sydÄn- ja verisuonisairaudet harri niemelä · herbert staryn (yhdysvaltalainen patologi)...

67
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET VOIMAA ARKEEN –LUENTO 11.9.2019 Harri Niemelä Kardiologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri

Upload: others

Post on 26-Feb-2020

3 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDETVOIMAA ARKEEN –LUENTO 11 .9 .2019

Harri Niemelä

Kardiologian erikoislääkäri

Osastonylilääkäri

LUENNON RUNKO

1. Yleistä kardiovaskulaarisairauksien sairastavuudesta

2. Sydän- ja verisuonisairauksien yhteiset riskitekijät

3. Sepelvaltimotauti

4. Sydämen vajaatoiminta

5. Eteisvärinä

Miehet (15-64 v/lkm, tilastokeskus)

Naiset (15-64 v/lkm, tilastokeskus)

Sepelvaltimotautikuolleisuus

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT

Tupakka

Verenpaine

Kolesteroli

Diabetes

Sukurasite

Lihavuus

Tärkeimmät

Korkea veren LDL-pitoisuus

Kohonnut verenpaine

Tupakointi

Diabetes

Muut

Pieni veren HDL-pitoisuus

Suuri veren TRIGLY-pitoisuus

Insuliiniresistenssi

Lihavuus

Vähäinen liikunta

Perintötekijät

Tromboosiin ja verenvirtaukseen liittyvät tekijät

Psyykkiset tekijät

Sosioekonomiset tekijät

Infektio

Lähde: Duodecim, Kardiologia 2008

Tupakoinnin sairastuvuutta lisäävä vaikutus johtuu pääasiassa sen ateroskleroosia kiihdyttävästä ominaisuudesta (eritoten häkä, mutta myös muut savun osaset)

Lisääntynyt tromboosialttius ja verihiutaleiden aggregaatiotaipumus

Tupakoinnin intensiivisyys on suorassa suhteessa sepelvaltimotautiin sairastumiseen (sillä mitä poltat ei

ole kuitenkaan väliä)

Riskitekijöiden yhteisvaikutus tulee tupakoinnin osalta selvästi esiin

Tupakoinnin lopettaminen pienentää ateroskleroottisista sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuvaa kuolemanriskiä jopa 36%

TUPAKOINTI

VERENPAINE

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä

riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa

Perinnöllinen alttius ja elintavat

Tärkeimmät muokattavissa olevat riskitekijät: liiallinen suolan saanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino

VERENPAINE

Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta, mutta 2000-luvulla myönteinen kehitys on hidastunut ja diastolinen paine on kääntynyt viime vuosina nousuun

30-vuotiaista miehistä 50%:lla ja naisista 40%:lla verenpaine on koholla

Vuonna 2012 noin 1 000 000 suomalaista käytti verenpainetta alentavia lääkkeitä

40-50% verenpainepotilaista ei edelleenkään ole hoitotavoitteessa

VERENPAINE

Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyvät verenpaineen nousun myötä

Sepelvaltimo- ja aivohalvauskuolleisuus 2-3 –kertaistuvat verenpaineen kohotessa 20/10 mmHg

Odotettavissa oleva elinaika lyhenee, mikäli verenpaine on koholla

Muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät moninkertaistavat kohonneen verenpaineen haitat

Jo kauan on osattu yhdistää kokonaiskolesterolin yhteys sepelvaltimotautiin

1980-luvulla MRFIT-tutkimus

Keskeisin merkitys ateroskleroosin synnyn kannalta on LDL-kolesterolilla

Myös HDL-kolesterolin merkitys on viime vuosina korostunut

Keski-iän kokonaiskolesterolipitoisuus ennustaa vahvasti kuolleisuutta myöhäisellä iällä suomalaisen

tutkimuksen mukaan (Strandberg TE et.al, Kolesteroli, kuolemanvaara ja

elämänlaatu vanhuusiässä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta. Suom lääkäril2005;60:4963-7)

KOLESTEROLI

Kovat rasvat eli tyydyttyneet rasvahapot vs. pehmeät tyydyttymättömät rasvahapot

Tärkein LDL-kolesterolia suurentava ravintotekijä on liian suuri kovan rasvan osuus

Kovia rasvoja etenkin eläinperäisissä rasvoissa, kun taas kasviöljyissä kovia rasvoja on vähemmän (esim. rypsiöljyssä vain 5% kovia rasvoja)

Suomalaisten kovien rasvojen käyttö on selvästi vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana →väestön keskimääräin kolesterolipitoisuus on pienentynyt arvosta yli 6,5 mmol/l nykyisen arvoon 5,3 mmol/l eli 20 prosenttia

Ravintokuidut (kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyväviljatuotteet) pienentävät kokonais- ja LDL-kolesterolia 3-5%; runsas ravintokuidun saanti on yhteydessä pienempään valtimotautiriskiin

KOLESTEROLI

HDL-kolesterolin pitoisuuteen ei ravinnon laatu

vaikuta suoraan

Vyötärölihavuus laskee HDL-pitoisuutta →laihdutuksella suotuisa vaikutus

Liikunnan on osoitettu nostavan HDL-pitoisuutta

Kohtuullinen alkoholin käyttö suurentaa HDL-pitoisuutta (ei kuitenkaan suositella hoidoksi)

Anaboliset steroidit laskevat HDL ja nostavat LDL →valtimotaudin riski ↑

Jos seerumin suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen liittyy seerumin pieni HDL-pitoisuus, on sepelvaltimotaudin riski merkittävästi suurentunut

KOLESTEROLI

Laboratoriomittaus 8-12 h paaston jälkeen

Kansalliset viitearvot perusterveellä:

KOL ≤ 5,0

LDL ≤ 3,0

TRIGLY ≤ 2,0

HDL ≥ 1,0

Dyslipidemiassa joku tai jotkut viitearvoista rikkoontuvat

Perinnöllisessä ns. familiaarisessa hyperkolesterolemiassa sepelvaltimotaudin riski on yli 10-kertainen muuhun väestöön verrattuna (Kol > 8 mmol/l ja/tai LDL > 5 mmol/l)

KOLESTEROLI

Hoidon tavoitteet (Käypä hoito –suositus) :

1. Pienen (FINRISKI < 2%) ja kohtalaisen (FINRISKI 2-10%) riskin potilailla tavoitteena on KOL < 5.0 mmol/l ja LDL < 3.0 mmol/l

2. Suuren riskin potilailla (FH-potilaat, diabeetikot, keskivaikeaa munuaisten

vajaatoimintaa sairastavat ja FINRISKI 10-15%) tavoitteena on KOL < 4.0-4,5 mmol/l ja LDL < 2,0 - 2,5 mmol/l

3. Erityisen suuren riskin potilailla (todettu sepelvaltimotauti tai muu valtimotauti,

diabeetikot, joilla kohde-elinvaurio sekä vaikea munuaisten vajaatoiminta; lisäksi

FINRISKI > 15%) tavoitteena LDL < 1,8 mmol/l

Pieni HDL- ja suuri TRIGLY-pitoisuus ovat merkkejä lisääntyneestä riskistä

KOLESTEROLI

Erityisesti aikuistyypin diabetes on yleistymässä ja yhä nuoremmat sairastuvat siihen

Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista ja tauti vie 15 % terveydenhuollon menoista; ennusteen mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana

DIABETES

0 50000 100000 150000 200000 250000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2009

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2009

Etelä-Pohjanmaa 6562 6816 7059 7364 7659 8042

Koko maa 132289 138809 145731 152584 161305 170794 212343

Kelan vuosittaiset diabeteksen 103 erityiskorvattavuudet

Tyypin I diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa suurin koko maailmassa (2005 se oli alle 15-vuotiailla 62/100 000)

Diabeetikoilla sepelvaltimotauti on yleinen ja sen ennuste on huonompi kuin muilla (Sairastumisriski on 2–4-kertainen ei-diabeetikoihin verrattuna)

Tyypin 2 diabeetikoiden kuolinsyistä 85 % liittyy kardiovaskulaarisairauksiin

Huom! Diabeetikon riski sairastua sydäninfarktiin on yhtä suuri kuin ei-diabeetikon, joka on aiemmin sairastanut infarktin

DIABETES

DIABEETIKON SYDÄN

Kardiovaskulaarisairauksien esiintyvyys ja kuolleisuus on diabeetikoilla 2-8 –kertainen verrattuna muuhun väestöön; 85% kuolemista selittyy sydän- ja verisuonitaudeilla

Toisaalta 20-30%:lla akuutin koronaaritapahtuman sairastaneista on diabetes ja 40%:lla IGT

Diabeetikoilla sairaala- ja puolen vuoden kuolleisuus 2-kertainen muuhun väestöön nähden; ero on suurempi naisilla (3-6x) kuin miehillä (2-3x)

Diabeetikon sydäninfarkti on vaikeampi ja siinä on useammin komplikaatioita (sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja AV-

solmukkeen ongelmat)

Uusia sydäninfarkteja esiintyy diabeetikoilla useammin kuin ei-diabeetikoilla

Tyypin 1 diabeteksessa sepelvaltimotaudin riski suurenee merkittäväksi, kun potilaalle on kehittynyt mikroalbuminuria tai nefropatia

Tyypin 2 diabeteksessa riski on suuri jo diabeteksen toteamisvaiheessa

Ylipaino on tyypin II diabeteksen tärkein vaaratekijä

FINRISKI-tutkimuksessa työikäisten miesten painoindeksi oli keskimäärin 27.2 kg/m2 ja naisten 26.3 kg/m2; miehistä 21 % ja naisista 20 % oli merkittävästi lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m2)

Yksi tärkeimmistä syistä ylipainon lisääntymiseen on fyysisen aktiivisuuden väheneminen

Valtimosairauksien riskitekijöiden kartoitus ja tehokas hoito on diabeetikolla olennaisen tärkeää sepelvaltimotaudin ilmaantumisen estämisen ja/tai sen ennusteen parantamisen kannalta (tupakka, verenpaine ja kolesterolit)

Sydäntapahtuman sairastaneen potilaan riskitekijöiden selvittämiseen kuuluu aktiivinen diabeteksen ja sen esiasteiden (kohonnut paastosokeri l. IFG ja heikentynyt sokerinsieto IGT) kartoittaminen

DIABETES

SUKURASITE

Lähisukulaisen (vanhemmat tai sisarukset) sairastuminen nuorena (miehet < 60v ja naiset < 65v) valtimotautiin on itsenäinen riskitekijä

Tutkimuksen (Nasir et al, Circulation 2007) mukaan suurin riski on potilaalla, jonka sekä vanhempi että sisarus ovat sairastuneet nuorena valtimotautiin (vs. joko vanhempi tai sisarus)

Suora lainaus lähetteestä muutaman vuoden takaa: ”Potilaan suvussa runsaasti sydänsairauksia. Isä kuoli 90-vuotiaana sydäninfarktiin, isän serkulla oli myöskin sydänsairauksia ja kuoli 91-vuotiaana, potilaan äiti on 92-vuotias, elossa, hänellä myöskin todettu sydänvika”

LIHAVUUS

Vuonna 2007 Finriski 2007 –aineistoon perustuen Suomessa oli yli 2 miljoonaa liikapainoista (BMI >

25 kg/m2) työikäistä, joista noin 650 000 oli lihavaa (BMI > 30 kg/m2)

LIHAVUUS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN NÄKÖKULMASTA

Riskiä suurentaa erityisesti vyötäröpainotteinen ja varhain alkanut lihavuus

Diabeteksen riski on suorassa suhteessa painoon

DM2-riski liikapainoisilla 2-4 kertainen ja lihavilla 7-20-kertainen

Suurentunut verenpainetaudin vaara

Riski liikapainoisilla 1,3-1,6 -kertainen ja lihavilla 1,8-2,5 –kertainen

Dyslipidemia Lihavuuteen liittyvä dyslipidemia + RR-tauti → sydän- ja verisuonisairauksien suurentunut riski

Suurentunut sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin riski

Alistaa eteisvärinälle sekä laskimotukoksille (ml keuhkoembolia)

Riski erityisen suuri ehkäisypillereiden käyttäjillä

Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta

Eteisvärinä Verenpainetauti

DiabetesKolesteroli

Lihavuus

Tupakka

SukuKaikkien tavallisimpien sydän- ja

verisuonisairauksien hoito

perustuu pitkälti yhteisten

riskitekijöiden hoitoon

Kansanterveydellisesti yksi merkittävimmistä kansansairauksista, jonka epidemiologiasta tiedetään poikkeuksellisen paljon

~ 200 000 suomalaista sairastaa sepelvaltimotautia

Keskeisimmät ilmenemismuodot äkkikuolema, sydäninfarkti ja rasitusrintakipu (angina pectoris)

SEPELVALTIMOTAUTI

Sepelvaltimotautia sairastavien kokonaismäärässä ei viime vuosien aikana ole tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia, koska yhteiskunnan ikärakenne vanhenee

Sairastuneiden ikäjakauma on kuitenkin muuttunut radikaalisti ja painottunut iäkkäämpien suuntaan; nuoremmat ikäluokat sairastuvat entistä harvemmin

Muutoksen takana riskitekijöiden tunnistaminen ja elintapojen paraneminen sekä huomattavasti kehittyneet hoitomuodot

Ikärakenteen muutos vanhempaan suuntaan ja sairastuneiden elinennusteen paraneminen johtavat kuitenkin vastaisuudessa siihen, että sairastuneiden kokonaismäärä suurenee

EPIDEMIOLOGIA

Sukupuoli Vuosi Lääkekorvaukseen oikeutetut

Miehet

2001 100 000

2010 119 000

2020 138 000

Naiset

2001 87 000

2010 92 000

2020 105 000

Yhteensä

2001 187 000

2010 211 000

2020 343 000

SEPELVALTIMOTAUDIN VUOKSI LÄÄKITYKSEN ERITYISKORVAUSOIKEUDEN (206 ) SAANEET VUODEN 2001 LOPUSSA JA ENNUSTELASKELMAT VUOSILLE 2010 JA 2020 .

SEPELVALTIMOTAUTI

Sepelvaltimotaudilla tarkoitetaan tilaa, jossa happeutunutta verta sydänlihakseen tuovat

sepelvaltimot ovat vaurioituneet (ahtautuneet)

→ sydänlihaksen hapensaanti heikkenee ja kuormitustilassa sydänlihakseen ilmaantuu hapenpuute (iskemia)

Yleisin syy sepelvaltimon vaurioitumiselle on ateroskleroosi ei valtimokovettumatauti

→ sepelvaltimoiden seinämiin muodostuu rasvakertymiä eli plakkeja

Jos suonen sisämitta ahtautuu > 70%, potilas alkaa kärsiä oireista

ATEROSKLEROOSI

Ateroskleroosi alkaa muodostua jo 10 vuoden iässä

Herbert Staryn (yhdysvaltalainen patologi)

tutkimusten mukaan 30 vuotiaista joka kolmannelle muodostuu ateroomasepelvaltimoiden haarautumien paksuuntumiskohtiin

Tärkeimmät itsenäiset vaaratekijät:

LDL kolesteroli ↑

HDL kolesteroli ↓

Tupakointi

Verenpaine ↑

Diabetes

Ikääntyminen

Ateroskleroosia ei kehity, jos LDL-kolesterolia ei kerry sepelvaltimon seinämään (ensisijainen riskitekijä)

Erittäin matala LDL riittää yksinään suojaamaan tehokkaasti sepelvaltimoiden ateroskleroosilta

Erittäin korkea LDL riittää yksinään aiheuttamaan sepelvaltimoiden ateroskleroosin

ATEROSKLEROOSI

Sepelvaltimoiden ateroskleroosi on patologisanatominen diagnoosi

Sepelvaltimotauti on kliininen diagnoosi (= oireita aiheuttava tauti)

Sepelvaltimoiden ateroskleroosi ≠ Sepelvaltimotauti (toisaalta sepelvaltimotautia sairastavalla potilaalla on sepelvaltimoiden ateroskleroosi)

ATEROSKLEROOSI VS. SEPELVALTIMOTAUTI

SEPELVALTIMOTAUDIN ILMENEMISMUODOT

1. Stabiili sepelvaltimotauti

= sydänperäinen iskemia (hapenpuute) aiheuttaa useiden viikkojen aikana samankaltaisena toistuvan rintakivun tai muun epämiellyttävän rintatuntemuksen ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa

2. Epästabiili angina pectoris

= vähäisessäkin rasituksessa tai levossa pitkäkestoisena tai taajaan toistuvana ja pahenevana esiintyvä rintakipu, jossa sydäninfarkti on uhkaamassa

3. Akuutti sydäninfarkti

= sydänlihaksen hapenpuutteesta aiheutuva palautumaton sydänlihasvaurio

4. Äkkikuolema

= Sepelvaltimotauti on yleisin äkkikuoleman syy, ja toisaalta noin 20%:lla potilaista äkkikuolema on ensimmäinen ja luonnollisesti ainoa sepelvaltimotaudin ilmenemismuoto

OIREET

Rintakivun tyypin määrittely (Duodecim, Kardiologia 2008)

Pääkriteerit

Kipu tuntuu puristavana tai epämiellyttävänä

rintalastan takana (usein vasenvoittoisesti)

Kipu alkaa tai pahenee rasituksessa

Kipu helpottaa levossa tai nitrolla minuuteissa

Lisäkriteerit

Kipu säteilee vasempaan yläraajaan tai muualle

(kaulalle, lapojen väliin, joskus oikea yläraaja)

Kipua esiintyy ruokailun jälkeen

Kipu toistuu samanlaisena

Kipuun liittyy hengenahdistuksen tunne

Määrittely

Rintakipu on tyypillinen, jos kaikki pääkriteerit

täyttyvät

Rintakipu on epätyypillinen, jos jokin pääkriteereistä

ei täyty

Rintakipu on ei-anginaalinen, jos vain yksi

pääkriteeri täyttyy

Ei-anginaalisen rintakivun ominaisuuksia (Duodecim, Kardiologia 2008)

Kipu syntyy levossa, mutta rasituksensieto on hyvä

Kipu alkaa salamannopeasti

Kipu on terävää tai pistävää

Kipukohdassa on painoarkuus

Kivun voimakkuus riippuu hengityksestä

Kivun voimakkuus riippuu asennosta

Kipuun liittyy hyperventilaation tarvetta, raajojen puutumista ja vapinaa

DIAGNOSTIIKKA

Jos potilaan oireet ja riskitekijät viittaavat sepelvaltimotautiin, tutkimusten tarkoituksena on saada näyttö rasituksessa provosoituvasta hapenpuutteesta joko EKG:ssä tai kuvantamistutkimuksissa

Rasituskoe usein ensilinjan tutkimus

Muita: isotooppirasituskoe ja sepelvaltimoiden tietokonekuvaus

Sepelvaltimoiden varjoainetutkimus ensimmisenä tutkimuksena vain harvoin

Hyvin iäkkäillä lieväoireisilla rasitusrintakipupotilailla anamneesi, kliininen löydös ja lepo-EKG riittävät joskus diagnoosin tekoon ja konservatiivisen lääkehoidon toteutukseen

Oireettomien potilaiden seulontatutkimukset eivät yleensä ole hyödyllisiä

Invasiivinen tutkimus

Diagnostinen koronaarien angiografia on aiheellinen silloin, kun sepelvaltimotautia ei voida halutulla todennäköisyydellä osoittaa tai sulkea pois kajoamattomilla eli noninvasiivisilla tutkimuksilla

SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUS

Tutkimus tehdään punktiotekniikalla

paikallispuudutuksessa joko värttinävaltimon (a. radialis) tai reisivaltimon (a. femoralis) kautta

Katetri uitetaan valtimoa pitkin nousevaan aorttaan ja aivan aorttaläpän yläpuolelle, josta sepelvaltimot lähtevät

Varjoaineruiskutuksen aikana läpivalaistaan reaaliajassa, jolloin sepelvaltimot kuvautuvat näyttöpäätteelle

Samassa istunnossa voidaan tehdä pallolaajennustoimenpiteet

Toimenpiteessä on lääkärin mukana yksi sairaanhoitaja avustajana

Toimenpiteitä tehdään polikliinisesti eli potilaat kotiutuvat samana päivänä, jos kaikki menee hyvin

SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUS

Pyritään vaikuttamaan todettuihin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin elämäntapoja muuttamalla

Tupakoinnin lopettaminen

Terveellinen ruokavalio

Liikunta

Painonhallinta

Verenpaineen ja diabeteksen hyvä hoito

Säännölliset kontrollit 1-2 vuoden välein yleensä terveyskeskuksessa (verenpaineen kotimittaukset, kolesterolit, verensokerit ja elämäntavat)

YLEISET ELÄMÄNTAPAOHJEET

LÄÄKEHOITO

1. Ennustetta parantava lääkehoito

• Aspiriini

• Kolesterolilääkitys (statiini)

• ACE:n estäjät tai AT-salpaajat

• Beetasalpaajat (sydäninfarktin jälkeen)

2. Oireita helpottava lääkehoito

• Nitraatit

Vakaaoireisen sepelvaltimotaudin lääkehoidon aloitus ja toteutus

Sulje pois muut rintakivun syyt

Arvioi taudin ja oireiden vaikeus, ennuste ja angiografian tarve

Anna elämäntapaohjeet

Aloita lyhytvaikutteinen nitraattilääkitys

Aloita ennusteeseen vaikuttava lääkehoito:

ASA 100 mg x 1 (vaihtoehtoisesti klopidogreeli)

Statiini

Beetasalpaaja

ACE-estäjä (vaihtoehtoisesti sartaani)

Jos oireet jatkuvat haittaavina tai beetasalpaaja ei sovi, lisää pitkävaikutteinen nitraatti tai kalsiumsalpaaja

Jos oireet jatkuvat haittaavina, harkitse revaskularisaatiota

Indikaatio: elämää haittaavat oireet asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta, angiografisesti merkittävä sepelvaltimon ahtauma sekä objektiivinen osoitus sydänlihaksen iskemiasta

HUOM! Vakaaoireista sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennustetta ei voida merkittävästi parantaa revaskularisaatiotoimenpiteillä

Potilasvalinta olennainen osa, koska kyseessä ei ole riskitön toimenpide

Pallolaajennuksen jälkeen veren hyytymistä estävän lääkehoidon toteutuminen erityisen tärkeää (aspiriini + klopidogreeli/tikagrelori 3-12kk)

SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUS

OHITUSLEIKKAUS

Tehdään potilaille, joiden sepelvaltimotauti ei sovellu pallolaajennustoimenpiteeseen

Avosydänleikkaus

Pitkä toipumisaika

Erilainen komplikaatioprofiili pallolaajennukseen verrattuna

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA

44© SUOMEN SYDÄNLIITTO RY

Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys

Väestössä 1-2%:lla

10%:lla 70-vuotiaista

Väestön ikääntyessä vajaatoimintapotilaiden määrä tulee kasvamaan

Ilmaantuvuus kasvaa jyrkästi iän myötä → harvoin <50-vuotiailla, mutta yli 65-vuotiasta 1% ja yli 80-vuotiaista 5-9% sairastuu vuosittain

Sairastuvien keski-ikä on 75 vuotta

Kaiken kaikkiaan 1-2% koko väestöstä sairastaa sydämen vajaatoimintaa (5% yli 65-vuotiasta ja 8-10% yli 75-vuotiaista)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

45-54 55-64 65-74 75-84 85-94

lkm

/1000 a

suk

ast

a

Ikä (vuosia)

Sydämen vajaatoiminnan vuosittainen ilmaantuvuus Suomessa 1000 asukasta kohden

Miehet

Naiset

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Rintasyöpä

Kohtusyöpä

Eturauhassyöpä

Paksusuolen syöpä

Sydämen vajaatoiminta

Keuhkosyöpä

1-vuotiseloonjääminen (%)

ENNUSTE

• Syöpäsairauksista ainoastaan keuhkosyövän 1-vuotisennuste on huonompi kuin sydämen vajaatoiminnan

• Huonoin ennuste sydänperäisen sokin yhteydessä – Paras ennuste verenpainetaudin aiheuttamassa hypertensiivisessä vasemman kammion diastolisessa vajaatoiminnassa

• Stabiilissa kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa vuotuinen kuolleisuus on noin 10%

• Sairauteen ja sen hoitoon täytyy suhtautua vakavuudella!

48

Kun sydän – ihmisen moottori – ei pysty pumppaamaan verta eteenpäin niin tehokkaasti kuin elimistö sitä tarvitsisi, syntyy tila jota kutsutaan sydämen vajaatoiminnaksi.

Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan

seuraus jostakin sydänsairaudesta.

Sydämen vajaatoiminnalle täytyy aina löytyä selitys.

49

Sydämen pumppauskyky eli supistuminen on heikentynyt (systolinen vajaatoiminta)

Tavallisin potilas:

• Sydäninfarktin sairastanut sepelvaltimotautipotilas

Sydänlihas on jäykistynyt eli laajentuminen on heikentynyt (diastolinen vajaatoiminta)

Tavallisin potilas:

• Ikääntynyt verenpainepotilas

Sydämen vajaatoiminnan kaksi mekanismia

Samalla potilaalla voi olla molempia piirteitä

50

Sydämen vajaatoiminnan syitä:

Sepelvaltimotauti

• Tavallisin syy

• Kun sepelvaltimo tukkeutuu, osa sydänlihaksesta jää ilman happea. Jos suonta ei saada nopeasti avattua, syntyy sydäninfarkti. Kuollut sydänlihas menettää pumppauskykynsä.

• Jos sepelvaltimo on ahtautunut, sydänlihas voi kärsiä ajoittaisesta hapenpuutteesta, joka heikentää sydämen pumppaustehoa.

51

• Korkea verenpaine aiheuttaa sydänlihaksen paksuuntumisen• Myös ylipaino, diabetes, ikääntyminen, liikkumattomuus altistavat

• Aiheuttaa erityisesti jähmeyttävää (diastolista) vajaatoimintaa

• Vaikea läppävika, erityisesti aorttaläpän ahtauma ja hiippaläpän vuoto

• Voivat johtaa sekä pumppausvoimaa heikentävään (systoliseen) että jähmeyttävään (diastoliseen) vajaatoimintaan

Sydämen vajaatoiminnan syitä:

Korkea verenpaine ja läppäviat

52

• Sydänlihassairaudet eli kardiomyopatiat

• Sydänlihastulehdus

• Synnynnäinen sydänvika

• Rytmihäiriöt

• Toksinen sydänvaurio (esim. alkoholi)

• Infektiot

• Suuren minuuttivirtauksen vajaatoiminta

• Sydänpussin sairaudet

• Primaari oikean puolen vajaatoiminta (esim. sairastetun keuhkoveritulpan tai keuhkoverenpainetaudin johdosta)

Harvinaisempia sydämen vajaatoiminnan syitä (loput 10% tapauksista):

53

Tyypillisiä oireita:

Hengenahdistus

Väsyminen, uupumus rasituksessa

Nilkkaturvotukset

Mutta samoja oireita esiintyy myös:

Keuhkosairauksissa

Jos on ylipainoa, heikko fyysinen kunto

Suonikohjutaudissa

Vain 30%:lla potilaista, joilla on tyypillisiä oireita ja kliinisiä löydöksiä, on sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnan oireet

54

Epäily

• Oireet

• Kliininen tutkimus

• Poikkeava EKG

• THX

Verikoe

• Natriureettinenpeptidi (BNP)

• Muut taustasyitä selvittävät verikokeet

Sydämen ultraäänitutkimus

• Diagnoosin varmistaminen

• Vajaatoiminnan mekanismin selvittely

Sydämen vajaatoiminnan tutkiminen

55

Sydämen vajaatoiminnan syyn hoito

Lääkehoito

Elintavat

Laitteet

Sydämensiirto

Sydämen vajaatoiminnan hoito

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN HOITO

• Oleellista hoidon kannalta on taustalla olevan syysairauden hoito !

TAULUKKO. Sydämen vajaatoimintaa aiheuttavien ja pahentavien tekijöiden hoito.

Syysairaus Hoitotoimenpiteet

Iskemia Pallolaajennus tai ohitusleikkaus

Läppävika Kirurginen korjaus

Kohonnut verenpaine Lääkehoito

Rytmihäiriö

Sinusrytmin palautus

Rytmihäiriölääkitys

Elektrofysiologinen selvitys ja hoito

Tahdistinhoito

Rytmihäiriötahdistinhoito

Asynkroninen kammiosupistus Biventrikulaarinen tahdistinhoito

Sydänlihastulehdus Lääkehoito

Oikovirtaus vasemmalta oikealle Korjaus katetrin avulla tai kirurgisesti

Synnynnäinen sydänvika Kirurginen korjaus

Sydänpussin konstriktio Perikardiektomia

Endokrinologiset syyt Lääkehoito, kirurgia

LÄÄKEHOITO

1. Ennustetta parantava lääkehoito

• ACE:n estäjät tai AT-salpaajat

• Beetasalpaajat

• Spironolaktoni

• ATR-salpaajan ja neprilysiiniestäjän yhdistelmävalmiste (Entresto)

2. Oireita helpottava lääkehoito

• Nesteenpoistolääkkeet

• Ivabradiini

• Digoksiini

ELÄMÄNTAPAHOITO

Nestebalanssin noudattaminen

Suolan välttäminen

Säännöllinen ja riittävä liikunta

59

• Munuaisten vajaatoiminta

• Anemia• Raudanpuutetta esiintyy jopa 30-40%:lla systolista vajaatoimintaa sairastavista

potilaista

• Raudanpuute korjataan antamalla rautaa suonensisäisesti tiputuksella

• Eteisvärinä• Pysyvässä eteisvärinässä leposykkeen tavoitetaso on 60-100/min.

• Diabetes

• Depressio

• Kihti• Nesteenpoistolääkitys altistaa kihtikohtaukselle

• Perinteisiä tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää

Liitännäissairauksien hoito

ETEISVÄRINÄ

Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa normaalin supistumisen sijaan sydämen eteiset ”värisevät”, ja hyvin nopean eteistaajuuden vuoksi syke on säännöllisen epäsäännöllinen ja usein selvästi normaalia leposykettä nopeampi

Eteisvärinä voi olla oireinen tai oireeton; hoidon valinta riippuu usein nimenomaan rytmihäiriön oireisuudesta ja syketason hallittavuudesta

Eteisvärinä ei ole rytmihäiriönä vaarallinen eikä se johda kammioperäisiin vakaviin rytmihäiriöihin eikä sydämenpysähdykseen

MIKSI ETEISVÄRINÄ KIINNOSTAA?

Potilaita on paljon

Tromboemboliset komplikaatiot

Vaikutus elämänlaatuun

Assosiaatio muihin sairauksiin ja vaikutus ennusteeseen

EPIDEMIOLOGIA

Vuonna 2010 eteisvärinää sairasti arviolta 20,9 miljoonaa miestä ja 12,6 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti

Euroopassa 25% keski-ikäisistä ihmisistä sairastuu eteisvärinään

Vuoteen 2030 mennessä Euroopassa 14-17 miljoonaa eteisvärinäpotilasta (120-215000 uutta diagnoosia/v)

Esiintyvyys painottuu iäkkäisiin ja tiettyihin perussairauksiin (verenpainetauti, sydämen

vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, läppäsairaudet, lihavuus, diabetes ja munuaisten vajaatoiminta)

Elämäntapojen ja eteisvärinään assosioituvien sairauksien ehkäisy ja hoito tärkeää

Ylipaino lisää eteisvärinän riskiä ja riski kasvaa progressiivisesti BMI:n myötäPainon pudotuksella on suotuisa vaikutus eteisvärinäkohtausten ilmaantumiseen ja oireisiin; samoin

kardiorespiratorisen suorituskyvyn petraantumisella

Säännöllisesti tupakoitsevilla suurentunut riski, samoin alkoholin suurkuluttajilla sekä pitkään kilpaurheilumaisesti treenanneilla

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTI

Keskimäärin 15-20% aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään, ja suurin vaara on 1-2 viikon sisälläkardioversiosta

2-7 -kertainen aivoinfarktiriski verrattuna sinusrytmiin; eritoten riskissä eteisvärinäpotilaat, joillareumaattinen läppävika tai HCM

Merkittävimmät riskitekijät: korkea ikä (>75v), sairastettu stroke/TIA ja mitraalistenoosi sekätekoläppä

Muita riskitekijöitä: sydämen vajaatoiminta, DM, RR, naissukupuoli, korkeahko ikä (65-75v), valtimosairaus, dyslipidemia, tupakointi, munuaisten vajaatoiminta

VERENOHENNUSLÄÄKKEET

Eteisvärinään liittyvää aivoinfarktiriskiä hoidetaan verenohennuslääkkein

Lääkitystarpeen arvioimiseen käytetään riskipistetaulukkoa

Käytössä on nykyään perinteisen varfariinin (Marevan) lisäksi uudempia ns. suoria antikoagulantteja, joiden käyttö on vakiintunut 2 vuoden aikana

HOITOLINJAN VALINTA

1. Rytminhallintalinja• Pyrkimyksenä säilyttää normaali sinusrytmi tarvittaessa rytmihäiriölääkkein tai katetriablaatiolla

• Rytmi voidaan palauttaa eteisvärinästä sinusrytmiin lääkkeellisellä tai sähköisellä rytminsiirrolla

2. Sykkeenhallintalinja• Pyrkimyksenä hidastaa eteisvärinän syketaso ”taloudelliseksi” eikä enää aktiivisesti pyrkiä sinusrytmiin

Lieväoireisen potilaan ennuste sykehallintalinjalla on yhtä hyvä kuin lääkkeellisellä

rytminhallintalinjalla

Elimistö usein ”tottuu” eteisvärinään syketason taloudellistuttua

Hoitolinjan valinta perustuu moneen seikkaan: ikä ja perussairaudet, rytmihäiriön kesto ja oireisuus, syketason hallittavuus ja sydämen vasemman eteisen koko

YHTEENVETO

Perinteisiä sydän- ja verisuonisairauksia yhdistävät samat riskitekijät, ja näiden tehokas ja tavoitteellinen hoito on tärkeää niin sepelvaltimotaudissa, sydämen vajaatoiminnassa kuin eteisvärinässäkin

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tunnistaminen ja hoito, sekä itse sairauden hoito on kehittynyt ja ennuste huomattavasti parantunut viimeisen 50 vuoden aikana

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito perustuu tutkimuksissa potilaiden ennustetta parantaneisiin lääkkeisiin