SUOMI TUHAT LUVULLASisältö:sivu 2 Vanhat saagat kertovatsivu 4 Vanha Suomenmaasivu 6 Kartatsivu 8 Vanhan Suomen kuninkaallinen dynastia 160 jKrsivu 13 Kvenlandin perilliset ja IV kuningas Kari Fornjotrsivu 14 Suomen Làesö saari ja sen seireenitsivu 19 Suomen kuninkaan lääni Ruijassa vuosi n.220 jKrsivu 30 Norjan perustaja Suomen kuningas Norr Thorrinpoika Fornjotrsivu 35 Hålogalandin kuninkaan läänin perustaja kuningas Godwulfsivu 40 Suomen kuningassuvun alkujuuretsivu 43 Vanaja (Hålmgord) Itämeren Suomessasivu 46 Itämeren Suomisivu 48 Suomen kuningas Robert Skirtanssonsivu 50 Suomen suurruhtinas Rurik Halfdansson vuosi 859 jKrsivu 55 Birka suomalaisten ja viikinkien kauppapaikkasivu 58 Aldeigjuborg Laatokan tulliasemasivu 69 Suomi Ruotsisivu 76 Suomalainen Pohjois-Ruotsisivu 84 Upsalan Svithiod Ruotsinmaan tukikohta ja ensimmäiset kuninkaatsivu 93 Viron kansasivu 99 Viikinkien ruhtinaskunta ja kauppareitit, kartta jouko pesonen

SIVU 2

VANHAT SAAGAT KERTOVATVanhat saagat kertovat ikiaikaisista tapahtumista, kuten KVENLAND SUOMEN LEIJONAKANSASTA ja heidän viikinkikuninkaista. Tämä kaikki on kuitenkin ollutta ja mennyttä!

Kuninkaat Skandinaviassa olivat ajanlaskumme alkupuolella ja sen jälkeenkin yllättäen samaa kaukaista aatelistoa, joiden jatkumoa voi seurata vaikka ”Abrahamiin saakka!” Historiallisia kertomuksia on joskus keskiajalla kirjattu alkuperäisten suullisten kertomusten mukaan. Eräs saagojen tallentaja oli vaikkapa Islantilainen pappismies Snorri Sturluson, enempää heitä tässä luetteloimatta. Vanhimmat Suomen kuningassuvun tiedot goottien yhteydessä sanotaan hävinneen roomalaisten polttaman kirkon mukana.Vanhojen saagojen kertomuksia on johdateltu naurettavaksi hölynpölyksi oman edun nimissä mytologian piikkiin. Tietysti pelkkää merkityksetöntä pölyä ne tänä päivänä jo ovatkin. Kuten esimerkiksi suomalaisten joutuminen vuoden 1250 jKr aikana varsinaisten pölyttäjien Ruotsin kuninkaiden alaisuuteen. Kuka sellaista hölynpölyä muistaisi enää? Meidän suomalaisten omat kuninkaamme, sellaisia meillä on ollut, heidän perillisensä kiinnostuivat valitettavasti enempi Norjan, kuin Suomen ihanuudesta. Joita päämääriään on jälkeenpäin vaikea edes arvailla. Kaikki suuret ja jalot alkuperäiset suunnitelmat saattoivat muuttua aivan toiseksi sukupolvien vaihtuessa. Venäjän sekakansan lisääntyminen saattoi olla yksi syy ja pelko ympäristön hallitsemattomuudesta.Kuitenkin tämä alkuperäinen ”leijonakansan maa”, oli Skandinaviassa suurempi kuin mikään maa siihen aikaan. Jos vaikka verrataan Östra Arokseen, eli vanhan Upsalan ”Turkkilaisen kuninkaan lääniin”. Maamme Juudan leijona-symboli on kulkenut aikojen alusta suomalais-ugrilaisten sukukuntien mukana. Se on myös muiden Skandinavian maiden symboli, kuin myös saarivaltakuntien. On merkille pantavaa vanhojen goottikuninkaidenkin vaakunoissa esiintyvä leijonakuvio.

SIVU 3

Sanotaan, että meidän suomalaisten perusominaisuus on mietiskelevä ja usein myös älykäs. Kansalaisillamme on helposti kansainvälisiä yhteyksiä. Meillä sanotaan olevan paljon yhteistä kaukaisten heimo veljiemme kanssa vaikkapa Sveitsin pohjoisosissa. Vanhojen kuninkaiden olemassaolo ja muut historian tiedot pölytettiin maastamme. Tämä lienee tapahtunut Ruotsin kuninkaiden vallankäytön ideana toisella vuosituhannella, jatkuen kuudensadan hallinta vuoden ajan. Se oli sikäli helppoa kun ei ollut tiedotusvälineitä oikean tiedon saamiseksi, niin kuin nykyisin. Ihmisillä oli vain se tieto mikä heille oli lupa sanoa. Muu historia hävisi siihen, kun laittoi heille turhien tietojen paperin palamaan.Naapurimaiden hallitsijat Suomalaisia johtaessaan, ovat tehneet kaikkensa ottaakseen kunnian kaikesta joka ei välttämättä heille kuuluisikaan. Varsinkin kun meidän maallamme on ollut tuhat vuotta omia kuninkaita, ennen Ruotsinmaan hapuilevaa suomalaisten hallintaa. Samoin taas venäläisten päättäväistä kaiken tuhoamista. Heille sellainen naapuri on siisti, jossa ei ole kuin ruoto jäljellä. Ruotsinmaalaiset taas yrittivät olla hyväntekijöitä tai jotakin sinne päin. Kuten muinaisen uutuuden Kristinuskon tuomista meille, jossa ei sinällään ole mitään pahaa. Mutta, kuitenkin suomalaisilla on ollut iäti oma vankka uskonsa. Jota Suomen omat vanhemmat goottikuninkaat olivat täydentäneet heidän tunnustamansa vanhan, voisiko sanoa heidän aikaisen Ortodoksisen uskon mukaan, vaikka siitä ei ole tehty suurta numeroa, eikä ehkä levitetty kokopäivä työnä. Kouluissa kerrottiin ennalta sovittuja totuuksia, ehkä näin vielä tänäkin päivänä, eli ikään kuin Suomen historia alkaisi ”metsäkansasta,” siitä alkaen kun vuonna 1250 ”Ruotsinmaa nousi täällä vahvaksi.” Päästyään valtaan Ruotsinmaan hallitsijat toivat runsaasti Ruotsalaisia Suomeen sen metsäkansalaisia muka opettamaan käsitöissä ja maanviljelyksessä. No ihan hyvä! Suomeen muuttaneilla ”opettajilla” oli kyllä ruotsalaisperäiset nimet, mutta usein he olivat aikojen takaa alkuperäisiä ruotsinkieliseksi muuttuneita Suomalaisia. Jos todistella täytyy, nykyisen Suomen länsipuolella Torniossa ja Piitimen kirkonkylissä on voitu ajoittaa vuosien 200 ja 600 jKr välille IDÄN SUOMALAISEN ASUTUKSEN esineistöjen kulttuurikerrostumia. Siellä Kainuun suomalaiset olivat maan alkuperäisiä asuttajia. Muualla Pohjois-Ruotsissa asutus oli myös osittain harvaan asuttua suomalaisperäistä. Sekä porotaloudesta eläviä Lappalaisia eli Sameja.

SIVU 4

VANHA SUOMENMAA Kristuksen syntymän jälkeen vuosituhannen alussa Suomi oli erilainen kuin nyt kolmannella vuosituhannella. Tämä maa oli silloin kooltaan paljon suurempi. SUOMALAIS-UGRILAINEN LEIJONAKANSA asutti sitä heimoittain ryhmittyneinä vuosituhansia, idässä aina Ural-vuorten taakse Siperiaan asti. Valtapoliittisten tarpeiden takia näillä vuosituhansilla sitä ei enää haluta tunnustaa, että sellaista olisi koskaan ollutkaan.

Tänään Volgan Suomalaisten kansojen rippeet Venäjän vallan alla ovat näennäisesti olemassa. Tuskin heistä monikaan asuu enää sukunsa alkuperäisellä paikkakunnalla. He asuvat vieraissa venäläiskaupungeissa vähemmistöinä, joihin on sekoitettu monien vieraiden kulttuurien kansalaisuuksia. Tai asuvat tiettömien taipaleiden takana pienissä, mutta valvotuissa kyläyhteisöissä, joista nuoret ovat poistuneet. Meillä koulussa saatettiin mainita epämääräisesti portittoman palomuurin takana elävistä Volgan sukulais-heimoista. Nykyisin nämä SUOMALAIS-UGRILAISET on melkein hävitetty maan päältä. Kuten: OSTJAKIT, VOGULIT, VODJAKIT, SYRJÄÄNIT, PERMIT, MORDVAT, TSEREMISSIT, MARIT, MERJALAISET, MUROMAT ja muita pienempiä sukukuntia. Tseremissien, eli Marien väestöstä puolet menehtyi jo sotiessaan keisarinvallan aikana heimoruhtinaansa Poldysin johdolla venäläisiä vastaan. Tuntuu että Volgan suomalaiset heimot, heidän perintönsä ja omaisuutensa ovat olleet eräille vapaata riistaa.Ensimmäisellä vuosituhannella, ennen kuin ”Volgalla” viikinkien kauppaliikenne varsinaisesti alkoi, joka oli yksi merkittävä vaihe. Silloin suomalaisilla oli jo ollut kauan aikaa omatkin menestyvät kauppayhteydet. Maan sisäisen kaupankäynnin lisäksi ne ulottuivat usein mm. Keski-Eurooppaan ja Baltian maihin.Suomi on joskus ollut melko vankka ja hyvin varusteltu kuninkaan läänityksessä. Sosiaalinen organisaatio käsitti, ei pelkästään FORNJOTR kuninkaat päämiehenään, vaan Volgan

SIVU 5

suomalasten sukukuntien omat heimoruhtinaat. Yhtenäinen puolustusorganisaatio kuitenkin nähtävästi puuttui. Suomalaisten käsityötaidot olivat korkeatasoisia ammattilaisten käsissä. Oli suutareita, räätäleitä, seppiä, kultaseppiä, aseseppiä, kiertäviä seppiä kenttäahjoineen ja alasimineen. Korkeatasoisten pienten jokiveneiden ja suurten merialusten rakentajia ym. Joiden ansiosta heillä oli hyvä toimeentulo. Paljon oli myös vuosisatojen aikana omilta sukupolvilta perittyjä, kuten arvokkaita kultakoruja, joita naiset yleensä kantoivat. Toisaalta nämä näkyvät rikkaudet johtivat lopulta ainakin ns. ”Volgan” suomalaisten kohtaloksi, jo mainitun yhtenäisen puolustuksen puuttuessa. Vanhan Fornjotr Suomen kuningassuvun aikana Volgan suomalaisten heimoruhtinaat saattoivat olla ylpeitä kansastaan, eikä suvainneet muita yhteisiä ylijohtajia alueilleen. Tällainen asia tuntuu mahdolliselta, mutta ei kaikkina aikoina ihan varmalta. Ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella Volgan ja Itämeren suomalaiset kokivat huolestuttavan uhkan. Siksi vuonna 859 jKr heitä tuli puolustamaan paljon kokenut oman aikansa suuri (myös kooltaan) viikinkipäällikkö RURIK HALFDANSSON viikinkijoukkoineen. Josta ns. viikinkiajasta jäljempänä tarkemmin.

Viikinkien käyttämä miekka oli pituudeltaan noin 90 cm. Miekka taisi olla enempi symboli, taontana todellinen taideteos. Kuitenkin todellisissa taisteluissa käytettiin usein muita pelottavia apuvälineitä.

SIVU 6

Ote: Historial Atlas C.Calbeck kartasta Northen Europe 814 luvulla jKr.Kartta on Suomen suurruhtinas Rurikin syntymäajoilta. Norja on siinä kuvattu omana alueena, Pohjoisosassa karttaa näkyy Hålogalandin aluetta. Tosiasiassa Norja alkoi olla pirstoutuneena pieniin kuningaskuntiin. Pohjois-Ruotsi oli vielä Suomea, periaatteessa Norjakin. Suomalaisuus sittemmin Norjassa kiellettiin ja paikkakuntien nimet norjalaistettiin. Oikeassa reunassa Morduines, tarkoittaa silloista Suomensukuisten Mordvalaisten aluetta.

Yhtenäinen Norjan kuningaskunta muodostui viikinkiajan lopulla. Norjassa oli parhaimmillaan yli kolmekymmentä kuninkaan lääniä, jotka lopulta yhdistyivät. Tämä tapahtui 800 luvun loppupuolella, kun Harald Halfdansson alkoi verottaa kuninkaiden läänejä. Niistä pettyneet mahtimiehet purjehtivat viikingeiksi muuttuneina maasta verottajiksi saarivaltioihin.

SIVU 7

Näin ollen Norjan kuningassuku ei kestänyt loputtomiin, vaan sen Norjan otti hallintaansa Tanska vuotena 1387. Hehän olivat jo silloin vähän kaukaisempaa sukua, mutta sukua kumminkin. Sukulaisten kesken pahimmat riidatkin käydään, veljien kesken verisimmät.

SIVU 8

Suomen länsiosan kartta esittää vuosia 250-500 jKr

SIVU 9

KUNINKAAT KVENLAND FORNJOTRSUOMEN KAINUUNMAATA JA SUOMEA HALLITSI ENSIMMÄISELLÄ

VUOSITUHANNELLA YLIKUNINKAANA FORNJOTR KVENLAND KUNINKAAT. MAITA KUTSUTTIIN YHTEISELLÄ NIMITTÄJÄLLÄ SUOMI JA KVENLAND.

FORNJOTR KVENLAND KUNINGAS (JOTUN, Vanha Juutti), Oli syntynyt vuonna 160 jKr Suomessa, hänen sanotaan kuuluvan samaan sukuun, kuin KVENLAND GODWULF”, ja oli ns. Gootti kuningas. (CYMER ja AURGELMER)

SIVU 10

Hänellä oli puoliso GONNOR GORRETTSINTYTÄR Suomen goottikuningatar, joka oli syntynyt vuotena 164 jKr, hän kuoli paikassa; SOMME PICARDIE RANSKA.Kirjoitusten mukaan Suomen kuningas oli fyysisesti voimakas ja suurikokoinen sen ajan ihmiseksi. Tosin suuri koko kulki usein geeneissä, varsinkin tämän suvun perintönä, niin kuin myös sinisilmäisyys ja ajoittain karvoituksen kullanvärisyys. Heidän sanotaan puhuneen enimmäkseen goottia, tai vanhaa skandinaavia.

FORNJOTR kuningas hallitsi Suomessa n. vuodesta 185 vuoteen 250 jKr. Hän kuoli 70 vuoden ikäisenä, eli pidemmän ajan kuin hänen kruununsa perijä, vanhin poika KÁRI FORNJOTR KVENLAND.

FORNJOTR KVENLADIN ISÄ KVENLAND II (QWENLAND), KUNINGAS oli syntynyt Gotlannissa noin 120 jKr, Hän oli perustamassa isänsä ja Goottien avustuksella suurta kuningaskuntaa Kvenlandia (Suomea). Tällä vanhalla kuninkaalla oli ainakin yksi sisko JUDITH KVENLAND, syntynyt myös Suomessa. Hän oli Fornjotr Kvenlandin täti.

KIRJOITUSTEN MUKAAN KUNINGAS FORNJOTRIN ISO-ISÄ vanhempi Kvenland I (Qwenland), joka myös vanhoissa kirjoituksissa joskus mainitaan. Hän oli syntynyt noin 10 eKr, tai vieläkin hieman vanhempi paikassa ”Troija”, samoin kuin monien muiden vanhempien kuninkaiden.

SIVU 11

Kuningas Kvenland I ”vanha,” kuului mahtavan Traakian kuningas THOR TROY`in sukuun. Tämä Thor oli syntynyt n.1200 eKr. Hänestä on kirjoitettu; Thor´illa oli kullankeltaiset hiukset ja parta, hän oli sinisilmäinen suurikokoinen kuningas Abrahamin sukujuurta.

FORNJOTR KUNINKAAN LÄÄNITYKSET 200 LUVULLA

GOTLANNIN SAARI ITÄMERELLÄGotlannin saari Itämerellä, on kuulunut ennen ajanlaskumme alkua lähinnä Goottien ja Fornjotr Suomenmaan kuningassuvun läänitykseen. Saaressa on ollut hieman asutusta jo tätä ennen .

KAINUUNMAAKainuu-niminen paikka Perämeren pohjukassa, oli toinen tärkeä Kvenland kuninkaiden tukikohta Suomen- ja Kainuun-maassa. Perustettu noin 150 - 200 luvulla.Suomen kauppaliikenteelle tärkeä kuninkaankartano oli rakennettu Tornionjokilaaksoon, ja nimetty KAINUUN-MAAKSI. Kainuun maa käsitti Perämeren nykyisen Ruotsin ja Suomen puolen, josta koilliseen Vienanmerelle ja pohjoiseen Finnmarkiin. Ruotsin puolella Perämereltä länteen Norjan Hålogalandiin saakka. Koska maa on noussut voimakkaasti vanhoilla Kainuun seuduilla, kuninkaan paikka, tai linnoitus on ollut kaukana nykyisestä meren rannasta. On huomioitava ettei vanha Kainuun-maa ollut samalla paikalla kuin nykyinen Kainuu!Saattaa olla, että Kainuun-maata on ollut rakentamassa jo Karin isoisä ”QWENLAND” joka syntyi n. 120 jKr.

Kainuun kuninkaankartanosta ei liene jäänyt mitään jäljelle Ruotsin kuninkaiden siitä huolehtiessa toisen vuosituhannen alkupuolella.

SIVU 12

LAESÖN SAARI KATTEKATIN SALMESSALAESÖ on saari Kattekatin salmessa, se tuli Fornjotr prinssi Gymer Hlerin kuninkaan lääniksi, kun hän väkineen valloitti aution saaren noin vuotena 210 - 230 jKr.

KUNINKAIDEN KAUPPALA VANAJA/HOLMGÅRDVanaja oli ikivanha suomalaisten kauppapaikka, joka sijaitsi ITÄMEREN SUOMALAISTEN alueella. Sinne rakennettiin myös kuninkaan kartanoita, aluksi tukikohdaksi Fornjotr Suomen kuninkaiden virkamiehille. Vanaja tunnetaan nykyisin nimellä Novgorod. Nimi tuli käyttöön 980 luvulla, tuolloin kaupunki kuului vielä Suomelle ja tunnettiin silloin Holmgård nimellä. Novgorod nimen otti käyttöön Slaavilaisuuteen ihastunut viikinkiruhtinaskunnan johtoon noussut Vladimir (Valdemar) Svjatoslavin poika. Valdemar oli Rurikin pojanpojanpoika, jonka äiti Maluzha oli hänen mumminsa kamarineito, ei siis aatelista sukua.

VENÄJÄN KEISARINNAN LAUSUMIA Kerrotaan, että Venäjän keisarinna oli sanonut Holmgårdista, eli Novgorodista:

”SE ON VENÄLÄISTEN JA SUOMALAISTEN PERUSTAMA KAUPUNKI!”*Joka oli tietämättömyyttä tai ylimielistä ja omahyväistä puhetta. Todellissudessa ehkä sallittiin, että joku venäläinen torikauppias sai Vanajassa eli Holmgårdissa käydä torikauppaa. Heidän Sloveenien hallintokunnan pohjoisosat alkoivat silloisen Suomen alueiden eteläpuolella sijaitsevasta Ilmajärvestä. ”Tällainen kaupungin perustaminen ja omistussuhde koskee tietenkin vain venäläisiä. Heillä kun on sellainen käsitys, että kun joku venäläinen kävelee toisen omistaman maan poikki, sen maan omistus siirtyy sille kävelijälle, venäjälle”.No, lopultahan venäläiset kuitenkin ”kävelivät Holmgårdin kaupungin itselleen”.

SIVU 13

GOTHIC FORNGUTNISKGootti-identiteetin kautta monet elämisen taidot ovat kulkeutuneet ”hiljaisesti” kaikkiin pohjoismaihin. Sellaisia olivat mm. maanviljelys, käsityöt ja vahvat perhesiteet, tavarain vaihdot, moninaiset kotitalouden toimet ja asusteet, aseiden valmistus, kammat, työkalut, koriste-esineet ja kaulakorut.

Gootteja esiintyi hallintokuntineen ehkä kauimmin Etelä-Ruotsissa, eli vuosina 0 – 220 jKr.

Ajanlaskumme alkupuolella Gootteja asusti Mustanmeren Grimillä. Heitä oli levittäytyneinä pitkälle länteen, aina Itämerelle saakka.

Edelleen goottien läänityksiin kuului ensimmäisenä Itämerellä Gotlannin saari, joka on saanut nimensä gooteista. On todennäköistä, että gootteja tuli Gotlannin saareen jo n. 300 eKr.Nykyisen Etelä-Ruotsin puolelle levittäytyneet Gootit hallitsivat GÖTALANDIN- JÖNKÖPINGIN- KRONOBERGIN- JA KALMARIN LÄÄNEISSÄ. Goottikansakuntien eteläpuolella nykyisessä Ruotsissa asusti Tanskalaisia. ( katso kartta sivu 23)

Näyttää siltä, että Itämeren Suomessa ja silloisen Kari kuninkaan perustamassa Karen linnoituksessa oli alkuaikoina myös Goottien suuri tukikohta, samoin ainakin Turussa aurajoen suulla. Nämä yhdyskunnat muodostuivat pääosin itä Götanmaan goottiväestöstä. Nähtävästi Gootit sulautuivat myöhemmin kaikkialle, niin kuin oli tarkoituskin. Heitä ei ollut enää kahdeksansataa luvulla, mutta olivat geeneissään joka puolella ainakin Suomessa ja Ruotsissa. Nämä ovat usein ”korkeaotsaisia” käytännön älykköjä ja huomattavan eläinrakkaita. Heillä on se ikävä piirre, että ”tuntevat olevansa kanssaihmisten yläpuolella”, mutta eivät tuo sitä onnekseen esille. Mitä he eivät ymmärrä, pian he sen käsittävät!

SIVU 14

KUNINGAS FORNJOTR KVENLANDIN PERILLISET:

PRINSSI KÁRI FORNJOTR s. 184 jKr Suomessa PRINSSI LOGI FORNJOTR s. 187 jKr SuomessaPRINSSI HLESSEY FORNJOTR s. 189 jKr Suomessa PRINSSI GYMER HLER FORNJOTR s.191 jKr Suomessa .

SUOMEN KUNINGAS KÀRI FORNJOTR

KARI FORNJOTR KVENLAND oli syntynyt vuonna 184 jKr, /Karin avio vuonna 209 jKr, prinsessa ALVOR ALFSINTYTÄR s. 184 jKr Tanskassa. Kàri Fornjotr peri isänsä valtakunnat mm. SUOMEN- ja KAINUUNMAAT sekä GOTLANNIN. Hän perusti goottien ja suomalaisten kanssa vanhojen kauppapaikkojen lisäksi linnoitetun tukikohdan ja kauppapaikan Laatokan länsirannikolle Karjalaan ja antoi sille nimen KARELA. (ilmeisesti sittemmin Käkisalmi)

SUOMEN KUNINGAS KARI FORNJOTR ehti hallita Suomessa vain vuodesta 209 vuoteen 229 jKr saakka. Vaikka viikinkialukset olivat hyvin merikelpoisia, karikkoisilla ja myrskyisillä vesillä onnettomuuksiakin sattui. Fornjotr suvun kuninkaista moni päätyi useasta eri syystä meren aaltoihin. Monet myöhemmät suvun kuninkaat Norjan rannikoilla, jossa aallot nousivat joskus todella korkeiksi. Tosin Norjan alueilla oli lopulta paljon kuninkaitakin.KARIN JA ALVORIN AINUT PRINSSI PERILLINEN: FROSTI KARINPOIKA FORNJOTR, PRINSSI syntyi vuonna 210 jKr, Suomen Kainuussa. Frosti peri Suomen kuninkuuden vuotena 233 jKr. (kuningas Frosti sivu 27)

SIVU 15

KUNINGAS KÁRI FORNJOTRIN VELJET

LAESÖN SAAREN KUNINGAS (HLER) GYMER FORNJOTR

KARIN PRINSSIVELI HLER GYMER FORNJOTR PURJEHTI VÄKINEEN KATTEKATIN SALMESSA LAESÖN SAAREEN JA VALLOITTI SEN.

Gymerin aikaan Suomeen kuulunut Laesön saari on sittemmin liitetty Tanskaan, se sijaitsee Ruotsin ja Tanskan välisessä Kattekatin salmessa.Merijättilaiseksi mainittu kuningas Hler Gymer Fornjotr´in perustaman perheen tyttäristä tuli myöhemmin Tanskan aatelisia ja nuorimmasta Upsalan kuningatar.

ERÄÄSSÄ SAAGASSA MAINITTIIN, että saarikuningas GYMER FORNJOTR s. 191 jKr Suomen Gotlannissa, kuoli 240 jKr Laesön saarella. Saarikuninkaalla oli puoliso RAN ORBODA (AURBODA) Suomen kuningatar. s. 196 jKr. Kuningasperheeseen siunaantui runsaasti tyttäriä. Prinsessat kuvataan hyvin vaaleina punatukkaisina ja sinisilmäisinä kaunottarina. Kuningatar Rann Orboda oli syntynyt vuotena 196 jKr hän kuoli vuotena 249 jKr.

SIVU 16

LAESÒN SAAREN SEIREENITLaesòn saaren prinsessat, ylettömän kauniit kultahiuksiset kaunottaret, kun he näkivät purje-aluksen navigoivan heidän saarensa ohi, he asettuivat ilman vaatteita saaren rantakiville. Usein uteliaisuus heräsi purjealuksen miehistössä ja nämä navigoivat lähemmäksi. Seurauksena oli haaksirikko lähivesien karikoille. Näin he usein menettivät rahtinsa, jopa henkensä.

GYMIRIN JA RANN´IN FORNJOTRIN PERILLISET:Laesön saaren Fornjotr Gymirintyttärillä oli hauskat nimet:

BARA GYMERINTYTÄR s. 213 jKr Suomessa HlaesöBLODUGHABBA GYMERINTYTÄR s. 214 jKr Suomessa,

SIVU 17

DRÖFN GYMERINTYTÄR s.215 jKr Suomessa, HEMINGLAEVA GYMERINTYTÄR s. 217 jKr Suomessa, HRÖNN GYMRINTYTÄR s.218 jKr Suomessa, KOLGA GYMERINTYTÄR s. 219 jKr Suomessa, UNNR GYMERINTYTÄR s. 220 jKr Suomessa, HEFRING GYMERINTYTÄR s. 221 jKr Suomessa, DUFA GYMERINTYTÄR s. 222 jKr Suomessa GERD GYMERINTYTÄR s. 239 jKr Suomessa

RUOTSINMAAN KUNINGAS KOSIOPUUHISSA

Sanotaan että Upsalan, siihen aikaan Östra Aroksen kuningas Yngvi-Frey halusi Suomen saarivaltion kuninkaan Gymerin tyttären prinsessa Gerdin puolisokseen. Johon tai jonka rikkauksiin hän rakastui. Kuningas oli lähettänyt kuriiri Skimirin kosiomatkalle Laesön saareen, jossa prinsessa sisaruksineen vielä asui. Kuriirilla oli matkassaan yksitoista kultaista omenaa ja kultainen rengas lahjuksiksi prinsessalle. Kuriirilla oli paljon vastoinkäymisiä päästä Gymerien puisen vankan linnoituksen sisäpuolelle. Lisäksi ulkopuolella vartioivat suuret koirat.Ruotsinmaan kuriiri päästettiin vihdoin kuninkaan linnoitukseen, mutta kuvankaunis prinsessa Jötun Gerd ei huolinut kultaisia omenoita ja sormusta. Hän sanoi, että meillä on kultaa yllin kyllin itselläkin. Pitkien suostuttelujen ja yhdeksän päivän jälkeen Gymirin ja Aurbodan tytär lopulta suostui kosintaan.

GERD GYMERINTYTÄR QUEEN OF RUOTSALAISET

Laesòn saaren nuorin prinsessa Gerd Gymerintytär meni avioon silloisen Upsalan kuninkaan Fjolnir Yngvi Freissonin s. 235 jKr kanssa, GERD GYMERSDOTTIRISTA TULI VAHVA JA PÄÄTTÄVÄINEN UPSALAN SUOMALAISKUNINGATAR. Ostra Aroksen (vanhan Upsalan) kuningas Yngvi kuoli n. 300 jKr Upsalan Svithiodissa.

SIVU 18

Kuningatar Gerdin ja Yngvin perilliset ruotsinmaassa: ERICH YNGVESSON prinssi s. 289 jKr Östra Aros Ruotsinmaa.FJÖLNIR YNGVESSON tuleva kuningas s. 291 Östra Aros.

UPSALAN VANHA NIMI OLI VIELÄ TUOHON AIKAAN ÖSTRA AROS, JOKA SIJAITSI NYKYISTÄ UPSALAA POHJOISEMPANA

SAAGOISSA MAINITAAN MERIKUNINKAAN MATKOISTA Kuningas Hler Gymer Fornjotr purjehti Asgardiin, siellä hän piti suuret juhlat veljiensä kanssa. Kuningassuku piti näin ollen yhteyttä sukulaisiinsa VIIKINKI-retkeilyn merkeissä.Asgard näyttää olevan Skandinaavisten vanhojen unohdettujen kuninkaiden rakas koti. Herää epäilys, voisiko Asgard olla tässä tapauksessa yleisesti käytetty kotipaikan nimi, eli toisella nimellä vaikka Trabzon, tuskin, paremminkin Birga. Jossa eräät kuninkaalliset kävivät lapsiaankin synnyttämässä, tai tapaamassa toisiaan. Trabzon sijaitsi entisessä Bysantissa Mustanmeren etelärannalla, nykyisin tämä historiallinen kaupunki kuuluu Turkille. Birga oli saari suomalaisalueilla.

LAESÒN SAARI on ollut länteen purjehdittaessa ensimmäisten Fornjotr suvun viikinkien hyvä välietappi ja turvasatama vuosisatojen ajan. Toisin kuin vieraat tuntemattomat purjehtijat joutuivat saarella luopumaan saaliistaan ja hengestään. Vuonna 380 jKr Laesòn saarella vieraili merikuningas ja Suomen jaarlin Gorr Fornjotrin johdolla suuri laivasto, josta on saagoissa maininta. Merikuningas Gorr oli suuren miehistön kera matkalla veljeään Norria tapaamaan ja samalla luvattua maa-omaisuutta läänittämään.

SIVU 19

HLESSEY FORNJOTR SUOMEN PRINSSI

FORNJOTR VELJEKSISTÄ HLESSEY FORNJOTR, eli kolmanneksi vanhin prinssi, näyttäisi jääneen päätyönään Gotlannin saaren kuninkaan kauppakeskukseen. Hän osallistui hallitsijana ja johtajana myös nykyisen Ruotsin rannikkoseudun Suomalaisille ja Gooteille, lisäksi KARILAN ja VANAJAN kauppakeskuksiin.Hlessey Fornjotr näyttäisi olleen olemukseltaan isänsä kaltainen suurikokoinen komea ilmestys. Häntä kunnioitettiin kansalaisten keskuudessa hyvänä ja asiallisena johtajana.

SIVU 20

POHJOINEN RUIJA JA

FINNMARK KUULUI

SUOMEEN

LOGI FORNJOTR ENSIMMÄINEN RUIJAN KUNINGAS LOGI s. 187 jKr Suomessa, (oli 3 v. nuorempi kuin veljensä Kari) / avio prinsessa GLÖDIN kanssa.

Prinssi Logi Fornjotr matkasi Kainuun kuninkaan kartanosta Lappiin nykyisen Norjan rannikolle suuren suomalaisista koostuvan miehistön kanssa. Hän läänitti sinne RUIJAN kuningaskunnan, ja hallitsi siellä kuninkaana vuodesta 208 jKr – n. 230 asti.

LOGIN VALTAKUNTAAN muutti suomalaisia idästä ja mm. pula-ajasta johtuen nykyisen Suomen Savosta. Kuningas Logi Fornjotr laittoi laajassa mitassa alulle kalastus ja lampaiden kasvatuksen kansalaisten pää-elinkeinoksi Ruijassa.Ensimmäiset Suomen maahanmuuttajat asuttivat siellä ALTAN, BALSFJORDIN, BOERSELVIN, LYNGEN, NORDREISAN, SKIBOTNIN ja TANAN.

SUOMEN RUIJAN KUNINKAAN LOGIN JA GLÖDIN PERILLINEN.GRIM LOGINTYTÄR PRINSESSA s. 210 jKr Suomen Ruijassa.

SIVU 21

GRIM LOGINTYTÄR FORNJOTR NOUSI SUOMEN RUIJAN KUNINGATTAREKSI ISÄNSÄ KUNINGAS LOGIN JÄLKEEN.

GRIM, vähän synkkämielinen, mutta jämäkkä ja toimelias kuningatar, hänestä tuli pitkäaikainen hallitsija Suomen pohjoisimmille alueille. Kuningatar Grim hallitsi RUIJASSA vuosina n. 230-290 jKr.Kuningattaren ikääntyessä, hänen ansiokasta työtään jatkettiin suomalaisvoimin, lisäksi Suomen kuningas SNAER hoiti myös RUIJAN hallintoa vuosina n. 295 - 341 jKr.

MJÖLL SNAERINTYTÄR FORNJOTR NOUSI RUIJAN KUNINGATTAREKSI, TÄMÄ HALLITSI RUIJASSA AINAKIN VUOSINA 328 - 368 jKr.

SUOMEN KUNINGAS THORR SNAERINPOIKA FORNJOTR HALLINNOI MYÖS RUIJASSA VUOSINA 342 - 386 jKr.

KUNINGATAR INDIAN THORRINTYTÄR FORNJOTR s. 367 Suomen Kainuussa. TOIMI RUIJAN KUNINGATTARENA 384 - 419 jKr.Hänestä tuli myös pitkäaikainen Ruijan vahva kuningatar.

SIVU 22

SUOMEN KUNINGAS FROSTA HALLITSI SUOMESSA VUOSINA 419 - 491 jKr. MYÖS SUOMEN RUIJASSA.

RUIJAN SUOMALAISOMISTUKSESTA VAIETAAN

Historian kirjat eivät muista Suomen vanhaa RUIJAN LAPIN omistusta. Vain niissä hieman ihmetellään, miksi monien paikannimien vanhimmat esiintymät ovat suomenkielisiä?Siksi kun Ruijan lappi on ollut satoja vuosia osana Suomea. Vuosituhannen alkupuolella Suomen Ruijan Fornjotr kuningassuvun hallintakuntana usean hallitsijan ajan. Historian kirjoista ei voi lukea muitakaan Suomen maaomistuksia. Pohjoisilla alueilla on kanta-asukkaina aina olleet myös lappalaiset, joita kutsuttiin Sami nimellä. Samoin itään mennessä Samojetit, jotka ei olleet Suomen sukuisia. Nämä harrastivat paikasta toiseen asumismuotoa lähinnä porotalouden takia. Idän vainojen aikana nämä kansakunnat säilyivät suomensukuisia paremmin liikkuvuutensa ansiosta.Pohjois-Norjaan muutti työn perässä suomalaisia yhteisöjä, kuten YYKEÄÄN (Lyngen), RAISIIN, NAAVUONOON (Kvnaenangen), PORSANKIIN, KAARASJOKEEN, PALMANKIIN, PUNAKAKKSEEN, PYSSYJOELLE (Borselva), ja LEMMIJOELLE, paikkojen nimet olivat suomalaisperäisiä.Suurempi aaltomuutto oli erityisemmin jäämeren alueelle nälänhätävuosina 1844 ja 1860. Tässä muuttoliikkeessä muuttajat olivat enimmäkseen Kainuunmaasta ja Tornionjokilaaksosta, he asettuivat PYKEIJAAN (Bukoynes) , NÄÄTÄMÖÖÖN (Neiden) JA PAATSJOELLE (Pasvik) ALTTIOON (Alta).Seuraava muuttoliike osui Pohjois-Norjaan ANNIJOELLE, KALLIJOELLE, VESISAAREEN, TROMSSAAN JA FINNMARKIIN.

Vuonna 1860 lakeja muutettiin niin, että Suomen kieltä ei saanut enää käyttää. Maata ei saanut ostaa jos sukunimi oli muuttamatta Norjalaiseksi.Että suomalaisuus saataisiin kokonaan kitketyksi, suomalaiskaupunkien nimet

muutettiin myös poikkeuksetta Norjaksi.

SIVU 23

RUIJAN KOHTALON VUODET

Silloin kun Suomi oli Lapin Ruijan aikaa sitten menettänyt, eli toisen maailman sodan lopulla. Vuonna 1944 Natsi-Saksan armeija valtakunnan kansleri Adolf Hitler antoi käskyn tuhota Ruija kokonaan. Käskyn mukaan se sitten hävitettiin perusteellisesti. Hävitystyö jatkui tammikuulle 1945 asti.

Ennen hävitystyötä kuitenkin asukkaat ensin evakuoitiin. Sitten kaikki rakennukset poltettiin, samoin laivat ja jopa pienet veneetkin. Sama kohtalo oli myös Suomen Lapilla.Saksan armeija vetäytyi Suomestakin Ruijan kautta etelään.

SIVU 24

SIVU 25

Kartta edellisellä sivulla: Jouko J. Pesonen.Norr fornjotr kuninkaan Norjan valloitus vuonna v.368. Reitti merkitty violetilla värillä. Ruotsin rannikon vihreä väri kuvaa suomalaisten asuttamaa aluetta vuosituhannen alkupuolella.

NORRIN FORNJOTUR PERILLISET ROGALANDIN KUNINKAINA N. 400 VUODEN AIKANA:Gardur Norrsson, Rugalf Gardursson, Rongvald Rugalfsson, Ongvald Rongvaldsson, Injald Ongnvaldsson, Jossur Ingjaldsson, Hjor Jossursson, Hjorleif Hjorsson, Halfur Hjorleifsson, Hjor Halfursson, Hjorleifur Hjorsson, Halfur Hjorleifsson, Hjor Halffursson s.825 jKr.

GOTLANTI FORNJOTR SUVUN TÄRKEÄ KAUPPAPAIKKA JA KUNINKAAN LINNOITUS

Gootit olivat miehittäneet melkein aution itämeren saaren, joka sai heidän mukaansa nimeksi Gotlanti. Se miehitettiin ennen ajanlaskumme alkua, nähtävästi paljon ennen Ruotsin mantereelle menoa. Monet asiat viittaavat siihen, että gootteihin on kuulunut saarelle asettunut vanhin tiedossa oleva Kvenland I kuningas. Tämän oikeasta nimestä ei ole täyttä varmuutta, mutta käytämme sitten KVENLAND I. (Eräs nimen muoto Qwenland)Gootit olivat germaanisia, mutta eivät mitään erityistä heimoa, paitsi kuningassukuiset. Gootit koostuivat monista eri kansakunnista, kuten vaikka Traakialaisista ja vaikka Suomalaisista. Ne olivat siis gootti-identiteetin omaksuneita väestökeskittymiä. Gooteilla oli myös paljon palkkasotureita, koska Gotlannin saarelta on löytynyt suuria määriä palkan maksuun käytettyjä roomalaisia Solidi-kolikoita, joka oli kaikkialla käypää valuuttaa.

Goottien kielen sanotaan muistuttaneen enempi vanhaa Skandinaavista kieltä. Väitetään, että Skandinaviassa käytetty yleiskieli erosi toisistaan vain murre-eroilla. Gootit tunnustivat lähinnä alkuperäistä Ortodoksista kristinuskoa. He olivat usein erittäin taitavia käsistään. He olivat levittäytyneet aluevaltauksiensa lisäksi myös Suomeen ja Tanskaan. Goottien Etelä-Ruotsin selkeä yhtenäinen läänitys lienee säilynyt kauimmin Skandinaviassa, heitä sanotaan sekoittuneen sitten ruotsalaisiin ja suomalaisiin.

SIVU 26

Gootit olivat valloittaneet itselleen kapean alueen Krimiltä aina Itämerelle saakka. Kvenland kuninkaalliset linnoittivat Goottien miehittämää saarta myös suomalaisvoimin. Siitä tuli tärkeä tukikohta pitkäksi aikaa tälle kuningassuvulle.Gotlanti oli keskeisellä paikalla kauppaliikenteen kannalta melkein kaikkiin ilmansuuntiin. Suomalaiset hallitsivat moniin tarkoituksiin soveltuvien merikelpoisten ns. viikinkialusten rakentamisen viimeistään vuosituhannen alussa. Purjeilla varustetut alukset olivat tärkeä elinehto saaren käytölle.Fornjotrit saivat kauan hallita tätä tärkeätä saarta vahvalla otteella. Upsalalaiset kuninkaat ensimmäisenä häiriköivät saarella. Muuten Gotlannista tuli sitten lopulta melko kansainvälinen. Saksalaiset kauppiaat taisivat perustaa Visbyn kaupungin tuhat luvun alkupuolella. Fornjotr kuningassuvun jälkeen hallinta vaihtui useinkin, milloin tanskalaiset viikingit, kun taas välillä ruotsalaiset.

SUOMALAISET ASUIVAT RUOTSIN RANNIKOILLANäyttää vahvasti siltä, että tämän lisäksi suomalaiset ja gootit asuttivat monista syistä myös Ruotsin rannikkoa Upsalan ja nykyisen uuden asutuskeskuksen Tukholman seudulla. Suomen kansalaisia johti siellä Suomen kuninkaat Gotlannista tai Kainuusta. Myöhempinä aikoina Upsalan Ruotsin laajentaessa otettaan, asukkaat ovat sulautuneet myös kielellisesti ruotsalaisiin. Siksikö kukoistava Birkan kauppakeskuskin annettiin Upsalalaisten toimesta tuhota lopulta kokonaan, että sen vanhasta suomalaisuudesta ei olisi todisteita. KARI FORNJOTR`IN TOISEKSI NUORIN VELI HLESSEY200 luvun alkupuolella tulevan Tukholman rannikoita on Upsalan eteläpuolella hallinnut Fornjotr sukuinen kuningas Hlessey ja hänen jälkeensä myös muut Fornjotr sukuiset suomalaiskuninkaat. Nämä tavallaan suojasivat Upsalan kauppakeskusta, niin kuin suomalaiset kautta aikojen Ruotsia vaikka venäläisiltä.

Kuuluisa Skandinavian valloittaja Anglosaksien yliloordi Odin Woden, joka oli syntynyt vuonna 215 jKr. oli päättänyt lyödä ruotsinmaan kuningaskunnan, tosin huonolla menestyksellä. Hänellä olikin vastassa ensimmäisenä rannikon suomalaiset!

SIVU 27

Hän teki pian sovinnon vanhan kuninkaan ”ÖSTEN GYLFEN” kanssa. Näin kertovat vanhat kertomukset?Mutta tämä nyt lienee sitä mytologiaa. Nimi pitää kyllä paikkansa, Gylfi oli merikuningas ja Suomen jaarli, Gorri Fornjotr`in pojanpoika. Paljon mahdollista että Gylfi vaikutti eläessään kuninkaan ominaisuudessa juuri tällä samalla alueella, mutta ei kuitenkaan vielä Odin Woden aikana.TOSIASIASSA ODIN WODEN ASIOI HLESSEY FORNJOTRIN KANSSA. (Kuningas Hlessey oli syntynyt 189 jKr, Gylfi 431 jKr).Nykyisen ruotsin rannikko oli pääasiassa suomalaisten ja goottien hallussa. Hlessey Fornjotr taisi olla poikamieskuningas, joka hallitsi ainakin Gotlannin saaressa ja Upsalan eteläpuolella. Ainakaan hänen puolisostaan ei ole mainintaa. Fornjotr kuningas Hlessey oli hyvin sovinnollinen mies, joka suurella koollaan ja komeudellaan isänsä tavoin kullankeltaisine hiuksineen hämäsi myös vihollisensa.Odin Wodenin hyökkäys päättyi ruotsinmaan rannikolla melkein alkuunsa, aikomuksenaan oli vallata itselleen uutta aluetta. Muutama pää siinä putosi juhlan kunniaksi ennen täydellistä sovintoa. Hlessey Fornjotr vihelsi pian pelin poikki. Ehkä he pian huomasivat olevansa samaa kuningassukua. Lopuksi tämä kuuluisa ”teho kuningas” ODIN WODEN sai Hlesseyltä maa-alueita kuninkaan lääniksi asti. SANOTAAN, ETTÄ WODEN RAKENNUTTI LINNOITUKSEN MÄLARE JÄRVEN RANNALLE PAIKKAAN VANHA SIGTUN.Odin Wodenin prinssipoika vuonna 235 syntynyt FREY ODINSSON, sai myös Upsalassa pienen kuninkaan läänin, jossa tälle kuninkaalle maksettiin veroa. Frey oli taitava purjehtija ja merenkävijä, vaikka ei ollut viikinki. Frey Odinsson rakennutti myös suuren temppelin Upsalan lähelle. Sanotaan että hän oli hyvä hallitsija, mutta oli kovin lyhytikäinen. Hän sairastui äkisti ja kuoli 21 vuoden ikäisenä.

Suomen ja Ruotsinmaan kuninkaiden yhteisymmärrystä lisäsi siihen aikaan kun Upsalan kuningas meni naimisiin Suomen kuningas Hlessey Fornjotrin veljen tyttären kanssa.

SIVU 28

KUNINGAS FROSTI KARINPOIKA FORNJOTR FROSTI KARINPOIKA FORNJOTR syntyi vuonna 210 jKr Kainuussa, / avio 239 jKr, Rva Frosti oli 6v. miestään nuorempi.KUNINGAS FROSTI HALLITSI SUOMESSA AIKANA 233 – 252 jKr.KUNINGATAR RVA FROSTI HALLITSI SUOMESSA MIEHENSÄ FROSTIN JÄLKEEN VUOSINA 253 – 269 JKR.

FROSTIEN PERILLINEN: JOKULL FROSTINPOIKA FORNJOTR PRINSSI syntyi vuonna 239 jKr Suomen Kainuussa. Jokull peri Suomen kuninkuuden vuotena 260 jKr.

KUNINGAS

JOKULL FROSTINPOIKA FORNJOTR JOKULL FROSTINPOIKA s. 239 jKr / avio kuningatar Rva Jokull s. 256 jKr. Kuningas JOKULL hallitsi Suomen Kainuussa, hänen hallintakausi alkoi vuonna 260 ja päättyi 284 jKr. JOKULLIN KUNINGATARPUOLISO OTTI OSAA MAAN HALLINTAAN MIEHENSÄ JOKULLIN JÄLKEEN VUOSINA 284 – 308 jKr.

JOKULLIEN PERILLINEN:SNAER JOKULLINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 275 jKr Suomen Kainuussa. Snaer peri Suomen kuninkuuden vuotena 295 jKr.

SIVU 29

KUNINGAS

SNAER JOKULLINPOIKA FORNJOTR

SNAER JOKULLINPOIKA syntyi vuotena 275 jKr, / avio v. 301 jKr KUNINGATAR NIERAN KANSSA s. 276 jKr Suomessa. SUOMEN KUNINGAS SNAER HALLITSI SUOMEA VUOSINA 295 - 341 jKr PÄÄPAIKKANA KAINUU.SNAERIN PUOLISO KUNINGATAR NIERA hallitsi Suomea poikansa Thorrin kanssa miehensä jälkeen Kainuussa ja muissa kuninkaan kartanoissa.

SNAERIEN PERILLISET 3 LASTA:*MJÖLL (FÖNN) SNAERINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA syntyi vuonna 308 jKr Suomen Kainuussa, hänestä tuli aikuisena kuningatar pohjoisen Suomen Ruijassa.

UPSALAN SUOMALAISKUNINGATAR*DRIVA SNAERINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA syntyi vuonna 312 jKr Suomen Kainuussa, / avio Ruotsinmaan KUNINKAAN VANLAND SVEGDASSONIN kanssa s. 298 jKr Upsalassa.

*THORRI SNAERINPOIKA FORNJOTR PRINSSI syntyi vuonna 320 jKr Suomen Kainuussa. Thorrista tuli pitkäaikainen ylväs Suomen kuningas vuotena 342 jKr.

KUNINGAS THORRI SNAERINPOIKA FORNJOTR

THORRI SNAERINPOIKA s.320 Suomessa / avio vuonna 345 jKr PRINSESSA IKUTIERAN KANSSA s. 326 Itämeren Suomessa.

SIVU 30

THORRI OLI YLVÄS JA VIISAS KUNINGAS, JOKA HALLITSI SUOMESSA, KAINUUSSA JA SUOMEN GOTLANNISSA VUOSINA 342 – 386 jKr.

THORRIN JA IKUTIERAN PERILLISET, 5 lasta:*NORR THORRINPOIKA FORNJOTR PRINSSI, syntyi vuonna 345 jKr Suomen Kainuussa.

*GOI THORRINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA syntyi vuonna 356 jKr Suomen Kainuussa, / avio Kuningas NORJAN HEDMARKISSA HROLFR BJARGILAINEN s. 358 jKr Tanskassa

*GOE THORRINPOIKA FORNJOTR PRINSSI synti vuonna 356 jKr Suomen Kainuussa, hän hallitsi suomessa vuosina 368 jKr – alkaen.

*GORR THORRINPOIKA FORNJOTR PRINSSI syntyi vuonna 365 jKr Suomen Kainuussa. Gorr sai maaomaisuuksia saaristoista nykyisestä Norjasta.

*INDIA THORRINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA syntyi Kainuussa vuonna 367 jKr, OLI SUOMEN RUIJAN KUNINGATAR JA HALLITSIJA.

SUOMEN KUNINGAS JA NORJAN

PERUSTAJA NORR THORRINPOIKA FORNJOTR NORR THORRINPOIKA SUOMEN KUNINGAS s. 345 jKr Suomen Kainuussa, avio KUNINGATAR SEARSCHDOTTERIN KANSSA s 354 jKr nykyisen Norjan TRONDELAGISSA. KUNINGAS NORR HALLITSI SUOMEN POHJOISOSIA JA RUIJAA VUOTEEN 368 jKr SAAKKA. ”SUOMEN NORJASSA 369 jKr LÄHTIEN”.

SIVU 31

SUOMEN KUNINGAS NORR TAHTOI OMAN KUNINKAAN LÄÄNINSuomen Kuningas Norr kokosi palkkasotureista ja suomalaisista koostuvat joukkonsa sovittujen suunnitelmien mukaisesti vuoden 368 jKr kevättalvella. Norr lähti Kainuun kuninkaankartanoista Perämeren länsirantaa hiihtäen jäitä pitkin, (nykyistä Ruotsia), aina Sundsvalliin saakka. Siellä oli jo hieman Ruotsinkielistä asutusta, siksi Norr eteni joukkoineen silloista oletettua kuningaskunnan reunaa luoteeseen suurelle järvelle Storsjölföhön ja siitä edelleen Trondheimin vuonon lähelle.

SAAGOISSA KERROTTUANORR FORNJOTR SUKUINEN KUNINGAS LEVITTI SUOMALAISTA MIEHISTÖÄÄN päälliköineen eri puolille maata. Hän kävi Mjössa-järvellä, meni siitä Sognavuonolle. Sieltä Norrin joukot palasivat vuoden kuluttua takaisin Trondheimiin. Aluevaltauksissa oli ollut kiivaitakin kahakoita kanta-asukkaiden kanssa, mutta suuren tehokkaan suomalaismiehistön avulla Norr sai ilmoitettua kuninkuutensa kaikkiin tärkeimpiin asutuskeskuksiin. Hän sai rannikot ja sisämaat miehitettyä ja Suomalaisten päälliköitten hallintaan. Kanta-asukkailla oli oma ruhtinas, joka luopui kuninkuudestaan Norrin alamaisuuteen, Norjassa asui silloin vain noin 300 000 kanta asukasta.

SUOMALAINEN KUNINGAS NORR THORRINPOIKA NOUSI KESKI-NORJAN HALLITSIJAKSINorr Suomen kuningas, perusti aluksi Fornjotr kuningaskunnan nykyisiin Keski-Norjan maakuntiin kuten ALFHEIM, OGDUM JA BUSKERUD. Hän hallitsi siellä vuosina 369 – 433 jKr, eli 64 vuotta. Kuningas Norrin hallinta-alueet sijaisivat Hålogalandin vanhan kuningaskunnan eteläpuolella.

SIVU 32

NORRIN ja AGDIN PERILLISET:*RAUM NORRINPOIKA FORNJOTR s. 371 KUNINGAS OGDUMISSA Suomen Norjassa*THRAND NORRINPOIKA FORNJOTR s. 385 KUNINGAS TRONDHEIMISSÄ .(TRONDIN KOTI) ”Suomen Norjassa”.*GARDUR NORRINPOIKA FORNJOTR s. 389 Möressä, ”Suomen Norjassa”, ROGALANDIN JAARLI, LOUNAISRANNIKON HALLITSIJA vuosina 407 - 420

RAUMIN JA HILDURIN PERILLISET 5 LASTAFINNALF RAUMINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 392 Buskerudissa / avio SVANHILD DAGSDATTER s. 396 Alfheimissä.GODBRAND RAUMINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s. 395 Buskerudissa Suomi Norja, / avio VILSDATTER KUNINGATAR s. 414 Ringerike Suomen Norja.JOTUNBJOR RAUMINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 404 Romsdalissa Suomen Norja.HADDINA RAUMINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 405 Buskerudissa Suomen Norja.HRING RAUMINPOIKA FORNJOTR s. 416 Buskerudissa Suomen Norja, KUNINGAS RINGERIKISSÄ JA VALDRESSA, avio VIFIL merikuninkaan tytär

GARDURIN PERILLISETHORD GARDURINPOIKA FORNJOTR JAARLI HORDALANDISSA s. 408 Rogalandissa TRYM GARDURINPOIKA FORNJOTR JAARLI AGDERISSA s. 411 RogalandissaTORGARD GARDURINPOIKA FORNJOTR JAARLI ETELÄ-MÖRESSÄ s. 417 RogalandissTORGARDIN PERILLISETTORVID TORGARDINPOIKA FORNJOTR s. 449 Etelä-MöressäTORVIDIN PERILLISETSLEVID TORVIDINPOIKA FORNJOTR s. 459 Etelä-MöressäBLAVID TORVIDINPOIKA FORNJOTR s. 462 Etelä-MöressäBLAVIDIN PERILLISETARNVID BERSEKINTAPPAJA BLAVIDINPOIKA FORNJOTR s. 481 jKr Sunnmöressä Suomen Norja.HRING RAUMINPOJAN PERILLISET:

SIVU 33

EYMUND HRINGINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s. 430 jKr Buskerudissa SUOMI (NORJA). EYMUND NOUSI KUNINKAAKSI ITÄMEREN-SUOMEN HOLMGÅRDIIN, JOKA OLI TÄRKEÄ KAUPPAKESKUS VOLGAN SUOMALAISILLE JA VIIKINGEILLE Eymundin avio vuotena 454 jKr KUNINGATAR EYMUND (Itämeren-Suomalainen prinsessa) oli syntynyt Itämeren-Suomessa.KUNINGAS EYMUND HALLITSI KOKO IKÄNSÄ ITÄMEREN SUOMALAISIA, HÄN KUOLI VUONNA 521 HOLMGÅRDISSA 91 VUODEN IKÄISENÄ. EYMUNDIN PERILLINEN: ALMVEIGU (ALFNJUN) EYMUNDINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA syntyi vuotena 455 jKr Suomen Holmgårdissa avio kuningas HALFDAN (VANHA) HRINGINPOIKA FORNJOTR s. 450 Ringerike Buskerud Suomen Norjassa.ALMVEIGUN JA HALFDAN PERILLISETDAG HALFDANINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s. 478 Buskerudissa, aviopuoliso TORASKELFI HALFDANINPOIKA FORNJOTR s.480 Buskerudissa, AUDE ”Rikas” HALFDANPOIKA FORNJOTR MERIKUNINGAS s. 486, Hönefors, BUSKERUD BRAGE HALFDANPOIKA FORNJOTR KUNINGAS VALDRESISSA s.492 Buskerudissa, SIGGAR HALFDANINPOIKA FORNJOTR VIIKINKIKUNINGAS s.496 Buskerudissa / avio SIGNY VOLSUNGSDATTER.LOFDI HALFDANPOIKA FORNJOTR s. 498 Buskerudissa Suomi , LOFDISTA TULI SUURI VIIKINKIKUNINGAS JA KUNINGAS REIDGOTALANDIASSANEFLI (NEFILL) HALFDANPOIKA FORNJOTR MERIKUNINGAS s. 499 Buskerudissa.HILDI (HILDER) HALFDANINPOIKA FORNJOTR VIIKINKIKUNINGAS s. 500 Suomen BuskerudissaBUDLI HALFDANINPOIKA FORNJOTR MERIKUNINGAS s. 502 Buskerudissa.BRAGEN PERILLISETAGNAR BRAGENPOIKA FORNJOTR PRINNSI s. 511 Vladresissa Suomen Norja.ALF AGNARINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 532 ValdresissaEIRIK ALFINPOIKA FORNJOTR PRINNSI s. 548 ValdresissaHILDA EIRIKINTYTÄR FORNJOTR s. 572 ValdresissaHALFDAN (LEMPEÄ) HILDANPOIKA s. 588 valdresissaGUDRAUD HALFDANINPOIKA s. 608 ValdresissaHALFDAN (MUSTA) GUDRAUDINPOIKA s 621 ValdresissaHARALD (KAUNOTUKKA) HALFDANINPOIKA s. 639 Valdresissa.

SIVU 34

KAUNOTUKAN VAIMOT: GYDA EIRIKSDOTTER, ÅSA HÅKONSDOTTER, RANGHILD EIRISDOTTER, SVANHILD ÖYSTEINSDOTTER, ÅSHILD RINGSDOTTER, SNÖFRID SVÅSESDOTTER, TORA MOSTERSTON.

LOFDIN PERILLISETSKYLI LOFDANPOIKA FORNJOTR s. 548 Ringerike BuskerudSKEKKIL LOFDANPOIKA FORNJOTR MERIKUNINGAS s. 551 Ringerik Buskerud Suomen NorjaSKYLIN PERILLINENEGDIR SKYLINPOIKA FORNJOTR s. 598 Hönefors NorjaEGDIRIN PERILLISETHJALMTHER EGDIRINPOIKA FORNJOTR s. 638 HöneforsHJALMTHERIN PERILLISETEYLIMI HJALMTHERINPOIKA FORNJOTR s. 688 HöneforsEYLIMIN PERILLISETHJÖRDIS EYLIMINTYTÄR FORNJOTR s. 710 Hönefors, avioSIGMUND VOLSUNGSSON KUNINGAS s.705 Buskerud.KUNINGATAR HJÖRDIS OLI ERIKOISEN ULJAS JA KAUNIS KULTATUKKAINEN NAINEN, TÄSTÄ SUVUN JATKUMOSTA HARALD KAUNOTUKAN ÄITI SIGURD PELOTTOMAN TYTÄR RANGHILD

HJÖRDISIN PERILLISETSIGURD (FAFNIRINSURMA) HJÖRDISINPOIKA FORNJOTR s. 427 HordalandissaASLAUG SIGURDSSINTYTÄR s. 452 Hordalandissa

ASLAUGIN PERILLINENSIGURD KÄÄRMEENSILMÄ

JOFRIN PERILLISETHJOR JOFURINPOIKA FORNJOTR s. 431 HordalandissaHJORIN PERILLISETHJORLEIF HÄNTÄHEIKKI HJORINPOIKA FORNJOTR s. 450 Hordalandissa.

SIVU 35

RUGALF GARDINPOIKA FORNJOTR JAARLI ROGALANDISSA s. 410 RogalandissaGRJOTGARDUR GARDINPOIKA FORNJOTR JAARLI POHJOIS-MÖRESSÄ s. 435 Rogalandissa.GRJOTGARDURIN PERILLISETSALGARD GARDINPOIKA FORNJOTR JAARLI s. 456 Rogalandissa.

RUGALFIN PERILLISETRONGVALD RUGALFINPOIKA FORNJOTR s. 433 RogalandissaRONGVALDIN PERILLISETAUGVALD RONGVALDINPOIKA FORNJOTR s. 453 KUNINGAS ROGALANDISSA

AGDI TRYMINPOIKA FORNJOTR s. 432 Agderissa Suomen NorjaAGNAR TRYMINPOIKA FORNJOTR s. 433 AgderissaKETIL TRYMINPOIKA FORNJOTR s. 435 Agderissa, oli JAARLI TROMÖYLLÄ.

VEGARD GARDURINPOIKA FORNJOTR s. 414 RogalandissaFREYGARD GARDURINPOIKA FORNJOTR s. 414 RogalandissaOLI JAARLI FJORDISSA JA FJALARISSA.FREYGARDIN PERILLISETFREYSTEIN VANHA FREYGARDINPOIKA FORNJOTR s. 438 oli JAARLI GEILOSSA JA FREYBJÖRNISSÄ. TORGARD GARDURINPOIKA FORNJOTR s. 417 RogalandissaOLI JAARLI ETELÄ-MÖRESSÄ

KUN FORNJOTR KUNINGAS NORR AVASI TIEN TULEVILLE KUNINKAILLE NORJASSA. NORJANMAAN KUNINKAIDEN PALJOUDEN ONGELMA TULI ETEEN MYÖHEMMLLE JÄLKIPOLVILLE. (Yli 30 kuningaskuntaa parhaimmillaan.)

SIVU 36

NORR THORRINPOIKA FORNJOTR hallitsi aluksi ikään kuin Suomen kuningaskuntaa, kuitenkin ainakin periaatteessa tulevaa Norjan kuningaskuntia.

HÅLOGALANDIN PERUSTAJA GODWULFGODWULF GEATANPOIKA KUNINGAS synt. 80 jKr Bysantin Troijassa. Kuningas oli ensimmäisen vuosituhannen aikoihin puuhaamassa tukikohtaa nykyisen Norjan rannikolle. Sitä kutsuttiin HÅLOGALAND nimellä, tämä hieno paikka kuuluikin sitten samalle kuningassuvulle vuosisatojen ajan. Myöhemmin Fornjotr Suomen kuningassuku hallitsi myös tämän , Hålogalandin pohjois- ja eteläpuolella.

Hålogalandin pohjoispuolella oli siihen aikaan Suomen Ruijan kuninkaan lääni, siellä hallitsi kuningas Norrin aikaan Suomen kuningas THORRI ja hänen jälkeensä kuningatar INDIA THORRINTYTÄR.

NORRIN NUOREMPI VELI GORR THORRINPOIKA FORNJOTR PURJEHTI JOUKKOINEEN NORJAANGORR FORNJOTR KUNINGAS, syntyi vuonna 365 jKr Suomen Kainuussa, Hän oli virallisesti SUOMEN JAARLI, sekä MYÖHEMMIN MYÖS NORJAN SAARISTON ”MERIKUNINGAS” / avio vuonna 402 jKr PRINSESSA HROLFFRSDOTTIR s. 384 jKr Ruotsin Hedmarkissa.

SIVU 37

GORR, varusti Kainuun Torniojokilaaksossa viikinkilaivaston suomalaisella miehistöllä ja purjehti etelään. Hän päätyi Tanskaan sukulaistensa luo. siellä Gorr pestasi täydennystä suomalaisiin viikinkijoukkoihin.Tanskasta Gorrin vahvistetut joukot jatkoivat läheiselle HLESEYN saarelle, jossa asui edelleen HLER GYMIR FORNJOTRIN perillisiä ja heidän viikinki-turvajoukkoja Suomen alueilta.Sieltä Gorrin viikinkilaivue suunnisti Pohjanmerelle ja edelleen Norjan rannikoille.

Kuningas Norr tapasi myöhemmin veljensä Gorrin Nordfjordin vuonolla. Sinne tämä oli tullut pitkin rannikkoa purjehtien suuren suomalais- tanskalaisen viikinkimiehistön kanssa. Mitään konflikteja ei heille tullut ainakaan aluksi. YHTEISYMMÄRRYKSESSÄ VELJEKSET JAKOIVAT KATSASTAMANSA MAAT KESKENÄÄN. GORR SAI KAIKKI SAARISTOT JA OSAN ETELÄISTÄ MAATA HALLINTAANSA. NORR PUOLESTAAN HALLITSI MAAT HÅLOGALANDIN KUNINGASKUNNAN RAJOILLE SAAKKA. JOHON HÄN OLI VARAUTUNUT, ELI SOPINUT ETUKÄTEEN VELJENSÄ OSUUKSISTA. NORR OLI JO KOTIUTUNUT UUTEEN MAAHANSA PALJON ENNEN NUOREN VELJENSÄ SAAPUMISTA.

GORRIA KUTSUTTIIN SIITÄ LÄHTIEN MERIKUNINKAAKSI.HÄN OLI NORJAN JA SEN RANNIKKOJEN HALLITSIJA

Keskitalvella veljekset tulivat Upsalalaisten hallinnassa olevaan HEDEMARKIIN, jossa kohtasivat paikallisen kuninkaan HRÓLFR I BERGIN. Tämä oli kauan Hedemarkissa hallinneen Eystein-kuninkaan tyttären Ashildan prinssipoika. Nyt Hedemarkin kuninkaana Hrólfrr esitteli Gorrille tämän sisaren Góin, joka oli nyt hänen puolisonsa ja kuningatar Hedemarkissa.

Hedemarkin kuningatar Gói Thorrintytär oli jo aiemmin käynyt tapaamassa miehensä Hrolfrin kanssa veljeään kuningas Norria. Silloin tämä Hedemarkin kuningas oli ilmoittanut olevansa valmis kuningas Norrin alamaisuuteen. Näin Hedemark siirtyi taas ”suomen maan hallintaan”.Myöhemmin Norrin ja Gorrin perilliset olivat hieman taistelleet, jonka jälkeen Norrin perilliset pitivät valtaa myös Ogdumissa ja Rogalandissakin.

SIVU 38

kuva wikikirjasto

SUOMALAISTEN VIIKINKIEN ISÄN GORR FORNJOTRIN PERILLISIÄBEITIR GORRINPOIKA FORNJOTR MERIKUNINGAS s. 405 RAUMSDAL SUOMEN NORJAMEITIR GORRINPOIKA FORNJOTR MERIKUNINGAS s. 407 RAUMSDAL GEITIR GORRINPOIKA FORNJOTR MERIKUNINGAS s. 403 RAUMSDAL HEYTIR GORRINPOIKA FORNJOTR s. 403 RAUMSDAL SUOMI, SUOMEN JAARLI, VIIKINKI JA MERIKUNINGAS, Heitir kuoli vuotena 499 jKr.

MEITIRIN PERILLISETMAEVILI MEITIRINPOIKA FORNJOTR s. 426 Norjassa

GEITIRIN PERILLISETGYLFI GEITIRINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS SUOMESSA s. 431 RAUMSDAL, GLAMMI GEITIRINPOIKA FORNJOTR s. 430 RAUMSDALHEYTIRIN PERILLISET:

SIVU 39

SVIDRI HEYTIRINPOIKA FONRJOT, MERIKUNINGAS JA VIIKINKI, Telemark Norja

MYNDILLIN PERILLISETEKKIL MYNDILLINPOIKA FORNJOTR s. 454 NorjassaSKEKKIL MYNDILLIPOIKA FORNJOTR s. 456 NorjassaSVIDRIN PERILLINEN:SVEIDE SVIDRINPOIKA FORNJOTR, VIIKINKI JA MERIKUNINGAS, Telemark NorjaSVEIDEN PERILLISETHALFDEN SVEIDENPOIKA FORNJOTR, OPLANDIN JAARLI, TelemarkHALFDEN PERILLINEN:IVAR HALFDANINPOIKA FORNJOTR OPLANDIN JAARLI, / avio, EYSTEININTYTÄR TRONDELAGISTAIVARIN PERILLISET:EYSTEIN GLUMRA IVARSINPOIKA FORNJOTR OPLANDIN ja HEDMARKIN JAARLI, /avio ASEDA ROGNVALSINTYTÄR, MOER, NORJA, Eystein eli 83 v.EYUSTEIN PERILLISET:RAGNVALD EYSTEININPOIKA FORNJOTR, oli MÖREN JAARLI.RANGVALD MUUTTI SKOTLANNIN ORGNEYHIN.SWANHILD EYSTEININTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA Trondelagissa.SIGURD EYSTEININPOIKA FORNJOTR PRINSSI, Trondelag NorjaMALAHULE EYSTEININPOIKA FORNJOTR MOERIN JAARLI, TRONDELAG. SVANHILD EYSTEININTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA, TRONDELAG

AATELISTEN KOHTAUSPAIKKA BYSANTISSAKuninkaisiimme jotenkin liittyy myös Mustanmeren eteläpuolella Bysanttilainen TRABZON kaupunki. Sen varhaisempi nimi oli TREBIZONI.

Kaupungin on perustaneet MILESIAN kauppiaat vuotena 756 eKr.Trebizoni on ollut kielten ja kulttuurin ”sulatusuuni”. Lisäksi siellä myytiin kaikkea arvokasta, kuten kultaa, hopeaesineitä, silkkiä ja pellavaa meripihkaa ym. Kaupunki sijoittui Mustanmeren rannalla vanhan silkkitien varrelle ja oli myös vilkas satamakaupunki.

SIVU 40

Kaupungin tiedetään olleen historiassa ruhtinaitten kohtaamispaikka. Tämä antiikin aikainen kaupunki, joka mainitaan niin vanhojen Suomen kuninkaiden (Fornjotr) kuin myös useiden muiden aatelisten tapaamispaikkana. Myös Odin Wodenin aikaisten. Tämä kuningas oli kuitenkin nuorempi kuin Suomen Fornjotr hallitsija.Gootit ryöstivät kaupungin vuotena 258 jKr. Saattoi olla, että he halusivat ryöstää omat kultavarannot, jotka roomalaiset olivat omineet.

Mainittakoon, että Suomen pitkäaikainen kuningas Frosta syntyi Trabzonissa vuotena 402 jKr. Hänen vanhempansa olivat tuolloin ”oleilemassa Trabzonissa”. Ehkä juuri tässä tarkoituksessa, eli synnyttämässä salaa. Frostan äiti oli Suomen Inkeriläinen prinsessa ja sittemmin kuningatar. Vanhan Volgan Suomen valtavan suuret alueet, jotka venäläiset ovat itsekkäästi omineet itselleen, sieltä on hävitetty tarkasti suomalaisten henkilötiedot, niin tässäkin tapauksessa.…………………………………………………………………………………………………………FORNJOTR SUVUN sanotaan olevan geeniperimältään suomalais-ugrilaista leijonakansaa, jota on vaikea käsittää, kuten paljon myöhemmällä ajalla Suomen suurruhtinas Rurik Halfdaninpoika, s. 810 jKr, tämä oli myös Tanskan perustanutta vanhaa ”GODWULF” sukua. Toisinkin on hänestä väitetty, mutta Rurik on kuitenkin syntynyt nykyisen Pohjois-Hollannin alueella. Hänen sukunsa maaomaisuuksia on ollut myös Ruotsin Roslagenissa. Josta jäljempänä.

Näyttää siltä, että Kainuun kuninkaana oli vielä Frosta kauan vuoden 452 jälkeenkin. Sinä vuotena nousi LAATOKAN ETELÄISILLE ALUEILLE KUNINKAAKSI EYMUND (EDMUND) HRINGINPOIKA FORNJOTR, HOMGÅRDIN KAUPUNGISSA.

SIVU 41

Myös Frostan prinssiperillinen Dag Frostanpoika hallitsi Suomessa noin 500 vuodesta aina vuoteen 522 saakka. Sanotaan että hän oli erittäin tehokas hyvä hallitsija.Antiikin tutkijat ovat maininneet, että Kvenland Kainuu oli ”terra feminarum”, naisten maa. Suomea on johtanut pitkiä ajanjaksoja itsenäisten kuningattarien lisäksi myös lyhyt-ikäisten kuninkaiden kuningatarpuolisot. Nuoret niin kuin vanhatkin kuninkaat joutuivat joskus haaksirikkoihin vaikka heillä oli erittäin merikelpoiseksi suunnitellut suomalaisten telakoilla valmistetut ns. Knor tyyppiset merikelpoiset viikinkialukset. ”Naisten maa” leima on voinut aiheutua myös siitä, kun nuoret suomalaismiehet liittyivät kuninkaiden viikinkijoukkoihin. Näin ollen kylät näyttivät naisten kyliltä miesten poissa ollessa jopa vuosia. Mutta ei puolustuskyvyttömiltä, niihin oli kehitetty tehokkaat puolustuskeinot tunkeutujia vastaan. TOISAALTA; Tuon ajan kuninkaat ja viikinkisotilaat oli puettu nahkahameeseen, ehkä he näyttivät kauempaa katsottuna naisarmeijalta.Muistutetaan vielä, Suomella ja Suomen Kainulaisilla on ollut vankka ja varusteltu sosiaalinen organisaatio Fornjotr kuninkaat päämiehenään melkein tuhat vuotta. On todennäköistä että ns. Volgan suomalaisilla on ollut Fornjotrien aikaan omia ruhtinaita. Joista ei ole jälkipolville jäänyt juuri mitään tietoa, jos ei kansalaisistakaan.

Monien kansallisuuksien asuinsijoilta löytyy vielä kasoittain pirstaleita kauniista porsliiniesineistä ja ruukuista. Kuin myös muita jäänteitä ihmisten tasokkaasta elämisestä. Heistä monet pakenivat pohjoiseen, joka oli lopulta huono suunta, viimeistään vallan vaihtuessa venäjällä, heidät myös sieltä tavoitettiin. Niin kuin Vienanmerelle paenneet suomalaisheimolaiset BJARMIT. He elivät vielä ennen neuvostoaikaa sovussa Lappalaisten kanssa. Sanotaan että Bjarmeilla oli suuria omaisuuksia kultana ja hopeana. He asuivat ennen pakenemistaan Laatokan eteläpuolella. Josta siirtyivät vainoajia väistellen Vienanmeren rannoille, asuivat paimentolaisten tavoin porotalouksissa, suolan keruuta ja myyntiä harrastaen.

SIVU 42

Sanotaan että itäisiltä suomalaisalueilta oli pientä kansainvaellusta, aina Uralilta saakka Pohjois-Suomeen. (Nykyisin Norjaa) Lisäksi Keski-Norjan rannikolle ja nykyisen Ruotsin pohjoisosiin, jossa oli ikivanhaa suomalaisasutusta. Eräs vanha suomalaisten kauppaliikennereitti kulki Laatokan kauppakeskuksista kuten Vanajasta (Hålmgord) ja Karesta (Käkisalmi) Suomenmaan halki Pohjanlahden perukoille. Kauppaveneiden matkassa perheitä kulki ensin Kainuuseen, ennen kuin he sieltä levittäytyivät ehkä kuninkaan ohjauksessa länteen ja pohjoiseen. ”MYTOLOGIAA” SUOMEN KUNINKAIDEN JÄLKIKASVU LEVISI SAARIVALTIOIHIN

PUHUMATTA PARASVäitetään Suomen kuninkaista, joista ei saanut puhua, eikä kouluissa saanut heidän olemassa olostaan opettaa. KUITENKIN TOTUUS ON, ETTÄ VANHIMMASTA SUOMEN FORNJOTR KUNINGASSUVUISTA ON PERIYTYNYT MONIEN MAIDEN KUNINKAAT. KUTEN; NORJA, ISLANTI, SKOTLANTI, ENGLANTI, RUOTSI JA TANSKA.

AATELISSUKUINEN KUNINGAS FORNJOTR KVENLAND on yksi ensimmäisenä ”tunnetuksi tulleista Suomalaiskuninkaista”. Mutta he ovat tunnettuja enää vain vanhoissa saagoissa. Ei kuitenkaan siltä ajalta kun ovat lähteneet alkuperäisiltä kotipaikoiltaan ja liittyneet Goottien joukkoihin. Tästä voi väitellä muunkin tiedon kanssa, mutta lieneekö sillä kovin suurta merkitystä.

SUOMEN KUNINKAIDEN SUKUA

OLEN YLPEÄ SUOMALAISESTA SUVUSTANI!

SIVU 43

HARALD HALFDANSSON ”KAUNOTUKKA” KUNINGAS s. 850 jKr, oli tavallaan myös perustamassa Norjaa, yhdistämällä väellä ja voimalla monia pieniä suomalaiskuningaskuntia. Hän oli sen Norjan kuninkaana vuosina 872 – 930 jKr. ”Sen Norjan” käsitti vain Norjan rannikkoalueita, eli mitkä Gorr Thorrinpoika Fornjotr aikoinaan sai hallintaansa. Kuningas Harald Halfdansson sai aikaan sen, että yhä enenevässä määrin mahtimiehet ”muuttuivat viikingeiksi” ja lähtivät maasta isoilla viikinkialuksilla Irlantiin, Skotlantiin ja Islantiin.Harald Kaunotukka valloitti myös Orkneynsaaret ja Shetlannin. Harald kuninkaan vallan peri hänen poikansa EERIK ”VERIKIRVES”, hänellä oli myös veli ”HAAGON HYVÄ”.

FORNJOTR SUKU POLVEUTUI KANTAISÄNÄ MM. ENGLANNIN KUNINKAISIIN. HEISTÄ KUNINGAS WILLIAM OLI SANONUT: OLEN YLPEÄ SUOMALAISESTA SUVUSTANI!

Normandian herttua William s.1027 jKr

SIVU 44

VANAJA (HOLMGÅRD)ITÄMEREN- JA KARJALAN

SUOMALAISTEN KAUPPAKESKUSJA MONIEN KUNINKAIDEN

HALLINTAKESKUS

Kartassa katkoviiva kuvaa viikinkien käyttämiä reittejä.

SIVU 45

KUNINGAS SUOMESSA FROSTA DYGVENPOIKAFROSTA SYNTYI VUOTENA 402 JKR. BYSANTIN TRABZONISSA, (nyk.Turkkia) / avio 427 kuningatar Fostan kanssa s. 406 jKr Holmgårdissa. FROSTAN ISÄ OLI UPSALAN KUNINGAS DYGVE DOMARSSON s. 382 – k.421 jKr.

FROSTAN ÄITI OLI SUOMALAINEN PRINSESSA (INKERILÄINEN)? KIRJOITUSTEN MUKAAN KUNINGAS DYGVE VIETTI SUOMESSA PRINSESSAN LUONA PALJON AIKAANSA. UPSALAN KUNINGAS TEKI MATKAN SUOMEN PRINSESSAN KANSSA VUOTENA 402 TRABZONIIN SILLOISESSA (Bysantin) KREIKASSA. SIELLÄ PRINSSI FROSTA SYNTYI.PRINSSI FROSTA KASVOI ÄITINSÄ HUOSTASSA AIKUISEKSI SUOMESSA.

FROSTA NOUSI SUOMEN KUNINKAAKSIKuningas FROSTA DYGVESINPOIKA hallitsi suomessa kauan, eli v. 430 – 491 Suomen Gotlannissa ja Vanajan (Holmgård) kaupungissa Suomen Karjalassa. Saattoi olla kuninkaan ominaisuudessa myös Ruijassa sen jälkeen kun Edmund nousi kuninkaaksi Hålmgordiin. Frostan suomalaisesta kuningatar puolisosta ei ole säilynyt muuta tietoa, kuin maininta, että hän oli Inkerin-Suomalainen prinsessa.

FROSTAN PERILLISET 2 lasta: *DAG FROSTANPOIKA PRINSSI s. 431 jKr Suomessa, hänestä tuli KUNINGAS SUOMESSA n. 450 - 522 jKr*SKJALF FROSTANTYTÄR s. 428 jKr Suomessa / Tuleva Upsalan kuningatar avio 444 jKr Ruotsinmaan kuninkaan AGNI DAGSSONIN kanssa, joka oli syntynyt vuotena 424 jKr Upsalassa.

SIVU 46

NÄIN KERROTAAN AGNI DAGSONISTA UPSALAN KUNINKAASTAUpsalan XII kuningas AGNI DAGSSON teki vuonna 443 yllätys hyökkäyksen Gotlannin saareen, joka oli suomalaisten ja goottien asuttama. Saaressa oli kauppakeskus ja kuninkaan linnoitusta, ne oli olleet silloin jo ainakin 200 vuotta. Upsalan kuningas oli vielä katkera suomalaisille isänsä kuolemasta ja halusi kostaa. Gotlantilaiset olivat paikalla pahaksi onnekseen pienellä viikinki miehistöllä. Joka oli varmaankin Upsalalaisten tiedossa. Väki taisi olla maan pohjoisille alueille viemässä ja tuomassa kauppatavaraa.Syntyneessä taistelussa upsalalaisten kanssa suomalaiset jäivät pahasti tappiolle. Agnilla oli tapana kohdella häviölle jääneitä raakalaismaisesti sen jälkeen kun pääsi taistelussa voitolle.Upsalalaisille jäi käsitys, että Kuningas Frosta sai surmansa taistelussa. Tosin kuningas sai vakavia vammoja, mutta jäi henkiin. Suomalaisten kuningas Frosta oli Agni Dagssonin velipuoli.Ruotsalaiset raahasivat veneisiinsä prinsessa Skjalfin sekä erään hänen sukulaismiehen, heidät vietiin vangittuina Upsalaan. Upsalan kuningas Agni ryösti Gotlannista lähtiessään kasoittain hopeisia ja kultaisia arvoesineitä ja roomalaisia rahoja. Lopuksi he tuhosivat myös rakennuksia.

Kuningas Agni Dagsson meni kuitenkin pian avioon ryöstämänsä mielestään ihanan Suomen prinsessa Skjalf Frostan tyttären kanssa. Heille siunaantui kaksi poikaa prinssit ALREK JA ERIK AGNESSON. Vuosien perästä nykyisen Stocksundin saaressa Sollentunassa kuningatar Skjalf järjesti suuret juhlat miehensä käskystä. Agni Dagsson oli saanut suomalaisilta joitakin näistä Tukholman rannikkoseuduista hallintaansa. Rannikot olivat suomalaisten asuttamia, siellä asui paljon viikinkien perheitä, kuin myös goottien perillisiä. Juhliin oli kutsuttu paljon väkeä, jossa juotiin kilvan vahvaa simaa. Loppuyöstä kun kuningas nukkui tukkihumalassa teltassaan. Eräät suomalaiset ja omat sotilaansa olivat päättäneet ilkeän kuninkaansa hirttää teltan yläpuolella olevaan ison männyn oksaan. Kuningatar Skjalf ei ehtinyt herättyään puuttua miesten nopeaan toimintaan. Leikatusta teltan aukosta narun koukku oli laitettu kuninkaan kaulassa roikkuvaan paksuun kultakäätyyn. Joka oli suomalaisilta Gotlannista aiemmin ryöstetty.

SIVU 47

Agni oli ollut kuuluisa häijyydestään ja raakuudestaan, myös omiaan kohtaan. Miehistö ei pitänyt hänestä ja lopputulos oli tämä. Jälkeenpäin on syytetty myös kuningatarta, että tämä muka osallistui miehensä murhaan. Kuningattaren pojat olivat silloin Upsalan kuningashuoneella turvassa, jonne nämä jäivät, kun Upsalan kuningatar Skjalf varmuudeksi pakeni suomalaisten luo turvaan. Kuningatar Skjalf ei silloin vielä tiennyt isänsä toipuneen vuosien aikana Gotlannissa saamistaan haavoista. Ruotsinmaan kuningas Agnin tiedettiin olleen ahdistunut Upsalan kuningashuoneen asemasta. Heillä oli ollut voimakkaita suomalaisia kuningattaria ja perillisiä. Suomi oli silloin vielä valtava maa Ruotsinmaan Upsalaan verrattuna. Ruotsinmaa oli Suomen keskellä pieni saareke. Varsinkin kun silloin näytti, että suomalaiset olivat periaatteessa asuttamassa myös nykyisen Norjan.

Kuningas Agne Dagsson on haudattu samalle saarelle jossa hänet kultaiseen kaulakäätyyn hirtettiin. Hautakumpu on nähtävissä tänäkin päivänä Tukholman saaristossa Sollentunassa.

SIVU 48

ITÄMEREN SUOMI FORNJOTR KUNINKAITA ITÄMEREN SUOMEN KUNINGAS EYMUND HRINGINPOIKA FORNJOTR HALLITSI 69 VUOTTA

VANAJAN (HOLMGÅRDIN) KAUPPAKESKUKSEEN NOUSI KUNINGAS EYMUND (EDMUND) HRINGINPOIKA FORNJOTR, hän oli Suomen Norjan Ringerikessä syntynyt. Tämä Itämeren Suomen kuningas palveli Suomessa vuosina 452 – 521 jkr. Hänen elinaikanaan viikinkien kauppaliikenne Volgan suomalaisten alueilla oli jo vilkasta ja tuottoisaa myös Suomelle ja Eymund kuninkaalle Suomessa.

EYMUNDIN FORNJOTR ISÄ-SUKU:HRING RAUMINPOIKA s. 406 EYMUNDIN ISÄRAUM NORRINPOIKA s. 370 EYMUNDIN ISO-ISÄ NORR THORRINPOIKA s. 345 Suomen Kainuussa THORRI SNAERINPOIKA s. 320 Suomen KainuussaSNAER JOKULLINPOIKA s. 275 Suomen KainuussaJOKULL FROSTINPOIKA s. 252 Suomen KainuussaFROSTI KARINPOIKA s. 220 Suomen KainuussaKARI FORNJOTR s. 184 Suomen GotlannissaFORNJOTR FORNJOTSSON s. 160 Suomen Gotlannissa

TANSKAN, OSIN RUOTSIN, ENGLANNIN JA SUOMEN KUNINGAS 635 - 660 jKr IVAR VIDFAMNE HALFDANSSON Ivar Hallitsi ehkä, ainakin nimellisesti Vanajan (Holmgårdin) kauppakeskuksessakin kuninkaan huoneissa kesäisin. Suomalaisten kauppakeskuksen Vanaja nimi oli muutettu Holmgårdiksi.

SIVU 49

ROBERT RADBARD SKIRTANSSON KUNINGAS SUOMESSA, oli syntynyt vuotena 638 jKr Holmgårdissa / vihitty vuonna 669 jKr Roskildessa, puoliso AUDR ” ROESKILDE DIUBHIUDSA” IVARSDATTER. Audr oli jo kuningatar ensimmäisestä avioliitosta Tanskan Jyllannissa vuosina 654 – 674.

Roberd Skirtanssonin isä oli PRINSSI SKIRTA INGVARSSON s. 610 Ruotsin Sigvardissa (Kuningasmäen kunta). SKIRTA oli nähtävästi kuninkaana jonkin aikaa Suomen Holmgårdissa. Hän kuoli Tanskan Niedersachsenissa vuotena 650 jKr.

ROBERT RADBARD SUOMEN KUNINGAS HOLMGÅRDISSA vuosina 660 – 670 jKr. Vuoden 670 jälkeen kuningas tai kuningatar Audr peri maaomistuksia Ruotsissa ja Tanskassa, tämän takia he muuttivat perheineen Skandinaviaan.KUNINGAS ROBERD RADBARD SKIRTANSSON kuoli v. 689 jKr 51 vuoden ikäisenä kuuluisassa Bravikin lahden meritaistelussa.

KUNINGATAR AUDR IVARSDATTER AUDRIN ESI-ISÄ GODWULF ”Troijalainen” s. n. 80 jKr vaikutti aikoinaan Suomen Hålogalandissa, jossa tämä hallitsi perustamissaan maakunnissa kuninkaana. Myöhempinä aikoina Odin Woden toi poikansa Seamingin Hålogalandiin kuninkaaksi. Sama suku hallitsikin kovin kauan Hålogalandia.

HÅLOGALALANDIN MAAKUNTA SIJAITSI NYKYISEN NORJAN TRONDHEIMIN POHJOISPUOLELLA.

Kuningas Radbard oli mennyt kuningatar Audrin kanssa avioon Skandinaviassa ilman Audrin isän lupaa. Audrin isä kuningas Ivar ”Widfamne” Halfdansson oli häikäilemätön oman edun tavoittelija. He, Radbard ja Audr pelkäsivät kuningas Ivarin vihaa ja pakenivat kohta vihkimisen jälkeen Hålmgordiin. Eikä aivan syyttä, tämä oli surmannut Audrin edellisen miehen, saadakseen kuninkaan maaomistukset hallintaansa. Audrin murhattu edellinen puoliso oli

SIVU 50

Viikinkikuningas HRÖRECKR SLINGEBAND HALFDANSSON, hänen hallintapaikkansa oli ollut Tanskan Jyllannissa.

Hröreckrin appi Ivar oli antanut ymmärtää että Hröreckrin veljellä prinssi Helge Sharpilla olisi suhde Audrin kanssa. Tämän kuultuaan Hröreckr surmasi vihastuksissaan veljensä. Ivar sai näin syyn ja surmasi puolestaan veljen murhaajan tyttärensä miehen Hröreckrin.

Surmattu kuningas Hröreckr Slingeband Halfdansson oli Suomen suurruhtinas RURIK HALFDANSSONIN isoisänisä.

KUNINGAS IVAR HALFDANSSONIN KOHTALOVuoden 670 jKr keväällä Ivar Halfdansson oli varustanut laivastonsa ja lähtenyt tapaamaan uutta vävyään ja tytärtään Hålmgordiin. Hän yöpyi Suomen Santahaminassa, jossa oli silloin viikinkien tukikohta, (siellä on viikinkien aikaisia hautakumpuja vielä nykyisinkin näkyvissä, kylläkin sotilasalueella ). Sanotaan, että yöllä Ivar oli nähnyt painajaisia ja hypännyt unissaan kalliolta kaikessa varustuksessaan mereen ja hukkunut.Joissakin kertomuksissa sanotaan hänen luiskahtaneen aluksesta mereen ja hukkunut. Tästä johtuen, saman vuoden syksyllä Suomen kuningas Robert Radbard oli puolisonsa Audrin ja tämän pojan Harald Hröreckssonin kanssa matkanneet Ruotsinmaahan. Harald oli tuleva Tanskan Haithabun kuningas, hän oli tuolloin 15 vuotias.

HALFDAN HARALDSSON KUNINGAS SUOMESSA s. 772 jKr. Halfdan nähtävästi hallitsi todennäköisesti muutamia vuosia Suomen Holmgårdissa, menetettyään Tanskan Friisian maaomaisuudet. Hän oli Suomen suurruhtinas RURIKIN isä. Halfdan kuoli vuotena 830 jKr.

SIVU 51

SUOMENSUURRUHTINAS

RURIK HALFDANSSON

VUOSI 859 jKrKUNINGAS RURIK HALFDANSSON

EI MENNYT VENÄJÄÄ VALLOITTAMAAN,VAAN TURVAAMAAN SUOMALAISIA JA

VIIKINKIEN KAUPPAREITTEJÄ.SUOMEN SUURRUHTINAS

RURIK HALFDANSSON TUSKIN KOSKAANKÄVI SLAAVIALUEILLA.

SUURRUHTINAS RURIK HALFDANINPOIKA OLI TANSKALAIS-SUOMALAINEN , VIIKINKIKUNINGAS, (Odin Woden perillisiä) kuten näillä sivuilla on todettavissa.

SUOMEN KUNINGAS JA SUURRUHTINAS RURIK HALFDANSSON HALLITSI ALUKSI ALDEIGJUBORGISTA SUOMALAISALUEITA

SIVU 52

MITÄ TIEDÄMME RURIK (HRAEREK) HALFDANSSONISTASUURRUHTINAS RURIKISTA on erilaisia olettamuksia, kuin myös kerrottuja valkoisia valheita. On myös samoilla vuosisadoilla saman nimisiä Skandinaviassa eläneitä henkilöitä, joita helposti sekoitettiin keskenään. Rurikin ajoista 900 vuotta myöhemmin, eli vuotena 1784 VENÄJÄN KEISARINNA KATARIINA SUURI julkaisi Saksassa artikkelin, jossa hän oli todennut: SUURRUHTINAS RURIK HALFDANSSON OLI AIKOINAAN ”SUOMALAINEN PRINSSI JA VENÄJÄN MAAN PERUSTAJA!TOSIASIASSA VENÄJÄN MAAN PERUSTAJA RURIK HALFDANSSON EI ITSE VARSINAISESTI OLLUT. Mutta RURIK oli oikeasti Odin Woden vanhaa aatelista sukua synt. n. 810 jKr Tanskan Friisiassa (nykyisin Pohjois-Hollantia).

HALFDAN HARALDSSON KUNINGAS JA RURIKIN ISÄ

HALFDAN MARGREVE HARALDSSON s. 765 Niedersachsen Frisia Saksa. Suomen suurruhtinas Rurik, joka oli vasta nuori prinssi kun hänen isänsä kuningas Halfdan kuoli vuonna 830 jKr.

SIVU 53

HELGA DAGSDOTTIR kuningatar Tanskassa s. 772 Norjan Vestfoldissa, Helga meni avioon Haithabun kuninkaan Halfdan Haraldssonin kanssa. (Haithabu kuninkaan lääni oli nykyisen Hampurin pohjoisella alueella)

HARALD EYSTEINSSON OLI KUNINGAS JA RURIKIN ISOISÄ RURIKIN ISOISÄ KUNINGAS HARALD EYSTEINSSON oli myös syntynyt Saksan Schleswigissa vuonna 748 jKr, hän oli aviossa kuningatar IRMHILD VON SAHCHSEN kanssa. Kuningas Harald Eysteinsson Rurikin isoisä kuoli vuonna 804 jKr taistelussa Irlannin merellä, niin kuin useat sotaisat ja kunnianhimoiset viikinkikuninkaat.

RURIK SUURI VIIKINKIPÄÄLLIKKÖKuningas RURIK HALFDANSSONILLA, tulevalla Suomen hallitsijalla oli nuorella iällään takana värikäs nuoruus. Hän peri syntyperänsä mukaisesti isänsä jälkeen kuninkaan arvon, hänestäkin tuli aikuisena suuri viikinkipäällikkö aluksi sukulaismiestensä koulutuksessa. Viikinkien ns. sotaretket ulottuivat jopa kaukomaihin asti, jossa Rurik kunnostautui omalla tavallaan. Jättäen katkeria vihamiehiä taakseen. Kuningas Rurik Halfdansson oli kristitty, eli kastettu kristinuskoon Saksan Mainzissa vuonna 826 jKr, jossa taisi olla veljensä kanssa, Ranskan Louis Hurskas toimi kummina kastetilaisuudessa.

RURIKILLE KERÄÄNTYI VIIKINKIEN RYÖSTÖRETKILLÄ YMPÄRI EUROOPPAA PALJON RYÖSTÖSAALISTA. Hänellä oli myös paljon maaomaisuutta Skandinaviassa, perittyä ja valloitettua, myös maaomaisuus Ruotsinmaan Roslagenissa. Rurik lankesi kuitenkin eräässä kuningashuoneessa kristitylle vähemmän hyväksyttäviin tekoihin, jotka eivät sopineet sen ajan tiukkaan raamatulliseen tulkintaan. Niinpä hän joutui rangaistukseksi luopumaan Tanskan Friisinmaan maaomaisuuksistaan, joka oli kova rangaistus, josta muut tulivat hyötymään.

Tanskan perustaja Odin Wodenin poika SKJOLDR WODENSSON s. 237, oli Suomen suurruhtinas Rurikille monen sukupolven takaa kaukainen ”isovanhempi”. Maat Tanskassa

SIVU 54

olivat säilyneet saman kuningassuvun hallussa jo noin 600 vuotta. Kuninkuus siellä oli aina siirtynyt isältä pojalle, (600 luvulle). Maiden menetys oli Rurikille katkera pala, vaikka maaomaisuudet osittain suvun toisilla kuninkailla säilyivätkin.

RURIKIN SUKUA TANSKAN KUNINGASHUONEEN PERUSTAJASTA ALKAEN

ODIN WODEN s. 215 Skjoldrin Tanskan perustajan isä.SKJOLDR ODINSSON (WODENSSON) s. 237 jKr

TANSKAN PERUSTAJAN, SKJOLDR`IN PERILLISET:FRIEDLEIF SKJOLDRSSON s. 259 jKr kuningas Hleithra TanskaFRODI FRIEDLEIFSSON s. 281 jKr kuningas Hleithra TanskaFRIEDLEIF FRODASSON s. 303 jKr kuningas Hleithra TanskaHAVAR FRIEDLEIFSSON s. 325 jKr kuningas Hleithra TanskaFRODI HAVARSSON s. 347 kuningas Hleithra TanskaVERMUND FRODASSON s. 369 kuningas Hleithra Tanska, k. 395 Jutland TanskaOLAF VERMUNDSSON s. 391 kuningas Hleihtra TanskaDAN OLAFSSON s. 412 kuningas Hleithra TanskaFRODI DANSSON s. 433 kuningas Hleithra TanskaFRIDLEIF FRODASSON s. 456 Hleithra Tanska FRODI FRIDLEIFSSON s. 479 Hleithra Tanska, puoliso Hilda Vendaalit s. 483INGJALD FRODASSON s.501 kuningas / veli __ 1) HALFDAN FRODASSON s. 503 kun., katso alempana toinen sukuhaara HRAEREK INGJALDSSON s. 533 kuningas Hleithra TanskaFRODI HRAEREKSSON s. 565 kuningas Hleithra TanskaHALFDAN FRODASSON s. 597 kuningas Hleithra HRAEREK (SLAUVANBAUGA) HALFDANSSON s. 629 kuningas Hleithra Tanska, murhattiin.vuonna 654, / HRAEREKIN puoliso kuningatar AUDA IVARSDATTER s. 633 jKr

SIVU 55

HARALD (HILDITONN) HRAEREKSSON s. 655 kuningas Hleithra Jutlandissa Tanska, k. 735 (79 v.) kuoli taistelussa Bravalla.EYSTEIN HARALDSSON s.715 Haithabu Schleswig Saksa, kuningas Vestfoldissa Norja / EYSTEININ puoliso Kuningatar HILD ERIKSDOTTER s. 722 NorjassaHARALD EYSTEINSSON kuningas s. 748 Haithabu Schleswig Tanska, puoliso IRMHILD VON ENGERNHALFDAN HARALDSSON kuningas s. 767/810 Haithabu Tanska, puoliso HELGA DAGSDOTTIR s. 770 Jutlandissa.RURIK (HRAEREK) HALFDANSSON kuningas s. 810 FRIISIA TANSKA (Groningen Hollanti) SUURRUHTINAS SUOMESSA vuosina 862 - 979 jKr. RURIKIN puoliso suurruhtinatar EFENDA URMAN s.840 SUOMESSAINGVAR RURIKSSON s.877 jKr Holmgård Suomessa, Rurikin prinssipoika, ruhtinas viikinkien valtausalueella_______________________________________________ Ingjald Frodassonin veli: HALFDAN FRODASSON s. 503 Roskilde Tanska kuningas Jyllanti /k.580 (77v.) / avio SIGRIS s. 507 TanskassaHROAR HALFDASSON s. 526 Roskilde, kuningas Jyllanti Tanska / avio prinsessa OGNE NORTHUMBERLAND s. 530 Englannissa VALDAR HROARSSON s. 547 kuningas Jyllanti Tanska / avio prinsessa HILDIS HILDERICSDATTER s.520 Jyllannissa Tanska.HAROLD FRODE VALDARSSON s.568 kuningas Jyllanti TanskaHALFDAN HAROLDSSON s. 590 Jutland Tanska, kuningas Ruotsissa k. 650 / avio MOALDA KINRIKSDATTERIN KANSSA s. 594 Jyllannissa, Roeskilde, Leithra k. 647IVAR (VIDFAVNE) HALFDANSSON s. 612 Roeskilde, kuningas Tanskan Leithrassa, kuoli 647 ”Suomenlinnassa”. /avio GAUTHILD ALFSDATTERIN KANSSA joka oli syntynyt vuotena 614 Tanskassa. Ivarin ja Gauthildin tytär; AUDA IVARSDATTER s. 633 Tanskan Jyllannissa.Auda oli myöhemmin myös Suomen kuningatar Holmgårdissa toisen miehensä Robertin kautta.

--------------------------------------------------------------------------

RURIK MAANPAKOON ROSLAGENIINKuningas RURIK HALFDANSSON oli vuonna 854 jKr yrittänyt vielä vallata maaomaisuuksiaan takaisin Tanskassa vallinneen sisällissodan jälkeen.

SIVU 56

Tämä yritys epäonnistui ja hän joutui viikinkijoukkoineen perääntymään Tanskasta vuotena 855 jKr.Kuningas RURIK purjehti viikinki-laivueineen silloisen Suomen rannikolle, joka on Roslagenin saaristoa, (nykyisin Ruotsia). Myös siellä oli vanhoja suvun maaomaisuuksia, lisäksi niiden lähellä oli silloin tuottoisa BIRKAN KAUPPALA kauppatavaroiden kansainvälinen välietappi. Arvokkaat kauppatavarat liikkuivat Birkasta kaikkiin ilmansuuntiin. Roslagen on saaristoista, joten se antoi hyvän suojan Rurikin valtavalle laivastolle.

”Asgard Birkassa”

BIRKA (BIRCA, KOIVISTO) ”SUOMALAISTEN JA VIIKINKIEN KAUPPAPAIKKA”

BIRKA oli muinoin suomalaisten ja viikinkien ansiosta vilkas kauppala Björkön saarella nykyisessä Ruotsissa. Nähtävästi se oli kukoistava suomalaisten kauppala jo paljon ennen 700 lukua. RUOTSALAISET eivät näytä tänään tietävän Birkasta (Bjärkö) juuri mitään. Minkä nyt tavallaan edellä mainituista syistä ymmärtää! Se oli myöhemmin Pohjois-Euroopan mittakaavassa tärkeä kauppapaikka, joka kuului kaupalliseen verkostoon lähinnä ”viikinkien aikaan”. Birkan kautta kulki idän suomalaisalueilta ja niiden kautta mm. hopeaa, helmiä, rautaa, kultaa ja hopeaa, nahkoja, käsitöitä ym. Kauppaa käytiin Birkasta edelleen Itämeren kautta Eurooppaan. Tavaraa saapui jopa Kaukoidästä ja monista arabimaista.

Vuonna 829 jKr kauppalaan saapui Kristinuskoa tunnustava Saksalainen piispa Ansgar seurueineen. Hän tuli sinne viikinkipäällikkö ja kuningas Harold Klak Halfdanssonin matkassa.

SIVU 57

Haroldin syntymävuosi 795 jKr, hän kuoli Walcheranissa Alankomaissa vuonna 844. Klak oli myös kuningas RURIK HALFDANSSONIN lähisukulainen. Birkan saaresta levisi myös kristinusko muualle Skandinaaviaan, kuten Suomeen. Lounais-Suomi kuului tosiasiassa kauan aikaa Birkan vaikutuspiiriin kaupallisestikin. Nykyisellä Ruotsin rannikolla asui paljon suomalaisia ja viikinkien perheitä.Katolinen kristinusko oli saanut laajan jalansijan Suomessa, jonka myöhemmin Ruotsin kuningas tuhosi. Hän myös takavarikoi kirkon saamat maaomaisuudet ja kalleudet itselleen. Suomen kirkkojen vilja-aittoihin oli varastoituna viljaa katovuosien varalle. Ne kaikki takavarikoitiin ruotsin kuninkaalle, nälänhädän tullessa ei ollut enää mitään viljavarastoja. Paljon vähäväkisiä ihmisiä kuoli nälkään. Sanotaan että leipää tehtiin akanoista ja haavan kuorista. Kirkoilta takavarikoiduille tiloille perustettiin kuninkaan kartanoita, joiden piti muka olla mallitiloja. Kuitenkin niiden ylläpitämiseen kerättiin talonpojilta veroa.

UPSALALAISEN KUNINKAAN EDMUND ERIKSSONIN AIKAAN Tanskalainen viikinkiporukka poltti ja tuhosi Birkan varustuksia, myös vanhan kirkon. Tanskalaiset taisivat kohdistaa hyökkäyksensä suomalaisten puolesta Upsalalaiseen kuninkaaseen Edmund Erikssoniin, joka alkoi esiintyä Birkan kuninkaana ja ankarana verottajana. Edmund oli syntynyt 832 jKr. Hän hääräsi Birkassa suomalaisten verottajana noin vuotena 860 jKr. Birka korjattiin Tanskalaisten jäljiltä vielä entiselleen. Siellä on asunut sen kukoistuskautena lähes tuhat ihmistä. Alueelta on löydetty noin 3000 hautaa ja jälkiä hirsirakennuksista.Vuodesta 400 alkaen myös viikinkien ”kauppaliikenne” Suomalaisten alueilla jokia pitkin alkoi lisääntyä. Se ulottui Suomenlahdesta Nevajokea Laatokalle, josta edelleen voi purjehtia tai soutaa enimmäkseen Volga jokea aina Kaspian merelle, Persiaan tai Bagdadin Kalifaattiin saakka. Näillä reiteillä myös viikingit tekivät ryöstöretkiään kauaksi itään, mutta eivät kohdistaneet niitä Suomeen, varsinkin kun he viikinkisotilaat olivat usein SUOMALAISIA. Lisäksi tanskalaisia ja ruotsalaisia. Lopulta viikinkien retket muuttuivat rauhalliseksi kauppaliikenteeksi, muutamia yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta.

Sanotaan että kaupankäynti Birkassa olisi alkanut 500 luvun paikkeilla. Kauppala hiipui vähitellen 900 luvun lopulla, kun viikinkien kauppaliikenne kävi idän suuntaan

SIVU 58

kannattamattomaksi. Suomalaisilla oli ollut monia satoja armollisia vuosia harjoittaa kaupankäyntiä omien kaupunkien välillä aina Ural vuorilta Skandinaviaan.

SUURRUHTINAS RURIKIN SUOMALAISUUSKATARIINA SUURI oli Rurikin suomalaisen syntyperän suhteen oikeassa. Rurikin jälkeläisten avulla on kirjoitusten mukaan selvitetty hänen isägeeniperimä, joka viittaa SUOMALAIS-UGRILAISEEN geeniperimään, eli Y-DNA Haplo N1c?Mutta, erikoista on se, että Rurik olisi syntyperänsä suhteen samaa sukujuurta kuin Tanskan kuninkaat, vanhan Hålogalandin (Pohjois-Norjassa) ja vielä iäkkäämpi Suomen kuningassuku. Lisäksi monilla suomalaisilla miehillä, niin kuin itsellänikin on sama yhteen sopiva geeniperimä!Edellä KATARIINA SUUREN toteamassa asiassa, että Rurik Halfdansson olisi Venäjän maan perustaja, hän oli siinä lausunnossaan TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ! Tahallaan tai tietämättään.Suomen Suurruhtinaana Rurikin hallinta alueet, jotka olivat hänen veronkannon alaisena, olivat silloin vielä SUOMALAISTEN SUKUKUNTIEN ikivanhaa isänmaata ja asuinaluetta. Jopa Moskova (silloin vielä kyläpahanen), Okajoen pohjoispuoli, nyk. Pietari (oli suomalainen Kauppala,) Tver, Novgorod, ym. nykyisen pohjoisen Venäjän maat. Suomalaisen Ilmajärven eteläpuolella alkoi slaavilaisten Sloveenien hallinta-alueet, edelleen Okajoen eteläpuolella asuivat slaavilaiset Vjatitsiheimot.

EHKÄ VENÄJÄN MAAN PERUSTAJAKSI voisi sanoa Rurikin viikinkipäällikköä HELGI (OLEG) OKLOGSLANDIA. Joka itsekkäästi omasta tahdostaan lähti Slaavien hallinta-alueita valloittamaan ”viikinkivaltakunnaksi” Rurikin viikinkisoturien avulla.

SIVU 59

Rurik oli iäkkäänä miehenä nimennyt pienen Ingvar poikansa edunkantajaksi nuoren sotapäällikkönsä Helgin, päättäessään matkata Tanskan Frisiaan, vanhoja maaomaisuuksiaan selvittämään.

Näyttäisi siltä, että myös viikinkikuninkaan isä HALFDAN HARALDSSON oli Itämeren suomalaisten kuninkaana muutamia vuosia. Hän piti silloin hallintapaikkanaan Hålmgordia, niin kuin monet muut Suomen kuninkaat ennen häntä.

Venäjän metsiin ja laajoille suoalueille oli muuttanut Karpaateilta lähteneitä Avaareja. Heitä houkutti suomalaisten ikiaikaiset perintökalleudet ja jokia kulkeneet sen ajan arvotavarain kuljettajat. Näin väittivät slaavilaiset naapurit. Itse asiassa Avaari kansat oli jo vuosisatoja aiemmin hävitetty maan päältä unkarilaistenkin toimesta. Eipä siinä mitään jäänyt arvailujen varaan, kun Avaarit oli syytelistalta poistettu.Nämä rosvoiksi ja murhamiehiksi muuttuneet eivät kaihtaneet väkivaltaa saadakseen ihmisiä ryöstetyksi. He hävittivät ja ryöstelivät suomalaisten koteja. Kuten myös ruotsalaisia, joita tuli viikinkikaudella jokireittien varsille harjoittamaan kauppaa ja matkaajien huoltoa .Eräiltä alueilta monet Suomen sukuiset pakenivat ajoissa kauas pohjoiseen, toiset länteen nykyisen Pohjois-Ruotsin puolelle ja jopa nykyisen Norjan rannikolle asti.

SIVU 60

SUOMEN ALDEIGJUBORG VIIKINKIAJAN KAUPPAKESKUS JA TULLIASEMATämä oli Itämeren suomalaisten kannalta historiallinen pieni mutta toimiva kauppapaikka. Aldeigjuborgin otti johtopaikakseen Itämeren Suomea puolustamaan ja johtamaan kutsuttu tai pyrkinyt viikinkikuningas Rurik Halfdansson viikinkisotureineen.Vuonna 859 jKr Rurikin ohella Aldeigjuborgin seuduille asettui tuhatpäinen joukko Rurikin viikinkisotureita ja muuta väkeä. Pieni satama täyttyi valtavista, jo paljon maailmaa nähneistä Knor tyyppisistä viikinkialuksista korkeine takiloineen ja johtoalukset uhkaavine keulakoristeineen. Tämä oli kuitenkin vain pieni osa siitä Viikinkilaivueesta, jonka mukana viikinkipäällikkö ja kuningas Rurik Halfdansson oli menneinä vuosinaan monilla merillä seilannut ryöstöretkillään.

ALDEIGJUBORG VAHVISTUU VUODESTA 862 jKr Kuten todettiin, Aldeigjuborgiin majoittui Rurikin joukkoja ja rakennusmiehiä. Viikinkipäälliköitä, joille oli annettu tehtäväksi valmistella asutuskeskusten puolustus ja tietysti verotus. Heille hankittiin ratsukot ja tarvittava määrä sotureita. Nämä joutuivat aluksi tutustumaan lähellä ja kaukana oleviin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Saamiensa tietojen perusteella Rurik totesi suomalaisten alueet niin laajoiksi, että hän katsoi parhaaksi lähteä kotiseuduilleen Roslageniin värväämään lisää miehistöä ja päällystöä.

Seuraava kesä meni ruhtinaalta Suomenlahden rannikolla ja Upsalassa. Miehistöä löytyi parhaiten hänen viimeisimmältä kotiseudultaan. Lähinnä nykyisellä Ruotsin rannikoilla oli

SIVU 61

kotiutettuja kokeneita usein jo iäkkäämpiä entisiä viikinkisotureita. Lisäksi Upsalaan palanneita kuningas Björn ”Ironside” Ragnarssonin entisiä viikinkisotureita, jotka lähti mielellään Rurikin matkaan.

Viikinkikuningas Björn Ragnarsson oli kuollut Pariisissa 82 vuoden ikäisenä. Björn oli ollut eläessään tunnettu ja vahva paljon kokenut johtaja, joka oli ollut vuosia sitten myös Rurikin viikinkiopettaja. Rurik varusti miehistöään ja aluksiaan, ennen kuin lähti vuotena 862 jKr taas Aldeigjuborgiin, tällä kertaa suurella miehistöllä ja päällystöillä varustettuna. Rurik oli tuolloin jo 52 vuotta.

Viikinkiajalla vilkkaaksi kauppakeskukseksi muodostunut ALDEIGJUBORG sijaitsee noin 13 km. Laatokasta etelään. Asukkaat olivat lähinnä Itämeren suomalaisia ja Skandinaaveja, kuten myös Saksasta monen alan käsityöläisiä. Tämä oli Itämeren suomalaisten kannalta historiallinen pieni kauppapaikka. Jonka otti johtopaikakseen Itämeren Suomea puolustamaan ja johtamaan kutsuttu tai pyrkinyt viikinkikuningas Rurik Halfdansson viikinkisotureineen.Vuonna 859 jKr Rurikin ohella Aldeigjuborgin seuduille asettui tuhatpäinen joukko Rurikin viikinkisotureita ja muuta väkeä. Pieni satama täyttyi valtavista, jo paljon maailmaa nähneistä Knor tyyppisistä viikinkialuksista korkeine takiloineen ja uhkaavine keulakoristeineen. Tämä oli kuitenkin vain pieni osa siitä Viikinkilaivueesta, jonka mukana viikinkipäällikkö ja kuningas Rurik Halfdansson oli menneinä vuosinaan seilannut ryöstöretkillään monilla merillä.

SIVU 62

VIIKINKIKUNINGAS JULISTI SAMALLA ITSENSÄ SUOMEN SUURRUHTINAAKSI.

Rurik kutsui pian palattuaan Aldeigjuborgiin suomalaisia kuninkaita ja ruhtinaita maan eri suunnista ja piti itselleen virkaanastujaiset Rurikin suomalaiseen dynastiaan. Montako kuningasta tai ruhtinasta silloin suomenmaassa oli, kun puhuttiin monikossa, se jää arvoitukseksi tietojen puuttuessa näiltä osin.Suurruhtinaan alaisuuteen kuului suomalaisten lisäksi paljon ruotsalaisia viikinkipäälliköitä, eräät hänen sukulaisiaan. Mutta herttuat TRUVOR JA SINEUS taisivat olla Tanskasta. He saivat kumpikin omat suomalaisalueet hallittavakseen. Truvor oli syntynyt 832, hänet määrättiin Peipsijärven eteläpuolelle Pihkovaan. Asukkaat olivat siellä pääasiassa LIIVILÄISIÄ JA VIROLAISIA. Vuonna 832 syntynyt herttua Sineus määrättiin Suomen Valgeajärven alueille.

Vain kaksi vuotta ehtivät TRUVOR ja SINEUS hallita herttuakuntiaan kun heidät murhattiin, ei kuitenkaan suomalaisten aloitteesta. Rurik joutui ottamaan heidän hallinta-alueet itselleen, tai paremmin hänen virkamiehilleen jotka eivät olleet aatelisia kuten heidän edeltäjänsä. Mutta asiansa osaavia.

Kolmas Rurikin tunnetuimmista viikinkipäälliköistä ruotsinmaalainen Askold Hvitserk ja hänen poikansa Dir Askoldsson halusivat yrittää Kiovan kauppapaikan hallintaa, joka oli kaukana suomalaisalueista.Askold Hvitserk oli syntynyt Ruotsissa vuotena 820 ja hänen poikansa, prinssi Dir Askoldsson oli myös syntynyt Ruotsissa vuotena 850.

SIVU 63

SUOMALAISRUHTINAALLE PERHEVUONNA 876 jKr RURIK MENI NAIMISIIN PRINSESSA EFENDA ALFRID URMANIN KANSSA, tämä oli syntynyt vuotena 840 jKr. He muuttivat pian Aldeigjuborgista Holmgårdiin, jossa vanhat kuninkaan kartanorakennukset oli kunnostettu, puisia linnoituksia laajennettu ja paranneltu vanhoja. Vanhemmat kuninkaan palatsit oli palautettu alkuperäiseen loistoonsa.Suurruhtinaspariskunnalle syntyi SUOMEN HOLMGÅRDISSA prinssivauva vuotena 877 jKr, joka ristittiin INGVAR RURIKSSONIKSI.

SUURRUHTINAS RURIK HALFDANSSON miehitti ja sopi paikallisten ruhtinaiden kanssa hallinnastaan, niin että vähitellen ikivanhat suomalaisten hallitsemat alueet aina Uralille saakka olivat Rurikin suojeluksessa. Heille viikingeille tuli maksaa viljassa, tai erilaisina maataloustuotteina pientä veroa. Aluksi eräät suomalaiset heimot olivat veroa vastaan, mutta ymmärsivät pian että viikingeistä oli paljon hyötyä. Nämähän pitivät tehokkaasti loitolla kansalaisia kiusaavat vieraan vallan ryövärit, joita oli pidetty suomalaisheimojen mielestä aluksi harmittomina avuliaita maahanmuuttajina. Näitä asettui majailemaan suomalaisten maiden reunamille. He eivät siis olleet vuoristolaisia Avaareja, jotka oli Unkarilaisten alueilta ajettu pois.

Volgan Suomalaisheimojen eteläpuolen rajanaapureina oli venäläisten Sloveenien, Kviritzien ja Vjatitzien hallintokunnat. Paikoin epämääräinen raja ymmärrettävästi meni niin, että suomalaiset heimot asuttivat Holmgårdin eteläpuolella olevasta Ilmajärvestä itään Merjalaisten alueella Mtis jokea silloisen Tverin suomalaisten kauppakeskukseen ja edelleen Moskovaan, joka oli pieni suomalaiskylä, sieltä Muromien alueille Oka-joen suunnassa. Idässä oli vastassa Bulgaarien hallintokunnat.Vähitellen Rurik sai suomalaisiin kaupunkeihin ja kauppaloihin virkamiehiään, sekä viikinkisotilaitaan valvomaan näiden turvallisuutta. Tunnetuimmat paikat joihin tuli ”veronkantaja”, oli Väinäjoen varrella Polotskin kaupunki. Nerojärven rannalla Rostovin kaupunki, Valkeajärven rannalle Belootzeron kaupunkiin meni aluksi Herttua Sineus joka murhattiin.

SIVU 64

Edelleen Volgan sivujoen Okan korkealla länsirannalla sijaitsevaan Muroman kaupunkiin tuli 862 jKr alkaen Rurikin virkamies. Muroma oli Suomalais-Ugrilaisten Muromien pääkaupunki.Myöhempinä aikoina Beloozeroon tuli Rurikin perillisistä ruhtinas Gleb, joka myös murhattiin, tosin häiriintyneen velipuolensa toimesta.

SUOMEN UGRILAISTEN ALUEETSuomen suurruhtinas Rurik Halfdanssonin rakentama turvaverkko suomalaisille, toimi hänen johdollaan vuosina 859 - 879, eli vain noin 20 vuotta. Rurik päätteli että kaikki menisi hyvin jonkin aikaa ilman hänen suurruhtinaan paikallaoloa. Eräät seikat vaikuttivat suurruhtinas Rurikin vanhojen maaomaisuuksien vapautumiseen, jotka olivat olleet keisari Kaarlen hallussa Tanskassa. Sen takia Suomen suurruhtinas päätti lähteä Tanskaan selvittämään näitä entisiä sukunsa Margreve Friisian maaomistuksia, siitä huolimatta, että oli jo aika iäkäs mies.

RURIK VALITSI SIJAISHALLITSIJAN Rurik määräsi siksi ajaksi kun oli poissa, kouluttamansa viikinkipäällikön Helgi Oklokslandin pienen prinssipoikansa Ingvarin edunvalvojaksi. Lisäksi Helgin tuli valvoa hänen perhettään Holmgårdissa. Prinssi Ingvar oli silloin vasta kaksivuotias.Rurikin laivue lähti luottavaisin mielin ensin kotipaikalleen Roslageniin täydentämään matkatarpeita ja sieltä jatkoivat purjehdusta Tanskaan.Rurikin lähdettyä, tuli viikinkipäällikölle Helgille ovela suunnitelma, jota hän alkoi toteuttaa. Vai oliko siitä Rurikin kanssa sovittu? Tuntuisi, että ei ainakaan mistään Venäjän alueiden valtauksista sovittu.Aldeigjuborgissa Helgi valmisteli Rurikin viikinkisotureita matkaan kohti Kiovaa, joka oli ilmeisesti alkuperäinen uuden sotapäällikön päämäärä.Helgi Okloksland oli päätellyt, että Rurik ei ollut täysin tyytyväinen Kiovan hallitsijan Askoldin toimiin. Rurik itse tuskin koskaan ehti käydä Kiovassa, hänellä riitti työtä riittävästi suomalaisalueiden hallinnan koordinoinnissa.

SIVU 65

RUOTSIN SILLAANPÄÄASEMA VAARASSA

Kiovan ruhtinas Askold oli perustanut oman sillanpääaseman, eli mielestään Ruotsin satelliittivaltion Kiovan seudulle. Taisi olla niin, ettei Askold tilittänyt sovittuja hallintokaupunkinsa veroja eikä tullimaksuja Rurikin dynastialle. Käytössään olevista Suomalaisista ja Ruotsalaisista kasatuista Rurikin miehistöistä huolimatta. Sen sijaan Askold maksoi Kiovan naapureille Petsenegeille veroa, että nämä antaisivat Kiovan olla rauhassa.Petsenekit olivat Aasian aroilta lähtöisin olevia Turkin sukuisia paimentolaisia. Jotka olivat nähtävästi asettuneet joen toiselle puolelle Kiovan lähituntumaan.Sijaisruhtinas Helgi oli järjestänyt puolestaan itselleen sijaiseksi Holmgårdiin tottuneen ruotsalaisen viikinkipäällikön. Tämän tehtävänä oli huolehta Rurikin ruhtinasperheestä ja Holmgårdin hallinnasta. Niin kuin suomalaisalueiden hallinnasta muutenkin.

Helgin komentama Soturijoukko lähti uuden päällikkönsä johdolla aluksi Ilmajärvelle, joka oli silloin suomalaisaluetta ainakin pohjoisosiltaan. Helgin itsetunto kohosi korkeuksiin, kun hän näki liikuttelevansa mahtavaa viikinkimiekoin ja kirvein aseistettua viikinkijoukkoa. Niinpä hän päätti koettaa vahvan väen voimia hyökkäämällä arvaamatta Suomen naapurin ”Venäläisten” Sloveenien kaupunkiin, joka oli kyllä muurien suojassa ja hyvin varustettu.Kovalla mekkalalla, niin kuin viikingeillä oli tapana, rynnättiin Dneprjoen varrelle linnoitettuun slaavikaupunkiin Smolenskiin. Yllättyneet kaupunkilaiset eivät juuri ehtineet tehdä vastarintaa. Kaupunki miehitettiin helposti viikinkiväellä. Samoin kävi myöhemmin Dregovitsien hallinnoiman kaupungin Ljubetshin. Varoitettiin toki suomalaisalueiden ryöstelystä.

Helgin sotaisa matka jatkui aina alas Kiovaan saakka. Noustuaan maihin kaupungin edustalla, Helgi houkutteli ystävyyden merkeissä ruhtinas Askold Hvitserkin alukseensa. Kiovan pitkäaikainen ja pidetty ruhtinas surmattiin saman tien kättelyssä.

Helgi halusi muuttaa nimensäkin Slaavilaiseksi Olegiksi, nyt prinssi Ingvarin sijaisruhtinaana. Hän otti Kiovan hallinnan ja asettui väkensä kanssa Askoldin rakennuttamiin kaupungin palatseihin. Kiovan ruotsalaistaminen keskeytyi ja kääntyi viikinkien hallintokunniksi.Ruhtinas Askoldin prinssi poika Dir pääsi ilmeisesti pakenemaan isänsä murhaajia, mutta hänkin kuoli seuraavana vuonna.

SIVU 66

Sijaisruhtinas Helgi (Oleg) sai nyt myös Askoldin miehistön Rurik joukkojen lisäksi. Jo seuraavana vuonna hän aloitti venäläisten hallintokuntien valloituksilla. Jotka asetettiin maksamaan Olegin viikinkivaltiolle veroa.

Vähitellen laajeni prinssi Ingvarin sijaishallitsijan viikinkiruhtinaskunta. Siinä antautui Drevljaanit, Dregovitsit, Radimitzit, Ulitsit, yksi toisensa jälkeen. Kaikki Askoldin aikaiset soturit eivät nähtävästi pitäneet jatkuvista taisteluihin osallistumisista, niinpä heitä ja viikinkipäälliköitä oli loikannut Kreikkalaisten palkkasotureiksi Konstantinopoliin.

Vuosien kuluttua kun prinssi Ingvar oli kasvanut aikuiseksi viikinkipäälliköiden koulutuksessa pääasiassa Aldeigjuborgissa ja Holmgårdissa, lopulta ruhtinaan ominaisuudessa. Hän päätyi aikuistuneena ja parroittuneena Kiovaan ruhtinas Helgin (Olegin) joukkoihin. Sijaisruhtinas Oleg Okloksland oli vuosien saatossa saanut monet slaavialueet hallintaansa ja viikinkiverolle. Ennen kuin tuli aika alueiden hallinta luovuttaa ruhtinas Ingvarille. Tosin monet Slaavihallinnot peruivat Olegin kanssa tekemänsä verotus sopimukset, kun valtaan nousi uusi ruhtinas Ingvar Ruriksson. Nuorena prinssinä Ingvar oli saanut upseerien antamaa soturikoulutusta pienestä pitäen. Hän pystyi näin ojentamaan niskuroivat kansakunnat jälleen verollisiksi viikinkihallinnolle.

Sijaisruhtinas Oleg eli Helgi järjesti vielä prinssi Ingvarille nuoren vaimon. Hän oli prinsessa Helga Elena von Pleskau s. 890 jKr Pihkovassa.

SUURRUHTINAS RURIK HALFDANSSON oli välillä kotimaassaan ja perheensä luona silloin, kun prinssi Ingvar oli vielä äitinsä kansa Holmgårdissa. Vuotena 885 Rurik matkasi jälleen synnyinseuduilleen Tanskan Friisiaan, sanottiin joissakin kirjoituksissa että sai siellä surmansa. Siihen aikaan Friisiassa toimi aktiivisesti kuningas Godefrid, Rurikin sukulainen nuoremmassa polvessa. Olisiko hänen joukkonsa ollut suurruhtinas Rurikin kohtalona. Arvoitukseksi jää olisiko sittenkin sijaisruhtinas Olegilla ollut jotakin osuutta Rurikin kohtaloon. Rurik oli jo iäkäs mies noin 75 vuotta.

SIVU 67

Aikaa myöten myös Oleg (Helgi) oli tullut tarpeettomaksi Kiovassa ja palannut johtamaan Aldeigjuborgin kauppakeskusta. Siellä tämä vuotena 912 jKr oli potkaissut kalliolla hevosen pääkalloa, jossa olikin käärmeiden pesä, ne pistivät, niin että Oleg menehtyi. Samana vuotena myös Ingvarin äiti, suurruhtinatar Efenda Ingrid myös kuoli.

Sittemmin suurruhtinas Ingvarille ja hänen puolisolleen suurruhtinatar Helga Elenalle, jota oli alettu kutsua Olgaksi, syntyi poikalapsi. Prinssivauva kastettiin Sveinheldiksi. Pojasta kasvoi hyvin sotaisa, hän valloitti valtaan päästyään monia hallintokuntia ns. Viikinkivaltakuntaansa. Nimensä hän vaihtoi Svjatoslaviksi. Tosiasiassa vallan kahvassa valtionhoitajana oli hallinnollisesti suurruhtinatar Olga miehensä kuoleman jälkeen. Jonka hallintokausi kesti noin 10 vuotta vuodesta 945.Suurruhtinas Ingvar Ruriksson, Olgan puoliso oli eläessään ollut liian luottavainen Slaaveihin. Joten Drevljaanit murhasivat hänet kun oli vieraillessaan heidän luonaan. Jälkeenpäin hänen puolisonsa kyllä kosti miehensä murhaajille todella verisesti.

Viikinkiruhtinatar Olga johti miehensä kuoleman jälkeen valloitettuja alueita naisen viisaudella. Hän jakoi Slaavialueet nerokkaasti pienempiin veroalueisiin, eli itselleen helpommin hallittaviksi.

AIKOJA MYÖHEMMIN TAISI RUOTSIN KUNINGAS KUSTAA VAASA OTTAA MALLIA VIIKINKIKUNINGATAR OLGAN VEROJEN KERÄYS JÄRJESTELMÄSTÄ, VEROTTAESSAAN RUOTSIN SUOMEA JA RUOTSIA.

Miehensä kuoltua Olga oli ottanut kasteen Konstantinopolissa, joka kuului silloin Kreikkaan. Ruhtinattaren Ortodoksi kristitty nimi vaihtui taas Helgaksi. Ortodoksi Kristinusko ei levinnyt Helgan toimesta. Vasta hänen pojanpoikansa Vladimirin tultua viikinkiruhtinaskunnassa valtaan, hän pakotti slaavikansat kastattamaan itsensä kristinuskoon. Ortodoksinen kristinusko pakotettiin vähitellen viikinkiruhtinaiden aikaan myös venäjän pohjoispuolella asuvien

SIVU 68

suomalais-ugrilaisten pariin. Monet sukukunnat säilyttivät silti Uhrilehtonsa jonka kautta ”palvelivat Jumalaa”.

Ruhtinas Svjatoslav Ingvarssonin perilliset jatkoivat ns. Viikinkivaltion hallintaa. Seuraavien sukupolvien jälkeen riitti ruhtinaita moniin pieniin Olgan perustamiin ruhtinaskuntiin. Riitainen ja sotainen meno kävi suvun sisällä välillä rankaksi, lopulta sen tuhoksi. Muuten useat pienet hallintokunnat olisivat toimineet tehokkaasti terveemmältä pohjalta.

Sotaisa viikinkiruhtinas Svjatoslav Ingvarsson murhattiin 57 vuoden ikäisenä Arfurin koskilla Petzenekien yllätys hyökkäyksessä.

Myös Holmgårdin hallintokunnassa ehti olla johtajina useitakin ”Rurikin” perillisiä. Kuten Jaroslav, joka oli aviossa Ruotsalaisen KUNINGAS OLAF III:N TYTTÄREN PRINSESSAN INGERETIN KANSSA. Sanottiin kuningattaren viihtyneen erityisesti suomalaisten kanssa. Hän mm. opetti heille Skandinaavisia oppeja. Jaroslavin ja Ingeretin tyttäret menivät avioon Norjan, Ranskan, ja Unkarin Prinssien kanssa. Heidän prinssipojista toinen avioitui Puolalaisen, toinen Saksalaisen prinsessan kanssa.

ITÄMEREN- JA VOLGANSUOMALAISTEN HALLINTOKUNNISSA RURIKIN JÄLKEENKIN HALLITSI JOILLAKIN ALUEILLA HÄNEN PERILLISIÄÄN NUOREMMISSA POLVISSA. Kuten ruhtinas Gleb Vladimirinpoika s. 983 hallitsi lyhyen ajanjakson Valkeajärven suomalaisia. Ruhtinas Boris Vladimirinpoika s. 982 hallitsi myös lyhyen ajanjakson suomalaisia Rostovissa.Ruhtinas Svevolod Vladimirinpoika s. 983 hallitsi lyhyen ajanjakson suomalaisia Vladimirissä.Ruhtinas Pozvitz Vladimirinpoika s. 986 hallitsi myös lyhyen ajanjakson Vladimirissä.Monilla Vladimirin pojilla oli eri äiti, kuten ruhtinas Svjatopolkilla joka murhautti vuonna 1015 kaikki yllä luetellut velipuolensa, lisäksi Stanislavin joka hallitsi slaavien puolella Smolenskissa.Suomen Holmgårdissa hallitsi 1010-1013 ruhtinas Vysheslav Vladimirinpoika, jonka äiti oli ruotsalainen prinsessa Olava Erikintytär. Vysheslav menehtyi tuntemattomaan tautiin. Hänen tilalleen nousi ruhtinas Jaroslav Vladimirinpoika halliten siellä 1013-1016.

SIVU 69

Myös merkittävä viikinkiruhtinas Vladimir Svjatoslavinpoika hallitsi Holmgårdissa useaan otteeseen kuten jo nuorena vuonna 969, joskin enonsa Dobrynjan avustamana. Tämä kaksikko joutui pötkimään pakosalle ruotsin Roslageniin vuonna 970. Kolmen vuoden kuluttua Dobrynja ja Vladimir palasivat ensin Holmgårdiin ja sitten Kiovaan viikinkimaan hallitsijaksi. Vladimirillä oli lopulta monia vaimoja mm. Kreikan keisarin sisar prinsessa Anna Porphyrrogenita Konstantinopolista. Siinä on omat tarinansa, mutta mainitaan, että Annan kautta Vladimir ajautui Ortodoksiseen kristinuskoon ja kasteeseen vuonna 19.5.989, hän oli silloin 33 vuotta.Annan mukana tuli kreikasta piispa ja pappeja. Vladimir kastatti lopulta koko väkensä ja Volgan suomalaiset. Kiovan ensimmäinen metropoliitta oli Mikael.Anna kuoli vuotena 1012. Vladimir kuoli sairastuttuaan vuotena 1015 Kiovan Berestovossa.

RURIKIN PERILLISTEN, JOISTA OLI SIUNAANTUNUT MONIEN RUHTINASKUNTIEN HALLITSIJOITA. HEIDÄN ELÄMÄSSÄÄN OLISI PALJON KERROTTAVAA. JOKA EI OIKEASTI KUULU TÄHÄN SUOMEN VANHAAN HISTORIAAN. PAREMMINKIN RUOTSI, JOSTA EI OLE MUUTA KERROTTAVAA.LOPULTA VENÄJÄ KOKOSI ITSENSÄ YHDEKSI ISOKSI MASSAVALTIOKSI, JOKA EI OLLUT KENENKÄÄN EDUKSI, VAAN KURJUUDEKSI. SUURIIN MASSAHALLINTOKUNTIIN TAHTOO LOPULTA NOUSTA IKÄÄNTYNYT HALLITSIJA, JOSTA USEIN TULEE KANSASTAAN ETÄÄNTYNYT ITSEVALTIAS JA DIKTAATTORI.

Venäläiset taisivat saada Suomalaisista vääristyneen kuvan Olegin valtauskohelluksien takia. Sekä orastavan syyn suomalaisten hävitysvimmaan monien sukupolvien aikoina.

SIVU 70

VIIKINKIEN VALTAKUNNAN VOIMAT HUPENIVATSlaavialueita vallanneiden viikinkien voimat vähenivät 1000 luvun jälkeen. Viikinkisuvut hallitsivat kyllä edelleen jonkin aikaa pienemmissä ruhtinaskunnissa, ennen kuin hallinta-alueet kävivät liian hankaliksi. Tärkeimmästä hallintakaupungista Kiovasta viikinkisuku joutui lähtemään vuonna 1170.Suomalaisheimoista Merjalaiset tekivät sopimuksen ja sen ajan ruhtinaat asettuivat heidän kaupunkiinsa Vladimiriin. Ehkä valintaan vaikutti se, että ”Ruotsin ruotsalaisia” asui parhaan viikinkiajan jäljiltä Merjalaisten alueella edelleenkin. Siellä oli heidän kauppakeskuksia ja tukiasemia.Mongolien hyökätessä viikinkiruhtinaat menettivät lopullisesti otteensa näille valloittajille, mutta saivat pitää hallinto-oikeutensa edelleen Merjalaisten Vladimirissä. Samoin Holmgårdissa jota viikingit puolustivat voitokkaasti, eikä Mongoolit sitä pystyneet valloittamaan.

Suomen Aldeigjuborgin linnoitusta 1000 luvulla(Staraja Ladoga Wikipedia)

SUOMI JA RUOTSI VUOSITUHANNEN ALKUPUOLELLA RUOTSI OLI UPSALA, KUIN NAPIN LÄPI SUOMEN SUURESSA TAKISSA, eli pieni Upsalan kuninkaan lääni. Tätä eivät ruotsalaiset halunne tänään tunnustaa ylpeydessään, eikä tietää siitä mitään ymmärrettävistä syistä. Nämäkin asiat on varmaan pyyhitty tarkkaan tulevilta sukupolvilta. Mutta eivät suomalaisetkaan

SIVU 71

silloin ymmärtäneet suuruuttaan! Eikä sanota sitä turhan takia ääneen nytkään, ettei naapurille vaan tule paha mieli, eikä siitä olisi mitään hyötyä enää kenellekään.

Suomen Fornjotr sukuiset kuninkaat eivät tiettävästi tehneet ruotsalaisten tavoin ryöstöretkiä heidän tukikohtiinsa, heillä oli muutakin tekemistä ison maan kanssa. Sitä paitsi heillä oli siihen aikaan aivan kylliksi rikkauksia. Birkakin toi monia satoja vuosia varoja enempi suomalaisille ja heidän kuninkailleen. Todellisuudessa Suomi on myös ollut suurelta osin kristinuskossa ennen Ruotsia. Heidän ristiretkensä ja piispansa menetys oli siinä mielessä aivan turhaa.

Kun Suomi menetti noin 1250 jKr luvulla hallintansa ”löysille ja itsekkäille,” välillä omavaltaisille ahneille Ruotsalaisille kuninkaille, Suomi menetti samalla hienot alueensa pohjoisessa, ei tosin ruotsalaisille. Varsinkin pohjois- Norjassa oli ja taitaa olla vielä monia kyläyhteisöjä joilla on vielä muistona Suomen kieli.

--------------------------------------------------------------------------------

SKANDINAVIAN KAUKAISET ISÄT KUNINGASSUVUSSA 250 - 800 jKrJOKA ON SUOMEN SUURRUHTINAS RURIKIN JA SKANDINAVIALAISTEN KUNINKAIDEN SUKU

ISAK BEN ABRAHAM Israelin kuningas s. 1896 eKr.……………………………………………………………………………………..DARA DARIDANUS kuningas Acadia Troijan perustaja s. 1460………………………………………………………………………………………………THOR kuningas Traakia s. 1200 eKr.……………………………………………………………………………………………

HWALA Bedwinginpoika kuningas 80 ekr kuningas TroijaHATHRA Hwalanpoika kuningas s. 60 eKr kuningas TroijaITERMON Hathranpoika kuningas s. 36 eKr kuningas TroijaHEREMOD Itermonpoika kuningas s.15 eKr kuningas TroijaSCEAF Heremodinpoika kuningas s. 30 eKr kuningas Troija

SIVU 72

SCELDWA Sceafinpoika kuningas s. 50 eKr kuningas Troija…………………………………………………………………………………………..BEAW Sceldwanpoika kuningas s. 15 jKr kuningas TroijaTEATWA Beawinpoika kuningas s. 40 jKr kuningas TroijaGEATA Teatwanpoika kuningas s. 65 jKr kuningas Troija BysanttiGODWULF Geatanpoika kuningas s. 80 jKr Troija Bysantissa.HÄN OLI PERUSTAMASSA KUNINKAAN LÄÄNIÄ HÅLOGALANTIIN.FLOCKWALD Godwulfinpoika kuningas s. 100 jKr Troija BysanttiFINN Flockwaldinpoika kuningas s. 130 jKr Troija Bysantti FRITHUWULF Finninpoika kuningas s. 146 jKr Troija BysanttiFREOTHELAF Frithuwulfinpoika kuningas s. 168 jKr Troija BysanttiFRITHUWALD BOR Freothelafinpoika kuningas s.190 jKr Skandinavia / avio BELTSA s. 194 jKr, k. 288 jKr. ODIN WODEN s. 215 jKr Turkestanissa, kuningas Hålogalandissa (nykyisin Norjaa) / 1 aviop. PRINSESSA SKADE TJATSESDOTTIR s. 214 Asgardissa, k. 235 / 2 aviop. FRIGG (FRIDIGA, FREA) GADWALLSDOTTIR s.219 jKr. ODIN WODEN kuoli vuotena 306 jKr (85 v.) Mälaren Pohjois-Sigtunassa, SEAMINGR ODINGSSON s. 235 Asgardissa Itä-Eur. Kuningas HålogalandissaGEFION ODINSSON s. 241 kuningas HålogalandGODHJALT SAEMINGSSON s.264 Hålogaland Norja, /k. 289 )SVEDHJALT GODHJALTSSON s. 289 Hålogaland kuningas NorjaHODDBRODD SVERDHJATSSON s. 314 Hålogaland kuningas HIMILEIG HODBRODSSON s. 339 Hålogaland kuningas NorjaVEDRHALL HIMILEIGSSON s. 363 Hålogaland kuningas NorjaHÅVARD HANDRAMME s. 388 Hålogaland kuningas NorjaGODGJEST HÅVARDSSON s. 413 Hålogaland kuningas NorjaHEMGEST GODGJESTSSON s. 438 Hålogaland kuningas Norja GUDLAUG HEMGESTSSON s. 463 Hålogaland kuningas Norja / GYLLAUG GUDLAUGSSON s.488 Hålogaland kuningas NorjaMUNDIL GYLLAUGSSON s. 513 Hålogaland kuningas GODGJEST MUNDILSSON s. 538 Hålogaland kuningasHERSIR GODGJETSON s.515 Hålogaland kuningasBRAND HERSIRSSON s. 540 Hålogaland JaarliBEND HERSIRSSON s. 563 Hålogaland JaarliBRYNJOLF HERSIRSSON s. 588 Hålogaland kuningas BÅRD BRYNJOLFSSON s. 614 Hålogaland kuningas

SIVU 73

HERGILS BÅRDSSON s. 625 Hålogaland kuningasHÅVARD HERGILSSON s. 663 Hålogaland kuningasBÅRD HERGILSSON s. 664 Naumdal Tråndelag Jaarli HARALD HÅVARDSSON s. 688 Hålogaland kuningas THROND HARALDSSON s. 712 Hålogalad jaarliHARALD THRONDSSON s. 740 Normöre jaarliHERLAUG HARALDSSON s. 768 Hålogaland kuningasGROTHGARD HERLAUGSSON s. 800 Naudal jaarliHÅKON GROTGARDSSON s. 838 Laden jaarli /k. 917

MITÄ TIEDÄMME MUINAISESTA KUNINGAS ODIN WODENISTA? NÄIN KERROTAAN: Ensinnäkin Odin Wodenin alkuperäinen nimi pitäisi olla SIGGE FRITHUWALDR, tämä Sigge muutti nimensä enempi ”Jumalaiseksi”.

ODIN WODENIN VANHEMMAT: kuningas FRITHUWALD BOR s. 190 ”Asgardissa” (Troijalaisia) / aviov BELTSA (BEISLA) s. 194 jKr Intiassa BOLTORNSDATTER oli hänen äitinsä, he olivat Skyyttejä?ODIN WODEN oli syntynyt vuotena 215 jKr TURKESTANISSA.Hänen puolisonsa KREIVITÄR FRIGG (FRIGIDA) CADWALL ADRSDOTTIR oli syntynyt vuotena 219 jKr, SHIRE KREIVIKUNNASSA ENGLANNISSA Kuningatar kuoli Pohjois Jyllannissa. FRIGGEN ISÄ, CADWALLADR CADVIN s. 193, ÄITI GLADYS YONGER s. 210 jKr. Cambria, Britanniassa.

Odin Woden eli 85 vuotta, hän muutti melko iäkkäänä nykyisen Ruotsin Mälaren Sigtunaan, joka oli silloin suomalaisten asuttamaa ja kuoli siellä vuotena 306.

ODIN WODEN OLI LÄHTENYT JOUKKOINEEN TURKESTANISTA N. VUOTENA 240 jKr. Suuntana pohjoinen, jossa oli elämän mahdollisuudet Odinin tiedossa esivanhempiensa kautta. Sanotaan, että Odin lähti pois roomalaisten vallan alaisuudesta. Hänen suvulla oli siellä suuret maaomaisuudet. Odinin synnyin seuduille Turkestaniin jäi kirjoitusten mukaan hänen kaksi vanhempaa veljeään Ve ja Vili Frithuwaldr. Aluksi myös hänen vaimonsa FRIGG jäi kotiseudulle, kun hänellä oli pienet lapset. Mutta heidät haettiin myöhemmin Skandinaviaan.

SIVU 74

Monet asiat viittaavat siihen, että niin Vanha Suomen kuningas, kuin myös myöhemmin, noin 240 luvulla ODIN WODEN kulkivat pohjoiseen ehkä Suomalaisten alueiden kautta!VÄEN MUUTTOMATKALLA saattoivat auttaa siis suomalaiset kaupparetkikunnat. Nämä tunsivat pohjoisten seutujen vesistöreitit ja ratsutiet jo ennen varsinaista viikinki aikaa, jopa ennen ajanlaskumme alkua. Näiden kuninkaallisten maahanmuuttajien sanotaan kulkeneen ensin pohjoiseen ja sitten länteen. Mainitaan kirjoituksissa myös Don, tämä joki on ollut myös viikinkien yleinen kulkureitti, ellei mennyt kauempana virtaavalle ”merimäiselle Volgalle”.

ODIN WODEN ja hänen poikansa perustivat omat kuningaskunnat, josta syystä jälkipolvet pitivät enkä Suomea ikään kuin sukukansana. Suomalaiset taisivat auttaa muutossa ja elämän muissa yhdistävissä asioissa. Olihan heillä samat sukujuuret. Kuten vaikka Hålogalandin ja muun Norjan perustamisessa.EHKÄ NÄIN!Tämä Odin Woden maahanmuuttaja porukka saattoi suunnata aluksi Fornjotr kuninkaiden, eli sukulaistensa luo Kainuuseen. Voi vain kuvitella sitä väen paljoutta Kainuun kuninkaan kartanoissa ja sen lähistöllä, kun Odinin maahanmuuttajien väki suuntasi paikalle. Voi kuvitella, että osa joukoista meni siitä edelleen Samien (Lappalaisten) heimojen maiden kautta nykyisen Norjan rannikolle Hålogalandiin. Siellä oli jo heidän esivanhempansa muodostanut kuningaskunnan, tai kuninkaan läänin.

Kuninkaaksi Hålogalandin lääniin nousi Odin Wodenin prinssipoika SEAMING ODINSSON, hän oli syntynyt vanhassa kotimaassaan niin sanotussa ”Asgardissa” Turkestanissa.Kainuun kuningashuoneiden käytössä Fornjotreilla lienee ollut silloin jo omat Suomalaisten rakentamat laivastonsa. Joilla vieraanvaraisesti saatettiin avustaa Odinin väestöä etelään aina Tanskaan saakka. Odin Wodenin joukoista osa oli saattanut mennä myös Saksan kautta. Tärkeät väkien liikkeiden reitit ja olinpaikat oli mahdollisesti varmistettu ja rakennettu jo etukäteen.

SIVU 75

ODIN WODEN PRINSSIPOJAT:SKJOLDR ODINSSON s. 237 jKr, kuningas Jyllannissa / äiti: FRIGG CADWALLARDSDOTTIR Skjoldr kuoli vuotena 259 Englannissa. SEAMING ODINSSON s. 239 jKr, kuningas Hålogalandissa Norja /äiti oli KUNINGATAR SKADE TJATSESDATTER s. SEAMINGIN ISOISÄ kuningas TJATSE JÖTUNGEFION ODINSSON s. 241 kuningas Skane, Tanskassa / äiti: FRIGG WAEGDAEG ODINSSON s. 243 jKr, kuningas Saxlandissa /äiti: FRIGG BAELDAEG ODINSSON s. 245 /Skandinaviassa, kuningas Saksassa / avio NANNA / äiti: FRIGG CASERE ODINSSON s. 245 jKr. Skandinaviassa /äiti: FRIGG HIEMDALR ODINSSON s. 245 jKr, Skandinaviassa, kuoli 299 Mälaressa / äiti: FRIGGWECTA ODINSSON s. 247 jKr. Skandinaviassa / äiti: FRIGGGAUTR ODINSSON s. 260 jKr. Götanmaan kuningas / äiti: FRIGGSIGGE ODINSSON s. kuningas FranklandissaWIDARR ODINSSON s. 340 Skandinaviassa, kuningas Hleitrassa nyk. Tanska / äiti: FRIGG

FORNJOTR KVENLAND SUVUN JA RURIK HALFDANSSON KUNINKAIDEN JA AATELISTEN SUKULUETTELOA VOI SEURATA JUUTALAISTEN HENKILÖ LUETTELOISTA VAIKKA AINA ABRAHAMIIN JA ADAMIIN.

ITÄMEREN SUOMALAISIAITÄMEREN SUOMALAISET JA VOLGAN SUOMALAISET olivat vahvoja ja itsenäisiä vielä suomalaisten kuninkaiden aikana. Kaupankäynnissä yhteydet Volgan alueilla oli kertomusten mukaan tuottoisia, noin 400 jKr luvulla tulivat myös Viikingit kauppaliikenteeseen mukaan. (Viikingit koostuivat suomalaisista, tanskalaisista, ruotsalaisista ja norjalaisista.)MITÄ TULEE ITÄISEN LAAJAN ”VOLGAN SUOMENMAAN MAHDOLLISIIN OMIIN KUNINKAISIIN TAI RUHTINAISIIN” heistä ei ole säilynyt kuin hajanaista tietoa, oletetaan että heidän henkilö tiedot on Volgan suomalaisten kansakuntien mukana tehokkaasti ja tarkoituksellisesti hävitetty.

SIVU 76

Herää kysymys, kun Venäjällä nykyaikana esitetään Suomen Ugrilaisia ränsistyneissä kylissään. He kehuvat asuvansa luonnon keskellä, kun tuo metsäkin on lähellä. Metsä tosiaan siinteli jossakin 10 km etäisyydellä. Kukaan ei tunnu osaavan yhtään äidinkieltään, paremminkin vanhaa Avaarien kieltä. No, tämäkin on vaan minun huomioni asiasta.

Samaa kuningassukua kuin Fornjotr, asettui lopulta eri puolille Eurooppaa. Suomen vanhimman kuninkaan Fornjotr Kvenlandin lapset syntyivät toki Suomessa. Heidän esivanhempansa olivat syntyneet Troijassa, tai ehkä Trabzonissa! Olivat goottien joukoissa, ja samaa kuningassukua kuin Tanskan kuninkaat.Niin kuin monet ”aateliset” mutta missä ihmeessä se Asgard sitten on? Lopulta Asgard taitaa olla yksinkertaisesti jokaisen kodin syli. Rakas paikka jossa on lapsena katsellut maailmaa ja kasvanut siunatussa runsaan rikkauden keskellä. (Asgard toistuu usein vanhoissa saagoissa)Guuglekin on Asgardilaiset sijoittanut kartoilleen kenet minnekin, nykyisen Turkin tai Kreikan alueilla syntyneenä.

Norjan rannikolle nousi myöhemmin vahvasti kuningas Odin Woden. Isiensä luvattuun maahan ja valitsemalle paikalle, jossa ilmasto on miellyttävä ympäri vuoden. Hän teki aluksi sinne tilaa pojalleen. Hålogalandissa heidän sukuhaara jatkoi vuosisatoja.

SUOMALAISPERÄISTEN KUNINKAIDEN PALJOUS NORJASSA

SIVU 77

Mutta, kun mentiin vuosia eteenpäin, Suomen kuninkaiden perilliset lisääntyivät ja heidän hallinta-alueet kuninkaan läänit, alkoivat olla Ruotsinmaan Upsalan kuninkaan läänin kokoisia jopa pienempiä. Eli Suomen Norja pirstoutui pieniksi kuninkaiden hallinta-alueiksi, samaa sukua olevia kuninkaita ja kuningaskuntia oli tuhat vuodelle tultaessa jo useita kymmeniä. (yli 30) Näin tapahtui, kuten jäljempänä sukuluetteloissa tulee ilmi Fornjotr suvun lisääntyessä Norjan alueilla vuosisatojen aikana. Ymmärrettävistä syistä kuninkaallisuus levisi tavallistenkin suomalaisten keskuuteen.Norjan lounaisrannikolle palasi takaisin myös Islannista sinne muuttanutta Fornjotr sukua. He olivat myöhemmän sukupolven Islannissa kasvanutta kuningassukua.

UPSALAN KUNINKAATKIN LEVITTÄYTYIVÄT NYKYISEEN NORJAANVähitellen UPSALAN kuninkaat alkoivat tunkeutua aluksi nykyisen Oslon ympäristöön. Kuningassuvut Suomessa ja Ruotsissa olivat kuitenkin jo usein naimakauppojen kautta sukulaisia keskenään. Taitaapa olla paljolti tavalliset kansalaisetkin. Ainakin sukututkijat kummasti saavat sukunsa päätymään johonkin kuninkaaseen. Siksi en luottaisi ihan sumeilematta johonkin sukututkijan aineistoon. Vaikka kummasti itsellänikin isovanhemman sukuhaaran joku lonkero päätyy goottien jälkeläisiin vaikka Smålannissa Per Jönssoniin. No, ei hänkään ollut kuin tavallinen kuninkaan ratsumies, eli nihti joka päätyi Suomeen kuninkaan kartanon johtoon!On mainittu, jos autiolle saarelle joutuisi paljon väkeä, olisi syytä ottaa yksi Smålantilainen. Hän pystyisi ruokkimaan kaikki.

SIVU 78

SUOMALAISET OLIVAT ALKUPERÄISET MAAN ASUTTAJAT POHJOIS RUOTSISSANykyisen suomen länsipuolella Torniossa ja Piitimen (Ruotsissa) kirkonkylissä on voitu ajoittaa 200 ja 600 vuosien välille ikivanhojen SUOMALAISEN asutuksen kulttuurikerrostumia ja esineistöä. KOSKA KAINUUN SUOMALAISET OLIVAT ALKUPERÄISIÄ ASUTTAJIA, tai Kveenit niin kuin suomalaisia on joskus kutsuttu. Suuri Kveenien Suomalaisten maa oli KVENLAND, mutta sitä sanaa on tahdottu peitellä, ettei totuus ja sen entinen suuruus paljastuisi. Tämän hetken Pohjois-Ruotsissa ruotsalaisten asutukset sulautuivat vähitellen suomen harvojen varhaisten asutuksien joukkoon. UNOHTAMATTA SAAMELAISIA, FINNEJÄ, ELI LAPPALAISIA, JOTKA OLIVAT OLLEET SUOMALAISTEN KANSSA POHJOLAN ENSIMMÄISIÄ ASUTTAJIA JOPA 10 000 VUOTTA.On ollut aikoja, kun ruotsalaisia, tai olivatko suomen- ruotsalaisia on tullut nykyiseen Suomeen ja päinvastoin. Ns ruotsalaisia on muuttanut suuremmassa määrin nykyisen Suomen rannikoille. Kuten myös aikoinaan Helsingforssiin, (Helsinki) josta tuli myöhemmin Suomen pääkaupunki.

SIVU 79

POHJOIS-RUOTSI OLI SIIS AIKOINAAN SUOMALAISTEN JA LAPPALAISTEN ASUTTAMA.

Ruotsalaiset eivät ajaneet suomalaisia kotiseudultaan, niin kuin itänaapuri. Tilaa oli riittävästi kaikille. Keski ja Pohjois-Ruotsissa muinaiset löydökset ovat pelkästään itätyyppistä. Johtuen siitä, että jo vuosituhannen alkupuolella siellä asuessaan vain suomalaisilla oli suorat kauppayhteydet Kainuusta itä-kaakkois suuntaan, Eestiin, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan ja edelleen Kazaari valtakuntiin.

SUOMALAISET VIIKINGIT

AIKAKIRJAT NÄYTTÄVÄT, IKÄÄN KUIN GOTLANNIN SAARI OLISI OLLUT AINA RUOTSALAISILLA, mikä ei pidä paikkaansa!Tanskalaisilla oli tapana hävittää kauppakeskuksia, kuten esim. Gotlannin ja Bircan. Ruotsalaiset eivät näytä tänäänkään tietävän Bircasta (Bjärkö) mitään, vaikka se on ollut Pohjois-Euroopan tärkeimpiä kauppapaikkoja. Se kuului kaupalliseen verkostoon vielä Viikinki aikaan. Sen kautta kulki idästä suomalaisalueilta, tai sen kautta hopeaa, helmiä, rautaa, nahkoja, käsitöitä ym.

Jäljempänä otteita kahden Fornjotr kuningasveljeksen NORRIN JA GORRIN perillisistä. Niin kuin on sanottu, heistä muodostui kymmeniä eri kuningaskuntia Norjaan. Lopulta osa heistä muuttui Suomalaisiksi Viikingeiksi, yhdessä Tanskalaisten ja osin Ruotsalaistenkin kanssa.

SIVU 80

Suomen ja Norjan Kuningas Norrin perillisiä:

RAUM (VANHA NORSSON) NORRINPOIKA FORNJOTR, NORJAN ALFHEIMIN KUNINGAS syntynyt vuonna 371 Ogdumissa (NORJA) / avio v. 391 kuningatar HILDUR GUDRAUDSDATTER syntyi vuonna 371 Norjan Telemarkissa. Kuningas Raum Fornjotr hallitsi Raumsdalissa vuosina 390 – 437, hän kuoli 437 Buskerud Ringerikissa.

RAUMIN JA HILDURIN PERILLISET: FINNALF RAUMSSON FORNJOTR s .392 Ringerike, PRINSSI / puoliso SVANHILD DAGSDATTER, s. 396 AlfheimissäFINNALF RAUMSSONIN PERILLISET: ALFHILD FINNALFINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA s. 412, Buskerudissa Suomi (Norja)GODBRAND RAUMINPOIKA FORNJOTR s. 395 Ringerike, KUNINGAS BUSKERUD / avio VILSDATTER s. 414 Ringerikessä HAUD RAUMINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 402 Ringerikessä.BRYNGERI RAUMINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA s. 403 Buskerudissa JOTUNBJORN RAUMINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 404 Ringerikessä. HADDING RAUMINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s .405 Buskerudissa. HRING RAUMINPOIKA FORNJOTR s. 406 KUNINGAS Ringerike Buskerud Suomi NorjaGARDUR NORRINPOIKA FORNJOTR, s. 389 Möressä, ROGALANDIN JAARLI OLI LOUNAISRANNIKON HALLITSIJA SUOMEN NORJASSA 407 – 420, / avio Rva GARDUR s. 392 Norjan Telemarkissa.

MYÖS GARDURIN PERILLISET HALLITSIVAT ROGALANDISSA JA TELEMARKISSARUGALF GARDURINPOIKA FORNJOTR, JAARLI s. 423 Norjan Rogalandissa.FREYGARDUR GARDURINPOIKA FORNJOTR, JAARLI s. 445 Rogalandissa.RÖNGVALDUR GARDURINPOIKA FORNJOTR, KUNINGAS s. 445 Rogaland. GRJOTGARDUR GARDURINPOIKA FORNJOTR s. 435 Rogalandissa, JAARLI POHJOIS-MÖRESSÄ.GRJOTGARDURIN PERILLISETSOLFA GRJOTGARDURINPOIKA FORNJOTR s. 456 RogalandissaSOLFAN PERILLISETNAERÖYN HOGNI SOLFANPOIKA FORNJOTR s. 477 RogalandissaNAERÖYN PERILLISET

SIVU 81

SOLF NAERÖYNPOIKA FORNJOTR s. 495 Rogalandissa, SOLF OLI VIIKINKI.HILDE HOIKKA NAERÖYNTYTÄR FORNJOTR s. 496 Rogalandissa, puoliso Hjorleif (Häntäheikki)SALGARDUR GARDURINPOIKA FORNJOTR, s. 439 JAARLI ROGALANDISSA.VEGARDUR GARDURINNPOIKA FORNJOTR, s. 441 Rogalandissa VIIKINKIPÄÄLLIKKÖ, Vegardurin aikoihin alkoi Viikingeille tuottoisa kauppaliikenteen kukoistuskausi suomalaisten alueiden kautta itäisiin kaukomaihin Volgan vesireiteillä.VEGARDURIN PERILLINEN:VEMUND VEGARDURINPOIKA FORNJOTR, VIIKINKI s. 463 Rogalandissa.FREYGARDUR VEGARDURINPOIKA FORNJOTR JAARLI s. 445 RogalandissaRÖGNVALDUR VEGARDURINPOIKA FORNJOTR, KUNINGAS s. 445 RogalandissaRögnvaldurin perilliset:RÖGNVALDUR RÖGNVALDURINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS, s. 491 Rogalandissa.Rögnvaldur II perilliset:OGVALDUR RÖGNVALDURINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s. 530 Rogalandissa, OLI ROGALANDIN JA TELEMARKIN HALLITSIJA.

Suvun kuninkaita pikaluettelona:INGJALDUR ROGVALDINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s, 575 ROGALANDISSAJOSSUR (JUSSI) INGJALDINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s. 620 ROGALANDISSAHJÖRR JOSSURINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s.680 ROGALANDISSAHJÖRLEIFUR HJÖRRINPOIKA FORNJOTR VIIKINKIKUNINGAS s. 706 ISLANTIHALFUR HJÖRLEIFURINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s. 790 ISLANTIHJÖR HALFURINPOIKA FORNJOTR VIIKINKIKUNINGAS Rogalandissa s. 825 syntyi IslannissaHAMUNDUR HJÖRSINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 864 ISLANNISSAPORIR HAMUNDINPOIKA FORNJOTR prinssi s. 906 ISLANNISSATämä Fornjotr sukuhaara näyttää jatkuvan Islannissa, mutta ei kuninkaina.

GODBRAND RAUMINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS SUOMESSA, s. 395 jKr BUSKERUDISSA

ETELÄISEN NORJAN JA SEN RANNIKKOJEN HALLITSIJA

SIVU 82

MERIKUNINGAS GORR FORNJOTR

Opplandin aatelisto menossa palaveriin H.Egedius

Ivarin perilliset:EYSTEIN GUMRA IVARINPOIKA FORNJOTR JAARLI OPPLAND ja MORESSA s. 810 NORD TRONDELAG SUOMI k.872 / avio KREIVITÄR ASCRIDA RONGVALD OLAFSSONINTYTÄR OPPLAND.Eysteinin perilliset:ROGNVALD ”Viisas” EYSTEININPOIKA FORNJOTR POHJ. TRONDELAG JAARLI s. 837 ROMSDAL SUOMI, Kuoli Orgney saarilla 892 / avio 853 RAGNHILD HROLFFINTYTÄR s. 848 Kreivitär Orgneysaarilla Trondelagissa. Rognvaldin perilliset:THOR ”Silent” ROGNVALSINPOIKA FORNJOTR MOREN JARLI s. 868 / avio ALOF HAALDSINTYTÄR s. 869 Suomi (Norja) PRINSSI IVAR ROGNVALSINPOIKA FORNJOTR s. 869 P. Trondelag Suomi (Norja)

SIVU 83

EINAR ROGNVALSINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 855 Trondelag Suomi (Norja) SKOTLANNIN ORGNEYSAARTEN ”JAARLIEN KANTAISÄ TRONDELAGISSA”.HROLLAUG ROGNVALSINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 857 Trondelag Suomi (Norja)HALLAD ROGNVALSINPOIKA FORNJOTR ORGNEYSAARET SCOTLANTI JAARLII s. 856 Trondelag Suomi (Norja) SCOTLANTI.

ROLF ROLLO ”Dane” ROGNVALDINPOIKA FORNJOTR HERTTUA JA RANSKASSA, VIIKINKI- KUNINGAS s. 867 POHJOIS-TRONDELAG SUOMI (NORJA) NORMANDIAN PERUSTAJA / avio POPPA KREIVI SENLISINTYTÄR s. 872 Evreux Nuestria Ranska. ”ROLLO” Ryösteli vuoden 900LUVULLA Skotlannissa, Irlannissa, Ranskassa, Hollannissa, Tanskassa ja Saksassa. Rolf kuoli 933 Ranskassa, haudattu Notre Dame kadetraali, Rouen.

Rollon ja Poppan perilliset: GUILLAUME WILLIAM ”pitkämiekka” ROGNVALDINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s. 894 Ranskassa, NORMANDIAN HERTTUA k. 942 murhattiin, / avio Sporte de Bretagne k. 942 Guillaume Gellonessa.

Williamin perilliset:RICHARD WILLIAMINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS NORMANDIASSA syntyi vuonna 933 Normandia Ranska, kuoli 966ADAELE WILLIAMINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA s. 18 Ranskassa MAINFRED WILLIAMINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 920 Suomessa (Norja)Rollon toisen avion perilliset: GISELLA RONGVALDINTYTÄR FORNJOTR, PRINSESSA RANSKARollon ja Gisellan perilliset:WALTER ROLFINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 922 RANSKA

SIVU 84

GISELE ROLFINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA s. 927 RANSKAHalfdanin perillinen:LOFDI HALFDANINPOIKA FORNJOT KUNINGAS s.498 Hönefors Suomi (Norja) / avio 547 Rva LofdiLofdin perilliset:SKULI LOFDINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS SUOMI (Norja s. 548 / avio 597 Rva Skuli Norja.Skuli Lofdinpojan perilliset:EGDIR SKULINPOIKA FORNJOTR prinssi SUOMI s. 598 / avio 637 Rva Egdir s. 602 Buskerud NorjaEgdirin perilliset:HJALMTHER EGDIRINPOIKA FORNJOTR prinssi SUOMI s. 638 / avio 687 Rva HjalmherHjalmtherin perillisetEYLIMI HJALMTHERINPOIKA FORNJOTR prinssi SUUOMI s. 688 / avio 709 Rva EylimiEylimin perilliset:HJÖRDIS EYLIMINTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA SUOMI s. 710 / avio KUNINGAS SIGMUND VOLSUNGSSON s. 705 Buskerud Suomi (Norja) (kuningatar Hjordis oli erikoisen uljas ja kaunis nainen)

Kuningatar Hjördis Eylimintyttären ja Sigurdin ja perilliset:SIGURD SIGMUNDSSON TANSKAN VIIKINKI KUNINGAS s. 735 Norja / avio Brynhildin Budlasdatter.

Sigurdin perilliset:ASLAUG SIGURDSDOTTIR FORNJOTR s. 755 jKr Tanskassa / I avio Tanskan kuningas RAGNAR ”Lodbrok” SIGURDSSON s. 750 jKr Upsalassa. / II avio HARALD KLAK KUNINGAS TANSKASSA.Aslaug kuoli 812 jKr Englannissa.

Aslaukin ja Ragnarin perilliset:BJÖRN RAGNARSSON PRINSSI s. 774 jKr Tanskassa. OLI VIIKINKIEN JOHTAJA JA RUOTSIN KUNINGAS UPSALASSA. TEKI NELJÄN VUODEN ”RISTEILYN RYÖSTELYMATKAN” 62:LLA ALUKSELLA ESPANJAAN, POHJOIS-AFRIKKAAN JA ITALIAAN YM.

Lofdin perillisetSIGURD II HLODVERINPOIKA FORNJOTR JAARLI ORGNEY s. 960 jKr Jaarli Orgney Skotlanti, kuoli vuonna 1014 taistelussa Dublin Irlanti.

SIVU 85

Sigurdin perilliset:BRUSI SIGURDINPOIKA FORNJOTR JAARLI ORGNEY s. 987 jKr, k. 1035 Orgney Skotlanti.EINAR SIGURDINPOIKA FORNJOTR JAARLI s. 989 jKr, k. 1020 Orgney Skotlanti.Brusin perilliset:RAGNCALD BRUSINPOIKA FORNJOTR JAARLI ORGNEY syntynyt vuonna 1010 Skotlanti.RAGNVALD BRUCENPOIKA FORNJOTR ORGNEYN JAARLI syntynyt vuonna 1011, Skotlanti.ROBERD DE BRUCENPOIKA FORNJOTR ORGNEY JAARLI syntynyt vuonna. 1036, k, 1080 Skotlanti / avio Isabell HuntingtonRoberdin perilliset:ADAM BRUC ROBERDINPOIKA FORNJOTR JAARLI ARK YLLSHIRE Skotlanti.Adamin perilliset: ROBERD BRUC ADAMINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS s. 1071, k. 1141 Yokshire SkotlantiROBERD I BRUCE ROBERDINPOIKA FORNJOTR KUNINGAS Skotlannissa 1284 – 1329 avio Isabella Jaarli Mariintytär.SIGURD II HLODVERINPOIKA FORNJOTR JAARLI ORGNEY s 960 Skotlanti, kuoli taistelussa Dublin Irlanti.

Sigurdin perilliset:EINAR SIGURDINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 989, k 1020 Jaarli Orgney, SkotlantiBRUSI SIGURDINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 987, k 1035 Jaarli Orgney SkotlantiEinarin perilliset:THORFINN EINARINPOIKA FORNJOTR ORGNEYN JAARLI s. 890 Skotlanti / avio prinsessa Grelod Duncanintytär s. 898 k. 924.Thorfinn perilliset:ARNFINN THORFINNINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 916 Orgneyn Jaarli SkotlantiSKULI THORFINNINPOIKA FORNJOTR PRINSSI s. 922 Orgney HÅVARD THORFINNINPOIKA FORNJOTR JAARLI Skotlanti PRINSSI s. 918 OrgneyDAU THORFININTYTÄR FORNJOTR PRINSESSA s. 926 Orgney Skotlanti.

SIVU 86

…………………………………………………………………………………………………………………………………..OSTRA AROSIN ELI UUDEMMALTA NIMELTÄÄN UPSALAN TKIKOHTA

RUOTSINMAAN UPSALAN KUNINKAATSARMATIA VALTAK YNGVI, oli syntynyt vuonna 193 jKr Mesopotamiassa, oli kuningas Turkissa. Hän perusti Svithiod nimisen alueellisen kaupankäynnin tukikohdan Östra Arokseen, jossa esittäytyi kuninkaaksi (Upsala), avio; kuningas Yngvi meni naimisiin sisarensa kanssa vuonna 213 jKr. VALTAK YNGVIN PERILLISETFREYA YNGVISDATTER PRINSESSA s. 215 Svithiod Östra Aros FREY YNGVISSON PRINSSI s. 214 Svithiod Östra Aros, Yngvit olivat ikivanhaa itämaista kuningassukua.

YNGVI KUNINKAAN VANHEMPAA KUNINGAS SUKUABengori Frey s. 150 jKr oli Turkin kuningas ja Yngvin isä, kuoli 202 jKr (75) Mesopotamiassa.Bengrorin isä: LNOR FREY kuningas Turkissa, s. 121, Mesopotamia Lnorin isä: SKTOBIUS kuningas Turkissa s. 74 MesopotamiaSktobiuksen isä: VENGOR kuningas Turkissa s. 52 MesopotamiassaVENGORIN ISÄ: ALTOY kuningas Turkissa s. 23 MesopotamiassaAltoyn isä: SANVORITCUS kuningas Syyriassa

VANHAAN ÖSTRA ARKOSIN SVITJOLDIIN MUODOSTUI RUOTSINMAAN KUNINKAIDEN PIENI HALLINTAKESKUS VUOSISADOIKSI. Sama kuningassuku toimi aina 1200 luvulle saakka (Upsalassa).RUOTSINMAAN ENSIMMÄISET KUNINKAIDEN PERILLISET JA HEIDÄN ”SUOMALAISKUNINGATTARET” (HOUSE OF YNGLINGS)NJORD RICH YNGVISSON s.214 kuningas Östra Argos (Upsala), k. 281 jKr Svitjoldissa (67). Njord Rich oli merimies ja purjehdustaitoinen, (ei viikinki) avio Skade Sjatsesdottir s.214 jKr, avio 2, Nerthus Pharnakesdatter jonka isä oli Pharnakes Pontos. Kuningatar Skade Sjatsesdottir oli aviossa myös Odin Wodenin kanssa josta aviosta oli Seaming Odinsson josta tuli Hålogalandin kuningas (Norja)

SIVU 87

Yngvi-Frey Njårdsson s. 235 jKr kuningas Östra Argos (Upsala), Yngvin puoliso: Suomalainen prinsessa Gerd Gymersintytär s. 239 jKr, jonka Vanhemmat: Hlaesön saarikuningas Hlear Gymer Fornjotr s. 191 jKr Gotlannissa Suomessa, äiti Ran Aorboda s. 218 jKr Preussissa.Gerdrin aviomies Ruotsinmaan kuningas Yngvi kuoli 275 Ragnarukissa Ruotsissa.

YNGVIN JA GERDRIN PERILLISETERICH YNGVESSON RUOTSINMAAN PRINSSIFJOLNIR YNGVESSON RUOTSINMAAN KUNINGAS s. 256Fjölnir Yngvesson s. 256, kuningas Östra Argos (Upsala), kuoli Tanskan Hleithrassa 312, (56). (äiti Suomalainen )Sveigdir Fjolnarsson s. 277, kuningas Östra Argos (Upsala). puoliso Vana s. 281, k. 368, Svitjod Ruotsissa.Vanlande Sveigdasson s. 298, kuningas Upsalassa, k.389,/ avio Suomalainen prinsessa Driva s.302 jKr Snaerintytär Visbur Vanlandesson s. 319, Kuningas Upsalassa, /avio 360 Suomalainen Audi Rikkaan tytär prinsessa Audi. Domalde Visbursson s. 340, kuningas Upsalassa,/ avio Rva DomaldeDomar Domaldsson s. 361, kuningas Upsalassa, / avio kuningatar Danpsdotter s. 365Dyggve Domarsson s. 382, kuningas Upsalassa, / avio, nimi tuntematon v. 405, sitä ennen suomalaisen prinsessan kanssa Trzabsonissa, jossa heille syntyi poikaprinssi. Tuleva Suomen kuningas.Dagr Dyggvesson s. 403, kuningas Upsalassa, kuoli 451 Gotlannissa, hänen päähän osui suomalaisen maanviljelijän heittämä heinähanko. Ruotsalaiset olivat ryöstöretkellä Suomen Gotlannissa.Agni Dagsson s. 424, kuningas Upsalassa, / avio Suomalainen prinsessa Skjalf, Suomen kuningas Frostantytär. Agni hirtettiin sima-juhlien päätteeksi Suomalaisilta ryöstämäänsä kultaiseen kaulaketjuun vuonna 446.Alrek Agnasson s. 445, Kuningas Upsalassa, / avio Dagreid Dagsdotter s. 465 Kr.Yngvi Alreksson s. 466, kuningas Upsalassa, kuoli taistelussa vuonna 487 jKr.Jorund Yngvasson s. 487, kuningas Upsalassa, UPSALAN JORUND KUNINKAAN OUTO VIERAILU HÅLOGALANDIINUpsalan kuningas Jorund Yngvarsson oli joskus 500 luvulla kerännyt suuren ruotsalaisväen ja purjehtinut Pohjoisen Norjan rannikolle Hålogalandiin saakka. Kuningas rantautui suuren voiman turvin aikeissa päästä käsiksi suuriin rikkauksiin. Joita tiesi Hålogalandin kuninkailla olevan. Yllätyshyökkäys ja ryöstelyn aloittaminen päättyi pian.

SIVU 88

Hålogalandissa oli silloin kuninkaana Odin Woden sukuinen Gudlaug Hemgestsson. Hänen väkensä oli valppaana vierailijoiden aikeista.Upsalalaiset saivat tehokkaat viikingit kimppuunsa seurauksella, että Jorund kuningas siinä kahakassa hirtettiin. Vain pieni osa Upsalalaisista pääsi pakenemaan ilman luvattua suurta saalista. Ei tiedetä Jorundin ajatuksia ja päämääriä, oliko tarkoitus ryöstää Hålogaland. Toinen mahdollisuus, että hän oli menossa valloittamaan Ruijan kuningaskuntaa, mutta kokeili onneaan matkalla pohjoisemmaksi.Silloin ei tainnut olla Ruijassa vakituisesti asuvaa kuningasta, mutta siellä oltiin varmasti kuitenkin varustautuneina tällaisten vieraiden varalta.…………………………………………………………………………………………………………………..

Aun Jorundsson s.509, Kuningas Upsalassa, kuoli vuonna 560Egil Aunsson s. 530, Kuningas Upsalassa Egil teki ryöstöretken Viroon Tanskalaismiehistön avustuksella. Myöhemmin, eli vuonna 560 kuningas putosi hevosensa selästä ja metsästettävä härkä puski sarvensa hänen rintansa läpi.Ottar Egilsson s. 551, kuningas Upsalassa, sai surmansa taistelussa vuonna 572.Adils Ottarsson s. 572, Kuningas Upsalassa k. 640, / avio Yrsa Helgi Helgasdottir s. Tanskassa, oli Skjold Odinssodin sukuinen prinsessa. Kuningas Adils kuoli 594 taistelussa Opplandissa, putosi hevosensa selästä.Eystein Adilsson s. 594, Kuningas Upsalassa / avio 615. Vuonna 616, merikuningas Solvi Jyllannista sytytti juhlasalin palamaan, kuningas Adilsson paloi melkein sadan muun miehen kassa.Ingvar Eysteinsson s.616, kuningas Upsalassa, Igvar yritti Eestin valloitusta, ryöstely Steinin kaupungissa loppui, kun eestiläiset ajoivat ruotsinmaalaiset tiehensä, kuningas Ingvar sai itse siinä hötäkässä surmansa.Braut Ånundr Ingvarsson s.637, kuningas Upsalassa, avio Algaut Gutreksdottir. Kuningas Ånundr kävi Eestissä kostamassa muka isänsä kuoleman. Hänen joukkonsa tuhosi paikkoja ja ryösteli suuria omaisuuksia. Hän rikastui tällä retkellä suunnattomasti. Kuningas kuoli maanvyöryssä kotimaassaan vuonna 660.Ingjadr Braut Onudrsson s. 660, kuningas Upsalassa, avio Götanmaan prinsessa Gauthild Algoutsdottirin kanssa. kuningas kuoli vuonna 682, itsemurha.

SIVU 89

HARALD ”Hildtonn” HRAEREKSSON s. 655 jKr Tanskassa, kuningas Tanskassa ja Ruotsinmaalla 683 – 735, oli SUOMEN SUURRUHTINAAN RURIK HALFDANSSONIN ISOISÄOlafr Ingjadrsson s. 682, kuningas Upsalassa, / avio Solveig Halfdansdottirin kanssa, pakeni Upsalasta Vermlannin maakuntaan (silloin Norjaa) perusti kuningaskunnan, johon muutti hänen mukanaan paljon ruotsalaisia, Olaf kuoli 710.

TANSKALAISSUKUISIA RUOTSINMAAN KUNINKAITA

(TANSKALAISET JA GOOTIT ASUTTIVAT NYKYISEN RUOTSIN ETELÄRANNIKKOA)Björn ”Ironside” Ragnarsson s. 760, piti kuninkaan hallintoa Upsalan seudulla vuosina 785 – 803, Björn oli kuitenkin suuri viikinkipäällikkö, hänellä oli suuri laivasto ja teki paljon ryöstöretkiä mm. Ranskaan.Ragnar ”Lodbruk” Sigurdsson, s. 705 Tanskassa, tämä Björnin isä oli kuuluisa Tanskalainen viikinkikuningas s. 705. Ragnar oli kuningas Tanskassa ja Norjassa 765-812, kuoli ilmeisesti Englannin Northumbriassa 812 käärmeen puremaan.Nämä suuret viikinkipäälliköt kuuluivat samaan sukuun kuin Suomen suurruhtinas Rurik Halfdaninpoika.Refil Björnsson s. 796 Ruotsin prinssi, yritti kovasti kuninkaaksi.Erik Refilsson s. 814, kuningas Ruotsinmaan Upsalassa, k. 870Edmund Eriksson, s. 832, kuningas Upsalassa, Alkoi verottaa suomalaisia Birkassa, joka oli suomalaisten aluetta. Edmund kuoli 859. Vuonna 840 Tanskalaiset viikingit tuhosivat Birkan varustukset ja vanhan kirkonkin Edmundin verojen keruun takia.Erik VI Wadehatt Edmundsson s. 849 Upsalassa kuninkaana 889 – 900. Björn Eriksson s. 867 kuningas Upsalassa 882-923, k. 950 Upsalassa. Olov Björnsson s. 885 Upsalassa, kuoli 964.Olov Björnsson I s. 959 Upsalassa, oli myös viikinkikuningas k. 985.

SIVU 90

TÄSSÄ VAIHEESSA YNGVI SUKUISET KUNINKAAT SIIRTYIVÄT NORJAN PUOLELLE.

Halfdan Olafsson s. 704 jKr, kuningas Buskerudin maakunnassa, Suomi (Norja) hallitseva kuningas Upsalassa. / avio prinsessa Asa Eysteinintytär Fornjotr s. 708 Uppland. Halfdanin puoliso Asa oli Hedmarkin kuninkaan Eystein Throndinpoika Fornjotrin tytär. Halfdan kuoli Vestfoldissa 750 jKr.Eystein Halfdansson s. 736 jKr, kuningas Buskerudin maakunnassa, hallitsi kuninkaana Vestfoldin maakunnassa (Nykyisen Oslon seudulla.) Näyttää siltä, että Suomen kuninkaat luovuttivat alueet tai ne otettiin lisäalueiksi Upsalan kuningaskuntaan. Eysteinin avio prinsessa Hildi Eriksintytär. Eystein putosi aluksessa laidan yli ja hukkui vuonna 780.Halfdan Eysteinsson s. 768 jKr, kuningas Westfoldissa, avio Hlif Dagsdatter s. 770 WestfoldissaGudrod Halfdansson s. 785jKr, kuningas hallitsi Westfoldista ruotsalaisia, Halfdan Gudrodsson s. 823jKr, kuningas hallitsi Westfoldista ruotsalaisiaHarald Halfdansson s. 858 jKr, kuningas hallitsi Westfoldista ruotsalaisia vuoteen 923

Harald Halfdanssonin syntymän aikoihin Suomen Aldeigjuborgissa Rurik Halfdansson aloitti Itämeren suomalaisalueiden ruhtinaana.

Sigurd Haraldsson s. 912, kuningas hallitsi Hedelandista ja Askerhusista ruotsalaisia, Hedeland ja Askerhus oli nykyisen Oslon seudulla.Halfdan Sigurdsson s. 935, kuningas hallisi 951 – 995 Norjassa Oplannissa ja Trondheimissä.

MUNSÖ SAAREN KUNINGASSUKU Erik Voittoisa s.948, kuningas Munsö, hallitsi Ruotsinmaata 970 – 995,Olavi Sylikuningas s.970, kuningas 995 – 1022 hallitsi myös Götanmaata,Anund Sylikuninkaanpoika s. 1008, kuningas 1022 – 1050,Emund Vanha s. 1009, kuningas hallitsi 1050 – 1060. Emund oli jo iäkäs mies kun hän lähti joukkoineen ryöstöretkelle Suomeen. Lienee legendaa, kun sanotaan suomalaisten olleen amatsoni naisia jotka myrkytti ruotsalaiset. Paremminkin taisivat hävitä viimeiseen mieheen taistelussa. Olihan suomalaisten joukossa paljolti maailmaa nähneitä ja kokeneita viikinkisotilaita. Kuningas Emundilla ei ollut perillisiä, joten tämä kuningassuku päättyi ”SUOMEEN”.

SIVU 91

STENKILIN KUNINGASSUKU LÄNSI GÖTANMAALTA ”Vallankahvassa kyllä yrittäjiä riitti”

Stenkil Rangvaldsson s. 1023, kuningas hallitsi ruotsinmaata 1060 – 1066Erik Stenkilsson s. n.1030, kuningas hallitsi 1066 – 1067Erik Björksson s. n 1030, kuningas hallitsi myös 1066 – 1067Halsten Stenkilsson s. 1040, kuningas hallitsi 1067 – 1070Håkan Röde s. n. 1050, kuningas hallitsi Stenkilin pojan Ingen kanssa vuosina 1070 – 1079 jKr.Hästen ja Inge Stenkilsson kuninkaat hallitsivat Länsi Götanmaata vuosina 1079 – 1084 jKr.Blot-Sven kuningas hallitsi vain ruotsinmaata vuosina 1084 – 1087 jKr. Erik Årsäll kuningas (ehkä Blot-Svenin poika) hallisivat vuosina 1087 – 1088.Inge Stenkilsson kuningas vanhempi hallitsi vuosina 1087 – 1110.Philip Hälsten kuningas hallitsi jotakin osaa ruotsinmaasta 1110 – 1118.Inge nuorempi Stenkilsson kuningas hallitsi 1110 – 1120.Magnus Nielsen kuningas oli Tanskalainen prinssi, hallitsi vain Götanmaalla vuosina 1125 – 1130.Sverker kuningas vanhempi hallitsi vain Götanmaalla vuosina 1130 – 1156.Erik Pyhä Jadvardsson kuningas hallitsi Uplannissa vuosina 1155 – 1160, Erik kuskasi piispa Henrikin Suomeen lujittaakseen Ruotsin valtaa. Lalli murhasi Roomalaiskatolisen Henrikin vuonna 1155. Kaarle Sverkerinpoika s. n1140, kuningas oli 1160 – 1167 Götanmaan jaarli ja Svealaisten Kuningas.Erik pyhän poika Knut murhasi KaarlenMaunu Henrikinpoika s. 1148, kuningas hallitsi 1160 – 1161.Kaarle Sverkerinpoika s. 1130, kuningas hallitsi 1160 – 1167.Knuut Eerikinpoika s.n.1140, kuningas pääsi hallitsemaan 1167 – 1195. Sverkkerisuku ei pitänyt Knutista, Kaarlen pojat olisivat halunneet valtaan. Siksi Knut tapatti heidätkin. Kaarlenpoika Sverker pakeni isänsä murhaajaa Tanskaan.Sverker nuorempi Kaarlenpoika kuningas pääsi hallitsemaan 1196 – 1208.Eerik Knuutinpoika, kuningas hallitsi 1208 – 1216.Juhana Sverkerinpoika, kuningas hallitsi 1216 – 1222 oli viimeinen kuningas SVERKKEREISTÄ.

Eerik Eerikinpoika, kuningas alaikäinen hallitsi vuosina 1222 – 1229.Knut Holmgersson, kuningas hallitsi vuosina 1229 – 1234.

………………………………………………………………………………………………….

SIVU 92

SEKIN LIENEE JO MYTOLOGIAA, KUN SANOVAT ETTÄ SUOMI LIITETETTIIN 1200 LUVUN ALKUPUOLELLA RUOTSIN KUNINGASKUNNAN OSAKSI!OLI KUNINGASKUNTA MIKÄ TAHANSA, VARSINKIN KUN KUNINKAITA OLI OLLUT MONIA KYMMENIÄ YHTÄ AIKAA PIENEN KIRKONKYLÄN VARTIANA. SITTEN VÄHÄN NUJAKOITU JA VÄHEMPIVÄKISET SAIVAT MENNÄ PAKOON ELLEIVÄT KOMPASTUNEET MIEKKAAN. VARSINKIN SUOMEN, SUOMEN-NORJAN, RUOTSIN JA TANSKAN KUNINKAIDEN SUVUT OLI SEKOITTUNUT NAIMAKAUPPOJEN KAUTTA VUOSISATOJEN AIKANA TEHOKKAASTI. RUOTSIN KUNINKAISSA VIRTASI MUUTAKIN KUIN ”TURKKILAISTA” VERTA, ETENKIN MAHTAVAA PUHDASTA SUOMALAISTA AATELISTA VERTA. EN SANO SITÄ, MUTTA HIEMAN IHMETTELEN SITÄ INTOA, MILLÄ SUKUJEN LINJOJA TEHDÄÄN ARVOKKAAMMAKSI. AIVAN KUIN IHMISET OLISIVAT PALJONKIN ERIARVOISIA TÄÄLLÄ SKANDINAVIASSA.

AGNI DAGSSON s. 424, Ruotsinmaan XII kuningas / avio vuonna 444 SUOMALAINEN PRINSESSA SKJALF FROSTANTYTÄR Fornjotr kuningatar Upsalassa s. 428 KAINUUSSA SUOMESSA, k. 522 Svitjodissa Ruotsi. Agnin ja Skjalfin perilliset: Alrek Agnasson s. 445. prinssi, Ruotsin kuningas UpsalaErkki Agnasson s. 447 prinssi Kerrotaan, että veljekset harrastivat ratsastamista ilman päitsiä, joilla yrittivät huitaista ohi ratsastaessa toisiaan. Niin kauan että toinen putosi hevosen selästä. Siinä oli suomalaista sisua ja ruotsalaista tyhmyyttä yhdistettynä! VANLANDE SVEGDASSON s. 298, ruotsinmaan VI kuningas / avio SUOMALAINEN PRINSESSA DRIVA FORNJOTR SNAERSINTYTÄR s. 302 SUOMESSA.VISBUR VANLANDESSON s. 319, ruotsinmaan vii kuningas / avio 339 SUOMALAINEN PRINSESSA AUD RICH FORNJOTR AUTHI ONDURSINTYTÄR s.299 jKr Visburin ja Audin perilliset: Gisl Visbur VanlandessonÖndur Visbur Vanlandesson

Näin kerrotaan Visburista ja Audhista:

SIVU 93

VISBUR VANLANDESSON Kuningas, erosi Suomalaisesta vaimostaan AUDHISTA, kuningas löysi uuden naisen ja heidän pojastaan DOMALDESTA tuli Ruotsinmaan kuningas. Kuningatar Audi sai kyllä lohdutukseksi maaomaisuutta ja kultakoruja, jotka lienevät suomalaista perua. AUDH palasi isänsä luokse Suomeen. Lopulta äitinsä jättämisestä katkerat Audin ja Visburin pojat polttivat isänsä talon ja isänsä sen mukana.

NÄIN KERROTAAN KUNINGAS DAG DYGVESSONISTA

Vuotena 451 jKr Ruotsinmaan silloinen kuningas Dagr Dyggvesson oli varustanut kymmeniä aluksia ruotsinmaan-miehistöllä. Nämä navigoivat ryöstöaikeissa suomalaiskuninkaiden hallitsemalle Gotlannin saarelle.Dyggvessonin väki rantautui mielestään huomaamatta, mutta maatöissä olleet asukkaat olivat tehneet hälytyksen ennen vihollisen maihin nousua. Saarella oli silloin ainakin prinssiGeitir Gorrinpoika.Ruotsalaisväki rynnisti maissa suomalaisvarustuksille. Heidät kuitenkin torjuttiin lopulta pakosalle. Eräät Ruotsalaismiehet olivat yrittäneet maatöissä olleiden nuorten naisten kimppuun. Kauempana olleet maanviljelijät kimpaantuivat siitä ja yhtyivät viikinkien kanssa ruotsinmaan miesten karkotukseen saarelta. He heittelivät ruotsinmaalaisia heinähangoilla ja talikoilla, joista eräs osui kuningas Dyggvessonin päähän rannassa. Kuningas Dagr Dyggvesson sai osumassa surmansa.

PIMEYTEEN HÄVINNEET JA PELASTUNEET SUOMALAISETNykypäivinä eurooppalaissyntyisiä sukututkijoita on alkanut kiehtoa varsinkin aatelis-sukuiset kansalaiset. Heitä on usein ainakin Juutalaisten toimesta luetteloitu ihmissuvun alkuajoista lähtien. Tosin Volgan ja Uralin suomalaisista, ja heidän ruhtinaistaan ei löydy ”saaga

SIVU 94

runoja”, eikä mitään muutakaan runoa, jos jotakin on, ne väitetään tapahtuneen venäjällä. Joka nyt on pelkkää julistusta, tai tietämättömyyttä. Ei suomalaisia olisi olemassa jos ne aina olisi asuneet venäjällä!Aluksi Karpaateilta lähteneet ”raakalaiset” alkoivat tuhota ja häätää kodeistaan systemaattisesti suomalaisia n. 800 luvulla. Sitä ennen Suomi ja suomalaiset ovat olleet olemassa itsenäisinä kansakuntina melkein tuhat luvulle saakka. Tietääkseni hyvässä sovussa ja käyneet kauppaa ns. Slaavien kansakuntien kanssa.Kansakuntamme ovat asuttaneet maataan itsenäisesti nykyisen suomen lisäksi Uralille ja Siperiaan saakka. SUOMALAISET ASUTTIVAT MM. NEVANLINNAA (NYK. PIETARI), MOSKOVAA, joka oli pieni suomalaiskylä ja koko pohjoista Venäjää, maa-alueet eivät olleet tosiaankaan silloin VENÄJÄÄ, VAAN JOPA TUHANSIA VUOSIA VANHAA SUOMALAISTEN ASUTTAMAA HEIDÄN ISÄNMAATAAN. Siihen kuului koko Pohjois-Skandinavia, Karjalaiset ja Itämeren Suomalaiset sukukunnat jotka asuivat alueella joka oli 2000 km x 2000 km laajuinen, idässä aina Ural vuoriston toiselle puolelle. Ei siis pelkästään Suomen Mordvalaiset Volgan mutkassa, niin kuin usein suppeasti suomensukuiset on meidän oppikirjoissamme sinne asetettu. Koulussa aikoinaan lueteltiin vielä OSTJAKIT, VOGULIT, VODJAKIT, SYRJÄÄNIT, PERMIT, TSEREMISSIT, VEPSÄLÄISET, LIIVILÄISET, MUROMAT INKERIT JA MERJALAISET. Kun taas KARJALAISET koostuvat useista eri sukukunnista. Jos nyt mainitaan vaikka yksi esimerkki suomalais-INKERILÄISET, heitä hupeni Stalinin vainoissa ainakin 50 000 henkeä.Mitä heistä on jäljellä? Heistä on jäljellä vain surusävyiset laulut. Siitä on pitänyt huolen rakas ahne naapurimme kateuksissaan ja hävitysvimmassaan. Se on ottanut suomalaisten laulutkin omikseen. Ei kuitenkaan kannata syyttää nykyisiä Venäjän kansalaisia suomalaisten sortamisesta, onhan heidän joukossaan ehkä kaikesta huolimatta jäljellä myös suomalaissukuisia. Vaikka eivät itse enää tietäisikään, enempää kuin nykysuomalaiset omasta ikivanhasta historiastaan.

VIRON KANSA

SIVU 95

Eestiläiset eli Virolaiset asuttivat maataan noin 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. He kuuluivat Itämeren Suomalaisiin, joiden kanssa muut Suomalaiset ovat käyneet paljon kauppaa keskenään. Jo Kainuun kuningashuoneen aikoina nykyisessä Virossa asuneet ovat purjehtineet sinne tuomaan omia tuotteitaan. Paluumatkalla lastina lienee ollut Ruijasta tulleita kauppatavaroita, lähinnä elintarvikkeita. Virolaisten ja Liiviläisten eteläpuolella asui Gootteja, joille he joutuivat maksamaan veroa. Tämä tapahtui kertomusten mukaan ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella.

Herää kysymys, mainitut Gootit olivat juuri Kvenland kuninkaan väkeä. Siihen aikaan Goottien alueet ulottuivat vielä Mustaltamereltä Itämeren pohjukkaan. Heille kuului aluksi vain Itämerellä Gotlannin saari ja myöhemmin silloisen Upsalan eteläpuoli. Rannikko kuului Tanskalle. (Katso kartta) Vanhin tunnettu, Kvenland kuninkaan suku kuului Troijalaisiin. Näyttäisi siltä, että nämä on liittyneet Gootteihin johtajiksi, kun olivat vanhaa arvostettua kuningassukua. Goottien mukana edenneet länteen Itämerelle. Siitä gootit ovat levittäytyneet edelleen saaresta Ruotsin mantereelle pitkällä aika välillä. Gootteja on levittäytynyt kyllä laajemmalti, jopa nykyisen suomen alueille. Vanhempi Kvenlad nimen ottanut kuningas on saanut Gotlannin saaren Kvenland kuninkaan saareksi. Josta oli tarkoitus jatkaa pohjoisten SUOMEN ALUEIDEN YLI-KUNINKAAKSI. Gotlannin saaressa asui ilmeisesti jo Suomalaisia kalastajia, jotka liittyivät heidän idän kauppareitteihin.Eesti eli Viro tuli suomalaiskuninkaiden verollisiksi ajanlaskumme alun jälkeen, myöhemmin kansakunnalla on ollut omat johtajansa. Välillä on tietysti monista eri maista tulleet verottajat ennen itsenäisyyttä. Sitten tuli alistaja valtio, jota ei verottajaksi voi sanoa, se on tuhat kertaa liian lievä sana.Maa on lopulta pinnistellyt rohkeasti oikealla hetkellä itsenäiseksi valtakunnaksi. Viron vanhin kaupunki lienee ollut SINDI. Viron kansalaisia tämä Kvenland kuningas mahdollisesti suostutteli asuttamaan nykyistä eteläsuomea. Joka oli vielä harvakseltaan asuttua. Porkkanana saattoi olla pitkäaikainen vapaus maaveroista. Kun vanhoissa kirjoituksissa mainitaan, että Virolaiset ja Liiviläiset joutuivat tuolloin Goottien verolle.

SIVU 96

Myöhemmällä ajalla Viron verottajat vaihtuivat, kuten Tanskan, Saksan, Puolan, Ruotsin ja lopulta Venäjän alaisuuteen. Välillä maa oli kuitenkin itsenäinen, mutta toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto miehitti maan taas ikeensä alle. Silloin alkoi tavanomainen venäläinen taktiikka, maan tukipilarien tuhoaminen. Viron napa-henkilöt raahattiin Siperiaan, tai teloitettiin jo paikan päällä. Neuvostoliitto täytti maan omilla kansalaisillaan, näin se taktiikka heillä meni.Vuonna 1991 tapahtui kuitenkin ihme. Veljeskansa Eesti saavutti itsenäisyytensä ja alkoi kasvu itsenäisenä osaksi koko Eurooppaa.

KERROTAAN TÄHÄN SUOMEN MORDVALAISISTA STALININ VALLAN AIKANA.Stalinin puhdistuksissa virolaisia marssitettiin jalkaisin Mordvalaisten alueiden kautta ns. pakkotyöhön Siperiaan. Virolaisille myytiin Mordvassa oman kurjuutensa keskellä ensin hyvin vastahakoisesti leipää. Kun Mordvalaiset kuulivat eestiläisten sanovan seteleiden lukusanat, he ilahtuivat ja kuiskivat: Hehän ovat omia, suomalaisia! Heidän oli pakko pidättäytyä näyttämästä iloisuuttaan sukukansalaisten tapaamisesta.Pian sama kohtalo oli myös itsellään Mordvalaisilla. Maanviljelijät tuomittiin niin kuin Virossakin porvareina ja tapettiin. Eräitä pääsi hyvällä tuurilla Siperiaan, mutta tuskin takaisin. Mordvassa asui jo pian puhdistuksen jälkeen ihan vierasta väkeä. Sitä ennen oli heidän komeat metsänsä hakattu maan tasalle ja vähänkin arvokas omaisuutensa takavarikoitu.

MYTOLOGIAA TAI EI!Suomessa ruotsinkieliset ainakin sisämaassa ovat historian kulussa suomalaista alkuperää. Ei ole viisasta kielen takia suomenruotsalaisiamme moittia. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, johtuen pitkälti meidän yhteisestä ikivanhasta jopa kaksituhatta vuotta vanhasta historiastamme ja yhteiseloistamme. Sinä aikana tavallaan suomalaiset ovat synnyttäneet ruotsalaiset! Pelastaneet monesti nälän hädästä. Suomalaiset ovat eniten sekoittuneet ruotsalaisiksi. Upsala oli se sydän, josta Ruotsi laajeni, mutta samalla sekoittui suomalaisiin, saksalaisiin ja muihin maahan muuttajiin.

SIVU 97

Tämän voi tietysti sanoa toisinkin, jos pitää siitä kiinni ettei Suomi ole koskaan ollut nykyistä maata laajempi. Eikä heillä ole ollut koskaan omia kuninkaita. Ei haluta jostain syystä muistaa mitä tuhat luvulla tapahtui, tai kun ei tiedetä.Tätä ei pitäisi sanoa, mutta lähinnä Suomen rannikkojen ruotsalaisina itseään ylpeänä pitävät ruotsinkieliset suomalaiset. He taitavat kaiken oudon järjenkin mukaan olla alun perin tavallisia suomalaisia, jotka ovat olleet yhteydessä Upsalan seudun ruotsalaisläänin ihmisiin. Käytännön syistä he ovat joutuneet oppimaan ruotsin kielen. Upsalan seudun alkuperäiset ns. ruotsalaiset näyttäisivät olevan suurelta osin saksalaisperäisiä, sekakansalaisia ja gootteja. Pohjoiset Ruotsin osat ja myös Tukholmankin rannikot olivat suomalaisperäisten asuttamia.

Kun suomi joutui ruotsin vallan alle 1250 vuoden jälkeen. Suomeen virtasi kuningashuoneen käskystä ns. ruotsalaisia ammattilaisia ja maanviljelijöitä, ehkä paljon myös entisten suomalaisviikinkien jälkeläisiä. Tämä oli vain yksi kansanliike aalto, monien aiempien joukossa.Myöhemmällä ajalla päästyämme Ruotsin vallasta, Suomessa tuli ruotsalaisen nimen vapaaehtoisen vaihtamisen into suomalaiseksi lähinnä sisämaassa. Joka jäi aika kuitenkin vähäiseksi. Näin ympäri maata jäi pysyvästi ruotsalaisperäisiä sukunimiä, etenkin Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Itänaapurissa kielemme hävitettiin suomalaisten alueilta. Melkein samantapaista tapahtui yhteen aikaan myös Norjassa!

Täytyisi kansalaisten tietää historiansa ainakin pintapuolisesti. Kukapa muistaisi Norjan suomalaisesta taustasta. Myöhemmällä ajalla Norjan itsenäistyttyä kokonaiseksi valtioksi, he käyttivät samaa taktiikkaa kuin Venäjä. Pakottamalla siellä asuvat suomalaiset muuttamaan nimensä ja suomenkieliset paikkakuntien nimet Norjalaiseksi. Nykyisin ei tällaista kuitenkaan maassa enää tapahtune lakisääteisesti. Silloinkaan ei ajettu jopa Uralilta saakka tulleita suomalaismuuttajia kodeistaan, mutta pelotteet ja uhkat siitä tulivat maanomistuksessa voimaan.Norja oli ollut vuosisatoja ”suomalaisperäisten kuninkaiden” hallinnassa ja myös suomalaiset olivat asuttaneet maata. Oliko se asia myöhemmiltä hallitsijoilta unohtunut. Ainakin Pohjois-Norja kuului Suomeen kauan aikaa erillisenä suomalaisena kuningaskuntana. Tämän päivän

SIVU 98

historia ei tunne enää vanhoja suomalaisomistuksia. Ne olivat voimassa ennen virallista Ruotsia tai Venäjää, eikä silloin ollut vielä Norjaakaan.

VAAKUNATLeijonakuvion toistuminen juontaa vanhaan ns. ”Godwulf” kuningassukuun, jonka kuninkaat hallitsivat mm. Skandinaviassa, he olivat kuitenkin usein samaa aatelista sukujuurta. Suomalaisilla on leijonatunnus ollut ikivanhojen sukujen mukana ennen Upsalan ja sittemmin Ruotsin olemassaoloa! Ruotsin vaakunan leijonat muistuttavat näin ollen suomalaisten läsnäolosta Ruotsissa.Myös goottikuninkailla on esiintynyt vaakunassaan leijona.

SUOMI TANSKA NORJA HOLLANTI RUOTSI

SUOMALAISETMitä on jäänyt peittelyn ja hävityksen jälkeen tuosta suuresta maastamme ja menneistä kuninkaistamme, leijonan jäljetkö? Toki leijona elää kaikesta huolimatta tänäkin päivänä ja voi melko hyvin, ainakin vaakunoissa ja kannustimina symboleissa.

SIVU 99

Mitä edellä on kerrottu, siitä saa jokainen tehdä johtopäätöksensä, mytologiaa tai historiaa. Sillä ei enää ole merkitystä, me elämme nyt jo tätä päivää. Mitä esi-isämme on tehneet ja miten elantonsa hankkineet, sillä on tietysti oma merkityksensä, että me saamme elää vapaassa maassa heidän ansiostaan.

Henkilökuva kirjoittajastaNäitä tietoja olen poimut vanhoista saagoista ja niiden epätodellisista tulkinnoista parinkymmenen vuoden aikana. Jos halutaan tietää kirjoittelijan ikä, olin 6-11 vuotta kun monesti jouduin heittäytymään lumihankeen lumipuvussa suojautuakseni vihollislaivueelta, jotka lensivät ylitseni hyvin matalalla suomen siviilikohteita pommittamaan. Heidän lentoreittinsä oli usein sama, maanteitä seuraten.Kesällä pyyhkäisi luotisuihku muutaman metrin päästä kun olimme serkkupojan kanssa leikkimässä. Luodit olivat vielä tulikuumia, kun lentokoneiden poistuttua kerätessämme niitä ojan penkasta.Isäni oli samaan aikaan puolustamassa tätä isänmaata sotilaspassissaan mainituilla seuraavilla paikkakunnilla: Talvisodassa 1939-40; Pielisjärvi, Änäkäinen, Puurujärvi, Kuhmo ja Saunajärvi. Jatkosodassa 1941-44; Pälkjärvi, Läskelä, Kiteenjoki, Sortavala Tsilmijärvi, Orrega, Äänislinna, Syvärinrintama, Salmi ja Klemetinlohko. Eikä nämä paikkakunnat ole kovin lähellä toisiaan!

18.9.2014 Jouko J. Pesonenn Copyright jouko.pesonen@saunalahti.fi

SIVU 100

SIVU 101

SIVU 102