUNEN

bull Heikin Tupa 2015

bull Kuntalaisten olohuone kohtaamispaikka

bull Tapahtumia teemapaumliviauml

bull rdquoLevaumlhdyspaikkardquo vaikka kauppareissulla

bull Hyvinvointivastaavan tukikohta

bull Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA

bull Kunta ei tee itse eikauml puolesta

bull Kunta koordinoi aktivoi tukee mahdollistaa

bull Verkostot yhteisoumlt

bull Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia

bull Tuetaan terveyttauml ja hyvinvointia

bull Ei keskitytauml sairauteen ja pahoinvointiin

bull TULOKSET NAumlKYVAumlT

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

ELINVOIMAISUUS

++++

TYOumlPAIKAT

LISAumlAumlNTYVAumlTKILPAILUKYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA- JA

ASUMIS-

KUNTANA

VAHVISTUU

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

SAumlILYVAumlT

JA UUTTA

YRITYSTOIMINTAA

SYNTYY

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

LISAumlAumlNTYVAumlT

KUNNAN

VEROTULOT

KEHITTYVAumlT

MYOumlNTEISESTI

KUNNALLA

RESURSSEJA

KUNTA-

PALVELUIHIN

KUNTA-

PALVELUT

KILPAILU-

KYKYISIAuml

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

POSITIIVINEN

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

POSITIIVINEN

ELINVOIMAISUUS+++++++

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

ELINVOIMAISUUS

-----

KUNNAN

VEROTULOT

PIENENTYVAumlT

YRITYKSET

TYOumlPAIKAT

JA ASUKKAAT

VAumlHENEVAumlT

OLEVAN

YRITYSTOIMINNAN

TOIMINTA-

EDELLYTYKSET

JA UUDEN

YRITYSTOIMINNAN

SYNTYMINEN

VAIKEUTUVAT

TYOumlPAIKAT

VAumlHENEVAumlT

TYOumlLLISTEN

MAumlAumlRAumlN

KEHITYS

NEGATIIVINEN

HALU YRITTAumlAuml

TEHDAuml TYOumlTAuml

JA ASUA

KARSTULASSA

VAumlHENEE

KUNTA-

PALVELUT

EIVAumlT

SAumlILYTAuml

KILPAILU-

KYKYAumlAumlN

KUNNALLA

EI

RESURSSEJA

VASTATA

KUNTAPALVELUJEN

KYSYNTAumlAumlN

KILPAILU-

KYKY

YRITYS-

TYOumlPAIKKA-

JA ASUMIS-

KUNTANA

MURENEE

ELINVOIMAISUUS- - - - - -

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

KIITOS

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

Hallinnon reformien kompleksisuus ja

muutosjohtamisen tuska

Pirkko Vartiainen

Professori

Sosiaali- ja terveyshallintotiede

11112015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN

PIRULLISIA LUONTEELTAAN

105

Vaumlitaumln ettauml siksi ettauml uudistuksen tarpeet keinot ja toteutus kesytetaumlaumln Taumlstauml seuraa uudistuksen muuttuminen yhauml takkuisemmaksi vyyhdeksi

Kuva Vastavalofi

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

MITAuml KESYTTAumlMISESSAuml TAPAHTUU

106

rdquohellipit tames the growl of the reform wickedness so that the reform no longer shows its teethbefore it bitesrdquo (mukaellen Churchman 1967)

107(Conklin 2005 Vartiainen ym 2013)

UUDISTAMISEN TUSKAA TEORIASSA

UUDISTAMISEN TUSKAA

POLITIIKASSA

108

bull Turhautumista

bull Syyttelyauml

bull Riitaisuutta ja keskustelu-

kulttuurin murenemista

bull Toivottomuutta

bull Paniikkia

E Mansikkamaumlki Kolumni 23122013 Maaseudun tulevaisuus

rdquoSanonta rdquojoka leikkiin ryhtyy se leikin kestaumlkoumloumlnrdquo paumltee taumlaumlllauml pienpaumlaumlttaumljaumlpuolella harvinaisen hyvin Lunta tulee tupaan teetpauml niin tai naumlinrdquo

rdquoKun ennen vaaleja myy itseaumlaumln torilla vastailee kuntalaisten huoliin ja tulee sitten valituksi paumlaumlttaumljaumlksi ei arvaa ettauml kokouksissa mietitaumlaumlnkin irtisanomisia ja miljoonaleikkauksia Ei voi vaatia mitaumlaumln uutta kun ei vanhaankaan ole varaa Hyvaumlsti uusi uimahalli pienet ryhmaumlkoot ja vanhusten viriketoimintardquo

UUDISTAMISEN TUSKAA

KAumlYTAumlNNOumlSSAuml

109

bull Turhautumista

bull Syyttelyauml

bull Riitaisuutta ja keskustelu-

kulttuurin murenemista

bull Huonoa yhteishenkeauml

bull Tyoumluupumusta

rdquoMuutoksessa viisi eri organisaatiota yhdistettiin Tavoitteena oli muodostaa uudenlainen toimintatapa ja ravistella tietoisesti viiden vanhan organisaation historiat pois ja keskittyauml uuden yhteisen organisaation strategian luomiseenrdquo

Tilanne muodostui erittaumlin vaikeaksi eikauml uudistamisprosessin solmut olleet avautuneet vielauml haastattelun hetkellauml

Kaiken vanhan hylkaumlaumlminen ei uudistamistyoumlssauml ole aina hyvauml asia

Ei sitauml isoissa tai pienissaumlkaumlaumln reformeissa voiteta kokonaan

110

MITEN TUSKA VOITETAAN

MUTTA SEN KANSSA SELVIYDYTAumlAumlN

KEINO 1 JOHTAMINEN

111

It is my firm conviction that people have to fail into collaboration (Robert 2000)

bull Mahdollistava johtaminen

ndash Kysyy enemmaumln kuin vastaa

ndash Ymmaumlrtaumlauml ettauml ei pysty yksin ratkaisemaan kaikkia vastaantulevia ongelmia

ndash Vaalii aitoa yhteistyoumltauml ja vuorovaikutusta

ndash gt Pyrkii haumliritsemaumlaumln jokaisen ihmisen halua yllaumlpitaumlauml jatkuvaa ja pysyvaumlauml tasapainotilaa ympaumlrillaumlaumln

Esimerkki piispa Walkerilta

112

bull ldquoMy role as senior bishop in the Diocese of Manchester is not to run the system smoothly but to disturb it and then help it to find a new and different equilibrium before repeating the exerciserdquo

Laumlhde Raisio amp Lundstroumlm 2015

KEINO 2 AIKA

113

Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution

Einsteinrsquos Quote Cracking Creativity

UUDISTAMISEN TUSKAA

POLITIIKASSA

108

bull Turhautumista

bull Syyttelyauml

bull Riitaisuutta ja keskustelu-

kulttuurin murenemista

bull Toivottomuutta

bull Paniikkia

E Mansikkamaumlki Kolumni 23122013 Maaseudun tulevaisuus

rdquoSanonta rdquojoka leikkiin ryhtyy se leikin kestaumlkoumloumlnrdquo paumltee taumlaumlllauml pienpaumlaumlttaumljaumlpuolella harvinaisen hyvin Lunta tulee tupaan teetpauml niin tai naumlinrdquo

rdquoKun ennen vaaleja myy itseaumlaumln torilla vastailee kuntalaisten huoliin ja tulee sitten valituksi paumlaumlttaumljaumlksi ei arvaa ettauml kokouksissa mietitaumlaumlnkin irtisanomisia ja miljoonaleikkauksia Ei voi vaatia mitaumlaumln uutta kun ei vanhaankaan ole varaa Hyvaumlsti uusi uimahalli pienet ryhmaumlkoot ja vanhusten viriketoimintardquo

UUDISTAMISEN TUSKAA

KAumlYTAumlNNOumlSSAuml

109

bull Turhautumista

bull Syyttelyauml

bull Riitaisuutta ja keskustelu-

kulttuurin murenemista

bull Huonoa yhteishenkeauml

bull Tyoumluupumusta

rdquoMuutoksessa viisi eri organisaatiota yhdistettiin Tavoitteena oli muodostaa uudenlainen toimintatapa ja ravistella tietoisesti viiden vanhan organisaation historiat pois ja keskittyauml uuden yhteisen organisaation strategian luomiseenrdquo

Tilanne muodostui erittaumlin vaikeaksi eikauml uudistamisprosessin solmut olleet avautuneet vielauml haastattelun hetkellauml

Kaiken vanhan hylkaumlaumlminen ei uudistamistyoumlssauml ole aina hyvauml asia

Ei sitauml isoissa tai pienissaumlkaumlaumln reformeissa voiteta kokonaan

110

MITEN TUSKA VOITETAAN

MUTTA SEN KANSSA SELVIYDYTAumlAumlN

KEINO 1 JOHTAMINEN

111

It is my firm conviction that people have to fail into collaboration (Robert 2000)

bull Mahdollistava johtaminen

ndash Kysyy enemmaumln kuin vastaa

ndash Ymmaumlrtaumlauml ettauml ei pysty yksin ratkaisemaan kaikkia vastaantulevia ongelmia

ndash Vaalii aitoa yhteistyoumltauml ja vuorovaikutusta

ndash gt Pyrkii haumliritsemaumlaumln jokaisen ihmisen halua yllaumlpitaumlauml jatkuvaa ja pysyvaumlauml tasapainotilaa ympaumlrillaumlaumln

Esimerkki piispa Walkerilta

112

bull ldquoMy role as senior bishop in the Diocese of Manchester is not to run the system smoothly but to disturb it and then help it to find a new and different equilibrium before repeating the exerciserdquo

Laumlhde Raisio amp Lundstroumlm 2015

KEINO 2 AIKA

113

Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution

Einsteinrsquos Quote Cracking Creativity

UUDISTAMISEN TUSKAA

KAumlYTAumlNNOumlSSAuml

109

bull Turhautumista

bull Syyttelyauml

bull Riitaisuutta ja keskustelu-

kulttuurin murenemista

bull Huonoa yhteishenkeauml

bull Tyoumluupumusta

rdquoMuutoksessa viisi eri organisaatiota yhdistettiin Tavoitteena oli muodostaa uudenlainen toimintatapa ja ravistella tietoisesti viiden vanhan organisaation historiat pois ja keskittyauml uuden yhteisen organisaation strategian luomiseenrdquo

Tilanne muodostui erittaumlin vaikeaksi eikauml uudistamisprosessin solmut olleet avautuneet vielauml haastattelun hetkellauml

Kaiken vanhan hylkaumlaumlminen ei uudistamistyoumlssauml ole aina hyvauml asia

Ei sitauml isoissa tai pienissaumlkaumlaumln reformeissa voiteta kokonaan

110

MITEN TUSKA VOITETAAN

MUTTA SEN KANSSA SELVIYDYTAumlAumlN

KEINO 1 JOHTAMINEN

111

It is my firm conviction that people have to fail into collaboration (Robert 2000)

bull Mahdollistava johtaminen

ndash Kysyy enemmaumln kuin vastaa

ndash Ymmaumlrtaumlauml ettauml ei pysty yksin ratkaisemaan kaikkia vastaantulevia ongelmia

ndash Vaalii aitoa yhteistyoumltauml ja vuorovaikutusta

ndash gt Pyrkii haumliritsemaumlaumln jokaisen ihmisen halua yllaumlpitaumlauml jatkuvaa ja pysyvaumlauml tasapainotilaa ympaumlrillaumlaumln

Esimerkki piispa Walkerilta

112

bull ldquoMy role as senior bishop in the Diocese of Manchester is not to run the system smoothly but to disturb it and then help it to find a new and different equilibrium before repeating the exerciserdquo

Laumlhde Raisio amp Lundstroumlm 2015

KEINO 2 AIKA

113

Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution

Einsteinrsquos Quote Cracking Creativity

Ei sitauml isoissa tai pienissaumlkaumlaumln reformeissa voiteta kokonaan

110

MITEN TUSKA VOITETAAN

MUTTA SEN KANSSA SELVIYDYTAumlAumlN

KEINO 1 JOHTAMINEN

111

It is my firm conviction that people have to fail into collaboration (Robert 2000)

bull Mahdollistava johtaminen

ndash Kysyy enemmaumln kuin vastaa

ndash Ymmaumlrtaumlauml ettauml ei pysty yksin ratkaisemaan kaikkia vastaantulevia ongelmia

ndash Vaalii aitoa yhteistyoumltauml ja vuorovaikutusta

ndash gt Pyrkii haumliritsemaumlaumln jokaisen ihmisen halua yllaumlpitaumlauml jatkuvaa ja pysyvaumlauml tasapainotilaa ympaumlrillaumlaumln

Esimerkki piispa Walkerilta

112

bull ldquoMy role as senior bishop in the Diocese of Manchester is not to run the system smoothly but to disturb it and then help it to find a new and different equilibrium before repeating the exerciserdquo

Laumlhde Raisio amp Lundstroumlm 2015

KEINO 2 AIKA

113

Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution

Einsteinrsquos Quote Cracking Creativity

KEINO 1 JOHTAMINEN

111

It is my firm conviction that people have to fail into collaboration (Robert 2000)

bull Mahdollistava johtaminen

ndash Kysyy enemmaumln kuin vastaa

ndash Ymmaumlrtaumlauml ettauml ei pysty yksin ratkaisemaan kaikkia vastaantulevia ongelmia

ndash Vaalii aitoa yhteistyoumltauml ja vuorovaikutusta

ndash gt Pyrkii haumliritsemaumlaumln jokaisen ihmisen halua yllaumlpitaumlauml jatkuvaa ja pysyvaumlauml tasapainotilaa ympaumlrillaumlaumln

Esimerkki piispa Walkerilta

112

bull ldquoMy role as senior bishop in the Diocese of Manchester is not to run the system smoothly but to disturb it and then help it to find a new and different equilibrium before repeating the exerciserdquo

Laumlhde Raisio amp Lundstroumlm 2015

KEINO 2 AIKA

113

Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution

Einsteinrsquos Quote Cracking Creativity

Esimerkki piispa Walkerilta

112

bull ldquoMy role as senior bishop in the Diocese of Manchester is not to run the system smoothly but to disturb it and then help it to find a new and different equilibrium before repeating the exerciserdquo

Laumlhde Raisio amp Lundstroumlm 2015

KEINO 2 AIKA

113

Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution

Einsteinrsquos Quote Cracking Creativity

KEINO 2 AIKA

113

Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution

Einsteinrsquos Quote Cracking Creativity

1432013Vaasan yliopisto | Sosiaali- ja

terveyshallintotiede 114

KEINO 3 LUOTTAMUS

115

KEINO 4 KOKONAISUUS

KEINO 5 EDISTAuml HYVAumlN KEHAumlAuml

(Bella 2006)116

KEINO 6 ESTAuml PAHAN KEHAumlAuml

(Bella 2006)117

ESIM rdquoSiun SOTErdquo

NAumlIN TEHDEN TUSKA VAumlHAumlISEMPAumlAuml

118

bull Itseorganisoitunut

ndash Itse tehden vahvassa yhteistyoumlssauml

ndash Moniammatillisuus huomioitu kehittaumlmisessauml

ndash Myoumls aktiivista kansallisen tason vuorovaikutusta

bull Placebovaikuttamisen sijaan aitoa osallisuutta

ndash Osallistaen tyoumlntekijoumlitauml kuntalaisia yrityksiauml ja jaumlrjestoumljauml

ndash Monipuoliset osallistumistavat

ndash Osallisuuden itseisarvo

ESIM

Puntaroivaa demokratiaa Kemijaumlrvellauml

119

bull Purettu kommunikatiivinen palomuuri kuntahallinnon ja kuntalaisten vaumlliltauml

bull Deliberatiiviset mallit kaumlytoumlssauml

bull Seitsemaumln + puntaroivan demokratian mukaista toimintamallia ja kolme tuloillaan

ldquoDeliberative democracy is not series of ad hoc events It is a way of governancerdquo (Patricia Wilson 2009)

KIITOS

120

Kuntaliiton valtuusto 11112015

Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeet uudistuksessaTimo Kietaumlvaumlinen

varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

115

KEINO 4 KOKONAISUUS

KEINO 5 EDISTAuml HYVAumlN KEHAumlAuml

(Bella 2006)116

KEINO 6 ESTAuml PAHAN KEHAumlAuml

(Bella 2006)117

ESIM rdquoSiun SOTErdquo

NAumlIN TEHDEN TUSKA VAumlHAumlISEMPAumlAuml

118

bull Itseorganisoitunut

ndash Itse tehden vahvassa yhteistyoumlssauml

ndash Moniammatillisuus huomioitu kehittaumlmisessauml

ndash Myoumls aktiivista kansallisen tason vuorovaikutusta

bull Placebovaikuttamisen sijaan aitoa osallisuutta

ndash Osallistaen tyoumlntekijoumlitauml kuntalaisia yrityksiauml ja jaumlrjestoumljauml

ndash Monipuoliset osallistumistavat

ndash Osallisuuden itseisarvo

ESIM

Puntaroivaa demokratiaa Kemijaumlrvellauml

119

bull Purettu kommunikatiivinen palomuuri kuntahallinnon ja kuntalaisten vaumlliltauml

bull Deliberatiiviset mallit kaumlytoumlssauml

bull Seitsemaumln + puntaroivan demokratian mukaista toimintamallia ja kolme tuloillaan

ldquoDeliberative democracy is not series of ad hoc events It is a way of governancerdquo (Patricia Wilson 2009)

KIITOS

120

Kuntaliiton valtuusto 11112015

Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeet uudistuksessaTimo Kietaumlvaumlinen

varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

KEINO 5 EDISTAuml HYVAumlN KEHAumlAuml

(Bella 2006)116

KEINO 6 ESTAuml PAHAN KEHAumlAuml

(Bella 2006)117

ESIM rdquoSiun SOTErdquo

NAumlIN TEHDEN TUSKA VAumlHAumlISEMPAumlAuml

118

bull Itseorganisoitunut

ndash Itse tehden vahvassa yhteistyoumlssauml

ndash Moniammatillisuus huomioitu kehittaumlmisessauml

ndash Myoumls aktiivista kansallisen tason vuorovaikutusta

bull Placebovaikuttamisen sijaan aitoa osallisuutta

ndash Osallistaen tyoumlntekijoumlitauml kuntalaisia yrityksiauml ja jaumlrjestoumljauml

ndash Monipuoliset osallistumistavat

ndash Osallisuuden itseisarvo

ESIM

Puntaroivaa demokratiaa Kemijaumlrvellauml

119

bull Purettu kommunikatiivinen palomuuri kuntahallinnon ja kuntalaisten vaumlliltauml

bull Deliberatiiviset mallit kaumlytoumlssauml

bull Seitsemaumln + puntaroivan demokratian mukaista toimintamallia ja kolme tuloillaan

ldquoDeliberative democracy is not series of ad hoc events It is a way of governancerdquo (Patricia Wilson 2009)

KIITOS

120

Kuntaliiton valtuusto 11112015

Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeet uudistuksessaTimo Kietaumlvaumlinen

varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

KEINO 6 ESTAuml PAHAN KEHAumlAuml

(Bella 2006)117

ESIM rdquoSiun SOTErdquo

NAumlIN TEHDEN TUSKA VAumlHAumlISEMPAumlAuml

118

bull Itseorganisoitunut

ndash Itse tehden vahvassa yhteistyoumlssauml

ndash Moniammatillisuus huomioitu kehittaumlmisessauml

ndash Myoumls aktiivista kansallisen tason vuorovaikutusta

bull Placebovaikuttamisen sijaan aitoa osallisuutta

ndash Osallistaen tyoumlntekijoumlitauml kuntalaisia yrityksiauml ja jaumlrjestoumljauml

ndash Monipuoliset osallistumistavat

ndash Osallisuuden itseisarvo

ESIM

Puntaroivaa demokratiaa Kemijaumlrvellauml

119

bull Purettu kommunikatiivinen palomuuri kuntahallinnon ja kuntalaisten vaumlliltauml

bull Deliberatiiviset mallit kaumlytoumlssauml

bull Seitsemaumln + puntaroivan demokratian mukaista toimintamallia ja kolme tuloillaan

ldquoDeliberative democracy is not series of ad hoc events It is a way of governancerdquo (Patricia Wilson 2009)

KIITOS

120

Kuntaliiton valtuusto 11112015

Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeet uudistuksessaTimo Kietaumlvaumlinen

varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

ESIM rdquoSiun SOTErdquo

NAumlIN TEHDEN TUSKA VAumlHAumlISEMPAumlAuml

118

bull Itseorganisoitunut

ndash Itse tehden vahvassa yhteistyoumlssauml

ndash Moniammatillisuus huomioitu kehittaumlmisessauml

ndash Myoumls aktiivista kansallisen tason vuorovaikutusta

bull Placebovaikuttamisen sijaan aitoa osallisuutta

ndash Osallistaen tyoumlntekijoumlitauml kuntalaisia yrityksiauml ja jaumlrjestoumljauml

ndash Monipuoliset osallistumistavat

ndash Osallisuuden itseisarvo

ESIM

Puntaroivaa demokratiaa Kemijaumlrvellauml

119

bull Purettu kommunikatiivinen palomuuri kuntahallinnon ja kuntalaisten vaumlliltauml

bull Deliberatiiviset mallit kaumlytoumlssauml

bull Seitsemaumln + puntaroivan demokratian mukaista toimintamallia ja kolme tuloillaan

ldquoDeliberative democracy is not series of ad hoc events It is a way of governancerdquo (Patricia Wilson 2009)

KIITOS

120

Kuntaliiton valtuusto 11112015

Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeet uudistuksessaTimo Kietaumlvaumlinen

varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

ESIM

Puntaroivaa demokratiaa Kemijaumlrvellauml

119

bull Purettu kommunikatiivinen palomuuri kuntahallinnon ja kuntalaisten vaumlliltauml

bull Deliberatiiviset mallit kaumlytoumlssauml

bull Seitsemaumln + puntaroivan demokratian mukaista toimintamallia ja kolme tuloillaan

ldquoDeliberative democracy is not series of ad hoc events It is a way of governancerdquo (Patricia Wilson 2009)

KIITOS

120

Kuntaliiton valtuusto 11112015

Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeet uudistuksessaTimo Kietaumlvaumlinen

varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

KIITOS

120

Kuntaliiton valtuusto 11112015

Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeet uudistuksessaTimo Kietaumlvaumlinen

varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Kuntaliiton valtuusto 11112015

Rahoitusjaumlrjestelmaumln muutostarpeet uudistuksessaTimo Kietaumlvaumlinen

varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto122

bull Tavoitteena riittaumlvaumln rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille

bull Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm palkkojen harmonisoinnin johdosta =gt lisaumlauml haasteita rahoitukselle

bull Hallituksen asettama tavoite kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

bull Kunnilta siirtynee merkittaumlvauml osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille ndash miten siirto tehdaumlaumln vaikuttaa merkittaumlvaumlsti eri kuntienkuntalaisten asemaan

bull Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen

bull Miten kuntiin jaumlaumlvaumlt tehtaumlvaumlt rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjaumlrjestelmaumlauml tulee uudistaa miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa

bull Siirtymaumlvaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Itsehallinnolliset alueet tulevat Miten niiden ja kuntien rahoitus jaumlrjestetaumlaumln

bull Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 13 mrd eurov)

bull Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymaumlvaiheen jaumllkeen saada oma verotusoikeus (itsehallintovastuu varainhankinnan kustannukset)

raquo myoumls valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekauml alueiden vaumllisten erojen tasaamiseksi

bull Ennen kuin verotusoikeus saadaan jaumlrjestettyauml valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijaumlaumlmien kattamisesta

bull Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Muut kysymykset

bull Ns sote-budjettikehysjaumlrjestelmaumln valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa

raquo Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus keskioumlssauml julkisen talouden suunnitelma

bull Tasearvoltaan 6-65 mrd euro kiinteistoumljen kohtalo Vaihtoehtoina mm yhtioumlittaumlminenfuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille ndash miten korvataan kunnille Kiinteistoumljen arvostus samoin periaattein ei tasearvosta

bull Investointien ohjaus

bull Kattamattoman elaumlkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken ndash kyse vajaasta 1 mrd eurov (elaumlkemenoperusteinen maksu) ndash KL jaettava kuntien ja IH-alueiden kesken esim toimintamenojen suhteessa

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto124

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Itsehallintoalueen rahoitus

LASKENNALLINEN

VEROTULO

VEROTULO

OHJAAVALASKEN-

NALLINEN

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

LASKENNALLINEN

VEROTULO

OHJAAVA

Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli

Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitusohjaus

rdquoVirkamiesmallirdquo

Muunnos edellisestauml

Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava jaumlrjestelmauml

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Kuntien rahoitus

bull Kunnat eivaumlt ole enaumlauml sote-palveluiden rahoittajia

bull Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikauml tyoumln verotus saa kiristyauml millaumlaumln tulotasolla

raquo Kunnallisvero laskee sillauml maumlaumlraumlllauml kuin valtion itsehallintoalueiden verotusta kiristetaumlaumln

bull Onko vaumlliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista =gt Erittaumlin ongelmallista mm kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia

bull Kuntien erilaisuus minus eroissa tasaustarvetta jatkossakin

bull Riittaumlaumlkouml jaumlljelle jaumlaumlvauml valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekauml kuntien keskinaumlisten palvelutarve- olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen

bull Kunnille kannusteet ennaltaehkaumlisevaumlaumln tyoumlhoumln joko valtionosuusjaumlrjestelmaumln tai erillisen IH-alueenkannustinjaumlrjestelmaumln kautta

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto126

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto127

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Kuntien ja kuntayhtymien talous v 2015

Sosvakmaksutja elaumlkkeet 10

Materiaalinostot 8

Palvelujenostot 23

Avustukset 6

Lainanhoito 5

Investoinnit 10

Muut menot 3

Kaumlyttoumltal valtion-osuudet 18

Rahoitustoimintaja muut menot 6

Toimintatulot 23

siitaumlkunnallisvero 41 yhteisoumlvero 3 kiinteistoumlvero 3

Lainanotto 8

Muut tulot 4

Verotulot 47 Palkat 35

Muut tehtaumlvaumlt17

(Lasten paumlivaumlkoti- japerhepaumlivaumlhoitosiirretty opetus- jakulttuuritoimeen)

Sosiaali- jaterveystoimi49

(Toimintamenotja investoinnit)

(Toimintamenotja investoinnit)

Opetus- jakulttuuritoimi28

siitaumlmyyntitulot 12 maksutulot 5 muut toimtulot 6

Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulotja ulkoiset menot noin 459 mrd euro

Laumlhde KuntatalousohjelmaKuntaliitto

(Toimintamenotja investoinnit)

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto128

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Laumlhde Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin 1997-2013 mrd euro

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Timo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto129

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Kuntien ja kuntayhtymien kaumlyttoumlkustannukset1)

tehtaumlvittaumlin indeksoituina 1997=100

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset yht

Sosiaali- ja terveystoimi 2)

Opetus- ja kulttuuritoimi 2)

Muut tehtaumlvaumlt

2) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta

opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto130

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset v 2013Kunnat ja kuntayhtymaumlt

Kotipalvelu 40 086 mrd euro

Perusterveydenhuolto196 423 mrd euro

Hallinto 31 067 mrd euro

- Muu sosiaali- ja terveys-toimi 147 mrd euro

Muu sosiaali- ja terveystoimi 140 301 mrd euro

Sosiaali- ja terveystoimen kaumlyttoumlkustannukset 2155 mrd euroIlman lasten paumlivaumlhoitoa mutta sisaumlltaumlauml kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet

(=toimintamenot + kaumlyttoumlomaisuuden poistot + vyoumlrytyseraumlt)

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 54 117 mrd euro

Vanhusten laitospalvelut41 088 mrd euro

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta18 038 mrd euro

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 149 321 mrd euroErikoissairaanhoito

331 713 mrd euro

- Paumlihdehuolto 020 mrd euro

- Ympaumlristoumlterveydenhuolto 010 mrd euro

- Toimeentulotuki 074 mrd euro

- Lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 050 mrd euro

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto131

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kaumlyttoumlkustannukset1)

1997-2013 mrd euroKunnat ja kuntayhtymaumlt

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Sosiaalitoimi 2)

Terveydenhuolto

Mrd euro

1) Kaumlyttoumlkustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyoumlrytyseraumlt

2) Sosiaalitoimi sisaumlltaumlauml myoumls tehtaumlvaumlluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekauml muu sosiaali- jaterveystoimi Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty poissosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto132

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

1 139

1 070

1 171

1 163

1 150

1 205

1 239

1 256

676

632

634

621

715

805

860

959

205

239

199

206

178

161

154

150

749

617

761

720

825

920

1045

1278

439

532

412

372

371

372

375

390

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500

Erikoissairaanhoito PerusterveydenhuoltoLastensuojelu ym 2) Vanhusten huolto ym 3)Muu sosiaali- ja terveystoimi

- 2000

Kaikki kunnat

10001 - 20000

2001 - 6000

20001 - 40000

100001-

6001 - 10000

Kunnan asukasluku

20112014hp

40001 -100000

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset1)

kuntakoon mukaan vuonna 2013 euroas Manner-Suomi

1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyoumlrytysmenot) ndash (toimintatulot + vyoumlrytystulot)2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut

3 674

3 464

3 240

3 081

3 177

3 091

3 208

4 033

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto133

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Kaumlyttoumlkustannukset

Maksutulot

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi1) Kaumlyttoumlkustannukset ja maksutulot indeksoituina 1997=100

Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta laumlhes puolet leikattiin kunnilta pienentaumlmaumlllauml sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj euro

1) Lasten paumlivaumlhoito (pl Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto134

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135

40

51

54

66

72

154

329

408

431

118

17

44

19

08

88

109

218

319

178

47

0 10 20 30 40 50

1997

2013

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltaumlOsuus kaumlyttoumlkustannuksista1) 1997 ja 2013

Perusterveydenhuolto pl hammash

Tehtaumlvaumlluokka

Sosiaali- ja terveystoimi yht

Paumlihdehuolto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoitosekauml muut lasten ja perheiden palv

Muut vanhusten ja vamm palv2)

Vammaisten laitospalvelut sekaumlvammaisten tyoumlllistaumlmistoiminta

Vanhusten laitospalvelut

Perusterveydenhuollon hammash

Kotipalvelu

Erikoissairaanhoito

1) Kaumlyttoumlkustannukset = toimintamenot (ml sisaumliset eraumlt) + poistot + vyoumlrytyseraumlt

2) mm vanhusten ja vammaisten paumlivaumlhoito paumlivauml-palvelukeskukset palvelutalot ryhmaumlkodit ja muut vanhusten javammaisten asumispalvelut vanhusten ja vammaisten perhehoito vammaisetuudet sekauml omaishoidon tuki

Laumlhde Tilastokeskus ja KuntaliittoTimo Kietaumlvaumlinen | Liiton valtuusto135