Jos sydän sairastuuSepelvaltimotauti jasydäninfarkti

2 3

Lukijalle

Sepelvaltimotauti on kuin kilpa-ajot kapealla kylätiellä. Kukaan ei pääse

ohi ja lopulta autot jumittuvat sillankohtaan. Sepelvaltimotaudissa val-

timoihin kertyy rasvaa, joka kovettuu verisuonten pinnalle estäen verta

virtaamasta. Seurauksena saattaa olla sydäninfarkti.

Sydänsairaus on vakava paikka, joka panee miettimään elämää uudelta

kannalta. Sairaudesta huolimatta voit kuitenkin olla onnellisessa ase-

massa. Tukenasi on kehittynyt suomalainen erikoissairaanhoito, joka

osaa hoitaa vaikeitakin sydänsairauksia. Olet onnekas myös siinä

mielessä, että voit itse vaikuttaa tervehtymiseesi ja sairauden kulkuun.

Kyseessä ei ole voittamaton sairaus. Tästä oppaasta löytyvät perustiedot

sepelvaltimotaudin synnystä, vaaratekijöistä, ilmenemismuodoista,

hoidoista ja paranemismahdollisuuksista. Lisäksi löydät työkaluja siihen,

miten jo pienillä elämäntapamuutoksilla terveyttä ja elämänlaatua

voidaan parantaa.

Vastoin yleistä käsitystä sepelvaltimotautia sairastava työikäinen voi

useimmiten säilyttää työkykynsä ja palata sairausloman jälkeen työhön.

Eläkkeelläkin monet voivat nauttia sisältörikkaista vuosista ja säilyttää

toimintakykynsä vielä pitkään. Onnea matkaan!

Suomen Sydänliitto ry

Jos sydän sairastuu - sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti

Julkaisija: Suomen Sydänliitto ry, 2002

Työryhmä: Kuntoutuspäällikkö Ulla-Riitta Penttilä, Sydänliitto

Asiantuntijalääkäri Hannu Vanhanen, Sydänliitto

Ravitsemusasiantuntija Pirjo Koivisto, Sydänliitto

Sosiaali- ja kuntoutussihteeri Marja-Liisa Nuotio, Sydänliitto

Ylilääkäri Mikael Ojala,

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Fysioterapian opettaja Riitta Liisa Hasu,

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Erikoissairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Päivi Mäkinen,

Keski-Suomen keskussairaala

Kuvat 1–6: Arto Nurmi, Ateljee ArtiGeeni Oy

Valokuva: Sami Kulju

Taitto: Contra

2. korjattu painos

© Suomen Sydänliitto ry

Kuvien ja tekstin kopiointi ilman tekijöiden lupaa on kielletty.

4

Sisältö

5

Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti

Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

I PERUSTIETOA SEPELVALTIMOTAUDISTA JA SYDÄNINFARKTISTA

1. Mielenmyllerryksestä toipumisen alkuun . . . . . . . . . . . . . .6

2. Tieto on hyvä lääke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

3. Mikä on sepelvaltimotauti? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9

4. Mikä on sydäninfarkti? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

5. Sepelvaltimotaudin vaaratekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

6. Sepelvaltimotaudin tutkiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

7. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

II MITEN HOIDAN ITSEÄNI?

8. Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä! . . . . . . . . . . . . . . .18

9. Muutama painon kurinpito-ote . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26

10. Hiiop, liikkumaan! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28

11. Tumppaa tupakka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

12. Hoida tulehdukset ajoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .41

13. Matkusta maltilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42

14. Sauna, seksi ja muut elämänilot . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44

15. Lääkehoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

III TAKAISIN TÖIHIN

16. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen . . . . . . . . . . . . . . . .53

17. Sydänpotilaan sosiaaliturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .57

18. Mistä apua kuntoutumiseen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .60

19. Kirjallisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .61

Perhe ja ystävät saattavat alkuun olla epätietoisia, miten suhtautuasydänsairaudesta toipuvaan läheiseensä. Tilannetta helpottavat tiedonsaaminen sekä avoin ja lämminhenkinen keskustelu tapahtuneesta, senherättämistä tunteista sekä tulevaisuutta koskevista peloista ja odotuk-sista. Sairastunut tarvitsee ymmärtämystä ja henkistä tukea, mutta eiylihuolehtimista. Sepelvaltimotaudin aiheuttamista uusista elämäntapa-muutoksista, esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta ja ruokailutot-tumusten muuttamisesta, kannattaa sopia yhteisesti ja antaa kullekinperheenjäsenelle aikaa sopeutua uusiin tapoihin. Perhe ja ystävät tuke-vat toipumista parhaiten säilyttämällä toiveikkaan ja kannustavan asen-teensa. Huumoria unohtamatta!

Vaikka sairastuminen on tuskallinen kokemus, se voi olla myös elämänkäännekohta, joka voi tuoda mukanaan positiivisia, uusia asioita. Nyt onaika opetella hallitsemaan stressiä, sillä pitkittynyt henkinen paine pitäästressihormonitason jatkuvasti koholla, mikä ei ole hyväksi sydämelle.On aika opetella joustava tapa suhtautua asioihin: jos kerran tähänpäivään asti on selvitty, niin miksei tästä eteenpäinkin? Rentoutu-mistapoja voi opetella esimerkiksi fysioterapeutin ohjauksessa tairentoutumisoppaista.

Tämä on nyt se elämänvaihe, jolloin itselleen voi – ja pitääkin – antaaaikaa. Luvan kanssa.

76

Mielen myllerryksestä toipumisen alkuun

I Perustietoa sepelvaltimotaudistaja sydäninfarktista

1. Mielen myllerryksestä toipumisen alkuun

Tieto sepelvaltimotaudista – ja varsinkin sydäninfarktista tulee ainayllättäen nostaen pintaan elämän peruskysymykset. Tietoisuus omastakuolevaisuudesta paljastaa asioiden ja ihmisten tärkeysjärjestyksen.Koti- ja työelämän rutiinit keskeytyvät, aika pysähtyy ja kiire loppuu.

On normaalia, että sairastuminen aiheuttaa jonkinasteisen psyykkisenkriisin, joka ilmenee mm. pelkoina, ahdistuksena, unettomuutena ja tun-teiden ailahteluna. Kuitenkin yleensä jo muutamien viikkojen kuluessaja voimien palatessa myös mieliala kohenee ja tapahtumien merkitysasettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Elämä palautuu raiteilleen pikkuhiljaatuttujen askareiden kautta; kevyt liikunta ja kotityöt ovat sallittuja jotoipumisvaiheen alussa.

Masennusoireet ovat melko yleisiä infarktin jälkeen. Jos masennushuolestuttaa sinua tai läheisiäsi enemmän kuin itse sepelvaltimotauti,kestää yli kaksi viikkoa etkä tunne selviytyväsi siitä yksin, ota yhteyttälääkäriisi tai muuhun ammattiauttajaan. Puhu. Kokemusten vaihto myösmuiden kohtalotovereiden kanssa auttaa jäsentämään omaa kokemusta.Yhteyden näihin tehtävään koulutettuihin tukihenkilöihin saa omanalueen sydänpiirin kautta.

9

3. Mikä on sepelvaltimotauti?

Sepelvaltimotaudin pääsyy on valtimoiden kovettuminen eliateroskleroosi. Valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuupesäkkeiksi, jotka vähitellen pienentävät verisuonen läpimittaa jaestävät verta virtaamasta (kuva 1). Ateroskleroosia voi olla kaikissa valtimoissa, mutta se on erityisen haitallista sepel-, kaula- ja aivovalti-moissa. Sepelvaltimot kulkevat sydämen pinnalla ja huolehtivat sydän-lihaksen veren- ja hapensaannista (kuva 2). Kun sepelvaltimot ahtautu-vat, veren ja ravinnon pääsy sydänlihakseen vaikeutuu. Ahtautuminenon vuosia kestävä prosessi, jonka nopeus riippuu sairauden vaarateki-jöistä ja ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista.

Sairauden vaikeusaste vaihtelee eri ihmisillä. Oma sairautensa tuleekintuntea, jotta osaa hoitaa itseään hyvin ja kertoa lääkärille oireidensamuutoksista. Sepelvaltimotautia ei yleensä voi parantaa kokonaan,mutta sen kulkua voidaan hidastaa ja oireita vähentää.

2. Tieto on hyvä lääke

Sepelvaltimotautiin voi vaikuttaa omalla toiminnalla. Mitä enemmäntiedät sairaudesta, sen paremmin tulet sen kanssa toimeen. Tieto onparas lääke sairauden aiheuttamaan epävarmuuteen ja ahdistukseen.

- Kysy lääkäriltä ja selvitä itsellesi sairautesi vaikeusaste. Näin tiedät,miten voit elää tavallista elämääsi rajoittamatta sitä tarpeettomasti jatoisaalta, mitkä rajoitukset ja muutokset ovat välttämättömiä.

- Perehdy kirjallisuuteen, joka käsittelee ravintoa, liikuntaa, lääkehoitoaja ensiapua (mm. Sydänliiton julkaisut, Suomalaisen sydänkirja jaSydän-lehti).

- Alueesi sydänpiiristä saat tietoa luennoista, julkaisuista, kuntoutumis-mahdollisuuksista ja vertaistukitoiminnasta.

Monet sairaalat ja sydänpiirit järjestävät ns. ensitiedon kursseja, joissakerrotaan sairaudesta ja hoidosta sekä tavataan muita sydänpotilaita.Kysy kursseista sairaanhoitajalta, kuntoutusohjaajalta, sosiaalityönteki-jältä tai sydänpiiristä.

Tieto on hyvä lääke

8

Mikä on sepelvaltimotauti?

Kuva 1. Ateroskleroosin ahtauttama valtimo

2) Epästabiili eli epävakaa angina pectoris, jossa kipuoireita ilmeneemyös ennakoimattomissa tilanteissa ja levossa. Valtimoon syntyneenkovettumapesäkkeen kuori repeää, jolloin verihiutaleet takertuvat toi-siinsa hyytelömäiseksi verkoksi ahtauttaen suonta. Veri pääsee kuitenkinvielä virtaamaan. Kyseessä on uhkaava sydäninfarkti, joka vaatii kiireel-listä lääkärinapua.3) Sydäninfarkti, jossa kovettumapesäkkeen repeämä on johtanut täy-teen tukokseen aiheuttaen hapenpuutteen ja sydänlihaksen vaurion,joka näkyy sydänfilmissä (EKG:ssä) tyypillisinä muutoksina.

Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan sydämen pumpputoiminnanheikkenemistä, mikä johtuu tavallisimmin sydäninfarktin jälkeisestäsydänlihaksen vauriosta. Vajaatoiminnan oireita ovat väsymys, hengen-ahdistus ja jalkojen turvotus. Vajaatoiminta voi liittyä myös rytmihäiri-öihin, sydänlihaksen muihin sairauksiin ja läppävikoihin.

Sydämen rytmihäiriöitä voi esiintyä sepelvaltimotaudin yhteydessä,mutta myös muulloin. Osa rytmihäiriöistä on tilapäisiä ja vaarattomia,mutta osa vaatii hoitoa. Tavallisimpia rytmihäiriöitä ovat yksittäiset lisä-lyönnit, eteisvärinä ja tiheälyöntisyys. Vakavimpia rytmihäiriöiden muo-toja ovat kammiovärinä ja sen seurauksena sydänpysähdys, jotka saat-tavat ilmetä sydäninfarktin yhteydessä. Nopea sähköinen rytmihäiriönhoito voi tällöin pelastaa potilaan hengen.

1110

Kun sepelvaltimo on ahtautunut yli 50 prosenttia, veren virtaus ahtaumanjälkeisessä suonen osassa hidastuu, jolloin se osa sydänlihasta, jolle valti-mon pitäisi kuljettaa verta ja happea, kärsii hapenpuutteesta. Tämä tun-tuu rintakipuna, angina pectoriksena. Tyypillinen angina pectoris -kiputuntuu puristavana tai painavana keskellä rintaa tai vannemaisena rinta-kehän ympärillä. Se voi säteillä käsivarsiin, useimmiten vasempaan käteen,hartioihin, lapaluiden väliin, kaulaan ja leukaperiin aina hampaisiin asti(kuva 3). Angina pectoris ilmaantuu yleensä rasituksessa tai voimakkaidentunnereaktioiden yhteydessä ja helpottuu levossa tai nitrolla.

Sepelvaltimotaudin oireet voivat olla myös epätyypillisiä, varsinkin nai-silla ja iäkkäillä ihmisillä. Tuntuvimpana oireena voikin kivun sijasta ollahengenahdistus, poikkeava väsymys tai suorituskyvyn alentuminen. Myösdiabeetikoilla kivun tunne on heikentynyt. Naisilla sepelvaltimotautisaattaa naamioitua hengenahdistukseen, pahoinvointiin, selittämättö-mään fyysiseen uupumukseen tai ylävatsavaivoihin, jolloin se voidaanaluksi sekoittaa johonkin muuhun sairauteen ja diagnoosi viivästyy.

Sepelvaltimotaudissa voidaan erottaa kolme oirekuvaa:1) Stabiili eli vakaa angina pectoris, jossa kipu ilmenee rasituksessaaina samankaltaisena. Valtimoon syntynyt kovettumapesäke ahtauttaasuonta osittain, mutta ei ole revennyt. Potilas oppii ennakoimaan kipu-rajansa ja helpottamaan oireitaan levolla tai nitrolla.

Kuva 2. Sydämen

sepelvaltimot (punaiset)

ja laskimot (siniset)

Kuva 3. Angina

pectoris -kivun

paikkoja

Mikä on sepelvaltimotauti?

13

Mikä on sydäninfarkti?

12

5. Sepelvaltimotaudin vaaratekijät

Terveyteemme vaikuttavat elämäntavat, perintötekijät, ympäristötekijätja sattuma. Voimme itse vaikuttaa elämäntapoihimme ja siten välttääsairastumisen tai ainakin siirtää sitä vuosia kauemmaksi.

Tekijät, jotka vaikuttavat sepelvaltimotaudin syntyyn ja joihin voi itsevaikuttaa: - tupakointi- kohonnut kolesteroli- kohonnut verenpaine- vähäinen liikunta- liikapaino- diabetes- runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö- pitkäaikainen stressi

Tekijät, jotka ovat yhteydessä sepelvaltimotautiin, mutta joihin ei voivaikuttaa:- sukupuoli- ikä- perimä

Tavoitteena on verenpaine alle 140/85 mmHg (diabeetikoilla alle 140/80 mmHg) ja veren kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l. Kolesteroli-arvo ei voi laskea liikaa. LDL-arvon eli huonon kolesterolin tulee olla alle 3,0 mmol/l, mieluummin alle 2,6 mmol/l. Jos LDL on kohonnut,kolesterolia kertyy verisuonten seinämiin. HDL-arvon eli hyvän koles-terolin tulisi olla yli 1,0 mmol/l. Mitä korkeampi HDL-arvo on, sitäparempi. HDL auttaa elimistöä poistamaan kolesterolia verisuontenseinämistä.

4. Mikä on sydäninfarkti?

Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin äkillinen ja vakava ilmenemismuo-to. Se tarkoittaa sydänlihaksen vaurioitumista alueella, jonne verenkier-to ja hapenkulku ovat estyneet (kuva 4). Syynä on hyytymä, joka tukkiisepelvaltimon. Hyytymä syntyy, kun ahtautuneeseen suoneen syntynytkovettumapesäke repeää. Sen sisällöstä ja verihiutaleista muodostuutukos, joka estää veren ja hapen pääsyn sydänlihakseen. (Kuva 5).

Sydäninfarktin tyypillisimmät oireet ovat voimakas rintakipu, joka eimene nitrolla ohi, pahoinvointi, tuskaisuus ja kylmä hiki. Potilas on kuljetettava heti ambulanssilla terveyskeskukseen tai sairaalaan. Mitänopeammin potilas saadaan hoitoon, sitä paremmat mahdollisuudet on estää sydänlihasvaurio.

Infarktin vaurioalueen arpeutuminen kestää noin kuusi viikkoa, reuna-alueiden korjautuminen kauemminkin. Infarktin reuna-alueille syntyyuudissuonia, jotka parantavat lihaksen hapensaantia, ja lähellä sijaitsevalihas korjautuu. Ajoissa hoidetusta infarktista on mahdollista toipuahyvin. Sen jälkeen voi elää täysipainoista elämää ja useimmiten myöspalata takaisin työhön.

Kuva 4. Sydäninfarkti Kuva 5. Hyytymä syntyy valtimoon

Sepelvaltimotaudin vaaratekijät

15

Sepelvaltimotaudin vaaratekijät

14

6. Sepelvaltimotaudin tutkiminen

Sepelvaltimotaudin tutkimisessa tarvitaan sekä lääkärin- että laborato-rio- ja röntgentutkimuksia, jotka tehdään potilaalle hänen oireidensaperusteella.

SydänfilmiSydänfilmi (EKG) antaa kuvan sydämen tilasta ja sähköisen toiminnanhäiriöistä. Äkillinen sydäninfarkti näkyy siinä muutoksina, mutta senavulla ei voida ennustaa infarktin syntymistä.

RasituskoeRasituskoe eli "polkupyörätesti" on suorituskykyä mittaava tutkimus, jokatehdään lääkärin valvonnassa. Kuormitusta nostetaan asteittain ja samallaseurataan verenpainetta, sykettä ja sydänfilmiä (EKG:tä). Tutkimuksellaselvitetään sydänlihaksen hapensaantia, rytmihäiriöitä ja suorituskykyärasituksen aikana. Tulos auttaa määrittämään potilaalle sopivaa lääkitystäja liikuntaharjoituksia sekä arvioimaan potilaan työkykyä.

UltraäänitutkimusUltraäänitutkimuksella saadaan tietoa sydämen toiminnasta, mm.sydänlihaksen koosta, seinämien paksuudesta ja supistumiskyvystä. Sillä voidaan tutkia myös sydämen läppien toimintaa.

IsotooppitutkimusIsotooppitutkimuksella (ns. tallium-rasituksella) selvitetään sydämenverenkiertoa. Tutkimuksen aikana suoneen ruiskutetaan merkkiainetta,jonka jakautumista seurataan erikoislaitteilla ja näin saadaan käsitysverenkierrosta levossa ja rasituksessa.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus Varjoainekuvaus (angiografia) on röntgentutkimus, jossa potilaan sepel-valtimoihin ruiskutetaan varjoainetta ja ne kuvataan eri suunnilta. Näinsaadaan selville valtimoiden ahtaumakohdat. Ruiskuttamalla varjoainettasydämen vasempaan kammioon selvitetään myös kammion liikkuvuutta jaläppien toimintaa.

Triglyseridit ovat myös veren rasva-arvoja. Kun triglyseridiarvot ovatkoholla eli yli 2,0 mmol/l, sepelvaltimotauti nopeutuu. Liikapaino ja runsas, säännöllinen alkoholinkäyttö nostavat triglyseridiarvoa.

Tavoitearvot 1-2-3-4-5 -muistisäännön mukaan:

HDL-kolesteroli (S-HDL) yli 1,0 mmol/l

Triglyseridit (S-Trigly) alle 2,0 mmol/l

LDL-kolesteroli (S-LDL) alle 3,0 mmol/l

Kokonaiskolesteroli/HDL-kolesteroli alle 4

Kokonaiskolesteroli (S-Kol) alle 5 mmol/l

Sepelvaltimotaudin tutkiminen

1716

voidaan myös uusia, jos valtimo ahtautuu uudelleen. Uusi ahtauma ilmenee yleensä kolmen kuukauden kuluessa angina pectoris -oireidenpalaamisena.

OhitusleikkausOhitusleikkaus on vaikea-asteisen sepelvaltimotaudin hoitomuoto. Ohi-tusleikkauksessa terveellä valtimosiirrännäisellä korvataan tukkeutunutsuoni, jolloin veri pääsee jälleen kuljettamaan sydänlihakseen happea.Ohitusleikkaus voidaan tehdä perinteisellä tavalla rintalastan kautta,jolloin verenkiertoa hoitaa sydämen pysäytyksen aikana sydänkeuhko-kone, tai uudemmalla ns. mini-invasiivisella menetelmällä, jossa rinta-lastaa ei tarvitse avata eikä sydäntä pysäyttää. Menetelmän valintaanvaikuttavat potilaan kunto sekä ahtaumien sijainti, lukumäärä javaikeusaste.

7. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot

Sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito. Siihen on tärkeääyhdistää vaaratekijöitä vähentävä ja sydäntä suojaava elämäntapa,jonka onnistumisessa sinä itse olet avainasemassa. Jos lääkehoito eitunnu riittävän ja oireet jatkuvat ja pahenevat, harkitaan ns. invasiivistahoitoa eli sepelvaltimoiden pallolaajennusta tai ohitusleikkausta.Leikkauksella voidaan helpottaa oireita, mutta ei parantaa sairauttakokonaan. Tässäkin tapauksessa tarvitaan elämäntapojen tarkistamistaja mahdollisia muutoksia.

LiuotushoitoÄkillisessä sydäninfarktissa syntyvä, valtimon tukkiva hyytymä voidaansulattaa suonensisäisillä lääkkeillä. Tämä ns. liuotushoito tosin sopii vainnoin puolelle infarktipotilaista. Liuotushoito annetaan hoitoambu-lanssissa, terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Nopea hoitoon hakeutumi-nen on tärkeää. Jos hoito voidaan aloittaa alle kahden tunnin kuluessakipujen alkamisesta, selviytymismahdollisuudet ovat yli kaksinkertaiset.Parhaimmillaan sepelvaltimo avautuu niin nopeasti, että sydänlihassoluteivät ehdi vaurioitua hapen puutteesta. Liuotuksen jälkeen sydämentoimintakyky palautuu nopeasti.

PallolaajennusSepelvaltimoahtauma voidaan korjata pallolaajennuksella (angioplastialla).Nykyisin pallolaajennuksella hoidetaan usein myös epästabiili angina pec-toris varjoainekuvauksen yhteydessä. Toimenpiteessä valtimoon ohjataanpallokatetri, jonka kulkua seurataan röntgenlaittein. Ahtauman kohdallapallo laajennetaan paineen avulla, jolloin se litistää tukkeuman suonenseinämää vasten ja avaa tien veren virtaukselle. Jotta valtimo pysyisi auki,siihen asennetaan usein samalla tukiverkko eli stentti (kuva 6). Pallolaajen-nusta varten tarvitaan lyhyt hoitojakso sairaalassa, jonka jälkeen oireetyleensä helpottavat ja potilas voi palata normaaliin elämään. Toimenpide

Sepelvaltimotaudin hoitoperiaatteet

Kuva 6. Pallolaajennus ja stentti

1918

Päivän ruokamäärä on hyvä jakaa neljään tai viiteen kohtuullisen kokoi-

seen ateriaan päivässä välipalat mukaan lukien. Kevyet ateriat eivät

rasita sydäntä ja usein aterioimisesta on hyötyä myös joidenkin lääke-

hoitojen yhteydessä.

Juhla-aterioilla on oltava maltillinen. Suuri ateria juomisineen rasittaa

sydäntä ja lisää hetkellisesti veren rasva-aineita ja ilmeisesti myös

hyytymistekijöitä. Juhlissa voi nauttia, mutta samalla on syytä pitää

mielessä kohtuullisuus erityisesti runsasrasvaisten ja makeiden ruokien

sekä alkoholin suhteen.

Pehmeät rasvat kovien tilalle ja rasvaa kohtuullisestiSydänpotilaan on erityisen tärkeää vähentää kovan rasvan määrää niin

paljon kuin mahdollista ja lisätä pehmeän rasvan määrää.

Kova rasva on yksi verisuonten pahimmista vihollisista. Se suurentaa

veren kolesterolipitoisuutta ja lisää hyytymän vaaraa. Pehmeä rasva sen

sijaan vähentää kokonaiskolesterolia ja ”pahaa” LDL-kolesterolia sekä

suojaa monin tavoin sydäntä ja verisuonistoa, joten sen osuutta sydän-

terveyttä edistävässä ruokavaliossa pitää lisätä. Rypsiöljyn ja kalan ras-

vat (n-3-sarjan rasvahapot, alfalinoleenihappo, jota on erityisesti rypsi-

öljyssä sekä eikosapentaeenihappo EPA ja dokosaheksaeenihappo DHA,

joita on kaloissa) pienentävät veren triglyseridipitoisuutta ja ehkäisevät

valtimoiden kovettumista. Ne myös vähentävät verihiutaleiden takertu-

vuutta, vakavia rytmihäiriöitä ja siten mahdollisia äkkikuolemia. Joissa-

kin tutkimuksissa näiden rasvahappojen runsas saanti ravinnosta on

vähentänyt myös uusien sydäninfarktien määrää.

II Miten hoidan itseäni?

8. Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä!

Sydänystävällinen ravitsemus edistää sairastuneen sydämen parantumis-

ta ja auttaa estämään taudin uusiutumista. Pienillä, mutta pysyvillä päi-

vittäisillä ruokavalion parannuksilla voit pitää veren hyytymistekijät ja

rasva-aineet kurissa, verenpaineen oikeissa lukemissa ja ylimääräiset

kilot poissa. Sydänystävällinen ruoka on vähärasvaista, vähäsuolaista ja

kasvisvoittoista, hyvää perusruokaa. Siitä saadaan kaikki tarvittavat

ravintoaineet. Ravintoainelisiä ei normaalioloissa tarvita. Kun huolehdit,

että päivittäiset ateriasi ovat sydänystävällisiä ja että et syö enempää

kuin kulutat, voit herkutellakin hyvällä sydämellä.

Tärkeimmät sydämen terveyteen vaikuttavat ravitsemustekijät ovat ras-

van määrä ja laatu, energiansaanti – erityisesti ylipainoon johtava liialli-

nen energiansaanti, kolesterolin, suolan ja kuidun määrä sekä alkoholi.

Sydänpotilaan ruokatavat - runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä (1/2 kg päivässä!)

- runsaasti täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita

- kohtuullinen määrä pehmeää kasviperäistä rasvaa, kuten kasvi-

öljyä ja kasvimargariinia

- mahdollisimman vähän kovaa rasvaa (pääasiassa maito- ja liha-

valmisteiden rasvaa)

- rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita

- säännöllisesti kalaa

- vain vähän suolaa

Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä

2120

Mistä pehmeää ja mistä kovaaPehmeää rasvaa saadaan kasviöljyistä ja –margariineista sekä kalasta.

Riittävä määrä EPA:a ja DHA:a (4 - 5 g /vko), saadaan kahdesta vii-

koittaisesta kala-ateriasta (rasvaista kalaa). Alfalinoleenihapon riittävä

saanti turvataan esimerkiksi kohtuullisella rypsiöljyn ja rypsiöljypohjais-

ten levitteiden päivittäisellä käytöllä.

Kovaa rasvaa saa eniten rasvaisista maitovalmisteista, voista, juustoista,

rasvaisista makkaroista, lihasta ja kahvileivistä. Suuri osa kovasta ras-

vasta on näissä elintarvikkeissa piilorasvana.

Runsas rasva lihottaaRasvan kanssa pitää olla erityisen tarkkana, jos painoa on kertynyt lii-kaa. Niin kova kuin pehmeäkin rasva sisältää yli kaksinkertaisen määränenergiaa verrattuna hiilihydraatteihin ja proteiineihin. Laihdutettaessaja painonhallinnassa on oleellista vähentää nimenomaan kovaa rasvaaeli käytännössä elintarvikkeiden piilorasvaa ja näkyvää kovaa rasvaa(voita ja Voimariinin tyyppisiä rasvoja). Samalla on kuitenkin huolehdit-tava kohtuullisesta, mutta riittävästä näkyvän pehmeän rasvan saannis-ta (pehmeistä kasvimargariineista ja -öljystä).

Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä

Vinkkejä rasvaremonttiin - Vaihda runsaasti kovaa rasvaa sisältävät elintarvikkeet sellaisiin,

joissa rasvaa on vähemmän tai se on laadultaan pehmeämpää.Rasvan määrä ja laatu selviävät yleensä tuotteiden pakkausmer-kinnöistä. Hyvänä apuna on myös pakkauksen päällä näkyväSydänmerkki (kuva 7).

- Kiinnitä erityisesti huomiota sellaisten elintarvikkeiden rasvapi-toisuuksiin, joiden määrä normaalissa ruokavaliossa on runsas,kuten maitovalmisteisiin (maito, piimä, viili, jogurtti), juustoihinja lihavalmisteisiin.

- Valitse vähärasvaisia aterioita. Usein on vaikea saada selville,minkä laatuista niiden sisältämä rasva on.

- Syö rasvaisesta kalasta valmistettuja sydänystävällisiä aterioitavähintään pari kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen.

- Pehmeän rasvan määrän lisääminen on helppoa, kun sivelee lei-ville pehmeää kasvimargariinia ja lisää salaatteihin muutamanteelusikallisen öljypohjaista salaattikastiketta. Myös veren koles-terolipitoisuutta alentavia sitostanoli- ja sitosterolimargariinejavoi kokeilla. Annoskoon pitää olla riittävä (2 g vaikuttavaa ainet-ta eli 25 g margariinia/päivä).

- Valmista ruoka rasvattomasti tai vähärasvaisesti kasviöljyä taipehmeää/juoksevaa kasvimargariinia käyttäen.

- Myös laihduttajalle suositellaan pehmeää kasvimargariinia leiväl-le ja kohtuudella öljypitoista kastiketta salaatteihin 1-2 tl/annos.Kovaa rasvaa vähennetään valitsemalla ruoka-aineet ja ruoatmahdollisimman vähärasvaisina.

2322

Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä

Runsaskolesterolisia ruokia harvoin ja harkitenRavinnon kolesteroli nostaa veren kolesterolimäärää vaikkakin vähem-män kuin kova rasva. Erityisesti sepelvaltimotautipotilaan on tärkeäärajoittaa ravinnosta saatavan kolesterolin määrää. Tilanne on sama niil-lä, joilla on diabetes tai kolesterolitaso on selvästi noussut. Kolesterolinsaannin on hyvä jäädä alle 200 mg/pv. Tämä tarkoittaa kaikkien koleste-rolilähteiden tarkistusta ruokavaliossa. Suurimmat kolesterolin saanti-lähteet ovat kananmunat (yksi munan keltuainen sisältää kolesterolianoin 230 mg), liha, rasvaiset maitovalmisteet ja voi sekä muut eläinras-vat. Runsaskolesterolisia ovat myös sisäelimet, kuten maksa, sekä mäti ja jotkut äyriäiset, esim. katkaravut. Sekä kalassa että lihassa on jonkinverran kolesterolia. Sydänystävälliseen ruokaan sopii kuitenkin vähäras-vainen liha ja kala päivittäin.

Tarkimmin kannattaa suhtautua kananmuniin, joita suositellaan enin-tään kaksi munaa viikossa sekä rasvaisiin maitovalmisteisiin, jotka onsyytä aina vaihtaa rasvattomiin (nestemäiset maitovalmisteet), vähä-rasvaisiin tai pehmeää kasvirasvaa sisältäviin (juustot).

Kolesterolin saantitavoitteeseen voidaan päästä, vaikka satunnaisestisyötäisiinkin tavanomaista runsaammin kolesterolia sisältäviä ruokia.

Kuitua runsaasti Runsas liukoisen kuidun määrä ruokavaliossa pienentää jossakin määrinsekä kokonais- että LDL-kolesterolipitoisuutta. Liukoinen kuitu sitooitseensä sappihappoja ja lisää siten niiden erittymistä ulosteisiin. Elimis-tö joutuu vastaamaan tähän ottamalla kolesterolia lisää verenkierrostamaksaan sappihappojen muodostamista varten, jolloin veren kolesteroli-pitoisuus pienenee.

Liukoista, geeliytyvää kuitua on mm. kaurassa ja rukiissa, palkokasveissa,hedelmissä ja marjoissa. Hyvä kuidun lähde suomalaisilla on myös ruisleipä.

Vaikka kuidut vaikuttavat kolesterolipitoisuuteen melko vähän, kuituasisältävien elintarvikkeiden merkitys sydänterveyttä edistävässä ravitse-muksessa on suuri. Viljavalmisteissa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissaon runsaasti lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita mm. kaliumia, mag-nesiumia sekä antioksidantteja ja flavonoideja.

Runsaasti kuitua sisältävä ruoka auttaa myös painonhallinnassa ja saat-taa parantaa sokeriaineenvaihduntaa vähentämällä aterianjälkeistäveren sokeri- ja insuliinipitoisuuksien nousua.

Hyppysellinen suolaa Runsas suolan (natriumin) saanti kohottaa ja vähentäminen alentaauseimmilla ihmisillä verenpainetta. Suola on muutenkin sydämen toimin-nalle haitaksi. Vähentämällä suolaa myös nesteen kertyminen elimistöönestyy ja sydämen kuorma pienenee. Suomalaiset saavat vielä nykyisinsuolaa noin 10 g vuorokaudessa suosituksen ollessa enintään 5 g.

Suolaa tulee erityisesti makkaroista ja muista lihavalmisteista, leivästä jakahvileivästä, juustoista, kotiruoan valmistuksessa käytetystä suolastasekä kodin ulkopuolella syödyistä aterioista.

Vinkkejä suolan vähentämiseksi- Jätä suola pois ruoan valmistuksesta tai vaihda se yrtteihin tai

mausteisiin. Suu tottuu vähäsuolaiseen jo muutamassa viikossa.- Tutustu elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin ja valitse kaupasta aina

suolattomia tai vähäsuolaisia elintarvikkeita. Vähäsuolaisia ovatesimerkiksi- leivät, joiden suolapitoisuus on alle 0,7 %- juustot, joiden suolapitoisuus on alle 0,7 %- lihavalmisteet ja leikkeleet, joiden suolapitoisuus on enintään 1,2 %.

- Suosi ravintolassa vähäsuolaisia aterioita.

2524

Kuva 8. Lautasmalli

Kuva 7. Sydänmerkki

Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä

Muista sydänmerkki kauppareissulla Valitsemalla pakatuista tuotteista Sydänmerkillä merkittyjä, vähennätkovan rasvan ja suolan määrää sekä samalla lisäät hyödyllisen pehmeänrasvan määrää ruokavaliossasi. (Kuva 7.)

Sitten kootaan ateriaMaukas, sydänystävällinen ateria syntyy, kun pääosassa ovat kasvikset,joita aterian muut osat täydentävät oheisen lautasmallin mukaisesti(kuva 8). Laihduttaja voi koota aterian samalla periaatteella, muttapienemmälle lautaselle.

- Täytä puolet lautasesta vihanneksilla, raasteilla, salaateilla tai keitetyillä kasviksilla.

- Täytä neljännes lautasesta perunalla, riisillä tai makaronilla.

- Täytä toinen neljännes kevyellä ja vähäsuolaisella kala-, kana- tai liharuualla.

- Syö aterialla viipale tai kaksi vähäsuolaista ruisleipää tai muutatäysjyväleipää, jonka päälle sivelet kasvimargariinia.

- Jos juot ruuan kanssa maitoa tai piimää, valitse rasvatonta.

- Jälkiruuaksi marjoja tai hedelmiä sellaisenaan tai kevyesti valmistet-tuina, tai kupillinen kahvia.

- Kun tarjolla on laatikkoruokaa, ota puoli lautasellista kasviksia ja toinen puoli pääruokaa.

Ruokavalio ja veren hyytymistä estävät lääkkeet Lääkitykseesi saattaa kuulua antikoagulantti eli veren hyytymistävähentävä lääke (varfariini, Marevan). Suuri ruoan K-vitamiinimäärävähentää verenohennuslääkkeen tehoa. Tummanvihreät kasviksiset(pinaatti ja ruusukaali) ja maustevihannekset sisältävät K-vitamiinia erityisen paljon. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan silti käytet-täväksi joka päivä myös tämän lääkehoidon aikana. Lääkeannoksen suu-ruus sovitetaan päivittäisestä ruoasta saatavan K-vitamiinin määrään,minkä vuoksi kasviksia tulisi syödä melko tasaisesti päivittäin.Tavanomaisesta poikkeava hyvin runsas kasvisten syönti saattaakuitenkin heilauttaa veren hyytymistasapainoa, minkä vuoksi niidensyönti esimerkiksi syyssesongin aikaan on syytä pitää kohtuullisena.

Painonlaskun tavoitteena on normaalipainossa pysyminen tai ylipainoi-silla vähintään 5 %:n painonlasku. Vyötärönympäryksen vähimmäis-tavoite on miehillä alle 100 cm ja naisilla alle 90 cm. Normaali paino-indeksi (BMI = body mass index) on alle 25.

Painoindeksin laskeminen

27

Muutama painon kurinpito-ote

26

9. Muutama painon kurinpito-ote

Ylipaino ja erityisesti keskivartalolihavuus kohottaa verenpainetta, lisääveren rasvojen määrää sekä moninkertaistaa tyypin 2 diabeteksen jasydäntaudin vaaran. Laihtuminen vähentää oleellisesti sepelvaltimotau-din vaaratekijöitä ja sydämen kuormaa. Painon aleneminen laskeeverenpainetta riippumatta siitä käyttääkö verenpaineeseen lääkehoitoavai ei. Verenpaine laskee, vaikka normaalipainoa ei saavutettaisikaan.Myös veren LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet pienenevät ja hyväHDL-kolesteroli suurenee. Lisäksi laihtuminen parantaa sokeriaineen-vaihduntaa.

Pääperiaatteena on ehkäistä lihavuus syömällä vähärasvaista, kasvis-voittoista ruokaa ja liikkumalla säännöllisesti ja riittävästi.

Ylipainoisten on tärkeää vähentää päivittäistä energian saantia niin,että se johtaa hitaaseen painon pudotukseen. Ruokavalion keskeisenäperiaatteena on rasvan saannin tuntuva vähentäminen erityisesti kovaapiilorasvaa vähentämällä. Kohtuullisesti näkyvää pehmeää rasvaa eliohuelti margariinia leivän päällä (kuusi voileipää/pv: 1 tl pehmeää mar-gariinia/leipä) ja pari teelusikallista öljypitoista salaattikastiketta on kui-tenkin tyydyttymättömien ja välttämättömien rasvahappojen riittävänsaannin kannalta tärkeää. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi käyttääjopa puoli kiloa päivässä. Alkoholia ja runsasta sokerin käyttöä on syytävälttää. Laihtumisesta on hyötyä vain, jos tulos on pysyvä. Tämä edellyt-tää pysyviä elämäntapamuutoksia ja painonhallintaa. Säännöllinen ruo-kailu on tärkeää, mutta ruoka-annoksia voi pienentää. Näin vältyt liial-liselta nälän tunteelta, joka voi johtaa hallitsemattomaan syömiseen.Liikunta ja arkiaktiivisuus tukevat painonhallintaa.

paino kiloinaPainoindeksi = ——————————————————————

pituus metreinä x pituus metreinä

Esimerkki: 65 kgPainoindeksi = —————————————————————— = 22,5

1,70 m x 1,70 m

Hiiop, liikkumaan!

29

Sydäninfarktipotilaan liikunta

SairaalassaMoni saattaa aluksi pelätä liikkeelle lähtöä infarktin jälkeen. Alussaonkin tärkeää, että noudatat lääkärisi ja hoitohenkilökunnan antamiaohjeita. Vielä ollessasi vuodepotilas sinua ohjataan tekemään kevyitä,raajojen verenkiertoa edistäviä liikkeitä ja syventämään hengitystäsi.Kerro henkilökunnalle mahdollisista kivuista ja hengenahdistuksesta.Vuodevoimisteluun lisätään vähin erin istuen ja seisten tehtäviäharjoituksia ja voinnin mukaan kävelyharjoittelua sekä tasamaallaettä portaissa.

Tavallisesti ennen kotiutumista tehdään rasituskoe, joka kertoo suori-tuskyvystä ja mahdollisesta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Tämäntiedon pohjalta suunnitellaan kotona jatkuva harjoittelu, johon saatyksilölliset ohjeet. Fysioterapeutin kanssa harjoitellaan mittaamaan sykeja löytämään sopiva harjoittelutapa jo sairaalassa. Aloita liikuntarauhallisesti. Voit aloittaa kunnon kohottamisen ns. sykejohteisella harjoittelulla, joka tarkoittaa yksilöllisen kuormitustason etsimistä mm.sykettä seuraamalla.

Ensimmäiset viikot kotonaInfarktin jälkeisenä toipumisaikana, ensimmäisten 6-8 viikkon aikana,liikunta on kevyttä ja rauhallista, koska infarktialueen on saatavaparantua rauhassa. Suositeltavin liikuntamuoto on kävely. Matkaalisätään asteittain. Ensimmäisellä kerralla matka voi olla yhtä pitkä kuinparina viimeisenä päivänä sairaalassa liikkumasi matka. Vauhti on sopi-va, kun liikunta tuntuu kevyeltä tai hieman rasittavalta. Saatat vähänhengästyä, mutta pystyt vielä puhumaan.

Ensimmäiset 4-6 viikkoa harjoittelusyke pidetään tasolla: leposyke seis-ten mitattuna + 20 lyöntiä. Sykemittari voi ainakin alussa olla avuksi.

28

10. Hiiop, liikkumaan!

Miksi liikunta on niin tärkeää sepelvaltimotautipotilaalle?Oikein suunnitellulla ja säännöllisellä liikunnalla on mahdollista paran-taa suorituskykyä ja vähentää uusien sydänkohtausten vaaraa. Liikuntavoi jopa hidastaa valtimoiden kovettumista.

Itselleen sopivan ja mieluisan liikuntatavan löytyminen kohottaapikkuhiljaa kuntoa ja antaa hyvän olon, jolloin elämänlaatukin paranee.Sydän, kuten muutkin lihakset, tarvitsee harjoitusta pysyäkseen kunnossa.

Näin harjoittelu vaikuttaa

Verenpaine alenee ja syke hidastuu.Uudissuonia syntyy. Sydämen pumppauskyky paranee.

Hyvän kolesterolin määrä veressä kohoaa ja triglyseridien laskee.

Insuliinin kyky alentaa veren sokeriatehostuu.

Verihiutaleiden sakkautuminen vähenee.Verihyytymien liukeneminen tehostuu.

Elämäntavat säännöllistyvät.

Energiankulutus kasvaa.

Liikunta rentouttaa.

Mitä se merkitsee arkielämässä

Sydämen kuormitus päivittäisissä toimissakevenee, jolloin jaksat paremmin. Sydämen rasituksen sieto paranee.

Valtimoiden ahtautuminen hidastuu.

Diabeteksen ja siten myös valtimoidenkovettumisen vaara pienenee.Veren sokeritasapaino paranee.

Verisuonitukkeuman vaara vähenee.

Tupakointi vähenee, uni paranee.

Painonhallinta helpottuu, laihdutustulos pysyy.

Stressi vähenee.

3130

Harjoitteluohjelmaasi voidaan tarkistaa jatkokäyntien yhteydessä ter-veyskeskuksessa tai oman paikkakuntasi liikuntaryhmissä. Jos sinulle ontässä vaiheessa tehty rasituskoe, se antaa hyvän lähtökohdan kunnonkohottamisohjelmalle. Tiedustele paikkakunnallasi toimivia liikuntaryh-miä esimerkiksi sydänpiiristä, vapaa-aikavirastosta, terveyskeskuksestatai liikuntatoimesta.

Hyötyliikunta tarjoaa erinomaisia lisämahdollisuuksia liikkua. Monetnormaaliin päivärytmiin luontevasti sopivat fyysisen aktiivisuudenmuodot, kuten portaiden käyttäminen hissin sijasta ja työmatkatkävellen tai pyöräillen kuluttavat niin paljon energiaa, että niistä kertyyviikoittain tavoiteltava kokonaismäärä. Edellytyksenä kuitenkin on, ettäniissä elimistö kuormittuu oikealla teholla ja riittävän pitkään.

Aloita verryttelemällä rauhallisella alkuvauhdilla. Näin lihasten veren-kierto paranee ja sydämen kuormitus kevenee. Harjoittelu on hyvä päättää jäähdyttelyyn vähitellen ja vauhtia hidastaen sekä lihastenvenyttelyyn, jolloin vältät äkillisen verenpaineen laskun ja mahdollisetlihaskivut. Liiku toipumisvaiheessa mieluummin useita kertoja päivässäkuin pitkään kerralla. Liikunnan pitää virkistää, se ei saa viedä kaikkeaenergiaa.

Jos liikunta pelottaa tai olet epävarma sopivasta kuormitustasosta,lääkäri voi lähettää sinut fysioterapeutin ohjaamaan liikunnallisenkuntoutuksen ryhmään. Tähän tarvitaan hoitomääräys SV3F. Liikun-taryhmistä voit kysyä esimerkiksi sydänpiiristä.

Liikuntaa ei tule harrastaa:- väsyneenä, sairaana tai huonovointisena - välittömästi jonkin muun ruumiillisen tai henkisen rasituksen jälkeen- kovalla pakkasella, helteellä tai kylmällä, tuulisella säällä- välittömästi aterian jälkeen- alkoholia nauttineena tai krapulassa.

Kunnon ylläpitoLiikunnan tulee kuulua sepelvaltimotautia sairastavan ja sydäninfark-tista toipuneen ohjelmaan koko loppuelämän ajan. Sinun on vain liikut-tava itsellesi sopivalla kuormitustasolla ottaen huomioon kuntosi jalääkityksesi. Päivittäinen, puoli tuntia hikoilua tai hengästymistä aiheut-tava liikunta johtaa jo selviin terveyshyötyihin. Noin 2000 kcal:n viikot-tainen ylimääräinen energiankulutus liikkumalla – mikä merkitsee esi-merkiksi 70-kiloisen henkilön tunnin lenkkiä neljästi viikossa – hidastaa,jopa vähentää verisuonten kovettumista. Liikunnan ei tarvitse olla yhtä-jaksoinen tapahtuma, vaan voit kerätä päivittäisen liikunta-annoksenlyhyemmistä liikuntatuokioista.

Hiiop, liikkumaan!

3332

Näin toimit hätätilanteessa

Näin toimit hätätilanteessa

Jos rintakipu tai hengenahdistus on erittäin kova- Soita heti hätäkeskuksen numeroon 112- Anna nimesi, tapahtumapaikan tarkka osoite ja puhelinnumero- Kerro lyhyesti, mitä on tapahtunut- Vastaa kysymyksiin ja noudata saamiasi ohjeita- Sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan- Järjestä opastus ja huolehdi, että kulkureitti on avoin

Jos sinulla on ollut rintakipuja ja olet käyttänyt nitroja aiemminkin- Asetu puoli-istuvaan asentoon- Ota nitro

Jos kipu ei helpota 15 minuutissa tai se alkaa uudelleen - Soita hätäkeskuksen numeroon 112- Ambulanssia odotellessa voit pureskella 1/2 tablettia

asetyylisalisyylihappoa (esim. Aspirin, Disperin 500 mg)- Älä lähde sairaalaan omalla autolla, koska sydäninfarktiin liittyy

vakavien rytmihäiriöiden vaara

Huom. Jos aiemmin vakaa angina pectoris -kipu alkaa ilmetä useamminja myös levossa sekä nitron tarve kasvaa, hakeudu lääkäriin!

Hiiop, liikkumaan!

Liikuntaa koskevia tavallisia kysymyksiä ja vastauksia

Millaista vauhtia minun tulisi kävellä?Kävele aina niin, että se tuntuu mukavalta.

Kuinka paljon sydämen syke saa nousta?Kahden ensimmäisen viikon aikana sykkeen ei tulisi nousta minuutissaenempää kuin 20 lyöntiä yli seisten mitatun leposykkeen. Seuraavinaviikkoina, kun lisäät kävelyä, syke saa nousta hieman enemmän, josmeno tuntuu mukavalta.

Millaiselta liikunnan pitäisi tuntua?Milloin kuormitus liikunnan aikana on ollut sopiva?Hyvä yleissääntö on, että liikunta saa tuntua “hieman rasittavalta”(kevyttä hikoilua, syventynyttä hengitystä, lievää väsymystä, muttayleisesti hyvä olo). Hidasta vauhtiasi, jos liikunta tuntuu rasittavalta(raskas hengitys, yletön hikoilu, väsymys, “raskaat jalat”).

Millaisia liikuntalajeja saan harrastaa?Periaatteena on, että kaikkia lajeja, joissa kuormitus on ennakoitavissa. Parhaita sydämen ja verenkiertoelimistön kannalta ovat dynaamiset, suurialihaksia kuormittavat lajit, sauvakävely, hölkkä, voimistelu, hiihto, uinti,soutu, pyöräily ja pallopelit. Äärikuormitusta ja voimailulajeja tulee välttää.

Mitä teen, jos liikkuessa tulee rintakipua tai hengenahdistusta?Hidasta, ota nitro ja pysähdy tarvittaessa.

Mitä sää vaikuttaa ulkoiluuni?Pakkanen ja tuuli lisäävät usein sydänoireita. Käytä tarvittaessahengityssuojainta tai nitroa ehkäisemään oireita.

Miten lääkitys vaikuttaa liikuntaan?Oireeton suorituskyky paranee. Joidenkin lääkkeiden vaikutuksesta sykeja verenpaine kokoavat rasituksessa hitaammin aiheuttaen lihasväsy-mystä tai hengenahdistusta. Alkuverryttely on tärkeää.

Sydänliitto – Sinua varten

34

Piiri

n nr

o (y

hdis

tys

täyt

tää)

Pos

tinu

mer

o

Jak

eluo

soit

e

Etu

nim

et

Suku

nim

i

Päi

väys

ja a

lleki

rjoit

us

Pos

tito

imip

aikk

a K

unta

Puh

elin

Syn

tym

äaik

a

Yhdi

styk

sen

nro

(yhd

isty

s tä

yttä

ä)

Suom

en S

ydän

liitt

o ry

VAST

AUSL

ÄHET

YSSo

pim

us 0

0600

/99

0000

3 H

elsi

nki

Suom

enSy

dänl

iitto

mak

saa

post

imak

sun

Sydä

nyhd

isty

ksen

jäse

neks

i voi

t lii

ttyä

täl

lä lo

mak

keel

la.

Saat

uam

me

lom

akke

en il

moi

tam

me

sinu

t lä

him

pään

syd

änyh

dist

ykse

en.

Jäse

nenä

saa

t Sy

dän-

lehd

en k

uude

sti v

uode

ssa

edul

lisee

n jä

senh

inta

an.

Ensi

mm

äise

nä v

uonn

a sa

at le

hden

ilm

aise

ksi l

iitty

mis

estä

läht

ien.

Jäse

nmak

sun

peri

mm

e pa

nkki

siir

rolla

. Jäs

enm

aksu

on

10-1

5 €

vuo

dess

a.

Suom

en S

ydän

liitt

oon

kuul

uu 2

0 sy

dänp

iiriä

, 240

syd

änyh

dist

ystä

ja n

iiden

83

000

jäse

ntä.

Lisä

ksi l

iitto

on k

uulu

uvat

Syd

änla

pset

ry,

Syd

än-

ja k

euhk

osiir

rokk

aat

- SY

KE r

yse

kä K

ardi

omyo

pati

apot

ilaat

- K

arpa

tiat

ry.

Leik

kaa

irti l

iitty

mis

lom

ake

Sydänliitto – Sinua varten

Suomen Sydänliitto on kansanterveys- ja potilasjärjestö, johon kuuluu20 sydänpiiriä ja 240 yhdistystä ja niiden 83 000 jäsentä. Lisäksi liittoonkuuluvat Sydänlapset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – SYKE ry sekäkardiomyopatiapotilaiden yhdistys Karpatiat ry.

Sydänliitto piireineen ja yhdistyksineen tarjoaa potilaille ja heidänläheisilleen mm.- sydämen terveyttä käsitteleviä julkaisuja ja luentoja- sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden arviointia ja mittauksia

sekä niihin liittyvää neuvontaa - hoidonopetus- ja sopeutumisvalmennuskursseja- liikunnallisen kuntoutuksen ryhmiä- vertaistukitoimintaa- monenlaista yhdistystoimintaa iloisten ihmisten parissa.

Sydänyhdistyksen jäseneksi on tervetullut jokainen sydämen terveydestäja yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut. Jäsenenä saat Sydän-lehdenkuudesti vuodessa edulliseen jäsenhintaan.

3736

11. Tumppaa tupakka

Tupakointi on sepelvaltimotautiin sairastuneelle moninkertainenvaaratekijä, joten se on syytä lopettaa mahdollisimman pian. Tupakkalisää veren hyytymistaipumusta ja supistaa verisuonia, jolloin syntyyinfarktin uhka. Tupakointi myös altistaa sydäntä vaarallisille rytmihäi-riöille. Jo yksi savuke vaikuttaa haitallisesti jopa kuuden tunnin ajan.Lisäksi tupakan sisältämä häkäkaasu heikentää hapen kulkua sydämeen,jolloin angina pectoris -kivut lisääntyvät. Tupakointi kiihdyttää myösverisuonten kalkkeutumista vähentämällä hyvää kolesterolia ja lisäämäl-lä huonon kolesterolin osuutta. Tupakointi vaikuttaa haitallisesti eli-mistön muihinkin suoniin, mikä voi aiheuttaa miehillä mm. impotenssia.Ääreisverenkierto heikkenee, ja moni tupakoija tunnistaakin itsellääntästä johtuvat katkokävelyoireet.

Tupakoinnin lopettaminen vähentää sydäninfarktin vaaran puoleen.Vuosi tupakoinnin lopettamisesta sydäninfarktin vaara on laskenut lähes samalle tasolle kuin se on tupakoimattomilla.

Kuinka lopetus onnistuu?Päätös tupakoinnin lopettamisesta kannattaa tehdä jo sairaalassa. Täl-löin hoitohenkilökunta voi tukea ohjeillaan lopettamispäätöstä. Lopet-taminen kannattaa aina, myös silloin, kun olet tupakoinut pitkään japaljon. Elimistössä alkaa tapahtua lopettamisen jälkeen suotuisia muu-toksia, joita itsekin vähitellen huomaat:

24 tunnin kuluessa:- verenpaine ja syke normalisoituvat- käsien ja jalkojen lämpötila normalisoituu- veren hiilimonoksidipitoisuus normalisoituu- veren happipitoisuus normalisoituu- sydänkohtauksen vaara pienenee

Sydänpiirit

Etelä-Karjala Lappeenranta (05) 451 5136

Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki (06) 423 4055

Etelä-Savo Mikkeli (015) 361 185 (ma-to 9-13)

Helsinki Helsinki (09) 752 75401

Itä-Savo Savonlinna (015) 272 892 (ma-to 9-15)

Kainuu Kajaani (08) 612 0197

Kanta-Häme Hämeenlinna (03) 612 1605 (to 9-17, pe 8-16)

Keski-Pohjanmaa Kannnus 040-516 9925

Keski-Suomi Jyväskylä (014) 212 627 (ma-pe 9-13)

Kust-Österbotten Nykarleby 040-500 6814

Kymenlaakso Kouvola (05) 375 4507 (9-14)

Lappi Rovaniemi (016) 314 313

Pirkanmaa Tampere (03) 3141 7400

Pohjois-Karjala Joensuu (013) 254 6660

Pohjois-Pohjanmaa Oulu (08) 370 799

Pohjois-Savo Kuopio (017) 261 1834

Päijät-Häme Lahti (03) 734 6333 (ma)

Satakunta Pori (02) 641 1406 (ma-to 10-15)

Uusimaa Hyvinkää (019) 426 0100

Varsinais-Suomi Turku (02) 279 0221

Pohjoinen aluetoimisto:

Oulu (08) 335 030

Tumppaa tupakkaa

3938

nikotiinikorvaushoitoon. Sitä on tarjolla laastarina, purukumina, pillerei-nä tai suihkeena. Voit arvioida nikotiiniriippuvuutesi Fagerströmintestillä. Annostele sen perusteella hoito lääkäriltäsi tai terveydenhoita-jalta saadun tai lääkepakkauksessa olevan ohjeen mukaan. On huomat-tava, että korvaushoidon on kestettävä riittävän kauan ja annoksen onoltava riittävän suuri.

Testaa nikotiiniriippuvuutesi Fagerströmin testillä

1. Kuinka pian heräämisen jälkeen tupakoit ensimmäisen kerran?5 minuuttia tai alle 3 p.

6 - 30 minuuttia 2 p.

31 - 60 minuuttia 1 p.

yli 60 minuuttia 0 p.

2. Kuinka monta savuketta poltat vuorokaudessa?1 - 10 0 p.

11 - 20 1 p.

21 - 30 2 p.

Yli 30 3 p.

Pisteet yhteensä:____________

Näin tulkitset testin tulosta:

4 - 6 = erittäin voimakas nikotiiniriippuvuus

3 = suuri nikotiiniriippuvuus

2 = kohtalainen nikotiiniriippuvuus

0 - 1 = vähäinen nikotiiniriippuvuus

48 tunnin kuluessa:- hermopäätteet alkavat uusiutua- kyky haistaa ja maistaa paranee- käveleminen muuttuu helpommaksi

2 viikon - 3 kuukauden kuluessa:- verenkierto paranee- keuhkojen toiminta paranee

1-9 kuukauden kuluessa:- hengästyminen, väsymys, yskä ja poskionteloiden limakalvoturvotus

vähenevät- keuhkoputkien värekarvat uudistuvat parantaen keuhkojen kykyä

poistaa limaa, puhdistaen keuhkot liasta ja torjuen tulehduksia

12-24 kuukauden kuluessa:- todennäköisyys sairastua sydäninfarktiin vähenee

Tupakasta luopuminen ei ole kaikille helppoa, koska nikotiini aiheuttaavoimakkaan riippuvuuden. Tupakoimattomuus on kuitenkin ehdottomantärkeää. Jos et voi lopettaa kokonaan, vähentäminenkin on parempikuin tupakoinnin jatkaminen.

Kun olet päättänyt lopettaaLyö itsesi kanssa lukkoon ensimmäinen tupakoimaton päivä. Mieti senjälkeen – kirjaa vaikka paperille – millaisissa tilanteissa yleensä sytytättupakan. Tee sitten suunnitelma, miten aiot selviytyä noista tilanteistailman tupakkaa: muuta aikaisemmat tupakointiin liittyneet rituaalisi jatottumuksesi ja tee ne toisella tavalla. Keksi tapoja, joilla korvaattupakan.

Nikotiinin vieroitusoireet ovat epämiellyttäviä, mutta ne ovat elimistönviesti siitä, että se on pääsemässä irti nikotiinin vaikutuksesta.Keskustele lääkärisi tai terveydenhoitajan kanssa ja varaudu ajoissa

Tumppaa tupakka

41

Tumppaa tupakka

40

12. Hoida tulehdukset ajoissa

Sydänpotilaan on tärkeää hoitaa kaikki tulehdussairaudet hyvin ja ajois-sa. Hoitamattomat tulehdukset saattavat aiheuttaa sydämen sisäkalvontulehtumisen, joka voi johtaa mm. sydämen läppien vaurioitumiseen.Flunssa ja kuume ovat sinänsä rasitus sydämelle. Tällöin on syytä välttäärasitusta ja liikuntaa. Rasitus nopeuttaa virusten lisääntymistä, jolloinsydäntulehduksen vaara kasvaa.

Hampaat ja ikenet tulisi tarkistuttaa ja hoitaa säännöllisesti. Hoitamat-tomissa hampaissa ja ikenissä mahdollisesti pesivä tulehdus lisää sydän-infarktin vaaraa. Jos sinulle suunnitellaan tehtäväksi ohitusleikkaus, lää-käri ohjaa sinut tarvittaessa hammaslääkäriin tulehdusten hoitamiseksi,jolloin Kela korvaa osan hammashoidon kustannuksista.

Myös ihon kunnosta on hyvä pitää huolta. Nivustaipeiden ja varpaan-välien hautumien ehkäisy ja hoito vähentää tulehduksen riskiä esimer-kiksi sydänleikkauksessa.

Tavallisimmat vierotusoireetPsyykkiset: Fyysiset:- hermostuneisuus - väsymys

- keskittymiskyvyttömyys - huimaus

- levottomuus - hikoilu

- ärtyvyys - verenpaineen lasku

- unettomuus - vapina

- masennus - päänsärky

- tupakanhimo - ummetus

Vieroitusoireet alkavat yleensä vuorokauden kuluessa lopettamisesta jaovat pahimmillaan ensimmäisen viikon aikana. Nikotiininhalu toistuunoin puolen tunnin välein ja kestää joitakin minuutteja. Sitä voi yrittäähallita mm.:- hengittämällä syvään, rentoutumalla- keskeyttämällä sen, mitä oli tekemässä ja vaihtamalla paikkaa- purukumilla tai imeskelemällä sokerittomia pastilleja- lähtemällä kävelylle- välttämällä kofeiinipitoisia juomia illalla- erilaisella tekemisellä, järjestelemällä tavaroita jne.- juomalla paljon vettä- syömällä väkäkalorisia välipaloja ja kuitupitoista ruokaa.

Lopettaminen ei aina onnistu kerralla, vaan ”repsahduksia” voi sattua.Se ei kuitenkaan merkitse epäonnistumista eikä yrityksesi ole mennythukkaan. Suhtaudu lipsahdukseen tyynesti ja jatka lopettamista entistäsinnikkäämmin. Saatat tarvita ehkä useita yrityksiä, ennen kuin pystytlopettamaan tupakoinnin kokonaan, mutta se kyllä onnistuu, kun pysytpäätöksessäsi. Jos mieliala on masentunut ja tupakoinnin lopettaminenvaikeaa, apua voi löytyä masennuslääkkeistä.

Hoida tulehdukset ajoissa

4342

jasi. Syö pieniä aterioita ja vältä alkoholia. Jos joudut vaihtamaankonetta, pyydä etukäteen lentoyhtiöltä kuljetusapua. Lepää lento-kentillä aina kun mahdollista.

Jos sinulla on sydämentahdistin, pyydä lääkäriltä mukaasi englannin-kielinen todistus siitä ja näytä se turvatarkastushenkilökunnalle, jotteivirhehälytystä tulisi. Sinänsä turvatarkastuksiin liittyvät metallinpaljas-timet eivät vahingoita tahdistinta.

Lomamatkakohteita valittaessa on hyvä ottaa huomioon, että helle,pakkanen, raskas maasto, tiukka ohjelma tai hissitön hotelli saattavatkuormittaa sydäntä liikaa.

13. Matkusta maltilla

Autolla ajoAutoilu on kokeneelle kuljettajalle fyysisesti kevyt tapa liikkua, jotenautoa voi alkaa ajaa normaalisti jo 2-3 viikon kuluttua sairaalastapääsystä. Jos sinulla on edelleen angina pectoris -oireita tai rytmihäi-riöitä, on parasta neuvotella lääkärin kanssa. Aluksi kannattaa ollamaltillinen auton ratissa: vältä ruuhkia, kiirettä, huonoa ajokeliä ja pit-kiä ajomatkoja. Äkkitilanteet ja stressaavat ajo-olosuhteet saattavatmyöhemminkin aiheuttaa sydänoireita. Jos joudut ajamaan pitkiämatkoja, pidä tauko kerran tunnissa ja verryttele lihaksiasi verenkierronelpymiseksi.

Ammattimainen autolla ajo ei tule kysymykseen, jos rasituskokeellamitattu suorituskyky on huono tai jos rytmihäiriöiden tai aivoverenkier-tohäiriöiden vaara on selvästi olemassa.

LentomatkatTuore sydäninfarkti samoin kuin sen jälkeiset rintakivut estävätlentomatkustamisen. Lentoteitse on suositeltavaa matkustaa vastasairausloman päätyttyä. Jos sinulla on angina pectoris -kipuja levossa,sydämen vajaatoiminta tai erittäin korkea verenpaine, keskustelelääkärisi kanssa ennen matkan varaamista. Nyrkkisääntönä lentomatkus-tajaksi soveltuvuudesta voidaan pitää sitä, että pystyy kävelemään noin100 metrin matkan ilman hengenahdistusta tai rintakipua.

Ota mukaasi ulkomaan matkalle lääkkeesi, viimeisin sydänfilmi ja lyhytenglanninkielinen seloste sairaudestasi. Pakkaa lääkkeet käsimatka-tavaroihin. Ota mukaasi mahdollisimman vähän kannettavaa ja käytämieluimmin pyörillä varustettuja laukkuja. Pitkän lennon aikana ahdasistuma-asento, kuumuus, pitkä paikallaan olo ja veren happikyllästei-syyden lievä lasku voivat aiheuttaa sydänpotilaalle rintakipuja. Nousekoneessa välillä kävelemään, vaihda usein asentoa ja pyörittele nilkko-

Matkusta maltilla

4544

Sydänpotilaalle ei sovi runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö eivätkäsuuret kerta-annokset. Alkoholi heikentää sydämen supistumiskykyä,lisää sen työmäärää ja kohottaa verenpainetta. Sillä on myös vaikutuk-sia maksaan, haimaan, aivoihin ja hermostoon ja veren sokeritasapai-noon. Alkoholissa on lähes yhtä paljon kaloreita kuin rasvassa, joten semyös lihottaa. Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista tulee ainakeskustella lääkärin kanssa. Alkoholin yhdistäminen saunaan tai liikun-taan ovat sydämelle rasitus. On syytä myös muistaa, että alkoholi ei olekipulääke. Angina pectoris -kohtauksessa siitä voi olla jopa haittaa,koska se peittää oireita, jolloin oikeanlainen hoito saattaa viivästyä.

“Annos” tarkoittaa:

- pullo keskiolutta = 1 annos

- tuoppi A-olutta (0.5 l) = 2 annosta

- lasi mietoa viiniä (12 cl) = 1 annos

- ravintola-annos viinaa (4 cl) = 1 annos

- Koskenkorva-pullo (0.5 l) = 13 annosta

- pullo mietoa viiniä (0.75 l) = 6-7 annosta

14. Sauna, seksi ja muut elämänilot

Sauna sopii sydänpotilaalleKohtuullinen saunominen sopii sydänpotilaalle. Sen aiheuttama rasitussydämelle vastaa reipasta kävelyä. Saunaan saa mennä heti, kun tunteejaksavansa. Sopiva aloituslämpötila on 60-80 astetta. Liian kuumat löy-lyt on jätettävä ottamatta.

Saunan lämpö laajentaa verisuonia, laskee verenpainetta ja parantaaverenkiertoa. Älä ota nitroa saunaan mennessä, koska se yhdessä saunankanssa voi alentaa verenpainetta liikaa aiheuttaen pyörtymisen. Poistakaikki lääkelaastarit saunan ajaksi, koska lämpö muuttaa lääkkeentehoa. Tarpeetonta rasitusta ennen ja jälkeen saunomisen on hyvä vält-tää. Saunaan ei pidä mennä, jos on rintakipuja, hengenahdistusta taikuumetta.

Uimisen saunan yhteydessä voit aloittaa parin kuukauden päästä, muttatee se asteittain valelemalla ensin ihoa viileällä vedellä. Äkkinäinen läm-mönvaihtelu kuumasta saunasta kylmään veteen tai päinvastoin nostaaverenpainetta, lisää rytmihäiriövaaraa ja herkistää angina pectoris-kohtaukselle. Vilvoittele saunan jälkeen rauhassa ja juo nestettä. Vältäkuitenkin runsasta alkoholin käyttöä. Ota verenpainelääkkeesi vastasaunan jälkeen.

Alkoholia kohtuudella Nykykäsityksen mukaan kohtuullisesta alkoholin käytöstä (1-2 ravinto-la-annosta / vrk) ei ole haittaa sepelvaltimotautipotilaalle, päinvastoinsiitä voi olla jopa hyötyä, jos muuten on terve. Humalatila ja krapulasen sijaan ovat vaaraksi sydämelle, koska ne altistavat vaarallisille rytmi-häiriölle.

Sauna, seksi ja muut elämänilot

4746

Sydäninfarktin jälkeinen impotenssi on yleensä väliaikaista ja ohi-menevää. Verisuonten ahtautuminen eli perustauti, henkinen paine ja jotkut lääkkeet (joillekin esimerkiksi beetasalpaajat tai nesteenpois-tolääkkeet) ovat yleisiä seksuaalisen haluttomuuden tai kyvyttömyydensyitä. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja ongelmista kannattaakeskustella avoimesti oman lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa.Tarvittaessa voi hakeutua myös erikoislääkärin, urologin, vastaanotolle.Impotenssia voidaan nykyisin hoitaa tuloksellisin, myös sepelvaltimo-tautipotilaalle sopivin keinoin. On kuitenkin syytä muistuttaa, että tunnettu potenssilääke Viagra ei sovi niille sydänpotilaille, jotka käyttävät nitrovalmisteita, koska lääkkeiden yhteisvaikutus voi laskeaverenpaineen vaarallisen alas.

Naisilla sydänsairauksiin liittyvä heikentynyt verenkierto voi aiheuttaamm. emättimen limakalvon kuivumista, minkä takia yhdyntä ja orgas-min saanti voivat vaikeutua. Kostumisen puute voidaan korvata liuku-voiteilla, geelillä tai perusvoiteilla, joihin ei ole lisätty väriaineita eikähajusteita. Mikäli ongelma ei ratkea kotikonstein, kannattaa käydäkeskustelemassa gynekologin vastaanotolla.

RakkauselämäSeksuaalisuus on yksi tärkeä osa elämäämme. Sen piiriin voidaan katsoakuuluvan kaikki se mielihyvä, jota ihminen kokee toisaalta oman kehon-sa eri osien tuntemuksena ja toisaalta toisen ihmisen läheisyydestä jalämmöstä. Seksuaalisuus ei vanhene, se vain muuttaa muotoaan iänmyötä.

Masennus, ahdistuneisuus ja pelot, jotka ovat tavallisia tunteita sairas-tuttua, voivat vaikuttaa seksuaalisuuteemme. Myös kumppani saattaapidättäytyä seksistä uuden sydänkohtauksen pelossa. Keskustele kump-panisi kanssa avoimesti sairastumiseen liittyvistä tunteista.

Seksi ei ole sen vaarallisempaa sydämelle kuin mikään muukaan fyysi-nen rasitus. Monet arkipäivän tilanteet voivat aiheuttaa enemmänkiihtymystä ja rasitusta sydämelle kuin seksi. Pitämällä hyvää huoltaomasta kunnostasi autat myös sydäntäsi jaksamaan rasituksessa. Sydä-men syke nousee yhdynnässä keskimäärin 115 kertaan minuutissa jasystolinen verenpaine (”yläpaine”) noin 30 mmHg, eli yhdyntä vastaarasittavuudeltaan reipasta kävelyä tai kiipeämistä portaita pari kerros-väliä. Nitron käyttö ennen yhdyntää, samoin kuin ennen mitä tahansarasitusta, voi olla paikallaan varsinkin, jos saat helposti angina pectoris -kipuja. Kannattaa myös kokeilla uusia ja vähemmän kuormittaviayhdyntäasentoja. Silloin, kun sydän ei kestä pientäkään rasitusta, onotettava käyttöön muita tapoja ilmaista seksuaalisuuttaan, esimerkiksihellyys, hyvänä pitäminen, kosketus ja silittely.

Seksiä tulisi välttää äärilämpötiloissa, esimerkiksi kuumassa ja kosteassasaunassa, joka sinällään on jo rasitus sydämelle. Aterian jälkeen on hyväantaa ruuan sulaa rauhassa muutama tunti ennen yhdyntää. Alkoholinnauttimista tulisi välttää ainakin kolme tuntia ennen yhdyntää, koskaalkoholi laajentaa verisuonia ja lisää sydämen sykettä. Jos tunnet itsesiväsyneeksi, aika ei ole ehkä paras seksille.

Sauna, seksi ja muut elämänilot

4948

Nitroja voi ottaa päivän kuluessa aina tarvittaessa, ylärajaa ei ole. Yhtä kohtausta kohden noudata kuitenkin edellä mainittuja ohjeita. Jos päivittäinen nitrojen tarve kasvaa selvästi, käänny lääkärin puoleen,koska taudin luonne voi olla muuttumassa huonommaksi. Nitroa onhyvä käyttää myös ehkäisemään kipua ennen jotakin rasittavaa tilan-netta tai kylmään ilmaan menoa.

Nitro aiheuttaa kirvelevää tai polttavaa tunnetta suussa sekä useinpäänsärkyä. Nämä sivuvaikutukset eivät ole vaarallisia. Koska nitro laskeeverenpainetta, se voi joillekin potilaille aiheuttaa huimausta. Ota nitrotällöin istuen.

Valmisteita: Nitro ja Nitromex tabletit, Dinit ja Nitrosid suihke

Pitkävaikutteiset nitraatit

Pitkävaikutteiset nitraatit ovat angina pectoris -potilaiden perus-lääkkeitä. Tablettien lisäksi tarjolla on nitraattilaastari ja nitrovoide,joista lääke imeytyy ihon läpi. Laastarin paikkaa iholla kannattaa vaihtaa,sillä se voi aiheuttaa iholla punoitusta. Kerran vuorokaudessa pitäisipitää vähintään 4 tunnin laastariton tauko, jotta laastarin teho eiheikkene.

Valmisteita: Imdur, Isangina, Ismexin, Ismox ja Nitrosid tabletitDeponit, Minitran, Nitro ja Transiderm-Nitro laastaritNitro voide

Beetasalpaajat

Beetasalpaajat kuuluvat sepelvaltimotautipotilaiden peruslääkevalikoi-maan. Ne lievittävät sepelvaltimotaudin oireita vähentämällä sydämensupistuvuutta ja hidastamalla sykettä. Ne ehkäisevät rytmihäiriöitä

15. Lääkehoito

Sepelvaltimotautipotilaalle ja sydäninfarktin sairastaneille aloitetaanyleensä lääkehoito, jonka tarkoituksena on lievittää oireita, parantaaennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Pyri ottamaan lääkkeet aina sään-nöllisesti ja noudata tarkoin lääkäriltä saamiasi ohjeita. Älä muutaannostusta omin päin.

Lyhytvaikutteiset nitraatit eli ”nitrot”

Nitraattien perusvalmistetta nitroglyseriiniä eli nitroa käytetäänsepelvaltimotaudissa angina pectoris -kipujen ehkäisyyn ja hoitoon.Lyhytvaikutteisten pikanitrojen vaikutus alkaa parissa minuutissa. Pitkävaikutteisilla nitroilla saadaan aikaan jatkuva vaikutus, jolloinpikanitrojen tarve vähenee.

Angina pectorista sairastavan on pidettävä aina nitroja mukanaan.Tabletit on säilytettävä alkuperäisessä pakkauksessaan, josta otetaanvain muutaman päivän annos kerrallaan taskupakkaukseen. Purkkiin eipidä laittaa täytteeksi pumpulia tms., koska lääkkeen vaikuttava aine voiimeytyä pehmusteisiin. Vanhentuneiden lääkkeiden teho on epävarma.Suihkepullon toiminta voi heiketä kylmässä, joten älä pidä sitä esim.päällystakin taskussa.

Rintakivun sattuessa toimi näin:Levähdä. Kävellessäsi pysähdy. Istahda, jos siihen on mahdollisuus(älä mene makuulle, koska makuuasento aiheuttaa veren kertymisenrintaonteloon ja näin sydämen työmäärän lisääntymisen). Ota nitro: tabletti kielen alle tai 2-3 suihketta kielen päälle.Jos kipu ei hellitä, ota uusi tabletti tai suihke. Jos kipu ei hellitä 15 minuutissa, soita 112.

Lääkehoito

5150

Asetyylisalisyylihappo (aspiriini)

Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo ehkäisee verihyytymien syntymistäsepelvaltimoihin. Annos on yleensä 100 mg vuorokaudessa. Sivuvaiku-tuksena maha saattaa ärtyä, mutta näin pienillä annoksilla harvoin.

Valmisteita: Acetard, Aspirin, Disperin, Primaspan

Klopidogreeli

Klopidogreeli vähentää verihiutaleiden takertumistaipumusta tehok-kaammin kuin asetosalisyylihappo ja estää varhaisten trombien muo-dostusta. Sitä käytetään pallolaajennusverkon asettamisen jälkeenvähintään kuukauden ajan. Sitä käytetään myös äkillisten sepelvaltimo-oireyhtymien hoidossa ja aspiriinille allergisille potilaille.

Statiinit

Statiinit estävät kolesterolin syntymistä maksassa ja alentavat verenkolesterolipitoisuutta. Ne vähentävät sydäninfarktin ja sydänkuolemanvaaraa merkittävästi. Koska kolesterolia syntyy maksassa eniten yöllä,statiinilääke otetaan illalla.

Valmisteita: Canef, Corolin, Lescol, Lipcut, Lipitor, Lovacol, Mevacor, Pravachol, Simvastatin, Zocor

ACE-estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat

Angiotensiinikonvertaasientsyymin estäjät (ACE) ja angiotensiiniresep-torin salpaajat suojaavat sydäntä ehkäisten uutta infarktia ja vajaatoi-mintaa sekä alentaen verenpainetta. Tavallisin ACE-estäjien sivuvaikutuson yskä.

etenkin rasituksessa, alentavat verenpainetta ja vähentävät sydämenhapen tarvetta. Eri beetasalpaajatyypeillä on erilaisia ominaisuuksia.Annostus on yksilöllinen. Lääke tulee pyrkiä ottamaan aina samaan kellonaikaan.

Beetasalpaajilla saattaa olla sivuvaikutuksia: väsymystä, raajojenpalelemista, unihäiriöitä tai verenpaineen laskusta johtuvaa huimaustasekä joillekin miehille seksuaalisen kyvyn heikentymistä. Sivuvaikutuk-sista kannattaa keskustella lääkärin kanssa, koska valmisteen vaihtosaattaa auttaa asiaa.

Valmisteita: Albetol, Atenblock, Atenol, Atenolol, Blocanol, Cardiol, Diasectral, Emconcor, Espesil, Inderal, Kerlon, Metblock, Metoprolin, Metozoc, Pindocor, Pindomex, Pinloc, Propral, Ranoprin, Selectol, Seloken, SelokenZOC, Selopral, Sotacor, Sotalin, Sotalol, Spesicor, Tenoblock, Tenoprin, Uniloc, Visken

Kalsiuminestäjät

Kalsiumkanavan salpaajia eli kalsiuminestäjiä käytetään sekä veren-paine-, rytmihäiriö- että sepelvaltimotautilääkkeenä. Ne ehkäisevätangina pectoris -oireita. Lääkeannostus on yksilöllinen.

Sivuvaikutukset ovat melko harvinaisia. Joillakin potilailla on pään-särkyä, huimausta, ihon kuumotusta ja punoitusta sekä alaraaja-turvotusta tai ummetusta.

Valmisteita: Adalat, Cardizem, Dilmin, Dilpral, Dilzem, Escor, Hydac,

Isoptin, Lomir, Nifangin, Nifdemin, Nifecor, Norvasc,

Plendil, Syscor, Vermin, Verpacor, Verpamil, Zanidip

Lääkehoito

53

Lääkehoito

52

III Takaisin töihin

16. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Työikäisten ihmisten hoidon ja kuntoutuksen tärkeimpiä tavoitteita onansiotyökyvyn säilyttäminen. Ikääntyneempien ihmisten tavoitteenataas on itsenäinen ja aktiivinen elämä sairaudesta huolimatta. Sepel-valtimotaudin osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana on viimevuosikymmeninä jatkuvasti vähentynyt, koska hoito on tehostunut jatauti siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Myös asenteet ovat muuttuneet:sydäninfarktin tai ohitusleikkauksen läpikäyneen ihmisen palaaminentyöelämään ei enää herätä sellaista kummastusta kuin vielä 1980-luvulla. Kuitenkin asenneongelmat ovat edelleen suurempi työhön paluun este kuin itse sepelvaltimotauti.

Tavoitteena työkykyisyysTyökyvyn säilyttämisessä ovat avainasemassa terveet ja sydäntä suojaa-vat elämäntavat, muihin riskitekijöihin vaikuttaminen ja jo varhaisiinoireisiin pureutuva, hyvätasoinen hoito. Mitä lievemmästä sepelvaltimo-taudista on kyse, sitä helpommin sujuu paluu työelämään.

Niissä tapauksissa, joissa tauti kuitenkin pahenee ja päädytään pallo-laajennukseen tai ohitusleikkaukseen, työkyvyn säilyttämiseksi tarvitaanmyös hoidon oikeaa ajoitusta, potilaan riittävää tiedon saantia sydä-mensä kunnosta ja positiivista työhön paluu -asennetta sekä potilaaltaettä lääkäriltä.

Pitkä sairausloma vieraannuttaa työstä samalla tavalla kuin pitkittyvätyöttömyys. Sepelvaltimotautipotilaan pitkittynyt leikkausjonossa

Valmisteita: ACE-estäjiä: Accupro, Capoten, Captomin, Captopril, Captostad, Cardace, Coversyl, Enaloc, Gopten, Linatil, Lisipril, Lopril, Ramace, Renitec, Tanatril, Vivatec, Zestril Angiotensiinireseptorin salpaajia: Aprovel, Atacand, Atacand plus, Cozaar, Diovan, Teveten

Estrogeeni

Estrogeenihoidon ei ole todettu estävän uusien infarktien syntymistä josepelvaltimotautia sairastavilla. Ei ole myöskään varmaa näyttöä siitä,että estrogeenihoito vähentäisi terveen naisen vaaraa sairastua sydän-tauteihin, kuten on osoitettu kohonneen verenpaineen ja kolesterolinhoidon vähentävän. Estrogeenihoito on tarpeellista, jos vaihdevuo-sioireet sitä edellyttävät tai jos munasarjat on poistettu. Hoito on tur-vallista sydänpotilaallekin, kun lääkäri on tutkinut potilaan ja ottanuthoidon vasta-aiheet huomioon.

Muut lääkkeet

Joissakin tilanteissa on tarpeen veren hyytymistä hidastava lääkevarfariini (Marevan). Marevan-hoidon aikana vihreiden kasvisten syöntipyritään pitämään vakiona, jotta niiden sisältämä K-vitamiini ei vaikut-taisi lääkkeen tehoon (katso tarkemmin sivu 25). Lääkkeen vaikutustaseurataan säännöllisesti verikokein.

Sydämen vajaatoimintaan, joka toisinaan kehittyy sydäninfarktinjälkeen, käytetään ACE-estäjiä, angiotensiinireseptorin salpaajia,digitalisvalmisteita tai diureetteja (“nesteenpoistajia”).

Diureettivalmisteita: Aldactone, Amitrid, Burinex, Diamox, Diuramin, Diurex, Furesis, Furomin, Hydrex, Lasix, Medamor, Miloride, Moduretic, Sparkal, Spiresis, Spirix, Uretren comp, Vesix, Ödemin

Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

5554

Myös työtovereilla ja esimiehillä voi olla pelkoja ja asenteellisuuttasydänpotilaan työhön paluuta kohtaan. Toisinaan käy niin, että työ-toverit pelkäävät potilaan saavan vakavia sydänoireita kiireisessä työssätai arvelevat hänen olevan ”kiviriippana” työporukassa oletetun heiken-tyneen työkyvyn takia.

TyökokeiluUseimmiten sydänpotilas pystyy jatkamaan entisessä työpaikassaanhoidon jälkeen. Jos kynnys työn jatkamiseen vaikuttaa korkealta taimenestyksellinen työhön paluu edellyttää työtehtävien järjestelyjä,työhön paluu voidaan järjestää ns. työkokeiluna. Tämä tarkoittaa sitä,että ihminen palaa entiselle työpaikalleen saaden kuntoutusrahaa, jonka suuruus on noin 75 % aiemmasta palkkatasosta. Maksajana onuseimmiten se työeläkelaitos, jossa viimeisin työsuhde on vakuutettu.

Uudelleenkoulutus Jos sydämen toimintaa ei ole hoidolla saatu riittävän hyväksi työn vaa-timuksia ajatellen, on syytä harkita uudelleenkoulutusta. Ajatuksena onkouluttaa esimerkiksi raskaan rakennustyön tekijä kevyeen toimisto-työhön. Koulutus voi olla lyhyt kurssi tai monivuotinen koulutus.Toimeentulo on sama kuin em. työkokeilun aikana. Tässäkin ensisijainenkustantaja on työeläkelaitos ja joskus Kela. Rajoittava tekijä sydänpoti-laan kouluttamisessa on toisinaan ikä. Vaikka mitään ehdottomia ikä-rajoja ei olekaan, yli 55-vuotiaan henkilön uudelleen kouluttaminen on harvoin järkevää. Joskus valitettavasti asenteellinen haluttomuus voiestää nuoremmankin sydänpotilaan koulutielle lähdön, vaikka siihenmuuten olisi hyvät edellytykset.

Työkokeilua ja koulutusta kutsutaan nimellä ”ammatillinen kuntoutus”.

odottaminen heikentää aina työhön paluun ennustetta. Leikkausjonotovat maassamme onneksi lyhentyneet, mutta vieläkään ei potilaitaohjata perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon tutkimuksiin riittävän ripeästi. Erikoislääkäreillä on keskeinen asema tiedonantajana.Potilaan olisi hyvä jo esimerkiksi leikkausta odotellessaan saadaennustearvio mahdollisuuksistaan palata työhön toimenpiteen jälkeen.Useimmiten työhön paluu on todennäköistä. Jos lääkärin arvion mukaanpotilaan työ kuitenkin on niin raskasta, ettei hän hoidon jälkeenkäänsiihen pysty, on tarpeen aloittaa muiden ammatillisten vaihtoehtojenetsintä jo ennen leikkausta.

Sydäninfarktin, pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen jälkeen lääkärintulee antaa – ja potilaan tulisi tätä myös kysyä – rasituskokeen tuloksenperusteella selkeä tieto, mihin potilas pystyy ja onko hän työkykyinen.Joskus, esimerkiksi infarktin tai ohitusleikkauksen jälkeen, potilas voituntea rintakehän kipuja tai itsensä huonokuntoiseksi muuten, vaikkasydän toimii normaalisti. Potilaan tuntemusten taustalla voi olla pelkoa,epävarmuutta tai jopa masennusta, jotka on selvitettävä. Lääkärintehtävänä on tällöin korostaa työkykyisyyttä ja ohjata potilas nousu-johteiseen harjoitteluun fysioterapeutin luo.

Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

5756

17. Sydänpotilaan sosiaaliturva

Sepelvaltimotautiin sairastunut ja hänen läheisensä kohtaavat väistä-mättä sairauden mukanaan tuomia elämänmuutoksia. Silloin niineläkeläinen kuin työelämässä olevakin joutuu tutustumaan myös omaan sosiaaliturvaansa.

Suomalainen sosiaaliturva on luotu turvaverkoksi kenelle tahansasairastuneelle; sydän- ja verisuonitautipotilaalla ei ole siinä erityisiänimettyjä etuuksia. On myös tärkeää muistaa, että yhteiskunta eikoskaan korvaa kokonaan sairauden potilaalle aiheuttamia kustannuksia.

Sydänpotilaan sosiaaliturvan asiantuntijoita ovat terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ja Kelan virkailijat. Neuvoja ja vastauksia kysymyksiinsaa myös sydänpiireistä, työterveyshuollosta, eläkevakuutusyhtiöistä,kunnan sosiaalitoimesta, työvoimatoimistoista ja verovirastosta.

Kelan palvelut Suurin osa sydänpotilaan lääkkeistä kuuluu niihin, joista Kela korvaaomavastuuosuuden jälkeen joko 50 % tai 75 %. Lääkkeet on mahdollistaja edullisinta ostaa kolmen kuukauden erissä. Lääkekustannuksilla onvuodessa kattosumma, jonka täyttymisen jälkeen Kela korvaa ylimenevätreseptilääkkeet kokonaan. Yksityisistä sairaanhoitokuluista, kutenlääkärinpalkkioista ja tutkimus- ja hoitokuluista, voi Kelasta hakeaosakorvausta sairausvakuutuksen kautta.

Työssä olevalle sairausajan alussa palkka ja sen jälkeen palkkaan suh-teutettu, Kelan maksama sairauspäiväraha, turvaa yleensä ansiot. Myöstyöttömyysturvaa saavan henkilön on sairauden pitkittyessä haettavasairauspäivärahaa. Vähätuloiset ja tulottomat voivat hakea vähimmäis-päivärahaa 55 päivän työkyvyttömyyden jälkeen. Kela selvittää tarvit-taessa kuntoutustarpeen, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päiväätai mahdollisen eläkkeen hakemisen 150 päivän jälkeen.

EläkeratkaisutSydänpotilas voi keventää työkuormitustaan osa-aikaeläkeratkaisulla,jos hän on vähintään 56-vuotias ja työpaikalla järjestyy osa-aikainentyöskentely. Tämä eläkemuoto ei edellytä lääkärinlausuntoa työkyvynalentumisesta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen ei myöskään heikennäjuuri lainkaan 65 ikävuoden jälkeen maksettavaa vanhuuseläkettä.

Jos sydänpotilas hakee työkyvyttömyyseläkettä sydänsairautensa perus-teella, eläkeoikeus tutkitaan työeläkeyhtiössä ja usein myös Kelassa.Keskeisin arvioitava asia on rasituskokeen tulos suhteutettuna potilaantyön vaatimuksiin. Kevyttä työtä, esimerkiksi toimistotyötä, pystyytekemään huonommin toimivalla sydämellä kuin fyysisesti raskastatyötä. Rintakehän kipuoireilu tai huono fyysinen kunto eivät puollaeläkkeen myöntöä, jos rasituskokeen tulos kertoo tyydyttävästä sydä-men toiminnasta.

Osa-aikaeläke*

Yksilöllinen varhaiseläkev. 1943 tai sitä ennen synt.

VarhennettuvanhuuseläkeTyöttömyyseläke

alle 65-vuotiaana

56 - 64-vuotiaana

58 - 64-vuotiaana

60 - 64-vuotiaana

65-vuotiaana

Työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, ammatillinen kuntoutus

* osa-aikaeläkkeen ikäraja on 56 vuotta 1964 ja sitä ennen syntyneille, mutta ikäraja sitä nuoremmille on 58 vuotta

Vanhuuseläke

Kuva 9. Minkä ikäisenä eläkettä voi saada?

Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen Sydänpotilaan sosiaaliturva

5958

Kunnan palvelutSydänpotilas saattaa tarvita myös oman kuntansa tuottamia palveluja,kuten kotipalvelua, vammaispalveluita tai omaishoidon tukea. Niitähaetaan kunnan sosiaalitoimelta.

Kunnallisilla terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasmaksuilla on vuotui-nen maksukatto. Näitä maksuja ovat esim. poliklinikkamaksut, lyhyt-aikaisen sairaalahoidon maksut, terveyskeskusmaksut, fysioterapia jakuntoutushoito. Maksuja on itse seurattava asiakasmaksukortilla, jonkasaa terveyskeskuksesta. Lasten maksut yhdistetään huoltajan maksuihin.Maksukaton ulkopuolelle jäävät mm. kotisairaanhoito, hammashoito jakotipalvelumaksut.

Joskus sairaus aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tulotasoon nähden.Tällöin kannattaa kääntyä kunnan sosiaalitoimen puoleen ja selvittää,onko mahdollista saada toimeentulotukea sairauskuluihin.

Verotuksessa on mahdollista tehdä invalidivähennys, mikäli sairauksistaaiheutuu vähintään 30 prosentin haitta-aste. Haitta-asteen määritteleehoitava lääkäri lausunnolla, joka on toimitettava verottajalle. Työkyvyt-tömyyseläkkeellä olevien ei tarvitse toimittaa erillistä lausuntoa. Pieni-tuloiset henkilöt voivat anoa veronmaksukyvyn alentumisvähennystä,mikäli sairaudesta on aiheutunut kohtuuttomia kustannuksia.

Lisätietoja antavat:KelaKunnan sosiaali- ja terveystoimiEläkelaitoksetTyövoimatoimistotVerovirasto

Myös kuntoutuksen ajalta on tietyin edellytyksin mahdollista hakeasairauspäivärahan suuruista kuntoutusrahaa. Jos työhön paluussa onongelmia, katso luku 16 työkyvyn säilyttämisestä.

Terveydenhuollon palveluja tai kuntoutuspalveluja käytettäessämatkakuluissa on omavastuu koskien sekä meno- että tulomatkaa. Myös kuitit omavastuun alittavista matkakuluista kannattaa säästää,koska ne otetaan huomioon vuosittaisissa kattosummissa. Hoitava ter-veydenhuollon yksikkö määrittelee tarvittavan kulkuneuvon potilaankunnon mukaan. Korvausten määristä saa tietoa Kelasta.

Hammashoitoon voi hakeutua joko oman kunnan terveyskeskukseen taiyksityiselle hammaslääkärille, jolloin Kela korvaa osan kustannuksista.Korvaus ei koske protetiikkaa, lukuunottamatta sotaveteraaneja.

Eläkkeellä oleva sydänpotilas voi hakea Kelalta eläkkeensaajan hoito-tukea, mikäli sairaudesta aiheutuu erityiskustannuksia (mm. kotipalvelu,lääkkeet) ja hoitotuella pystytään tukemaan sairastuneen kotonaasumista. Hakijalla pitää olla myös vähintään vuoden ajan alentunuttoimintakyky eli vaikeuksia selviytyä jokapäiväisistä askareistaan. Hoitotukihakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto C.

Sydänpotilaan sosiaaliturva

6160

Kirjallisuutta

19. Kirjallisuutta

Lisätietoja saat oheisista Sydänliiton julkaisuista. Niitä voi tilata puhelinautomaatista (09) 752 75235 tai sähköpostilla tilaukset@sydanliitto.fi

Suomalaisen sydänkirja (2000)Syömisen taito on laihtumisen avain (2001)Kolesteroli kohdalleen (2001)Verenohennuslääkettä käyttävän ruokavalio-opas (1999)Sydänliiton ruoka-ainetaulukko (1998)Verenpainepotilaan opas (2002)Suola ja verenpaine (2000)Sydämellisen hyvää -keittokirja (2000)Verenpaineen remonttiopas (1997)Sepelvaltimoiden pallolaajennus (2002)Sydänpotilas ja sosiaaliturva (2001)

Katso myös: www.sydanliitto.fi

18. Mistä apua kuntoutumiseen?

Sairaalat ja sydänpiirit järjestävät paikkakunnasta riippuen sydän-tietokursseja, hoidonopetus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, joista saa ohjausta itsehoitoon. Lisätietoja hakeutumisesta saat osastonhenkilökunnalta ja sydänpiireistä. Sydänpiirit ja -yhdistykset tarjoavatmyös liikunnallista kuntoutusta fysioterapeutin ohjauksessa, johontarvitaan lääkärin hoitomääräys SV3F.

Kuntoutus kuntoutuslaitoksessa on paikallaan silloin, kun toipuminen ei näytä sujuvan odotetulla tavalla tai kun elämäntapamuutokset jatyöhön paluu eivät omin voimin onnistu. Kela kustantaa laitoskun-toutusta ensisijaisesti työikäisille, joiden tavoitteena on työhön paluu. Myös pienelle määrälle eläkeikäisistä on tarjolla harkinnanvaraistakuntoutusta kuntoutuslaitoksissa.

Potilas voi saada myös sairaalalta tai terveyskeskukselta maksu-sitoumuksen kuntoutusta varten.

Mistä apua kuntoutukseen?

6362

Muistiinpanot Muistiinpanot

64

Muistiinpanot

PL 50 (Oltermannintie 8) 00621 HelsinkiPuh. (09) 752 7521 fax. (09) 752 752 50www.sydanliitto.fi

Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö,joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät,sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen, psyykkinen jasosiaalinen hyvinvointi lisääntyy. Tavoitteenamme on sydän- javerisuonitautisairastuvuuden ja kuolleisuuden puolittuminen, mikämerkitsee, että sairastuvuus ja kuolleisuus laskee nykyiselleeteläeurooppalaiselle tasolle.

Toiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm.

- Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja

verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.

- Seuraamme sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn,

diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kehittymistä ja

valvomme asikkaidemme etuja.

- Tarjoamme potilaille sairauksia ja hoitoa käsitteleviä julkaisuja

sekä neuvonta- ja kuntoutumispalveluja.

- Laadimme käyvän hoidon ja kuntoutuksen malleja.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Eläkeasiantuntija Julkaisun kustantaja