suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
TRANSCRIPT
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030?
Val$o$eteen tohtori Timo Aro @$moaro ARA-‐seminaari 2016 19.1.2016, Helsinki
Kaupungistuminen NYT
Kaupungistuminen 2030
Alustuksen avainkysymykset
1. Miten kaupungistuminen etenee?
2. Miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030?
3. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Aluksi lukuohje väärinkäsitysten välttäämiseksi…
Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on väestöllisesti pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja. Kaupungistuminen on tosiasia eikä tunne.
Kaupungistuminen
Keskittyminen Käytävät ja vyöhykkeet
Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen,”kuplat”
1. 2. 3. 4. 5. 6.
Aluerakenteen isoja muutosvoimia
Kaupungistuminen yhteiskunnallisena ja alueellisena ilmiönä
§ Aluerakenteen isot muutosvoimat vaikuttavat tällä hetkellä aluerakenteeseen yhdessä ja erikseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti. Kaupungistuminen on ilmiönä yhteinen tekijä aluerakenteen muutos- ja kehitysdynamiikassa
§ Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on ollut perinteisesti ohut rooli kansallisessa kontekstissa. Varsinkin suurten kaupunkien kehittäminen on ollut hillitsevää, koordinoimatonta ja reaktiivista kuin stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista
§ Kaupunkien kasvu on kansainvälinen ja kansallinen ilmiö. Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet.
§ Iso avoin kysymys: mistä oikein puhutaan kun puhutaan kaupungistumisesta?
Kaupungistuminen ja aluetalousdynamiikka
3/4 BKT:STA TUOTETAAN 14 SUURIMMALLA KAUPUNKISEUDULLA.
7/10 TYÖPAIKOISTA ON 14 SUURIMMALLA KAUPUNKISEUDULLA.
9/10 TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOISTA KÄYTETÄÄN 14 KAUPUNKISEUDULLA.
YHDEKSÄN KYMMENESTÄ KORKEAKOULUOPISKELIJASTA OPISKELI 14 SUUREN JA KESKISUUREN KAUPUNKISEUDUN KESKUSKAUPUNGEISSA.
80 % UUSISTA ASUNNOISTA VALMISTUI 14 SUURIMMALLE KAUPUNKISEUDULLE (2010–14)
KAUPUNKIALUEIDEN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ KASVOI 190 000:LLA VUOSIEN 1990-2013 VÄLISENÄ AIKANA.
+0,19 MILJ
NELJÄ VIIDESTÄ SUOMALAISESTA ASUU 20 SUURIMMALLA SUURIMMALLA KAUPUNKISEUDULLA.
KAUPUNKIALUEIDEN VÄKILUKU KASVOI 645 000 HENKILÖLLÄ VUOSINA 1990-2013.
KAUPUNKIALUEIDEN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ KASVOI 190 000:LLA VUOSIEN 1990-2013 VÄLISENÄ AIKANA.
KYMMENEN SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖLISÄYS OLI YHTEENSÄ 384 000 HENKILÖÄ VUOSIEN 2000-2014 VÄLISENÄ AIKANA ELI KESKIMÄÄRIN 25 600 HENKILÖÄ VUODESSA.
KOLME VIIDESTÄ SUOMALAISESTA ASUU 10 SUURIMMALLA KAUPUNKISEUDULLA.
TAAJAMISSA ASUU ENEMMÄN KUIN NELJÄ VIIDESTÄ SUOMALAISESTA.
NUORTEN 15-24-VUOTIAIDEN MUUTTOLIIKKEESTÄ SAI MUUTTOVOITTOA VAIN JOKA KYMMENES KUNTA (18/317).
KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ SAI MUUTTOVOITTOA JOKA NELJÄS KUNTA (79/317) JA KAUPUNKISEUTU (17/70) VUOSINA 2010-2014.
+0,645 MILJ
+0,19 MILJ
MUUTTOVOITTOISET ALUEET KESKITTYVÄT PÄÄOSIN SUURTEN TAI KESKISUURTEN KORKEAKOULUKAUPUNKIEN YMPÄRILLE.
Kaupungistuminen ja väestödynamiikka
Kaupunki-maaseutu -luokituksen aluetyyppi
Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990-2014
Väestömää-rän muutos % vuosina 1990-2014
KAUPUNKIALUEET 677 272 21,9
§ Sisempi kaupunkialue
287 795 19,8
§ Ulompi kaupunkialue
263 027 22,4
§ Kaupungin kehysalue
126 450 27,0
MAASEUTUALUEET - 200 425 -10,9
§ Maaseudun paikalliskeskukset
-12 372 -3,7
§ Kaupungin läheinen maaseutu
27 653 7,5
§ Ydinmaaseutu - 97 745 -13,7
§ Harvaan asuttu maaseutu
-117 961 -28,3
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys keskipit-källä aikavälillä vuosina 1990-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
72,2 %
26,5 %
0 5
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95
100
Kaupunki- ja maaseutualu-eilla asuvien osuus (%) vuosina 1990-2030
§ Väestömäärän kehitys kau-punki- ja maaseutualueilla vuosina 1990-2030
§ Kaupunkialueiden väkiluku kasvoi keskimäärin 0,27 % vuosina 1990-2014, 0,26 % vuosina 2000-2014 ja 0,24 % vuosina 2010-2014
§ Vuosien 2015-2030 trendien-nuste on tehty 0,2 %:in vuo-tuisen väestökehityksen perus-teella eli lievästi alakanttiin suhteessa aikaisempaan kehitykseen
§ Jos ennuste toteutuu, kaupun-kialueilla asuu 72,2 % ja maaseutualueilla 26,5 % koko maan asukkaista vuonna 2030
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
MANNER-SUOMI
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Kaupunkialueilla asuvien osuus % 2014
Kaupunkialueilla asuvien osuus % 2000
Kaupunkialueilla asuvien osuus (%) maakunnittain vuosina 1990-2030
§ Kaupunkialueilla asui koko maan asukkaista 65,4 % vuonna 2000 ja 69,3 % vuonna 2014: kaupunki-alueilla asuvien osuus kasvoi 3,9 %-yksikköä
§ Kaupunkialueilla asuvien osuus kasvoi määrällisesti noin 400 000 henkilöllä 15 vuoden ajanjakson aikana!
§ Kaupunkialueilla asui yli 70 % väestöstä seitsemässä maakun-nassa: Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala ja Pirkanmaa
§ Kaupunkialueilla asui alle 50 % väestöstä neljässä maakunnassa: Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä Suurten kaupunkiseutujen asukasluvun kasvu vuosina 2005-2015*
§ Keskuskaupunkien osuus (%) omien seutujensa asusluvun kasvusta vuosina 2005-2015
§ Helsingin kaupungin osuus koko seu-dun asukasluvun kasvusta on kolmin-kertaistunut: 15,3 % (2005) ja 46 % (2014)
§ Tampereen kaupungin osuus seudun asukasluvun kasvusta on kaksinker-taistunut: 31,4 % (2005) ja 64,1 % (2014)
§ Turun osalta käänne kaikkein suurin: Turun osuus koko seudun kasvusta jo lähes 90 %
§ Oulun ja Jyväskylän kaupunkien osuus koko seudun väkiluvun kasvusta on ollut korkealla tasolla koko ajan-jakson 2005-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot * Perustuu 1.1.2015 alueluokitukseen
Väestöennuste kunnittain 2015-2030 (muutos %)
>10 % (33 kuntaa)
0,1-9,9 % (81 kuntaa)
-0,1- -9,9 % (98 kuntaa)
< -10 % (105 kuntaa)
Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
§ Kartta kuvaa kuntien väestökehityksen muutosprosenttia uuden väestöennus-teen mukaan vuosina 2015-2030
§ Väestöennusteen mukaan väestö kasvaa noin joka kolmannessa kun-nassa (114) ja vähenee kahdessa kolmesta kunnasta (203) vuoteen 2030 mennessä
§ Väestö kasvaa yli 15 % kuudessa Manner-Suomen kunnassa: Pirkka-lassa, Luodossa, Lempäälässä, Espoossa, Kauniaisissa ja Oulussa
§ Väestö vähenee yli -15 % yhteensä 44 kunnassa: suurimmat väestövähennyk-set Hyrynsalmella, Sallassa, Juukassa, Kyyjärvellä, Suomussalmella ja Rautjärvellä
§ Huom! Tunturi- ja Pohjois-Lapin
positiivinen väestökehitys vuosina 2015-2030
Sinisellä väestö kasvaa Punaisella väestö vähenee
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Analyysi Timo Aro 2016
SIJOITUS SEUTUKUNNAT VÄKILUKU 2015 VÄESTÖENNUSTE 2030 MUUTOS ABS. 2015-‐2030 MUUTOS % 2015-‐20301. Oulun 244951 279744 34793 14,22. Helsingin 1498105 1703432 205327 13,73. Tampereen 394712 439671 44959 11,44. Vaasan 101471 110654 9183 9,05. Kuopion 134083 146086 12003 9,06. Jyväskylän 181051 195995 14944 8,37. Turun 322624 347227 24603 7,68. Seinäjoen 127294 134321 7027 5,59. Kokkolan 53099 55571 2472 4,710. Rovaniemen 65874 68908 3034 4,611. Hämeenlinnan 94838 98799 3961 4,212. Joensuun 124829 128016 3187 2,614. Lahden 201976 203483 1507 0,714. Lappeenrannan 89350 89853 503 0,615. Porin 138523 135480 -‐3043 -‐2,216. Mikkelin 72810 70860 -‐1950 -‐2,717. Kajaanin 56188 53725 -‐2463 -‐4,418. Kouvolan 92969 88478 -‐4491 -‐4,8
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015; Analyysi Timo Aro 2015
* 1.1.2015 alueluokituksen mukaan,
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehitys uuden väestöennusteen perusteella vuosina 2015-2030
Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Ikärakenteen kehitys ikäryhmittäin vuosina 2011-2040 Alle 20-vuotiaiden määrä kasvaa
51 kunnassa (16,1 % kaikista kunnista) vuoteen 2040
mennessä
20-64-vuotiaiden määrä kasvaa 57 kunnassa (18 % kaikista kunnista) vuoteen
2040 mennessä
Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 279 kunnassa (88 %
kaikista kunnista) vuoteen 2040 mennessä
+ 16,1 % kunnista
+ 18 % kunnista
+ 88 % kunnista
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2030
Alle 70 (31 kuntaa)
70-84 (91 kuntaa)
Yli 85 (195 kuntaa)
Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
§ Kartassa on tarkasteltu työikäisten suhdetta lapsiin ja eläkeläisiin nykykun-tarakenteella
§ Huoltosuhde on optimaalisin Etelä- ja Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla ja pistemäisesti muiden suurten korkea-koulupaikkakuntien läheisyydessä
§ Kilpailukykyisin huoltosuhde 2030: Helsinki (50,0), Tampere (54,3), Turku (54,9), Espoo (56,2), Vantaa (56,4), Vaasa (57,6), Jyväskylä (57,7) ja Oulu (59,2)
§ Heikoin huoltosuhde 2030: Salla (142,3), Kivijärvi (141,9), Kökar (140,5), Kuhmoinen (140,3), Puumala (138,7), Hyrynsalmi (136,8), Kaskinen (136,5) ja Ristijärvi (136,5)
§ Väestöllinen huoltosuhde ylittää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa vuonna 2030!
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Analyysi ja kartta: Timo Aro 2016 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Analyysi ja kartta: Timo Aro 2016 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Analyysi ja kartta: Timo Aro 2016 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Analyysi ja kartta: Timo Aro 2016
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Analyysi Timo Aro 2016
§ Kartassa on tarkasteltu työikäisten määrän kehitystä nykykuntarakenteen mukaan 22-62-vuotiaiden ikäryhmissä vuosina 2012-2023: työmarkkinoille tullaan keskimäärin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana
§ Työikäisen väestön määrä vähenee yhteen-sä noin 58 000 henkilöllä ja samanaikaisesti koko väestön määrä nousee noin 250 000 henkilöllä vuoteen 2023 mennessä.
§ Työikäisten väestön määrä kasvaa vain joka neljännessä kunnassa (74) kunnassa ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta vuoteen 2023 mennessä.
§ Työikäisten määrän kehitys vaikuttaa suoraan ja välillisesti kuntien välisiin olosuhde- ja kantokykyeroihin sekä lisää omalta osaltaan kuntien välisiä eroja lähitulevaisuudessa.
Lähde: Tilastokeskus Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Sinisellä väestö kasvaa Punaisella väestö vähenee
Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
POHJOISEN SUURALUE/ keskus Oulu: 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä
ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN SUURALUE/ keskukset Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli: 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä
POHJANMAIDEN SUURALUE / keskukset Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola: 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä
ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMEN SUURALUE / keskukset Helsinki, Tampere ja Turku 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
Toiminnallisen aluerakenteen neljän suuralueen vaikutusalueet kolmella ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä 30 min 60 min 90 min
Moottoritie Rataverkko
Lähde: Tilastokeskus; analyysi Timo Aro 2016
Suuralueet ja asukkaat yhden tunnin aikaetäisyydellä
Oulun suuralueen tunnin vyöhykkeellä
280 000 asukasta (5,1 % koko maan väestöstä)
Neljän suuralueen tunnin vyöhykkeellä asuu
4 miljoonaa asukasta (72,7 % koko maan väestöstä)
5,1 % 72,7 %
Eteläisen ja lounaisen Suomen suuralueen tunnin aikaetäisyydellä asuu noin
2,6 miljoonaa asukasta (47,1 % koko maan väestöstä)
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueen tunnin
vyöhykkeelle asuu noin 700 000 asukasta
(12,7 % koko maan väestöstä).
Pohjanmaiden suuralueen tunnin vyöhykkeellä asuu
419 000 asukasta (7,6 % koko maan väestöstä)
47,1 % 12,7 % 7,6 %
Onko Etelä- ja Lounais-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna 2030?
§ Avaintekijöitä: – sujuva ja toimiva liikenne – nopeat yhteydet työmarkki-
na-alueiden välillä – asemanseutujen infran
kehittäminen – liikkumisen ja liikuvuuden
edistäminen – aikaetäisyys matkaetäisyy-
den sijaan – Asumiseen, asumisen
muotoihin ja asuinalueisiin liittyvät valinnat?
§ Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2 miljoonaa ihmistä eli noin 60 % koko maan asukkaista
Moottoritie Rataverkko Lähde: Tilastokeskus; analyysi Timo Aro 2016
7 teesiä kaupungistumista lisäävistä tekijöistä… 1. Kaupungistumisen, taloudellisen kasvun ja tuottavuuden väliseen yhteyteen liittyvät tekijät
2. Internettalouden eli mobiiliin liikkuvuuteen ja tietoteknologian kehitykseen liittyvät tekijät: tiedonsiirron kehitys ei ole lisännyt aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvää riippumattomuutta oletusten vastaisesti, vaan on entisestään korostanut kontaktien, jakamisen ja kasvokkain tapahtuvien yhteyksien merkitystä
3. Asumisen, liikkuvuuden ja liikenneyhteyksien kasvavaan yhteyteen liittyvät tekijät: kaupungit kasvavat ja tiivistyvät samanaikaisesti sisäänpäin sekä ulospäin liikenne- ja kehäkäytävien suuntaisesti
4. Asumiseen ja ”paikan valintaan” liittyvät tekijät: muutokset asumiseen liittyvissä preferensseissä, sinkkutalouksien lisääntyminen ja keskittyminen kaupunkeihin, kovien ja pehmeiden vetovoimatekijöiden yhdistyminen muuttoihin liittyvissä valinnoissa, iäkkäiden ja nuorten hakeutuminen kaupunkien keskustoihin jne.
5. Demografiseen muutokseen liittyvät tekijät: kasvavat väestö- ja ikärakenteen erot alueiden välillä, kotimaisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen suuntautuminen samoille alueille
6. Elämäntapaan ja identiteettiin liittyvät tekijät: Suomessa on yhä enemmän toisen ja kolmannen polven kaupunkilaisia, jotka ovat asuneet koko elämänsä kaupungeissa ja haluavat asua jatkossakin, kaupunkilaisidentiteetti muovaa asumiseen ja paikkaan liittyviä valintoja
7. Työn muutokseen ja tekemiseen liittyvät tekijät: peruskysymys jatkossa seuraako ihminen työtä vai työ ihmistä, perinteisen pendelöinnin rinnalla päivittäinen työasialiikkuvuus lisääntyy
