Kupla syksy 2017 1

Syksy 2017

2 Kupla syksy 2017

www.nuortentyopajat.fi www.mediakylpyla.fi

Mediakylpylä on Helsingin kaupungin ylläpitämä Nuorten työpaja. Mediakylpylässä toimi-vat multimedia-, video- ja äänialan ryhmät. Noin puolen vuoden aikana nelisenkymmentä nuorta paneutuu media-alan ammatteihin. Johtoajatuksena on tekemällä oppiminen. Kup-lalehden lisäksi nuoret tekevät mm. lyhytelokuvia ja radio-ohjelmia sekä tilaustöitä. Haku Mediakylpylään 5 kk:tta kestävälle työkokeilujaksolle tapahtuu tammi- ja heinäkuussa. Jos Mediakylpylässä on tilaa, niin paikkoja pyritään täyttämään aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Viiden kuukauden mittaisessa työkokeilussa pääset tutustumaan mielenkiin-toiseen media-alaan, saat arvokasta työkokemusta ja parannat mahdollisuuksiasi päästä opiskelemaan.

Tutustu itseesi ja mahdollisuuksiisi työpajalla!

By: Jemina Sairanen

Päätoimittaja Iitu PoikelaPajavasara, nykyään Kupla-nimeä totteleva Mediakylpylän pajalehti on saa-nut uuden ulkoasun lisäksi uuden nimen. En ole koskaan aiemmin ollut itse lehden teossa mukana, joten on ollut mielenkiintoista nähdä miten tämmöi-nen lehti tehdään, kun käytössämme on ollut uudet Adoben taitto-ohjelmat. Ja hei: tämä lehti julkaistaan nyt Mediakylpylän verkkosivuille!

Mitä mieltä olet Mediakylpylästä? ... Ömm..

By:

Ju

lia

Va

rga

Kupla syksy 2017 3

Amerikkalainen jalkapallo Suomessa ......... s.4

M.E.S.H - Hesaitix ...........................................................s.6

David Bowie - Blackstar .......................................... s.8

Yaeji ......................................................................................s.10

Teknologian riskit ..................................................... s.12

Georgia...............................................................................s.14

Vastamainos ..................................................................s.16

Aggressioiden purku ..............................................s.20

Peliarvostelu ................................................................. s.22

Kouluttaja Jouko SalonenMultimediaryhmä: Kristian Haapoja, Marko Hyrri, Andrei Illiev, Iiris Juvonen, Iitu Poikela, Peter Pulkkinen, Sebastian Simola, Markus Tanttu, Julia Varga, Jemina Sairanen, Shuhda Abdi, Ossi Kolehmainen.

Sisältö

Lyhyt katsaus lajiin

Amerikkalainen jalkapallo Suomessateksti&taitto: Roosa Hirvelä kuvat: pixabay

4 Kupla syksy 2017

Kupla syksy 2017 5

Amerikkalainen jalkapallo on monipuolinen laji, joka yhdistelee häpeilemättä

kamppailulajit ja pallopelit toisiin-sa antaen pelaajille myös taktisia ja älyllisiä haasteita.

Amerikkalaisen jalkapallon muis-ta lajeista eroavat säännöt voivat tehdä sen katselemisesta ensikerta-laiselle hankalaa. Hetken lajia seu-rattuaan pelin kulusta alkaa päästä perille. Apua löytyy myös yksinker-taisesti etsimällä vaikka YouTube: sta, sieltä pelien rakennetta käsitte-leviä videoita löytyy runsaasti myös suomeksi.

Amerikkalainen jalkapallo ke-hittyi Yhdysvalloissa ja Kanadas-sa 1800-luvun lopulla, mutta ran-tautui Suomeen vasta 1970-luvulla. Ensimmäiset kolme harrasteseuraa perustettiin 1979 pääkaupunkiseu-dulle. Tuolloin aloitti toimintansa myös SAJL, Suomen Amerikkalai-sen Jalkapallon Liitto.

Nykyään seuroja on kymmenen kertaa enemmän ympäri maata ri-poteltuina.

Seurat koostuvat useista eri jouk-kueista, jotka muodostuvat seu-rojen sisällä ikäryhmän mukaan: U9-joukkueessa pelaavat 9-vuotiaat ja nuoremmat, U11-joukkueessa 11 vuotiaat tai nuoremmat, samalla linjalla mennään U13-, U15-, U17- ja U19-joukkueissa. Joissakin seu-roissa siirrytään suoraan U17 edus-tusjoukkueeseen. Edustusjoukkue pelaa seurasta riippuen joko SM-ta-solla Vaahteraliigassa, I-divisioonas-sa, II-divisioonassa tai III-divisioo-nassa.

Osalla seuroista on myös tyttöjen omia joukkueita U15, U17 ja U19 tasoilla. Tätä nuoremmat pelaavat samoissa juniorijoukkueissa poikien kanssa. Naistenjoukkueita ylläpitää 17 seuraa, jotka pelaavat keskenään joko Vaahteraliigassa, I-divisioonas-sa tai II-divisioonassa.

Amerikkalaisesta jalkapallosta kiinnostunut voi aloittaa lajin otta-malla yhteyttä lähimpään (tai mah-dollisesti kiinnostavimpaan) seu-raan. Joukkueiden treeneihin voi osallistua ympärivuotisesti, mutta parhaiten menoon mukaan pääsee, kun aloittaa syksyllä. Lajia pääsee parhaiten seuraamaan kesäisin ns. on-seasonilla, jolloin pelataan kaik-ki turnaussarjojen pelit. Itse olen amerikkalaista jalkapalloa harrasta-nut syksystä 2017 asti ja seurannut lajia jo lapsesta lähtien.

Lisätietoa amerikkalaisesta jalka-pallosta kiinnostuneille löytyy kat-tavasti SAJL:n sivulta: www.sajl.fi

6 Kupla syksy 2017

Teksti ja taitto: Ossi Kolehmainen Kuvat: Internet/Michael Guidetti, James Whipple & Nadine Fraczkowski

M.E.S.H Hesaitix

Kupla syksy 2017 7

puoli jää varsin minimalistiseksi ja klubiystävällisemmät raidat tun-tuvatkin olevan pääosassa. Levyn ambient-henkiset raidat kuitenkin toimivat hyvin siirtyminä muiden kappaleiden välillä.

Albumin kohokohtia ovat jo suurta suosiota ja kansainvälistä ra-dio- ja klubisoittoa saanut massii-visine bassorumpuineen rullaava ”Search.Reveal.”, jollain kieroutu-neella tavalla lähes teknomainen ja jumittava raita ”Coercer” sekä le-vyn lopetusraita ”Ihnaemiauimx”, joka on muutama vuosi sitten sävel-letty Whipplen ystävän häistä ku-vattua drone-videota varten. Mui-ta maininnan arvoisia kappaleita on Kraftwerk-henkisillä elektroryt-meillä leikittelevä ”2 Loop Trip” sekä ”Signal Ride Drum”, missä on käytetty Whipplen äidin Standing Rockin intiaanireservaatilla kuvaa-man videon ääniraitaa. Taustalla voikin kuulla ihmisten huutoa ja maastureiden ääniä.

Levyltä on helposti erotettavis-

sa kokeellisemmat ambient-biisit ja DJ-soittoon tarkoitetut klubiys-tävälliset raidat. Kaikenkaikkiaan levy pysyy eheänä kokonaisuutena ja biisit soljuvat luonnollisesti toi-siinsa. Näitä tyylejä yhdistelemällä M.E.S.H on mielestäni onnistunut tavoitteessaan ja luonut samalla jo-tain uudenlaista.

Hesaitix kuulostaa juuri itseltään, eikä miltään muulta ja on ansaitusti yksi vuoden odotetuimpia konemu-siikkijulkaisuja. Annan levylle pis-teet 4/5.

Berliiniläinen tuottaja, DJ  ja Janus-klubi-illan vakiokas-vo M.E.S.H - oikealta ni-

meltään James Whipple - julkaisi uuden kokopitkän albumin mar-raskuun alussa. Omien sanojensa mukaan hän on ollut kahden tulen välissä tuottaessaan klubimusiikkia, kuten vuonna 2016 julkaistu Da-maged Merc-EP ja kokeellisempia äänimaailmoja, kuten vuoden 2015 debyytti-LP Piteous Gate. Hesai-tix-albumin kanssa Whipple halusi-kin yhdistää nämä kaksi tyyliä.

Kokeelliselle klubimusiikille on tyypillistä, että rummut ja muut rytmiset elementit ovat vahvasti sä-rötettyjä ja teollisen tai digitaalisen kuuloisia. Tällä kertaa Whipple teki täysin päinvastoin. Lyömäsoittimet ovat orgaanisen kuuloisia ja soivat puhtaasti. Rytmit kumartavat af-rikkalaisille ja eteläamerikkalaisille kulttuureille ja kuulostavat saaneen paljon inspiraatiota myös tribaali-henkisestä dubstepista. Rytmien ol-lessa suureieleisiä, levyn melodinen

Teksti, kuva: Mikko LappalainenTaitto: Mikko Lappalainen, Andrei Illiev

8 Kupla syksy 2017

Kupla syksy 2017 9

Vuonna 2016 ilmestynyt Da-vid Bowien ”Blackstar” on monella tapaa ainutlaatui-

nen levy. Kyseessä on useiden vuosi-kymmenien ajan musiikkia tehneen artistin viimeinen taidonnäyte mu-siikillisesta neroudestaan ja muun-tautumiskykyisyydestään. Lisäksi se on hänen oma jäähyväisensä valta-valle fanikunnalle ja hänen paras al-buminsa sitten vuoden 1983.

Albumia ympäröi ilmestyessään valtava mystisyyden verho. Bowie oli vuosia aiemmin jo pääsääntöi-sesti vetäytynyt julkisuudesta ja hän oli lopettanut, vaikka hän uut-ta musiikkia vielä tekikin. Blacks-tarin single-julkaisut herättivät il-mestyessään huomiota. Mysteeriset sanoitukset ja pahaenteiset musiik-kivideot synnyttivät spekulaatioita, mutta tuskin kukaan oli varautunut siihen, mitä oli tulossa. Bowie viet-ti 69. syntymäpäivänsä, jolloin hän julkaisi albuminsa. Kaksi päivää sen jälkeen hän kuoli.

Albumin sisältö

Blackstar on musiikillisesti kokeel-lista ja se kuulostaa erilaiselta kuin yksikään aiempi miehen albumi. Se on paljon sanottu miehestä,

kuka teki urallaan mm. folkia, glam rockia, ambientia, tanssipoppia ja elektronista musiikkia. Blackstarin keskiössä musiikillisesti ovat eri-laiset syntetisaattorit, omalaatuiset kompit, vahvat bassot ja Bowien oma ensisoitin saksofoni. Bowie ja tuottaja Tony Visconti olivat albu-mia tehdessään kuunnelleet rap-ar-tisti Kendrick Lamarin ”To Pimp a Butterfly”-albumia, josta he olivat ottaneet paljon vaikutteita.

Albumin aloituksena toimiva ni-mikkokappale ”Blackstar” on kym-menen minuutin pituudellaan yksi Bowien uran pisimmistä kappa-leista. Kappaleen musiikkivideolla löytyy viittaus Bowien tunnettuun hahmoon ”Major Tomiin”. Se sai ensiesiintymisensä jo vuonna 1969 Bowien ensimmäisellä isolla hitti-kappaleella ”Space Oddity”. Albu-min toinen single ”Lazarus” jakaa nimensä Bowien tekemän musikaa-lin kanssa, mikä oli myös yksi hä-nen viimeisimpiä projektejaan.

Albumin viimeinen kappale ”I Can’t Give Everything Away” on sa-noituksiltaan suoraan omistettu fa-neille ja se on täydellinen valinta viimeisen levyn päätöskappaleek-si. Kappaleen alkuun on samplat-

tu huuliharppua Bowien ”Low”-al-bumin kappaleesta ”A New Career In A New Town”. Se viittaa Bowien uuteen ja viimeiseen vaiheeseensa hänen urallaan.

Lopun alku

Blackstar ei ole pelkästään albu-mi vaan valtavasti eri taiteenla-jeista nauttineen miehen taide-performanssi. Bowie teki omasta kuolemastaan taidetta ja hän heit-ti vielä viimeisen mysteerin verhon uransa ylle.

Musiikkimaailman muututtua perinteinen rock-tähteys, myyttisi-ne hahmoineen, alkaa olla ohimen-nyt ilmiö. Blackstar on myös vii-meisiä reliikkejä siltä ajalta ja siten poikkeuksellinen levy.

David Bowie

Blackstar

10 Kupla syksy 2017

YAEJIYaeji on Korean Amerikkalainen DJ ja tuottaja, joka alunperin suuntautui visuaalisiin taiteisiin ja opiskeli niitä Mellenin yliopistos-sa. Musiikin hän löysi college-aikoinaan melkein vahingossa lataa-malla Abletonin, joka johti oppituntien skippaamiseen ja ohjelman harjoitteluun. Itse musiikki alkoi sujumaan vasta monen kokeilun ja epäonnistumisen myötä.

Teksti, taitto: Jemina Sairanen kuvat: James Emmerman

Hänen keikoillaan tyypillisesti tarjoillaan currya, jonka toimittaa hänen lähellä toimiva korealainen ravintola. Tapa on tullut kavereiden kesken pidetystä ’’curry in no hur-ry’’ hetkestä, jossa kuunneltiin hei-dän toistensa tekemää musiikkia ja syötiin japanilaista currya.

Hänet on myös valittu arvostet-tuun Sound of 2018, johon myös valittiin Alma. Aiempina vuosina gaalasta ovat monet nykyiset suuret artistit saaneet tunnustusta ja me-nestystä joiden joukkoon kuuluu esim. Adele.

Curry in no hurry by Jemina Sairanen

Youtube: Yaeji Boiler Room New York DJ Set

Yaeji on opetellut myös aikai-semmin monia intsrument-teja kuten pianoa ja huilua,

sekä kokeillut kielisoittimia. Mu-siikkiharrastus on tullut hänelle lä-hes yllätyksenä, koska hän on kokr-nut olevansa enemmän visuaalinen ihminen.

Valmistuttuaan hänen täytyi teh-dä päätös siitä, että jatkaako hän taideuralla vai keskittyykö hän mu-siikkiin. Päivisin hän toimi artistin assistenttina ja myöhemmin graafi-sena suunnittelijana. Töiden jälkeen hän latasi kappaleitaan Soundclou-diin ja kävi läpi underground-tans-simusiikkituottajien keikkoja ja lo-pulta hän jäi musiikin pauloihin.

Yaejin musiikki on uniikki sekoi-tus housea, trappia ja rappia. Sano-tuksellisesti Yaejin musiikki ei ole tyypillistä bilemusaa. Hänen kir-joituksensa on hauskaa, syvästi int-rospektiivistä, hän käsittelee aiheita kuten Korean identiteettiä, ahdis-tusta, terapiaa sekä meikki ja ihon-hoitokulttuurin tyranniaa; koreaksi ja englanniksi.

‘‘What’s nice about being a DJ and an artist at the same time is that it’s pretty much a platform where I’m given an hour to showcase all my favorite songs, and I can play real-ly different stuff without having to stick to type. That gives people an understanding of where I’m coming from that’s deeper than just my production. And it’s always chan-ging.’’-Yaeji

12 Kupla syksy 2017

Ensimmäiset tietokoneet tu-livat yksityiskäyttöön noin 40-vuotta sitten, nyt jokai-

sen kodissa on tietokone. Tekno-logia kehittyminen nähdään vas-tauksena kaikkiin ihmiskunnan ongelmiin. Ilmaston lämpenemi-nen voidaan pysäyttää keksimällä uusia ympäristöystävällisiä energi-an lähteitä. Haitalliset kaasupäästöt voidaan unohtaa, kun hybridiautot tulevat yleisiksi. Maailman ruoka-pula voidaan ratkaista kehittämäl-lä geenimuunneltuja kasveja, jotka kasvavat nopeammin ja tarjoavat suuremman ravinnemäärän, kuin muuntelemattomat kasvit. Ylikan-soittumisen ratkaisu odottaa meitä avaruudessa. Ei ole ongelmaa, mitä teknologian kehittyminen ei voisi ratkaista, mutta harvoin mietitään, mitä ongelmia teknologia saattaa ai-heuttaa.

Mikä on tärkeämpää, yksityisyys vai turvallisuus? Tuleeko yksityisyys edes olemaan mahdollista tulevai-suudessa, kun otetaan huomioon kuinka suurin osa ihmisistä on jo nyt jatkuvasti kytkettynä nettiin älypuhelimien toimesta. Unohta-matta tietenkään vähitellen yleisty-nyttä päälle puettavaa teknologiaa, kuten älykellot ja älylasit. Hyvin monessa uudessa teknologiassa, ja todennäköisesti tulevassakin, on si-jaintipalvelut. Ne jäljittävät ja tal-lentavat reittisi cloud-palveluihin. Tietyllä osaamisella joku pystyisi jo nyt ottamaan selvää, missä kul-jet päivisin, missä syöt tai keitä ih-misiä tapaat.

Geeniteknologian riskit

Vielä 1900-luvun alkupuolella ih-

misen odotettu elinikä oli 40-50 vuotta. Nykyään kehittyneissä maissa se on 70-80 vuotta ja maail-man vanhin ihminen eli 122-vuoti-aaksi vuonna 1997. Enemmän kuin pari tiedemiestä on sitä mieltä, että ihmiset voivat helposti elää tulevai-suudessa yli 140-vuotiaiksi. Tietomme ihmisen geeniperi-mästä ja geenien vaikutuksesta on kasvanut suuresti viimeisen parin vuosikymmenen ajan. Geeniperi-mästä saatua tietoa voidaan hyö-dyntää monella eri keinolla. Tietyt geenit kertovat yksilön riskistä sai-rastua tiettyihin sairauksiin, kuten syöpään tai alzheimeriin. Muut gee-nit taas voivat olla kytköksissä eri-laisiin kosmeettisiin piirteisiin, ku-ten hiusten tai silmien väriin. Jotkut geenit taas vaikuttavat älykkyyteen ja urheilullisuuteen. Scifi-elokuvis-sa tulee usein toistuvana teemana geenimuunnellut ihmiset; ihmiset, jotka ovat vahvempia ja viisaampia kuin tavalliset vastaparinsa. Pitkään tämänkaltainen muuntelu on ol-lut monen silmään mahdottomuus, mutta onko se enää? Tietenkään ny-kyhetkellä ihmisen geneettistä ra-kennelmaa ei voi muuttaa, mutta pientä vaikutusta voidaan saada ai-kaan jo ihmisten alkioissa. Aiheeksi nousee niin sanotut de-signer-vauvat. Vauvat joiden piirtei-tä yritetään muokata alkiovaiheessa keinoputkihedelmöityksen avulla. Muokkaus on kuitenkin liian vah-va termi vielä tässä vaiheessa. To-dellisuudessa hedelmöitetyt alkiot seulotaan viallisten geenien seasta, esim periytyvät taudit. Kun otetaan kuitenkin huomioon ihmiskunnan kasvava ymmärrys eri geenien vai-

kutuksista, voi tämä muuntelu olla paljon merkittävämpää tulevaisuu-dessa. Mutta mitä kävisikään maa-ilmalle, jos vanhemmat saisivat päättää minkäväriset hiukset lap-selle tulisivat tai lapsen sukupuolen tai lapsen ihonvärin. Mitä käykään, kun lasten geenejä voidaan muun-nella siten, että heistä tulee keski-vertoa viisaampia ja vahvempia. Onhan se joissain määrin hyvä asia. Tietyt geenit voivat esim. olla kyt-köksissä ylipainoon tai mielenterve-ysongelmiin. Vanhemmat voisivat saada lapsia, jotka ovat vapaita näis-tä vaivoista. Olisi lapsia, jotka voi-sivat elää koko elämänsä sairastu-matta. Kysymys kuitenkin nousee: kenellä olisi oikeus tähän muok-kaukseen? Eihän tämänkaltainen prosessi voisi olla halpa, joten vain rikkailla olisi etuoikeus tähän. Maa-ilmassamme on jo nyt paljon on-gelmia eriarvoisuuden kanssa, var-sinkin varallisuuden kanssa. Lapset syntyvät rikkaisiin perheisiin ja jon-kin ajan päästä he perivät valtavia omaisuuksia. Valta harvoin vaihtaa käsiään. Kuinka pahaksi tämä ti-lanne nousisikaan, kun tulevaisuu-dessa ei olla eriarvoisia vain vaurau-den takia, vaan myös geenien takia. Kumman työntekijän sinä ottaisit mieluummin: tavallisen maantallaa-jan vai ihmisen, joka ei sairastu kos-kaan ja sai jo lapsena ÄO-testeistä yli 130 pistettä? Jotkut sanovat, että yksillöllisyys on katoamassa nyky-maailmasta. Aina tulee tietyt muotitrendit, jot-ka saavat tuhansia mukaansa. Ka-dut ovat täynnä ihmisiä, joilla on samanlaiset hiukset ja vaatteet. Entä jos tämä koskisi tulevaisuudessa

Teknologian riskitIhmiskunnan teknologinen kehitys on nopeampaa kuin koskaan ennen. Vielä 2000-luvun alkupuo-lella älypuhelimet olivat harvinaisuus, nyt melkein jokainen omistaa sellaisen.

Kupla syksy 2017 13

myös lapsia? Sanotaan vaikka, että tiettynä vuotena punaiset hiukset tulevat muotiin. Olisiko jokainen sinä vuonna syntynyt lapsi puna-hiuksinen? Tämä saattaisi olla kau-hea isku ihmisten yksilöllisyyteen, kun kaikki alkavat näyttämään ha-luamattaan samalta.

Autonomisaation riskit

Tulevaisuus on musta yksittäisille työntekijöille, mutta hyvin kirkas yhtiöille. Tänäkin päivänä enem-män ja enemmän ihmisiä on me-nettämässä työpaikkanssa roboti-soinnin vuoksi. Hyvä hiljattainen esimerkki voisi olla Foxconn, yksi maailman isoimmista elektroniikan tuottajista ja isoin yksityisomistuk-sessa oleva työnantaja Kiinassa. Vii-me vuonna kyseinen yhtiö irtisa-noi 60 000 työntekijää ja se korvasi heidät koneilla. Tämä ilmiö ei kos-ke pelkästään tehtaita. Ennustetaan, että työpaikkoja tullaan menettä-mään vielä monella eri alalla. Ra-kennusmiehet, journalistit, pank-

kivirkailijat melkein kaikki ovat työttömyyden uhan alla. Tämän-lainen tulevaisuus ei välttämättä ole kovinkaan kaukana. Vuonna 2016 muutama merkittävä yhdysvalta-lainen mediayhtiö, kuten Forbes ja Associated Press, ovat ottaneet käyt-töönsä ns. robottijournalistit. Nämä tekoälyohjelmat käyvät jo valmiina olevia uutisia ja raportteja läpi. Tä-män jälkeen ne järjestävät ja esittä-vät saamansa tiedon tavalla, miten ihminen voi lukea uutisia. Vakuu-tusyhtiötkin ovat kiinnostuneet au-tomaation tuomista eduista.

Tänä vuonna Japanilainen yh-tiö Fukoku Mutual Life Insurance erotti 30 työntekijää ja korvasi ne tekoälyohjelmalla. Se pystyy laske-maan maksujen määrän vakuutus-tenomaaville. Pankkivirkailijatkin saattavat menettää työnsä tulevai-suudessa. Ennustetaan, että tulevai-suuden pankkiautomaatit pystyvät hoitamaan miltei 90% pankkivir-kailijoiden työstä, kuten tilien avaa-misen/sulkemisen ja lainojen

myöntämiset. Historiallisesti ajatel-len aina, kun jokin vanha ammat-ti on kadonnut, sen tilalle on synty-nyt uusi ammatti. Tässä tilanteessa, kun teknologia alkaa korvaamaan esim. tehtaan työntekijöitä, tullaan tilalle kuitenkin vaatimaan ihmisiä huoltamaan tätä uutta teknologiaa. Nämä uudet teknisesti haastavam-mast ammatit tulevat vaatimaan pa-remman koulutuksen ja tämän takia ne myös tarjoavat korkeamman pal-kan. Jokaisessa maassa ei vain vält-tämättä löydy yhtä hyvää tilaisuutta kansalle uudelleenkouluttautua.

Historiallisesti autonomisaatio on saanut aikaan paljon vaurautta eri yhteiskunnissa, mutta onko se var-ma että näin tulee käymään meidän tapauksessamme. Työttömyyden perässä kulkee moni yhteiskunnalli-nen haittapuoli, kuten päihdeongel-mat ja rikollisuus.

Teksti ja taitto: Kristian Haapoja kuvat: lacsmi, egdmfg

Georgia!

Pääsin syyskuussa 2017 käymään Georgiassa Erasmus+ nuorisovaihdon kautta. Vietimme viikon leirikeskuksessa yhdessä georgialaisten ja itävaltalaisten kanssa. Mahdolli-suus tutustua uusiin kulttuureihin ja ihmisiin oli mahtavaa. Tässä ottamiani kuvia Georgiasta!

14 Kupla syksy 2017

Kupla syksy 2017 15

Teksti, taitto, kuvat: Markus Tanttu

MultimediaryhmäNVastamainoksiaSyksy 2017

Andrei Illiev

Jemina Sairanen

16 Kupla syksy 2017

Kupla syksy 2017 17

Taitto: Sebastian Simola

Iiris Juvonen

Peter Pulkkinen

18 Kupla syksy 2017

Taitto: Sebastian Simola

Sebastian Simola

Kupla syksy 2017 19

Ossi Kolehmainen

Andrei Illiev

Peter Pulkkinen

20 Kupla syksy 2017

Aggressioiden

purku teksti: Arttu Holm taitto: Roosa Hirvelä, Shuhda Abbi kuvat: Kuura Ekebom

Kupla syksy 2017 21

Olen säyseä, kiltti pehmoinen pullukka, joka ra-kastaa halimista.

Tästäkin huolimatta myös minä tunnen tur-hautumisen, kiukun ja joskus myös puhtaan raivon ja pyhän vihan tuntemuksia. Monet, jotka tuntevat sa-moin ja monet, jotka tuntevat niin usein, varmasti vä-hintäänkin pyrkivät hallitsemaan tuntemuksiaan.

Olen työpaikalla, harrastuksissa, ystävien ja perheen seurassa (yleensä) aina mukava, puhelias ja ihmisten kanssa hyvin toimeentuleva henkilö.

Joskus kuitenkin, jos vaikka äitini huomauttaa käy-dessään kylässä tiskivuorestani keittiön tiskialtaassa sar-kasmin saattelemana, voin tuntea lievää ärsyyntymistä: “Voi p**kele, mä saan ite päättää million kämppääni siivoan!” Tätäkään en joka tilanteessa sanoisi, sillä se ei olisi kilttiä äitiäni kohtaan. Äitini lähtiessä kotiin, on hetkellinen ärtymykseni voinut jo hiipua. Joissain tilan-teessa, jolloin minulla on ollut jo valmiiksi jonkin as-teen ärtymys, se voi jäädä lievästi kalvamaan.

En kuitenkaan halunnut tai haluaisi purkaa pieneh-köä ärsyyntymistäni äitiini tai kehenkään muuhunkaan. Minun on hyvä käsitellä tuntemuksiani.

Minun henkilökohtaisessa tapauksessani avuksi voi olla se, että sanon mutisten ääneen mitä ajattelen. Tun-nen, kun kukaan ei ole ympärilläni ja voin rauhassa mu-tista, mitä mieltä sillä hetkellä mistäkin asiasta olen.

Toisinaan voi tulla päiviä, jolloin olen oikeasti jostain syystä todella kiukkuinen. Myös silloin, kun kotiin tul-lessani ilmaisen asiani ollessani yksin. Silloin vain huu-dan. Anteeksi korjaan; räyhään ja raivoan kaiken päivän aikana kerääntyneen paskan pois. Seison keskellä asun-toani ja huudan kurkku suorana tyyliin: “V*ttu P**ke-le S**tana H*****tti J***lauta H**ran penikka!!!” jne. jne…

Kohta olenkin jo rauhoittunut ja huutanut päivän turhautumiseni ulos ja olen jälleen valmis menemään ulos ja olemaan hurmaavan lutuinen veikeä nallekarhu.

Kun olen saanut purkaa aggression näin, en turvaudu esimerkiksi väkivaltaan. Moni muu pahemmin ärsyyn-tynyt ja tunteitaan ei juurikaan käsitellyt, voisi luulta-vimmin tehdä.

Mutta minähän olen aikuinen. Minulla on ollut lap-suus aikaa käsitellä fiiliksiäni.

Olen huomannut, että esimerkiksi omassa lapsuudes-sani, jotkut vanhemmat kieltävät hurjimmat leikit lap-siltaan kokonaan. Nämä lapset voivat kiusata helpom-min, mutta minua kuin muitakin tenavia, se taas on aiheuttanut muunlaista kitkaa, kaunaa ja jopa pahim-millaan koston kierrettä. Niin lapsilla kuin joillain hei-dän vanhemmistaankin.

Ainakin omalla kohdallani se usein rauhoitti, kun sain lelupyssyn käteen ja sain vain säveltää mielikuvitukseni kanssa lähimetsässä.

Toisinaan törmäsin tilanteisiin, jolloin jossain per-heessä oli ankarasti kielletty vähänkin hurjat leikit. Näissä perheissä lapset usein kuluttivat energiansa ja turhautumisensa kiusaamalla ja tappelemalla keskenään. Tästä saivat usein osansa myös muut lapset.

Tänä päivänä en ole huomannut vanhempien kieltä-vän hurjiakaan sotaleikkejä. Toisaalta, koska minä sekä sisarpuoleni ja ystäväni olemme jo aikuisia ja toisaalta, koska nyky-yhteiskunta on jo paljon sallivampi ja avau-tuvampi kuin ennen.

Yksi, jonka ympärillä keskustelu on paikoin yhä voi-missaan, on videopelaaminen.

Katsoin vasta muutama päivä sitten kymmenen uuti-set, jossa noin kuusikymppinen mies (lastenpsykologi) edelleen väittää, että nykylapset ovat turmeltuneet ni-menomaan hurjista videopeleistä, vaikka monet sellai-sista lapsista ja nuorista ovat omilla huomioillani astetta rauhallisempia, kuin vaikkapa 10-15 vuotta sitten. Ai-nakin valtaosalla on näin.

Oli kyseessä sitten videopelit tai leikit tai vaikkapa lautapelit on mielestäni hyvä, että on asioita, joihin lap-set ja nuoret voivat turvata, kun elämä toisinaan huitai-see pesismailalla päin kasvoja.

Aikuisia auttaa vaikka mutina, huutaminen tai esi-merkiksi nyrkkeilysäkki.

Olen elämäni aikana huomannut, että kun saan pur-kaa aggressioni rauhassa, olen rauhallisempi ja yhteis-työkykyisempi ihmisten kanssa, sekä omassa elämässäni.

Lentovoimahali kaikille tekstiä lukeville!

22 Kupla syksy 2017

Mario Odyssey jatkaa tarinallisesti samaan vanhaan tapaan kuin sitä edeltävät-kin Mario-pelit. Paha kilpikonnan nä-

köinen hirviö, Bowser, on kidnapannut prinsessa Peachin ja aikoo mennä hänen kanssaan naimisiin. Marion tehtäväksi jää pelastaa Peach ahdingosta ja päihittää Bowser. Juoni ei ole koskaan ollut pää-osassa Mario-pelisarjassa, eikä se ole sitä tälläkään kertaa.

Pelissä on hyvin vähän välianimaatiota, joka on ainakin itselleni mieluisa asia. Hyvä tarinankerron-ta on peleissä aina plussaa, mutta nautinnollinen pelikokemus puhuu itsensä puolesta.

Punahattuinen ja viiksikäs italalialaisputkimies Mario on ollut videopelien keulakuvana jo yli 30 vuotta. Nintendon maskotin ympärille rakennetut pelit ovat aina onnistuneet hurmaamaan ylei-söä yksinkertaisuudellaan: hypi, kerää kolikoita ja pelasta hädässä oleva prinsessa. Formaatti on toiminut hyvin vuodesta 1985 tähän päivään asti, vaikka sama kaava onkin toistunut jo vuosi-kymmenien ajan, Mario-pelit ovat jatkaneet itsensä kehittämistä ja innovointia. Pelisarjan uusin versio, Super Mario Odyssey, ei tee poikkeusta siinä.

Teksti ja taitto: Peter Pulkkinen

Kuvat: Nintendo

Kupla syksy 2017 23

Graafisesti Odyssey on A-luokkaa

Odysseyn maailma on värikäs ja pe-lin eri tasot ovat teemoiltaan vaih-televia. Mario seikkailee erilaisis-sa ympäristöissä, kuten lumisessa talvimaassa tai aurinkoisella hiek-karannalla. Maiseman vaihtelu on mielekästä, sillä peliä pelatessa on ilo odottaa mitä saa eteensä seuraa-vaksi.

Peli pyörii hyvin 60 kuvaa se-kunnissa ilman mitään huomatta-via suorituskykyongelmia. Vaikka Nintendo Switch ei olekaan tehoil-taan kovin vahva, näyttää peli silti graafisesti mahtavalta. Ainoa mii-nus graafisesti on se, miten oudoil-ta ja epäsopivilta jotkut pelin hah-moista näyttävät. Esimerkiksi New Donk City -kaupungin ihmiset an-tavat oudon kuvan pelin estetiikasta ja vaikuttavat siltä, että mallit eivät sovi ollenkaan Mario-universumiin.

Marion ohjaaminen tuntuu todella sulavalta ja intuitiiviselta

Pelissä Marion apulaisena toimii Cappy niminen hattu, jolla Mario voi ottaa haltuunsa kaikennäköisiä ja kokoisia pelimaailman hahmoja. Cappyn avulla pelissä pääsee kont-rolloimaan valtavia dinosauruksia, tankkeja, kaloja, ihmisiä ja vaikka minkälaisia otuksia, jotka tuovat pelin tarjoamiin pulmiin ratkaisuja.

Mario Odyssey ei ole todellakaan haasteellisin Mario peli, jonka Nintendo on luonut

Oikeastaan peli on varsin help-po muutamaa tasoa ja haastetta lu-kuunottamatta. Siitä huolimatta pelissä on niin paljon sisältöä ja te-kemistä, että se ei tunnu mitenkään tylsältä, vaikka peli onkin kokonai-suudessaan helpohko.

Jokainen taso pitää sisällään useita kymmeniä kuunsirppejä, joita Ma-rion pitää kerätä päästäkseen seu-raavalle tasolle. Keräily on hauskaa, ja osittain jopa jokseenkin haasta-vaa, ilman minkäänlaisia ohjeita. Kuunsirpit ovat kätkettyjä ja niiden löytämiseksi pitää usein ratkaista erilaisia pulmia, tai muita haastei-ta. Kuten ratkaista kuva-palapeli tai voittaa kilpajuoksu haaste.

Peli ei ole mikään peliteollisuutta mullistava teos, mutta sitä on niin hauska pelata, että en voi muuta kuin palata sen pariin uudestaan. Pienistä virheistä huolimatta Super Mario Odyssey on loistava peliko-kemus, joka sopii kaikentasoisille pelaajille.

24 Kupla syksy 2017Helsingin kaupungin Mediakylpylä