susanna anttila - metso-tutkimusseminaari helsingissä 16.11.2016
Embed Size (px)
TRANSCRIPT

Montako Suomelle uutta lajia?
PUTTE-ohjelman tuloksia vuodesta 2003
METSO-tutkimusseminaari
Säätytalo 16.11.2016
Susanna Anttila
Suomen ympäristökeskus
Seppo Leinonen

Puutteellisesti tunnettujen ja
uhanalaisten metsälajien
tutkimusohjelma
PUTTE
● Ympäristöministeriön rahoittama tutkimusohjelma
● Tarjonnut tutkimusrahoitusta vuosina 2003 – 2016 vuosittain
0,5 – 1,5 milj. euroa
● Osa METSO-toimintaohjelmaa
● Ohjelman tavoitteita mm.
○ Lisätä tieteellisesti korkeatasoista metsiensuojelua ja
uhanalaisuusarviointeja tukevaa lajistotutkimusta
○ Selvittää puutteellisesti tunnettujen eliöryhmien lajistoa,
levinneisyyttä, runsautta ja ekologiaa
○ Siirtää lajisto-osaamista nuorille tutkijoille
○ Lisätä luontoharrastuneisuutta ja parantaa tiedonkulkua
laadukkaiden määritysoppaiden avulla.
2
Panu Halme

Laaja kirjo hankkeita ja toteuttajia
PUTTE
● Yhteensä 68 tutkimushanketta
● Yli puolet hankkeista lajiryhmän tai lajin esiintymisen,
ekologian, taksonomian tutkimusta
● Lähes 20 määritysoppaan valmisteluhanketta
● Lisäksi mm. elinympäristölähtöisiä tutkimuksia,
tutkimusmenetelmien ja tietojärjestelmien kehittämistä
● Puolet hankkeista koskee selkärangattomia, neljännes
sieniä: selvä painottuminen heikoimmin tunnettuihin
lajiryhmiin.
● Eniten PUTTE-hankkeita ovat toteuttaneet Helsingin
yliopisto: 37 hanketta (suurin osa LUOMUS)
● Suomen ympäristökeskuksella 11 hanketta
● Jyväskylän, Joensuun, Oulun ja Turun yliopistot,
Metla/Luke, harrastajat, ELY-keskukset, Metsähallitus
3

Julkaistut yhteenvedot
Tulosten yhteenvetoja
● Ensimmäisen ohjelmakauden
loppuraportti 2008 (toim. Juslén ym.)
● Juslén & Sirkiä: The unknown
northern green. Biodiversity &
Conservation 2013
● Populaaria tietoa PUTTE-tutkimuksen
annista: Metsän salainen elämä 2016
(toim. Hallanaro ym.)
● http://www.ymparisto.fi/putte
4

Tarinoita luonnosta ja luonnon
tutkimisesta
Metsän salainen elämä -kirja
● Kirja avaa monimuotoisuuden merkitystä, mutta ei
oppikirjamaisesti, vaan tarinoiden kautta
● Suurelle yleisölle harvemmin vastaan tulevia asioita: biologisen
tutkimustyön ja metodiikan kuvausta
● Hienoa tutkijoiden osallistuminen populaarin kirjan tekemiseen!
● WWF:n Vuoden luontokirja –kisan finaalissa
5
Terhi Ryttäri
”Tässä vaiheessa täytyy paljastaa,
että mieleeni hiipi pieni epäilys.” *
* Anne Koivunen: Harmaasulkukotilo etsii kotia. Metsän salattu elämä.

PUTTE-hankkeiden tuottamat julkaisut
● 229 vertaisarvioiduissa sarjoissa julkaistua artikkelia
● Noin 60 muissa tieteellisissä sarjoissa julkaistua artikkelia
● 34 opinnäytetyötä
● 18 kirjaa, joista suurin osa määritysoppaita
● 14 netissä julkaistua aineistoa tai atlasta
6

PUTTE-määritysoppaat
● Käävät – puiden sienet
● Suomen sieniopas
● Limasienet & Suomen limasienet
● Suomen jäkäläopas (Tieto-Finlandia voittaja 2011)
● Suomen rupijäkälät
● Suomen kotilot ja etanat – opas maanilviäisten maailmaan
● Suomen lukit ja valeskorpionit
● Suomen verkkosiipiset
● Suomen luteet, johdatus luteiden mielenkiintoiseen
maailmaan
● Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat, osat I ja II
● Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja.
● Suomen sarvijäärät
● Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja
jalokuoriaiset 7
Veikko Rinne

229 artikkelia vertaisarvioiduissa
sarjoissa
● 120 artikkelia eli yli puolet käsitteli selkärangattomia
○ Noin puolet kaksisiipisiä
○ pistiäiset ja hämähäkkieläimet myös hyvin esillä
● 25 % käsitteli sieniä (mm. seitikit, kääväkkäät, mikrosienet)
● 10 % jäkäliä
● 10 % nisäkkäitä (liito-orava ja lepakot)
8

Opinnäytteet
● Tutkimusosaaminen siirtyy nuoremmalle sukupolvelle
● 34 opinnäytettä: 9 väitöskirjaa ja loput maisteritutkintoja
● 17 sieniaiheista opinnäytettä
○ mikrosienet keskiössä
● Jäkälistä 5 opinnäytettä
● Muutama opinnäyte, joissa käsiteltiin lajiryhmien välisiä
suhteita tai eri lajiryhmiä samassa elinympäristössä
9 Kimmo Syrjänen

Monta
No, montako Suomelle uutta lajia?
● PUTTE-hankkeissa on löydetty Suomelle uusia lajeja yli 1 900
○ Hyönteislajeja vajaa 900 (esim. 685 kaksisiipistä)
○ Sieniä lähes 800 lajia (esim. seitikkejä, kääväkkäitä,
mikrosieniä)
○ Hämähäkkieläimiä vajaa 200 lajia
○ Jäkäliä noin 70 lajia
● Tieteelle uusia lajeja yli 500, tästä suurin osa hyönteisiä ja
sieniä, esim.
○ Kaksisiipisiä 180 lajia
○ Kantasieniä n. 200 lajia
10

● Vuoden 2010 uhanalaisuuden arvioinnissa voitiin
PUTTE-hankkeiden tuottaman tiedon ansiosta
arvioida 3 000 – 4 000 lajia enemmän verrattuna
edelliseen arviointiin.
● Seuraavaan v. 2020 punaiseen kirjaan voidaan
arvioida yli 1 000 lajia enemmän.
● Arvioinnin laatu paranee, kun lajien taksonomia,
ekologia ja levinneisyys tunnetaan paremmin
● Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin laatu
paranee
● Uhanalaisuusarviointien tulokset kohdentavat
hallinnon toimenpiteitä ja voimavaroja
varmemmin oikeisiin kohteisiin
11
Parantunut lajitieto vie suojelua eteenpäin
Tieto parantaa mahdollisuuksia
toimia oikein ja resurssitehokkaasti
Seppo Leinonen

PUTTEn vaikuttavuudesta
● Kansainvälisestikin merkittävä rahoituslähde
tutkimusaloilla, joiden rahoitus on muutoin hyvin
rajallista
● Tuettu etenkin taksonomian alan tutkimusta,
mutta myös ekologian ja evoluutiobiologian alaa
sekä näiden alojen yhteistyötä (mikä on tärkeää, ks.
Halme ym. Biodivers Conserv (2015) 24)
● Viestinnän ja kirjojen kautta suuren yleisön
tietoisuus Suomen luonnon monimuotoisuudesta
ja sen turvaamisesta lisääntynyt
● PUTTE auttaa osaltaan valtavirtaistamaan
luontoasioita kaikkialle yhteiskuntaan
12
PUTTE-ohjelmalla on suuri rooli Suomen luonnon
monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja
toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.
Seppo Leinonen

Kuva: Kimmo Syrjänen 13
Kiitos!
Pitkäjänteisen luonnonsuojelutyön
tulee jatkossakin pohjautua
vankkaan tutkimustietoon
http://www.ymparisto.fi/putte