Orion on suomalainen avainlippuyritys.

orionsydan.fi

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN

SYNNYSSÄ

SISÄLLYSLUETTELO

Muistisairaudet ................................................................... 3

Muistisairauksien riskitekijöitä .......................................4

Muistioireiden syyt .............................................................6

Verisuoniperäinen muistisairaus ....................................8

Ennaltaehkäisyn mahdollisuudet ................................. 10

Milloin hoitoon ................................................................. 12

TYYPIN 2 DIABETES KOHONNUT KOLESTEROLI KOHONNUT VERENPAINE ETEISVÄRINÄ SYDÄMEN VAJAATOIMINTA

www.orionsydan.fi – Kattava tietopaketti sydänterveydestä Osoitteesta www.orionsydan.fi löydät kattavasti tietoa sydän- ja verisuoni-sairauksista sekä hyviä vinkkejä elämäntapamuutoksiin ja -hoitoon. Sivuilla on myös testejä sekä tulostettavia materiaaleja omahoitosi tueksi.

3

MUISTISAIRAUDET Jopa joka kolmas 65 vuotta täyttänyt kärsii jonkinlaisista muistioireista. Sairaus yleistyy iän myötä. Noin 14 500 henkilöä sairastuu vuosittain. Lievistä muistioireista kärsii noin 200 000 henkilöä ja lievästä tai keski-vaikeasta dementiasta lähes 200 000 henkilöä maassamme.

Koska parantavaa lääkitystä sairauteen ei vielä ole, tuoreimpien tutkimus-ten valossa ratkaisevin tekijä muistisairauksien vähentämisessä on ennalta-ehkäisy.

Erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat merkittäviä riskitekijöitä. Siksi niihin ajoissa puuttumalla voidaan vai-kuttaa mahdollisen muistisairauden puhkeamiseen tai siirtää sairastumista myöhemmäksi.

Ikääntyvässä väestössä yleisin etenevän muistisairauden muoto on Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen muisti- häiriön sekamuoto.

Taustalla on valtimomuutoksia aiheuttavia riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta ja kolesterolia, epäterveellisiä elintapoja, mutta myös perin-nöllisiä ja vielä tuntemattomiakin syitä. Keski-iän korkea kolesteroli ja systolinen verenpaine ennakoivat vanhuuden muistisairautta jopa toden-näköisemmin kuin tunnetut perintötekijät.

Espoo, 13.4.2018 Orion Oyj, Orion Pharma

4

MUISTISAIRAUKSIEN RISKITEKIJÖITÄ Useat elintapatekijät ja perimä yhdessä vaikuttavat muistisairauksien syntyyn. Kaikkiin niistä emme voi itse vaikuttaa. Puuttumalla erityisesti sydän- ja verisuoniperäisiin riskitekijöihin, voimme oleellisesti pienentää sairastumisriskiä.

Samat tekijät, jotka lisäävät sydän- ja aivoverisuonisairauksien riskiä, vai-kuttavat myös verisuoniperäisen muistisairauden syntyyn: kohonnut veren-paine, korkea kolesterolitaso, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, alko-holi ja tupakointi.

Elintavoilla on suuri merkitys muistisairauden ennaltaehkäisyssä.

Usein etenevissä muistisairauksissa syy on muualla kuin perimässä, mutta geneettiset tekijät voivat lisätä sairastumisen todennäköisyyttä. Verisuoni-peräiset muistisairaudet eivät yleensä ole perinnöllisiä, mutta monet perinnölliset sairaudet kuten diabetes ja verenpainetauti lisäävät mahdol-lisuutta sairastua muistisairauteen.

5

Tunnettuja riskitekijöitä

○ Ikä

○ Korkea systolinen verenpaine (yläpaine) keski-iässä

○ Tupakointi

○ Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ruokavalio

○ Korkea kolesteroli keski-iässä

○ Sukuhistoria

○ Runsas alkoholinkäyttö

○ Geneettiset tekijät mm. apolipoproteiini E4

○ Vähäinen henkinen aktiivisuus

○ Lihavuus ja ylipaino

○ Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes

○ Uniongelmat

6

7

MUISTIOIREIDEN SYYT Erilaiset fyysiset tai psyykkiset tekijät saattavat laukaista muistihäiriön. Kun kyseessä on etenevä tautimuoto, esimerkiksi verisuoniperäinen muistisairaus tai Alzheimerin tauti, vaikutukset muistiin kertyvät yleensä pitkän ajan kuluessa ja näkyvät vasta vähitellen.

Muistihäiriöiden yleisiä ohimeneviä syitä voivat olla muun muassa väsy-mys tai stressi, muihin sairauksiin liittyvät muistioireet tai sekavuus, jotka saattavat olla hoidolla parannettavissa. Myös lääkkeiden mahdolliset vai-kutukset muistiin ja alkoholin käyttö on huomioitava muistioireiden syytä selvittäessä.

Tekijöiden yhteisvaikutusUsein sairaus puhkeaa sekä perinnöllisten että verisuoniperäisten tekijöi-den yhteisvaikutuksesta. Näiden tekijöiden rooli muistisairauden synnyssä vaihtelee yksilöllisesti. Usein kyseessä on kuitenkin niin sanottu sairauden sekamuoto.

Verisuoniperäinen tautimuoto

Verisuonimuutokset aiheut-tavat tyypillisesti toiminnan-

ohjauksen häiriöitä.

”Puhdas” AlzheimerAivokudokseen kertyy

muutoksia mm. amyloidi- plakkeja, jotka aiheuttavat

muistihäiriöitä.

8

VERISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS

Verisuoniperäinen muistisairaus on yleisnimi monille erilaisille tiloille. Niille tyypillistä on toiminnanohjauksen vaikeutuminen, passiivisuus ja aloitekyvyn heikentyminen. Myös tunneherkkyys ja mielialojen vaihtelu on tavallista.

Verisuoniperäisen muistisairauden varhaisoireita ovat:

○ lievä muistihäiriö, ○ puhehäiriöt ○ kömpelyys ○ kävelyvaikeudet (ns. töpöttelykävely) ○ hahmottamisvaikeudet.

Joskus mukana voi olla myös Alzheimerin taudin piirteitä. Muistihäiriöt ei-vät kuitenkaan ole niin hallitsevia. Myös neurologisia oireita saattaa esiin-tyä. Oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoja vaurioita on syntynyt.

Joskus oireet voivat alkaa nopeastikin, eivätkä ne etene tasaisesti, vaan portaittain.

Sairastuneiden tilanne saattaa vielä osittain kohentua huolehtimalla ve-renpaineesta, kolesterolista ja verensokerista sekä sydän- ja verisuonitau-tien säännöllisestä hoidosta.

Taustalla on yleensä verisuonten vaurioita ja aivoverenkiertohäiriöitä mm. aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja tai aivojen syvien osien valkean aineen hapenpuutteesta johtuvia vaurioita. Myös ilman havaittavia oi-reita sairastettu niin sanottu hiljainen aivoinfarkti voi altistaa muistisai-raudelle.

9

ENNALTAEHKÄISYN MAHDOLLISUUDETSydämelle terveelliset elintavat edistävät myös aivojen ja muistin hyvin-vointia. Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä terveellisillä elintavoilla!

Verenpaineeseen, ylipainoon korkeaan kolesteroliin, diabetekseen, tupa-kointiin, runsaaseen alkoholinkäyttöön ja vähäiseen liikuntaan puuttumalla voidaan saada aikaan tuntuvia tuloksia verisuoniperäisten muistihäiriöiden ennaltaehkäisyssä.

Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisy on myös muisti- häiriöiden parasta ennaltaehkäisyä.

On suositeltavaa välttää alkoholia ja tupakointia ja pyrkiä terveelliseen ruokavalioon ja liikkuvaan elämäntyyliin. Nykyisissä sairauksissa pyritään hyvään hoitotasapainoon. Esimerkiksi jo muutaman kilon laihduttaminen vähentää terveysriskejä.

Riskitekijöihin kannattaa puuttua ajoissa, viimeistään keski-iässä, elintapa-muutoksilla ja tarvittaessa noudattamalla lääkärin määräämää lääkitystä. Toistaiseksi näyttää siltä, että riskitekijöiden välttämisestä ei ole apua jo puhjenneen muistisairauden etenemiseen. Siksi elintapahoito tulee aloittaa varhain.

Pidä huolta muististasi

Ylös, ulos ja lenkille – säännöllinen liikunta kannattaa

Vältä stressiä

Vältä humala- hakuista juomista

10

Enemmän marjoja, hedelmiä ja kasviksia

Käytä kypärää, päävammat ovat pahasta muistille

Lopeta tupakointi, se lisää etenevän muistisairauden riskiä

Aktivoi aivojasi

Pidä yllä ystävyys- suhteitasi

Nuku tarpeeksi

Muista terveellinen ja monipuolinen ruokavalio

Vähennä kovien rasvojen käyttöä ja kaloreita

Käytä kalaa ja rypsiöljyä ruoanlaittoon

Muista noudattaa lääkärin mahdollisiin sydän- ja verisuonisairauksiin määräämää lääkitystä

12

MILLOIN HOITOON?Kun muistioireet pitkittyvät tai pahenevat, on tärkeää selvittää niiden syy. Tutkimukset ja hoidon seuranta tapahtuvat asiaan perehty-neessä hoitopaikassa esimerkiksi alueellisessa muistipoliklinikassa. Työikäiset muistihäiriöiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun

○ Henkilö tai hänen läheisensä ovat huolestuneita lähimuistista

○ Muistioireet haittaavat töitä tai arkiaskareita

○ Sovitut tapaamiset unohtuvat

○ Hoito-ohjeiden noudattamisessa on vaikeuksia

○ Henkilöllä ilmenee vaikeutta löytää sanoja tai hän käyttää epäasian- mukaisia sanoja

○ Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenevät

○ Käsitteellinen ajattelu heikkenee, esimerkiksi taloudellisten asioiden hoitaminen vaikeutuu

○ Esineet tuntuvat katoavan ja niiden käyttötavan ja -tarkoituksen ymmärtäminen vaikeutuu

○ Esiintyy mielialamuutoksia, ahdistuneisuutta ja apaattisuutta yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa

○ Esiintyy persoonallisuuden muutoksia

○ Aloitekyky heikkenee tai henkilö vetäytyy normaaleista askareista

?

DiagnosointiMuistioireiden syy tulee aina selvittää lääkärin vastaanotolla. Tavoit-teena on muistisairauden mahdollisimman varhainen diagnosointi. Silti huomattava osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.

Selvityksen kulmakivinä ovat lääkärin tekemä haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.

On tärkeää saada jo alkuvaiheessa tietoa myös sairastuneen läheisiltä, jotta havaitaan muutokset sairastuneen arkitoimissa tai käyttäytymisessä.

Muistisairauden ilmetessä voidaan aloittaa kuntouttava hoito ja lääkehoito sekä varmistaa muut yhteiskunnan tukimuodot sairastuneelle ja hänen läheisilleen.

Ole läsnä muistisairaan läheisesi arjessa!

13

14

Määritelmiä Kognitiiviset oireet Tiedonkäsittelyn jonkin osa-alueen heikentyminen Muistioire Työ-, tapahtuma- tai asiamuistin heikkous Lievä kognitiivinen heikentyminen, tiedonkäsittelyoire ilman merkittävää toimintakyvyn heikentymistä Muistisairaus Etenevä ja lopulta dementiaan johtava aivosairaus Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä, verisuoniperäinen muistisairaus Aivoverenkiertosairauden aiheuttama tiedonkäsittelyn oireisto, aivoverenkiertosairauden muistisairaus Dementia Muistisairauden lopputila, laaja-alainen tiedonkäsittelyn ja toimintakyvyn heikentymä. Käytösoire Muistisairauden aiheuttama haitallinen muutos käytöksessä tai tunne-elämässä

15

Tietoa

○ Muistiliitto www.muistiliitto.fi

○ Muistiliitto: Verisuoniperäinen muistisairaus -esite.

○ Terveyskirjasto.fi: Muisti pätkii – mistä kyse, mikä avuksi? Käypä hoito -suosituksen potilasversio 7.8.2017.

○ Terveyskirjasto.fi: Muistihäiriö. Duodecim 1.12.2015.

○ Terveyskirjasto.fi: Muistisairaan tukeminen – ohjeita läheisille. Duodecim 27.8.2012.

○ Terveyskirjasto.fi: Vaskulaarinen dementia (verenkiertoperäinen muistisairaus). Duodecim 22.5.2015.

○ Kaypahoito.fi: Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta? Käypä hoito 21.9.2016.

○ Kaypahoito.fi: Muistisairaudet 2017. Käypä hoito 27.1.2017.

○ Erkinjuntti T et al., Muistisairaudet. Duodecim 2015.

○ Strandberg T, Kivipelto M. Terveet elämäntavat – terveet aivot. Duodecim 2017;133(2):195-200.

Ori

on P

harm

a 04

/201

8 10

0441

42

Orion Oyj, Orion Pharma, PL 65, 02101 Espoo

Orionin tarina jatkuu… Orion on rakentanut hyvinvointia jo sadan vuoden ajan. Olemme

suomalainen lääkeyhtiö, joka toimii maailmanlaajuisesti. Kehi-

tämme, valmistamme ja markkinoimme ihmis- ja eläinlääk-

keitä, lääkkeiden vaikuttavia aineita sekä diagnostisia testejä.

Suomalainen hyvinvointi on luotu yhdessä – teoilla ja tunteella.

Panostamme jatkuvasti uusien lääkkeiden sekä hoitotapojen

tutkimiseen ja kehittämiseen. Työllistämme ja investoimme

kotimaassa, sinivalkoisella sydämellä.

orion.fi