syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja ... · 11.3.2015 hannu lauerma...
TRANSCRIPT
11.3.2015
Hannu Lauerma
tutkimusprofessori, THL
vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen
vankisairaala
Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden
biologiset ja psykososiaaliset
taustatekijät
Puhujan koulutus, työkokemus ja
sidonnaisuudet • Pvs:n vastaava ylilääkäri, THL:n tutkimusprofessori.
Sivutoiminen yksityislääkäri alkaen -89.
• Kokemusta väkivaltaisista potilaista alkaen –82. LL -87, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian el, psykoterapeutti, ylemmän erityistason psykoterapiakoulutus, psykiatrian dosentuuri, unilääketieteen erityispätevyys.
• Määräaikaisena apulaisprofessorina ja professorina Turun yliopistossa yhteensä nelisen vuotta, maan ainoan Psykiatrisen vankisairaalan eli vankien akuutin psykiatrisen sairaalan vastaavana ylilääkärinä alkaen -96. Kotim. ja kv. luottamustoimia ja asiantuntijatehtäviä.
• Useiden tahojen tilapäisenä palkattuna asiantuntijana ja luennoitsijana, ei pysyviä taloudellisia sidonnaisuuksia.
Aggressio: luonnonvalinnan tulos
• Suosinut henkiinjäämistä.
• Ei itsessään hyvä eikä paha.
• Perustyyppejä: saalistamisaggressio,
puolustautumisaggressio (fight or flight).
• Reviiriaggressio ja laumahierarkiaa
määrittelevä aggressio.
• Reagointitapa ennemmin kuin vietti.
Ihminen on territoriaalinen
lihansyöjä-keräilijä- saalistaja
Surmaamista - entä aggressio?
Patologinen aggressio
• Ei suojaa, rakenna tai auta ravinnon hankinnassa,
vaan tuhoaa yksilön ja hänen laumansa
mahdollisuuksia - ja geenien siirtymistä eteenpäin.
Heikentää sitä yhteisöä, joka turvaa eloonjäämistä.
• Esimerkkejä: paranoidinen aggressio; muu
psykoottinen aggressio; maaninen aggressio;
narsistisen raivon ylilyönnit; raivoreaktio
homoseksuaalisen paniikin yhteydessä;
häpeäraivo.
Aggressio kulttuurin säätelemänä
• Aggressio on yleismaailmallinen ja kaikille
kulttuureille ominainen ilmiö.
• Miehillä aggression fyysinen toteuttaminen,
väkivalta, ratkaisevasti yleisempää.
• Huomattavia kulttuurisia eroja kuitenkin on.
• Uskonnot keskeisiä säätelijöitä. ”Älä tapa”-käsky
on lähes kaikissa keskeinen.
• ”Toiset” kuitenkin saa tai pitää tarvittaessa tappaa.
Biologiasta kulttuuriin: myytit
• Kertomuksia ym. kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat havainnoitsijan ja havaittavan kohteen välissä. Sisältävät perimmäisiä arvoja vaikeasti kritisoitavina paketteina.
• Claude Lévi-Strauss: ”Myytit ajattelevat meissä.”
• Missä määrin myyttien takana biologia, missä määrin kulttuuri?
• Ehtoollisella nautitaan verta ja ruumista. Muistumat jääkaudelta ja paimentolaiskulttuurista elävät edelleen arjessamme?
Modernin miehen
ongelma • ”Niin, ihanteet muuttuvat. Kun
ennen John Wayne ratsasti
kohti auringonlaskua
takanaan kasa kuolleita
roistoja, nykyään mekkoeinari
ajaa ilta-auringossa
ekologisella polkupyörällään,
kypärä tietysti päässä,
terapiaistuntoonsa takanaan
kasa läpikäymättömiä tunteita
ja traumoja. Minä tiedän kyllä,
kumpaa leffaa haluan katsoa.”
(Sitaatti lääkärien
keskustelupalstalta)
Murhanhimoiset suomalaiset?
• Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu
keskimääräisen väkivaltariskin maihin.
Henkirikoksia tehdään vuosittain 2,1 /100 000
ihmistä. Luku on kuitenkin noin kolminkertainen
verrattuna useimpiin Euroopan maihin, kuten
esimerkiksi Pohjoismaihin ja Saksaan.
• Voimakas painottuminen Itä- ja Pohjois-Suomeen.
• Alkoholisidonnaisuus suurempi kuin useimmissa
muissa maissa – geneettiset tekijät todennäköisiä.
Mitä ovat
persoonallisuushäiriöt? • Mielisairautta lievempiä mutta silti vakavia
psykiatrisia häiriöitä.
• Huomattavaa tuskaa tai toiminnanvajavuutta aiheuttavia persoonallisuudenpiirteiden kärjistymiä.
• Joustamattomia, ongelmallisia hahmottamis-, reagointi- ja toimintatapojen kokonaisuuksia.
• Yksilölle suotuisissa, huomattavan rajatuissa oloissa melko vähäoireisia häiriöitä.
• Kyvyttömyyttä sopeutua kulttuuriin.
• Ns. kakkosakselin häiriöitä DSM-luokituksessa.
Esiintyvyys
• 6-9 %:lla väestöstä jokin persoonallisuushäiriö, usein monen persoonallisuushäiriön kriteerit täyttyvät samanaikaisesti.
• Yliedustettuja lääkäreiden vastaanotoilla koska häiriön aiheuttama taakka on suuri ja häiriö krooninen.
• Enenevästi syrjäytymässä työelämästä.
Epäsosiaalinen persoonallisuus,
diagnostiset kriteerit
• Vähintään kolme seitsemästä piirteestä:
– Sopeutumattomuus normeihin ilmenee
toistuvina tekoina, jotka johtavat pidätyksiin
– Toistuva vilpillisyys: valehtelua ja
petkuttamista huvittelu- tai
hyötymistarkoituksessa
– Impulsiivisuus tai kyvyttömyys
etukäteissuunnitteluun
Epäsosiaalinen persoonallisuus,
diagnostiset kriteerit (jatkoa)
– Piittaamattomuus omasta tai muiden
turvallisuudesta.
– Jatkuva vastuuttomuus ilmenee toistuvana
töiden tai taloudellisten velvoitteiden
laiminlyömisenä.
– Katumattomuus ilmenee välinpitämättömyytenä
toisille aiheutetuista vahingoista tai niiden
rationalisoivana selittelynä.
– Aggressiivisuus ilmenee toistuvina tappeluina
tai päällekarkauksina.
Epäsosiaalinen persoonallisuus
• Esiintyvyys väestössä noin 2 %
• Yleisempi alimmissa sosiaaliryhmissä ja miehillä.
• Hyvin yleinen vankiloissa.
• Kuolevat nuorina.
• Jotkut kypsyvät iän myötä, mutta ylikuolleisuus selittää pitkälti niukan esiintyvyyden iäkkäillä .
Narsistinen persoonallisuus
• Ominaista itsetunnon ongelmallinen rakentuminen suurellisten mielikuvien varaan.
• Vaikeita kumppaneita, joskus pinnallista viehätysvoimaa.
• Ei omaa diagnoosia ICD-10:ssä , mutta diagnoosia voi käyttää DSM-IV-kriteerien mukaan (muu määritelty persoonallisuushäiriö).
Dg jos viisi yhdeksästä täyttyy
1. Suuret käsitykset itsestä, saavutusten liioittelu.
2. Keskittyminen mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.
3. Usko ainutlaatuisuudesta, vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot voivat ymmärtää.
4. Korostuneen ihailun vaatiminen.
5. Koettu oikeus erityiskohteluun.
6. Muiden hyväksikäyttö.
7. Empatian puute.
8. Kateus tai uskomus muiden kateellisuudesta.
9. Ylimielisyys ja röyhkeys.
Asosiaalinen persoonallisuushäiriö
(ASP), narsistinen persoonallisuushäiriö
ja psykopatia
ASP
Psykopatia
Narsistinen
persoonallisuus
Psykopatia: naamioituva häiriö
Psykoottisten tekemien
henkirikosten erityispiirteitä • Noin 10% henkirikoksista, kohdistuvat lähes aina
lähiomaisiin tai asuinkumppaneihin.
• Tehdään lähes aina suunnitelmatta ja tilapäisaseella.
• Kolmella neljästä myös psykoosia edeltänyt persoonallisuushäiriö, päihderiippuvuus tai molemmat.
• Tuntemattomaan kohdistuvia henkirikoksia 1/14,3 miljoonaa henkilövuotta, vain 12 % tekijöistä sai edes jotain antipsykoottista lääkitystä. Hoito pienentää riskin viidestoistaosaan.
Asosiaalinen persoonallisuus ja
kakkostyypin alkoholismi • Kakkostyypin alkoholismi: mahdollisesti noin
(10-) 20 % kaikista alkoholisteista.
• Geneettinen tausta: taipumus periytyy ainakin isältä pojalle.
• Mahdollisesti geneettinen kasauma suomalaisilla (itä- ja pohjoissuomalaisilla?) samoin kuin eräillä preeriaintiaaneilla?
• Poikkeavan heikko serotoniiniaineenvaihdunta näkyy mm. 5-HIAA:n matalana pitoisuutena likvorissa.
Psykopatiaan korreloivia
löydöksiä • Heikko serotoniiniaineenvaihdunta.
• Heikosti/poikkeavasti kehittynyt hippocampus-amygdalakompleksi ja prefrontaalikorteksi.
• Voimakas testosteronivaikutus?
• Heikot kortisolivasteet, heikko autonominen reagointi.
• Hidas aivosähkötoiminta, runsaasti NREM S4-unta.
• Krooninen ikävystyneisyys ilman riittävän voimallista stimulaatiota.
PCL-R
• Psychopathy Check List Revised (1985).
• Haetaan tietyntyyppistä asosiaalisen persoonallisuushäiriön kärjistymää, mukana kärjistyneen narsistisia piirteitä.
• Statushavainnot eivät riitä PCL-R:n täyttämiseen, tarvitaan kattavien asiakirjatietojen ja haastattelun yhdistäminen.
PCL-R-pisteytykset
• 1. Lipevyys/ pinnallinen viehätysvoima
• 2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
• 3. Stimulaation tarve/ taipumus ikävystymiseen
• 4. Patologinen valehtelu
• 5. Petkuttaminen/ manipulointi
• 6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
• 7. Tunteiden pinnallisuus
• 8. Kovuus ja tunteettomuus/ empatian puuttuminen
• 9. Loismainen elämäntyyli
• 10. Heikko käyttäytymisen kontrolli
• 11. Promiskuiteetti
• 12. Varhaiset käyttäytymisongelmat
• 13. Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen
• 14. Impulsiivisuus
• 15. Vastuuttomuus
• 16. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä
• 17. Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita
• 18. Nuorisorikollisuus
• 19. Ehdonalaisen vapauden peruutus
• 20. Monipuolinen rikollisuus
Psykopatia vs. sosiopatia?
Naisten psykopatia
• Harvinaista? Ainakin huonosti ymmärrettyä.
• Epävakaa ja histrioninen persoonallisuus taas yleisempiä naisilla kuin miehillä; pidetty psykopatian rinnakkaismuotoina.
• Kulttuuri vaikuttanee B-ryhmän persoonallisuushäiriöiden ilmenemismuotoihin voimakkaasti.
Elimellisperäinen pseudopsykopatia?
Juhani Aataminpoika alias Kerpeikkari
1826-54.
II-tyypin alkoholismi
Tapausesimerkkinä Suomen
ensimmäinen sarjakuvahahmo,
Tommi Turmiola vuodelta 1858
Turmiolan apina - kaltoin kohdeltu –
mutta myös genetiikka ennustaa
väkivaltataipumusta
ADHD - eräs vankien
yleisimmmistä häiriöistä? • Attention Deficit Hyperactivity Disorder
• Synnynnäinen, kehityksellinen huomion keskittämisen ja hyödyttömien signaalien huomiotta jättämisen (habituaation) häiriö.
• Vaikeuttaa sosiaalistumista ja oppimista.
• Voi johtaa syrjäytymiseen - mahdollisesti kymmenkertaistaa vankilaan päätymisen riskin erityisesti päihderiippuvuuksien kautta.
• Myös lievinäkin pidetyt aivovammat lapsuudessa ehkä väkivallan itsenäinenkin riskitekijä.
Päihderiippuvuuksien yhteys
rikollisuuteen
• Vuonna 2010 valmistuneen
terveystutkimuksen mukaan vankien
päihderiippuvuus on kymmenkertaista
tavalliseen väestöön verrattuna. Vangeista
ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavista vain
16 prosenttia ei ole koskaan ollut
päihderiippuvaisia.
Päihderiippuvuuksien
esiintyvyysprosentit
vangeilla ja
yhdyskuntaseuraamusta
suorittavilla jossain
elämänvaiheessa
Alkoholi 66 %
Amfetamiini 40 %
Rauhoittavat lääkkeet 23 %
Opioidit 22 %
Kannabis 19 %
Kokaiini 4 %
Hallusinogeenit 4 %
Liuotinaineet 3 %
Lyhytaikaiset vankeudet ja
päihteet
• Vuonna 2009 todettiin että
lyhytaikaisvangeilla esiintyy runsasta
päihteiden käyttöä. Yhdeksän vankia
kymmenestä ilmoitti, että päihteiden
käytöllä on ollut vaikutusta heidän
rikollisiin tekoihinsa. Yli puolet oli tehnyt
rikoksia päihteitä saadakseen. Vangit eivät
nähneet hoitoa ja kuntoutusta etujensa
vastaisena kontrollina.
ADHD - aikuisiän
samanaikaissairastavuus
• Asosiaalinen persoonallisuus
• Päihderiippuvaisuudet
• Kaksisuuntainen mielialahäiriö
• Myös myönteinen kehitys aikuisuuteen
mahdollinen
Pojat joit´ ei saatu hyviks on nyt
jauhettuina jyviks (Max ja
Moritz)
Luki- ja tarkkaavaisuushäiriön
perinteinen hoito: motivointi
Asenneongelma, päihdeongelma
vai neurokognitiivinen häiriö?
Kaksi kolmesta vai kaikki?
Psykopatia näkyvissä jo lapsissa?
• 1960-luvulla ei kaihdettu käsitteellistää eräitä käyttäytymisen muotoja lasten ja nuorten psykopatiaksi, dg. esim. constitutio psychopathica.
• Mm. eläinten kiduttaminen ollut perinteisesti yksi tunnusmerkki.
• Suomalaisessa tutkimusraportissa v. 1950 tähdennettiin huolellisen tutkimisen tärkeyttä: lapsen psykopatia-diagnoosi vaatii huolellista sosiaalisen kentän kartoitusta ja riittävän pitkää tarkkailua suotuisassa ympäristössä.
Diagnosoida vaiko eikö?
• Diagnoosien asettamisen on välillä ajateltu heikentävän ennustetta.
• Realismia: psykopaattisia piirteitä on havaittavissa jo lapsuusiässä. Olisi ensiarvoisen tärkeää selvittää, millä interventioilla voisi olla pitkäaikaisvaikutusta.
• Erään psykoanalyytikon arvio: vain pitkäaikainen sijoittaminen Kuttula-yhteisön kaltaisiin tiukkarajaisiin yhteisöihin viimeistään 10-11 vuoden iässä voi auttaa.
Lapsuuden ja nuoruuden käytöshäiriö ja
asosiaalinen persoonallisuus
• Rikoksista tuomituista nuorista 70-90 %:lla on käytöshäiriö.
• Noin 40 % käytöshäiriöisistä nuorista täyttää aikuisiässä antisosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit.
• Käytöshäiriöoireiden määrä näyttää vahvimmin ennustavan antisosiaalisen persoonallisuushäiriön kehittymistä.
• < 10 v:n iässä alkavan häiriön ennuste huonoin.
• Päihdeongelmat yleisiä.
Psykopatiapiirteisillä lapsilla ja
nuorilla:
• Vaikeuksia tunnistaa pelkoa ja surua ilmentäviä
kasvojen ilmeitä (Blair ym. 2001; Woodworth ja
Waschbusch 2007) ja pelosta kertovaa
ruumiinkieltä.
• Mantelitumakkeen vaste kuviin pelokkaista
kasvojenilmeistä heikompi psykopatiapiirteisillä
nuorilla kuin terveillä verrokeilla (Marsh ym.
2008; Jones ym. 2009).
Psykopatiapiirteisillä lapsilla ja
nuorilla: • Myelinisaation häiriö ohimolohkoja ja
etuaivokuorta yhdistävässä radastossa? Toiminnanohjauksen, muistin ja tunne-elämän integraatio ei toimi normaalisti.
• Vaikeuksia ylläpitää normaalia päiväaikaista vireystilaa (Forssman ja Frey 1953). Tyypillinen aivosähkökäyrän poikkeavuus näyttää olevan hidasaaltoaktiviteetin poikkeava lisääntyminen (Raine 2002). Autonomisen hermoston poikkeavaa vireystilaa psykopaattisilla nuorilla puolestaan ilmentävät hidas leposyke ja poikkeava ihon sähkönjohtokyky (Blair 1999; Raine 2002).
Neuroendokrinologiaa
• Nuorilla seerumin kortisolipitoisuus
korreloi käänteisesti psykopatian asteeseen
(Holi ym. 2006 ). Syljen kortisolipitoisuus
pienempi psykopatiapiirteisillä (Loney
2006).
• Likvorin 5-HIAA matalampi.
• Testosteroni?
Psykopaattiset piirteet ja
nuorisorikollisuus
• Psykopatiapiirteet ennustavat nuoruusiässä
rikollisen käyttäytymisen määrää ja pysyvyyttä
(Frick ym. 2003; Pardini ym. 2006) ja välineellistä
väkivaltakäyttäytymistä (Frick ym. 2003).
• 9-59 prosentilla nuorisorikollisista on kuvattu
psykopaattisia piirteitä (Campbell ym. 2004 ),
Suomessa viidenneksellä (Lindberg ym. 2009).
Psykopaattiset piirteet ja
nuorisorikollisuus • Psykopatiapiirteisillä enemmän seksuaalirikoksia,
väkivaltarikoksia ja uusintarikollisuutta kuin muilla nuorisorikollisilla.
• Väkivaltarikokset ovat raaempia, sadistisempia, uhreille enemmän vammoja.
• Enemmän karkaamisia lastensuojelun osoittamista sijoituspaikoista.
• Psykopatiapiirteisillä, antisosiaalisesti käyttäytyvillä varhaisnuorilla on todettu muita antisosiaalisesti käyttäytyviä nuoria voimakkaampi tarve muodostaa sosiaalisia normeja rikkovia ryhmiä.
Psykopatiapiirteisten nuorten
hoito Huonompi hoitomyöntyvyys ja enemmän
keskeyttämisiä kuin nuorilla, joilla psykopaattisia piirteitä ei esiintynyt (Rogers ym. 1997; Falkenbach ym. 2003; O`Neill ym. 2003; Spain ym. 2004) .
Kahden vuoden seurantatutkimus (Caldwell ym. 2006) osoitti, että intensiivisen hoito-ohjelman läpikäyneet psykopatiapiirteiset nuorisorikolliset syyllistyivät vakavaan uusintarikollisuuteen harvemmin ja pidemmällä viiveellä kuin muut.
Psykopaatti nuorten hoitokodissa
tai vankilassa
• Manipulointitaipumus ja väkivallan
arvaamattomuus ongelmana.
• Toimiva tiukkarajainenkin hoitoyhteisö voidaan
hajottaa vanhempien ja median avulla.
• Vankiloissa psykopaatit muita useammin
järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan
parissa.
• Prososiaalisten yhteisöjen kaappaaminen.
Psykopaatin psykoterapia?
• Perinteinen yksilöpsykoterapia on todettu käänteisesti vaikuttavaksi.
• Uusia psykoterapiamuotoja? Ryhmäterapiat? Vaikuttamismahdollisuudet erityisesti sekundaarisessa psykopatiassa?
• Pidettävä toistaiseksi kokeellisen tutkimuksen piirissä, ja tutkimusten seuranta-aikojen tulee olla pitkiä.
• Pystytäänkö biologisia hoitoja kehittämään?
Tasapainoilua eri näkökohtien
välillä
• ”Erittäinkin yhteiskunnan vastaisten taipumusten rasittamien potilaiden hoidossa on koetettava lempeän kohtelun kautta korjata niitä vahinkoja, joita monen sairaan entisyydessä, varsinkin lapsuudessa, esiintyneet kärsimykset, haitalliset elämykset ja huono ympäristö ovat sielunelämälle aiheuttaneet.” (Hannes Heikinheimo 1935).
Tasapainoilua eri näkökohtien
välillä
• ”Kovin läheistä kanssakäymistä olisi
psykopaattien kanssa vältettävä, siitä kun
voi olla seurauksena pahoja ikävyyksiä.
Psykopaateilla on näet taipumusta
komprometteeraukseen eli sekoittamaan
toisia omiin asioihinsa”. (Iisakki Rantanen
1953).