sustainability - finnair/media/files/f/finnair-ir/documents/fi/... · sosiaalinen vastuu on...

1 / 84

sustainabilityYhteiskuntavastuuraportti 2011

Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 2 / 84

Johdanto

Asiakkaat

Henkilöstö

Operatiivinentoiminta

Yhteiskunta

GRI

Sisältö

01

02

03

04

05

06


Johdanto ......................................................4Finnair ja yhteiskuntavastuu ................................4

Finnairin maailma ....................................................................5

Pitkäjänteinen liiketoiminta edellyttää kestävää pohjaa .....................................6

Ohjeistus menestykseen ..............................................9

Saavutukset ja tavoitteet ..........................................11

Finnairin sidosryhmäyhteistyö .....................12

Yhteiskuntavastuu valtio- omistajan näkökulmasta.......................................... 14

Asiakkaat .................................................15Finnairin asiakaslupaus ............................................. 16

Yritysasiakkaat edellyttävät vastuullisuutta ..............................................................................17

Kestävää kehitystä ilmassa ............................... 18

Taianomaisia hetkiä ...........................................................19

Mitä meistä sanotaan ...................................................20

Sisältö

01

02

03

04

05

06

Henkilöstö .............................................21Vastuullinen rakennemuutos vaikeina aikoina .......................................................................22

Johtamiskoulutus valmistaa huomisen haasteisiin .....................................................23

Elintapaohjausta ja terveysneuvontaa ................................................................23

Pidetään kanavat auki ..................................................24

Operatiivinen toiminta .....................................................26 Jokaisella koneella on merkitystä ..........27

Polttoainetehokkuuden kulmakivet ....28

Vihreitä ajatuksia sinitaivaalla .....................30

Biopolttoaineiden tulevaisuus ........................31

Kierrättää vai ei kierrättää? ...............................33

Yhteiskunta......................................34Oikea tapa tehdä päästökauppaa ...........35

Suuria askelia päästövähennyksissä ...38

Kestävän matkailun trendit ...............................39

Finnairin toimintaa maailmalla ................. 40

Luovia elinkeinoja Intiassa ..................................43

Vanhasta uutta ..........................................................................44

GRI ............................................................................45 Taloudellinen vastuu ......................................................48

Ympäristövastuu ......................................................................51

Sosiaalinen vastuu ..............................................................61


Finnair ja yhteiskuntavastuu

JohdantoFinnair ja yhteiskuntavastuu ................................4

Finnairin maailma ....................................................................5

Pitkäjänteinen liiketoiminta edellyttää kestävää pohjaa .....................................6

Ohjeistus menestykseen ..............................................9

Saavutukset ja tavoitteet ..........................................11

Finnairin sidosryhmäyhteistyö .....................12

Yhteiskuntavastuu valtio- omistajan näkökulmasta.......................................... 14

01

Finnairin ydintehtävä on yksinkertainen: lennättää mat-

kustajia ja rahtia ja tarjota matkapalveluita. Tässä liiketoi-

minnassa ei kuitenkaan ole mitään yksinkertaista. Kurkis-

tus Finnairin maailmaan avaa monitasoisen yhdistelmän

teollista ja kaupallista toimintaa, jota tarvitaan yli seitse-

män miljoonan ihmisen lennättämiseen yli 135 miljoonan

kilometrin verran yli 70 kohteeseen Aasiassa, Euroopassa

ja Pohjois-Amerikassa. Finnair aloitti vuonna 1997 yhtenä

ensimmäistä lentoyhtiöistä yhteiskuntavastuuraportoin-

nin mitatakseen tämän toiminnan taloudellisia, sosiaalisia

ja ympäristövaikutuksia. Vuodesta 2008 lähtien olemme

noudattaneet alan kansainvälisen auktoriteetin GRI:n

määrittämiä yhteiskuntavastuuraportoinnin ohjeistusta.

Mittaamme toimintamme vaikutuksia koska liiketoimin-

nassa – kuten elämässäkin – se mitä mitataan on myös se,

mitä lopulta kehitetään. Esimerkiksi henkilöliikenteemme

hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohden ovat laskeneet yli

neljänneksen vuoteen 1999 verrattuna, vaikka liikenteemme

määrä on kasvanut. Suunnitelmamme vähentää hiilidiok-

sidipäästöjä vielä 24 prosentilla vuoteen 2017 mennessä

vuoden 2009 tasosta etenee aikataulun mukaisesti. Aina

on tietysti lisää työtä tehtävänä, eikä ainoastaan päästöjen

suhteen. GRI-ohjeistus tarjoaa meille tarkkasilmäisen työ-

kalun liiketoimintamme realiteettien arviointiin.

Tänä vuonna olemme ensimmäistä kertaa suunnitelleet

tämän raportin niin, että sitä on hyvä lukea tietokoneen tai

tablettitietokoneen näytöltä. Linkkien kautta lukija pääsee

navigoimaan GRI-raportin ja raportin alkuosan välillä. Alku-

osan tekstien tarkoitus on valottaa satunnaiselle lukijalle

toimintamme keskeisiä kohtia ja tarjota konteksti GRI-ohjeis-

tuksen indikaattoreille. Toivottavasti löydät raportista uusia

näkökohtia lentämiseen ja yhteiskuntavastuuseen. Kestävä

kehitys on jatkuva matka, jossa mukana ovat niin henkilö-

kuntamme, yhteistyökumppanimme kuin asiakkaamme.

Finnair vuonna 2011

• Liikevaihto 2 257,7 miljoonaa euroa

• Yli 8 miljoonaa matkustajaa

• Henkilöstö 7 467

• 10 kohdetta Aasiassa, yli 50 Euroopassa

• 65 lentokoneen laivasto

Yhteiskuntavastuun avainlukuja 2011

2011 2010 2009

Lentotoiminta

Polttoaineen kokonais-kulutus, 1 000 kg 800 449 704 885 712 487

C02 -päästöt, 1 000 kg 2 521 414 2 220 388 2 244 334

Henkilöstö

Lähtövaihtuvuus, % 7,0 7,3 5,2

Sairaus- ja tapaturma-poissaolot, % 5,4 5,5 5,4


A B C

Finnair pyrkii laskeutuessa aina

mahdollisuuksien mukaan

käyttämään liukulaskeutumista

(CDA), mikä vähentää sekä melua

että päästöjä.

Yksi kilo käytettyä polttoainetta tuottaa 3,15 kg hiilidioksidia. Polttoaineen kulutus on lentoyhtiön suurin

ympäristövaikutus. Finnair vähentää päästöjään monin eri keinoin, mm. käyttämällä uusinta teknologiaa, panostamalla

biopolttoaineisiin, lentojen ja reittien suunnitelulla ja osallistumalla yhteistyöhön infrastruktuurin parantamiseksi.

Hyvin huolletut ja puhtaat moottorit kuluttavat

vähemmän polttoainetta. Finnairin Tekniikka toimii

ympäristöluvan alaisena pyrkii vähentämään

toimintansa ympäristövaikutuksia mm.

vähentämällä kemikaalien käyttöä.

Finnairin palvelulupaus

on tuoda asiakkailleen

mielenrauhaa.

Ammattitaitoinen ja

kokenut henkilöstö on

tässä avainasemassa.

Finnairin Aasian-lennoilla

on mukana aina myös

paikallista henkilökuntaa.

Finnair kierrättää 60 % matkustamosta tulevasta jätteestä.

Kierrätysprosentin kasvattamiselle on esteenä EU:n

sivutuoteasetus, joka rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevan

ruokajätteen. Finnairin Catering kierrättää omassa

toiminnassaan syntyvästä jätteestä 80%.

Finnairin operativiisen toiminnan keskus NCC seuraa Finnairin lentotoimintaa 24 tuntia

vuorokaudessa ja varmistaa toiminnan täsmällisyyden ja sujuvuuden.

Finnair pyrkii vähentämään lämmön, sähkön ja veden- kulutusta toimitiloissaan.

Myös paperin sekä bio- ja energiajätteen keräys on järjestetty toimistotiloissa.

Finnairin työterveyshuolto huolehtii henkilöstön

työkyvystä. Osana terveystarkastuksia Finnair

tutki vuosina 2006-2010 vuorotyön

terveysvaikutuksia ja pyrki löytämään keinoja

ehkäistä vuorotyön terveyshaittoja.

Finnair Cargo pyrkii maksimoimaan koneen hyötykuorman

rahtitavaran luokittelulla kiireellisyyden mukaan. Näin

voidaan lentää mahdollisimman täysillä koneilla, mikä

vähentää päästöjä kuljetettua yksikkötonnia kohden.

Finnair tarjoaa asiakkailleen

useita vaihtoehtoja tehdä

lähtöselvitys jo ennen

lentokentälle tuloa.

Lähtöselvitys internetissä

ja matkapuhelimella

Lähtöselvitys

automaatilla

Baggage drop

lähtöselvitystiskillä

Lähtöselvitys

tekstiviestillä

A

B

C

1

2

A

BC

3

Normaali laskeutuminen

CDA

1

23

11-12 km

Toimintamme keskeisimmät elementit

FINNAIRIN MAAILMA

Informaatiografiikka: Tero Harsunen


MIkA VeHVIläInen

tOIMItuSJOHtAJA

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa sinulle?

Viime kädessä se tarkoittaa kestävää toimintaa. Yhtiönä meidän perim-

mäinen tavoitteemme on elinvoimaisuus ja kestävän arvon luominen

osakkeenomistajille.

Kestävän arvon luominen edellyttää tehokkuutta. Ilmailuala on hyvin

energia- ja pääomavaltainen toimiala, ja tehokas toiminta on keskeistä

lisäarvon luomisessa. Polttoainekustannukset ovat noin 25 % vuotui-

sista kustannuksistamme, ja jokainen tippa säästettyä polttoainetta

tarkoittaa parempaa tuottoa yritykselle.

Osakkeenomistajille luotavaa lisäarvoa ei aina ymmärretä oikein. Se

ei voi eikä saa tarkoittaa sitä, että yhtiö siirtää yhteiskunnan makset-

tavaksi mahdollisimman paljon kuluja esimerkiksi päästöinä, luonnon-

varoja riistämällä tai muilla vastaavilla tavoilla, jolloin kielteiset vaiku-

tukset tulevat yhteiskunnan maksettavaksi. Kyse olisi tällöin eräänlai-

sista tukiaisista, ja niihin turvautuminen ei koskaan ole järkevää – se on

riskialtista sekä osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien kannalta.

Ulkoiseen tukeen turvautuminen on epätervettä ja usein kohtalokasta,

riippumatta siitä, millaisesta tuesta onkaan kyse.

Vaikka Finnair on valtioenemmistöinen yhtiö, sen tulee toimia omil-

laan. Mitään tukia emme valtiolta saa, ja pitkällä aikavälillä uskon sen

koituvan hyödyksemme. Meidän on nyt koko ajan mietittävä toimin-

Pitkäjänteinen liiketoiminta edellyttää kestävää pohjaa


tamme uudistamista kestävän kehityksen eri näkökulmista käsin sen

sijaan, että tuen turvin taantuisimme.

Eikö vastuiden ulkoistaminen kuitenkin olisi taloudellisesti kan

nattavaa?

Yritys, joka tekee itsestään riippuvaisen liiallisesta kustannusten ulkois-

tamisesta, antaa oman kohtalonsa muiden käsiin. Sellaisessa yrityk-

sessä innovaatio kuihtuu, huonoista tavoista tulee helposti käytän-

töjä ja kilpailukyky kärsii. Pitkällä aikavälillä voiton vievät toimijat,

jotka eivät ole niin herkkiä ulkoisten voimien – esimerkiksi poliittisten,

talou dellisten tai luonnonvoimien – liikkeille ja jotka kantavat vastuun

omasta toiminnastaan.

Meillä on ilmailualalla erittäin hyvä esimerkki ulkoisvaikutuksista,

joiden kustannukset nyt palautetaan yrityksille: hiilidioksidipäästöt

tulevat lentoyhtiöiden maksettaviksi erilaisten päästökauppamallien ja

verotuksen kautta ja myös nousevien polttoainekustannusten myötä.

Perinteisesti polttoaineen hinta yleensä laski ja nousi talouden suh-

danteiden mukana. Hyvinä aikoina lentoyhtiöt pystyivät tasoittamaan

korkeampia polttoainekustannuksia suuremmilla matkustajamäärillä.

Vuonna 2011 kehittyvien maiden polttoainekysyntä ja Lähi-idän ongel-

mat pitivät polttoaineen hinnan kuitenkin korkealla, vaikka Euroopan

ja Yhdysvaltojen taloustilanne synkkeni.

Päästöjen vähentämiseen pyrkivät lentoyhtiöt olivat panostaneet

lentopolttoaineen kulutuksen vähentämiseen ja ne olivat siten parem-

massa asemassa markkinatilanteen kiristyessä. Sitä vastoin lentoyh-

tiöt, joiden polttoaineen kulutus oli suhteellisesti korkeampi (tai jotka

olivat riippuvaisia budjetteja leikkaavien hallitusten tuista) olivat hei-

kommassa asemassa.

Joskus on tietysti kansantalouden kannalta järkevää, että yhteis-

kunta osallistuu kannattamattoman tai tehottoman, mutta tarpeelli-

sen liiketoiminnan kustannuksiin. Sellaiset päätökset ovat kansallisia

hallituspäätöksiä, ja ne tehdään yleisen edun vuoksi.

Miten määrittelisit kestävän taloudellisen kehityksen?

Osakkeenomistajilla on oikeus saada sijoitukselleen tuottoa. Meillä

pitää olla vahva tase, jotta pystymme säilyttämään investointikykymme

ja siten tuottamaan osakkeenomistajille lisäarvoa.

Ilmailuala on herkkä makroekonomisille muutoksille, ja meillä on

oltava riittävästi pääomaa, jotta selviämme alan myllerryksestä ja jotta

pystymme hyödyntämään kasvumahdollisuudet myös hankalina aikoina.

Vaikka vuosi 2011 oli eittämättä maailmantaloudessa vaikea vuosi,

pystyimme hankkimaan 40 prosentin osuuden Flybe Nordicista, Flybe

Groupin kanssa perustamastamme yhteisyrityksestä. Sen avulla laa-

jensimme reittiverkostoamme ja pystymme tarjoamaan paremmat

alueellisen lentämisen mahdollisuudet.

Avasimme myös uuden reitin Helsingin ja Singaporen välillä, minkä

osaltaan mahdollisti syöttöliikenteen kasvu uuden lentoyhtiön ansi-

osta. Vuonna 2012 avaamme ensimmäisenä lentoyhtiönä suoran rei-

tin Chong qingista Eurooppaan. Chongqing on dynaaminen ja kasvava,

noin 30 miljoonan asukkaan kaupunki Kiinan sisämaassa. Vaikeista

ajoista huolimatta olemme siis jatkaneet tulevaisuuden menestys-

aseman rakentamista.

Taloudellinen ja ympäristövastuu ovat ilmailualalla tiukasti yhtey

dessä toisiinsa. Entä sosiaalinen vastuu?

Meillä on paremmat mahdollisuudet saavuttaa kunnianhimoiset tavoit-

teemme – kaksinkertaistaa Aasian-liikenteemme ja olla halutuin vaih-

toehto Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä vuoteen 2020 men-

nessä – kun henkilöstömme työ on mielekästä, työolosuhteet ovat

turvalliset eikä stressi ole kohtuuton.

Sosiaalinen vastuu on erityisen keskeistä nyt, kun Finnair ja muut

lentoyhtiöt ovat keskellä ennakoimatonta rakennemuutosta, jolla väis-

tämättä on henkilöstövaikutuksia.

Vuonna 2011 kerroimme tavoittelevamme kokonaiskulujemme 140

miljoonan euron pysyvää vuosittaista alentamista ja aloittavamme


tavoitteen saavuttamiseen tarvittavan rakennemuutoksen. Rakenne-

muutoksen tavoitteena on parantaa kilpailukykyämme ja palauttaa

Finnair kannattavaksi. Muutos on merkittävä, ja se koskettaa työn-

tekijöitämme hyvin konkreettisesti. Kerroimme vuoden 2011 aikana

noin 550 työntekijän vähennyksistä tekniikassa, hallinnossa, myyn-

nissä ja markkinoinnissa.

Irtisanomiset ovat aina kipeitä. Me haluamme toteuttaa nämä vai-

keat muutokset avoimesti, läpinäkyvästi ja yhdessä henkilöstön kanssa.

Me myös autamme ihmisiä löytämään uusia työmahdollisuuksia: viime

vuonna perustettu Uraportti-ohjelmamme pyrkii etsimään irtisano-

tuille työtekijöille uusia työmahdollisuuksia ja auttaa heitä työnhaussa.

Se, miten kohtelemme ihmisiä tässä vaikeassa tilanteessa, määrit-

tää jatkossa kykymme pitää ihmiset meillä töissä ja houkutella yhti-

öön alan parhaita osaajia.

Sosiaalinen vastuumme ulottuu myös Finnairin ulkopuolelle. Len-

nämme päivittäin kymmeniin kaupunkeihin, ja liiketoimintamme edel-

lyttää hyviä suhteita näihin yhteisöihin. Tämä puolestaan edellyttää

toisaalta lentokoneita, joiden melu- ja päästötasot ovat mahdollisim-

man alhaiset, ja toisaalta paikallisen elinkeinoelämän kannalta järke-

viä lentoyhteyksiä. Hyvin toimiva lentoyhtiö tukee liikkuvuutta ja kau-

pallisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Esimerkiksi just-in-time-

tuotantoprosesseja käyttävät yritykset voivat sijaita vain paikoissa,

joihin on hyvät ja toimivat lentoyhteydet.

Kattaako Finnairin yhteiskunnallinen vastuu muuta kuin

kaupalliset intressit?

Vastuullisen ja kannattavan liiketoiminnan välillä ei ole ristiriitaa. Emme

ole hyväntekeväisyysorganisaatio vaan pörssiyhtiö, jonka tehtävänä

on luoda tuottoa osakkeenomistajille, mutta samaan aikaan Finnai-

rilla on luonnollisesti vastuu yhteiskuntaa kohtaan. Ei pelkästään siksi,

että suurin osakkeenomistajamme on Suomen valtio vaan siksi, että

olemme merkittävä toimija kotimarkkinoillamme ja muissakin toi-

mintamaissamme olemme osa paikallista lentoekosysteemiä, johon

toimemme vaikuttavat. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan

otettava kaikkialla huomioon toimintamme kerrannaisvaikutukset.

Sidosryhmiämme ovat niin asiakkaat, työntekijät, toimitusketjun

kumppanit kuin ympäröivän yhteiskunnan eri intressiryhmätkin. Sano-

taan, että yritys ei voi menestyä yhteiskunnassa, joka ei menesty, ja

tämä on pitkälti totta. Toisaalta uskon, että menestyvät yritykset myös

auttavat yhteiskunnan vakaata kehitystä.

Finnair on lennättänyt asiakkaita ja rahtia jo 88 vuotta. Voidak-

semme menestyä ja kasvaa seuraavatkin 88 vuotta, myös yhteiskun-

nallisen hyvinvoinnin pitää jatkua. Tässä suhteessa esimerkiksi Aasian

talouden kasvu ja vaurastuminen avaavat meille lupaavia näkymiä.

Puhumme usein taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön kan-

nalta kestävästä kehityksestä. Nämä kuitenkin viime kädessä ovat yksi

ja sama asia – Japanissa ehkä sanottaisiin, että kyseessä on sama Fuji-

vuori eri kulmista katsottuna. Kestävä kehitys ei pelkästään vaikuta

yritysten strategiaan, se myös tarjoaa siihen hyvän pohjan, jolta pon-

nistaa – ainakin jos yritys mielii säilyttää vireytensä pitkällä aikavälillä.


kAtI IHAMäkI

keStäVän keHItYkSen JOHtAJA

Järjestelmällisen GRI-ohjeistuksen mukaisen raportoinnin tarkoi-

tus on tuottaa laajasti tunnustettua ja vuodesta toiseen vertailu-

kelpoista kestävän kehityksen tietoa. GRI-tiedot mahdollistavat eri

yritysten ja teollisuudenalojen vertailun ja yrityksen toiminnan kehi-

tyksen arvioinnin. Vuosi 2011 on Finnairin GRI-raportoinnin neljäs

vuosi, ja yhtiöllä alkaa olla yksi ilmailualan kattavimpia katsauksia

kestävän kehityksen historialliseen dataan. Tämä auttaa Finnairia

konkreettisesti arvioimaan saavutuksia ja asettamaan tulevaisuu-

den tavoitteita. Kati Ihamäki, Finnairin kestävän kehityksen johtaja

on ollut keskeisessä roolissa GRI-raportoinnin tuomisessa Finnairiin.

Mitä trendejä voi havaita viimeisen neljän vuoden ajalta?

Finnairissa on selvästi alettu panostaa enemmän sosiaalisen vastuun

raportointiin. Ennen GRI-ohjeistuksen käyttöönottoa vuonna 2008 kes-

kityimme enemmän mittaamaan ja raportoimaan ympäristövaikutuksista.

Suomessa sosiaalisen vastuun piirin kuuluvia asioita on säädelty voimak-

kaasti lainsäädännössä, ja pidimme sosiaalisen vastuun mittareita taval-

laan itsestäänselvyytenä. Liiketoimintamme kansainvälistyessä olemme

havainneet, että myös muut kestävän kehityksen näkökohdat vaativat huo-

miota ja raportointia. GRI-ohjeistus on pakottanut meidät tarkastelemaan

syvällisemmin esimerkiksi tuotevastuuta ja ihmisoikeuskysymyksiä glo-

baalisti, sekä koko matkailualan toimitusketjujen vaikutusta ympäröivään

yhteiskuntaan. GRI pakottaa meidät uudelleen arvioimaan ja uudistamaan

käytäntöjä ja ohjeistuksia tuoreesta, globaalista näkökulmasta katsoen.

Olemme siis saaneet paremman käsityksen maailmasta, jossa toimimme.

Ohjeistus menestykseen

Ymmärrämme nyt myös paremmin, mitkä tunnusluvut ovat toimi-

alallemme olennaisia eli mitkä tekijät ovat relevantteja, kun arvioi-

daan lentoyhtiön vaikutusta ympäröivään maailmaan. Olemme myös

siirtyneet lähemmäs taloudellisen ja kestävän kehityksen raportointi-

prosessien integroimista, mutta siinä on vielä työtä tehtävänä.

Mitä Finnair on muuttanut toiminnassaan GRIohjeistuksen

myötä?

Raportoimme järjestelmällisesti useita tunnuslukuja jo vuosia ennen

GRI-ohjeistusta, erityisesti ympäristövaikutusten osalta. Nyt myös sosi-

aalisen vastuun mittaus ja raportointi on samalla tavalla yhdenmu-

kaista ja järjestelmällistä.

GRI-ohjeistuksen mukainen raportointi edellyttää sidosryhmäyh-

teistyötä olennaisten vaikutusten ja tekijöiden tunnistamiseksi. Sidos-

ryhmien kanssa käyty dialogi puolestaan rohkaisee meitä tarttumaan

myös sellaisiin asioihin, joita lainsäädäntö tai GRI eivät edes vaadi.

GRI-ohjeistuksessa ei ole erityisiä ohjeita lentoyhtiöille, eikä se edel-

lytä esimerkiksi melutason raportointia. Lentoyhtiön sidosryhmien

näkökulmasta melu kuitenkin on merkittävä negatiivinen ulkoisvai-

kutus, joten me haluamme raportoida siitä.

Keräämämme data myös nostaa esiin asioita, joita ehkä muuten emme

huomaisi tuoda julkiseen keskusteluun. Pidämme kirjaa lentokoneessa

syötyjen aterioiden tähteiden kierrättämisestä ja olemme saaneet konk-

reettista tietoa siitä, mitä seurauksia on EU-säädöksistä, jotka estävät

EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen kierrättämisen. Voimme siis olla

tässäkin keskustelussa aktiivisia ja edistää kestävää kehitystä.

Finnairin yhteiskuntavastuuraportit ovat myös luoneet odotuk-

sia meille jatkaa raportoimiemme asioiden seuraamista. Kun kerran

Kati Ihamäki


alkaa raportoida, sitä pitää jatkaa: sijoittajat, suuri yleisö ja muut

sidosryhmät odottavat saavansa tietoa, ja muutokset tunnusluvuissa

pitää myös selittää. Pysymme näin hyvin perillä alan parhaista käy-

tännöistä ja asioiden kehityksestä. Tietty tunnelinäkö on tyypillistä

mille tahansa yritykselle, erityisesti kun toimitaan niin monen liik-

kuvan osan kanssa kuin lentoyhtiöissä. Raportointi auttaa tähänkin,

sillä se pakottaa meidät terveeseen itsetutkiskeluun ja huomioimaan

mahdollisia kehitystarpeita.

Mitkä ovat Finnairin tavoitteet vuodelle 2012?

Kuulumme IATA:n lentoyhtiöiden pilottiryhmään, IEnvA:aan, jonka

tavoitteena on kehittää vuoden 2012 aikana ympäristönhallintajär-

jestelmä (EMS), jota lentoyhtiöt voisivat hyödyntää ympäristövaiku-

tusten arvioinnissa ja parantamisessa. Järjestelmän standardit olisivat

nimenomaan lentoyhtiölle tehtyjä ja IATA:n Operational Safety Auditin

mukaisia, samalla kun ne täyttäisivät yleiset ympäristönhallintajär-

jestelmän standardit. Lentoyhtiöille suunniteltu ympäristönhallinta-

järjestelmä olisi merkittävä edistysaskel koko alalle.

Finnairissa tärkein tavoitteemme on jatkaa polttoainetehokkuu-

den parantamista. Jatkamme lentokoneiden ”painonvartijaohjelmia”

ja aiomme ottaa käyttöön kevyemmät ateriavaunut ja rahtikontit.

Jatkamme myös lentotoiminnan ja reittien tehostamista ja teemme

yhteistyötä lentokenttäkumppaneidemme kanssa jatkuvan liu’un las-

keutumisten lisäämiseksi. Biopolttoainestrategiamme etenee myös.

Lisäksi maatoimintojemme osalta teemme voitavamme, jotta uuden

toimitilamme rakentaja saisi rakennukselle LEED Gold -sertifikaatin ja

pyrimme myös kehittämään työskentelytapoja vihreämmiksi uudessa

toimitilassa.

Vuonna 2011 allekirjoitimme ensimmäisenä suomalaisena yrityk-

senä Yhtyneiden Kansakuntien Women’s Empowerment Principles –

aloitteen ja osana sitä uudistimme tasa-arvopolitiikkamme ja eettiset

periaatteemme. Vuonna 2012 viemme näitä asioita eteenpäin. Se tar-

koittaa näistä periaatteista viestimistä ja keskustelemista yhtiön sisällä

ja myös tämän toiminnan vaikutusten mittaamista tavalla tai toisella.


Tavoite Toimet vuonna 2011 Aikataulu

Taloudellinen vastuu Kestävä, kannattava kasvu Finnair kertoi suunnitelmista vähentää 140 miljoonaa euroa vuosittaisista kustannuksista. Lisäksi Finnair optimoi laivastoa ja reittejä ja investoi Flybe Nordic -osakkuusyritykseen.

Jatkuva tavoite

Päästökauppaan valmistautuminen Finnair toimitti viranomaisten vaatimat raportit, jotka PriceWaterhouseCoopers varmensi.

Päästökauppajärjestelmä astui voimaan EU:ssa 1.1.2012. Finnair oli valmistautunut järjestelmään ja osallistuu aktiivisesti sen kehittämiseksi, ja työskentelee maailmanlaajuisen järjestelmän luomiseksi.

Sosiaalinen vastuu Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vähentäminen

Poissaolot vähentyivät hieman ja olivat 5,4 % (5,5 % vuonna 2010).

Jatkuva tavoite

Henkilöstöhallinnon strategian uudistus ja eettisen ohjeistuksen valmistelu

Strategia uudistettiin; tasa-arvopolitiikka uudistettiin; eettinen ohjeistus kirjoitettiin.

Eettisen ohjeistuksen viestintä ja toteutus vuonna 2012. Tasa-arvopolitiikan toimivuutta seurataan.

Johtamiskäytäntöjen kehittäminen Otettiin käyttöön suorituksen arviointikeskustelut, joissa esimies ja työntekijä sopivat tavoitteista yhdessä yrityksen tavoitteiden ja strategian mukaisesti.

Jatkuva tavoite

Ympäristövastuu Lentopäästöjen vähentäminen Päästöjä vähennettiin vuoden 2010 85,05 grammasta per käytettävissä oleva istuinkilometri 84,41 grammaan.

Jatkuva tavoite; Finnair edistyi suunnitelman mukaisesti tavoitteessaan vähentää päästöjä per istuin vuoteen 2017 41 %:lla vuoden 1999 tasosta ja 24 %:lla vuoden 2009 tasosta.

Jätteen kierrätys Finnair-konsernin jätteiden kierrätysprosentti nousi parantuneiden jätteidenkäsittelykäytäntöjen johdosta 54 %:sta vuonna 2010 67 %:iin vuonna 2011.

Jatkuva tavoite

Biopolttoaineiden kehitys Finnairin biopolttoainelento Amsterdamista Helsinkiin heinäkuun 20. päivä 2011 oli pisin biopolttoainelento siihen mennessä.

Pitkiä biopolttoainelentoja suunnitellaan vuodelle 2012 Euroopan ja Aasian välille; osallistuminen EU:n Biofuels Flightpath2020 –hankkeeseen; Finnair jatkaa osallistumista projekteihin eri kumppaneiden kanssa.

Energian kulutus Finnair-konsernin kiinteistöissä

Lentosimulaattoreiden visuaalisten järjestelmien modernisointi Finnair Flight Academyssä johti energiankulutuksen alenemiseen; Aurinkomatkat-Suntours käynnisti hankkeen WFF Green Office –sertifikaatin hankkimiseksi.

Jatkuva tavoite; Finnair edistyi suunnitelman mukaisesti tavoitteessaan vähentää energiankulutusta 9 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä.

Saavutukset ja tavoitteet


ARJA SuOMInen

VIeStIntä- JA YHteISkuntAVAStuuJOHtAJA

Juice Leskinen sanoi aikoinaan toimittajalle näin: ”Se mitä mä

sanon, on eri kuin se mitä sä kuulet ja mitä sä kuulet on eri mitä

sä kirjoitat lehteen, ja mitä sä kirjoitat lehteen, on eri kuin se

mitä sieltä luetaan.”

Tuossa lauseessa tiivistyy hyvin kaiken viestinnän haaste. Me kaikki

– asiakkaat, työntekijät, osakkeenomistajat, virkamiehet, kansalais-

järjestöt ja media – katsomme ja ymmärrämme asiat omasta näkökul-

mastamme, ja se vaikuttaa kaikkeen kanssakäymiseemme ympäröi-

vän maailman kanssa. Väärinymmärryksiä syntyy helposti: osapuolet

eivät aina kuule toisiaan ja etenevät siten joskus ilman oikeaa tietoa.

Oikea-aikainen, rehellinen ja avoin kanssakäyminen on kuitenkin

välttämätöntä liiketoiminnalle. Se edellyttää sitä, että kuuntelemme

sidosryhmiä avoimin mielin, luotamme heidän sanaansa ja otamme

heidät vakavasti, kun suunnittelemme omaa toimintaamme. Rakenta-

van keskustelun ilmapiiri on mahdollista ainoastaan silloin, kun meillä

on kykyä ja halua ymmärtää eri toimijoiden lähtökohtia.

Kanssakäymisen ilmapiiriä voisi kuvata sarjalla ympyröitä, joiden kes-

kiössä on asiakas, ja asiakkaan ympärillä kaikki ympäröivän yhteiskun-

nan puitteissa käytävä keskustelu ja yhteistyö. Meidän tavoitteemme on

ollut siirtyä passiivisesta toimijasta ja yhteiskuntavastuun raportoijasta

aktiivisempaan rooliin ja toimia keskustelun avaajana, tuoda esiin tärkeitä

teemoja, haastaa oletuksia sekä tunnistaa ja esittää uusia näkökulmia.

Aktiivinen ja ajan hermoilla pysyvä yritys saa myös strategista etua.

Finnair oli esimerkiksi yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka toimitti

Finnairin sidosryhmäyhteistyö

viranomaisille ja ympäristöjärjestöille tietoja hiilidioksidipäästöistään,

ja olemme siksi hyvin valmistautuneet lentoyhtiöiden päästökaupan

aloitukseen vuonna 2012. Samalla olemme ajaneet kansainvälistä pääs-

tökauppajärjestelmää ilmailualan järjestöjen IATA:n, AEA:n ja Aviation

Global Deal Groupin kautta. Kansainvälinen päästökauppa asettaisi toi-

mijat samanarvoiseen asemaan ja palkitsisi lentoyhtiöitä, jotka konk-

reettisesti pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkeään.

Moottoreiden päästöt muodostavat noin 95 prosenttia lentoyhtiön

ympäristövaikutuksista, ja ne ovat luonnollisesti yksi keskeisiä puheen-

aiheita eri sidosryhmien kanssa käytävässä yhteiskuntavastuukeskus-

telussa.

Toinen keskeinen aihe käytännössä kaikkien sidosryhmiemme kan-

nalta ovat henkilöstöasiat. Henkilöstöasioiden hoidossa avoin ja läpi-

näkyvä viestintä on avainasemassa, erityisesti nyt kun Finnair ja koko

lentoala käyvät läpi arvaamattoman suurta murrosta. Tämä murros

johtaa väistämättömästi myös henkilöstövähennyksiin, ja yhteiskunta-

vastuumme keskeinen mittari onkin se, miten kohtelemme niitä ihmisiä,

jotka joutuvat vähennysten kohteeksi.

Kolmas keskeinen aihe sidosryhmäyhteistyömme kannalta on ilmai-

lualan vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään ja sosiaaliseen kehityk-

seen. Erityisesti pitkien välimatkojen Pohjoismaissa toimivat ja kattavat

lentoyhteydet voivat olla ratkaiseva tekijä, kun yritykset valitsevat toi-

mipaikkojensa sijaintia. Lentoyhteydet vaikuttavat siten myös paikalli-

sen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin.

Sidosryhmämme seuraavat Finnairin toimintaa tarkasti näissä ja

muissa asioissa, ja niin pitääkin olla.

Arja Suominen


Sidosryhmä Kanavat Aiheet

Asiakkaat Asiakastutkimukset, kirjallinen palaute, internetsivut, sosiaalinen media, asiakaspalvelutilanteet

Päästöjen ja melun vähentäminen, turvallisuus, kierrätys, vastuullinen matkailu, hyväntekeväisyyslahjoitukset Finnair Plus -järjestelmän kautta, lentojen täsmällisyys

Henkilöstö Henkilöstölehti, intranet, sisäiset blogit, teemaviikot, henkilöstötilaisuudet, 4D-työhyvinvointikysely, työterveydenhuolto, esimies-alais-keskustelut, keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa, Uraportti-palvelu

Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, tavoitteiden asetanta, muutokset tuottavuuden parantamiseksi, luottamuksen lisääminen, ympäristövaikutusten pienentäminen, työnhakutuki irtisanotuille työntekijöille

Omistajat, sijoittajat ja analyytikot

Pörssitiedotteet ja raportointi, sijoittajatapaamiset ja –tilaisuudet, sijoittajille tarkoitettu tieto Finnairin internet-sivuilla, Carbon Disclosure -projekti, yhtiökokous

Kannattavuuden parantaminen kestävällä tavalla, kestävän kehityksen mukainen sijoittaminen, pitkän tähtäimen kilpailukyvyn lisääminen muuttuvassa markkinaympäristössä

Ilmailuala Jäsenyys IATA:ssa, ja AEA:ssa, jäsenyys TOI- ja STLN-verkostoissa (kestävän matkailun verkostot), oneworld-allianssiyhteistyö, code-share-yhteistyö muiden lentoyhtiöiden kanssa, yhteistyö Finavian ja muiden lentokenttäoperattoreiden kanssa, alan seminaarit ja työryhmät, lentokonevalmistajat, AGD

Turvallisuus, päästöjen vähentäminen, päästökauppa, lentoliikenteen hallinta, biopolttoaineen toimitusketjun kehitys, kestävä matkailu, alan taloudellinen vaikutus

Viranomaiset ja valtionhallinto

Ministeriöt, ministeriötyöryhmät, tilaisuudet, tapaamiset, lentoturvallisuushallinto (TraFi), kuluttajaviranomaiset, lähetystöt

Turvallisuus, päästökauppa, lentoliikenteen hallinta, toiminnan ympäristövaikutukset ja melu, toiminnan vaikutus elinkeinoelämään ja liikkuvuuteen, liikenteen jatkuvuus, biopolttoaineet, henkilöstösuhteet

Järjestöt Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton, Baltic Sea Action Groupin, Unicefin, Suomen Punaisen Ristin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jäsenyys Carbon Disclosure -projektissa, kumppanuus kestävän kehityksen design-yritysten kuten Tikaun, U6:n ja Globe Hopen kanssa

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ympäristöhaittojen torjunta, kansanterveydelliset tutkimushankkeet, katastrofiapu, luonnonsuojelu, yhteistyöprojektit

Palveluntarjoajat ja tavarantoimittajat

Sopimusyhteistyö, Finnairin hankintaohjeet, extranet Yhteistyöhankkeet päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi, toiminnan vastuullisuuden valvonta kaikkialla arvoketjussa

Media Lehdistötiedotteet, lehdistötilaisuudet, toimitusvierailut, lehdistömatkat, haastattelut, internetsivut, blogit

Päästöjen vähentäminen, henkilöstösuhteet, taloudellinen kestävyys, hyväntekeväisyyshankkeet, liikenteen kehitys, biopolttoaineet, päästökauppa, melu, ilmailun vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään ja liikkuvuuteen

Suuri yleisö Viestintä median kautta, internetsivut, blogit, Facebook, Twitter, sähköposti, luentotilaisuudet

Päästöjen vähentäminen, henkilöstöasiat, läsnäolo paikallisessa elinkeinoelämässä, hyväntekeväisyyshankkeet


HeIdI HAutAlA

keHItYSMInISteRI HeIdI HAutAlA VAStAA VAltIOn OMIStAJA-

OHJAukSeStA

Mikä on yhteiskunnallisen raportoinnin merkitys valtio-omistajalle?

Mielestäni valtio-omisteiset yritykset ovat onnistuneesti jalkauttaneet

monia hyviä käytäntöjä suomalaiseen yrityselämään. Kattava yhteis-

kunnallisen raportoinnin malli voi varmasti olla jatkoa tällaiseen vai-

kuttamiseen. Uskon myös, että kansalaiset odottavat tätä valtio-omis-

teisilta yrityksiltä, joiden toimintaan he ovat asiakkaina tai tunteelli-

sesti varsin sitoutuneita.

Miten yhteiskuntavastuun tulisi mielestänne näkyä hallitustyössä?

Yhtiöiden hallitusten jäsenien tulee olla paitsi liikkeenjohdon ammatti-

laisia, myös kyvykkäitä tai kokeneita dialogissa kansalaisyhteiskunnan

kanssa. Hallitusten kokonaisuutena tulisi olla entistäkin moninaisem-

pia: iän, sukupuolen, kansallisuuden ja verkostojen osalta.

Mihin asioihin kiinnitätte itse huomiota yritysten yhteiskuntavas-

tuuraportoinnissa?

Hyvä yrityskansalaisuus on monipuolista: henkilöstön ja alihankkijoi-

den kohtelu, toiminnan ympäristöhaittojen minimointi ja tasa-arvon

kunnioittaminen toiminnassa ovat kaikki tärkeitä seikkoja.

Yhteiskuntavastuu valtio-omistajan näkökulmasta

Heidi Hautala

Finnairin avainhenkilöille vuonna 2009 sopimat erityskorvaukset

herättivät laajasti keskustelua. Mitä opittavaa tästä on kun yrityk-

set raportoivat taloudellisesta ja yhteiskuntavastuutoiminnastaan?

Vastuullinen yritys seuraa toimintaympäristönsä arvostuksia ja niiden

muutoksia. Avoimuus ja kohtuus ovat keskeisiä odotuksia nyky-yhteis-

kunnassa. Ei siis riitä, että toimitaan ja julkistetaan tekemisiä pelkäs-

tään säädösten vaatiman mukaan vaan myös ajan hengessä. Samoin

raportoinnin täytyy olla yhtäpitävää yrityksen toiminnan kanssa. Kau-

nistelusta tai taktisesta vaikenemisesta jää nykymaailmassa kuitenkin

ennemmin tai myöhemmin kiinni.

Onko ympäristönäkökulmalla merkitystä, kun itse valitsette lentoja?

Ympäristönäkökulmasta pyrin tietysti välttämään lentomatkustamista

ja esimerkiksi korvaamaan jotkut kokousmatkat osallistumalla niihin

etäyhteyksien avulla. Vapaa-aikana rentoudun mieluiten kotimaassa.

Kehitysministerinä lentomatkoja kuitenkin kertyy. Silloin painotan

valinnassa lentoyhtiön vastuullisuutta laajemminkin yrityskansalaisena.

Arvostaisin myös, jos lentoyhtiöt tekisivät asiakkaalle helpoksi toi-

mia itsekin ympäristön hyväksi vaikkapa niin, että jo lentoa varatessa

voisi netissä nappia painamalla maksaa lentomatkansa hiilidioksidi-

päästöistä lisämaksun ympäristöjärjestöille.


AsiakkaatFinnairin asiakaslupaus ............................................. 16

Yritysasiakkaat edellyttävät vastuullisuutta ..............................................................................17

Kestävää kehitystä ilmassa ............................... 18

Taianomaisia hetkiä ...........................................................19

Mitä meistä sanotaan ...................................................20

GRI-indikaattorit: EN26; PR1–5, 8

02


AnSSI kOMulAInen

ASIAkASpAlVelun JOHtAJA

Finnairin kotipesä Helsinki on yksi maailman designpääkaupun-

geista vuonna 2012, mutta mitä design oikeastaan tarkoittaa?

Monille design tarkoittaa kauniita asioita – keittövälineitä, vaatteita,

huonekaluja ja niin edelleen. Mutta design on paljon muutakin.

Minulle design on tapa tehdä asioita, tapa toteuttaa asioita tarkoi-

tuksenmukaisesti ja omaa visiota toteuttaen. Meillä Finnairissa kaikki

lähtee asiakkaille antamastamme palvelulupauksesta. Siihen sisälty-

vät käytettävyys, vastuu ja myös houkuttelevuus. Tämän lupauksen

täyttäminen edellyttää tarkkaan harkittua design-pohjaista lähesty-

mistapaa esimerkiksi lentokoneiden ja loungejemme eri elementtei-

hin kuten istuimiin, laseihin ja virkapukuihin. Samaa lähestymistapaa

pitää soveltaa myös koko asiakaskokemukseen. Meillä Suomessa on

pitkä designperimä, ja on vain luonnollista että laajennamme design-

ajattelun koskemaan myös matkustamista.

Lentoyhtiölle tämä käytännössä tarkoittaa palvelun designia, jonka

tavoitteena on tarjota asiakkaalle paras mahdollinen kokemus matkan

jokaisessa vaiheessa ensitapaamisesta – eli siitä kun asiakas etsii len-

toja ja suunnittelee matkaansa – aina määränpäähän saapumiseen asti.

Matkan varrella on kymmeniä tärkeitä kohtaamisia, jotka voivat

tehdä asiakkaan kokemuksesta hyvän tai huonon, kuten lähtöselvitys

tai oman ”pesän” rakentaminen kaukolennolle omalle istuinpaikalle.

Kaikissa näissä kohtaamisissa Finnair ei välttämättä ole suoraan läsnä:

esimerkiksi sähköinen lähtöselvitys ja matkatavaroiden luovutus ovat

usein Finnairin yhteistyökumppaneiden hoitamia. Siksi asiakaskoke-

Finnairin asiakaslupaus

muksen design tarkoittaa vastuun kantamista kaikista ketjun kumppa-

neista, myös silloin, kun joku asia menee pieleen.

Finnairin Peace of Mind- eli Mielenrauha-asiakaspalvelukonsepti mää-

rittelee, miten tällaiset asiakaskohtaamiset hoidamme. Peace of Mind

-ajattelu kattaa paitsi asiakaspalvelun, myös käytännössä kaikki taus-

talla olevat toimijat cateringin kokeista myyntihenkilöstöön, johtoon ja

kumppaneidemme henkilöstöön.

Kaupallisen lentoliikenteen pyörittäminen on monimutkainen pro-

sessi, ja jos emme ole tarkkoina, inhimillinen ote voi jäädä prosessi-

ajattelun jalkoihin. Peace of Mind on meidän toimintamme perusta, ja

me kohtelemme asiakkaita ja henkilöstöä ensisijaisesti yksilöinä. Tämä

ajattelutapa auttaa meitä tunnistamaan asiakkaiden tarpeet ja enna-

koimaan ne. Ja jos ongelmatilanteita syntyy, tämä ajattelu auttaa meitä

ratkaisemaan ne aloitteellisesti ja tervettä järkeä käyttäen.

Inhimillinen näkemys on keskeistä myös tuoteajattelussamme.

Olemme sitoutuneet nykyaikaiseen laivastoon, joka tuottaa vähemmän

päästöjä ja melua. Asiakkaillemme tämä tarkoittaa myös turvallisuutta,

mukavuutta ja vastuullisuutta. Koko liiketoimintastrategiamme perustuu

siihen, että tarjoamme asiakkaillemme nopeimmat yhteydet Euroopan

ja Aasian välillä ja sujuvat vaihdot ruuhkattomalla Helsinki-Vantaan len-

tokentällä. Tämä strategia edellyttää läheistä yhteistyötä lentokenttä-

operaattorin, codeshare-kumppaneiden ja muiden tahojen kanssa, jotta

yhdessä voimme tarjota sujuvan kokemuksen asiakkaillemme.

Kaikki lentoyhtiöt toimivat voimakkaiden kustannus- ja tehokkuus-

paineiden alaisena, mutta me haluamme pitää asiakkaan aina ykkösenä.

Anssi Komulainen


Helsinki

MIkA peRHO

kAupAllISen RYHMän JOHtAJA

Mitä yritysasiakkaat odottavat valitsemaltaan lentoyhtiöltä?

Ensisijaisesti he tietysti haluavat kilpailukykyisiä matkapalve-

luja, jotka auttavat heitä toteuttamaan liiketoiminnalliset tavoit-

teensa. Asiakkaat toivovat sujuvaa ja ongelmatonta matkaa tär-

keään liiketapaamiseen, konferenssiin tai koulutustilaisuuteen

usein hyvinkin pitkän matkan päässä. Kaikki nykyaikaiset, glo-

baalien markkinoiden mahdollisuuksia hyödyntävät yritykset

tarvitsevat päivittäisiin, kriittisiin liiketoimiinsa luotettavia ja

korkealaatuisia palveluita.

Yritysten henkilöstön aika on kallista. Finnair tarjoaa nopeimmat len-

toajat Euroopan ja Aasian välillä sekä vaivattomat koneen vaihdot

Helsingissä, joten olemme luonnollisesti houkutteleva vaihtoehto

sille nopeasti kasvavalle yritysryhmälle, jonka liiketoiminta edellyt-

tää aktiivista matkustamista näiden kahden mantereen välillä. Asiak-

kaita houkuttelee myös sitoumuksemme matkustajien hyvinvointiin ja

mielenrauhaan matkan kaikissa vaiheissa. Saapuminen tärkeään liike-

tilaisuuteen hyvässä vedossa voi olla menestyksen varmistava tekijä.

Eräs kilpailuvalttimme on ehkä vähemmän itsestään selvä, nimittäin

pitkäaikainen kestävän kehityksen toimintamme. Suuri osa yritysasiak-

kaistamme haluaa yksityiskohtaisia tietoja kestävän kehityksen toteutta-

misesta Finnarissa – itse asiassa paljon useammin kuin yksityisasiakkaat.

Tämä johtuu siitä, että monet yritysasiakkaamme raportoivat itse

kestävän kehityksen strategioistaan omille sidosryhmilleen, aivan kuten

mekin. Monet asiakkaat esimerkiksi tarvitsevat tarkat tiedot liikematko-

Yritysasiakkaat edellyttävät vastuullisuutta

Mika Perho

jensa aiheuttamista päästöistä omiin raportteihinsa, joten Finnair laatii

asiakkailleen päästöraportteja tällaiseen käyttöön. Raporttimme perus-

tuvat todellisiin päästölukuihin ja ne tarkistaa PriceWaterhouseCoopers.

Nykyaikainen laivastomme ja tehokkaimpien lentoreittien käyttäminen

Euroopan ja Aasian välillä takaavat, että palveluitamme käyttämällä

asiakkaamme voivat säästää sekä rahaa että ympäristöä.

Kaikki yritysasiakkaamme saavat myös liittyä ilmaiseksi Finnair Cor-

porate Program -yritysohjelmaamme, jonka avulla he voivat hallita kus-

tannuksiaan. Yritysjäsenet saavat lentolippuja alennettuun hintaan, ja

heille on tarjolla joustavia lipputyyppejä, jotka mahdollistavat viime het-

ken muutokset. Lisäksi he näkevät verkkoraporteistaan napin painalluk-

sella yrityksen matkailutiedot. Tämä tehostaa liikematkailun suunnitte-

lua ja kustannusten hallintaa. Tämä palvelu on osoittautunut erityisen

hyödylliseksi, sillä yrityksillä on aiempaa paljon suuremmat paineet

rajoittaa liikematkailun kustannuksia.

Lentoyhtiön ympäristö ja talousvastuu eivät ehkä ole päällimmäi-

sinä yritysasiakkaiden mielessä, mutta ne ovat kuitenkin ehdottomasti

modernin lentoyhtiötoiminnan perusvaatimuksia. Ylittämällä asetetut

odotukset vahvistamme entisestään asiakkaidemme luottamusta. Hei-

dän kansainvälinen liiketoimintansa edellyttää korkeatasoisia palveluita,

ja juuri niitä me tarjoamme.


MInnA AkkAnen

puRSeRI

Purserin roolissa ympäristövastuu alkaa miehistön briiffauksesta

ennen lentoa. Käymme läpi lentoa koskevat tiedot ja asetamme

tavoitteemme. Matkustamossa syntyvän jätteen kierrätys on osa

Finnairin normaalia toimintaa, mutta käyn siitä huolimatta läpi

tavoitteemme kierrätettävien jätteiden kuten metallin, muovin,

lasin ja pahvipakkausten lajittelulle. Kierrätyksestä on aina hyvä

muistuttaa, ja olemme myös huomanneet, että asiakkaamme arvos-

tavat sitä. Esimerkiksi monet japanilaiset asiakkaamme lajittele-

vat roskat jo ennen kuin alamme niitä kerätä heiltä.

Kun lennämme Helsingistä Suomen ulkopuolelle, jätteiden

kierrätys valitettavasti vaihtelee kohdelentokentän käytäntöjen

mukaan, joten emme aina voi vaikuttaa lopputulokseen. Joskus

kaikki työ, jonka me ja asiakkaamme teemme kierrättääksemme,

menee hukkaan – eli aivan kirjaimellisesti päätyy kaatopaikalle.

Olen ollut Finnairilla töissä 23 vuotta, ja tänä aikana on kuitenkin

menty valtavasti eteenpäin ympäristöasioissa koko ilmailualalla.

Toivon, että tämä hyvä kehitys jatkuu edelleen.

Minna Akkanen

Kestävää kehitystä ilmassa


Finnair on määrittänyt asiakaskokemuk-

sen tavoitetasot osana palveluprosessinsa

suunnittelua. Ensimmäinen taso on Brilliant

Basics, eli erinomainen peruspalvelu kai-

kissa asiakkaan matkan eri vaiheissa. Erin-

omainen peruspalvelu luo edellytykset seu-

raavalle tasolle, joka on Magic Moments eli

taianomaiset hetket. Taianomaiset hetket

ovat luonteeltaan spontaaneja ja suunnitte-

lemattomia. Henkilökunnalla on lupa toimia

ja hyödyntää sekä omaa yksilöllisyyttään että

asiakkaiden yksilöllisyyttä, ja juuri se mahdol-

listaa taianomaiset hetket asiakaspalvelussa.

Yksilöllisyys on olennainen osa asiakaspal-

velukulttuurimme Peace of Mind -konseptia,

joka tähtää mielenrauhan luomiseen asiak-

kaillemme. Finnair perusti intranet-sivus-

ton taianomaisten hetkien jakamista var-

ten. Alla on esimerkkejä sivuston annista:

———

”Tänään Malagan lennolla porttivirkailija

Hansu teki taikojaan. Lähestulkoon kaikki

matkustajat olivat jo koneessa, erästä venä-

läistä perhettä lukuun ottamatta. Perheen

isä tuli portille ja ilmoitti virkailijoille, että

heidän perheensä ei lähdekään matkaan,

Taianomaisia hetkiäkoska isä oli riidellyt perheen äidin kanssa.

Hansu totesi topakasti siihen, että ei käy

(kone oli jo kuormattuna ja laukkujen pur-

kaminen olisi vienyt aikaa) ja lähti etsimään

perheen äitiä ja lasta. Heidät löydettyään

Hansu kertoi rouvalle muutamia totuuksia

aviomiehistä ja talutti hänet samalla konee-

seen miehen seuratessa kassien kanssa kil-

tisti perässä. Kone lähti aikataulussa Hansun

ihanan empaattisuuden takia.”

———

”Saimme tiedon kesken kiireisimmän het-

ken, että aulassa oli koira kuljetuslaatikos-

saan ja laatikon pohja sekä koira (kultaisen

noutajan pentu) varsin sotkuinen omasta

”vahingostaan”. Tämä pieni matkustaja oli

matkalla omistajansa kanssa. Matkustajan

saaminen aulaan on mahdotonta, ja siksi

aulakuormaajat Vikström ja Pellikka päätti-

vät auttaa pikku matkaajaa. Ottivat kaverin

pois kuljetuslaatikosta ja siivosivat pohjan

ja heittivät pahoin likaantuneen filtin ros-

kiin korvaten sen Finnairin pehmeällä ja

puhtaalla filtillä. Pesivät pikku matkaajan

lavuaarissa puhtaaksi. Kuuleman mukaan

pentu nautti tapahtuvasta FINNAIR-SPA-tyy-

lisestä palvelusta huomattavasti. Kun mat-

kalainen päästettiin takaisin puhdistettuun

ja hieman uudistettuun yksiöönsä, nukahti

se erittäin tyytyväisen näköisenä välittö-

mästi uudelle filtille.”

———

”Käydessäni ohjaamossa kapteeni osoitti

vasemmalla olevia upeita revontulia. Aikani

ihailtuani upeaa luonnonnäytelmää palasin

matkustamoon ja marssin oikopäätä ahke-

ran J-luokan matkustajan luo. Ikkunasuo-

jat alhaalla hän ahersi paikalla 7a. Kerroin

hänelle horisontin tapahtumista ja suljin

lähellä olevat näytöt (ei matkustajia) him-

mentääkseni ympäristöä. Haltioituneena

matkustaja tähysi ikkunan läpi tunnin ver-

ran kuvaten yön tapahtumia. Hän todisti nuo

valoilmiöt ensimmäistä kertaa, eikä kiitok-

sista tahtonut tulla loppua.”


Vuosi 2011 muistetaan vuotena, jona Finnair käynnisti perusteellisia rakennemuutoksia pärjätäkseen muut-

tuvilla ilmailumarkkinoilla. Muutoksista huolimatta yrityksen työntekijät huolehtivat määrätietoisesti laatu-

perinteemme jatkumisesta.

Tästä saimme tunnustusta kesäkuussa 2011 Pariisin ilmailunäyttelyssä, kun Finnair sai World Airline Awards

-palkinnon Pohjois-Euroopan parhaana lentoyhtiönä. Palkinnot perustuvat ilmailualalla arvostettuun Skytrax

World Airline Survey -tutkimukseen, joka on globaali ja riippumaton lentoyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus.

Yhdysvaltalainen matkailulehti Travel + Leisure äänesti Finnairin Euroopan toiseksi parhaaksi ja maail-

man 12. parhaaksi lentoyhtiöksi. Finnair oli myös tutkimuksen paras nousija kiivettyään sijalle 12 edellisvuo-

den sijalta 28.

Lisäksi Priority Pass valitsi Finnair Loungen maailman parhaaksi 600 loungen joukosta.

Yhdysvaltalainen liikematkailijoille suunnattu Global Traveler Magazine -lehti valitsi oneworld-allians-

sin maailman parhaaksi lentoyhtiöallianssiksi vuonna 2011. Tämä lukijakyselyyn perustuva kunnianosoitus

myönnettiin jo toisena peräkkäisenä vuonna samalle allianssille. oneworld-allianssin jäseniä ovat American

Airlines, British Airways, Cathay Pacific, Finnair, Iberia, Japan Airlines, LAN, Qantas, Royal Jordanian ja S7.

Airberlin ja Malaysia Airlines liittyvät allianssiin vuonna 2012.

Finnair voitti myös kaksi European Excellence Awards -palkintoa kahdesta suhdetoimintaprojektistaan.

Finnairin vuoden 2010 Rethink Quality -projekti voitti Travel and Tourism -kategorian palkinnon. Finnairin

syyskuussa 2011 järjestämä Angry Birds Asian Challenge -mobiilipelikilpailu lennolla Helsingistä Singaporeen

voitti parhaan tapahtuman palkinnon. Markkinointiviestinnän toimistojen liiton järjestämässä MTL Commu-

nications Awards -kilpailussa Finnairin Rethink Quality -kampanja voitti ensimmäisen palkinnon Business to

Consumer -sarjassa. Rethink Quality -projekti sai tunnustusta myös, kun Airlinetrends.com-verkkosivusto

valitsi Finnairin yhdeksi maailman innovatiivisimmista lentoyhtiöistä.

Syyskuussa 2011 Finnair voitti Silver Euro Effie -palkinnon tunnustuksena Local Heroes -markkinakam-

panjoistaan Manchesterissa Englannissa ja Düsseldorfissa Saksassa. Aasiaan suuntaaville liikematkailijoille

kohdennetuissa kampanjoissa hyödynnettiin paikallisesti tunnettuja henkilöitä ja ne lisäsivät tietoisuutta

Finnairin brändistä ja tukivat myynnin kasvua kahdella Finnairin tärkeällä kasvualueella. Finnair on ensim-

mäinen Effie-palkinnon voittanut suomalainen yritys.

Mitä meistä sanotaan


HenkilöstöVastuullinen rakennemuutos vaikeina aikoina .......................................................................22

Johtamiskoulutus valmistaa huomisen haasteisiin .....................................................23

Elintapaohjausta ja terveysneuvontaa ................................................................23

Pidetään kanavat auki ..................................................24

GRI-indikaattorit: EC3, 5, 7; LA1–10; LA12–14; HR1–8; SO2–5

03


MAnne tIenSuu

HenkIlöStöJOHtAJA

“Rakennemuutos” on väritön sana, mutta prosessina se on kaik-

kea muuta. Ei aina ole helppo tehtävä järjestää yrityksen toimintaa

uudelleen, jotta se vastaisi jatkuvasti muuttuvaa kaupallista ympä-

ristöä. Joskus se tarkoittaa henkilöstön ja toiminnan kasvattamista

ja joskus – kuten vuonna 2011 Finnairissa – se valitettavasti merkit-

see erittäin pätevien työntekijöiden irtisanomista.

Yksikään esimies ei mielellään kerro alaiselleen, että tämän työt lop-

puvat. Irtisanominen on aina kipeä ja vaikea prosessi, jonka voi tehdä

oikein tai väärin. Se, miten kohtelemme ihmisiä tällaisessa tilanteessa,

kertoo paljon siitä, miten kannamme vastuumme. Se myös määrittää

jatkossa kykymme pitää ihmiset meillä töissä ja houkutella yhtiöön

parhaita osaajia.

Meidän velvollisuutemme on tehdä henkilöstöä koskevat päätökset

avoimesti ja henkilöstön edustajien kanssa neuvotellen. Kaikki ymmär-

tävät, että Finnair on liikeyritys, ja meitä koskevat samat liiketoiminnan

lainalaisuudet kuin muitakin. Kun viestimme näistä lainalaisuuksista

ja tilanteestamme avoimesti henkilöstölle, mahdolliset irtisanomiset

eivät tule täydellisenä yllätyksenä. Ja kun irtisanomisiin joudutaan, on

tärkeää, että työnantajana toimimme aktiivisesti ja tarjoamme irtisa-

notuille työkaluja uusien työmahdollisuuksien löytämiseen. Finnairin

Uraportti-palvelu on tässä keskeisessä roolissa.

Uraportti-hanke aloitettiin syksyllä 2011, ja sen tarkoituksena on

antaa nopeaa työllistymisapua irtisanomisuhan alla oleville työn-

tekijöille. Palvelu räätälöidään aina yksittäisen työntekijän tarpee-

Vastuullinen rakennemuutos vaikeina aikoina

seen, sillä yksi malli ei sovi kaikille. Finnair ottaa yhteyttä yrityksiin

ja muihin tahoihin, joilla on työvoimatarpeita, ja kertoo työntekijälle

myös mahdollisista sopivista avoimista työpaikoista Finnairissa ja sen

ulkopuolella. Tarjoamme myös käytännön apua ansioluettelon tekoon

sekä työhaastatteluihin valmistautumiseen ja hyödynnämme myös

työmarkkinoiden koulutusohjelmia. Uraportti-piste sijaitsee Finnairin

pääkonttorissa, ja henkilöstö voi tulla sinne tietokoneiden ääreen ja

hyödyntää esimerkiksi ansioluettelomalleja ja muuta työnhakuun liit-

tyvää ohjeistusta. Teemme tiivistä yhteistyötä työvoimaviranomais-

ten kanssa, ja työntekijät voivat myös keskustella työvoimatoimiston

edustajien kanssa Uraportti-pisteessä.

Meillä on vastuu myös niistä ihmisistä, jotka jatkavat töitään

Finnairissa ja rakentavat kanssamme yhtiön tulevaa menestystä.

Käymme läpi Finnairin historian suurinta muutosta, ja niin linjaesi-

miehet, työntekijät kuin ammattiliittojenkin edustajat tarvitsevat muu-

toksen hallinnan koulutusta. Pidemmällä aikavälillä tavoitteemme on

kehittää Uraportista pysyvä osa urasuunnittelua ja työnkierron edistä-

mistä. Tulevaisuudessa haluaisin sen olevan paikka, jonne kuka tahansa

Finnairin työntekijä voi poiketa hakemaan tietoa urasuunnittelusta ja

työmarkkinoiden tilanteesta oman ammatillisen kehittymisensä tueksi.

Uskon, että henkilöstöhallinnolla on mahdollisuus toimia muu-

toksessa myönteisenä voimana ja auttaa kaikkia työntekijöitä otta-

maan tulevaisuutensa omiin käsiinsä. Henkilöstömme mahdollistaa

Finnairin menestymisen, ja henkilöstöhallinnolla on velvollisuus tukea

finnairilaisia siinä parhaalla mahdollisella tavalla.

Manne Tiensuu


Suurissa muutoksissa johtamistaidot punnitaan. Finnair käy läpi merkittävää rakennemuu-

tosta, jonka tavoitteena on palauttaa yritys kannattavaksi. Tässä muutostilanteessa halu-

amme varmistaa, että esimiehillä on välineitä ja taitoja tiimiensä ohjaamiseksi. Vuonna

2011 aloitimme johtoryhmille tarkoitetun Horizon-koulutusohjelman ja sadalle keskijoh-

don edustajalle suunnatun Takeoff-koulutusohjelman, joka keskittyy muutosjohtamiseen

ja johtamistaitojen kehittämiseen.

Takeoff-koulutus koostuu kahden päivän jaksoista, seurantatapaamisista ja oppimisryh-

mistä, joissa käsitellään itsensä johtamista, tiiminjohtamista Finnairin johtamisperiaattei-

den mukaisesti sekä henkilöstön ja liiketoiminnan viemistä läpi muutoksen. Koulutus antaa

osallistujille myös mahdollisuuden tutustua toisiinsa, jakaa kokemuksia, tarjota ja saada

vertaistukea sekä syventää liiketoiminnan eri osa-alueiden ja niiden välisten yhteyksien

ymmärrystä. Tämä kaikki auttaa ymmärtämään paremmin liiketoiminnan kokonaisuutta

ja niitä haasteita, joita Finnair kohtaa eri osa-alueillaan. Jokaisen esimiehen johtamispo-

tentiaalin löytäminen ja käyttöönotto on tärkeä osa Finnairin pitkän aikavälin menestystä.

Johtamiskoulutus valmistaa huomisen haasteisiin

Lentokoneita on ilmassa vuorokauden jokaisena tuntina, joten lentoalalle on tyypillistä, että ihmisten

työajat ovat epäsäännölliset. Itse asiassa vain noin kolmasosa Finnairin henkilöstöstä työskentelee

normaalien toimistoaikojen puitteissa. Vuorotyö tuo lisähaasteensa terveellisten elintapojen nou-

dattamiseen ja se voi aiheuttaa unihäiriöitä ja lisätä sairastumisriskiä. Finnairin työterveyshuolto

on jo usean vuoden ajan tutkinut vuorotyön riskitekijöitä ja toteuttanut uudenlaisen tutkimushank-

keen osana normaaleja terveystarkastuksia torjuakseen vuorotyön terveyshaittoja.

Uudistetussa terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti tyypin 2 diabetek-

seen. Tutkimustulosten mukaan miehillä on selvästi korkeampi riski sairastua diabetekseen

ja sepelvaltimotautiin kuin naisilla. Finnairilaiset ovat kuitenkin keskimäärin hyväkuntoi-

sempia kuin suomalaiset ylipäätään. Koko henkilöstöstä noin 30 prosentilla on aihetta elin-

tapamuutoksiin, jotta vältettäisiin diabetes. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että lentävän henki-

lökunnan elintavat ja terveys olivat selvästi muuta henkilökuntaa parempia.

Jokaisen tutkimukseen osallistuneen kanssa keskusteltiin terveystarkastuksessa esiin

tulleista riskeistä. Lisäksi niille, joilla todettiin olevan kohonnut riski sairastua tyypin 2 dia-

betekseen, tarjottiin elintapaohjausta, mikä otettiin vastaan hyvin myönteisesti. Valtaosa

niistä, joilla oli kohonnut diabetesriski, osallistui kahdesta kolmeen vuoteen jatkuneeseen

seurantajaksoon. Elintapaohjaukseen osallistuneet saavuttivat viiden prosentin laihdutus-

tavoitteen useammin kuin ne, jotka eivät osallistuneet ohjaukseen. Myös kolesteroliarvojen

muutokset olivat positiivisempia ohjaukseen osallistuneilla.

Tutkimukseen osallistui 2 312 finnairilaista, joista 367 osallistui edelleen elintapaohjauk-

seen ja 1 485 seurantajaksoon. Tutkimushanke toteutettiin Finnair Terveyspalvelujen, Ter-

veyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Diabeteksen ehkäisyn yksikön tutkijoiden ja Työter-

veyslaitoksen Inhimillinen työ -osaamiskeskuksen vuorotyötutkijoiden yhteistyönä.

Elintapaohjausta ja terveysneuvontaa


AnttI MIettInen

SISäInen VIeStIntä

Ilmailuala on keskellä ennen näkemätöntä rakennemuutosta.

Lentoyhtiöt käyvät selviytymiskamppailua ja uudelleenjärjeste-

levät toimintojaan ja henkilöstöään vastaamaan nykyistä mark-

kinatilannetta. Myös Finnair elää vaikeita aikoja, mutta yhtiö on

sitoutunut etenemään muutoksissa avoimesti ja yhdessä henki-

löstön kanssa neuvotellen, sisältyy muutoksiin sitten henkilöstö-

vähennyksiä tai ei. Finnairin sisäistä viestintää vetävä Antti Miet-

tinen kertoo, mitä avoimuus tarkoittaa käytännössä.

Miksi henkilöstölle pitää viestiä avoimesti? Miksi johto ei vaan

tee päätöksiä ja toteuta niitä?

Jokaisella työntekijällä on oikeus tietää, mihin yritys on menossa, mikä

on strategia ja miten yritys pärjää tavoitteidensa toteutuksessa. Ilman

tätä perustietoa on turha kuvitella, että esimiehet voisivat ohjata tiime-

jään tai että työntekijät tietäisivät, millä asioilla todella on merkitystä.

Avoin keskustelu myös rohkaisee ihmisiä antamaan oman panoksensa

käsiteltäviin asioihin. Johto ei ole kaikkien alojen paras asiantuntija,

vaikka he joskus ehkä niin saattavat ajatellakin.

Avoin lähestymistapa voi tosin tuntua aluksi rankalta. Kaikkiin kysy-

myksiin ei ole vastausta ennen kuin lopulliset päätökset on tehty, ja ihmis-

ten täytyy pystyä elämään epävarmuudessa. Avoin viestintä muutoksen

suunnasta ja suunnitelmista kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden

vaikuttaa tuleviin päätöksiin, ehdottaa uusia ja parempia toimintatapoja

ja löytää esimerkiksi säästökohteita. On myös paljon helpompi hyväksyä

Pidetään kanavat auki

henkilökohtaisesti ikävätkin uutiset, kun niiden taustoista ja syistä saa

tarpeeksi tietoa. Suunnitelmista viestiminen hyvissä ajoin myös antaa

ihmisille mahdollisuuden tehdä omia ratkaisujaan.

Moniin muutoksiin tuntuu liittyvän keskusteluja suljettujen ovien

takana. Miten se istuu avoimuuteen?

Avoin viestintä ei tarkoita sitä, että kaikille kerrotaan kaikki samaan

aikaan. Yritykset laativat koko ajan erilaisia suunnitelmia ja tulevai-

suuden skenaarioita, mutta niistä ei voi viestiä ennen aikojaan. Suun-

nitelmat voivat muuttua paljonkin matkan varrella, ja liian varhainen

viestintä voi johtaa villeihin huhuihin ja turhiin spekulaatioihin. Vies-

tinnän pitää olla suunniteltua. Oikea hetki avata viestintäkanavat on

silloin, kun suunnitelmat ovat riittävän selkeät ja mahdolliset yhteis-

työkumppanit ovat myös sitoutuneet niihin. Finnairin tavoitteena on

luoda vahva yhteistyökumppaneiden verkosto, ja kumppaneiden osak-

keenomistajat, esimiehet ja työntekijät ovat myös viestinnän kohde-

ryhmiä, joille pitää viestiä samanaikaisesti.

Miten Finnair toteuttaa avoimuutta niin, että neuvottelut yhteis

työkumppaneiden kanssa eivät kärsi?

On parempi, että henkilöstömme tietää jonkin verran suunnitelmista,

kuin että he eivät tiedä niistä mitään, jolloin tehdyt päätökset tulisivat

täydellisenä yllätyksenä. Sellainen ei ole hyvää viestintää.

Toki se, että kerromme meillä olevan keskusteluja käynnissä yhteis-

työkumppaneiden kanssa tiettyihin liiketoimintamme alueisiin liittyen,

aiheuttaa omat haasteensa. Ihmiset luonnollisesti haluaisivat tietää, mitä

mahdollinen kumppanuus heille merkitsisi. Kaikkia kiinnostaa myös se,

Antti Miettinen


kenen kanssa keskusteluja käydään, mutta emme tietenkään voi antaa

mitään nimiä ennen kuin sopimukset on tehty. Neuvotteluissa mukana

olevien ihmisten siis pitää pystyä viestimään riittävällä tarkkuudella suun-

nitelmista ilman, että he kuitenkaan kertovat liikaa yksityiskohtia. Yksi-

tyiskohtaisesti kumppanuuksista voi viestiä vasta, kun sopimukset on alle-

kirjoitettu, ja tämän liiketoiminnan tosiasian kanssa meidän on elettävä.

Työyhteisön avoimeen ilmapiiriin ei kuitenkaan tarvita yksityiskoh-

taista tietoa kaikista meneillään olevista neuvotteluista. Tärkeämpää on

se, että viestimme selkeästi kilpailutilanteesta ja käymme rakentavaa kes-

kustelua henkilöstön kanssa siitä, miten tilanteesta parhaiten selvitään.

Ihmisten huolenaiheet ja näkemykset pitää ottaa vakavasti ja heille on

annettava kunnolliset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon, kun

yritystä kehitetään. Ehdottomasti paras tapa kohdata tulevaisuuden haas-

teet on kohdata ne yhdessä.


Operatiivinen toimintaJokaisella koneella on merkitystä ..........27

Polttoainetehokkuuden kulmakivet ....28

Vihreitä ajatuksia sinitaivaalla .....................30

Biopolttoaineiden tulevaisuus ........................31

Kierrättää vai ei kierrättää? ...............................33

GRI-indikaattorit: EN1–30

04


GReGORY kAldAHl

ReIttISuunnItteluStA VAStAAVA JOHtAJA

On selvää, että jokaisen lentoyhtiön liiketoimintastrategian yti-

men muodostavat reittiverkosto ja näillä reiteillä lentävät len-

tokoneet. Vähemmän ilmeistä saattaa olla, että verkoston ja

koneiden käytön optimointi on avainasemassa, jotta lentoyhtiö

on taloudellisesti kannattava ja toimii ympäristön kannalta kes-

tävästi. Me Finnairissa pidämme tätä näkökulmaa ratkaisevan

tärkeänä.

Vuonna 2011 teimme useita muutoksia reittiverkostoomme. Lisäsimme

Singaporen ja Dubrovnikin kohteisiimme ja lopetimme kannattamat-

tomat Lissabonin ja Bukarestin reitit. Meille on tärkeää maksimoida

jokaisen lentokoneemme tuotto, ja aina kun pystymme parantamaan

tätä tuottoa verkostomuutoksilla, pääsemme lähemmäs kestävää kan-

nattavuutta. Samalla kun koneita käytetään tehokkaasti ja ne lentävät

täynnä matkustajia ja rahtia, päästöjen suhteellinen osuus jokaista mat-

kaajaa ja rahtikiloa kohden pienenee. Täydet koneet tuottavat myös

kassavirtaa, joka mahdollistaa panostamisen liiketoiminnan kehittä-

miseen. Ja tämä taas on hyväksi niin matkustajillemme, työntekijöil-

lemme, osakkeenomistajillemme kuin ympäristöllekin.

Laivastoinvestointien ansiosta Finnairilla on varsin moderni ja polt-

toaineen kulutuksen suhteen tehokas laivasto. Tämä on tärkeää, koska

jokainen uusi suihkukonesukupolvi kuluttaa jopa viidenneksen vähem-

män polttoainetta kuin edeltäjänsä, mikä auttaa meitä vähentämään

merkittävästi kuluja ja myös hiilidioksidipäästöjä.

Jokaisella koneella on merkitystä

Airbus-kapearunkolaivastomme on keskimäärin vain hiukan yli 10

vuotta vanha ja Embraer-laivastomme keski-ikä on vielä alempi, noin

neljä vuotta. Laajarunkolaivastomme 15 koneesta kahdeksan on A330-

koneita, joiden keski-ikä on alle kolme vuotta ja seitsemän A340-

koneita, jotka ovat alle yhdeksän vuoden ikäisiä. Lisäksi ATR-laivas-

tomme, jota operoi yhteisyrityksemme Flybe Nordic, koostuu eräistä

markkinoiden tehokkaimmista potkuriturbiinikoneista.

Olemme kuitenkin todenneet, että voimme hyödyntää laivasto-

amme vieläkin tehokkaammin sovittamalla yhteen oikeankokoiset

koneet oikean markkinan kanssa. Tämän vuoksi ilmoitimme vuonna

2011 suunnittelevamme neljän kapearunkoisen Airbus-koneen pois-

tamista laivastostamme tämän vuoden aikana. Oikeanlaisen verkos-

ton suunnittelun ansiosta näiden koneiden vähentäminen ei tule juuri

näkymään asiakkaille eikä se myöskään vaikuta henkilöstöön. Laivas-

ton tehokkaalla käytöllä edistämme sekä yrityksen että ympäristön

kestävyyttä, samoin kuin verkoston optimoinnilla.

Lentokoneet ovat kalliita investointeja, ja ne tuottavat rahaa aino-

astaan lentäessään. Jokaisen lennon käyttöastetta parantamalla var-

mistamme, että saamme koneistamme parhaan mahdollisen tuoton.

Jos lennätämme verkostossamme päivittäin koneita, joissa on liian

monta tyhjää istuinta, tai jos myymme lippuja alle omien kustannus-

ten vain täyttääksemme tyhjät istuimet, haaskaamme sekä maapal-

lon että yrityksemme resursseja. Ilmailualalla ei tarvitse valita talo-

udellisen ja ympäristöllisen kestävyyden välillä: ne ovat tosiasiassa

yksi ja sama asia.

Gregory Kaldahl


VIlle IHO

OpeRAtIIVISen tOIMInnAn JOHtAJA

On helppo puhua päästöjen vähentämisestä ja liputtaa poltto-

ainekulutuksen alentamisen puolesta. Todellisuudessa näiden

tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin konkreettista

strategiaa. Se edellyttää myös koko ilmailualan vahvaa yhteis-

työtä. Lentoyhtiöt eivät juuri kilpaile keskenään päästöasioissa

vaan tekevät läheistä yhteistyötä aivan samoin kuin turvallisuus-

asioissa. Lentoyhtiöt, lentokentät, lennonjohto, moottorivalmis-

tajat ja lentokonevalmistajat, viranomaiset ja tutkijat tekevät

työtä yhteisen tavoitteen eteen: polttoainetehokkuuden paran-

tamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. IATA ja ICAO

ovat määritelleet polttoainetehokkuuden neljä kulmakiveä eli

tukipilaria, joita Finnair järjestelmällisesti toteuttaa. Niiden

avulla pyrimme saavuttamaan tai ylittämään kunnianhimoisen

tavoitteemme ja vähentämään päästöjä 24 prosentilla istuinta

kohden vuoteen 2017 mennessä verrattuna vuoden 2009 tasoon,

ja 41 prosenttia vuoden 1999 tasosta.

I. Teknologia

Yksi tärkeimpiä asioita, joita lentoyhtiö voi tehdä ympäristön hyväksi,

on lentää nykyaikaisella laivastolla. Jokainen uusi lentokonesukupolvi

vähentää polttoaineen kulutusta noin 20 prosentilla. Finnairin laivas-

ton keski-ikä on noin seitsemän vuotta, kun IATA:n mukaan maail-

man kaupallisessa käytössä olevien lentokoneiden keski-ikä on noin 11

vuotta. Tavoitteenamme on pysyä edelläkävijänä, ja siksi poistamme

asteittain käytöstä vanhempia koneita ja valmistaudumme teknolo-

Polttoainetehokkuuden kulmakivet

giahuippua edustavien Airbus 350 -koneiden vastaanottamiseen vuo-

desta 2015 alkaen.

Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat teknologisen innovoinnin osa. Bio-

polttoaineet voivat vähentää hiilipäästöjä 50–80 prosenttia, riippuen

siitä, miten ne on tuotettu ja mistä ne on valmistettu. Heinäkuussa

2011 lensimme ensimmäisen biopolttoainelentomme. Finnairin lento

Amsterdamista Helsinkiin oli siihen mennessä lennetyistä biopoltto-

ainelennoista maailman pisin. Vuoden 2012 aikana aiomme lentää

ensimmäisen biopolttoainekaukolentomme Euroopan ja Aasian välillä.

Biopolttoaineiden käyttö ei vielä ole taloudellisesti järkevää laajassa

mittakaavassa, mutta se, että testaamme tätä jo nyt – ja ilman mitään

taloudellista tukea – edistää koko biopolttoaineketjun kehitystä. Uskon,

että panostus kannattaa pitkällä aikavälillä.

II. Operatiivinen toiminta

Emme vain odota teknologian kehittymistä, vaan teemme paljon itse-

kin. Lentojen huolellinen suunnittelu voi merkittävästi vähentää polt-

toaineen kulutusta. Esimerkiksi lentokoneiden ”painonvartijaohjel-

mamme” tarkoittaa kevyempiä istuimia sekä keveämmistä ja vahvem-

mista materiaaleista tehtyjä catering-vaunuja ja matkatavarakontteja.

Mitä kevyempi lentokone on, sitä vähemmän polttoainetta se kuluttaa.

Lentokoneen tietokonejärjestelmän kehittynyt Cost Index -elementti

laskee reaaliajassa ehdotukset parhaaksi mahdolliseksi lentokorkeu-

deksi ja -nopeudeksi huomioiden lentoon ja säähän liittyvät tiedot.

Lentokentällä polttoaineen kulutusta ja melua voidaan puolestaan

vähentää merkittävästi tekemällä sisäänrullaus yhdellä moottorilla ja

käyttämällä lentokentän maavirtaa koneen oman polttoainetta kulut-

tavan voimanlähteen sijaan silloin, kun kone on parkissa.

Ville Iho


III. Infrastruktuuri

Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa myös infrastruktuuri, joka määrittää

sen, miten lentokoneet voivat laskeutua ja miten lentoreitit saadaan

suunnitella. Infrastruktuurin toimivuuden parantaminen edellyttää

läheistä yhteistyötä eri maiden lennonjohto-organisaatioiden kanssa.

Hyvä yhteistyö lennonjohdon kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä

mahdollistaa sen, että noin 46 prosenttia Finnairin laskeutumisista

Helsinki-Vantaalla tehdään jatkuvalla liu’ulla, joka vaatii merkittävästi

vähemmän polttoainetta kuin perinteinen asteittain tapahtuva las-

keutuminen. Perinteisessä laskeutumisessa lentäjän pitää toistuvasti

lisätä moottoreiden työntövoimaa, mikä lisää päästöjä ja melua len-

tokentän läheisyydessä. Vihreämmät ja hiljaisemmat jatkuvan liu’un

laskeutumiset ovat mahdollisia vain Helsinki-Vantaan kaltaisilla ruuh-

kattomilla ja hyvin suunnitelluilla lentokentillä.

Kun lähdetään Helsingistä maailmalle, edessä on monimutkainen

tilkkutäkki kansallisia lennonjohtojärjestelmiä. Erityisesti Euroopassa,

jossa on noin 40 erillistä lennonjohtoaluetta, lyhyin mahdollinen len-

toreitti ei aina olekaan itsestäänselvyys. Lentokoneiden pitää mutki-

tella erilaisten lentoalueiden vaatimusten mukaan, mihin kuluu sekä

aikaa että polttoainetta. Single European Sky on EU:ssa vireillä oleva

aloite, jonka myötä nämä erilliset alueet poistettaisiin ja joka mah-

dollistaisi välittömästi noin 10 prosentin päästösäästöt. Lentoreittien

järkeistämisen myötä sekä polttoainetta ja matkustajien aikaa kuluisi

vähemmän.

IV. Taloudelliset toimenpiteet

Polttoainetehokkuus ja ympäristövastuu käyvät käsi kädessä, mutta

päästöjä vähentäisi vielä lisää maailmanlaajuinen päästökauppajärjes-

telmä, joka asettaisi lentoyhtiöt tasa-arvoiseen asemaan riippumatta

siitä, missä ne lentävät ja missä niiden kotipaikka on. Se myös palkit-

sisi lentoyhtiöitä, jotka ennakoivasti ryhtyvät toimenpiteisiin poltto-

ainetehokkuuden parantamiseksi.

Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka toimitti viran-

omaisille tiedot päästöistään vuonna 2010, ja olemme valmistautuneet

EU:n 1. tammikuuta 2012 voimaan tulleen päästökauppajärjestelmän

käyttöönottoon. Jatkamme edelleen työtä maailmanlaajuisen – ja siten

tasapuolisemman ja ympäristön kannalta kestävämmän – päästökaup-

pajärjestelmän puolesta kansainvälisten ilmailualan järjestöjen kautta.

Tämä kaavio kuvaa EU:n liikennesektorin energiatehokkuuden parantumista vuodesta

1990, mitattuna ODEX -indeksillä ( Energy Efficiency Index of Industry), joka on Euroo-

pan ympäristötoimiston käyttämä painotettu keskiarvoindeksi. Kaavio osoittaa, että

lentoliikenne johtaa polttoainetehokkuuden kehittymisessä. Tässä ovat auttaneet inf-

rastruktuurin kehitys, operatiiviset keinot sekä uusi teknologia.

Liikennesektorille ODEXia lasketaan 8 liikennevälinetyypille. Tehokkuutta mitataan

kullekin liikennemuodolle ominaisella tavalla ja nämä on muutettu yhteismitalliseksi

indeksiin. Lähtöarvoksi laitettiin 100 ja siitä seuraavat arvot on saatu käyttäen ODEX

arvoa vuonna t-1 kerrottuna It/It-1.

Lisää tietoa laskennasta saa osoitteesta http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/

figures/energy-efficiency-progress-in-transport-2

110

100

90

80

70

601990 1994 1998 2002 2006 2009

Ilmailuala on energiatehokkuuden eturintamassa Kaikki Autot

Rekat ja kevyet ajoneuvot Ilmailu

Lähde: EU European Environment Agency, joulukuu 2011


JuSSI ekMAn

kApteenI

Lentotoiminta on tarkoin säädeltyä, mutta lentokoneen mie-

histö voi silti tehdä paljon ympäristön ja polttoainetehokkuu-

den eteen. Asiaan voi vaikuttaa jo ennen ohjaamoon mene-

mistä: esimerkiksi lennonsuunnitteluvaiheessa voimme hyvissä

olosuhteissa minimoida tankattavan polttoainemäärän laske-

malla koneen painon tarkasti, suunnittelemalla tankkauksen

todennäköisten kiitoteiden mukaan ja optimoimalla matkalen-

tokorkeutta sekä valitsemalla varakentät läheltä määräkenttää.

Kun kone on vielä maassa, maavirran käyttö lentokoneen

oman voimanlähteen sijaan säästää polttoainetta. Rahdin ja

matkatavaroiden lastaaminen sallittujen rajojen puitteissa

mahdollisimman taakse ruumaan auttaa optimoimaan koneen

painopisteen. Tärkeintä on kuitenkin täsmällinen lähtöaika:

myöhästynyt lähtö vaikeuttaa polttoainetta säästävien toi-

menpiteiden tekemistä myöhemmin lennon aikana.

Ilmaan kannattaa nousta kohti päämäärää, jos lennonjohto

sen sallii, tuuli on hyväksyttävissä rajoissa ja jos rullausaika

ei pitene liikaa. On myös tärkeää käyttää optimaalista työn-

tövoimaa ja laippa-asetusta lentoonlähdössä. Lentoonlähtö

kun ei läheskään aina vaadi suurinta moottoreista saatavaa

työntövoimaa. Ilmastointi kannattaa myös sulkea lentoonläh-

dössä, kunhan se laitetaan heti nousun jälkeen takaisin päälle.

Matkalennolla polttoaineen kuluessa ja koneen siten keve-

tessä paras mahdollinen lentokorkeus kasvaa. Lentokorkeuden

nostaminen oikeassa tahdissa säästää polttoainetta. Lento-

koneen tietokonejärjestelmässä on niin sanottu cost index-

elementti, joka auttaa laskemaan parhaan lentokorkeuden

huomioiden tuulen ja lämpötilan vaihtelut.

Ennen kuin valmistautuu laskuun, on tärkeä määrittää opti-

maalinen kohta laskeutumisen aloitukselle. Jos ilmatilassa

ei ole ruuhkaa, voi tehdä jatkuvan tyhjäkäyntiliu’un aina lop-

pulähestymiseen asti. Lentokone käyttää vähemmän poltto-

ainetta ja tuottaa vähemmän melua silloin kun vastusta on

vähemmän, joten siivekkeet, spoilerit ja laskeutumistelineet

kannattaa ottaa esiin vasta kohtalaisen myöhäisessä vaiheessa

lähestymistä.

Kun kone on laskeutunut turvallisesti, kannattaa kiitotieltä

poistua siitä risteyksestä, joka on lähinnä saapumisporttia,

jos lennonjohto sen sallii. Jos kiitorata ei ole liukas ja lento-

kone on tarpeeksi kevyt, voi lentäjä myös sammuttaa osan

moottoreista sisäänrullauksen ajaksi. Ja kun kone on portilla,

kannattaa ottaa taas maavirta käyttöön sen sijaan, että käy-

tettäisiin koneen omaa voimanlähdettä.

Nämä voivat tuntua pieniltä askelilta, mutta kun lennetään

yhteensä miljoonia kilometrejä, näillä asioilla on merkitystä

ja ne johtavat merkittäviin polttoaine- ja päästösäästöihin:

kilo polttoainetta vastaa 3,15 kiloa hiilidioksidia.

Vihreitä ajatuksia sinitaivaalla

Jussi Ekman


pAul nASH

JOHtAJA, uudet eneRGIAläHteet, AIRbuS

Amerikkalaiset ravintola-asiakkaat tuskin osasivat aavistaa kesällä

2011 olevansa mukana vihreämmän ilmailualan rakentamisessa.

Finnair lensi 20. heinäkuuta senhetkisen maailman pisimmän kau-

pallisen lennon biopolttoaineella Amsterdamista Helsinkiin. Len-

nolla käytettiin SkyNRG:n biopolttoainetta, joka on valmistettu

amerikkalaisista ravintoloista saadusta käytetystä paistoöljystä.

Pitkä matka on kuitenkin vielä edessä, ennen kuin biopolttoai-

neiden käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Paul Nash, Airbusin

uusien energialähteiden yksikön johtaja, on työskennellyt läheisesti

Finnairin kanssa biopolttoaineiden saralla ja kertoo lisää.

Miten biopolttoaineet toimivat?

Ilmailualan biopolttoaineet toimivat täysin samalla tavalla kuin tavalli-

set fossiilipolttoaineet. Niillä on samat fyysiset ominaisuudet syttymis-

ja jäätymispisteen sekä energiatiheyden osalta, ja samat organisaatiot

ovat sertifioineet ne kaupalliseen käyttöön. Biopolttoaineet tuottavat

vähemmän rikkiä ja muita hiukkasia palaessaan. Ympäristön kannalta

tärkein ero kuitenkin on se, että polttoaineen pohjana oleva biomassa

imee itseensä hiilidioksidia kasvaessaan. Tämä tarkoittaa, että vaikka

biopolttoaineiden suorat hiilidioksidipäästöt ovat kutakuinkin samat kuin

perinteisten polttoaineiden, niiden elinkaarenaikaiset kokonaishiilidiok-

sidipäästöt ilmakehään ovat merkittävästi pienemmät. Biopolttoainei-

den käyttö ei vaadi juurikaan muutoksia lentoasemien infrastruktuuriin.

Kuinka paljon ilmakehän hiilidioksidipäästöjä voi vähentää bio

polttoaineilla?

Yksinkertainen kysymys, vaikea vastaus. Tähän vaikuttaa se, mitä biomas-

Biopolttoaineiden tulevaisuussaa biopolttoaineen pohjana käytetään, esimerkiksi camelinaa, jatrophaa

vai merilevää, ja mitä valmistusprosessia käytetään. Suurimmaksi osaksi

puhutaan 50–60 prosentin vähennyksistä, joskus jopa 80 prosentin. Airbu-

silla tähtäämme biopolttoaineissa vähintään 50–60 prosentin vähennyksiin.

Ovatko jotkut biomassat toisia kestävämpiä? Entä esimerkiksi

palmuöljy?

Airbus osallistuu ainoastaan sellaisiin biopolttoainehankkeisiin, joiden

tuotanto on kestävää maan käytön, ruoan tuotannon tai veden kulutuk-

sen suhteen. Käytämme tällä hetkellä Roundtable on Sustainable Biofuels

eli RSB-standardeja kestävyyden osalta. Emme usko, että tällä hetkellä

maailmassa olisi vielä käytössä täydellistä vaihtoehtoa. Erilaisia syöteai-

neita ja valmistusprosesseja käytetään eri puolilla maailmaa, mikä luo

paikallisia töitä paikallisille ihmisille. Kaiken kaikkiaan tulee ottaa huomi-

oon, kilpaileeko kyseinen lähtöaine ruoan kanssa, mitä vaikutuksia sillä

on maaperälle ja voisiko maata käyttää jollakin toisella tapaa.

Nyt biopolttoaine on noin kolme kertaa tavallista lentopetrolia

kalliimpaa. Polttoaineen osuus Finnairin kustannuksista on tällä

hetkellä noin 25 prosenttia. Jos polttoaineesta joutuisi maksa

maan kolminkertaisen hinnan, mikä tahansa lentoyhtiö menisi pian

vararikkoon. Milloin ja miten biopolttoaineen hinta voisi laskea?

On selvää, että mitä korkeammaksi fossiilisen polttoaineen hinta nou-

see, sitä pienemmäksi ero biopolttoaineen hintaan tulee. Biopolttoai-

neiden hinnanmuodostuksessa on viime kädessä kysymys poliittisista

päätöksistä, kannustimista ja siitä, aleneeko hinta tuotannon ja käytön

laajentuessa. On myös tärkeää ansaita yhteiskunnan vahva luottamus

osoittamalla, että ei vallata viljelysmaata tai haitata elintarviketuo-

tantoa tai biodiversiteettiä. Muutoin sijoittajat ja muut sidosryhmät

eivät hyväksy biopolttoainetta. Paljon täytyy tapahtua, jotta hintataso

Paul Nash


fossiiliseen polttoaineeseen kapenee. Jos minulta kysyttäisiin henkilö-

kohtaista arviota siitä, kuinka kauan tässä kestää, sanoisin että luulta-

vasti 10–20 vuotta – ellei lähiaikoina saada aikaan yhdessä hyväksyttyä

menettelytapaa, joka kannustaa nopeampaan kehitykseen.

Voitko kertoa meille biopolttoaineiden toimitusketjun kehitty

misestä?

Biopolttoaineiden tuottajat ja monet lentoyhtiöt Finnair mukaan lukien

ovat yhdessä Euroopan komission kanssa lanseeranneet Biofuel Flight-

path -ohjelman. Kyseisellä ohjelmalla tähdätään lentoliikenteen biopolt-

toaineen kahden miljoonan tonnin vuosittaiseen tuotantoon vuoteen

2020 mennessä. Suunnitelmissa on rakentaa Eurooppaan seuraavan

kahdeksan vuoden aikana yhdeksän biopolttoainejalostamoa, joissa

käytetään useita eri biomassoja ja valmistusprosesseja. Tämän avulla

myös kaupallistuminen nopeutuisi huomattavasti.

Tällä hetkellä lähes kaikki biopolttoaineisiin liittyvät politiikat ja kan-

nustimet on suunnattu biodieselin tuottamiseen, eli ajoneuvoteollisuutta

varten, eikä ilmailuun tarvittavan biokerosiiniin tuottamiseen. Tämä on

ymmärrettävää, koska tieliikenne kuluttaa noin 80 prosenttia liikenne-

sektorin fossiilipolttoaineista ilmailun osuuden ollessa 12 prosenttia.

Autojen kohdalla biopolttoaineetonta vihreää teknologiaa, kuten esi-

merkiksi vetypolttokennoja ja hybridi- sekä sähköautoja, sovelletaan jo

käytännössä. Ilmailussa lentokoneen elinkaari puolestaan on huomatta-

vasti pidempi kuin auton, eikä ilmailuun liittyvä infrastruktuuri esimer-

kiksi lentokentillä ole yhtä joustava. Meidän on tehtävä työtä jo olemassa

olevien lentokoneiden ja -kenttien kanssa ja jatkaa samalla uusien suku-

polvien lentokoneiden ja infrastruktuurin kehittämistä. Biopolttoaineet

ovat oikeastaan ainoa vaihtoehtomme seuraavien 30 vuoden aikana.

Onko päästötön matkustajalentokone teknisesti mahdollinen

toteuttaa pidemmällä aikavälillä?

Pitkällä tähtäimellä ajateltuna, se voisi olla mahdollista. Tietenkin kehi-

tystä täytyy ensin tapahtua, vaikka olemme jo saavuttaneetkin paljon.

Viimeisten 40 vuoden aikana Airbusin lentokoneiden polttoainetehok-

kuus on noussut ja samalla päästöt ovat laskeneet 70 prosenttia. Olemme

muun ilmailuteollisuuden tavoin sitoutuneet hiilineutraaliin kasvuun vuo-

teen 2020 mennessä. Tavoitteena on siis pysäyttää hiilidioksidipäästöjen

nettokasvu vuoden 2020 tasolle. Olemme myös sitoutuneet vähentä-

mään 50 prosenttia vuoden 2005 kokonaispäästöjen määrästä vuoteen

2050 mennessä. Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita, joita mikään

muu teollisuus ei aseta itselleen. Mutta jos jatkaisimme entiseen mal-

liin, emme pystyisi saavuttamaan näitä tavoitteita. Tämän vuoksi alalla

on jo käynnissä isoja hankkeita polttoainetehokkuuden parantamiseksi,

mikä ei koske vain uusia lentokonesukupolvia vaan esimerkiksi myös

toimintakeinojen ja lennonjohdon kehittämistä. Entistä tehokkaampi

lennonjohto voi yksinään tiputtaa jopa kymmenesosan tämän päivän

päästömäärästä. Teknologia on vain yksi polttoainetehokkuuden nel-

jästä peruspilarista (katso Polttoainetehokkuuden kulmakivet).

Ilmailualalla on tutkittu päästöttömiä polttoaineita kuten vetyä teknolo-

gianäkökulmasta käsin. Jos vetypolttoaine haluttaisiin ottaa käyttöön lento-

koneessa, tarvittaisiin kolminkertainen tila energian varastoimiselle. Lento-

koneen muotoilua tulisi myös muuttaa perusteellisesti ja rakentaa kokonaan

uusi globaali infrastruktuuri polttoaineen jakelulle sekä lentokentille. Vetyä

ei myöskään esiinny luonnossa, vaan sitä pitäisi valmistaa synteettisesti.

Tällä hetkellä lähes kaikki vety valmistetaan fossiilipolttoaineita käyttämällä,

mikä luonnollisesti vesittäisi koko päästöttömyyden idean.

Kestävästi tuotettuun vetyyn perustuvat vetypolttokennosysteemit

ovat lähitulevaisuudessa mahdollisia maassa käytettävinä lisävoimaläh-

teinä. Tämä auttaisi tekemään lentokentistä hiljaisempia ja puhtaampia

päästöjen osalta. Niiden käyttäminen lennolla on vielä kuitenkin hyvin

kaukana tulevaisuudessa. Toinen vaihtoehto voisivat olla sähköpotkuriko-

neet. Vuonna 2011 kaksipaikkainen päästötön lentokone nimeltä eGenius

suoritti onnistuneen koelennon. Isojen matkustajalentokoneiden lennät-

tämiseen pelkällä sähköllä menee vielä kauan aikaa. Joten kyllä, päästö-

tön kaupallinen lentokone on mahdollista toteuttaa, mutta vasta pitkän

ajan päästä. Sen vuoksi tarvitsemme biopolttoaineita nyt.


Vuonna 2011 Finnair Catering tuotti noin 3 380 900 kiloa jätettä,

josta 57 prosenttia meni hyötykäyttöön, eli se käytettiin uudelleen

raaka-aineena tai poltettiin energian tuottamiseksi. Eläinperäisiä

tuotteita koskeva EU-lainsäädäntö rajoittaa mahdollisuuksia nos-

taa kierrätysprosenttia.

EU:n jätteidenkäsittelyä koskevan lainsäädännön mukaan kaikki

sellainen EU:n ulkopuolelta tuleva jäte, joka on eläinperäistä samoin

kuin kaikki tällaisen jätteen kanssa kosketuksiin joutuva materiaali

(kuten esimerkiksi pakkausmateriaali), täytyy haudata pysyvästi

hyväksytylle kaatopaikalle tai polttaa erityisen prosessin mukaisesti.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2011 yli miljoona kiloa eläinperäistä

catering-jätettä, joka oli lähtöisin EU:n ulkopuolisista kohteistamme,

joutui jätteeksi, eikä sitä voitu kierrättää. Tästä aiheutuu merkittä-

viä kustannuksia sekä ympäristölle että Finnairille.

EU-direktiivin tarkoituksena on vähentää riskiä siitä, että eläimiin

tai ihmisiin tarttuvien tautien tartuntalähteitä tulee EU:n alueelle.

Finnairin catering-yhteistyökumppanit kaikilla ulkoasemillamme

sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella noudattavat samoja maail-

manlaajuisesti tiukkoja hygienia- ja ruokaturvallisuusstandardeja

kuin Finnair Cateringkin. Kumppaneillamme on myös käytännössä

samanlaiset järjestelmät käytössään kuin Finnair Cateringillä ja muilla

eurooppalaisilla catering-toimijoilla. Kumppaneiden tilat auditoidaan

säännöllisesti, jotta varmistetaan, että hygieniastandardeja nouda-

tetaan. Lainsäädännön mukaan EU:n ulkopuolelta tuleva catering-

jäte kuitenkin päätyy jatkossakin kaatopaikalle.

Kierrättää vai ei kierrättää?

EU-lainsäädäntö rajoittaa mahdollisuuksia nostaa catering-

jätteen kierrätysprosenttia


YhteiskuntaOikea tapa tehdä päästökauppaa ...........35

Suuria askelia päästövähennyksissä ...38

Kestävän matkailun trendit ...............................39

Finnairin toimintaa maailmalla ................. 40

Luovia elinkeinoja Intiassa ..................................43

Vanhasta uutta ..........................................................................44

GRI-indikaattorit: EC1–9; EN11–29; LA8; HR1–2; HR6–9; SO1–8; PR1–9

05


eRnO HIldén

tAlOuSJOHtAJA

Päästökauppa ja ympäristöverotuksen eri muodot herättävät pal-

jon keskustelua. Keskustelussa on tärkeää pitää mielessä se, että

viime kädessä tavoitteena tulisi olla päästöjen vähentäminen. Hii-

lidioksidipäästöjen hinnoittelu luo yrityksille konkreettisen kan-

nustimen vähentää päästöjään. Päästökauppa on dynaaminen,

markkinapohjainen tapa lähestyä päästöjen kaltaisten negatiivis-

ten ulkoisvaikutusten tarkkaa mittausta ja vähentämistä, ja se on

tasaveroa käytännöllisempi ja toimivampi ratkaisu.

Lentoliikenteen tapauksessa päästöjen vähentäminen tuntuu kuitenkin

jäävän varjoon, kun keskustellaan ympäristöverotuksesta ja päästökau-

pasta. Ilmailuala maksaa jo reippaasti käyttämästään polttoaineesta.

Polttoainekustannukset muodostavat noin 25 prosenttia Finnairin vuo-

sittaisista kustannuksista. Panostamme paljon polttoainetehokkuu-

teen ja moderniin, polttoainetaloudelliseen laivastoon, sillä jokainen

tippa säästettyä polttoainetta näkyy taloudellisessa tuloksessamme.

Tämä näkyy myös ympäristövaikutuksissa, sillä kilo polttoainetta vas-

taa hieman yli kolmea kiloa hiilidioksidipäästöjä.

Meillä on siis erittäin selkeä kannustin vähentää päästöjä ilman

päästökauppaakin. Olemme vähentäneet päästöjä istuinta kohden jo

noin neljänneksellä vuoden 1999 tasosta, ja tavoitteemme on vähen-

tää niitä edelleen 24 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Ja hyvä niin,

sillä nousevat polttoainekustannukset ovat viime aikoina ajaneet useat

lentoyhtiöt taloudellisiin vaikeuksiin. Markkinoilla nähdyt synkät esi-

merkit muistuttavat siitä, että meidän on jatkuvasti tehtävä töitä polt-

Oikea tapa tehdä päästökauppaa

toainekulutuksen vähentämiseksi ja päästöjen pitämiseksi niin alhai-

sina kuin mahdollista.

Yleisveroa tehokkaampi

Finnair pitää päästökauppaa tehokkaana tapana vähentää päästöjä.

Ilmailuala tuottaa noin 2–3 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä,

ja jos asialle ei tehdä mitään, osuus todennäköisesti nousee, koska

lentoliikenne kasvaa nopeasti maailmanlaajuisesti. Lentoyhtiöt tuot-

tavat kasvihuonekaasuja, ja on oikein että ne myös vastaavat tästä

ulkoisvaikutuksestaan. On myös tärkeää, että sellaiset lentoyhtiöt,

jotka itse pyrkivät aktiivisesti vähentämään päästöjään nopeammin,

saavat siitä kilpailuhyötyä. Tämä kannustaa kaikkia alan toimijoita

vauhdittamaan sellaisten teknologioiden ja toimitusketjujen kehitystä,

jotka voivat vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä lentoliiken-

teen kasvaessa.

Lentoliikenteen kasvun myötä eri maiden hallitukset asettavat ene-

nevässä määrin veroja ja maksuja lentoyhtiöiden ympäristövaikutuk-

sille. Esimerkiksi Iso-Britannia on jo vuosia käyttänyt selvästi ympä-

ristöverona toimivaa Air Passenger Duty -maksua, jonka arvioidaan

vuonna 2012 tuottavan veroina noin neljä miljardia Yhdysvaltain dolla-

ria Isolle-Britannialle. Tämä maksu ei kuitenkaan välttämättä hyödytä

ympäristöä. Se toki voi hieman vähentää Isoon-Britanniaan ja Isosta-

Britanniasta lentäen matkustavien ihmisten määrää, mutta muuten

se ei konkreettisesti auta vähentämään päästöjä.

Kun verotus perustuu matkustajiin ja matkan pituuteen, sen sijaan

että se perustuisi lentokoneiden päästöihin, verotuksen kohde on väärä.

Vanhoilla, paljon polttoainetta käyttävillä koneilla lentävät matkus-

tajat maksavat täsmälleen saman summan kuin ne, jotka matkusta-

Erno Hildén


vat uudemmilla ja polttoainetehokkaammilla koneilla. Vero ei siis luo

lentoyhtiöille lisäkannustinta tehostaa polttoainekulutustaan. Ja mikä

pahempaa, verolla kerättäviä varoja ei investoida vihreämmän tek-

nologian ja infrastruktuurin kehittämiseen, jotka voisivat vähentää

päästöjä konkreettisesti ja nopeasti.

Päästökauppajärjestelmä sitä vastoin palkitsee lentoyhtiöt, jotka

panostavat polttoainetehokkuuteen, ja kasvattaa sellaisten lentoyhti-

öiden toimintakustannuksia, jotka eivät niin tee. Ympäristövaikutuksen

ja kustannusten suhde on suora ja selvä. Ja mikä tärkeintä, ilmaston

kannalta päästökauppa luo lisäpaineita polttoainetehokkuudelle ja

vihreämmälle teknologialle koko toimialalla, kun lentoyhtiöt kiirehti-

vät tehostamaan omaa toimintaansa. Ja jos päästökaupan tuotot vielä

investoidaan päästöjen vähentämiseen, auttaa se vauhdittamaan vih-

reämmän teknologian ja infrastruktuurin kehitystä.

Maailmanlaajuinen ratkaisu maailmanlaajuiseen ongelmaan

Jotta päästökauppa todella toimisi, sen pitää kuitenkin olla maail-

manlaajuista. Lentoliikenne on globaali toimiala, ja kasvihuonepääs-

töt ovat globaali ongelma. Valitettavasti alamme ei ole tässä ajanut

omaa asiaansa niin tehokkaasti kuin se olisi voinut tehdä.

Kioton ilmastokokouksen jälkeen vuonna 1997 Yhdistyneiden kansa-

kuntien ilmailuelin ICAO sai tehtäväkseen kehittää ja toteuttaa maail-

manlaajuisen päästökauppajärjestelmän. ICAO:on kuuluvat maat eivät

kuitenkaan ole onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen, ja siksi nyt

15 vuotta myöhemmin odotamme edelleen maailmanlaajuista pääs-

tökauppajärjestelmää. Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmä,

joka tuli voimaan lentoyhtiölle 1.1.2012, oli osittain reaktio siihen, ettei

ICAO pystynyt sopimaan päästökaupasta.

EU:n päätös edetä asiassa yksin herättää kysymyksiä. Yhdysvallat,

Kiina ja Venäjä ovat uhanneet vastatoimilla, ja lisäksi päästökaupan

vaikutus päästöihin on epäselvä. Alueellinen päästökauppa voi joh-

taa siihen, että päästöt vähenevät EU:n sisällä mutta lisääntyvät glo-

baalisti, kun lentoyhtiöt etsivät keinoja kiertää päästökauppa-alue ja

syntyy niin sanottua hiilivuotoa. Kun päästökaupalla kerättyjä varoja

ei useimmissa EU-maissa myöskään voi korvamerkitä vihreän tekno-

logian ja infrastruktuurin investointeihin, hukkaamme mahdollisuu-

den todella vähentää kasvihuonepäästöjä.

Jos muut alueet etenevät omien päästökauppajärjestelmiensä

kanssa, kuten esimerkiksi Australia on luvannut tehdä, vaarana on

erilaisten järjestelmien tilkkutäkki, jossa kukin järjestelmä rajoittaa

päästöjä eri tavalla ja erilaisia taloudellisia intressejä edistäen. Tämä

taas voi pahimmillaan vaarantaa alkuperäisen tavoitteen päästöjen

maailmanlaajuisesta vähenemisestä.

Ilmailun merkitys ja globaalin järjestelmän tärkeys

Kun päästökauppa nostaa eurooppalaisten lentoyhtiöiden kustannuk-

sia (Finnairin tapauksessa viidellä miljoonalla eurolla vuonna 2012),

niiden kilpailuasema heikkenee, sillä lisäkustannuksia ei aina voi siir-

tää asiakkaille, kun kilpaillaan sellaisten yhtiöiden kanssa, jotka voivat

välttää päästökauppa-alueella lentämisen.

Päästölupien allokointitavan vuoksi asiasta kärsivät eniten Euroopan

pienemmät, pääasiassa kansalliset lentoyhtiöt. Niiden kustannukset

nousevat, ja vaikutus maiden sisäisiin lentoyhteyksiin on kielteinen

useilla puolilla Eurooppaa.

Suomi on pitkien matkojen maa ja maantieteellisesti melko eristyk-

sissä, joten tämä on meidän kannaltamme erityisen huolestuttavaa.


Kattavat ja toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat vientiteollisuu-

den ja matkailualan yritysten kriittinen kilpailutekijä, ja ne vaikuttavat

myös eri alueiden kehitysmahdollisuuksiin.

Tämä kaikki korostaa maailmanlaajuisen päästökaupan tärkeyttä.

Olemme jo usean vuoden ajan kampanjoineet koordinoidun kansain-

välisen päästökauppajärjestelmän puolesta AEA:n, IATA:n ja Aviation

Deal Groupin kautta. Kehitys ehkä on ollut hidasta, mutta sitä on tapah-

tunut. EU:n viranomaiset ovat myös todenneet, että he periaatteessa

pitävät maailmanlaajuista järjestelmää parempana. ICAO puolestaan

on kertonut vauhdittavansa työtään maailmanlaajuisen järjestelmän

perustamiseksi vuoteen 2013 mennessä. Tämä edellyttäisi, että monien

päät saataisiin kääntymään, mutta merkit ovat rohkaisevia.

Me toivomme, että vuosi 2012 jää historian vuotena, jolloin kaikki

alan toimijat kautta maailman ymmärtävät yhteistyön merkityksen

päästökaupassa ja alkavat lopultakin käytännössä toteuttaa kestävän

ilmailun neljättä kulmakiveä, mihin kaikki periaatteessa sitoutuivat

jo vuosia sitten.


Finnairin kestävän kehityksen raportoinnissa saavutettiin yksi tähti-

hetkistä lokakuussa 2011, kun Finnair sai kiitosta Carbon Disclosure

Projectilta toimistaan, joilla se on pystynyt vähentämään merkittävästi

kasvihuonekaasupäästöjään, parantamaan raportointiaan ja tunnis-

tamaan ilmastonmuutokseen liittyvät strategiset liiketoimintariskit.

CDP vastaa maailman ainoasta globaalista ilmastonmuutosraportoin-

tijärjestelmästä. Finnair saavutti paremman tuloksen kuin mikään

muu pohjoismainen lentoyhtiö CDP:n Pohjoismaita koskevassa vuoden

2011 raportissa. Myöhemmin samana vuonna muiden maantieteellis-

ten alueiden CDP-raporttien ilmestyttyä kävi selväksi, että Finnair oli

maailman paras avoimesti päästövähennyksistä raportoiva lentoyhtiö.

Finnair ansaitsi raportissa 78 pistettä sadasta, mikä oli merkit-

tävä parannus vuoden 2010 tuloksesta (61 pistettä). Yli 70 pisteen

tulos on osoitus siitä, että yhtiö kuuluu ilmastotietoisten yhtiöiden

parhaimpaan luokkaan. Raportin mukaan tällaisissa yhtiöissä ylin

johto ymmärtää ilmastonmuutokseen liittyvät liiketoimintatekijät

ja ottaa ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioon ydin-

liiketoiminnassaan.

Päästövähennyksistä raportointi on ympäristön kannalta hyvä asia.

Lisäksi se antaa Finnairille kilpailuetua, koska yhä suurempi määrä

kuluttajista on kiinnostunut ekologisemmasta lentämisestä. Pääs-

tövähennykset ja niistä raportointi ovat hyödyllisiä myös globaalin

päästökaupan kannalta.

Suuria askelia päästövähennyksissä

uu

si

Finnairin polttoaineenkulutus 1999–2017litraa/istuin/100km

4

3

2

1

01999 2009 2017


kAISA VIkkulA

MAtkApAlVeluIStA VAStAAVA JOHtAJA

Meri, hiekka ja aurinko. Nämä ovat monen suomalaisen mielessä

päällimmäisenä, kun ajatellaan lomamatkailua. On kuitenkin hyvä

muistaa, että niin matkanjärjestäjät kuin turistitkin ovat viime

kädessä vierailijoita. Vastuuttomasti toimiva vieras on ei-toivottu

vieras. Lomamatkailussa on tärkeää, että turistit, paikallinen elin-

keinoelämä ja ympäristö kohtaavat tavalla, joka hyödyttää kaikkia.

Juuri tämän vuoksi Aurinkomatkat, Finnair-konsernin vapaa-ajan

matkapalveluiden järjestäjä, liittyi matkanjärjestäjien maaliskuussa

2000 perustamaan Tour Operators Initiative for Sustainable Tourism

Development -järjestöön pian sen toiminnan alettua. WTO, UNEP ja

UNESCO tukevat tätä uraauurtavaa matkanjärjestäjien organisaatiota,

joka jakaa tietoa kestävän turismin käytännöistä ja auttaa matkailu-

yrityksiä rakentamaan liiketoimintansa kestävälle pohjalle.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Aurinkomatkat

hankkii matkakohteidensa majoituspalvelut pääsääntöisesti paikallisessa

omistuksessa olevilta hotelleilta. Näin turismista saadut tulot jäävät mat-

kakohteeseen. Kuten muiltakin yhteistyökumppaneilta, edellytämme

myös hotellikumppaneiltamme ympäristökriteerien täyttämistä sekä

paikallisten sosiaalisten ja kulttuurillisien tekijöiden huomioimista. On

asiakkaidemme etu, että paikalliset toimijat menestyvät turismin ansi-

osta ja ovat iloisia nähdessään meidän saapuvan kohteeseen. Tämä myös

mahdollistaa matkapalveluliiketoimintamme kasvun ja menestyksen.

Tarjoamme asiakkaillemme myös omavalintaisen majoitusvaihto-

ehdon, ja siksi olemme julkaisseet vuodesta 2006 lähtien oman luoki-

Kestävän matkailun trendit

tuksemme vapaa-ajan hotellien kestävän kehityksen huomioimisesta.

Hotelli voi ansaita visuaalisen luokituksemme mukaisesti joko yhden,

kaksi tai kolme vesipisaraa riippuen siitä, kuinka paljon se on panos-

tanut ympäristöasioihin. Kaikista käyttämistämme noin 800 hotellista

eri puolilla maailmaa lähes 90 prosentilla on ympäristöluokitus. Luo-

kituksen avulla asiakkaamme saavat tietoa lomamajoitustaan koske-

vaa päätöksentekoaan varten, ja se myös rohkaisee hotelleja luomaan

kestävyydestä kilpailutekijän.

Vaikka tarjontaketjun hallinta on avainasemassa matkanjärjestäjän

kestävän liiketoiminnan rakentamisessa, eniten merkitystä vastuulli-

sen kohtaamisen muodostumisessa isännän ja vieraan välille on kui-

tenkin asiakkaalla ja tämän tekemillä valinnoilla. Otamme ensimmäi-

sen askeleen yhdessä asiakkaamme kanssa valistamalla heitä heidän

matkakohteensa ympäristöstä ja paikallisista tavoista, jotta he voisivat

nauttia lomastaan vastuullisesti. Olemme lisäksi sitoutuneet useassa

kohteessamme paikallisiin hyväntekeväisyysprojekteihin (esimerk-

kejä löytyy GRI-osiosta, indikaattori SO1), joihin meillä on paikalliset

yhteyshenkilöt ja joihin myös asiakkaat voivat halutessaan osallistua.

Oli kyse sitten Kreikan kilpikonnista, Thaimaan norsuista tai Mek-

sikon yhteiskunnallisesta kehityksestä, lomamatkalla voi olla myön-

teinen, jopa merkityksellinen vaikutus, vaikka matkan ensisijainen

tarkoitus onkin rentoutuminen.

Kun matkailu edistää taloudellista hyvinvointia ja vaalii kunnioi-

tusta paikallista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ekologiaa kohtaan, voidaan

varmistaa, että vierailemisen arvoiset paikat myös pysyvät sellaisina

pitkälle tulevaisuuteen. Kestävyys ei välttämättä ole ensimmäisenä

ajatuksissa aurinkolomaa varatessa, mutta pidemmällä tähtäimellä

turismia ei voi edes ajatella ilman sitä.

Kaisa Vikkula


Finnairin ensisijainen toimiala on lentoliikenne, ja kuten tässä

raportissa on kuvattu, suurin osa yhtiön kestävän kehityksen toi-

menpiteistä on suunnattu ydinliiketoiminnan kestävyyden kehit-

tämiseen pitkällä tähtäimellä. Uskomme kuitenkin, että meidän

kannattaa myös pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti maailmaan

ydintoimintojemme ulkopuolellakin, etenkin jos pystymme teke-

mään sen yhdessä asiakkaidemme sekä henkilöstömme kanssa.

Meillä on hyväntekeväisyysprojekteja esimerkiksi Madagaska-

rissa, Japanissa ja Itämeren ympäristössä. Näin pyrimme vaikut-

tamaan hyvinvoinnin tasapuolisempaan jakautumiseen.

Istuta puu Madagaskarille

Finnair osallistuu Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Madagaskarilla

käynnistämään kehitysyhteistyöhankkeeseen. Kehityshankkeen tarkoi-

tuksena on luoda toimiva uudelleenmetsitysohjelma 1 500 asukkaan

kyläyhteisön ympäristöön. Kohdealue kärsii pahasta metsäkadosta,

minkä seurauksena luonnon monimuotoisuus ja sen tarjoama ekosys-

teemin elämää ylläpitävä toiminta ovat voimakkaasti heikentyneet.

Finnair Plus -pisteitä lahjoittamalla Finnairin kanta-asiakkaat voivat

istuttaa yhden tai useamman puun metsään kohdealueella. Esimerkiksi

1 000 Finnair Plus -pisteellä lahjoittaja osallistuu kolmen puuntaimen

istutukseen. Yksi puu ohjataan luonnonmetsän palauttamiseen, toinen

kyläläisten tarvepuumetsään ja kolmas ravinnontuotantoon (hedel-

mäpuu). Taimien istutuksella SLL varmistaa, että metsitys onnistuu

kestävällä tavalla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Met-

sittämisen edistymistä seurataan satelliittijärjestelmän avulla.

Finnairin toimintaa maailmalla


Finnair ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tehneet pitkäjänteistä

yhteistyötä jo monen vuoden ajan muun muassa pienvesien suojelun

ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

Pisteitä pienille potilaille

Lastenklinikoiden Kummit ry on hyväntekeväisyysjärjestö, joka aut-

taa vakavasti sairaita lapsia Suomessa. Maantieteellisesti laajassa ja

harvaanasutussa maassamme tarvitaan lentoja, joiden avulla lapset

pääsevät tarvittaviin hoitoihin usein kaukana kotoa sijaitseville las-

tenklinikoille. Jo vuonna 1995 alkanut Finnairin ja Lastenklinikoiden

Kummien yhteistyö laajeni vuonna 2010 koskemaan myös Finnair Plus

-kanta-asiakkaita, jotka voivat halutessaan lahjoittaa Lastenklinikoi-

den Kummeille Plus-pisteitään, joiden kautta Finnair antaa lentomat-

koja Kummien käyttöön.

Syöpäsäätiön Roosa nauha kampanja

Finnair on osallistunut vuodesta 2011 lähtien Roosa nauha -työhön rin-

tasyöpätutkimuksen edistämiseksi sekä potilaiden ja omaisten neuvon-

nan kehittämiseksi. Tavoitteena on kerätä varoja Roosa nauha -rahas-

toon ja lisätä tietoisuutta rintasyövästä. Myös Finnair Plus -asiakkailla

on mahdollisuus osallistua Roosa nauha -projektiin esimerkiksi lah-

joittamalla pisteitään tai hankkimalla lokakuussa myyntiin tulevia Fin-

nair Plus Roosa -tuotteita.

Apua Japanin Punaisen Ristille

Viimekeväisestä Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista lähtien Fin-

nair Plus -jäsenet ovat voineet lahjoittaa Plus-pisteitään Japanin Punai-

selle Ristille joko 3 000, 5 000 tai 10 000 pisteen erissä. Esimerkiksi

3 000 pisteellä saa lämpöisen huovan ja vesikanisterin tai 5 kg säilyk-

keitä, 10 000 pisteellä puolestaan saa yli 100 kg riisiä.

Nyttemmin yhteistyö on laajentunut koskemaan yleisesti Punaisen

ristin katastrofiapua.

Puhtaampi Itämeri

Kaikilla Finnair Plus -jäsenillä on mahdollisuus lahjoittaa Plus-pistei-

tään Baltic Sea Action Groupille eli BSAG:lle. Tähän mennessä on lah-

joitettu lähes 400 000 pistettä. Varojen avulla hankitaan mm. öljyn-

torjuntapuomia Itämeren suojelemiseksi öljyvahingoilta.

Ympäristökasvatusta

Finnair tukee myös Environment Online ENO:a, kestävän kehityksen

kansainvälistä verkkokoulua, joka perustettiin Suomessa vuonna 2000,

ja joka tällä hetkellä toimii noin 7 000 koulussa yli 100 maassa.

Organisaatio on asettanut tavoitteekseen istuttaa 100 miljoonaa

puuta Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen 2017 mennessä,

ja on jo mobilisoinut koululuokkia esimerkiksi Brasiliassa, Indonesi-

assa ja Malesiassa istuttamaan miljoonia puita.

Syyskuussa 2011 ENO järjesti Joensuussa Act Now! -ympäristökon-

ferenssin, jonka keskusteluihin, työpajoihin ja muihin aktiviteetteihin

osallistui satoja oppilaita ja opettajia eri puolilta maailmaa. Finnair

sponsoroi tapahtumaa lennättämällä konferenssin koordinaattoreita

Suomeen ja tarjoamalle projektille näkyvyyttä.

Humanitääristä rahtia

Finnair Cargo osallistuu yhteistyössä Punaisen Ristin ja Suomen Pako-

laisavun kanssa humanitääriseen avunantoon luonnonkatastrofi- ja


kriisialueilla. Kiinan Sichuanin ja Haitin maanjäristysten jälkeen Finnair

kuljetti alueille sairaalakalustoa ja osallistui infrastruktuurin jälleen-

rakentamisen rahoittamiseen. Maanjäristyksen ja tsunamin iskettyä

Japaniin vuonna 2011 Finnair Cargo lennätti äidinmaidonvastiketta ja

muita tavaroita apua tarvitseville alueille. Burmalaisille pakolaisille

Thaimaassa on myös lahjoitettu noin 2 000 huopaa.

Finnair Cargo myös kuljetti Suomeen Nenäpäivä -kampanjan nenät.

Change for Good

UNICEFin Change for Good on ollut monen oneworld-allianssiin kuulu-

van jäsenyhtiön suosittu hyväntekeväisyyskampanja jo vuodesta 1999,

jolloin allianssi perustettiin. Finnair on toteuttanut vuosittain kuusi-

viikkoisen Change for Good -kampanjan ulkomaan lennoillaan jo vuo-

desta 1994, ja kampanja on tuottanut jo yhteensä yli miljoona euroa

UNICEFin työhön. Viimekertainen kampanja alkoi marraskuun lopulla

2011, ja Finnairin matkustajat lahjoittivat sen aikana yhteensä noin 60

000 euroa. Viime vuodesta lähtien Finnair Plus -asiakkaat ovat voi-

neet lahjoittaa myös Plus-pisteitään Suomen UNICEFille.


Suomalainen yritys Tikau (hindiksi “kestävä”) kouluttaa köyhissä oloissa Intiassa asuvia kas-

tittomia Orissan kyläläisiä valmistamaan käsintehtyjä kodin sisustustuotteita Skandinavian

markkinoille. Projektissa, jonka käynnisti Tikaun perustaja ja johtaja Taina Snellman, käy-

tetään bambua kestävänä raaka-ainemateriaalina. Tavoitteena on auttaa köyhiä yhtei-

söjä ylläpitämään katoavia käsityötaitoja ja säilyttämään perinteinen elinkeinonsa luovalla

tavalla. Finnair auttaa Tikauta kuljettamalla vaatteita ja leluja Intiaan ja lahjoittaa samalla

kylän asukkaille Finnairin käytöstä poistettuja huopia ja muita tavaroita.

“Tarkoituksena on luoda daliteille ihmisarvon mukaista kunnioitusta antamalla heille

vaihtoehtoinen ja tuottoisa tapa hankkia elantonsa”, Snellman kertoo. Dalitit ovat ikään

kuin Intian yhteiskunnan ”koskemattomia” ja kastilaitoksen ulkopuolisia. Kastijärjestelmä on

julistettu laittomaksi jo vuonna 1950, mutta sillä on edelleen paljon vaikutusvaltaa Intiassa.

Orissan kylä on yksi Intian monista köyhistä yhteisöistä, joissa Tikaulla on työpajoja.

Pajoissa valmistetaan koreja, lamppuja, mattoja ja muita käsintehtyjä tuotteita, joita myy-

dään niin Tikaun Helsingin myymälässä kuin myös Finnair PlusShop -verkkokaupassa. Tikau

ja kansalaisjärjestö Tikau Share ovat kohdanneet vaikeita haasteita käynnistäessään tuo-

tantoa dalit-yhteisössä, jonka jäsenet ovat ylenkatsottuja ja yhteiskunnasta poissuljettuja.

Orissan Tikau-ryhmä on avoin myös muille kuin daliteille, tosin uudet jäsenet tulee hyväk-

syä ensin jäsenäänestyksellä.

“Tämän projektin on pysyttävä pystyssä omin avuin, jotta siitä todellakin muotoutuu

kestävä”, Snellman sanoo ja korostaa että Tikaun tarkoituksena on auttaa köyhiä ihmisiä

auttamaan itse itseään eikä vain antaa hyväntekeväisyyttä.

Tikau Share puolestaan osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaan. Design

Helps Living Roomin näyttely- ja seminaaritila sekä kahvila toimivat auttavan designin

tuotteiden, konseptien, ideoiden ja niistä kiinnostuneiden kohtaamispaikkana ja ideapa-

jana syyskuun 2012 aikana. Ohjelmalla tuetaan Tikau Share ry:n kylätalohanketta Intian

Orissan kastittomien kylässä.

Luovia elinkeinoja Intiassa


Finnair on uudistanut visuaalista ilmettään vuodesta 2010 lähtien aina yrityksen

logosta lentokoneiden sisustukseen ja virkapukuihin asti. Vanhat liput, istuimet,

verhot, huovat, virkapuvut ja muut eivät kuitenkaan mene hukkaan: ne vain saa-

vat uuden muodon.

Yksi Finnairin yhteistyökumppaneista tässä prosessissa on Helsingin kaupungin

sosiaaliviraston työhönkuntouttamisyksikön alainen käsityöpajojen yhteisö Uusix-

verstaat, joka luo uutta vanhoista vaatteista, metalliesineistä, huonekaluista ja

muista käytöstä poistetuista esineistä. Noin kaksi kolmasosaa Uusix-verstaiden

työntekijöistä on kuntouttavassa työtoiminnassa. Uusix-verstaat tekevät muotoilu-

ja konseptiyhteistyötä myös Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Uusix-verstaiden

tuotteita myydään mm. Helsingin Design District -alueen liikkeissä.

Toinen uutta luova kierrätyskumppani on suomalainen Globe Hope, joka tekee

vaatteita ja asusteita kierrätysmateriaaleista ekologisia, eettisiä ja esteettisiä peri-

aatteita noudattaen. Osana Finnairin ja Globe Hopen jatkuvaa yhteistyötä Globe

Hope hyödyntää kestäviä materiaaleja Finnairin käytöstä poistetuista tuotteista

kuten virkapuvuista.

“Kun virkapuvut uudistettiin, vanhat puvut toimitettiin meille”, kertoo Globe

Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala. “Me olemme tehneet niistä uutta designia.

Kankaat ovat erittäin hyvälaatuisia, joten ne sopivat loistavasti vielä ainakin yhdelle

uudelle käyttökierrokselle. Olemme tehneet niistä mekkoja, kasseja ja käsilaukkuja.

Tuotteet ovat hienoja ja niillä kaikilla on oma tarinansa.”

Globe Hope vie tuotteitaan yhdeksään Euroopan maahan, Japaniin ja Yhdysval-

toihin. Suomessa yhtiön tuotteita myydään yli 100 liikkeessä ympäri maata, mukaan

lukien yhtiön kaksi omaa kauppaa Helsingissä.

Vanhasta uutta

Globe Hopen mekko; materiaalina Finnairin

virkapuku

Uusix-verstaan tekemä lasten kylpytakki; materiaalina

Finnairin torkkupeitto


GRITaloudellinen vastuu ......................................................48

Ympäristövastuu ......................................................................51

Sosiaalinen vastuu ..............................................................61

06


Finnairin yhteiskuntavastuuraportista

Tämä on Finnairin neljäs yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa kerrotaan vuonna 2011 Finnairissa tehdystä työstä kaikilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Ensimmäinen raportti ilmestyi keväällä 2008 ja oli siis ensimmäinen laatuaan Finnairin historiassa.

RapoRtointipeRiaatteetFinnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä maailmassa, jotka kertoivat yhteiskuntavastuuasioistaan kansainvälistä GRI (Global Reporting Initiative) -viitekehystä soveltaen. Finnairin yhteiskuntavastuuraportti on koostettu soveltaen GRI:n G3-ohjeistusta.

Raportti kattaa emoyhtiön lisäksi Suomessa toimivat, lentotoimintaa tukevat tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt sekä kon-sernin Suomessa toimivat matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytäryhtiöt. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta Finnair-konserni ei raportoi, koska pieninä toimijoina niillä ei ole katsottu olevan oleellista merkitystä konsernin yhteiskuntavas-tuunäkökohtien kannalta. Mahdolliset poikkeukset tästä mainitaan kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen. Ulkoistetuista toiminnoista Finnair-konserni ei raportoi.

Vuoden 2010 alussa emoyhtiöön kuulunut Finnair Tekniikka yhtiöitettiin kahdeksi erilliseksi tytäryhtiöksi Finnair Technical Services Oy:ksi ja Finnair Engine Services Oy:ksi. Hallinnolliset ylärakenteet ovat molemmilla yhtiöillä kuitenkin samat ja niitä tullaan tässä raportissa käsittelemään yhtenä kokonaisuutena, Finnair Tekniikkana. Näkökulma on perusteltu siksikin, että molempien teknillisten tytäryhtiöiden toimintaa ovat lentokoneiden ja niiden osien sekä laitteiden korjaukset ja huol-taminen, ja tästä syystä niiden yhteiskuntavastuunäkökohdat ovat konsernitasolla riittävän yhtenevät.

RapoRtin tietolähteet, mittaus- ja laskentamenetelmätRaportin tiedot on kerätty konsernin sisäisistä tilastointijärjestelmistä sekä eri alihankkijoilta. Mittaus- ja laskentamenetel-mien osalta on noudatettu GRI G3 -laskentaohjeita aina, kun saatavilla ollut aineisto on sen mahdollistanut mielekkäästi ja tarkoituksenmukaisesti. Mikäli jotain muuta mittaus- tai laskentatapaa on käytetty, tästä on maininta kunkin tunnusluvun kohdalla. Luvut on esitetty aikasarjoina aina, kun se on ollut asianmukaista ja luotettavasti mahdollista.

Taloudellisen vastuun kohdalla luvut ovat pääasiassa tilinpäätöstiedoista. Muu informaatio taloudellisen vastuun kohdalla on peräisin eri toimijoilta ympäri konsernin.

Finnairin suurin yksittäinen materiaalikuluerä on lentopetroli. Lentopetrolia käsitellään tässä raportissa kuitenkin energiana, sillä käyttötarkoituksensa ja ympäristövaikutustensa vuoksi lentopetroli on mielekästä ymmärtää varastoituna energiana. Polttoaineet raportoidaan myös massansa tai tilavuutensa perusteella.

Lentämisen osalta päästöarvot ja polttoaineenkulutuslukemat ovat peräisin yhtiön omista seurantajärjestelmistä ja perus-tuvat toteutuneisiin kulutuksiin. Koska Finnair on valmistautunut EU:n päästökauppajärjestelmään, käyttämämme päästö-laskenta on ulkopuolisen tahon verifioima.

Materiaalivirtojen, jätemäärien ja kiinteistöjen energiankulutusten suhteen tiedot on saatu palveluntarjoajilta, tavarantoi-mittajilta sekä maksettujen laskujen perusteella. Finnair Tekniikan osalta ympäristötietoa saadaan myös heidän ympäristö-lupansa edellyttämistä seuranta- ja mittausjärjestelmistä. Tekniikan materiaalien käytöstä raportoidaan ainoastaan kemi-kaalit, koska raaka-aineiden ja varaosien tilastointikäytäntö ei mahdollista vertailukelpoista esitystapaa. Finnair Tekniikka ei

kuitenkaan ole merkittävä raaka-aineiden käyttäjä, ja Tekniikan keskeiset ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien varas-tointiin ja käyttöön. Finnair Catering Oy:llä on ISO14001 sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka puitteissa Catering seuraa tiettyjä muuttujia hyvinkin tarkasti. Lisäksi matkatoimisto Arean pääkonttorilla on WWF:n myöntämä Green Office -merkki, jonka puitteissa he seuraavat määrättyjä ympäristöparametreja tehostetusti.

Henkilöstöä koskevat tiedot tulevat Finnairin HR-tietojärjestelmistä sekä henkilöstön hyvinvoinnista vastaavilta. Tapaturma-tilastojen luvut saadaan vakuutusyhtiöltä ja ne päivittyvät takautuvasti, jonka vuoksi vuoden 2011 luvut saattavat vielä tar-kentua. Ihmisoikeuksiin ja paikallisyhteisöihin liittyvät tiedot ovat peräisin hankintasopimuksista, hankinnoista vastaavilta, alihankkijoilta sekä matkailun vaikutusten osalta pääasiassa Aurinkomatkat Oy:ltä, joka matkanjärjestäjänä on tässä suh-teessa avainasemassa. Toiminnan lain- ja määräystenmukaisuus on vahvistettu konsernin lakiasiainosastolta. Asiakastyyty-väisyyteen liittyvät tiedot puolestaan perustuvat asiakastyytyväisyystutkimuksiin sekä konsernin saamaan palautteeseen.

Tapaturmataajuudet raportoidaan GRI:n edellyttämällä tavalla, mutta sairaus- ja muista poissaoloista sen sijaan ei ole vielä saatavilla GRI:n vaatimusten mukaista tilastodataa.

muutokset RapoRtoitavissa tiedoissaSosiaalisten mittareiden laskenta- tai tiedonkeruutavoissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2010 raportista.

Ympäristöindikaattoreiden osalta kohdassa EN1 propyleeniglykolin ja Tekniikan käyttämien kemikaalien käyttömäärät ovat tarkentuneet viime vuoden raportista. Näiden perusteista enemmän kyseisen indikaattorin kohdalla. Uutena tämän vuoden raportissa on Finnair Cargon polttoaineen kulutus ja CO

2-päästöt koskien Cargon ostamaa kuljetuskapasiteettia muilta lentoyh-

tiöiltä. Muuten ympäristöindikaattoreiden osalta ei ole tapahtunut muutoksia tiedonkeruunmenetelmissä tai laskentatavoissa.

Konsernin organisaatiorakennetta ja tilinpäätöstietojen laskentaa koskevat muutokset kuvataan tarkemmin Finnairin talo-udellisessa katsauksessa.

RapoRtin painopisteetVuoden 2011 raportin rakennetta on muutettu. Finnair luopui Logbook-vuosikertomuksestaan ja siksi tärkeitä teemoja on käsitelty laajemmin artikkeleiden muodossa yhteiskuntavastuuraportissa. Raportti on jaettu osa-alueisiin seuraavasti:• Finnairin yleisesittely• Asiakkaat• Henkilöstö• Operatiivinen toiminta• Yhteiskunta• GRI -indikaattoriosuus

Yhteiskuntavastuuraporttimme kattaa kaikki yhteiskuntavastuun osa-alueet. Ympäristön kannalta Finnair-konsernin ylivoi-maisesti merkittävin toiminto on lentäminen. Joidenkin arvioiden mukaan 95 % kaikista toimialan ympäristövaikutuksista aiheutuu lentämisestä. Lentämisen ympäristökuormitus johtuu suurimmalta osin moottoripäästöistä ja erityisesti fossiilisen polttoaineen käytöstä. Globaalilla tasolla ilmailu aiheuttaa noin 2–3 prosenttia maailman ihmisperäisistä hiilidioksidipääs-töistä. Lentämisen merkitys korostuu myös raportoitavissa tunnusluvuissa. Muita tärkeitä näkökohtia konsernin tasolla ovat


materiaalivirrat sekä jäteasiat. Yksittäisillä liiketoimintayksi-köillä ja tytäryhtiöillä on luonnollisesti omia luonteenomaisia ympäristönäkökohtiaan, mutta konsernitasolla tarkastelta-essa nämä ovat marginaalisia lentämiseen verrattuna. Useita tällaisia näkökohtia on kuitenkin poimittu mukaan raporttiin.

Sosiaalisen vastuun suhteen raportissa painotetaan konsernin henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Ilmailu ja sen tukitoimin-not ovat hyvin työvoimaintensiivisiä aloja. Finnair on merkit-tävä työllistäjä Suomessa. Henkilöstöltä edellytetään monelta osin vielä pitkälle vietyä erityisosaamista, joten pätevä, hyvin-voiva ja motivoitunut henkilöstö on Finnairille elinehto. Näistä syistä henkilöstöasioita käsitellään raportissa laajasti ja katta-vasti. Toinen tärkeä sidosryhmä Finnairille ovat luonnollisesti asiakkaat. Niinpä asiakassuhteisiin on kiinnitetty raportissa erityistä huomiota. Kolmas keskeinen sosiaalisen vastuun näkökohta konsernin toiminnan vaikutuksissa liittyy mat-kailuun. Matkailu on eräs suurimmista elinkeinoaloista maa-ilmassa, ja matkailulla on valtavasti vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin. Finnair-konsernissa matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytäryhtiöt ovat tärkeä rajapinta kohteiden paikal-lisyhteisöjen ja konsernin välissä. Koska matkailun sosiaa-lisia vaikutuksia on vaikea mitata yhteismitallisesti, ei niitä käsitellä niinkään tunnuslukujen valossa vaan laadullisesti.

Taloudellisen vastuun osalta pääpaino on kannattavan liike-toiminnan turvaamisessa. Pitkällä tähtäimellä ainoastaan kannattava yritys kykenee tuottamaan hyvinvointia yhteis-kuntaan ja sidosryhmillensä. Tämä tarkoittaa joskus kipeitä-kin ratkaisuja. Säännöllisen ja toimivan lentoliikenteen talou-dellinen merkitys Suomen kaltaiselle syrjäiselle maalle on huomattava. Sekä Suomen elinkeinoelämän että poliittisen toiminnan kannalta toimivat lentoliikenneyhteydet moniin tärkeisiin kohteisiin ovat keskeisiä ja muodostavat osan luot-tamuksen ja kansainvälisen kanssakäymisen infrastruktuu-ria. Finnair on myös merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja.

Raportoitavat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiötFinnaiR-konseRni

Toimintasegmentti Liiketoimintayksikkö/tytäryhtiö Sisältyy raporttiin Perustelu

LENTOLIIKENNE Lentoliikenne X

Finnair Cargo Oy X

Finnair Cargo Terminal Operations Oy X

Finnair Aircraft Finance Oy ja FAF:n tytäryhtiöt X

LENTOTOIMINTAPALVELUT Finnair Technical Services Oy X

Finnair Engine Services Oy X

Northport Oy (maapalvelu) X

Finnair Catering Oy X

Finncatering Oy Ei

Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei liity lentotoimintaan kuin lentokoneaterioiden valmistajana ja toimittajana; siltä osin raportoidaan Finnair Cateringin lukujen alla.

Finnair Facilities Management Oy X

MATKAPALVELUT Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab X

Horizon Travel Ei Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto)

Calypso Ei Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto)

Takeoff/Matkayhtymä Oy Ei Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei varsinaista toimintaa tällä hetkellä

Suomen Matkatoimisto Oy (SMT) X

A/S Estravel Ltd Ei Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto)

Matkatoimisto Oy Area X

Amadeus Finland Oy X

MUUT TOIMINNOT Konserninhallinto X

Yhteiset toiminnot X

FTS Financial Services Oy X

Back Office Services Estonia Oü, Viro X

Finnair Flight Academy Oy X


Taloudellisen vastuun johtaminen

visioFinnair on maailman innovatiivisimpia, turvallisimpia ja pisimpään toimineita lentoyhtiöitä. Yhtiö keskittyy lentämi-seen Aasian ja Euroopan välillä, ja sen visiona on olla Pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Aasian liikenteessä. Finnairin tavoitteena on lisäksi olla kolmen suurimman joukossa sellaisessa Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä, jossa matkustaja joutuu vaihtamaan konetta matkan aikana. Finnairin kasvustrategian perustana ovat Aasian kas-vavat markkinat, nopeimmat lentoyhteydet sekä kustannuskilpailukyky. Vuonna 2011 Finnair otti merkittäviä askelia strategiansa toteuttamisessa ja toimintansa kehittämisessä.

Vuonna 2011 Finnair panosti toiminnan tehostamisen ohella kasvuun ja palvelun laatuun. Singaporen reitin avaus ja toukokuussa 2012 avattavan Chongqingin reitin valmistelut ovat askeleita kohti vision mukaista Aasian liikevaihdon kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä.

Kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi Finnair keskittyy jatkossa ydinliiketoimintaansa ja rakentaa ympärilleen entistä vahvempaa kumppanuusverkostoa.

Finnairin lentoliikenteen strateginen painopiste on Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä, minkä vuoksi yhtiö pyrkii Aasian liikenteen kasvun ohella kehittämään vaihtoehtoja yhtiön omalle kapearunkokoneilla lennettävälle lii-kenteelle Euroopan ja kotimaan liikenteen yksikkökustannusten alentamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi. Finnair tavoittelee johtavaa asemaa pohjoismaisena toimijana yhteistyössä kumppaniensa kanssa tuottaakseen lisäarvoa osakkailleen ja asiakkailleen.

Finnairin tavoitteena on synnyttää kestävää taloudellista lisäarvoa tuottamalla lentopalvelut kannattavasti, kustan-nuskilpailukykyisesti sekä sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Vastuullinen toiminta on kan-nattavan liiketoiminnan kulmakivi.

taloudellisen toiminnan peRiaatteetJulkisena osakeyhtiönä Finnair on sitoutunut tavoittelemaan voittoa osakkeenomistajilleen. Voitonjakoperiaatteet on ilmaistu Finnairin osinkopolitiikassa. Finnair ottaa huomioon toimintansa ja taloudellisten päätöstensä vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Näitä vaikutuksia tunnistetaan ja arvioidaan yhteiskuntavastuu- ja riskienhallintaorga-nisaatioiden toimesta, jotka puolestaan toimivat toimitusjohtajan valtuuttamina. Lisäksi konsernin matkanjärjestäjien intresseissä on edistää kohdeyhteisöjä hyödyttävää kestävää matkailua.

Liiketoiminta perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin eettisiin periaatteisiin, jotka koskevat liikekumppanuuksia ja sidosryhmäsuhteita. Yhtiössä sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä sekä kansainvälistä tilinpäätösstandar-dia. Finnairin hallitus on asettanut yhtiölle taloudelliset tavoitteet, jotka on selvitetty sijoittajille suunnatussa aineis-tossa. Yhtiön taloudellinen raportointi pyrkii välittämään mahdollisimman läpinäkyvästi tietoa Finnairin taloudelli-sesta asemasta ja kehityksestä.

lentoyhtiön taloudelliset vaikutuksetLentoliikenne on maailmantalouden sekä kansantalouksien suhdannevaihteluille herkkä toimiala. Samalla kun lento-yhtiön ansaintalogiikka perustuu ihmisten tarpeeseen liikkua työhön tai vapaa-aikaan liittyvistä syistä sekä tavaroiden

kuljettamiseen, se toimii myös osana toimialueensa kansantalouksien infrastruktuuria.

Lentoliikenne on merkittävä toimiala koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta. Lentoliikenteen avulla syntyvä saavutettavuus on välttämätön edellytys Suomen kilpailukyvylle globaalissa maailmassa ja sen kansantaloudellinen merkitys on huomattava; lentoliikenteen arvioidaan kokonaisuudessaan tuottavan noin 3–5 % BKT:stä, työllisyydestä ja verotuloista. Finnairin toimiva Aasia-strategia on olennainen osa lentoliikenteen BKT-kontribuutiossa ja sen vaiku-tuksen suuruus on arviolta noin yhdestä kahteen miljardia euroa.

Kannattavuus suhdanneherkällä ja erittäin kilpaillulla toimialalla edellyttää rakenteellisia muutoksia, joita Finnair muiden lentoyhtiöiden tavoin toteuttaa. Yhtiö kehitti vuoden 2011 aikana Uraportti-konseptin auttamaan finnairilai-sia työllistymään mahdollisimman nopeasti silloin, kun henkilöstöä joudutaan vähentämään. Tavoiteltujen säästöjen saavuttaminen edellyttää mittavia muutoksia yhtiön toimintatavoissa, aiempaa syvempää liittoutumista ja kaiken toi-minnan kustannustehokkuuden lisäämistä. Nämä toimet merkitsevät suuria muutoksia yhtiön henkilöstölle eikä hen-kilöstövähennyksiltä ole mahdollista välttyä.

maRkkinat ja yleiskatsausGlobaali lentoliikenne on muuttunut viime vuosina merkittävästi, ja alalla on menossa samanlainen rakennemuutos, jonka useat muut toimialat ovat kohdanneet jo aikaisemmin. Tälle murrokselle ovat tyypillisiä markkinoiden vapau-tuminen, lisääntyvä kilpailu, ylikapasiteetti, konsolidoituminen, liittoumat sekä erikoistuminen. Toimialan globaalin konsolidoitumisen arvioidaan jatkuvan. Finnairin tavoitteena on hyödyntää tämän kehityksen mahdollisuudet.

Finnairin strategian mukaisesti yhtiö panostaa Aasian liikenteen kasvattamiseen ja tavoittelee pohjoismaista johta-juutta yhteistyössä vahvan kumppaniverkoston kanssa. Kumppaniverkoston asema korostuu entisestään, sillä pieni yhtiö ei voi tehdä kaikkea enää itse. Kilpailu alalla on kiristynyt niin, että sekä kustannuskilpailukyvyn että laadun jat-kuva kehittäminen edellyttävät erikoistumista ja laajamittaista yhteistyötä.

Vuotta 2011 leimasivat polttoaineen korkea hinta ja lisääntynyt lentotarjonta. Toimiala valmistautui alkuvuonna mark-kinoiden ennustettuun kasvuun, minkä vuoksi tarjonta kasvoi kysyntää nopeammin ja kilpailutilanne oli tiukka. Maa-ilmantalouden heikentyessä kilpailutilanne kiristyi edelleen, mikä vaikutti niin henkilö- kuin rahtiliikenteeseenkin.

Lentotarjonnan voimakas kasvu tasoittui toisella vuosineljänneksellä öljyn korkean hinnan, maailmantalouden epä-varmuuden, Japanin katastrofin sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomuuksien vuoksi. Finnair kuitenkin kasvatti markkinaosuuttaan Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä operoimillaan reiteillä. Myös liikematkustus ja business-luokan kysyntä kehittyivät myönteisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Vuoden toisella puoliskolla kysynnän kasvu hidastui maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Makrotalouden kasvava epävarmuus näkyi liikematkustuksen odotettua heikompana kehityksenä ja rahtiliikenteen kannattavuuden heikkene-misenä. Valmismatkamarkkinoiden ylikapasiteetin vuoksi valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiö Aurinko-matkojen toiminnallinen liiketulos oli poikkeuksellisesti tappiollinen. Koko vuoden osalta etenkin polttoaineen korkea hinta ja alkuvuoden häiriöt heikensivät yhtiön kannattavuutta, minkä vuoksi Finnairin toiminnallinen liiketulos vuonna 2011 oli 60,9 miljoonaa euroa tappiollinen.


Taloudellisen vastuun tunnusluvut

eC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle

Suora taloudellinen arvo, Miljoonaa euroa 2011 2010 2009 2008

Konsernin liikevaihto 2 257,7 2 023,3 1 837,70 2 255,80

Liiketoiminnan muut tuotot 13,9 20,1 47,8 27,1

Rahoitustuotot 9,0 6,5 8,9 22,1

Tuotot yhteensä 2 280,6 2 049,9 1 894,40 2 305,00

Jaettu taloudellinen arvo

Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut

Toiminnalliset kulut ilman poistoja sekä henkilöstökuluja 1 749,6 1 485,1 1 407,7 1 648,8

Maksut henkilöstölle Henkilöstökulut 455,4 438,8 482,3 538,6

Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osinko, euroa 0 0 0 0

Korot ja muut rahoituskulut 30,6 26,3 18,7 26,7

Maksut valtiolle (verot) 0 1,9 29,4 16,1

Lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset n/a n/a n/a n/a

Jaettu yhteensä 2 235,6 1 952,1 1 938,1 2 230,2

Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo 45,0 97,8 -43,70 74,80

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat 158,6 5,3 325,5 231,2

Toiminnallinen tulos -60,9 -4,7 -171,1 0,8

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % -5,2 -0,4 -7,8 -3

eC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalleIlmastonmuutoksen odotetaan nostavan Finnairin toimintakustannuksia. Globaalissa ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeiset toimenpiteet kohdistuvat fossiilisen hiilen polton vähentymiseen. Valittavissa on erilaisia ohjauskeinoja päästökattojen asettamisesta polttoaineiden hintaohjausmekanismeihin sekä jopa suorien kieltojen asettamiseen. Finnairin käyttämä lentopetroli on tällä hetkellä fossiilista polttoainetta. Polttoainekulut ovat myös Finnairin merkit-

tävin yksittäinen kustannuserä. Näin ollen kaikki lentopetrolin hintaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat samansuuntai-sesti myös Finnairin toimintakuluihin.

Säädelläkseen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä Euroopan Unioni on aloittanut vuoden 2012 alusta EU:n alueella operoivia lentoyhtiöitä koskevan hiilidioksidipäästökaupan. Finnair arvioi, että nykymuodossaan ja nykyhintatasolla päästökaupasta aiheutuva lisäkustannus vuonna 2012 on noin 5 miljoonaa euroa. Kustannuksen arvellaan kuitenkin kasvavan tuntuvasti tulevina vuosina.

Ilmastonmuutos muodostaa selkeän riskitekijän myös matkailuelinkeinolle. Useat lomakohteet sijaitsevat seuduilla, joiden keskeisiin vetovoimatekijöihin ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa jopa tuhoisasti. Tällä voisi olla mittavat talou-delliset vaikutukset esimerkiksi konserniin kuuluvalle Aurinkomatkat Oy:lle. Ympäristömuutosten aiheuttamien negatii-visten tapahtumien välttämiseksi on ennaltaehkäisevä työ yhdessä paikallisten viranomaisten, päättäjien, rahoittajien, yrittäjien ja muiden tahojen kanssa - kuten myös matkanjärjestäjien välinen yhteistyö - tehokkaimpia tapoja vaikuttaa itse kohteiden kehittymiseen ja kasvuun sekä eri attraktiotekijöiden säilymiseen ja matkailun kestävään kehittymiseen.

Toisaalta Finnairin pitkäjänteinen ympäristötyö ja järjestelmällinen laivastouudistushanke saattavat tuoda yhtiölle kil-pailuetua. Modernin kaluston myötä Finnairin polttoaineen kulutus matkustajaa kohden on jatkuvasti pienentynyt ja on tärkeimpiin kilpailijoihin nähden kilpailukykyinen. Tämä painaa siltä osin myös yksikkökustannuksia alas ja vaikuttaa lisäksi päästökaupan kustannuksiin alentavasti. Finnair on myös onnistuneesti kokeillut biopolttoaineita lennoillaan.

Ilmastonmuutos lisää ihmisten ympäristötietoisuutta. Kun moderni laivasto yhdistetään Finnairin kompaktin kotiase-man, Helsinki-Vantaan, ihanteelliseen sijaintiin Euroopan ja Aasian välissä, saattavat Finnairin panostukset ympäris-tövaikutustensa jatkuvaksi vähentämiseksi lisätä yhtiön haluttavuutta ympäristötietoisen lentomatkustajan valintana.

Huoli ilmastonmuutoksesta saattaa lisätä erilaisten video- ja muiden virtuaalikokousten kysyntää. Konsernin matka-toimistoilla onkin tällaiset palvelut jo valikoimissaan. Lisäksi Finnair lentoyhtiönä sekä konsernin matkatoimistot eli Area, Suomen Matkatoimisto että Amadeus Finland tarjoavat asiakkailleen hiilijalanjälkiraportointia, joka huomioi lentojen lisäksi muita matkatapahtumia sekä hotelliyöpymiset.

eC3 Eläkesitoumusten kattavuusTyöntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva koskee kaikkia Finnair-konsernin työntekijöitä. Eläkemaksujen osuus palkoista on 19,5 prosenttia ja eläkkeisiin liittyvä osuus henkilöstökuluista 16,1 prosenttia. Lisäksi osaa henkilöstöstä koskee eläkesäätiön lisäetu ja johtoa omien sopimustensa mukainen lisäetu. Konsernin henkilöstöstä noin 45 pro-senttia kuuluu eläkesäätiön lisäedun piiriin. Finnairin eläkevastuu (FAS) oman eläkesäätiönsä suhteen on noin 324 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu.


eC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tukiValtio ei tue Finnairin toimintaa taloudellisesti. Poikkeuksen muodostaa Finnairin Ilmailuopisto. Finnairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuis-koulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena.

Ilmailuopiston tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisä-koulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisä-koulutusta (Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa Dnro 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa valtionapukäytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2011 Finnairin Ilmailu-opisto sai Opetushallitukselta tukea yhteensä noin 2 miljoonaa euroa

eC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osaltaFinnairilla ei ole varsinaista paikallishankintapolitiikkaa, eikä Finnair kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa pai-kallisuudesta. Hankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota muun muassa tarkoituksenmukaisuuteen, toimitusvarmuu-teen, hintaan sekä laatuun. Hankittavien tuotteiden tulee olla kestäviä sekä ympäristölle ja ihmisille mahdollisimman turvallisia. Monet konsernin hankintakategorioista ovat lisäksi viranomaissäädeltyjä, jolloin mahdollisten toimittajien tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Esimerkiksi kaikki lentoturvallisuuteen liittyvät hankinnat ovat tällaisia. Joillain konsernin tytäryhtiöillä sen sijaan on omia paikallista hankintaa tukevia periaatteita.

Finnairin suurin yksittäinen hankintaerä on lentopetroli. Lentopetroli on myös Finnairin merkittävin operatiivinen kulu-erä. Lentopetrolin hankinnassa painottuvat taloudelliset seikat sekä toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden takaami-seksi Finnair on hajauttanut lentopetrolihankintansa noin 40:lle eri toimittajalle.

Suurin osa Finnair-konserniin kuuluvan Aurinkomatkat Oy:n ohjelmassaan käyttämistä hotelleista on pieniä tai kes-kisuuria hotelleja, joilla pääsääntöisesti on paikallinen omistajuus. Aurinkomatkojen käyttämä hotellien arviointikri-teeristö antaa enemmän painoarvoa hotelleille, jotka ovat paikallisessa omistuksessa. Lisäksi hotelli saa lisäpisteitä, jos se suosii omassa hankintatoimessaan paikallisia tuottajia ja toimittajia. Esimerkiksi Aurinkomatkojen suurimmassa kesäkohdemaassa, Kreikassa, Aurinkomatkojen kesällä 2011 käyttämät hotellit olivat yli 90 prosenttisesti paikalli-sessa omistuksessa.

Aurinkomatkoilla on lisäksi joka kohteessaan paikallinen edustaja, jolta Aurinkomatkat ostaa muun muassa maakulje-tukset, retkijärjestelyt ja muita toimintaan liittyviä palveluita. Myös liikematkoihin keskittyneet Area Oy sekä Suomen Matkatoimisto Oy käyttävät paikallisia agentteja matkaohjelmien ja ryhmävarausten tekemisessä.

Finnair Catering Oy:n elintarvikehankinnoista jopa 90 % on ostettu kotimaisilta toimittajilta. Sen sijaan cateringka-lusto on valtaosaltaan ulkomaista alkuperää.

eC9Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuusSuurena työnantajana Finnair hyödyttää ympäröivää yhteiskuntaa taloudellisesti mm. työntekijöidensä sekä toimit-tajiensa ja alihankkijoidensa työntekijöiden ostovoiman välityksellä. Lisäksi lentoliikenteen merkitys syrjäisen maan talous- ja poliittiselle elämälle on merkittävä. Turismi vaikuttaa positiivisesti kohdemaiden kansantalouksiin ja mik-rotalouksiin sekä liikematkailu kohdemaidensa talouksiin.

Matkailulla voi toisaalta olla myös negatiivisia vaikutuksia kohdepaikkojensa elinkeinorakenteeseen. Esimerkiksi har-maa talous, prostituutio ja huumekauppa voivat joissain oloissa lisääntyä. Finnair-konsernin matkanjärjestäjä Aurin-komatkat Oy pyrkii kuitenkin aktiivisesti ehkäisemään näitä ongelmia mm. hotellien ja palveluiden valinnoilla sekä tiedon välittämisellä matkailijoille. Keskeisiä matkailun vaikutusten tunnistamisen ja hallinnan kanavia ovat jäsenyy-det alan järjestöissä ja sitoutumiset sopimuksiin ja julistuksiin, kuten Helsinki Declarationiin. Lisäksi vuonna 2010 Fin-nair liittyi Sustainable Travel Leadership Network -ryhmään, jonka tarkoituksena on edistää parhaita käytäntöjä kes-tävän matkailun saralla. Aurinkomatkat Oy on myös toiminut pitkään kestävää matkailua edistävän Tour Operator’s Initiativen (TOI) hallituksessa.

Lisää lentoliikenteen ja Finnairin taloudellisesta vaikutuksesta Taloudellisen vastuun osiossa.


Ympäristövastuun johtaminen

Finnairin tavoitteena on olla johtava lentoyhtiö ympäristövastuun saralla. Yhtiö ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan ja tukee kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö IATA:n tavoitetta päästöttömästä lentämisestä. Noudatamme vallitsevaa ympäristölainsäädäntöä, mutta ympäristötyön tarkoituksena on ylittää viranomaisvaati-mukset ja olla suunnannäyttäjänä ympäristövaikutusten arvioinnissa, raportoinnissa sekä niiden vähentämisessä.

Finnairin ympäristötyö on pitkäjänteistä. Ympäristöorganisaatio eri muodoissaan on ollut olemassa 1980-luvun lopulta ja ympäristövaikutuksista on raportoitu vuodesta 1997 säännöllisesti. Nykyisin ympäristöorganisaation on korvannut yhteiskuntavastuuorganisaatio, jossa huomioidaan ympäristöasioiden lisäksi myös vastuun sosiaaliset näkökohdat.

Yhteiskuntavastuuta johdetaan konsernitasolta, mutta jokaisessa yksikössä on ympäristötoiminnasta vastaavat hen-kilöt sekä toimintaan liittyvä ohjeistus. Ympäristöhuollon ohjausryhmässä tehdään yhteistyötä alihankkijoiden kanssa jätehuollon ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös alan työryhmissä kuten IATA:n ympäristökomi-teassa, AEA:n ympäristökomiteassa sekä suomalaisissa ja pohjoismaisissa alan yhteistyöelimissä Finnair toimii aktii-visesti edistäen lentoliikenteen ympäristökuormituksen vähentämistä.

Finnairin yhteiskuntavastuupolitiikka määrittää strategian myös ympäristöjohtamisen osalta. Finnairin hallituksessa on myös yhteiskuntavastuun osalta nimetty henkilö. Ympäristökoulutusta annetaan koko henkilöstölle ja tärkeitä tee-moja sekä parhaita toimintatapoja nostetaan esiin erilaisin kampanjoin niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä.

Lentoyhtiön ympäristövaikutuksesta noin 95 prosenttia tulee moottoripäästöistä. Lentoliikenne aiheuttaa hiilidioksidi-päästöjen ja melun ohella myös muita ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavia päästöjä, joita on kyettävä vähentämään. Lentämisen päästöjä vähennetään kaikin mahdollisin tavoin. Päästövähennykset perustuvat neljään osa-alueeseen: teknologisiin ja operatiivisiin parannuksiin, infrastruktuurin kehittämiseen sekä markkinakeinoihin, kuten päästö-kauppaan. Kaikilla alueilla teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten lentokone- ja moottorivalmistajien, len-toasemien, lennonjohdon ja viranomaisten kanssa.

Teknologian osalta Finnairin tärkein ympäristöteko on lentokonelaivaston uusiminen. Finnair liikennöi jo nyt yhdellä alan nuorimmista laivastoista. Euroopan-liikenteessä lennetään Airbus A320- ja Embraer-perheiden koneilla. Kauko-liikennelaivaston uudistus saatiin päätökseen vuonna 2010 ja laivaston keski-ikä on nyt 7 vuotta. Uuden teknologian Airbus A350 XWB -laajarunkokoneet tulevat laivastoon vuosina 2015–2017. Niiden keskimääräinen kulutus on alle kolme litraa sadalla kilometrillä matkustajaa kohden. Teknologiseen kehitykseen kuuluvat myös biopolttoainehank-keet. Finnairin teki ensimmäiset kaupalliset biopolttoainelentonsa kesällä 2011 heti mahdollistavan sertifioinnin tul-tua voimaan. Hankkeita on menossa useampia ja lentoja on tarkoitus jatkaa.

Infrastruktuurin osalta Single European Sky -hanke näyttelee merkittävää osaa sujuvan lentoliikenteen kehittämisessä. Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen kolme kiitorataa varmistavat sujuvan operatiivisen toiminnan niin maassa kuin lennettäessäkin. Lisäksi olemme yhteistyössä Finavian kanssa tutkineet mahdollisuuksia lisätä entisestään polttoai-neenkulutusta vähentäviä CDA- eli liukulaskeutumisia Helsinki-Vantaalla. Operatiivisen toiminnan osalta polttoaine-kulutuksen vähentämis- ja päästösäästöhankkeet jatkuvat edelleen.

Finnair pyrkii koko toiminnassaan vähentämään jätteiden määrää sekä pienentämään energiankulutusta myös muussa toiminnassa kuin lentämisessä. Finnairin toimitiloissa sekä maassa että ilmassa pyritään kierrättämään lasi, paperi, metalli sekä keräämään energiajae, joka kelpaa teollisuuden energialähteeksi. Lennoilla on jo usean vuoden ajan laji-teltu erikseen mahdollisuuksien mukaan alumiini, lasi, energiajae sekä muovijäte. Tämän lisäksi Finnair-konsernissa kerätään biojätettä. Jätteiden hyötykäytön osuus konsernissa on nostettu yli 60 prosenttiin. Lennoilta tulevan jätteen hyödynnettävä osuus on yli 60 prosenttia siitä jätteestä, jonka käsittelyyn voimme vaikuttaa. Lainsäädäntö estää kan-sainvälisen ruokajätteen hyödyntämisen turvallisuussyistä. Finnair Cateringissä on myös aloitettu biohajoavien pak-kauksien käyttäminen soveltuvin osin.

Lämpöä, sähköä ja vettä kuluu eniten Finnair Tekniikassa ja Finnair Cateringissa. Finnair Cateringillä ja nyt myös sen tytäryhtiöllä FinnCateringilla on kansainvälisen ISO14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Finnair Teknii-kalla on Uudenmaan ympäristölupakeskuksen myöntämä lupa toiminnalleen ja toiminnasta raportoidaan vuosittain viranomaisille.

Tekniikan toiminnassa halutaan erityisesti kiinnittää huomiota VOC–päästöihin sekä kemikaalien käytön vähentämiseen.

Uuden pääkonttorin rakennustyöt on aloitettu. Uusi rakennus tulee valmistumaan kesällä 2013 ja siinä otetaan jo raken-nusvaihessa huomioon ympäristönäkökohdat tarkasti. Rakennukselle haetaan LEED Gold –sertifiointia. Uusi toimitila mahdollistaa uudet toimintatavat, jotka ovat myös ympäristön kannalta entistä tehokkaampia.

Avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa on edellytys ympäristövastuun kantamiselle. Raportoimme ympäristövai-kutuksistamme säännöllisesti yhteiskuntavastuuraportissa sekä Carbon Disclosure Projectissa (CDP). Tämän lisäksi viestimme suoraan eri tahoille toiminnastamme ja vastaamme mielellämme sidosryhmiä askarruttaviin kysymyksiin. Ympäristövastuun kantaminen edellyttää ajatustenvaihtoa sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä uusimman saata-villa olevan tiedon mukaisesti.


Ympäristövastuun tunnusluvut

en1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaanFinnairin materiaalien käyttö painottuu liikennepolttoaineisiin, erityisesti lentopetroliin. Polttoaineita käsitellään tässä raportissa ensisijaisesti energiana ja niiden kulutus raportoidaan kohdassa EN3. Finnairin muista toiminnoista merkit-täviä materiaaleja käyttäviä yksiköitä ovat Finnair Catering Oy, Finnair Technical Services Oy ja Finnair Engine Service Oy (yhdessä Finnair Tekniikka), Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä Northport Oy. Lisäksi Finnair-konsernin toimistoilla on oma selkeästi erottuva materiaalien käyttöprofiilinsa.

Yhtenä Suomen suurimmista keittiöistä Finnair Catering Oy kuluttaa eniten materiaaleja konsernissa. Cateringissa käytettävät raaka-aineet koostuvat pääasiassa elintarvikkeista ja niiden pakkaamiseen vaadittavista materiaaleista. Valtaosaltaan Cateringin käyttämät materiaalit ovat uusiutuvia. Vuonna 2011 Catering onnistui vähentämään mate-riaalien kulutustaan merkittävästi.

Finnairin rahtiyhtiöiden merkittävin materiaalien kulutus aiheutuu rahdin varastoinnista, kuljetuskuntoon laittami-sesta sekä suojaamisesta. Lautaa tarvitaan jakamaan rahdin painoa tasaisemmin kuljetusalustoille. Kuljetettava rahti joudutaan suojaamaan muovilla, sillä lentokoneiden lastaaminen ja purkaminen sekä rahdin kuljettaminen terminaa-lin ja lentokoneen välillä tapahtuvat ulkona, jolloin rahdin tulee olla suojassa säältä.

Finnairin maapalvelutoimintoja hoitavan Northportin merkittävin materiaalinäkökohta liittyy lentokoneiden jään-poistoon ja -ehkäisyyn. Kylmänä kautena lentokoneiden siiville ja rungoille muodostuu jäätä ja huurretta sekä sataa lunta, jotka on lentoturvallisuussyistä poistettava ennen lentoonlähtöä. Tähän käytetään propyleeniglykolin ja kuuman veden seosta. Vuonna 2011 Northportin propyleeniglykolin kulutus laski lähes 40 prosenttia edellisvuodesta. Tämä selittyy pääosin säätekijöillä: vuonna 2010 lunta satoi reilusti sekä alku- että loppuvuosi oli runsasluminen ja kylmä. Myös alkutalvi 2011 oli runsasluminen, mutta loppuvuosi puolestaan oli varsin lauha. Jäänpoisto ja -ehkäisyaineiden ympäristövaikutuksista on enemmän tietoa kohdassa EN21.

Finnair Tekniikan tärkeimmät ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien käyttöön. Kemikaalien käytön vuoksi Tek-niikalta vaaditaan voimassaoleva ympäristölupa. Vuonna 2011 Tekniikassa kemikaalien käyttö laski noin kolme pro-senttia. Lentokoneiden huolloissa tarvittavat varaosat ja laitteet ovat suurelta osin korjauskelpoista tavaraa. Tekniikka pyrkii korjaamaan lentokoneiden laitteet aina sen ollessa turvallisuusnäkökohtien ja viranomaismääräysten puolesta mahdollista, sillä laitteet ovat hyvin kalliita. Tämä on yleinen käytäntö toimialalla. Näin ollen lentokoneiden laitteiden elinkaari on tyypillisesti pitkä. Laitteiden ja varaosien käyttömääristä ei kuitenkaan raportoida, sillä niistä ei ole saa-tavilla yhteismitallista ja mielekkäästi vertailtavissa olevaa dataa.

Konsernin toimistot onnistuivat vähentämään omaa paperinkulutustaan lähes kolmanneksella. Pääosin tämä johtuu sähköisiin laskutus- ja varausjärjestelmiin siirtymisestä sekä paperia säästävästä tulostuskäytännöstä ja siihen liitty-neestä koulutuksesta ja viestinnästä.

Materiaali 1 000 kg 1 000 l 1 000 m 1 000 kplSuurin

käyttäjä

2011 2010 2009 2011 2010 2009 2011 2010 2009 2011 2010 2009

Muovi 218 240 360 Catering

Paperi (ei toimisto) 260 260 231 Catering

Kartonki 100 110 167 Catering

Tekstiili 87 95 119 Catering

Metallit* 53 70 86 Catering

Kemikaalit 222 241 247 Tekniikka

Posliini 18 18 28 Catering

Lasi 10 10 12 Catering

Lauta 65 40 31 Cargo TO

Kuormalavat 85 120 144 Cargo TO

Toimistopaperi 33 49 55

Finnairin kotimaan toimistot yhteensä

Propyleeniglykoli** 1 442 2 398 1 991 Northport

Elintarvikkeet 3 023 3 255 2 965 Catering

* Luvussa ei ole mukana Finnair Tekniikan käyttämät metallit, koska Tekniikassa kulutettavan metalliraaka-aineen osalta käytössä oleva tilastointijärjestelmä ei mahdollista vertailukelpoisen datan saamista. Finnair Tekniikka ei kui-tenkaan valmista tuotteita, joten raaka-aineiden käyttäjänä se ei ole merkittävä toimija teollisessa mittakaavassa, ja konsernin sisälläkin Tekniikan metallien kulutus on pienempää kuin Cateringissa.

** Propyleeniglykolin kulutuslukemissa oli aiemmassa raportissa tilastointivirhe. Tämän vuoden raporttiin virhe on korjattu, mikä näkyy aiempien vuosien glykolin kulutuksen määrän vähenemisenä.


FinnaiR tekniikan kemikaalien käyttö 2007–2011

2011 2010 2009 2008 2007

KEMIKAALIRYHMÄ 1 000 kg

Liima- ja tiivisteaineet 2,7 3,2 2,6 1,8 2,7

Maalit ja lakat 16,5 24,4 17,5 15,5 45,5

Pintakäsittely-aineet 11,3 24,5 19,9 16,1 37,8

Puhdistus- ja pesuaineet 41,1 48,2 47,4 51,4 65,5

Liuottimet 29,0 26,4 26,4 29,2 31,9

Voiteluaineet ja -öljyt 105,4 86,0 92,7 86,5 92,1

Yhteensä 205,9 212,8 205,8 200,5 275,6

HUOM! Vuotta 2010 koskevat kemikaalien käyttömäärät ovat tarkentuneet viime vuoden raportista, sillä vuoden 2010 raportista puuttuivat kierrätettävät liuottimet.

en3 Suora primäärienergiankulutusFinnairin suora primäärienergian kulutus muodostuu liikennepolttoaineiden käytöstä. Lentäminen on hyvin energi-aintensiivistä toimintaa. Globaalilla tasolla Finnairin suurimmat ympäristökuormitukset aiheutuvat lentämisestä ja erityisesti fossiilisen lentopetrolin käytöstä.

Vuonna 2011 Finnairin lentopetrolin kokonaiskulutus kasvoi lähes 12 prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Lentopet-rolin kulutuksen kasvu johtuu kapasiteetin lisäämisestä kaukoliikenteessä. Kuitenkin Finnair paransi tarjottuun kapa-siteettiin suhteutettua polttoainetehokkuuttaan: vuonna 2011 Finnairin kalusto kulutti vajaan prosentin vähemmän lentopetrolia tarjottua henkilökilometriä kohden sekä n. puoli prosenttia vähemmän tarjottua tonnikilometriä kohden. Kuljetettuja henkilökilometrejä kohden kulutus sen sijaan nousi lähes 3,5 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että lentojen kysynnän kasvu jäi pienemmäksi kuin kapasiteetin kasvu. Samasta syystä kuljetetun hyötykuorman massan suhteen polttoainetehokkuus heikkeni noin viisi prosenttia.

konseRnin pRimääRieneRgian kulutus 2008–2011KONSERNIN SUORA PRIMÄÄRIENERGIAN KULUTUS

Lentopetroli 2011 2010 2009 2008

JET A-1, 1 000 kg 800 449 704 885 712 487 831 423

MWh 9 629 398 8 479 767 8 571 223 10 002 023

GJ 34 665 834 30 527 160 30 856 403 36 007 283

Muutos-% 11,9 -1,1 -16,7

Maakalusto 2011 2010 2009 2008

Bensiini, 1 000 l 27 32 30 41

MWh 247 289 268 372

GJ 888 1 041 966 1 339

Muutos-% -17,3 7,2 -38,5

Diesel, 1 000 l 200 220 246 282

MWh 1 996 2 200 2 456 2 821

GJ 7 187 7 922 8 840 10 154

Muutos -10,2 -11,6 -14,9

Polttoöljy, 1 000 l 1 213 1 675 1 487 1 375

MWh 12 131 16 747 14 874 13 753

GJ 43 670 60 289 53 546 49 509

Muutos-% -38,1 11,2 7,5

Yhteensä 2011 2010 2009 2008

MWh 9 643 772 8 499 003 8 588 821 10 018 968

GJ 34 717 579 30 596 412 30 919 756 36 068 286

Muutos-% 11,9 -1,1 -16,7

Finnairin laivaston energian ja polttoaineen kulutuksen lisäksi konsernin energiataseeseen voidaan laskea Finnair Cargon muilta yhtiöiltä ostama kuljetuskapasiteetti. Vuonna 2011 Finnair Cargon toimitettavaksi luovutetun rahdin kuljettaminen muilla lentoyhtiöillä kulutti yhteensä 25 490 tn lentopetrolia. Tämä vastaa 1 103 920 GJ. Tässä on huo-mioitu sellaiset rahtilennot, jotka operoitiin pelkästään Finnair Cargon tarpeiden vuoksi.


lentämisestä aiheutunut polttoaineen kulutus ja polttoainetehokkuus 2005–2011

2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005

Kulutus, Mkg 800 705 712 831 763 655 617

g/RPK* 36,3 35,1 36 38 38,2 38,3 38,5

g/ASK* 26,8 27 27,3 28,6 29 29,2 28,4

g/RTK 297,1 283 313,5 330 332,5 335,3 342,5

g/ATK 183,7 184,7 183,7 186,9 193,5 195,3 195,7

* Polttoaineen kulutus oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä.RPK = myydyt henkilökilometritASK = tarjotut henkilökilometritRTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaanATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaanRPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + mat-katavarat + rahti) suoritteita

1 000 000

750 000

500 000

250 000

0

Lentopetrolin kulutus 2005–2011tonnia

800 449

070605 08 09 10 11

uu

Si

Matkustajaliikenteen polttoainetehokkuus 2005–2011grammaa

g/RPK

g/ASK

40

30

20

10

0070605 08 09 10 11

Oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä.

uu

Si

Hyötykuorman polttoainetehokkuus 2005–2011grammaa

g/RTK

g/ATK

400

300

200

100

0070605 08 09 10 11

en4 Välillinen primäärienergian kulutusVuonna 2011 Finnairin epäsuoran energian kulutus laski lähes 10 prosenttia edellisvuodesta. Merkittävimmät säästöt – yli 15 prosenttia – saavutettiin lämpöenergian kulutuksessa. Myös sähkön kulutus ilahduttavasti laski jälleen vuonna 2011. Tärkeimpänä tekijänä lämpöenergian tarpeen vähenemisessä on lauha loppuvuosi, mutta Finnairissa on tehty myös pitkäjänteistä työtä energian kulutuksen hillitsemiseksi.

Finnair-konsernin kiinteistöjen energiankulutus vuosina 2007–2011. Luvut eivät sisällä Pirkkalan kiinteistön kulutuksia.

epäsuoRan eneRgian kulutus

2011 2010 2009 2008 2007

Sähkö MWh 54 721 56 034 56 693 58 135 59 728

GJ 196 996 201 722 204 090 209 286 215 021

Muutos % -2,3 -1,2 -2,5 -3

Lämpö MWh 59 551 70 375 60 866 63 262 57 135

GJ 214 384 253 350 219 120 227 743 205 686

Muutos % -15,4 15,6 -3,8 11

Yhteensä MWh 114 272 126 409 117 559 121 397 116 863

GJ 411 379 455 072 423 210 437 029 420 707

Muutos % -9,6 7,5 -3,2 3,9


Finnairin käyttämästä lämpöenergiasta 195 174 GJ eli yli 90 prosenttia kulutettiin Helsinki-Vantaan lentoasema-alu-eella sijaitsevissa toimipisteissä. Tämän lämmön tuottamiseen tarvittiin primäärienergiaa 62 316 MWh, joka vastaa 224 338 GJ. Lämpöenergian toimitusmuotona oli kaukolämpö, joka tuotettiin maakaasulla (60 %), kivihiilellä (39 %) sekä öljyllä (1 %).

Finnair ostaa sähkönsä sähköjohdannaismarkkinoilta valtakunnan kantaverkosta. Kantaverkkoa ylläpitävän yhtiön mukaan suurin osa tuotannosta on hiilineutraalia, mutta osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Eri energianlähteet ja niiden osuudet eivät ole tiedossa samoin kuin sähkön tuottamiseen tarvitun primäärienergian määrä. Finnair kes-kustelee mahdollisuudesta hankkia vihreää sähköä.

EN5 Energian säästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen ja saavutetut säästötFinnairilla on toimialansa energiaintensiivisyydestä johtuen vahvat intressit kehittää toimintaansa energiatehokkaam-maksi. Merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla Finnair on vähentänyt energiankulutustaan, on laivastouudistus, joka alkoi 1990-luvun loppupuolella. Laivastouudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna 2010. Uuden sukupolven lentokoneet kuluttavat huomattavasti vähemmän polttoainetta: pääasiassa laivastouudistuksen ansiosta polttoaineen kulutus on laskenut 22 prosenttia istuinta kohden vuodesta 1999 vuoteen 2009. Myös lentämisen hiilidi-oksidipäästöt ovat pienentyneet vastaavan määrän.

Finnair on Finavian yhteistyökumppanina osallistunut jo monen vuoden ajan uudenlaisen laskeutumiskäytännön kehit-tämiseen. Tässä niin sanotussa jatkuvan liu’un periaatteella tapahtuvassa laskeutumisessa (CD-laskeutuminen, con-tinuous descent approach) lentokoneen lentokorkeutta vähennetään jatkuvasti koko laskeutumisvaiheen ajan. Perin-teisellä tavalla suoritettuun laskeutumiseen sisältyy vaakalentovaiheita, jolloin lentokoneen moottoreita joudutaan käyttämään ajoittain suuremmilla tehoilla. Tällöin lentokoneen polttoaineen kulutus ja ilmapäästöt ovat suurempia kuin CD-laskeutumisessa. Vuonna 2011 CD-laskeutumisten toteutuma Finnairin osalta Helsinki-Vantaalla oli 46 prosenttia kaikista Finnairin laskeutumisista. Tämä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2010. CD-laskeutumisten vähene-minen johtuu ilmatilan ruuhkaisuudesta tiettyinä vuorokauden aikoina, joihin juuri Finnairin operaatiot sijoittuvat. Muilla kotimaan kentillä CD-laskeutumisten osuus on huomattavasti suurempi, mutta numeerista dataa ei ollut saatavissa.

Vuonna 2011 Finnairissa aloitettiin polttoaineen säästöohjelma, jossa tavoitteena on noin 2 prosentin säästö vuo-tuisesta lentopetrolin kulutuksesta. Tämä tarkoittaa noin 14 miljoonan kilogramman polttoainesäästöä vuosittain. Vuonna 2011 polttoaineeseen liittyvistä säästöhankkeista saatiin kokonaisuudessaan päätökseen APU:n (auxiliary power unit) käytön vähentämiseen tähdännyt ohjelma. Hieman yli 20 prosentin vähennys Airbus 320 -laivaston APU:n käytössä toi 1,1 miljoonan kg:n polttoainesäästön, mikä vastaa lähes 48 000 GJ ja 3,5 miljoonan kg:n vähennystä hii-lidioksidipäästöissä. APU on lentokoneissa oleva lisävoimanlähde, josta saadaan sähköä, paineilmaa sekä hydrauli-tehoa koneen eri järjestelmille.

Vuodelta 2011 ei lentotoiminnan osalta muita säästöjä pystytä vielä kohdentamaan. Alkaneissa projekteissa pyritään polttoaineensäästöön keventämällä lentokoneiden tyhjäpainoa, optimoimalla lentomenetelmiä ja -nopeuksia sekä parantamalla rullauksen, lentoonlähdön ja lähestymisen proseduureja. Näistä kaikista on odotettavissa säästöjä jo vuodelle 2012.

Lentämisen polttoainetalouteen voidaan vaikuttaa myös lentäjien koulutuksen avulla. Finnair Flight Academyn uudet koulutusratkaisut korostavat taloudellisen lentämisen hyötyjä. Niiden päämäärä on madaltaa operatiivisia kustannuk-sia, tehostaa koulutusmalleja ja vähentää päästöjä. International Air Transport Association (IATA) on laskenut, että

tehottomat toimintamallit lisäävät operointikustannuksia jopa 2–8 prosenttia. Reverse Green™ tyyppikoulutusohjel-massa käydään läpi kaikki lentämisen osa-alueet, joilla voidaan vaikuttaa kokonaistaloudellisuuteen sekä taitojen että asenteiden puolella. Fit to Fly™ kertauskoulutusohjelma tarjoaa samoja elementtejä vuosittaisten koulutusten yhtey-dessä. Multifly™ lentäjäkoulutus, joka järjestetään yhteistyössä Patria Pilot Trainingin kanssa, tarjoaa uusille lentäjille kattavan taloudellisen lentämisen osaamisen myös haastavissa pohjoisissa olosuhteissa.

Finnair Flight Academy markkinoi koulutusratkaisujaan myös muille lentoyhtiöille. Finnairilla näiden menetelmien käytön odotetaan tuovan jopa kahden prosentin säästöt polttoaineen kulutuksessa ja operatiivisissa kustannuksissa.

Maaliskuussa Finnair osallistui kansainväliseen Earth hour -ilmastotempaukseen sammuttamalla mainosvalonsa len-toasemalta ja eri kiinteistöistään koko viikonlopun ajaksi.

Lokakuussa Finnairissa järjestettiin jokavuotinen energiansäästöviikko, jonka aikana sisäisten tiedotuskanavien väli-tyksellä jaettiin tietoa ja vinkkejä erilaisista tavoista säästää energiaa niin työpaikalla kuin kotonakin. Viikon jokaiselle päivälle oli oma teemansa, ja kuhunkin teemaan liittyen henkilöstöä rohkaistiin keskustelemaan ja pohtimaan ener-giansäästön merkitystä sekä uusia tapoja säästää energiaa.

Finnair Facilities Management Oy on liittynyt myös Elinkeinoelämän keskusliiton, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä toimialaliittojen väliseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimus velvoittaa vähentämään kiinteistöjen energianku-lutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä.

ENErgiaNsäästö FiNNair-koNsErNiN kiiNtEistöissä 2011

Lämpö

Kaikki kiinteistöt, sisälämpötilan pudotus 1 ºC 1 800 GJ

Kaikki kiinteistöt, IV-koneiden ohjausmuutokset 666 GJ

Sähkö

Kaikki kiinteistöt, kesällä sisälämpötilan nosto 1 ºC 540 GJ

Kaikki kiinteistöt, IV-koneiden ohjausmuutokset 356 GJ

Yhteensä 3 362 GJ

EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöönFinnair edellyttää, että sen käyttöönottama biopolttoaine on tuotettu aidosti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa, että biopolttoaineiden tuottaminen ei ole pois ruokakasvien tuotannosta ja että maankäyttö raaka-aineiden tuotannossa on sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävää. Finnair teki ensimmäiset biopolt-toainelentonsa heinäkuussa 2011 sertifioinnin tultua voimaan. Lisää sivuilla 31–32.

Konsernin matkatoimistot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta vähentää liikematkustustaan hyödyntämällä kon-sernin matkatoimistojen myymiä virtuaalikokouspalveluita.


en8 Vedenotto vesilähdekohtaisestiVuonna 2011 vedenkulutus Finnairissa pieneni reilut neljä prosenttia edellisvuoden tasosta.

vedenkulutus FinnaiR-konseRnissa vuosina 2007–2011

Veden kulutus 2011 2010 2009 2008 2007

Vesi, 1 000m3 116,3 121,5 109,3 112,4 128,4

Muutos % -4,3 11,2 -2,8 -12,5

Vuonna 2011 Finnairin käyttämä vesi otettiin kunnallisesta vesijohtoverkosta. Vesilähteenä toimii Päijänne.

en11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueillaFinnairilla ei ole omistettuja, vuokrattuja tai hallittuja maa-alueita, jotka ovat suojellulla alueella tai sellaisen välit-tömässä läheisyydessä.

Finnair Tekniikka on konsernin liiketoimintayksiköistä ja tytäryhtiöistä ainoa, jossa käsitellään merkittäviä määriä ympäristölle vaarallisia aineita. Finnair Tekniikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella Helsinki-Vantaan lentoase-malla. Kaavoitettu alue on lähellä pohjavesialuetta. Tekniikalla on voimassaoleva ympäristölupa, jonka lupamäärä-yksissä velvoitetaan Tekniikkaa tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia ympäristöön sekä raportoimaan niistä sään-nöllisesti viranomaisille.

en13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristötFinnair osallistuu Suomen Luonnonsuojeluliiton Madagaskar-projektiin. Tästä lisää sivuilla 40–41.

Lisäksi Finnair Technical Services Oy on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toiminta-alueellaan. Yhdistys pyrkii edistämään toiminta-alueellaan myös muuta ympäristönsuojelua, vesistön virkistyskäyttöä ja kalataloutta.

en14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmatKansainvälisessä rahtitoiminnassa niin ilmailu- kuin meriliikenteessäkin noudatetaan FAO:n (Food and Agriculture Organization) määrittelemää International Standards for Phytosanitary Measures -normia, joka muun muassa sää-telee logistiikassa käytettävän puutavaran laatua ja ominaisuuksia. Puutavara tulee käsitellä siten, että sen mukana ei kulkeudu loisia tai tuhohyönteisiä. Oikein käsitelty puutavara on myös standardin edellyttämällä tavalla leimattua.

Finnair-konserniin kuuluva matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy on vuodesta 2008 alkaen ollut Thaimaan Phuketissa toimivan suomalaisen ympäristöjärjestön Turtle Watchin pääsponsori. Järjestön suomalaiset meribiologit tutkivat, miten vankeudessa elävät liemikilpikonnat sopeutetaan takaisin luontoon. Tarkoituksena on selvittää, kuinka siir-

toistutus toimii suojelukeinona uhanalaisille liemikilpikonnille. Tutkittaviin kilpikonniin kiinnitetään satelliittipaikan-timet, joiden avulla päästään seuraamaan kilpikonnien vaellusta meressä ja saadaan selville kuinka ne selviävät hen-gissä. Järjestön tukikohta Marine Biological Center sijaitsee Phuketin Cape Panwassa. Tutkimuskeskuksessa on muun muassa kilpikonnien kuntoutuskeskus, missä matkailijoille kerrotaan uhanalaisista eläimistä ja roskaamisen haitoista mereneläimille. Siellä nähdään myös, miten esimerkiksi ajelehtivat verkot ja kelluvat muovit vahingoittavat kilpikon-nia. Samalla matkailijat saavat tietoa sopeuttamisprojektista.

Aurinkomatkat on mukana myös tukemassa Turtle Watchin kampanjaa, jonka päämääränä on vähentää villieläinten käyttöä turistihoukuttimina. Uhanalaiset villieläimet, kuten apinat, norsut ja eksoottiset liskot ovat tuttu näky Thai-maan vilkkailla turistikaduilla, joissa niitä käytetään muun muassa valokuvausobjekteina ja ravintoloiden viihdyk-keenä. Monet ”katueläimistä” ovat kansainvälisten standardien mukaan luokiteltu uhanalaisiksi, ja kaikki kadulla ole-vat villieläimet ovat laittoman eläinkaupan uhreja. Lisäksi muun muassa gibbonien ja norsujen pitäminen kaduilla on myös Thaimaan laissa kielletty.

Aurinkomatkat on lisäksi mukana kilpikonnien suojeluhankkeessa Zakinthoksen saarella Kreikassa. Kyseinen saari on yksi tärkeimmistä valekarettikilpikonnien pesimisalueista Välimerellä, sillä joka neljännes kaikista näiden kilpikonnien pesistä sijaitsee Zakinthoksella. Projekti kohdistuu saarella pesivien valekarettikilpikonnien suojelutoimintaan sekä Rescue Centerin, kilpikonnien pelastuskeskuksen, rakentamiseen Agios Sostisin sataman läheisyyteen.

en15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissäHelsinki-Vantaan lentoaseman sijainti on sellainen, että lentoasemalta voi päästä valumavesiä Vantaanjokeen, jossa elää merkittävä jokivuollesimpukka (Unio crassus) populaatio. Rauhoitettu jokivuollesimpukka on luokiteltu silmällä-pidettäväksi (NT) lajiksi, ja se on suojeltu myös EU:n luonnonsuojeludirektiivin nojalla.

Sekä Finnair Tekniikalla että lentoasemaa pitävällä Finavialla on ympäristölupiensa perusteella jatkuva seurantavel-vollisuus toiminnan vaikutuksista. Vuoden 2012 tammikuussa valmistuneen, kolmannen osapuolen tekemän selvityk-sen mukaan lentoaseman vaikutus ei ollut seurantajaksolla erotettavissa Vantaanjoesta ja Keravanjoesta tehdyissä analyyseissa.

en16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärätFinnairin aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä lähes kaikki syntyvät lentämisestä. Lentämisestä aiheutuu pää-asiassa kahdenlaisia suoria kasvihuonekaasupäästöjä: hiilidioksidia ja vesihöyryä. Vesihöyry on tärkein ilmakehässä oleva kasvihuonekaasu, mutta sitä ei yleensä tarkastella suoraan ihmisperäisenä kasvihuonekaasupäästönä, sillä ilma-kehään vesihöyry tulee lähinnä luonnollisen haihdunnan tuloksena. Lentoliikenteen voidaan tässä suhteessa nähdä olevan erityisasemassa, sillä moottoripäästöinä tuleva vesihöyry vapautuu korkealla ilmakehässä lisäten ilmakehän H

2O-pitoisuutta pilvikerroksen yläpuolella. Lentoliikenteen vesihöyrypäästöjen merkitystä ei kuitenkaan vielä tunneta

kovin hyvin ja epävarmuustekijät ovat suuria.

Finnair asetti vuonna 2010 kunnianhimoisen tavoitteen hiilidioksidipäästöjensä leikkaamiseksi. Tavoitteessaan Finnair sitoutuu vähentämään CO

2-päästöjänsä 24 prosenttia istuinta kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä.


FinnaiRin suoRat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt

CO2, 1 000 kg H

2O, 1 000 kg

Suorat kasvihuonekaasupäästöt 2011 2010 2009 2008 2011 2010 2009 2008

Lentäminen AY 2 521 414 2 220 388 2 244 335 2 618 984 1 040 583 916 351 926 234 1 080 850

Maakalusto AY 3 870 5 181 4 738 4 559

Välilliset kasvihuonekaasupäästöt

Sähkö 10 070 1 884 0 0

Lämpö 14 850 20 684 15 328 17 700

Yhteensä 2 550 203 2 248 137 2 264 401 2 641 243 1 040 583 916 351 926 234 1 080 850

Finnairin laivaston CO2-päästöjen lisäksi konsernin hiilitaseeseen voidaan laskea Finnair Cargon muilta yhtiöiltä ostama kuljetuskapasiteetti. Vuonna 2011 Finnair Cargon toimitettavaksi luovutetun rahdin kuljettaminen muilla yhtiöillä tuotti

yhteensä 80 293 tn hiilidioksidia. Tässä on huomioitu sellaiset rahtilennot, jotka operoitiin pelkästään Finnair Cargon tarpeiden vuoksi.

Raportista puuttuvat tiedot Finnair Cargon hyödyntämästä rekkaliikenteestä. Cargo ostaa runsaasti kuljetuspalveluita rekkaliikennöitsijöiltä, eivätkä liikennöitsijöiden tilastointikäytännöt ole ainakaan vielä mahdollistaneet toteutuneiden päästöjen laskentaa. Rekkaliikenteen osalta Cargon pääyhteistyökumppanit käyttävät liikenteessään vähintään EUR 3 -luokan ajoneuvoja, valtaosaltaan kuitenkin joko EUR 4 tai EUR 5 -luokan rekkoja.

uu

Si

Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset CO

2-päästöt 2005–2011

grammaa

g/RPK

g/ASK

140

120

100

80

60

40

20

0070605 08 09 10 11


uu

Si

Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset CO

2-päästöt 2005–2011

grammaa

g/RTK

g/ATK

1 200

1 000

800

600

400

200

0070605 08 09 10 11

uu

Si

Suorat CO2-päästöt 2008–2011

tonnia

3E+09

2,5E+09

2E+09

1,5E+09

1E+09

500 000

0070605 08 09 10 11

2 521 414

RPK = myydyt henkilökilometritASK = tarjotut henkilökilometritRTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaanATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaanRPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita


en19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästötFinnairissa ei käytetä yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavia aineita. Poikkeuksen muodostavat lentokoneiden palon-sammutusjärjestelmät, joissa käytetään haloneita palonsammutusaineina. Finnair joutuu käyttämään haloneita len-tokoneidensa palonsammutusjärjestelmissä, sillä siviili-ilmailukäyttöön hyväksyttyjä korvaavia aineita ei markkinoilla vielä ole. Finnairin koneissa käytettävät halonityypit ovat Halon 1301 ja Halon 1211.

Vuonna 2011 Halon 1301 -kaasua sisältäviä palopulloja laukaistiin kolme kappaletta, joiden seurauksena ilmakehään pääsi yhteensä 8 305 grammaa halonia. Kaksi näistä pulloista laukaistiin virheellisen paloindikaation vuoksi ja kerran palopullo laukaistiin vahingossa. Halon 1211 -kaasua pääsi puolestaan ilmakehään kahdesta palopullosta yhteensä 251 grammaa. Näiden syy on toistaiseksi tuntematon.

Ilmaan päässeet halonit 2011 2010 2009

kg

Halon 1211 0,3 0 0

Halon 1301 8,3 3,6 0

Yhteensä 8,6 3,6 0

CFC-ekviv. yhteensä 0 36,0 83,8

Halon 1211:n ODP (ozone depleting potential) on 3 ja Halon 1301:n ODP on 10. ODP viittaa yhdisteen otsonikerrosta tuhoavaan vaikutukseen verrattuna standardina käytettyyn CFC-yhdisteeseen.

en20 Typen ja rikin oksidien (NO

x, SO

x) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan

Vuonna 2011 Finnairin lentotoiminnan kokonaistypenoksidipäästöt kasvoivat noin 1,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kasvu selittyy kapasiteetin lisäämisellä erityisesti kaukoliikenteessä.

Typen oksidit (NOx) ovat hiilidioksidin ohella merkittävin lentämisestä aiheutuva ilmapäästö. NO

x-päästöjä syntyy kor-

keissa lämpötiloissa tapahtuvissa palamisprosesseissa. Typen oksidit osallistuvat muun muassa alailmakehän otsonin muodostukseen, mutta toisaalta tuhoavat ilmakehässä olevaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Typen oksidien vaikutus onkin monensuuntainen ja monelta osin vielä puutteellisesti tunnettu.

Finnairin lentokoneiden moottoreiden tuottamien NOx-päästöjen laskennan perustana ovat moottorin- ja lentokoneen

valmistajien ilmoittamat päästöluvut suhteessa reittipituuksiin. Näitä arvoja sovelletaan Finnairissa tilastoituihin polt-toaineenkulutuksiin jokaisen yksittäisen reitin kohdalta erikseen. Lisäksi lukuja verrataan YK:n siviili-ilmailujärjestön, ICAO:n, ylläpitämiin moottorien sertifiointeihin perustuviin dokumentteihin.

FinnaiRin lentotoiminnasta aiheutuneet nox-päästöt 2005–2011

2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005

NOx-päästöt, Mkg 6,0 5,9 7,1 9,7 9,1 8,6 8,1

0,60

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

0,00070605 08 09 10 11

Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset NO

x-päästöt 2005–2011

grammaa

g/RPK

g/ASK


5,00

4,00

3,00

2,00

1,00

0,00070605 08 09 10 11

Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset NO

x-päästöt 2005–2011

grammaa

g/RTK

g/ATK

NOx-päästöjen ohella konsernin toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, ns. VOC-päästöjä.

VOC-päästöt ovat ympäristölle haitallisia muun muassa osallistumalla alailmakehän otsonin muodostukseen. Alailmake-hän otsoni puolestaan on haitallista sekä ihmisten terveydelle että kasvillisuudelle. Konsernin VOC-päästöt ovat peräisin pääosin liikennepolttoaineita poltettaessa palamatta jääneistä hiilivedyistä sekä Tekniikassa käytettävistä kemikaa-leista. Finnair Tekniikan ympäristöluvassa on määritelty yläraja vuosittaisille VOC-päästöille ja Tekniikan päästöt alit-tavat ne selvästi. Vuonna 2011 Finnair Tekniikan VOC–päästöt pienenivät noin 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

FinnaiR tekniikan voC-päästöt vuonna 2011

Ali-faattiset

hiilivedyt

Aro-maattisethiilivedyt Ketonit Alkoholit

Haloge-noidut

hiilivedyt Sekalaiset Yhteensä

1 000 kg

maalit ja lakat 6,6 6,6

maalinpoistoaineet 2,5 0,1 2,6

liimat ja tiivisteaineet 0,2 0,2

liuottimet 1,4 0,1 0,5 1,1 3,5 6,5

ruosteenestoaineet 0,2 0,2

puhdistusaineet 4,4 4,4

pesubensiini / pesuliuokset 3,4 3,4

Yhteensä 4,8 0,1 0,5 8,0 0,1 10,4 23,9


200 000

150 000

100 000

50 000

01992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 20102008 2012

Liuottimia sisältävien kemikaalien käyttö ja VOC-päästöt Finnair Tekniikassa 1992–2011kg

VOC-päästöt

Liuottimia sisältävät kemikaalit

en21 Päästöt vesiinFinnairin toiminnasta aiheutuvat jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Poikkeuksena on lentokoneen jäänehkäisyssä ja jäänpoistossa käytetty vesi-propyleeniglykoliseos, jota pääsee pieniä määriä Helsinki-Vantaan len-toasemaa ympäröiviin puroihin ja ojiin. Alueen purot ja ojat laskevat Vantaanjokeen ja Keravanjokeen.

Propyleeniglykolin suhteen talvikauden 2010–2011 vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan lentoaseman toi-minta ei ollut havaittavissa Vantaan- ja Keravanjoen analyysituloksissa. Jäänpoiston ja -ehkäisyn yhteydessä maape-rään ja vesistöön päässeestä glykolista ja sen määristä raportoi Helsinki-Vantaan lentoasemaa ylläpitävä Finavia Oy.

Finnair Tekniikan jätevedenkäsittelylaitoksella sattui kesällä häiriötilanne, kun laitoksen ultrasuodattimen kalvo rik-koutui. Tapahtuma havaittiin välittömästi ja jätevesilinja saatiin suljettua. Tämän jälkeen Tekniikan prosesseista tule-vat raskasmetallipitoiset jätevedet ohjattiin puskurisäiliöön, josta ne noudettiin sellaisenaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle. Tapahtumasta ei aiheutunut haittaa kunnallisen jätevedenpuhdistamon toiminnalle eikä vesistölle.

en22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisestiFinnairin jätemäärä kasvoi edellisvuodesta 4 prosentilla. Merkittävin tekijä oli kaukoliikenteen lisääntyminen, joka johti EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen määrän kasvuun. EU:n määräysten mukaan Unionin ulkopuolelta tuleva eläinperäinen jäte ja siihen kosketuksissa ollut muu materiaali on hävitettävä erityistä menettelyä noudattaen.

Jätteiden lajitteluun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota, ja vuonna 2011 jätteiden hyötykäyttöastetta saatiin jäl-leen kasvatettua huomattavasti.

Finnair-konsernin jätemäärät käsittelytavan mukaisesti jaoteltuna (Luvut eivät sisällä konsernin vaarallisia jätteitä)

2011 2010 2009 2008

1 000 kg

Kompostointi 461 469 359 357

Muutos (%) -1,7 30,6 0,6

Kierrätys 1 374 1 251 1 164,5 1 245

Muutos (%) 9,8 7,5 -6,5

Energiakäyttö 1 349 756 498 512

Muutos (%) 78,5 51,7 -2,7

Kaatopaikka* 1 671 2 180 2 828 3 427

Muutos (%) -23,4 -22,9 -17,5

Muut** 157 163 194 169

Muutos (%) -3,5 -16,1 14,8

Yhteensä 5 011 4 819 5 044 5 710

Muutos (%) 4,0 -4,5 -11,7

Hyödyntämis-% 66,7 54,8 43,9 40,0

Kierrätys-% 39,7 39,1 34,1 31,0

* Vuonna 2011 kaatopaikalle päätyneistä jätteistä melkein 62 prosenttia oli EU-alueen ulkopuolella tuotettuja, lennoilla tar-jottavia ruoka-annoksia tarjoiluastioineen, jotka on EU:n määräyksen mukaan hävitettävä erityistä menettelyä noudattaen.** Muu jäte tarkoittaa hyödynnettävää jätettä, joka menee lajiteltavaksi edelleen. Kunkin osajakeen osuudet eivät ole tiedossa. Muu jäte tulkitaan tässä kierrätettäväksi.

5 800

5 400

5 000

4 600

4 200

80

60

40

20

0

5011,2

Jätteiden määrä ja hyödyntämisprosentti 2008–2011

Yhteensä, tonnia

Hyödyntämis-%

66,7

uu

Si

08 09 10 11

uu

Si

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

008 09 10 11

Jätemäärät 2008–2011tonnia

Kompostointi

Kierrätys

Energiakäyttö

Kaatopaikka*

Muut**


Finnairissa vaaralliset jätteet syntyvät pääosin Tekniikassa. Vuonna 2011 Tekniikan vaarallisten jätteiden määrä kasvoi lähes 50 % edellisvuodesta. Kasvu johtuu kahdesta tekijästä: kesällä Finnair Technical Services Oy:n jätevedenpuhdis-tamon ultrasuodattimen kalvo hajosi. Tämä havaittiin välittömästi ja jätevesiviemäri suljettiin. Tapahtuman johdosta prosesseista tulevat jätevedet ohjattiin puskurisäiliöön, josta koko jätevesimassa kuljetettiin säiliöautoilla vaarallis-ten jätteiden käsittelylaitokselle.

Toinen vaarallisten jätteiden kasvua selittävä tekijä on, että Finnair Engine Services Oy:n pintakäsittelylaitoksella vaihdettiin laitoksen ylläpitotoimenpiteenä pintakäsittelykylpyjä. Vanhat kylvyt toimitettiin sellaisenaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle.

Finnair-konsernin toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet

2011 2010 2009 2008

1 000kg

Vaaralliset jätteet 175,2 117,2 138,3 202,4

muutos, % 49,5 -15,3 -31,7

Hyödynnettävä* 41,9 34,8 30,7 54,5

* Hyödynnettäviä vaarallisia jätteitä ovat jätekerosiini, jota käytetään tukipolttoaineena vaarallisten jätteiden käsit-telyprosessissa sekä osa liuotinjätteistä, jotka puhdistetaan yhteistyökumppanin toimesta ja palautetaan Tekniikkaan uudelleen käytettäväksi.

250

200

150

100

50

008 09 10 11

175,2

Finnair Tekniikan toiminnassa syntyneet ongelmajätteettonnia

en23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuusVuonna 2011 Finnairissa ei sattunut yhtäkään merkittävää öljy- tai kemikaalivuotoa.

Pienempiä vuotoja oli muutama: Finnair Cateringin käyttämissä kuormausautoissa sattui vuoden aikana 8 hydrauli-nestevuotoa. Vuodot tapahtuivat asfaltille ja kaikki vuotanut hydraulineste saatiin kerättyä pois. Vuotaneen hydrau-linesteen kokonaismäärä oli arviolta noin 400 litraa.

Kesällä 2011 Finnair Technical Services Oy selvitti alueellaan sijaitsevan glykolitankkausaseman maaperän kuntoa mah-dollisten kemikaalivuotojen varalta. Tankkausalueen suoja-allastuksen alta otetuissa maaperänäytteissä ei havaittu merkkejä glykolista tai sen hajoamistuotteista.

en26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksiEräs lentoliikenteelle tyypillinen ympäristöhaitta on melu. Lentokoneiden tuottama melu on pääasiassa moottorime-lua sekä aerodynaamista melua. Lentoonlähdöissä moottorimelun osuus on suurempi, mutta lähestymisissä aerody-naamisen melun osuus kasvaa.

Finnairissa melusaastetta on vähennetty uudistamalla laivastoa sekä suunnittelemalla lentoonlähtöjä ja laskeutumi-sia melunäkökulmasta vähemmän haitallisiin ajankohtiin.

FinnaiRin laivaston meluaRvot

Koneen tyyppi MoottorityyppiLentoonlähtömelu / ICAO:n meluraja

Lähestymismelu / ICAO:n meluraja

MD-11 GE CF6-80C2D1F 94,7/102,3 104,1/105,0

B757-200 P&W 2040 87,3/97,3 98,1/101,8

A340-311 CFM56-5C2 95,0/103,7 97,2/104,7

A330-302 GE-CF6-80E1A4/B 92,2/98,1 98,6/104,4

B757-200 P&W 2040 89,7/94,1 98,1/102,0

A319-112 CFM56-5B6/2P 83,4/90,9 94,7/100,2

A320-214 CFM56-5B4/2P 83,6/91,3 96,0/100,4

A320-214 CFM56-5B6/2P 84,9/91,6 96,0/100,6

A321-211 CFM56-5B3/2P 86,4/92,2 97,0/100,9

A321-211 CFM56-5B3/2P 88,3/92,6 97,0/101,1

Embraer 190 GE CF34-10E 86,1/89,3 92,7/99,2

Embraer 170 GE CF34-8ES 84,1/89,0 94,9/98,2


Sosiaalisen vastuun johtaminenHenkilöstöjohtaminenVuonna 2011 Finnair siirtyi johtamisen kehittämisessä uuteen vaiheeseen. Johtamisperiaatteiden (tavoitteellinen, kehittävä, kannustava, välittävä ja oikeudenmukainen) pohjalta rakennettiin 360-arviointi sekä kehittämisohjelmat strategiselle johdolle (Horizon) ja keskijohdolle (Takeoff). Valmennusohjelmien tärkein tavoite oli luoda yhteinen pohja finnairilaiselle johtamiselle ja antaa esimiehille välineitä oman itsensä, oman tiimin sekä liiketoiminnan johtamiseen muutoksessa. Saman konseptin pohjalta toteutetaan koulutusohjelma myös tiimiesimiehille. Näin huolehditaan yhte-näisen johtamiskulttuurin kasvattamisesta sekä vahvemman esimiesverkoston luomisesta.

Finnairin kykykartoitus- (talent review) ja seuraajasuunnitteluprosesseja terävöitettiin vuoden 2011 aikana. Myös kyky-kartoitus nojautuu vahvasti finnairilaisiin johtamisperiaatteisiin sekä suorituksen arviointiin (Performance Dialogue -prosessi). Kykykartoituksen avulla on onnistuttu parantamaan seuraajasuunnittelua sekä urakiertomahdollisuuksia.

suoRituksen aRviointi on johtamisen täRkein työvälineFinnair otti vuonna 2011 koko yhtiössä käyttöön uudistetun tavoitteen asetanta- ja suorituksen arviointiprosessin (Per-formance Dialogue, PD). PD-prosessi on Finnairin tärkein johtamisen työväline ja sen toteutus on jokaisen esimiehen vastuulla. Finnair tuki kaikkia esimiehiä PD-prosessin käyttöönotossa tarjoamalla asiasta koulutusta. PD-prosessi tar-joaa kehyksen tavoitteiden järjestelmälliseen suunnitteluun, seuraamiseen ja arvioimiseen. Prosessiin kuuluu myös johtamisen ja suorituksen arviointi. Tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin rinnalla on yhtä tärkeänä osuutena kehi-tyskeskustelu. Kehityskeskustelussa käydään läpi työntekijän kehittymistarpeet ja se luo mahdollisuuden molemmin-puolisen palautteen antamiseen. PD-prosessin yleisenä tavoitteena on vahvistaa suoritukseen perustuvaa kulttuuria ja rakentaa esimiesten ja työtekijöiden välille molemminpuolista luottamusta.

4d-työhyvinvointikaRtoitus uudistui 2011Finnair uudisti 4D-työhyvinvointikartoituksensa sisältöä vuonna 2011. Sisältöuudistuksen taustalla on työhyvinvointi-mittariston ja henkilöstökyselyn ajantasaistaminen ja kattavuuden parantaminen. Uudistuksen tavoitteina oli: • Mittariston oikeellisuus: mitataan Finnairille merkityksellisiä asioita oikeilla kysymyksillä• Mittariston yksinkertaisuus: kysymystasoisen raportoinnin sijaan tulosraportissa on ylätason mittareita, joiden seu-

raaminen keskittää kehittämisen olennaiseen.• Finnairin strategian painopistealueiden näkyminen mittariston sisällössä mm. asiakaslähtöisyys ja kansainvälinen

voittajajoukkue• HR:n painopistealueiden mittareiden kirkastaminen yksilö- ja työyhteisötasolle: suorituksen johtaminen, esimies-

työn kehittäminen ja luottamuksen parantaminen• Mittaristossa mukana vahvemmin henkilöstön sitoutumisen mittaaminen niin tunne- kuin käyttäytymispuolella.

Henkilöstön sitoutuminen Finnairiin, strategiaan, toimintatapoihin ja uudistuksiin on keskeinen yhtiön menesty-misen edellytys ja sen tasoa ja kehittymistä halutaan seurata.

Finnair mittaa päivittäistä työhyvinvointia, viihtyvyyttä ja yleistyytyväisyyttä uudistetulla 4D pulssilla, jolla on suora yhteys myös Peace of Mind - Finnairilainen tapa palvella -lähtökohtiin. 4D Pulssin keskiarvoa voidaan pitää työyhtei-sön työhyvinvoinnin yleisindeksinä.

Vastausaktiivisuus nousi vuoden 2011 kartoituksessa huimasti aiempiin vuosiin verrattuna, ja vastausprosentti oli 67,7 %.

luottamusFooRumiVuoden 2011 aikana vahvistettiin henkilöjärjestöjen ja työnantajan edustajien yhteistyötä. Syksyllä 2011 aloitetut sään-nölliset luottamusfoorumit (1krt/kk) ovat yhteisen kehittämisen ja avoimen keskustelun paikkoja henkilöstöjärjestöjen ja organisaation edustajille, ja niissä keskustellaan ajankohtaisista teemoista ja suunnitellaan parempia toimintakäytäntöjä.

työtuRvallisuusFinnairissa on tehty kaikista töistä työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi, joka on perustana työolosuhteiden, työn tekemisen ja työvälineiden kehittämiselle. Vuoden 2011 aikana riskien arviointien osalta keskityttiin arviointien päivittämiseen ja samalla ne dokumentoitiin yhteiseen hallintajärjestelmään, joka on kaikkien nähtävillä intranetissä.

Tapaturmien ja vaaratilanteiden raportointi on ollut kehittämisen kohde jo useamman vuoden. Raportoinnilla pyritään aktivoimaan henkilöstöä osallistumaan turvallisuuden puutteiden havainnointiin ja päivittäiseen turvallisuuden yllä-pitoon. Työturvallisuustoiminta on yhtiötasolla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Työturvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on jokapäiväistä ja se on linjaorganisaation vastuulla. Esimiesten vastuulla on turvallisuuden johtami-nen, ja esimiehillä on päärooli turvallisuuskulttuurin luomisessa ja ylläpidossa jokaisena päivänä. Käytännössä tämä on työolosuhteiden, turvallisen työn tekemisen ja työvälineiden turvallisuuden jatkuvaa havainnointia ja tarvittaessa epäkohtiin puuttumista ja niiden korjaamista. Johdon ja esimiesten turvallisuuskävelyt ja niiden yhteydessä käydyt turvallisuuskeskustelut ovat esimiesten työkaluja päivittäisessä turvallisuusjohtamisessa ja myös käytössä useissa Finnairin tuotantoympäristöissä.

Työpaikkojen työsuojeluorganisaatiot tukevat ja avustavat linjaorganisaatioita työturvallisuuden edistämisessä. Työ-suojeluorganisaatiot hoitavat ohjaus-, neuvonta-, kehitys- ja valvontatoimintaa työympäristön parantamiseksi yhteis-työssä linjaorganisaatioiden kanssa. Oikeudellinen vastuu työturvallisuudesta ja työolosuhteista kuuluu linjaorgani-saatiolle. Finnairin tasolla työturvallisuusasioista vastaa konsernin työturvallisuusorganisaatio, jonka vastuulla on muun muassa koko yhtiön työturvallisuustoiminnan kehittäminen ja koordinointi.

Finnair tarjoaa henkilöstölleen turvallisuuskoulutusta ja -tietoa työtehtävien edellyttämässä määrin. Tietoisuutta lisä-tään myös intranetin, henkilöstölehden ja muiden viestintäkanavien kautta.

Erityistä vuonna 2011 on ollut ilmailualan vakavan tapaturmariskin, turbulenssin, esiintyminen yhtenä työtapaturma-syytekijänä useassa lennolla sattuneessa matkustamomiehistön tapaturmassa. Kirkkaan ilman turbulenssin hankala ennakoitavuus vaikeuttaa näiden riskien ennaltaehkäisyä. Lisäksi vammat ovat yleensä vakavia, sillä turbulenssit voi-vat aiheuttaa yhtäkkistä voimakasta tärinää tai korkeuden menetystä, jolloin matkustamomiehistön ollessa liikkeessä esim. käytävällä seurauksena on törmäyksiä, kaatumista tai venähdyksiä.

työteRveystoiminta Ilmailualalla osa työntekijöistä joutuu työskentelemään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja epätyypillisinä työaikoina. Finnairissa työterveyteen ja työkykyyn liittyvistä toiminnoista vastaa osaltaan oma työterveyshuolto, Finnair Terveys-palvelut. Finnair Terveyspalvelut on yksi Suomen johtavia ilmailulääketieteen asiantuntijaorganisaatioita.


Finnair Terveyspalvelut on panostanut erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulonta- ja hoitokäytäntöjen kehit-tämiseen. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on Finnairissa monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joiden avulla yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jatkaa nykyisessä työssään. Näitä toimia toteutetaan muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työteh-tävien muutosten ja työaikajärjestelyjen tai osa-aikaisen työn avulla. Finnair viestii työterveyteen liittyvistä asioista aktiivisesti hyödyntäen yhtiön sisäisiä viestintäkanavia sekä järjestämällä aiheeseen liittyviä teemapäiviä.

tasaveRtaisuusFinnairissa ketään ei syrjitä sukupuolen, iän, etnisen ja kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakau-muksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muulla henkilöön liittyvällä syyllä tarkoitetaan esimerkiksi varallisuutta, perhesuhteita tai asuinpaikkaa.

Finnair ei hyväksy työyhteisössä työrauhan häirintää tai ahdistelua. Rikkeistä ilmoittaminen on jokaisen oikeus ja vel-vollisuus ja niihin puututaan.

Finnair tarjoaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet rekrytoinnissa, työssä onnistumisessa sekä työuralla etenemi-sessä ja kehittymisessä. Finnair toteuttaa tasa-arvolakiin perustuvaa samapalkkaisuusperiaatetta, joten palkanmää-rityksessä henkilön sukupuolella ei ole merkitystä.

Finnairissa sekä miehillä että naisilla on tasapuoliset mahdollisuudet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden HR-yksiköt vastaavat tasavertaisuusasioiden toteutumisesta, kehittämisestä ja valvonnasta operatiivisen toiminnan ylätasoilla. Päivittäisessä toiminnassa vastuu tasa-arvoja tasavertaisuusasioi-den toteutumisesta on linjaorganisaatioilla. Finnairin HR-yksikkö ohjaa ja valvoo koko yhtiön tasolla tapahtuvaa hen-kilöstöasioiden hoitamista ja toimii tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden henkilöstöasioista vastaavien kanssa. Finnairin HR-yksikön vastuulla on myös henkilöstöhallinnon kehittäminen koko yhtiön tasolla. Toi-minnan lainmukaisuutta valvotaan lisäksi osana yhtiön yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja.


Ihmisoikeudethankintakäytännöt Finnairin hankintaohjeet sisältävät selkeät periaatteet eettisen ostotoiminnan varmistamiseksi. Finnair odottaa, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Finnairin hankintatoiminta perustuu kai-kilta osin objektiiviseen ja tasapuoliseen toimittajien kohteluun. Finnairin hankintapäätöksiä tekevien henkilöiden tulee olla kaikin puolin riippumattomia kauppakumppanista. Finnairin henkilöstön tulee jäävätä itsensä päätöstilan-teissa, jotka koskevat kauppasopimusta tai muuta liiketoimintasuhdetta johon liittyy sukulaisuussuhde, omistusosuus yrityksessä tai (pois lukien kohtuullinen omistusosuus pörssinoteeratussa yrityksessä) muu Finnairin ulkopuolinen kauppa-, velka-, tai muu suhde.

Finnairin johdon alaisuudessa toimivan hankintatoimen ohjausryhmän vastuulla on konsernin hankintatoiminnan ohjaaminen, kehitys ja koordinointi. Merkittävimmistä tuote- ja palvelukokonaisuuksista vastaavat kunkin tuote- tai palvelukokonaisuuden ympärille muodostetut poikkiorganisatoriset tai liiketoimintayksiköiden sisäiset hankintaryh-mät eli kategoriatiimit.

Liiketoimintayksikön johdon tulee huolehtia siitä, että hankintatoimintaa hoitavalla henkilöstöllä on käytettävissään ajan tasalla olevat hankintaohjeet ja että ohjeita noudatetaan. Kaikessa Finnairin hankintatoimessa noudatetaan Fin-nairin eettisiä ohjeita sekä Finnairin hankintaohje -dokumenttia, jossa määritetään kaikkea hankintaa säätelevät ylei-set linjat. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä ja liiketoimintayksiköillä on omat, tarkemmat hankintaohjeensa, joissa määrite-tään yleisten ohjeiden puitteissa tarkemmat kriteerit huomioiden kunkin toimintayksikön erityistarpeet. YK:n yleisen ihmisoikeusjulistuksen sekä kaikkien soveltuvien lakien ja säädösten noudattaminen on ehdoton minimivaatimus.

Jokaisen hankintoja suorittavan vastuulla on osaltaan varmistua siitä, että hankintaohjeita noudatetaan. Yleisempi seurantavastuu on tuote- ja palveluryhmien vastaavilla. Tietyissä tuote- ja palveluryhmissä suoritetaan auditointeja. Auditoinnit painottuvat laatu- ja turvallisuusseikkoihin. Viranomaissäädeltyjen hankintojen osalta ainoastaan kan-sainvälisen ilmakuljetusjärjestön, IATA:n, hyväksymät toimijat voivat toimia Finnairin toimittajina tai alihankkijoina. Ihmisoikeuskysymyksissä Finnair velvoittaa toimittajansa sekä alihankkijansa noudattamaan muun muassa Finnairin laatimaa Eettinen toimintatapamme toimittajille -dokumenttia. (Liite 7.5)

syRjintäFinnair ei hyväksy syrjintää missään muodossa. Finnairin syrjinnänvastainen politiikka perustuu yhtiön Henkilöstöasi-ain käsikirjaan (HAK) ja eettisiin ohjeisiin. Finnairissa ketään ei syrjitä sukupuolen, uskonnollisen tai poliittisen vakau-muksen, iän, rodun, ihonvärin tai syntyperän vuoksi. Työrauhan häirintä ja ahdistelu eivät kuulu yhtiön toimintaan.

Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eriarvoiseen asemaan. Liiketoimintayksiköiden vastaavilla johtajilla on vastuu siitä, että tasavertaisuusasiat tulevat yksikössä huomioiduksi ja hoidetuksi. Tasa-arvosuunnittelua tehdään ja syrjinnänvastaisia toimintakäytäntöjä kehitetään jatkuvasti osana normaalia henkilöstöjohtamista. Toiminnan lain- ja määräystenmukaisuutta valvotaan myös osana konsernin yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja.

yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeusFinnair-konserni ymmärtää ja hyväksyy ammatillisen järjestäytymisen. Ammattiyhdistystoiminnalla on yhtiössä pit-kät perinteet. Lisäksi yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ammatillisissa asioissa ovat tunnustettuja perusoikeuksia Suomessa. Työmarkkinakulttuuri yhtiössä on rakentunut sellaiseksi, että työntekijöiden järjestäytymi-nen ja kollektiiviset neuvottelut yhtiön ja henkilöstöryhmien välillä ovat osa normaalia järjestystä.

lapsi- ja pakkotyövoimaFinnair-konserni ei hyväksy lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä millään yhtiön arvoketjun osa-alueella. Konserni nou-dattaa kaikessa toiminnassaan lainsäädäntöä ja edellyttää tätä myös yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi konserni edel-lyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden noudattamista kai-kessa konserniin liittyvässä toiminnassa.

Lentoyhtiönä Finnair on tiukan kansainvälisen sääntelyn ja valvonnan alainen. Riskiä lapsi- ja pakkotyön esiintymi-sestä lentoliikenteessä ei ole yhtiössä katsottu merkittäväksi. Hankintakäytäntöjen osalta lapsi- ja pakkotyövoimaan pätevät samat säännöt ja periaatteet kuin muidenkin ihmisoikeusasioiden kohdalla. Finnairin toiminnan lainmukai-suutta valvotaan osana konsernin yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. eettinen toimintatapamme toimittajilleFinnair odottaa, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Ohje ei sisällä ohjeita kaikkia mahdollisia yksittäisiä tilanteita varten, vaan sen tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat.

lakien ja säädösten noudattaminen Toimittajien ja niiden edustajien liiketoimien on tapahduttava paikallisten lakien ja säädösten mukaisesti. Toimittajan tulee noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä.

liiketoimintakäytännötToimittajien liiketoimet on toteutettava rehellisesti ja solmittujen sopimusehtojen mukaisesti. Muiden sopimusehtojen lisäksi kaikkien toimittajien on noudatettava seuraavia ohjeita:• Toimittajan on toimittava YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteiden mukaisesti.• Liiketoimintaa koskevat tiedot on luotava, säilytettävä ja arkistoidut tiedot hävitettävä paikallisten lakien ja sään-

töjen mukaan.• Toimittajan on käytettävä vastuullisesti Finnairin aineellista ja aineetonta omaisuutta (tilat, tarvikkeet, kulutushyö-

dykkeet ja laitteet, joiden käyttämiseen Finnair-konserni on antanut valtuutuksen).• Toimittajan on noudatettava kaikkia Finnairin vaatimuksia, jotka liittyvät salasanoihin, luottamuksellisuuteen ja

tietoturvaan.• Toimittajan tulee taata saamiensa luottamuksellisten ja salaisten tietojen säilyminen siten, etteivät tiedot joudu

asiattomiin käsiin ja ettei niitä muuten käytetä väärin.• Toimittajan tulee kunnioittaa Finnairin immateriaalioikeuksien omistusoikeuksia, mukaan lukien tekijänoikeudet,

tavaramerkkioikeudet ja liikesalaisuudet.


• Toimittajan on pidättäydyttävä antamasta lausuntoja tiedotusvälineiden edustajille Finnairin puolesta.• Toimittajan on käytettävä hyvää harkintaa ja pysyttävä kohtuudessa antaessaan lahjoja tai viihde-etuja Finnairin

työntekijöille sopimussuhteen aikana. Finnair ei hyväksy lahjontaa missään muodossa. Erityisesti kilpailutuksen aikana toimittajan on pidättäydyttävä täysin etuuksien tarjoamisesta konsernin työntekijöille.

• Toimittajat eivät saa tehdä liiketoimintaa sellaisten Finnairin työntekijöiden kanssa, joiden elämänkumppani tai muu perheenjäsen tai sukulainen on asemassa, jossa hän taloudellisesti hyötyy toimittajasta.

henkilöstöä koskevat käytännöt Finnairin toimittajien on noudatettava henkilöstöhallinnossaan kaikkia paikallisia lakeja ja säännöksiä. Yhteisellä työpaikalla toimittaessa toimittajien työntekijöiltä edellytetään samoja turvallisia työtapoja ja toimintatapoja kuin finnairilaisilta mukaan lukien suojavarusteet, lupakäytännöt ja paikalliset erityispiirteet huomioiva toimintaohjeiden noudattaminen. Toimittajien kanssa sovitaan myös yhteistyö- ja tiedonkulkukäytännöistä koskien henkilöstön työtur-vallisuus- ja terveysasioita.

Toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen edustajat sitoutuvat noudattamaan Finnair-konsernin toimittajille tar-koitettua eettistä ohjetta.


Yhteiskuntayhteiskunnallinen vaikuttaminenIlmailu on tiukasti säädelty toimiala ja siksi on tärkeää, että osallistumme Finnairin toimintaedellytyksiä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.

Finnair toteuttaa edunvalvontaansa eettisesti kestävällä tavalla omat näkökulmansa asiallisesti esiin tuoden. Yhtiö ei painosta eikä myöskään tue poliittisia tahoja millään keinoin.

Finnairin edunvalvonnan tavoitteena on ylläpitää liikennepolitiikkaan liittyviä viranomaissuhteita sekä osallistua näi-hin asioihin liittyviin neuvotteluihin sekä edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan. Finnair on erilaisten ilmailualan edunvalvontajärjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, jäsen.

Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lainmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana yhtiön yleisiä val-vonta- ja tarkastusprosesseja.

viestintäFinnairin tavoitteena on viestiä avoimesti, rehellisesti ja oikea-aikaisesti. Finnair noudattaa viestinnässään pörssiyh-tiöille ja osakeyhtiöille asetettuja säännöksiä ja velvoitteita, yhteistoimintalain velvoitteita sekä valtion omistajaoh-jausyksikön viestintälinjauksia.

Finnair ottaa viestinnässään huomioon myös erilaiset näkemykset ja kunnioittaa niitä. Vastuullisuuden tulee näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa ja strategiassa - myös viestinnässä ja brändinrakennuksessa. Vastuullinen viestintä on yksi hyvän yrityskuvan perusedellytyksistä.

Finnairin viestintä perustuu vuorovaikutukseen, jossa jokaisella finnairilaisella on vastuu ja velvollisuus viestiä oman toimialueensa asioista kohderyhmilleen. Esimiehillä on lisäksi velvollisuus viestiä tavoitteista, toiminnasta ja tulok-sista omassa työyhteisössään ja luoda sellainen salliva työympäristö, joka mahdollistaa aidon, rakentavan keskustelun.

koRRuptioFinnair ei hyväksy korruptiota missään muodossa. Korruptioriskien tunnistaminen ja arviointi on osa yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden yleistä riskikartoitusta.

Finnairin hankintaohjeet sisältävät selkeät periaatteet eettisen ostotoiminnan varmistamiseksi. Finnair odottaa, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Finnairin hankintatoiminta perustuu kai-kilta osin objektiiviseen ja tasapuoliseen toimittajien kohteluun. Finnairin hankintapäätöksiä tekevien henkilöiden tulee olla kaikin puolin riippumattomia kauppakumppanista. Finnairin henkilöstön tulee jäävätä itsensä päätöstilan-teissa, jotka koskevat kauppasopimusta tai muuta liiketoimintasuhdetta johon liittyy sukulaisuussuhde, omistusosuus yrityksessä tai (pois lukien kohtuullinen omistusosuus pörssinoteeratussa yrityksessä) muu Finnairin ulkopuolinen kauppa-, velka-, tai muu suhde.

Korruption estämiseen liittyvästä valvonnasta vastaavat liiketoimintojen vetäjät sekä sisäinen tarkastus. Sisäinen tar-kastus varmentaa toimintaohjeiden keskeisten periaatteiden noudattamista sekä osana liiketoimintojen prosessi- ja kontrollikartoituksia että erityistarkastuksin.

Lahjusten vastaanottaminen ja antaminen on kielletty. Liikelahjojen antamista ja vastaanottamista tulee välttää hyviä tapoja kuitenkin noudattaen. Finnairilaiset eivät saa ottaa vastaan lahjoja tai palveluita, joiden arvo ylittää kulloinkin sallitun maksimiarvon.

Mahdolliset lahjontaepäilyt annetaan selvitettäväksi yhtiön sisäiselle tarkastukselle ja tarvittaessa järjestetään myös asiaan liittyvää koulutusta uusille työntekijöille.

kilpailuFinnairin periaatteena on noudattaa kilpailulainsäädäntöä kaikissa liiketoimissaan. Lentotoimiala on globaalisti erit-täin kilpailtu toimiala ja uusia kilpailijoita tulee markkinoille koko ajan. Kuten myös korruptioriskin osalta, sisäinen tar-kastus varmentaa kilpailulainsäädännön noudattamista osana yleisiä prosessi- ja kontrollitarkastuksia sekä ulkomaan myyntiyksiköiden tarkastusten yhteydessä käy tarkemmin läpi kilpailulainsäädännön noudattamiseen liittyviä asioita.

määRäystenmukaisuusPääosa Finnairin operatiivisesta toiminnasta perustuu viranomaismääräyksiin ja on viranomaisvalvonnan alaista. Vastuu viranomaismääräysten noudattamisesta on viranomaisen hyväksymillä henkilöillä. Tämän lisäksi tärkeimmät valvontavastuut liittyvät talouteen, rahoitukseen ja tietoturvaan. Yhtiöllä on sisäiset valvontaohjeet, joiden mukaan kunkin yksikön tai toiminnon johtajan on järjestettävä oman yksikkönsä tai organisaationsa sisäinen valvonta.

Sisäinen valvontaympäristö käsittää roolit, vastuut, dokumentoidut sisäisen valvonnan periaatteet sekä yhtiön arvot ja etiikan. Roolit ja vastuut ovat Suomen osakeyhtiölain, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin sekä lentotoimi-alan säännösten mukaiset.

Sisäinen tarkastus raportoi työnsä tulokset säännöllisesti Finnairin hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusva-liokunnan kontrolleihin liittyvän työn tulokset raportoidaan Finnairin hallitukselle.

Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmennetaan liiketapahtumien paikkansapitävyys sekä informaation oikeellisuus sisäisessä ja ulkoisessa laskennassa. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmistutaan lisäksi kontrollien toimivuudesta, omaisuuden säilymisestä ja toimintojen tarkoituksenmukaisuudesta konsernin tavoitteiden mukaisesti. Sisäisen tar-kastustoiminnan painopistealueet määritellään konsernin riskienhallintastrategian mukaisesti.

Tiedot kontrollitoimenpiteiden vaatimuksista viestitään ohjeiden, politiikkojen ja menettelytapojen puitteissa. Sisäinen tarkastus raportoi työnsä tulokset säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvät työn tulokset eli havainnot, suositukset ja ehdotetut päätökset ja toimenpiteet raportoidaan jatkuvasti Finnairin hallitukselle.


Tuotteet

Lentoyhtiönä Finnairin toiminta-ajatuksena on kuljettaa asiakkaat ja heidän tavaransa perille turvallisesti ja ajallaan. Finnair-konserniin kuuluvat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt osaltaan tukevat tämän tavoitteen saavuttamista kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on huolehtia asiakkaiden hyvinvoinnista ja sujuvasta matkanteosta kaikilla osa-alueilla. Turvallisuudella on kes-keinen rooli konsernin toiminnassa. Merkittävimmät tuotevastuunäkökohdat Finnair-konsernin toiminnassa ovat lentoturval-lisuus, elintarviketurvallisuus, vastuu henkilöasiakkaista sekä vastuu Finnairin kuljettamasta rahdista. Lentoturvallisuudella on aina korkein prioriteetti kaikessa toiminnassa, eikä siitä ole sallittua tinkiä millään perusteella.

Poikkeaviin tilanteisiin Finnair-konsernissa pyritään varautumaan jo ennalta. Konsernissa on kehitetty prosesseja eri-laisten yllättävien tilanteiden varalta ja niitä kehitetään sekä ylläpidetään jatkuvasti. Asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että hänestä huolehditaan läpi koko palveluketjun. Tämän vuoksi Finnair-konsernissa kiinnitetään suurta huo-miota myös yhteistyökumppaneiden valintaan.

lentotuRvallisuusLentoturvallisuustyö ulottuu kaikkialle, missä ollaan tekemisissä lentoturvallisuuteen vaikuttavien asioiden kanssa. Riskien ennaltaehkäisy on sisäänrakennettu yhtiön toimintakulttuuriin, ja lisäksi lukuisat viranomaismääräykset sää-televät toimintaa konsernissa. Inhimillisten erehdysten varalta yhtiön toimintaprosesseihin on luotu erilaisia suoja-verkkoja, joiden keskeisenä tavoitteena on pysäyttää erehdyksen aiheuttaman mahdollisesti vahingollisen kehitysku-lun eteneminen ja riskin materialisoituminen.

Finnairilla vastuu toiminnan turvallisuudesta on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johtajalla. Turvallisuus- ja laatu-osasto tuottaa johdon käyttöön riskitietoa alan viimeisimpiä menetelmiä käyttäen. Kaikkien toimenpiteiden vaikutta-vuutta sekä toiminnan yleistä määräystenmukaisuutta seurataan laatujärjestelmän avulla. Laatujärjestelmän puitteissa yhtiön turvallisuuskriittiset osat auditoidaan eli tarkastetaan vuosittain. Jokainen lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työskentelevä osallistuu säännöllisesti turvallisuuskoulutuksiin, joiden kattavuutta ja säännöllisyyttä valvo-taan niin sisäisesti kuin viranomaistenkin toimesta. Turvallisuuteen liittyvää tietoa jaetaan organisaatiossa erityisen Safety Magazinen kautta. Lisäksi lentävälle henkilökunnalle julkaistaan tarpeen mukaan erityisiä turvallisuustiedotteita.

Euroopassa EU-lainsäädäntö sitoo kaikkia unionin lentoyhtiöitä OPS-1-määräysten muodossa. Tämän lisäksi olemme Finnairissa sitoutuneet IATA:n (International Air Transport Association) jäseninä noudattamaan IOSA-vaatimuksia (IATA Operational Safety Audit), jotka ovat joiltakin osin eurooppalaisia OPS-määräyksiä tiukempia. Vastuu näiden vaatimusten täyttämisestä on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johtajalla. Määräysten täyttäminen varmistetaan laatujärjestelmän ja erityisesti laatujärjestelmään kuuluvan auditoinnin avulla. Lentoyhtiön kaikkien toimintojen mää-räystenmukaisuus varmistetaan vuosittaisella auditoinnilla ja mahdolliset poikkeamat vaatimuksista osoitetaan vas-tuullisen johtajan korjattavaksi. Laatujärjestelmän toiminnasta vastaa yhtiön laatujohtaja, joka toimii samalla lento-turvallisuusjohtajana.

Vaikka lentoturvallisuuden perusta luodaan jo määräysperusteisesti, tarvitsee toimiva lentoyhtiö lentoturvallisuutta korostavan ja siitä huolehtivan turvallisuuskulttuurin. Nykyaikaista turvallisuuskulttuuria kuvataan termillä ”Just Cul-ture”. Tällä termillä halutaan korostaa että kaikenlaiset inhimilliset lipsahdukset ja vahingot ovat sallittuja mutta tar-koituksellista määräysten rikkomista ei hyväksytä. Koko turvallisuusajattelumme lähtee siitä ajatuksesta että yksit-täinen inhimillinen virhe ei aiheuta onnettomuutta vaan järjestelmään sisäänrakennetut suojaverkot pystyvät poimi-

maan virheet ja estämään niiden vaikutuksen. Tämän lisäksi toimiva turvallisuuskulttuuri sisältää toisen ulottuvuuden: raportoinnin. Perinteisesti erityisesti lentäjät mutta nykyään enenevässä määrin myös muut työntekijät raportoivat työhönsä liittyvistä riskeistä ja sattuneista tapahtumista. Yhtiössämme on käytössä safety reporting -järjestelmä, jonka puitteissa käsitellään Air safety-, Maintenance safety-, Ground safety- ja Cabin safety -raportteja. Just Culture -periaatteiden mukaisesti raportoija ei saa seuraamuksia turvallisuusraportoinnin perusteella. Turvallisuusraport-tia ei kuitenkaan voi käyttää omien käsien pesemiseen riketapauksissa – tahalliset rikkeet eivät ole hyväksyttäviä.

Finnairilla kaikki turvallisuusraportit tutkitaan, luokitellaan ja niille annetaan tapahtuman vakavuuden mukainen ris-kiluokitus. Vakavissa tapauksissa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Korjaava toimenpide voi olla esi-merkiksi vikaantuneen laitteen vaihtaminen ja muun laivaston välitön tarkastaminen, jotta sama tapahtuma ei pääse toistumaan. Riskien arvioinnissa ja luokittelussa käytämme Airbus-vetoisen Airline Risk Management Solutions (ARMS) -työryhmän luomaa ERC-menetelmää (Event Risk Classification), joka on esitelty lentoyhtiöiden käyttöön vuonna 2009. Tämä menetelmä edustaa alan viimeisintä riskitietämystä ja sen avulla voimme tuottaa aiempaa standardoidumpaa ja objektiivisempaa riskitietoa johdon käyttöön. ERC:llä tunnistettuja riskejä kartoitamme syvemmin Safety Issue Risk Assessment -menetelmällä (SIRA), joka on myös ARMS-työryhmän tuottama työkalu. SIRA-menetelmässä pyri-tään tunnistamaan kaikki havaittuun riskiin liittyvät skenaariot ja näille skenaarioille etsitään kansainväliseen dataan perustuen numeeriset todennäköisyydet. Näin saatujen numeeristen todennäköisyyksien pitää täyttää sekä johdon että viranomaisten asettamat vaatimukset.

Raportoinnin ansiosta löytyvien riskien lisäksi kartoitamme lentoturvallisuusriskejä lentämisen ja lentoturvallisuuden ammattilaisten kanssa kuukausittain erityisessä Hazard Identification Teamissa (HIT) sekä tarkkailemalla päivittäisiä lentoja lentotallenteiden perusteella. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja tehdä tunnistetuista riskeistä syvällisempi SIRA-analyysi. Yksittäisten lentojen tutkintaa nimitämme FDM:ksi (Flight Data Management). Lentokone tallentaa ”mus-taan laatikkoon” parhaimmillaan yli tuhat lentoarvoa useita kertoja sekunnissa. Mustan laatikon tallenteet puretaan lentojen jälkeen ja analysoidaan erityisellä analyysiohjelmistolla. Näin varmistetaan jälkikäteen että jokainen lento on suoritettu yhtiön menetelmät ja kunkin lentokonetyypin rajoitukset huomioon ottaen. Mahdolliset poikkeamat tutki-taan aina erikseen yhteistyössä kyseisen lennon miehistön ja turvallisuusanalyytikon kanssa.

Vakavat turvallisuutta vaarantaneet tapahtumat ovat harvinaisia ja niistä tehdään lähes poikkeuksetta erillinen tur-vallisuustutkinta. Turvallisuustutkinnan suorittaa harkintansa mukaan viranomainen (onnettomuustutkintakeskus). Jos viranomainen päättää jättää tutkinnan suorittamatta, teemme yhtiön sisäisen turvallisuustutkinnan. Lentämiseen liittyvissä tapauksissa turvallisuustutkija on aina asiaan erityiskoulutettu kokenut lentäjä. Turvallisuustutkija tai -tut-kijat tekevät tutkinnan aina itsenäisesti, eikä yhtiön johdolla ole mahdollisuutta vaikuttaa tutkinnan kulkuun. Tällä varmistetaan riippumattomuus ja objektiivisuus myös niissä tapauksissa, joissa havaitut epäkohdat liittyvät organi-saation toimintaan.

elintaRviketuRvallisuusFinnair Catering Oy tuottaa catering-, travel retail- sekä logistiikkapalveluita. Finnair Cateringin keittiö on Suomen suurimpia. Catering-tuotannon tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluita ja tuotteita kustannustehokkaasti kaikille Finnair Cateringin asiakaslentoyhtiöille. Catering-tuotanto vastaa myös laatu- ja ympäristöasioiden kehittämisestä koko Finnair Cateringissa. Finnair Catering haluaa olla asiakkailleen paras lentoliikenteen catering- ja travel retail -palveluita tarjoava yritys.


Elintarvikkeiden valmistuksessa ja logistiikassa kiinnitetään erityistä huomiota tuoteturvallisuuteen. Elintarvikkeiden valmistuksen osalta tuoteturvallisuusriskit on arvioitu läpi koko arvoketjun, raaka-ainetoimittajista ja tuotteen valmis-tamisesta lopputuotteen toimittamiseen lennoille. Finnair Cateringissa tuotteiden turvallisuusvaatimukset täyttävät – ja monelta osin ylittävät – viranomaisten asettamat tuotantohygieeniset ja mikrobiologiset vaatimukset. Noudatamme toiminnassamme viranomaisten hyväksymää sekä IATA:n ja ITCA:n suositusten mukaista omavalvontajärjestelmää, joka perustuu riskinarviointiin koko tuotantoketjun osalta. Säännöllisten sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla varmiste-taan, että toiminta on suunnitelman mukaista ja täyttää sekä lainsäädännön vaatimukset että asiakkaittemme odotukset.

Finnair Catering hankkii raaka-aineensa ainoastaan hyväksytyiltä toimittajilta. Hyväksynnän saamiseksi toimittaja auditoidaan. Auditoinnissa annetaan tarvittaessa vaatimuksia ja suosituksia, joiden täyttämisen jälkeen toimittaja voidaan hyväksyä. Jokaiselle raaka-aine-erälle suoritetaan vastaanottotarkastus, jossa kiinnitetään huomiota erityi-sesti vastaanottolämpötilaan kylmäketjun katkeamattomuuden varmistamiseksi. Finnair Cateringin omavalvonnan ytimessä on HACCP-pohjainen riskienarviointi. Erilaisten tukiohjelmien — kuten siivousohjelma, lämpötilan tarkkailut ja hyvät hygieniakäytännöt — avulla pyritään jo ennakolta minimoimaan tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit. Valvon-nan ja sisäisten tarkastusten avulla huolehditaan sovittujen käytäntöjen toteutumisesta. Finnair Catering tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten elintarvike- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisesta huolehditaan säännöllisellä koulutuksella.

Finnair Cateringilla on käytössään laatujärjestelmä, joka kattaa koko Cateringin toiminnan. Cateringin laatujärjestel-mälle suoritetaan säännöllisesti sisäinen auditointi. Lisäksi toimintaa auditoivat asiakkaat, ulkopuolinen auditointi-organisaatio sekä viranomaiset.

huolenpito asiakkaistaFinnair-konsernin asiakaspalvelun visiona on tuottaa palvelua maailman huipulta. Tämä tarkoittaa asiakkaiden odo-tuksiin ja tarpeisiin vastaamista niin normaali- kuin poikkeusolosuhteissakin. Asiakaspalvelun terävöittämiseksi kon-sernin asiakaspalveluorganisaatio eriytettiin omaksi divisioonakseen vuoden 2009 lopulla ja päätökseen rakenne-muutos saatiin vuoden 2010 aikana. Vuonna 2010 Finnair-konsernissa myös aloitettiin projekti, jonka tavoitteena on uudistaa koko asiakaspalvelukonsepti ja sen taustalla vaikuttava ajattelutapa. Uudistuksen tavoitteena on entisestään parantaa asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti.

Poikkeavia tilanteita varten Finnairilla on oma erillinen poikkiorganisatorinen yksikkönsä. Kaikki lentoliikenteen epä-säännöllisyystilanteet hoidetaan keskitetysti Helsingistä käsin, jolloin kaikki saatavilla oleva tarvittava informaatio saadaan kerättyä yhteen paikkaan. Tällöin kokonaiskuva epäsäännöllisyyksien kerrannaisvaikutuksista sekä kustan-nuksista tarkentuu ja asiakkaalle koituvaa haittaa pystytään minimoimaan.

Asiakaspalvelun toiminnan seuranta ja valvonta perustuu säännöllisiin auditointeihin, asiakaspalautteeseen ja asiakas-tyytyväisyystutkimuksiin, erilaisiin yllätyskampanjoihin sekä ulkopuolisten suorittamiin mittauksiin. Myös yhteistyö-kumppaneiden toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Seuranta on järjestelmällistä ja sen perusteella asetetaan tavoitteita sekä seurataan tavoitteiden täyttymistä. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan koulutuksella.

Rahti ja maapalvelutFinnair Cargo Oy:n palvelupolitiikkana on tarjota asiakkailleen sujuvia ja ongelmattomia logistiikkapalveluita. Tämä tarkoittaa muun muassa, että Finnair Cargon kuljetettavaksi luovutettu rahti toimitetaan perille siten kuin asiakkaan kanssa on sovittu. Rahti myös luovutetaan asiakkaalle samassa kunnossa kuin se Finnair Cargoon haltuun annettaessa oli.

Konsernin emoyhtiöön kuuluva Ground Operations -yksikkö puolestaan vastaa lentoasemilla tapahtuvien maapalveluiden hankinnasta, laatukriteereistä ja laadunvalvonnasta. Yksikön tehtävänä on varmistaa, että Finnairin käyttämät maapal-velut täyttävät niille asetetut vaatimukset niin laadullisesti kuin turvallisuuden ja viranomaismääräystenkin suhteen.

Palvelulupaustensa varmistamiseksi sekä Finnair Cargo Oy että Ground Operations -yksikkö valitsevat terminaali- ja muita maapalveluja tuottavat alihankkijansa ja yhteistyökumppaninsa systemaattisen arviointiprosessin tuloksena. Yhteistyökumppaneilta edellytetään muun muassa, että ne huolehtivat ja varmistuvat henkilökuntansa ammattitaidosta ja, että kalusto, välineistö sekä tilat ovat asianmukaiset. Finnair suorittaa määräajoin tehtävien lentoasemakohtaisten laatuauditointien lisäksi laaduntarkastuksia, joilla säännöllisesti valvotaan sekä omaa että alihankkijoiden toimintaa.

Finnair Cargon ja Ground Operationsin laatupäälliköt vastaavat omien laatujärjestelmiensä ylläpidosta ja päivittämisestä sekä valvovat, että operatiivinen toiminta on vaatimusten mukaista. Ground Operationsilla on lisäksi lentoasemien operatii-visesta toiminnasta vastaavat aluepäällikkönsä, joilla on merkittävä rooli toiminnan määräystenmukaisuuden valvonnassa. Mikäli toiminta ei joltain osin täytä toimintakäsikirjan tai voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia, poikkeama dokumen-toidaan ja korjaavia toimenpiteitä edellytetään välittömästi.

Lisätietoja:• Lisätietoja HACCP:sta:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/haccp/• Lisätietoja Finnairin lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteisiin liittyvästä toiminnasta:

http://www.finnairgroup.com/linked/fi/konserni/Finnair_yhteiskuntavastuuraportti_2009.pdf• Lisätietoja Kansainvälisen ilmakuljetusjärjestön (IATA) turvallisuus- ja laatuauditoinneista:

http://www.iata.org/ps/certification/Pages/index.aspx• International Travel Catering Association:n (ITCA) internetsivut:

http://www.itcanet.com/

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/haccp/

http://www.finnairgroup.com/linked/fi/konserni/Finnair_yhteiskuntavastuuraportti_2009.pdf

http://www.iata.org/ps/certification/Pages/index.aspx

http://www.itcanet.com/


Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

la1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaanVuoden 2011 lopussa Finnair-konsernin henkilöstömäärä oli 7 458 työntekijää, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maantieteellisesti lähes koko henkilöstö työskenteli Suomessa ja näistä valtaosa Helsinki-Vantaan lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Finnairin palveluksessa oli vuoden lopussa ulkomailla noin 700 henkilöä, joista 200 työskenteli Finnairin matkustaja- ja rahtiliikenteen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. 500 henkilöä on Baltian maissa ja Venäjällä toimivien matka-toimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa sekä oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Ulkomaan henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstön kokonaismäärään.

Paikallista matkustamohenkilökuntaa oli yhdeksässä eri Aasian kohteessamme yhteensä 284 henkilöä, joista 105 on työsuhteessa Finnairiin ja 179 henkilöä on vuokratyövoimaa.

Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 16. Finnair-konsernin henkilöstöstä 43 prosenttia on ollut konsernin palveluksessa yli 20 vuotta. 14 prosenttia on palvellut yli 30 vuotta.

LA1 Määräaikaisten ja vakituisten osuus 31.12.2011

LentoliikenneLentotoiminta-

palvelut Matkapalvelut Muut toiminnot Yhteensä

Kokonaismäärä 3 669 2 520 969 300 7 458

määräaikaiset (%) 4,1 2,2 9,9 2,3 4,1

vakinaiset (%) 95,9 97,8 90,1 97,7 95,9

Kokoaikaisten ja osa-aikaisten osuus 31.12.2011

Kokonaismäärä 3 669 2 520 969 300 7 458

osa-aikaiset (%) 5,7 3,6 3,1 3,3 4,6

kokoaikaiset (%) 94,3 96,4 96,9 96,7 95,4

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

008 09 10 11

7458

Henkilöstön määrä 2008–2011

la2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaanRaportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai työssä tapahtuneen kuoleman seurauksena).

Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2011 (toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet)

Raportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai työssä tapahtuneen kuoleman seurauksena)

LentoliikenneLentotoiminta-

palvelut Matkapalvelut Muut toiminnot Yhteensä

Kokonaismäärä 3 669 2 520 969 300 7 458

Lähteneet 190 157 155 22 524

vaihtuvuus % 5,2 6,2 16,0 7,3 7,0

Vaihtuvuusluvuissa eivät ole mukana ulkoistamisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen johdosta tapahtu-neet muutokset henkilöstömäärissä. Konsernin ulkomailla työskentelevä henkilöstö sisältyy lukuihin. Finnair ei pidä tilastoa vaihtuvuusluvuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen.


Vuoden 2011 aikana Finnairin Tekniikassa toteutettiin mittava sopeuttamisohjelma, joka johti lähes 400 työpaikan vähentämiseen. Osa vähentämisistä pystyttiin hoitamaan toimintoja ulkoistamalla siten, että työntekijät siirtyivät suo-raan uuden työnantajan palvelukseen. Valtaosaltaan henkilöstövähennykset johtivat kuitenkin irtisanomisiin. Irtisa-nomisjärjestelyt olivat suurelta osin sellaisia, että työsuhteet päättyvät vasta vuonna 2012.

8,0

6,0

4,0

2,0

008 09 10 11

7,0

Lähtövaihtuvuus 2008–2011%

la3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöilleKonsernin henkilöstöä koskevat lähes samat edut työsuhteen tyypistä riippumatta. Osa eduista on sellaisia, että ne astuvat voimaan vasta työsuhteen jatkuttua määrätyn ajan. Poikkeuksen muodostaa konsernin huoltokonttori, joka palvelee ainoastaan sen jäseniksi liittyneitä vakinaisia työntekijöitä.

la4 Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuusSuomessa kaikilla Finnairin työntekijöillä on oikeus ja mahdollisuus sopia työehdoistaan kollektiivisesti. Poikkeuksen muodostaa johto, jonka työehdoista sovitaan paikallisesti.

Finnairilla on lentävän henkilökunnan lisäksi ulkomailla henkilökuntaa tällä hetkellä 28 maassa (n. 200 henkilöä). Työsopimukset ja työsuhteen ehdot perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön. Henkilökunnalla on mahdollisuus sopia työehdoistaan kollektiivisesti, mikäli se on paikallinen käytäntö.

la5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaikaUudelleenjärjestelytilanteissa sääntely tapahtuu yhteistoimintalain puitteissa. Käsiteltävästä asiasta riippuen mini-miaika on päivästä kuuteen viikkoon. Finnairia koskevissa työehtosopimuksissa ei ole näistä poikkeavia määräyksiä. Irtisanomisen ja lomauttamisen osalta vähimmäisilmoitusajan lisäksi tulee noudatettavaksi lainmukainen lomautusil-moitusaika tai irtisanomisaika ennen työsuhteen tai palkanmaksun päättymistä. Lain määräämä lomautusilmoitusaika on kaksi viikkoa ja irtisanomisaika vaihtelee 14 päivän ja 6 kuukauden välillä riippuen työsuhteen kestosta. Joissain työehtosopimuksissa on sovittu lomautusilmoitusaika työntekijälle edullisemmin.

la6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissaTyösuojelun yhteistoiminta Finnairissa on organisoitu suomalaisen työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Koko henkilöstö on edustettuina yhtiökohtaisissa tai liiketoimintayksikkökohtaisissa virallisissa työsuojelutoimikunnissa. Toimikuntien työ koskettaa myös Finnairin ulkomailla olevaa henkilöstöä.

Työsuojelutoimikunnat toimivat vähintään yhtiötasolla työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöstöryhmiä edustaen. Suurissa yhtiöissä työntekijöiden edustajiksi on lisäksi valittu osastotasolla toimivat työsuojeluasiamiehet, jotka osal-listuvat työpaikkatasoiseen työsuojeluparitoimintaan yhteistyössä työnantajaparin kanssa. Työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet valitaan vaalein kaksivuotiseksi toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi vaihtui 2011 lopussa.

Henkilöstön työterveys- ja turvallisuusasioita käsitellään myös Finnairin Luottamusfoorumissa. Foorumiin kuuluvat johtoryhmän jäsenet, henkilöstöjohto sekä luottamusmiehet ja työsuojeluorganisaatiot. Foorumissa käsitellään laa-jasti henkilöstöä koskevia muutosasioita.


la7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan

2011Työtapatur-

mien lkm

Työpaikka-tapaturmien

lkm

Työpaikkatapa-turmataajuus

(lkm/milj. tehtyä työtun-tia) / 200 000

tehtyä työ-tuntia

Työmatka-tapaturmien

lkmTyötapaturma-

sairauspäivät

Lentoyhtiön lentävä henkilökunta 112 96 29/ 5,8 16 1 259

Lentoyhtiön maahenkilökunta 24 13 11/ 2,2 11 267

Finnair Technical Service Oy 63 43 25/ 5,0 18 589

Finnair Engine Service Oy 13 5 14/ 2,8 8 43

Cargo Oy ja FCTO Oy 3 3 15/ 3,0 0 0

Finnair Catering Oy 39 34 38/ 7,6 5 88

Finncatering Oy 26 14 45/ 9,0 11 318

Northport Oy 15 11 31/ 6,2 4 49

Finnair Flight Agademy Oy 1 1 11/ 2,2 0 0

Aurinkomatkat Oy 3 2 4/ 0,8 1 0

Area Oy 8 0 0/ 0 8 42

Suomen matkatoimisto Oy 6 0 0/ 0 6 27

Amadeus Oy 0 0 0/ 0 0 0

Yhteensä 313 222 17/ 3,4 88 2 682

Technical Service Oy:ssä yksi todettu meluvamma-ammattitauti ja kaksi ammattitautiepäilyä 2011

Ei kuolemantapauksia vuonna 2011 (edellinen oli 2005).

Työtapaturma = Työpaikkatapaturma + työmatkatapaturma

Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät = laskussa mukana 2011 sattuneiden tapaturmien sairauspäivät, joista työ-kyvyttömyys kestää tapaturmapäivän lisäksi vähintään kolme peräkkäistä päivää. Jos työkyvyttömyys on tätä pidempi lasketaan mukaan kaikki poissaolopäivät. Tapaturmapäivää ei lasketa poissaolopäiväksi.

Työpaikkatapaturmataajuus = työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia. Työpaikkatapaturmissa mukana kaikki hoitokuluja aiheuttaneet työpaikalla tai työssä sattuneet tapaturmat.

Vertailutietoa ei ole otettu, sillä laskentatapa lentoyhtiön sisällä on muuttunut 2010 lopussa tehtyjen organisaatiomuu-tosten ja yhtiöittämisten vuoksi.

6,0

5,8

5,6

5,4

5,2

5,008 09 10 11

5,4

Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2008–2011%

Finnair -konsernin matkapalvelut-liiketoimintasegmentti ei ole mukana laskuissa. Prosentit on laskettu käyttäen aktii-visessa palveluksessa olevien työntekijöiden tilastoituja poissaolopäiviä suhteessa työsuhdepäiviin.

la8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta

Finnairilla on oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut, jonka toiminta, palvelut ja menetelmät perustuvat yhä enenevässä määrin tutkimusnäyttöön. Finnairin työterveyshuollon keskeisimmät tutkimusyhteistyökumppanit ovat Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

työteRveystoiminta Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on edistetty monin tavoin toimintakäytäntöjä, joilla yksilöllisistä ter-veydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat pystyneet jatkamaan nykyisessä työssään. Näitä toimia on toteutettu mm. kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja työaika-järjestelyjen tai osa-aikaisen työn avulla.

Työkykyriskien hallitsemiseksi on käytössä varhaisen välittämisen toimintamalli, joka on ohjeistettu konsernitason toimintaohjeisiin ja koulutuksiin. Varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimia ja työpaikan tarpeisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työ-kyvyttömyyden ehkäisemisestä työuran eri vaiheissa.

Finnair Oyj:n päihdeohjelman tarkoituksena on osaltaan varmistaa päihteetön työpaikka ja työyhteisö. Päihdeohjel-man periaatteet koskevat kaikkia Finnair-konsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Ohjelman periaatteet ja toimin-tatavat on otettava huomioon myös alihankintana ulkoisia palveluja ostettaessa.


Työnantajan tavoitteena on ohjelman avulla edistää lentoturvallisuutta varmistamalla henkilöstölle päihteetön ja huu-meeton työpaikka sekä työyhteisö. Päihdeongelmien tunnistamisella, varhaisella puuttumisella, päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikute-taan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin.

henkilöstön teRveyden ja työkyvyn edistäminen työuRan eRi vaiheissa Henkilöstö saa kutsun terveyttä ja työkykyä edistäviin terveystarkastuksiin 5–3 vuoden välein. Vuoden 2011 aikana tehtiin erityyppisiä tarkastuksia yhteensä 3500 henkilölle. Tarkastuksista suurin osa oli ikäperusteisia. Niissä huomi-oitiin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä perimään liittyvät ja muut vakavat sairaudet. Työkykytarkastuksissa painottuivat tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, mielenterveyden ongelmat ja mielen sairaudet sekä muut vakavat työkykyä uhkaavat sairaudet.

Kansanterveyttä ja työkykyä uhkaavien sairauksien kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksien, masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn on työterveyshuollossa kehitetty omat seulonta- ja hoitokäytännöt.

Terveyspalveluissa on otettu vuoden 2011 aikana käyttöön valtakunnalliseen MASTO-hankkeeseen liittyvä mielialaoi-reisten henkilöiden varhainen tunnistamis- ja hoitokäytäntö. Hoitoketjun kehittämistoimet ovat käynnistäneet laajan yhteistyön, jossa työterveyshuolto toimii terveyttä ja työkykyä tukevana linkkinä henkilön hoitotahoon ja konsultoiviin psykiatreihin sekä psykologeihin, ja tarvittaessa myös omaisiin. Palveluketjuun on yhdistetty myös kiinteä yhteistyö julkisen sektorin erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyötä kehitetään suunnitelmallisesti kattavuuden ja toimivuuden varmistamiseksi. Tämä kehittämistoimi on yhteiskunnallisesti uraauurtava maassamme.

Työhönsijoitustarkastuksia tehtiin uusille työntekijöille ja heille, joiden työ muuttui ja uuteen työhön siirtyessä työn terveysvaatimukset vaihtuivat. Lisäksi tehtiin pitkiltä sairauslomilta palaavien työhönpaluutarkastuksia.

Työaltisteisiin liittyviä tarkastuksia ovat kosmiselle säteilylle, syöpävaarallisille aineille, liuottimille, melulle ja täri-nälle altistuneiden sekä yötyötä tekevien tarkastukset. Työaltisteiden minimoimisessa on ensisijaisesti pyritty turval-lisiin ja mahdollisimman vähän työntekijöitä altistaviin työmenetelmiin. Toimiala edellyttää kuitenkin tehokkaiden kemikaalien käyttöä ja erityistä huomiota tulee kiinnittää kemikaalien vaaraominaisuuksiin ja niiltä suojautumiseen.

Liuotinaineiden käyttöä ja altistumista on arvioitu laajassa hankkeessa vuonna 2004 yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa (TSR–hanke 102434). Työn ja kemikaalilainsäädännön muutosten myötä Tekniikassa on käynnistetty syksyllä 2011 työterveyshuollon, Tekniikan kemikaaliasiantuntijan ja työpaikkojen kanssa yhteistyössä kemikaalien käytön ja altistumisen uudelleenarviointi osana työpaikkojen työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaa. Arviointimalli on kehitetty ja laajennettu aiemmasta ammattikohtaisesta liuotinaineille altistumisen arvioinnista ja se koskee kaikkia Tekniikan eri tehtäviä, niissä käytettäviä kemikaaleja sekä melua. Tarkoituksena on koota työpaikka- sekä työproses-sikohtaisesti työpaikkojen käyttöön ajankohtainen ja helposti omaksuttava tieto käytössä olevista kemikaaleista, niiden käyttötavoista, vaaraominaisuuksista, haittavaikutuksista, altistumisen ehkäisemisestä sekä suojautumistarpeesta. Samalla arvioidaan onko käytössä olevia kemikaaleja mahdollista vaihtaa vähemmän haitallisiin terveysriskien, altis-tumisen ja myös ympäristökuormituksen vähentämiseksi.

Avaruussäteilyaltistusarvioita on tehty yhteensä 62 raskaana olevalle lentotyöntekijälle. Tämän lisäksi jokainen lento-työtä tekevä saa vuosittaisen kosmisen säteilyn arvioinnin tiedoksi itselleen. Säteilylle altistumisarvot ovat pysyneet alle vuotuisen sallitun rajan (6mSv).

Henkilöstölle kohdennettujen rokotusohjelmien myötä niistä ovat hyötyneet myös heidän läheisensä sekä asiakkaat (lentomatkustajat). Myös tarttuvien tautien ehkäisyohjelmista ja ohjeista (SARS, lintuinfluenssa, tuberkuloosi, vatsa-tautien ehkäisy matkatyössä tai matkustaessa) hyötyvät lentomatkustajat ja omaiset.

Työkykyä ylläpitävää kuntoutusta toteutetaan vuosittain yhteistyössä työpaikkojen, Kansaeläkelaitoksen ja Siuntion Hyvinvointikeskuksen kanssa. Vuonna 2011 käynnistyi yhteensä 7 ammatillisesti kohdennettua kuntoutuskurssia, joi-hin kuhunkin osallistuu 10 kuntoutujaa. Ammattiryhmäkohtaiset kurssit kohdennettiin liikennelentäjille, pursereille, lentokoneasentajille ja mekaanikoille, tekniikan esimiehille, kaupallisten toimintojen asiantuntijoille ja esimiehille sekä Northportin henkilöstölle.

Lisäksi vuosittain yhtiö järjestää ikääntyville 50, 55, 60 ja 65v täyttäville ohjelmallisen virkistyspäivän, jossa saa virik-keitä oman kunnon hoitamiseen.

la9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteematFinnairin on ilmailualan työnantajaosapuolena aktiivisesti kehittämässä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa työntekijöiden työturvallisuutta. Kehittämistä tehdään Työturvallisuuskeskuksen koordinoimassa kuljetus- ja logis-tiikkaryhmässä. Työryhmän tehtävänä on edistää alansa työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehit-tämistyötä ilmailualan työpaikoilla.

Teemoina ovat muun muassa työturvallisuus ja perehdytys yhteisellä työpaikalla lentoasemalla, ilmailualan työtur-vallisuuden peruskurssit sekä väkivallan uhka asiakaspalvelutyössä. Ensisijaiset työturvallisuusfoorumit Finnair-kon-sernissa ovat kuitenkin henkilöstön ja työnantajan yhteiset työsuojelutoimikunnat.http://ttk.fi/toimialat/kuljetus_ja_logistiikka/ilmailuala

Keskusjärjestöjen (SAK-EK) yleissopimuksen mukaan yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys sekä tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorgani-saation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, on sisällytetty työsuojelun toimintaohjelmaan ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

Finnairin henkilöstöryhmien työehtosopimuksissa on kirjattu työnantajan toimenpiteitä ikäjohtamiseen liittyvistä asi-oista, kuten ikä-TYKYpäivistä ja työn kevennysmalleista sekä terveystarkastuskäytännöistä.

Finnair on järjestänyt ikä-TYKYpäiviä (ohjelmallisia virkistyspäiviä) Siuntion Hyvinvointikeskuksessa 50, 55, 60 ja 65v täyttäville henkilöille. Päivien sisältövaihtoehdoista henkilöt ovat itse voineet valita joko aktiiviliikkuville tarjotun päivän tai vaihtoehtoisesti painon- ja kehonhallinnan avaintekijät -päivän. Virkistyspäiviin on osallistunut 120 hen-kilöä vuonna 2011.

http://ttk.fi/toimialat/kuljetus_ja_logistiikka/ilmailuala


la10Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäinVuonna 2011 Finnair-konserni tarjosi Finnairin Ilmailuopiston kautta työntekijöillensä yhteensä 203 899 oppilastun-tia. Konsernin henkilöstömäärään suhteutettuna tämä vastaa 27,3 tuntia/työntekijä. Lukuihin eivät sisälly osastojen sisäisesti järjestämät kurssit tai konsernin ulkopuolisten tahojen tarjoama koulutus.

2011 työntekijät toimihenkilötlentävä

henkilökunta johto yhteensä

oppilastunnit 59 656 6 265 133 756 4 222 203 899

henkilöä per henkilöstöryhmä 1 720 3 148 2 470 120 7 458

tuntia per henkilö (keskimäärin) 34,7 2,0 54,2 35,2 27,3

2011 2010 2009

Oppilastunteja 203 899 117 156 181 309

Oppilastunteja henkilöä kohden keskimäärin 27,3 15,4 22,8

la11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmatFinnair Uraportista, joka auttaa uudelleentyöllistymisessä, on kerrottu enemmän sivulla 22.

Finnair yhtiöitti koulutustoimintaansa 1.1.2010 alkaen Finnair Flight Academy Oy:n (FFA) alle. FFA:n kautta Finnair-konserni tukee aktiivisesti ja monimuotoisin menetelmin henkilöstönsä osaamisen kehittymistä. Finnair Flight Acade-myn kautta Finnair pystyy toteuttamaan kaikki henkilöstön kehittämistarpeet mukaan lukien lentokoulutus, turva- ja palvelukoulutus, tekniikan koulutus ja konsernin yhteiset kehittämispalvelut. Henkilöstön kehittäminen on strategia-lähtöistä ja siinä hyödynnetään perinteisten lähikoulutusten lisäksi verkko-oppimista, työkiertoa, työssä oppimista, coachingia ja mentorointia. Koulutus- ja kehittämistarve kartoitetaan divisioonissa ja tytäryhtiöissä sekä osasto- että yksilötasolla esimerkiksi tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä.

Finnairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena. Sen tehtävänä on järjes-tää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkoulutuk-sen järjestämislupa Dnro 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa valtionapukäytäntöjen mukaisesti ja se on Elinkeinoelämän oppilaitokset Elo ry:n jäsen.

la12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskustelujaFinnairin kehitys- ja urakeskusteluohjelma koskee konsernin koko henkilöstöä. Vuonna 2011 69 % henkilöstöstä kävi läpi säännöllisen kehityskeskustelun. Vuoden 2011 alussa koko konsernin laajuisesti käyttöön otetun uudistetun tavoite- ja kehityskeskusteluprosessin (PD) tavoitteena on, että koko henkilöstö käy PD-keskustelun vähintään kaksi kertaa vuodessa.

la13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuusVuoden 2011 lopussa Finnairin henkilöstöstä oli naisia 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia. Finnair Oyj:n hallituksen kahdeksasta jäsenestä kolme on naisia. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli 44 vuotta. Etnisistä vähemmistöistä konsernissa ei pidetä tilastoja.

%

Koko henkilöstö 2011 2010 2009 2008

Naisia 54 53 54 50

Miehiä 46 47 46 50

Alle 30-vuotiaita 7 7 10 10

30–50 vuotiaita 63 65 65 70

Yli 50-vuotiaita 30 28 25 20

Ylin johto

Naisia 36 33 n/a n/a

Miehiä 64 67 n/a n/a

Alle 30-vuotiaita 2 n/a n/a n/a

30–50 vuotiaita 68 n/a n/a n/a

Yli 50-vuotiaita 30 n/a n/a n/a

hR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointiFinnairilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaik-kien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleis-maailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä.

hR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteetFinnairilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaik-kien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleis-maailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä.

Kotimaisten toimittajien ja alihankkijoiden suhteen Finnair ei suorita ihmisoikeusarviointeja. Yhdessä sopimuksessa on kuitenkin erikseen kielletty lapsityövoiman hyödyntäminen, sillä toimittaja toimii alalla, jolla lapsityövoiman käyt-töä esiintyy maailmalla.


Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden suhteen Finnair käyttää tunnettuja ja hyvämaineisia toimijoita. Finnair ei itse suorita ihmisoikeusauditointeja. Konsernin suurin materiaalien käyttäjä, Finnair Catering, ostaa cateringpalveluita myös ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisilla alueilla. Palveluiden toimittaja auditoi omaa tuotantoaan ja hankin-taansa säännöllisesti.

Sekä Finnair-konserni että konserniin kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat erikseen allekirjoittaneet kestävän ja eettisesti hyväksyttävän matkailun edistämiseen tähtäävän Helsinki Declaration -julistuksen. Aurinko-matkat on lisäksi liittynyt vuonna 2001 lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustavaan ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” -sopimukseen, ja edellyttää sitä noudatettavan kaikissa hotellisopimuksissaan.

HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuusAurinkomatkat Oy antaa kaikille uusille oppailleen koulutusta liittyen yrityksen työhön lapsiseksiturismia vastaan. Ihmisoikeuksiin liittyvien koulutustuntien osuus ei ole erotettavissa annettujen koulutustuntien kokonaismäärästä. Muuten Finnair-konsernissa ei ole järjestetty ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta vuonna 2011.

hR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteetVuonna 2010 Valtakunnansyyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen matkustamohenkilökuntaan kuuluneen henkilön nostamasta työsyrjintäkanteesta Finnairia ja sen yksittäistä johtajaa vastaan todeten, ettei rikosta ollut tapahtunut. Tapauksen käsittely jatkui siviilikanteena käräjäoikeudessa vuonna 2011. Vantaan Käräjäoikeus hylkäsi rangaistus- ja korvausvaatimukset yhtiötä ja sen johtajaa vastaan kokonaisuudessaan tammikuussa 2012. Tapauksen käsittely jat-kunee hovioikeudessa.

hR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksiFinnair ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa-alueella. Ilmailualaa koskien Finnair-konsernissa ei ole tunnistettu riskejä lapsityövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koske-vasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair-konsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla lapsityövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toi-miala on tekstiiliteollisuus. Finnair-konsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan.

Retkillä Aurinkomatkojen oppaat tarkkailevat silmämääräisesti eri vierailukohteissa tapahtuvaa toimintaa ja jos vää-rinkäytöksiä ilmenee, vierailukohteita ja retken sisältöä muutetaan tarvittaessa. Lapsiprostituution estämiseksi on Aurinkomatkojen hotellisopimuksissa lauseke, joka oikeuttaa hotellisopimuksen välittömään purkuun, mikäli toimin-taa ilmenee hotellin tiloissa.

hR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksiFinnair ei hyväksy pakkotyövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa-alueella. Ilmailualaa koskien Finnair-konser-nissa ei ole tunnistettu riskejä pakkotyövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair-konsernin toiminta koskettaa

myös toimialoja, joilla pakkotyövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällai-nen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair-konsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan.

so1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmatKonsernina Finnairilla ei ole katsottu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia paikallisyhteisöihin Suomea lukuun otta-matta. Tästä syystä paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyviä ohjelmiakaan ei konsernissa ole arvioitu tarpeellisiksi.

Finnair kuitenkin tiedostaa matkailulla toimialana olevan merkittäviäkin vaikutuksia eri paikallisyhteisöihin ympäri maailman. Konsernin tytäryhtiöistä etenkin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy sekä matkatoimistot Area Oy ja SMT Oy ovat omien vaikutusmahdollisuuksiensa puitteissa tässä suhteessa erityisasemassa. Finnair liittyi vuonna 2010 kansainväliseen vastuullista matkailua edistävään Sustainable Travel Leadership Networkiin. Sekä Finnair-konserni että kaikki siihen kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat allekirjoittaneet Helsinki Declarationin, jonka tavoitteena on kestävän matkailun edistäminen. Aurinkomatkoilla on lisäksi omia sitoumuksia ja hankkeita matkai-lun negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi - muun muassa hotellien pisaraluokitus, Tour Operator’s Initiative sekä lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustava ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” -sopimus.

Aurinkomatkoilla on lisäksi eri kohteissa omia tukemiskohteita, joiden kautta Aurinkomatkat pyrkii antamaan asiak-kailleen konkreettisen mahdollisuuden tukea paikallisia asukkaita. Nämä tukemiskohteet ovat toimineet hyvin; niiden kautta on onnistuttu saamaan tukea avustettaville tahoille.

mayalasten pRojekti Aurinkomatkat on mukana Meksikon Playa del Carmenin delfiiniretkien järjestäjän Delphinuksen ja paikallisen edus-tajan Hotelbeds Playa del Carmenin kanssa projektissa Juntos Calentermos el Invierno.

Projektissa kerätään leluja ja lämpimiä vaatteita köyhille, palmunlehvämajoissa asuville mayalapsille yhdessä pai-kallisen DIF-avustusjärjestön kanssa. Tällä alueella lämpötila saattaa laskea jopa +6 C asteeseen. Järjestö auttaa per-heväkivallasta kärsineitä naisia, orpoja lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Aurinkomatkat kertoo tästä projektista asiak-kaillensa jo ennen matkaa, jotta he voivat halutessaan tuoda näille lapsille lämpimiä vaatteita tai koulutarvikkeita.

phuketin lasten pRojekti Aurinkomatkat on mukana monivuotisen Phuketin yhteistyökumppaninsa, luontoretkiä järjestävän englantilais-thai-maalaisen Siam Safari Nature Toursin, kanssa Lasten projektissa. Se on suunnattu Phuketin syrjäisillä maaseuduilla asuvien vähävaraisten lasten auttamiseen niin kouluissa kuin orpokodeissa. Asiakkaille kerrotaan jo ennen matkaa tästä hankkeesta, jotta he voivat halutessaan ottaa Suomesta mukaan 4–16-vuotiaille lapsille sopivia puhtaita käy-tettyjä vaatteita, leluja, vihkoja ym.

apua sRi lankan köyhille kylille Aurinkomatkat on myös mukana tukemassa Sri Lankan ihmisoikeusjärjestön ylläpitämää Diria Foundation -vapaaeh-toisjärjestön toimintaa. Järjestöllä on projekteja eri puolilla maata. Läntisessä ja eteläisessä osassa maata pyritään köyhien kylien asukkaiden elinolosuhteiden parantamiseen mm. avustamalla lasten koulunkäyntiä, antamalla oikeus-apua, auttamalla seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneita, kaivamalla kaivoja, rakentamalla käymälöitä ja


vetämällä sähkölinjoja. Mikäli asiakkaat haluavat olla mukana auttamassa, he voivat osallistua lomakohteessa viikoit-taiseen avustuskeräykseen, jonka lahjoitukset ohjataan valittuun avustuskohteeseen.

kambodzan tonle sapin koulupRojekti Koulussa opiskelee vähävaraisten perheiden lapsia, joilla ei ole varaa hankkia esimerkiksi koulupukua tai muita opis-kelutarvikkeita lapsille. Syksyn 2011 aikana Aurinkomatkat on lahjoittanut 10 koulupukua asiakkaidensa avustuksella pienten oppilaiden iloksi.

avustusta langkawin köyhille peRheille Aurinkomatkat on mukana tukemassa Langkawin hyväntekeväisyysjärjestön toimintaa. Järjestö on perustettu aut-tamaan Langkawin saaren köyhien perheiden päivittäistä elämää. Päivittäisiä elinolosuhteita pyritään parantamaan mm. erilaisin ruoka-avustuksin, auttamalla lasten koulunkäyntikustannuksissa sekä kouluttamalla perheiden naisia hankkimaan elantoa esim. käsitöitä tekemällä. Mikäli asiakkaat haluavat, he voivat olla mukana auttamassa ja ottaa jo Suomesta mukaan hyväkuntoisia vaatteita ja leluja lapsille. Myös lasten monivitamiinitableteille on kova kysyntä. Paikan päällä Aurinkomatkojen oppaat myyvät pieniä keittokirjoja, joihin on koottuna monikulttuurisen maan ruoka-reseptejä, paikallisten naisten tavoin valmistettuna. Halutessaan asiakkaat voivat tehdä kohteessa myös pienen rahal-lisen avustuksen, jolla autetaan perheiden jokapäiväistä elämää. Lisätietoja osoitteessa www.langkawicharity.com

Linkkejä:http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/corporate-responsibility/our-role-in-society/fi_FI (Finnairin uudet yhteiskuntavastuusivut)http://www.aurinkomatkat.fi/info/hyva-tietaa/hotellit/ymparistotietoisen-valinta (tietoa AM:n pisaraluokituksesta)http://www.toinitiative.org/ (TOI)http://www.smal.fi/index.php?402 (Helsinki Declaration)http://www.sustainabletravelinternational.org/ (Vastuullisen matkailun kansainvälinen yhteistyöverkosto, jossa Fin-nair on mukana)

so2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuusKaikki Finnairin liiketoimintayksiköt käyvät läpi korruptioon liittyvän riskianalyysin osana konsernin yleistä riskikartoitusta.

so3Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseenTietyt tehtäväkuvat Finnairissa ovat sellaisia, että niihin on arvioitu liittyvän tavanomaista suurempi riski korruption esiintymiseen. Kaikille näitä tehtäviä hoitaville tarjotaan mahdollisuus osallistua korruptionvastaiseen koulutukseen.

so5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseenIlmailu on tiukasti säädelty toimiala ja siksi on tärkeää, että osallistumme Finnairin toimintaedellytyksiä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.

Finnair toteuttaa edunvalvontaansa eettisesti kestävällä tavalla omat näkökulmansa asiallisesti esiin tuoden. Yhtiö ei painosta eikä myöskään tue poliittisia tahoja millään keinoin.

Finnairin edunvalvonnan tavoitteena on ylläpitää liikennepolitiikkaan liittyviä viranomaissuhteita sekä osallistua näi-hin asioihin liittyviin neuvotteluihin sekä edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan. Finnair on erilaisten ilmailualan edunvalvontajärjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, jäsen.

Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lainmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana yhtiön yleisiä val-vonta- ja tarkastusprosesseja.

Siperian ylilento-oikeudet ovat Finnairin strategian kannalta keskeinen edunvalvontakohde. Yhtiön kotiaseman sijainti Euroo-pan ja Aasian välissä on sellainen, että voidessaan hyödyntää Venäjän ja erityisesti Siperian alueen ilmatilaa, Finnair kykenee tarjoamaan asiakkailleen suorimmat reitit Euroopan ja usean tärkeän Aasian kohteen välillä. Tästä syystä Finnair pyrkii sekä itse että yhteistyössä eri viranomaisten kanssa vaikuttamaan olemassa olevien oikeuksien säilymiseksi ja uusien saamiseksi.

Toinen tärkeä edunvalvontakohde ovat pitkään olleet erilaiset lentoliikennesopimukset. Uuden reitin avaaminen edel-lyttää lentoliikennesopimuksen solmimista. Lisäksi lentoliikennesopimuksilla säädellään, kuinka useasti johonkin koh-teeseen voidaan lentää. Lentoliikennesopimusten sopijaosapuolina ovat tavallisesti valtiot tai valtioiden väliset yhteen-liittymät (kuten EU). Liiketoiminnan ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi on tärkeää, että yhtiön reittiverkosto on asiak-kaiden kysynnän kannalta mahdollisimman optimaalinen. Tämän varmistamiseksi eri viranomais- ja muiden tahojen asianmukainen lobbaaminen on keskeinen keino.

Vuonna 2012 alkanut EU:n päästökauppa on EU:n alueella ja alueelta operoivalle Finnairille merkittävä kysymys. Fin-nair näkee ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vastaamisen olevan välttämätöntä, mutta alueellisen pääs-tökaupan uhkana ovat hiilivuoto ja kilpailun vääristyminen. Tästä syystä Finnair toimii lentoliikenteen globaalin pääs-tökauppasopimuksen aikaansaamisen puolesta.

so6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määräFinnair-konserni ei jaa minkäänlaisia tukia poliittisille tahoille.

so7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteutetut toimenpiteetSuomen Kilpailuvirasto käynnisti vuonna 2010 Finnair Catering Oy:ssä tutkimukset sen mahdollisesta osallisuudesta väitettyyn kartellitoimintaan Helsinki-Vantaan lentoaseman tax free -kaupassa. Asian käsittely on yhä kesken.

pR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuusFinnair-konsernin tuotteiden ja palvelujen osalta merkittävimmät terveys- ja turvallisuusasiat liittyvät lentoturvalli-suuteen sekä elintarviketurvallisuuteen.

Elintarvikkeiden osalta kaikkien valmistuksessa käytettävien tuotteiden turvallisuus on arvioitu. Finnair Catering val-voo ja pyrkii varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuden koko tuotantoketjussa alkaen alihankkijoiden valinnasta ja auditoinnista valmistukseen ja tarjoiluun asti. Finnair Cateringin laatuosasto suorittaa säännöllisiä tarkastuksia läpi koko tuotantoketjun. Elintarviketurvallisuuden varmistus- ja arviointiprosesseista kerrotaan tarkemmin tuotevastuun johtamista kuvailevassa osiossa.

http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/corporate-responsibility/our-role-in-society/fi_FI

http://www.aurinkomatkat.fi/info/hyva-tietaa/hotellit/ymparistotietoisen-valinta

http://www.toinitiative.org/


Konsernin valmismatkoja tuottava tytäryhtiö Aurinkomatkat arvioi aina mahdollisimman laajasti ja tarkkaan kohteen mahdolliset terveys- ja turvallisuusuhat. Arvioinnin perustana ovat eri viranomaisten arviot kyseisen maan tai kohteen tilanteesta sekä miten sen arvioidaan kehittyvän lähitulevaisuudessa esimerkiksi poliittisesti. Lisäksi kauden aikana Aurinkomatkat suorittaa kaikkien kohteitten jatkuvaa seurantaa terveys- ja turvallisuustilanteiden osalta yhdessä eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa.

Konserniin kuuluva matkatoimisto Area Oy on panostanut vuonna 2011 matkustajan hyvinvointia tukevien ratkaisujen esittelyyn ja tiedottamiseen. Toukokuussa 2011 pidetyssä asiakastilaisuudessamme Työterveyslaitoksen tutkija esit-teli tuoretta tutkimustaan liikematkustajan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Matkustusturvallisuudesta ja -ter-veydestä kerrotaan myös Arean Internet-sivuilla.

pR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatioFinnair-konsernin toimintaa säätelevät lukuisat viranomaissäädökset sekä kansainväliset sopimukset. Asiakkaan kan-nalta tärkeimmät tuoteinformaationäkökohdat liittyvät kuljetusehtoihin sekä asiakkaan oikeuksiin.

Kuljetusehtoja koskeva tiedonantovelvollisuus perustuu Montrealin yleissopimukseen ja tämän sopimuksen sisältö on kodifioitu myös viranomaissäädöksiin. Konsernin yleiset kuljetusehdot tulevat matka- ja rahtiasiakirjojen liitteenä sekä löytyvät myös konsernin internetsivuilta. Valmismatkoja koskevat erityisehdot perustuvat puolestaan EU-direktiiviin 90/314/ETY. Konsernin tarjoamia valmismatkoja koskevat ehdot löytyvät matkanjärjestäjien matkadokumenteista, matkaesitteistä sekä internetsivuilta.

Lentoyhtiöllä on velvollisuus tiedottaa matkustajan oikeuksista, mikäli matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Tämä velvollisuus perustuu EY-asetukseen 261/2004. Samalla lentoyhtiön on tiedotettava, mihin asiakas voi valittaa.

Asiakkaan yksityisyydensuojaa säätelee Henkilötietolaki 22.4.1999/523.

Finnair Cateringin tulee ilmoittaa myymiensä tuotteiden tuoteselosteet. Tämä vaatimus koskettaa noin 10 prosenttia Cateringin toimittamista tuotteista.

Linkkejä:http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/kuljetusehdot/fi_FI?locale=fi_FI (Finnairin yleiset kuljetusehdot suomeksi)http://www.finnaircargo.fi/fi/cargo/ohjeet.html (Cargon ohjeet ja kuljetusehdot, suomi)http://www.aurinkomatkat.fi/matkaehdot (Aurinkomatkojen matkaehdot)http://www.area.fi/ehdot_ja_saannot (Arean ohjeet ja matkaehdot)http://www.smt.fi/tietoa-matkalle (SMT:n ohjeita ja tietoa matkalaiselle)

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:22001A0718(01):FI:HTML (Montrealin yleissopimus)http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31990L0314:FI:HTML (Valmismatkoja koskeva EU-direktiivi)http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004R0261:FI:HTML (lentomatkustajien vähimmäis-oikeudet, kun matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai matkustajan lento viivästyy)http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3%B6tieto (Henkilötietolaki)

pR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksetFinnair seuraa asiakastyytyväisyyttä päivittäin reittilennoilla ja tulokset raportoidaan kuukausittain. Asiakastyytyväi-syystutkimus kattaa kaikki Finnairin koneilla operoidut reittiliikenteen kohteet. Tutkimus suoritetaan lomakekyselynä lennoilla. Lomakkeet jaetaan ennalta määrätyille, satunnaisesti valituille paikoille. Avainmittareita ovat yleisarvosa-nat lentomatkasta sekä palvelun eri osa-alueista, kuten varauksesta, lentoasemapalveluista sekä lennonaikaisista palveluista. Tarpeen mukaan tietoa täydennetään muun muassa verkkokyselyillä. Finnair osallistuu Aasian reiteillä myös IATA:n kilpailijaseurantatutkimukseen, jonka avulla seurataan asiakkaan kokemaa palvelun laatua suhteessa tärkeimpiin kilpailijoihin.

Kokonaisuutena Finnairin asiakastyytyväisyys on pysynyt vuoden 2010 tasolla ja asetettu tavoite saavutettu. Kaikista tutkimukseen vuonna 2011 vastanneista asiakkaista 88 % prosenttia antoi kokemukselleen arvosanan ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”. Palvelun vahvuuksia ovat mm. tehokkaat ja sujuvat maapalvelut sekä sujuvat lennonvaihdot Helsingin len-toasemalla. Asiakkaat arvostavat myös Finnairin koneiden matkustamoympäristöä sekä ystävällistä matkustamopal-velua. Kehitettävää nähdään muun muassa matkustamoviihteessä sekä turistiluokan aterioissa. Kaukolentojen turis-tiluokan aterioiden arvosanat paranivat keväällä 2011 kun lennon jälkimmäistä ateriatarjoilua muutettiin runsaam-maksi ja lähes kaikilla Helsinkiin palaavilla lennoilla samalla lämpimäksi ateriaksi.

Finnairin asiakastyytyväisyysmittaus kattaa myös tytäryhtiö Northport Oy:n sekä Finnair Catering Oy:n palvelut. Kon-sernitason asiakastyytyväisyysmittausten lisäksi Finnairin tytäryhtiöt tekevät sekä itse että teettävät omia asiakas-tyytyväisyysselvityksiään.

uu

Si

Finnairin asiakastyytyväisyys lentomatkaan kokonaisuutena vuonna 2011%

Kaukoliikenteenbisnesluokka

Kaukoliikenteenturistiluokka

Euroopan-liikenteen bisnesluokka

Euroopan-liikenteen turistiluokka

Erinomainen

Hyvä

Tyydyttävä

Heikko

0 20 40 60 80 100

Hyvin heikko


pR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminenFinnair-konserni toimii kaikkien mainontaa ja sponsorointia koskevien yleistensääntöjen, lakien, suositusten sekä hyvien markkinointitapojen mukaisesti. Keskeisiä normeja ovat muun muassa markkinointilainsäädäntö (merkittävin Kuluttajansuojalaki), Kuluttajaviraston ohjeet lentojen markkinoinnista (poh-jautuu Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiviin (2005/28/EY)) sekä Mainonnan eettisen neuvoston hyvää mark-kinointitapaa koskevat periaatteet.

pR 7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten rikkomuksetFinnair on saanut Yhdysvaltain liikenneviranomaiselta (U.S. Department of Transportation) ilmoituksen Yhdysvalloissa loppuvuodesta 2011 voimaantulleiden internetmainontasääntöjen rikkomuksesta. Rike on ollut tahaton ja lyhytkestoi-nen, mutta siitä seuraa hallinnollinen seuraamusmaksu. Maksun suuruus on alle 50.000 USD.


Gri-ohjeistus Finnair-konsernin raportti

Gri-indikaattori Sisältyy Sivu/sisältö Puutteet/poikkeamat/perustelut

1 Strategia ja analyysi

1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä s. 6–8; Taloudellinen katsaus s. 4–5

1.2 Yhteiskuntavastuun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kyllä s. 6–14,16–17,22,27–29,35–37,39; Taloudellinen katsaus s. 77–79

2 Organisaation taustakuvaus

2.1 Organisaation nimi Kyllä Finnair Plc

2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14

2.3 Operatiivinen rakenne Kyllä Taloudellinen katsaus s. 12–14, 64

2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä Helsinki-Vantaan lentoasema, Tietotie 11 A, 01053 Finnair

2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti Kyllä Taloudellinen katsaus s. 12–13, http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_1.html http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_6.html#

2.6 Omistussuhteet ja yhtiömuoto Kyllä Taloudellinen katsaus 2011 s. 17–19

2.7 Markkinoiden kuvaus Kyllä Taloudellinen katsaus 2011 s. 8, 12–14

2.8 Organisaation toiminnan laajuus Kyllä Taloudellinen katsaus 6–7, 17

2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella

Kyllä Taloudellinen katsaus 2011 s. 9–10, 17–19

2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot Kyllä s. 20, 38; Taloudellinen katsaus s. 13–14

3 Raportointiperiaatteet

3.1 Raportointiajanjakso Kyllä 1.1.–31.12.2011

3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta Kyllä Maaliskuu 2010

3.3 Raportointitiheys Kyllä Vuosittain

3.4 Yhteystiedot Kyllä Finnair Oyj, Tietotie 11A, 01053 Finnair. Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki, kati.ihamaki(at)finnair.fi

3.5 Raportin sisällön määrittely Kyllä s. 2–4, 46–47

GRI-sisältövertailuFinnair-konsernin raportti


3.6 Raportin rajaus Kyllä s. 46–47

3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa Kyllä s. 46–47

3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden ja ulkoistettujen toimintojen raportoinnille

Kyllä s. 46–47

3.9 Mittaus- ja laskentamenetelmät Kyllä s. 46–47 Mahdolliset poikkeamat mainitaan kunkin indikaattorin kohdalla erikseen.

3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Kyllä s. 46–47

3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä

Kyllä s. 46–47

3.12 GRI-sisältövertailu Kyllä s. 77–84

3.13 Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Kyllä Raporttia ei varmenneta

4 Hallintotapa, sitoumukset ja vuorovaikutus

4.1 Organisaation hallintorakenne Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_6.html

4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76

4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76

4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan

Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76

4.5 Organisaation tulosten vaikutus hallituksen ja johdon palkitsemiseen

Kyllä Taloudellinen katsaus s. 80–81

4.6 Intressiristiriitojen ehkäiseminen hallitustyöskentelyssä Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76

4.7 Hallitusten jäsenten pätevyys strategisen johtamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla

Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76 Hallituksessa on nimetty henkilö yhteiskuntavastuun seuraamiseen

4.8 Missio, arvot ja eettiset periaatteet Kyllä s. 4, 6–8, 16, 51

4.9 Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun johtamista Kyllä s. 63; Taloudellinen katsaus s. 74–77 Hallituksessa on nimetty henkilö yhteiskuntavastuun seuraamiseen

4.10 Hallituksen toiminnan arviointi Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76

4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Kyllä Taloudellinen katsaus s. 77–79

4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiin yhteiskuntavastuun aloitteisiin Kyllä s. 38–44

4.13 Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa

Kyllä s. 12–13

4.14 Organisaation sidosryhmät Kyllä s. 12–13

4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Kyllä s. 12–13


4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Kyllä s. 12–13

4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset

Kyllä s. 12–13, 24–25

5 Johtamistapa ja toimintaindikaattorit

Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen Kyllä s. 11, 48

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle

Osittain s. 40–44, 49 Yleishyödyllisten tukien määrää ja osuutta ei raportoida, koska yleishyödyllisiin hankkeisiin ja projekteihin osoitetut varat ja muut panostukset koostuvat eristä, joita ei voida erottaa konsernin tilinpäätöstiedoista. Finnairin tavoitteena on sisällyttää yleishyödyllisten tukien määrä vuoden 2012 raporttiin.

EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle

Kyllä s. 6–8, 17, 27–29, 35–39, 49; Taloudellinen katsaus 77–79 Arvioitu osana yleistä riskikartoitusprosessia sekä Carbon Disclosure -projektia.

EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Kyllä s. 49 Taloudellinen katsaus s. 53, 81

EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki Kyllä s. 50

EC5 Tavanomaisten alkupalkkojen ja paikallisen minimipalkan suhde organisaation keskeisissä toimipaikoissa

Ei Lähes koko Finnairin henkilöstö on kollektiivisten työehtosopimusten piirissä, joten tätä indikaattoria ei ole katsottu oleelliseksi konsernin kannalta.

EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta

Osittain s. 50 Finnair ei kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa paikallisuudesta.

EC7 Paikallista rekrytointia koskevat menettelytavat sekä paikallisyhteisöistä palkatun ylemmän johdon osuus organisaation keskeisimmissä toimipaikoissa

Osittain Suomessa Finnairin palveluksessa ylintä johtoa myöten on pääosin suomalaisia työntekijöitä.

Indikaattori ei ole oleellinen Finnairin toiminnan kannalta, sillä Finnairilla ei ole merkittäviä toimipisteitä ulkomailla.

EC8 Infrastruktuuri-investointien kehittyminen ja vaikutukset sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut

Kyllä s. 40–44 Finnair kerää säähavaintotietoja ilma¬tieteiden laitosten yhteisön, Euro Am¬darin, käyttöön. Tämä parantaa poh¬joisen Euroopan ja ennen kaikkea Suo¬men säähavaintojen määrää.

EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Kyllä s. 50, Ks. myös Finnairin yhteiskuntavastuuraportti 2008: 14–15.

Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen Kyllä s. 11, 51

Ympäristövastuun tunnusluvut

EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan Kyllä s. 52

EN2 Kierrätysmateriaalien suhteellinen osuus käytetystä materiaalista

Ei Ei toimialalle oleellinen indikaattori, koska ilmailuala on niin tiukasti ulkoapäin säädelty toimiala, että yritysten liikkumavara on monessa suhteessa rajattu. Siltä osin kuin harkintavaltaa on, ei kierrätysmateriaalin osuus ole konsernitasolla selvitettävissä.

EN3 Suora primäärienergiankulutus Kyllä s. 53–54


EN4 Välillinen primäärienergiankulutus Osittain s. 54–55 Sähkön osalta primäärienergianlähteitä ja niiden osuuksia ei ole vuodelta 2011 selvitetty, koska ne riippuvat mm. kullakin ajanhetkellä vallitsevasta vesivoiman tuotantokapasiteetista ja vesivoiman osuudesta kantaverkossa.

EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen sekä saavutetut säästöt

Kyllä s. 27–32, 55

EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöön

Kyllä s. 31–32, 55

EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt

Ei Finnairin toiminnassa merkittävät energianäkökohdat liittyvät lentämiseen, josta on raportoitu kohdissa EN3 ja EN5. Finnairilla on intressi vähentää omaa materiaali-intensiteettiään, joka vaikuttaa myös välilliseen energiankulutukseen yleensä samansuuntaisesti. Finnair ei kuitenkaan konsernitasolla seuraa materiaalihankintojensa energiataseita ja niiden kehitystä.

EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti Kyllä s. 56

EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenotto vaikuttaa Kyllä Finnairin käyttämä vesi tulee kunnallista verkkoa pitkin Päijänteestä. Vesivarojen suhteen Finnair ei ole merkittävä toimija.

EN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden suhteellinen osuus ja kokonaismäärä

Osittain Vesivarojen suhteen Finnair ei ole merkittävä toimija. Finnair Cateringin kaksi astianpesukonetta on varustettu veden kierrätysjärjestelmällä. Veden kulutus on pienentynyt kierrätysjärjestelmän ansiosta yli 10 % lentoa kohden.

EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla

Kyllä s. 56

EN12 Organisaation toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla tai monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla

Ei Finnairin vaikutuspiirissä ei ole tällaisia alueita. Toiminnasta voi kuitenkin koitua vaikutuksia Vantaanjokeen sekä Keravajokeen. Näistä on raportoitu erikseen kohdissa EN15 ja EN21. Toiminnan vaikutukset lentoreittikohteiden osalta eivät puolestaan ole kohtuudella selvitettävissä Finnairin toimesta.

EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Osittain s. 40–41, 56

EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmat

Kyllä s. 56 Toiminnan luonteesta johtuen konsernitasolla ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä konkreettisia strategioita tai suunnitelmia biodiversiteetin suhteen.

EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä Kyllä s. 56

EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät

Kyllä s. 56–57

EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt Ei Finnairin toiminnasta aiheutuvat merkittävät suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt ilmoitetaan kohdassa EN16. Keskeisimmät EN16:n ulkopuolelle jäävät välilliset päästöt aiheutuvat lentokoneissa käytettävän polttoaineen tuotannosta ja jakelusta sekä uusien lentokoneiden valmistuksesta. Näiden osalta Finnairilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia eikä tietoa päästömääristä.


EN18 Aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toteutuneet vähennykset

Osittain Ks. EN5 Finnairin toiminnassa energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kulkevat käsi kädessä. Näin ollen kaikki vuoden aikana tehdyt toimet energiankulutuksen vähentämiseksi vaikuttavat samansuuntaisesti ja samassa suhteessa myös konsernin toiminnasta aiheutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin. APU:n käyttötapamuutosten vaikutus Finnairin hiilidioksidipäästöihin raportoitu kohdassa EN5.

EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Kyllä s. 58

EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SO

x) päästöt sekä muut

merkittävät päästöt ilmaanKyllä s. 58–59

EN21 Päästöt vesiin Kyllä s. 59 Vesistöihin päätyvän, lentokoneiden jäänehkäisyssä ja -poistossa käytettävän glykolin määristä raportoi ja on vastuussa lentoaseman ylläpitäjä.

EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti

Kyllä s. 59–60

EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuus Kyllä s. 60

EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä

Ei Finnair ei kuljeta eikä käsittele itse ongelmajätteitä. Konsernin toiminnasta kertyneiden ongelmajätteiden määristä ja käsittelystä raportoidaan kohdassa EN22.

EN25 Vesistöt ja niihin yhteydessä olevat elinympäristöt, joihin organisaation vesipäästöillä ja valumavesillä on merkittävä vaikutus

Osittain Finnairin jätevedet ohjataan kunnalliselle jäteveden puhdistamolle. Puhdistetuista jätevesistä konsernin vaikutus ei ole erotettavissa. Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen valumavesien vaikutuksia on käsitelty kohdissa EN11, EN15 sekä EN21.

EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi

Kyllä s. 60 Myös EN5, EN6 ja EN16

EN27 Tuotteiden ja pakkausmateriaalien takaisinotto, kierrätys ja uudelleenkäyttö

Ei Ei oleellinen indikaattori Finnairin kannalta, koska konserni ei Finnair Catering Oy:tä lukuun ottamatta valmista tuotteita. Finnair Catering kerää ja kierrättää lennoilla tarjottavien aterioiden pakkaukset, ylijääneet annokset sekä juoma-astiat.

EN28 Ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattamatta jättämisestä määrättyjen merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden rangaistusten kokonaismäärä

Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2011

EN29 Organisaation toiminnassa käytettyjen tuotteiden, materiaalien ja muiden tavaroiden kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittävät ympäristövaikutukset

Ei Finnairin toiminnasta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset aiheutuvat pääosin lentämisestä. Toimintaa tukevien kuljetusten vaikutukset eivät ole tiedossa, mutta ne ovat marginaalisia verrattuna lentämisen ympäristövaikutuksiin.

EN30 Ympäristönsuojelukustannukset ja ympäristöinvestoinnit Osittain Jätehuoltoon, laitosten ylläpitoon, ympäristökoulutuksiin, ympäristösertifikaatteihin ja erilaisiin jäsenmaksuihin sekä ympäristöselvityksiin yhteensä noin 1,1 miljoonaa eur

Finnairin tilastointikäytännöt eivät mahdollista GRI:n vaatimusten mukaista raportointia. Lisäksi kaikissa hankinnoissa ympäristönäkökohta on sisäänrakennettuna, joten ympäristöinvestointien erottelua ei ole katsottu mielekkääksi.

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Lähestymistapa henkilöstövastuun johtamiseen Kyllä s. 11, 61–62

LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan

Kyllä s. 68


LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja –aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan

Osittain s. 68–69 Finnair ei pidä tilastoa vaihtuvuusluvuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen.

LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille

Osittain s. 69

LA4 Työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden osuus Kyllä s. 69 Finnairin tilastointijärjestelmä ei mahdollista täsmällisten osuuksien raportoimista. Konsernin henkilökunnasta yli 90 % on erilaisten kollektiivisopimusten piirissä.

LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika

Kyllä s. 69

LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa

Kyllä s. 69

LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan

Osittain s. 70 Koko indikaattori pyritään saamaan GRI:n mukaiseksi vuoden 2012 raporttiin.

LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta

Kyllä s. 23, 70–71 Finnairin ohjelmat vakavien sairauksien varalta koskettavat suoraan ainoastaan konsernin henkilökuntaa.

LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteemat

Kyllä s. 71

LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin

Kyllä s. 72 Finnair on monialayritys, jossa on lukuisia eri henkilöstöryhmiä ja tehtäväluokituksia. Eri tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden käyttämät luokitukset eivät ole riittävän vertailukelpoisia keskenään. Siksi koulutustunnit on laskettu käyttäen henkilöstömääränä koko konsernin henkilöstömäärää. Myös ulkomailla työskentelevät finnairilaiset sisältyvät lukuihin.

LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat

Kyllä s. 23, 72

LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskusteluja

Kyllä s. 72

LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus

Kyllä s. 72; Taloudellinen katsaus s. 84–87

LA14 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde henkilöstöryhmittäin Ei Monialayrityksenä Finnairissa on lukuisia eri henkilöstöryhmiä sekä tehtäväluokituksia. Konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista GRI-ohjeistuksen mukaista raportointikäytäntöä, eikä se edellä mainitusta syystä ole tarkoituksenmukaista.

Lähestymistapa ihmisoikeusasioiden johtamiseen Kyllä s. 63–64

HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi

Kyllä s. 72 Vuonna 2011 solmitut investointisopimukset olivat sellaisia, että niissä ei ole tunnistettu ihmisoikeusloukkausten riskiä eikä asiaa näin ollen ole erikseen huomioitu sopimuksissa.


HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet

Kyllä s. 72–73 Erillisiä auditointeja ei tehty

HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuus

Osittain s. 73

HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Kyllä s. 73

HR5 Toiminnot, joissa järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ovat uhattuina

Ei Indikaattori ei ole oleellinen, sillä suomalaisena yrityksenä Finnair toimii työmarkkinakulttuurissa, jossa työntekijöiden oikeudet järjestäytyä ja neuvotella työehdoistaan kollektiivisesti ovat tunnustettuja perusoikeuksia.

HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi

Kyllä s. 73

HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi

Kyllä s. 73

HR8 Ihmisoikeuspolitiikkoihin ja -toimintakäytäntöihin koulutetun turvahenkilökunnan osuus

Ei Finnairilla ei ole omaa turvahenkilökuntaa.

HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteet


Lähestymistapa yhteiskunnallisen vastuun johtamiseen Kyllä s. 65

SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat

Kyllä s. 73–74 Finnairilla ei ole konsernitason ohjelmia paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi ja hallitsemiseksi,

SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuus

Kyllä s. 74

SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen

Osittain s. 74 Lukuja ja osuuksia ei ole raportoitu, koska liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden itse järjestämistä koulutuksista ei saada kattavasti tietoa, Finnair Flight Academy ei ole järjestänyt korruptionvastaista koulutusta 2011.

SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2011

SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen

Kyllä s. 74

SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä Kyllä s. 74

SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteutetut toimenpiteet

Kyllä s. 74

SO8 Lakien ja säädösten rikkomuksista asetetut sakot ja muut seuraamukset

Kyllä Ks. SO7. Muuten ei tiedossa olevia tapauksia 2011


Lähestymistapa tuotevastuun johtamiseen Kyllä s. 66–67

PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuus

Kyllä s. 74–75

PR2 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaatimuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset


PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio Kyllä s. 75

PR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset


PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät käytännöt ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset

Kyllä s. 75

PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen

Kyllä s. 76

PR7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten rikkomukset

Kyllä s. 76

PR8 Asiakkaiden yksityisyydensuojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset


PR9 Tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän lainsäädännön ja määräysten rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen määrä ja muut seuraamukset


Itsearviomme mukaan raportointimme vastaa GRI G3 -ohjeiston soveltamistasoa A (versio 3.0). PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että raportointimme vastaa GRI:n soveltamistasoa A.

sustainability - finnair/media/files/f/finnair-ir/documents/fi/... · sosiaalinen vastuu on...

Documents