SUOMITOISENA KIELENÄ

9.3.2015

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

Kuva: Milka Alanen

1

I TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN

Ia Avoimet kysymykset

Lue sivuilla 7–9 oleva artikkelikokonaisuus Mitä syöpä opetti? ja vastaa sen perusteella omin sanoin suomeksi kysymyksiin a–e. Vastausten tulee olla 10–40 sanan pituisia. Kirjoita vas-taukset selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille (ei kielikokeen vastauslomakkeeseen eikä samalle paperille kuin jokin kokeen muista osista).

a) Mitä tekstissä kerrotaan syövän tulevaisuudesta? Mainitse vähintään kolme asiaa.

b) Millä eri tavoilla syöpää voidaan havaita ja hoitaa?

c) Miten syöpään suhtautumista voitaisiin muuttaa?

d) Mitkä asiat muuttuivat Elina Palviaisen elämässä sairauden aikana ja sen jälkeen?

e) Miten Sanna-Marja Hyytiäisen syöpä huomattiin, ja mitä seurauksia sairaudesta oli?

T  E  H  T  Ä   V Ä T

2

Ib Lyhyt viestinnällinen tehtävä

Olet ollut onnettomuudessa ja sen vuoksi poissa koulusta pari päivää. Tapaat sattumalta opet-tajasi terveyskeskuksessa. Täydennä hänen kanssaan käymäsi dialogin puuttuvat vuorosanat sujuvalla suomen kielellä enintään muutamalla lauseella siten, että niistä muodostuu selkeä ja viestinnällinen kokonaisuus yhdessä valmiiksi annettujen dialoginosien kanssa. Jokaisen pu-heenvuoron tulee olla 10–30 sanan pituinen. Kirjoita vastauksesi erilliselle konseptipaperil-le (ei kielikokeen vastauslomakkeeseen eikä samalle paperille kuin jokin kokeen muista osista).

Keskustelu terveyskeskuksessa

Opettaja: Hei! Mitä sinulle on oikein tapahtunut? Mistä tuo kipsi on tullut?

Sinä: 1. ___________________________________________________________________

(Kerro, millaisessa onnettomuudessa olit ja mitä siitä seurasi.)

Opettaja: No voi hurja! Kaikkea sitä voikin tapahtua. Miten voit nyt?

Sinä: 2. ___________________________________________________________________

(Kerro, miten olet voinut.)

Opettaja: No, onneksi pahin on jo ohi. Milloin pystyt palaamaan kouluun?

Sinä: 3. ___________________________________________________________________

(Kerro, mitä mieltä lääkäri on ollut asiasta ja mitä itse ajattelet siitä.)

Opettaja: Mutta kyllä sinun täytyy olla edelleen tosi varovainen. Ei sinun kannata tulla kouluun, ennen kuin kaikki on varmasti kunnossa. Voin laittaa sinulle tehtävät tiedoksi.

Sinä: 4. ___________________________________________________________________

(Kiitä opettajaa ja kommentoi hänen ehdotustaan.)

Opettaja: Eihän siitä suurta vaivaa ole. Ollaan yhteydessä. Minun täytyy nyt lähteä takaisin koululle. Heippa ja hyvää vointia! Sinä: 5. ___________________________________________________________________

(Vastaa opettajalle ja pyydä häntä välittämään terveiset luokkakavereillesi.)

II PRODUKTIIVINEN AUKKOTEHTÄVÄ

Ratkaise sivuilla 4–6 oleva produktiivinen aukkotehtävä ohjeiden mukaan.

III KIRJOITELMA

Laadi 250–300 sanan pituinen kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Tehtävät 1–2 ja 4–7 ovat aineistotehtäviä, joissa aineistoa tulee käyttää tehtävänannon ohjeen mukaan. Laadi kir-joitelma selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille. Valmiit otsikot tai otsikkoehdotukset on lihavoitu.

1. Millainen on nuorten terveys Suomessa? Voit halutessasi käyttää lähteenäsi Kouluter-veyskyselyn tilastoa sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten terveystutkimuksen tietoja (s. 10–11). Otsikoi itse.

2. Miksi lääkärin ammatti on niin monen toiveammatti? Pohdi kysymystä hyödyntäen kuva-usta lääkärin työpäivästä (s. 12). Otsikoi itse.

3. Harrastus, joka tuottaa hyvinvointia ja mielihyvää Kirjoita jostakin harrastuksesta ja pohdi, miten harrastaminen vaikuttaa fyysiseen ja psyyk-

kiseen terveyteen.

4. Miten suomalainen sosiaaliturva mielestäsi toimii? Voit hyödyntää s. 13–14 olevaa aineis-toa suomalaiseen sosiaaliturvaan sisältyvistä palveluista. Voit myös halutessasi verrata suo-malaista sosiaaliturvaa jonkin muun maan järjestelmään. Otsikoi itse.

5. Millainen on suomalainen sauna, ja mitä sauna merkitsee suomalaisille? Käytä lähteenäsi etu- ja takakannen valokuvia sekä sivulla 15 olevia tilastotietoja. Otsikoi itse.

6. Elämässä voi tulla eteen tilanteita, jolloin menetät terveyden, läheisen ihmisen, kotimaan tai muun itselle tärkeän asian. Menetys tuottaa surua ja tuskaa, mutta muistot elävät ja an-tavat myös lohtua. Analysoi ja tulkitse runoja (s. 16–17). Millaisia muistoja runot välittävät menetetystä ihmisestä tai asiasta? Vertaile runojen ajatuksia omiin kokemuksiisi. Otsikoi itse.

7. Ollin pakinahahmo Mustapartainen mies menee Laakarilla-pakinassa lääkärin vastaan-otolle. Lue pakina (s. 18–20) ja pohdi, mihin sen huumori perustuu.

Otsikko: Mikä Ollin Laakarilla-pakinassa naurattaa?

Huom.! Tekstien kieliasu on pääosin alkuperäisen julkaisun mukainen.

3

Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Vihjeen puuttuessa päättele sana tekstiyhteyden perusteella. Kirjoita ratkaisut allekkain selvällä käsialalla erilliselle kon-septipaperille samassa järjestyksessä kuin tehtävässä ja numeroi ne.

II PRODUKTIIVINEN AUKKOTEHTÄVÄ

Mitä jos ei rokoteta?

4

Se lähti liikkeelle yhdestä yskäisystä. __1__ osallistunut poi-

ka oli aamulla valittanut äidilleen __2__ , mutta kuitannut sen

matkaväsymykseksi. Takana oli hauska, joskin rankka hiihto-

loma Ranskan Alpeilla.

Ruokatunnilla pojan nuha vain pahentui, ja kohta ensimmäi-

set pärskeet levisivät ryöppynä ympäri ruokalaa. Lopputulos:

pojalla __3__ tuhkarokko, __4__ hän ehti levittää 22 kave-

riinsa ja nämä edelleen kotijoukkoihinsa. Yhteensä 50 ihmistä

sairastui, ja pari oli kuolla.

Tarkemmassa tutkinnassa virus osoittautui __5__ . Syy är-

häkkään epidemiaan oli sen __6__ kotoperäinen: valtaosalta

sairastuneista puuttui rokotus.

Tarina on kuvitteellinen, mutta mahdollinen, jos rokotusin-

to Suomessa laskee __7__ . Monin paikoin Euroopassa lasten

__8__ suhtaudutaan vältellen, ja tuhkarokkoepidemiat ovat

__9__ riesa.

Tuhkarokkoon voi kuolla

Suomalaislapsista noin 95 prosenttia saa yhä kaikki kansalli-

seen rokotusohjelmaan kuuluvat seitsemän rokotetta. __10__

ansiosta meillä sairastutaan harvoin kurkkumätään, hinkuys-

kään, sikotautiin, tuhkarokkoon tai muihin __11__ lähes pois-

tettuihin tauteihin. Suomessa __12__ tuhkarokko tulee yleen-

1. Kouluruokailu

2. huonovointisuus

3. todeta

4. joka

5. lomatuliainen

6.

7. nykyinen

8. rokottaminen

9. pysyä

10. Ne

11. rokotteet

12. tavata

5

sä ulkomailta, mutta viime vuosina on todettu myös joitakin

kotimaassa saatuja tartuntoja.

Runsaat 30 vuotta sitten oli toisin. Pahimpina epidemiavuo-

sina kotoperäinen tuhkarokko kaatoi __13__ 30 000 lasta ja

aikuista.

Tuhkarokko olisi sairauksista __14__ , koska sitä on hanka-

la saada kuriin. Se leviää paitsi __15__ myös ilmateitse ihmi-

sestä toiseen __16__  kuin pelätty influessa. Yksi sairastunut 

voi helposti tartuttaa parissa päivässä 20 muuta. Influenssassa 

luku on kaksi.

Eikä tuhkarokko ole mikään harmiton lastentauti. __17__

osa saa jälkitautina keuhkokuumeen, jotkut vielä __18__ ai-

votulehduksen. Siihen kuoltiin Suomessakin, ennen kuin tuh-

ka- ja vihurirokolta ja sikotaudilta __19__ MPR-rokote otet-

tiin käyttöön 1982. Pistos suositellaan annettavaksi vuoden

iässä ja uudestaan __20__ .

Tuhkarokko olisi periaatteessa hävitettävissä, koska ihminen

on viruksen ainoa isäntä. Puutteellinen rokottaminen ja vilk-

kaat yhteydet maiden välillä pitävät huolen siitä, että viruksia

on jatkuvasti __21__ .

Lauma antaa suojaa

Riittävän kattava rokottaminen varjelee taudilta niitä, jotka

syystä tai toisesta jäävät rokottamatta, ja niitä, joihin rokote ei

tehoa täydellisesti. Laumasuoja estää viruksia kiertämästä ja

iskemästä __22__ . Joka vuosi tuhatkunta lasta jää ilman riittä-

vää suojausta. Näin taudille alttiita kertyy väestöön hiljalleen.

Suomessa varsinainen __23__ kieltäytyminen on edelleen

suhteellisen harvinaista. Rokotuksia välttelee joka 20. perhe,

13. vuode

14. paha

15. kosketus

16. tehokas

17. Sairastuneet

18. vaarallisempi

19. suojata

20. 6-vuotias

21. liike

22. suojattomat

23. rokotukset

24.

25. rokottaa

26. vähäinen

27.

28. käynnistyä

29. rokote

30. jotka

6

ja  täyskieltäytyjiä on 1−5  tuhannesta. Lauman suojaan  jät-

täytyminen on houkutteleva mutta kestämätön valinta niin

yksilölle __24__ yhteisöllekin. Yksikin __25__ väestössä

aiheuttaa vaaran muille.

Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja

alkaa murentua ja taudit palaavat. Tuhkarokossa laumaim-

muniteetin teho on tavallista __26__ , koska virus leviää niin

nopeasti.

Ei varaa lipsua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion __27__ lau-

maimmuniteetti pitää tuhkarokon Suomesta kaukana, kun-

han rokottaminen säilyy nykyisellään. Kauhuskenaario voi

toteutua, jos yli viisi prosenttia lapsista jää rokottamatta.

Silloin taudille alttiita olisi riittävästi epidemian __28__ .

Vielä siihen on matkaa, mutta lipsumiseen ei ole varaa.

Nykyinen 95 prosentin rokotuskattavuus katkaisee taudin

siementen leviämisen Suomessa alkuunsa, mutta muurin mu-

rentuessa tuhkarokko löytää helposti heikot kohdat. Se iskisi

niihin, jotka ovat pelkän laumasuojan varassa: rokottamatto-

miin sekä niihin lapsiin ja aikuisiin, joiden immuniteetti ei

ole pystynyt vastaamaan __29__ . Tuhkarokosta tulisi taas

jokavuotinen kuolonuhreja vaativa vitsaus. Isoimmat epide-

miat alkaisivat todennäköisesti niistä alueista ja kaupungeis-

ta, __30__ suojaus rakoilee.

Jukka Ruukki, Tiede 1/2014 (muokattu)

7

Lähde: Kauneus ja terveys 2/2014

TEKSTINYMMÄRTÄMISTEHTÄVÄ I a

8

Lähde: Kauneus ja terveys 2/2014

9

Lähde: Kauneus ja terveys 2/2014

10

Terveydentilansa hyväksi kokee 84 % peruskoulun 8.–9.-luokkalaisista, 83 % lukiolaisista ja 78 % am-mattioppilaitosten opiskelijoista. Osuus on hieman noussut 2000-luvun alusta. Kaikissa vastaajaryhmissä pojat kokivat terveytensä hyväksi tyttöjä useammin. Terveydentilaa voidaan selvittää monella mittarilla arvioimalla esimerkiksi päihteiden käyttöä, sairastavuutta tai ruokailutottumuksia. Yhtä lailla mielenkiintoi-nen mittari on yksilön oma kokemus terveydentilastaan. Koettu terveys on yleinen mittari terveydentilan kuvaamisessa, joka kertoo yleisarvion yksilön fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta. Omakohtaiseen arvioon vaikuttavat yksilön tavoitteet ja se, millaisessa ympäristössä hän elää. Oma koettu terveys saattaa poiketa paljonkin lääkärin tai muiden ihmisten arviosta.

Lähde: THL > Kouluterveyskysely | Päivitetty: syksy 2013 | Seuraava päivitys: syksy 2015

Peruskoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevat nuoret, jotka kokevat terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi

AINEISTOA KIRJOITELMAAN 1

Rajaa tulosta

Ammattioppilaitos, Yhteensä Lukio, Yhteensä Peruskoulu, Yhteensä

Sukupuoli Yhteensä

100 %

75 %

50 %

25 %

0 %

2000/ 2001

2002/ 2003

2004/ 2005

2006/ 2007

2008/ 2009

2010/ 2011

2013

Sukupuoli

?

X

11

Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2013

AINEISTOA KIRJOITELMAAN 1

12

AINEISTOA KIRJOITELMAAN 2

Lähde: Helsingin Sanomat 1.2.2014

13

AINEISTOA KIRJOITELMAAN 4

Tuoreimmat tilastojulkistukset(vain Tilastokeskuksen tilastot)

Tilastokeskus ei tuota tilastoja tällä aihealueella.

Tulevat tilastojulkistukset(vain Tilastokeskuksen tilastot)

Tältä aihealueelta ei vuonna 2014 ilmestysuomenkielisiä tilastojulkistuksia.

Julkistamiskalenteri >>>

Uusimmat artikkelit

Perhevapaista eniten epäsuoria kustannuksia yrityksille10.9.2007

Avustusten leikkaukset vaarantavat perheidenlastenhoitoavun15.1.2007

Kaikki artikkelit >>>

Uusimmat tiedotteetTilastokuvia Suomesta ja suomalaisista11.12.2012

Tilastokeskus helpottaa tilastotiedon jatkokäyttöä25.1.2012

Vuorokausi suomalaista elämää7.12.2011

Kaikki tiedotteet >>>

På svenskaIn English

Tulostusversio

Förstasidan | Home    Hakemisto | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot

Hae

Etusivu > Tilastot > Sosiaaliturva

Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Tilastot aakkosittainTilastot aihealueittainTilastot asiasanoittainTilastot tuottajittainSuhdannetilastot

AsuminenElinolotEnergiaHinnat ja kustannuksetJulkinen talous

KansantalousKauppaKoulutusKulttuuri ja viestintäLiikenne ja matkailuMaa-, metsä- jakalatalous

OikeusPalkat jatyövoimakustannuksetPalvelutRahoitus ja vakuutusRakentaminenSosiaaliturva

TeollisuusTerveysTiede, teknologia jatietoyhteiskuntaTulot ja kulutusTyömarkkinat

VaalitVäestöYmpäristö jaluonnonvaratYritykset

Lisätietoja

TilastojenjulkistamiskalenteriTilastotietokannatArtikkelitSuomen virallinen tilasto(SVT)Uutisviestipalvelu

Tilastot

Muualla palvelussa

►

Tilastot

Elatustuki Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei

saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta.Eläkkeensaajan asumistuki Tilasto eläkkeensaajan asumistuesta kuvaa Kelan maksamia eläkkeen-

saajan asumistukia.Kelan eläkkeet Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä.Kelan kuntoutus Tilasto Kelan kuntoutuksesta antaa kokonaiskuvan Kelan valtakunnallisesti

toteuttamasta kuntoutuksesta.Kelan työttömyysturva Tilasto Kelan työttömyysturvasta antaa kokonaiskuvan Kelan maksamasta

työttömien perusturvasta.Kelan vammaisetuudet ja -palvelut Tilasto Kelan vammaisetuuksista ja -palveluista käsittelee Kelan vammaisille

maksamia etuuksia: alle 16-vuotiaan eli lapsen vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen eli aikuisen vammaistukea, eläkettä saavan eli eläkkeensaajan hoitotukea ja ruokavaliokorvausta sekä vammaisten tulkkauspalveluja.

Korvatut reseptit Tilasto lääkekustannuksista ja niiden korvauksista sisältää resepti- lääkkeiden korvaustiedot tilastoituna ostoajan mukaan.Koulumatkatuki Koulumatkatuki on yksi koulunkäynnin ja opiskelun tukimuodoista.Lapsen elatus ja huolto Tilasto perustuu kuntien Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ilmoittamiin

lapsen elatusta ja huoltoa koskeviin yhteenvetotietoihin.Lapsilisä Lapsilisä on yksi lakisääteisistä etuuksista, joilla yhteiskunta pyrkii tasaamaan lapsen perheille aiheuttamia kustannuksia.Lastenhoidon tuet Lakisääteiset lastenhoidon tuet ovat kuukausittain perheelle maksettavia

tukia, jolla yhteiskunta pyrkii rahallisesti tukemaan alle kouluikäisen ja koulunkäyntinsä aloittavan lapsen päivähoidon järjestämistä.Lastensuojelu Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastensuojelu- rekisterissä oleviin tietoihin kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista

sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain kunnille tekemään yhteenvetokyselyyn lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleista

lapsista ja nuorista.Lääkkeiden korvausoikeudet Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu yleisen sairausvakuutuksen

lääkekorvausjärjestelmään.

SosiaaliturvaAihealue sisältää tilastoja Suomen sosiaaliturvasta, jota toteutetaan maksamalla eläkkeitä ja muita toimeentuloturvaetuuksia sekä tarjoamalla sosiaali- ja terveyspalveluja. Tilastot sisältävät tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ja rahoituksesta, sosiaaliturvaetuuksia saaneista henkilöistä ja etuuksien käyttömääristä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista ja palveluiden tuottajista.

Opintotuki Kelan opintoetuustilastot tarjoavat tietoa siitä, miten yhteiskunta tukee opiskelunaikaista toimeentuloa.Sairaanhoitokorvaukset Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairaus- vakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista.Sairauspäiväraha Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti.Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut -tilasto perustuu sosiaalihuollon

hoitoilmoitusrekisterin tietoihin.Sosiaalimenot Sosiaalimenolaskelman perusteena olevat tiedot kerätään useista tilastoista,

toimintakertomuksista, tilinpäätöksistä ja muista vastaavista lähteistä.Sotilasavustus Sotilasavustuksen tarkoituksena on turvata asevelvollisen tai vapaaehtoista

asepalvelusta suorittavan naisen sekä hänen omaistensa toimeentulo ase- tai siviilipalveluksen aikana.

Suomen kokonaiseläkemenot Suomen eläkejärjestelmä on hajautettu.Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä.Suomen työttömyysturva Tilasto Suomen työttömyysturvasta antaa kokonaiskuvan Suomessa työttömyysajalta maksetusta toimeentuloturvasta.Säännöllinen kotihoito Säännöllisen kotihoidon asiakkaista on kerätty joka toinen vuosi asiakaskohtaisia tietoja osana sosiaalihuollon hoitoilmoitusjärjestelmää

(vuodesta 2007 lähtien tiedot kerätään joka vuodelta).Tilasto Suomen eläkkeensaajista Tilasto Suomen eläkkeensaajista antaa kattavan kokonaiskuvan Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmien maksamista eläkkeistä.Toimeentulotuen menot Kunnilta kerätään kerran vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten.Toimeentulotuki Toimeentulotuen vuositilaston tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen toimeentulotukirekisteriin, johon kerätään kunnilta tietoja toimeen-tulotukea saaneista kotitalouksista, tuen kestosta ja määrästä sekä

kotitalouden koosta ja rakenteesta.Työterveyshuolto Työterveyshuoltotilasto antaa tietoa maassamme toteutetusta Kelan korvaamasta työterveyshuollosta.Vanhempainpäiväraha Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti.Yksityiset sosiaalipalvelut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää vuosittain yksityisiltä sosiaali- palveluntuottajilta tietoja niiden toiminnasta ja henkilökunnasta.Yleinen asumistuki Tilasto yleisestä asumistuesta kuvaa Kelan maksamaa yleistä asumistukea.Äitiysavustus Äitiysavustus on yksi niistä lakisääteisistä etuuksista, joilla yhteiskunta

tasaa lapsista perheille aiheutuneita kustannuksia.

Lähde: http://www.stat.fi/til/sos.htmlLuettu 13.5.2014.

14

AINEISTOA KIRJOITELMAAN 5

15

Faktaa suomalaisten saunomistottumuksista

Yhteishyvä-lehti toteutti kesä–elokuussa 2013 kyselyn suomalaisten saunomiseen liittyvistä tottumuksista. Kyselyyn vastasi noin 3 700 lehden lukijaa. Tuloksista selvisi muun muassa seuraavaa:

- Suomalainen saunoo keskimäärin ensimmäisen kerran vauvana ja jatkaa saunomista vanhuuteen saakka.

- 32 % saunoo kerran viikossa, 38 % monta kertaa viikossa ja 4 % päivittäin.- Saunomisen tärkein tehtävä on rentoutuminen, jonka merkitystä ei pidä

väheksyä kiireisessä arjessa.- 93 % saunoo juhannuksena ja 91 % jouluna.- 72 % saunoo useimmiten kotonaan. Muita suosittuja paikkoja ovat mökki,

taloyhtiön sauna ja ystävien tai sukulaisten koti.- 70 % saunoo perheen tai puolison kanssa. 34 % kertoo saunovansa myös

yksin.

Tiedot on koottu Yhteishyvä-lehden artikkelista Saunaperinteen säilyttäjät, Yhteishyvä lokakuu 2013.

AINEISTOA KIRJOITELMAAN 6

Lähde: Bo Carpelan: Yötä vasten, 2013 (suom. Caj Westerberg).

16

17

Lähde: Bo Carpelan: Yötä vasten, 2013 (suom. Caj Westerberg).

AINEISTOA KIRJOITELMAAN 7

18

19

14 20

Lähde: Olli, Hyviä tuloksia vähällä vaivalla – Sata parasta pakinaa, 1989

21

KOKEEN PISTEITYS

Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelu- määrä kerroin* lomakkeen sarake

Ia 5 x 5–0 p. x 2 50 p. 1

Ib 1 x 10–0 p. x 3 30 p. 2

II 30 x 1–0 p. x 1 30 p. 3

III 99 p. 7

Yht. 209 p.

* Painotus tapahtuu lautakunnassa.

Huom.

Opettaja merkitsee arvostelulomakkeeseen kunkin tehtävän painotta-mattoman pistemäärän. Tarkemmat pisteitysohjeet ja arvostelukriteeritovat suomi toisena kielenä -koetta koskevissa ohjeissa.

23

Kuva: Museovirasto, Helsinki

Kuva: Marketta Forsell