syyskuu 2012 - smith & nephew · ja mobiilioppiminen voivat olla uusi, mielenkiintoinen tapa...

Januar 2012 smith-nephew.dk 03

Teema: Haavapotilaiden hyvinvointi ja elämänlaatu

Kysymys kuuluu, miten? Keskittyminen jokapäiväiseen elämään, uusi teknologia, lisäkoulutus ja vuoropuhelu potilaiden kanssa on osoittautunut välttämättömäksi.

#03

Design for beHavior

syysKuu 2012

02 smith-nephew.fi syysKuu 2012

KehitysehdotuK-set, KysymyKset, risut & ruusuttoimituKsen yhteystiedot:[email protected]

carina eKbladh +46 705 45 33 10trine Gram +45 28 56 41 31

Julkaisija & toimittaja:

slotsmarken 14, dK-2970 hørsholm

trine Gram & carina ekbladh

Layout & tuotanto:copenhagenwindows.dk

Painos:9.000 kpl

nordic wound life -lehti tuotetaan smith & nephew’n ja copenhagenwindowsin yhteistyönä. artikkelit

eivät välttämättä kuvasta smith & nephew’n mieli-piteitä. smith & nephew pidättää kaikki oikeudet. mahdolliset kommentit voi lähettää osoitteeseen

[email protected].

sisältö

pääKirjoitus 3

mitä hyvinvointi tarKoittaa haavapotilaalle ja

miten voit optimoida hoidon? 4-7

anna potilaalle aiKaa puhua 8

haavahoitajan Kertomus eliniKäisestä oppimisesta ja

uudesta teKnoloGiasta 10-13

elämä ilman Kipua 14

Kompressiohoito; milloin, miKsi ja miten? 16-17

telelääKetiede ja tiivis yhteistyö 18-19

lehti juuri sinulle, joka olet kiinnostunut haavanhoidosta. sinulle, joka haluat parantaa vaikeasti parantuvien haavojen kanssa elävien potilaiden asemaa.

birgit ölmestig, General manager, awm nordics

Kun tarkastellaan niitä inhimillisiä haasteita, joita liittyy huonosti paranevista haavoista kärsivän potilaan elämän luonnolliseen pidentämiseen,

pitää huomioida monia tekijöitä. Koko ajan saadaan muun muassa uutta tietoa, uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja, joiden avulla haavapotilaan hoitoa voidaan parantaa. ratkaisuja, jotka siirtävät huomion pois yk-sistään haavaan ja kipuun liittyvistä tekijöistä. ratkai-suja, jotka korostavat potilaan parempaa ymmärtämis-tä ja sitä, kuinka vuorovaikutuksen, uuden teknologian ja hoitostrategian avulla voidaan päästä optimaaliseen haavanhoitoon. ratkaisuja, jotka huomioivat sen suu-ren taloudellisen taakan, joka liittyy haavapotilaiden kasvavaan määrään.

smith & nephew tekee tiivistä yhteistyötä sairaan-hoitajien, lääkäreiden, tutkijoiden ja terveydenhuollon muiden tahojen kanssa pysyäkseen kehityksen tasalla ja pitääkseen samalla silmällä nykypäivän moninaisia haasteita. ja haasteitahan alalla riittää alkaen siitä, kuinka haavojen inhimillisiä ja taloudellisia kustannuk-sia voidaan vähentää aina siihen, kuinka haavapotilaan hyvinvointi ja elämänlaatu voidaan optimoida.

mutta mitä haavapotilaan hyvinvoinnilla käytännössä tarkoitetaan? Kansainvälinen haavanhoidon asiantun-tijoista ja tutkijoista koostuva työryhmä pyrki vastaa-maan tähän kysymykseen äskettäin päättyneessä pro-jektissaan, jonka tuloksena syntyi konsensusraportti otsikolla ”optimising wellbeing in people living with a wound”. smith & nephew tuki projektia ja julkaisee tässä nordic wound life -lehden numerossa muutamia todella mielenkiintoisia kirjoituksia. myös tuotekehityksessä smith & nephew pyrkii suun-nittelemaan uusia ratkaisuja, jotka helpottavat potilaan arkea. Kutsumme niitä nimellä ”design for behavior” – ihmistä varten suunniteltuja ja elämää varten kehitet-tyjä ratkaisuja. ratkaisuja, jotka optimoivat potilaiden elämänlaadun, elämän arjen keskellä.

smith & nephew’n tuotekehityksen perustana ovat etnograafiset tutkimukset, joissa menemme kulissien taakse ja esimerkiksi havainnoimme haavapotilaita heidän kotonaan, seuraamme arkiaskareiden sujumis-ta ja tarkastelemme arkea potilaan silmin. pico ja muut uudet tuotteet ovat syntyneet yli 800 asiakkaan osallis-tumisen ja 50 tunnin potilashavainnoinnin tuloksena. ne ovatkin hyvä esimerkki innovatiivisesta tuotekehi-

suunniteltu ihmistä ja kehitetty elämää varten

myös tuotekehityksessä smith & nephew pyrkii suunnittelemaan uusia ratkaisuja, jotka helpottavat potilaan arkea. Kutsumme niitä nimellä “design for behavior” - ihmistä varten suunniteltuja ja elämää varten kehitettyjä rat-kaisuja. ratkaisuja, jotka optimoivat potilaiden elämänlaadun, elämän arjen keskellä.

tyksestä sekä teollisuuden, lääkäreiden ja potilaiden välisestä yhteistyöstä.

juuri arjen huomioiminen on osoittautunut keskeiseksi potilaan ymmärtämisessä. Kysymys kuuluukin, kuin-ka varmistetaan, etteivät kaikki hyvät aikeet, mielen-kiintoiset tulokset ja innovatiiviset tuotteet päädy vain pöytälaatikkoon. yhtenä ratkaisuna on uusi teknologia, lisäkoulutus ja vuorovaikutukseen perustuva ammatti-ryhmien välinen yhteistyö. lue lisää ”optimising well-being in people living with a wound” -raportin mie-

lenkiintoisista tuloksista, joiden mukaan e-oppiminen ja mobiilioppiminen voivat olla uusi, mielenkiintoinen tapa lisätä tietoa. ja siitä, kuinka herkkäkorvaiset, te-hokkaat ja päätöksentekokykyiset ihmiset pystyvät vaikuttamaan asioihin. tutustu myös haavahoitaja rie nygaardiin sekä telelääketieteen asiantuntijaan rolf jelnesiin. poimi vinkkejä ja hyviä neuvoja kompressio-hoitoon ja tarkista, kuinka saat lisätietoa haavanhoi-dosta nordic wound life -lehden monilta foorumeilta.

mukavia lukuhetkiä!

syysKuu 2012 smith-nephew.fi 03

pääKirjoitus


uutta tietoa

uudessa konsensusdokumentissa pureudutaan niihin moninaisiin tekijöihin, joiden ajatellaan liittyvän huonosti paranevan haavan kanssa elävän potilaan hyvinvointiin. moni asia viittaa siihen, että potilaan aktii-

vinen osallistuminen sekä hoitostrategioiden kehittäminen, jotka lyhentävät pa-ranemisaikaa ja optimoivat hyvinvointia, liittyvät erottamattomasti yhteen selvästi parantuneiden tulosten ja parantuneen taloustilanteen kanssa. smith & nephew tuki asiantuntijaryhmän työtä ja antaa tässä katsauksen niihin moniin mielenkiin-toisiin tuloksiin, jotka on dokumentoitu kansainvälisessä ”optimising wellbeing in people living with a wound” -konsensusraportissa.


että vointi olisi hyvä ja että pystyisi jatkamaan elämäänsä haavasta huolimatta. mitä täl-lä käytännössä tarkoitetaan? Kansainvälinen haavanhoidon asiantuntijoista, sairaan- hoitajista, lääkäreistä, professoreista ja tutkijoista koostuva työryhmä pyrki vastaamaan tähän kysymykseen. työryhmän tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja konsensusta siitä, kuinka lääkärit voivat varmistaa potilaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun samalla, kun käynnistetään optimaalinen haavanhoito.

haavapotilaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun optimointi

taustaamitä oikeastaan tiedämme tyypillisestä haava-potilaasta? ja hyödynnämmekö tietämystämme

optimaalisesti? sen ainakin tiedämme, että tiedämme aivan liian vähän haavapotilaista ja siitä, millaista on elää kroonisen, mahdollisesti uusiutuvan ja huonosti paranevan haavan kanssa.

asiantuntijoista koostuva työryhmä halusi siksi tutkia, kuinka haavanhoito ja huonosti paranevien haavojen kanssa elämisestä aiheutuvat inhimilliset kustannukset voidaan optimoida. lisäksi ryhmä halusi tutkia lääkä-reiden, teollisuuden ja järjestöjen merkitystä potilaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

jotta haavapotilaista saataisiin vielä enemmän tie-toa, englantilaisessa leedsin yliopistossa järjestettiin workshop kahdelle käyttäjäryhmälle: ”the pressure ulcer research service user network” ja ”the bradford wound care Group”. workshopin tavoite oli selvittää, millainen vaikutus huonosti paranevalla haavalla on po-tilaan, hänen perheensä ja hoitajansa elämään.

uutta tietoa


wellbeinG-doKumentin tavoitetyön tavoitteena oli saada parempi käsitys siitä, kuinka huonosti paraneva haava vaikuttaa potilaan elämän-laatuun ja hoitajan arkeen. lisäksi haluttiin valmistaa lääkäreitä paremmin haavapotilaan kohtaamiseen sekä hyödyntää tietoa ja kokemusta potilaan sitouttamises-sa omaan hoitoonsa ja parantaa siten haavanhoitoa. tiedossa on, että omaan hoitoonsa aktiivisesti osallis-tuvat potilaat saavat parempia tuloksia kuin hoidosta eri mieltä olevat potilaat. tavoitteena on, että yhä use-ampi potilas olisi concordant* eli halukas sopimaan hoidosta. lisäksi haluttiin painottaa hyvänä kuuntelija-na toimimisen tärkeyttä ja korostaa menetelmiä, joiden avulla voidaan keskustella hyvinvoinnista ja elämänlaa-dusta. ja lopuksi myös teroittaa mahdollisuutta aloittaa kustannustehokas haavanhoito, jolla optimoidaan sekä potilaan että hänen läheistensä hyvinvointi ja elämän-laatu.

miKsi hyvinvoinnista ja elämänlaadusta Kannattaa huolehtia?tiedämme nyt, että mitä enemmän potilaalla on tietoa ja mitä enemmän potilas sitoutuu hoitoonsa ja ymmär-tää tilannettaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saadaan hyviä ja nopeita tuloksia.

Kuinka moni lääkäri ja sairaanhoitaja esimerkiksi il-moittaa, että aamurutiinit saattavat kestää kaksi tun-tia, ennen kuin potilas on ylipäätään valmis syömään aamiaista? olemme pitkään keskittyneet paikallisiin haavatekijöihin ja kipuun. ne ovat toki tärkeä osa haa-vanhoitoa, mutta nyt on aika laajentaa näkökulmaa. on aika tarkastella potilasta kokonaisvaltaisesti ja optimoi-da hoitoa edelleen hoitostrategian sekä potilaan ja hoi-tajan välisen kumppanuuden avulla.

mitä hyvinvointi tarKoittaa haavanhoi-dossa?asiantuntijaryhmä määritteli hyvinvoinnin ja elämän- laadun useiden eri tekijöiden yhdistelmäksi. tekijät voi-vat olla psyykkisiä, sosiaalisia, fyysisiä ja henkisiä. yhtä mieltä oltiin myös siitä, että hyvinvoinnin ja elämänlaa-dun kokemus vaihtelee yksilöllisesti ja ajan mittaan, ja että siihen vaikuttavat kulttuuri ja konteksti. lisäksi ko-kemusta määrittää se, kuinka huonosti paraneva haava vaikuttaa potilaan arkeen.

lääKäri – ymmärrä potilastasi

potilas – ymmärrä tilanteesiusein potilaan toiveet ja käsitykset sekä lääkärin näke-mykset hoidosta ovat aivan eri maailmoista. lääkärillä on usein fysiologinen lähestymistapa, kun taas potilas kamppailee aivan muiden ongelmien kanssa. haas-te piilee näin ollen katsantokannassa. lääkäri katsoo asioita terveydenhuollon näkökulmasta. potilaan näkö-kulma taas on aivan toinen. lääkärin pitää oppia ym-märtämään potilastaan ja potilaan omaa tilannettaan, mutta miten? ensiarvoisen tärkeää on, että lääkäri tarkastelee potilas-ta ihmisenä ja arvioi hänen edellytyksiään ja kokemuk-siaan siitä käsin – tavoitteena on muodostaa potilaasta mahdollisimman täydellinen kuva. mitä elämänlaatu hänelle merkitsee ja kuinka haava vaikuttaa jokapäiväi-seen elämään. on tärkeää selvittää, mitä potilas puu-hailee ollessaan terve ja onko se edelleen mahdollista tai mitä voitaisiin tehdä, jotta siitä tulisi taas mahdollista.

jäsennelty lähestymistapa ja ohjaus vähentävät KustannuKsiajäsennelty lähestymistapa potilaaseen ja lääkärin an-tama ohjaus eivät merkitse ainoastaan hyvinvointia ja elämänlaatua potilaalle ja työniloa lääkärille. ne vä-hentävät hoitoon liittyviä kustannuksia. ja kroonisten, huonosti paranevien haavojen hoitokustannukset ovat korkeat. tärkeisiin muuttujiin kuuluvat paranemisaika, sidosvaihdot, sairaanhoitoaika ja tehdäänkö hoito sai-raalassa vai kotihoidossa. varhaisen diagnosoinnin ja jäsennellyn lähestymistavan on osoitettu lyhentävän paranemisaikaa, parantavan elämänlaatua ja vähen-tävän kokonaiskustannuksia korkean riskiryhmän po-tilailla, joiden hoidossa on käytetty oikeaa, kehittynyttä haavanhoitoterapiaa sisältävää hoitostrategiaa. myös jatkuva ohjaus on keskeinen tekijä.

tulevaisuuswellbeing-dokumentin tavoitteena on pureutua niihin moninaisiin tekijöihin, joiden ajatellaan liittyvän huo-nosti paranevan haavan kanssa elävän potilaan hyvin-vointiin. Kerätä se tieto ja kokemus, joka on saavutettu tutkimuksen ja kokemuksen kautta kotimaassa ja ulko-Konsensusdokumentti

hyödyntää tietoa ja kokemusta potilaan sitout-tamisessa omaan hoitoonsa ja parantaa siten haavanhoitoa.

OPTIMISING WELLBEING IN PEOPLE LIVING WITH A WOUND

an expert working group review

INTERNATIONALCONSENSUS

PAIN

ODOUR

STIGMA

LONELINESS

FEAR

ANXIETY

GUILT

FRUSTRATION


* concordance eli hoidosta sopiminen kuvaa prosessia, joka perustuu hoitajan ja potilaan väliseen kumppanuuteen. päätös mahdollisesta hoidosta pohjautuu osapuolten väliseen neuvotteluun, jossa kunnioite-taan molempien päiväjärjestystä. huomio keskittyy näin ollen potilas-lääkäri -suhteeseen sekä potilaaseen aktiivisena toimijana ja lopullisena päätöksentekijänä.

pohjimmiltaan kyse on potilaan halusta hallita omaa tilannettaan. lopputulosta vahvistaa se, että potilas selviytyy arjesta itsekseen ja osallistuu hoitoaan kos-kevaan päätöksentekoon.vuorovaiKutus, KesKustelu Kasvotusten, tieto, ymmärrys, yhteis-työ, yhteisvastuu, yhteenKuuluvuus, yKsilö

voimaantuminen – henkilön tarve hallita haavanhoidon fyysisiä, psyykkisiä ja emotio-naalisia elementtejäriskin hallinta – muuttunut käyttäytyminen/tärkeysjärjestys, joka johtuu haavan ai-heuttamasta riskistä arki – haava vaikuttaa elämään 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivänä viikossaLeimautuminen – ympäristön reaktiot vaikuttavat Ulkonäkö – sidosten/tuotteiden ulkonäkö ja/tai näkyvyys Liikkuminen – kuinka henkilön aktiivisuus sopii yhteen esim. valitun haavasidoksen kanssaPuhtaus – halu tuntea itsensä puhtaaksi haavasta huolimatta suoja – sidoksen/tuotteen suoja kehon fyysistä vahinkoa (johonkin osumista) ja infek-tiota vastaan

8 näkökulmaa haavapotilaan elämään

suoja

Puhtaus

Liikkuminen arki

Ulkonäkö Leimautuminen

riskin hallinta

voimaantuminen

mailla. potilaan ja hoitajan välinen kumppanuus, joka antaa voimaa potilaalle hoidon aikana. hoitostrategi-oiden kehittäminen, jonka avulla lyhennetään parane-misaikaa, lisätään hyvinvointia ja vähennetään hoito-kustannuksia. työssä on päästy jo pitkälle. seuraavana päiväjärjestyksessä on kaikkien mielenkiintoisten oi-vallusten jalkauttaminen arkeen. Keskittymällä teorian soveltamiseen käytäntöön sekä tekemällä yhteistyötä on mahdollista sekä optimoida potilaiden elämänlaatu, parantaa hoidon laatua että vähentää kustannuksia.

miten smith & nephew hyödyntää uutta tutKimustietoa?smith & nephew’n koulutustarjonta tulee jatkossakin keskittymään haavapotilaita koskevan tiedon lisäämi-

seen ja monien vuorovaikutusta parantavien yhteistyö-aloitteiden käynnistämiseen lääkäreiden, potilaiden ja smith & nephew’n välillä.

hyödynnämme tietoa ja ymmärrystä uusien tuotteiden lanseerauksessa varmistaaksemme, että ne vastaavat haavapotilaiden ja lääkäreiden arjen tarpeita. Kutsum-me niitä tuotteita nimellä ”designed for behavior”. pico on yksi esimerkki tästä.lisätietoa: www.mypico.co ja www.wellbeingwitha-wound.com.

Katso professori christine moffat-tin esittelemä uusi konsensusdo-kumentti ”optimising wellbeing in people living with a wound” osoitte-essa www.woundsinternational.com/webcasts

* international consensus. optimising wellbeing in people living with a wound.an expert working group review. london: wounds international, 2012.

hyvinvointivinKKejä


miKsei potilas tee niin Kuin sanon?tämä on varmasti asia, jota monet pohtivat, kun yhteistyö potilaan kanssa

turhauttaa. smith & nephew’n tuoteasiantuntija tiina taivanen antaa tässä

pari hyvää neuvoa, joiden avulla voi rakentaa siltaa sekä luoda turvallisuutta

ja yhteistyötä potilaan kanssa.

pohjimmiltaan kyse on siitä, että potilas päästetään ääneen. annetaan

potilaan kertoa, kuinka hänen mielestään pitäisi toimia. Kyse on siitä, että

potilasta kuunnellaan. annetaan potilaan kertoa. annetaan potilaan puhua

omin sanoin tilanteestaan. esitetään potilaalle kysymyksiä. on kyse siitä,

että luodaan turvallinen tila sinun ja potilaasi välille. tila, jossa potilas tulee

kuulluksi ilman etusormen heristelyä.

5 hyvää KysymysvinKKiä

Kuinka omasta mielestäsi selviydyt arjesta haavan kanssa?

tuntuuko sinusta siltä, että haavasi on mennyt parempaan tai huonompaan kuntoon? osaatko/yritä kertoa miten.

onko haavasi estänyt sinua teke-mästä asioita, joita olisit halunnut tehdä viimeisen viikon aikana?

mikä voisi helpottaa/parantaa arkea-si ja päivittäistä kokemustasi haavan kanssa elämisestä?

mikä voisi edistää sen onnistumista?

1 2

3

4

5

ihmiset ovat, niin, he ovat ihmisen muotoisia. heissä on kaaria, taipeita ja kulmia, joihin neliönmalliset sidokset eivät aina sovi. olemme työskennelleet yhdessä kliinikkojen ja potilaiden kanssa kehittääksemme ainutlaatuisen allevyn Gentle border -sidosvalikoiman, joka on suunniteltu erityisesti ihmiskehon muodot huomioiden. potilaat tuntevat olonsa mukavammaksi1,2, koska nämä sidokset on tehty pysymään paikallaan kaikkein hankalimmissakin haavapaikoissa1,3 auttaen samalla vähentämään inhimillisiä ja taloudellisia haavanhoidon kustannuksia2.

neliö ei aina ole oikein

Human-shaped wound care™

viitteet

1. smith & nephew data on file or-dof 017. an open, prospective, randomised, comparative study to compare the performance of allevyn Gentle border multisite with an alternative silicone adhesive dressing. volunteer trial. over 7 days. mepilextm border 15x15cm. in healthy volunteers.

2. hurd t et al.,: a multicentre in-market evaluation of allevyn Gb. wounds uK, 2009, vol 5, no 3.3. smith & nephew data on file or-dof 011. results from a multi-centre, non-comparative clinical in market evaluation of

allevyn Gentle border dressing and from open, prospective, randomised, within volunteer comparison of allevyn Gentle border and mepilextm border in terms of showerproof and use on awkward areas.


tieto on ratKaisu

haastattelu

sorØn haavahoitaja näyttää tietä tieto on ratkaisu, mutta miten? sorøn kunta on todistanut, kuinka haavanhoidon laatu

voidaan varmistaa uuden teknologian, e-oppimisen ja mobiilioppimisen avulla. ja kuinka aktiivinen haavanhoito ja dokumentoidut menetelmät voivat vapauttaa resursseja muihin tehtäviin, mikä ilahdut-taa ja hyödyttää sekä potilasta että hoitajaa.


rie halusi vaiKuttaa hoitoonjo 1990-luvun loppupuolella rie nygaard halusi si-simmässään päästä hyödyntämään haavahoitajan

asiantuntemustaan haavojen parantamisessa, ennalta-ehkäisyssä ja hoidossa. hän halusi päästä vaikuttamaan hoitoon.

vuosien mittaan se on merkinnyt muun muassa sitä, että rie nygaard on käyttänyt energiaa sen selvittämiseen, kuinka uusi teknologia e-oppimisen, mobiilioppimisen ja uusien aktiivisten hoitoratkaisujen muodossa voi vaikuttaa potilaaseen, hoitajaan ja kustannuksiin.

e-oppiminennykyään on selvää, ettei kursseille osallistuminen ole aina mahdollista. monet ovatkin innoissaan uusista teknologi-sista aluevaltauksista, kuten e-oppimisesta ja mobiiliop-pimisesta. on selvää, että mikäli haluaa oppia uutta, niin kuin moni haluaakin, pitää sitä varten luonnollisesti keksiä uusia keinoja.

opittavaa ja monia tutkittavia alueita riittää, kun tarkastellaan haavanhoidon laadunvarmistusta. näitä ovat muun muassa uusi teknologia, e-oppiminen ja mobiilioppiminen. nyt matkaamme sorøn kuntaan, missä puhuimme Kva-licaren haavahoitajan, rie nygaardin, kanssa. hän kertoo, kuinka aktiivinen haavanhoito ja dokumentoidut menetelmät voivat vapauttaa resursseja muihin tehtäviin, mikä ilahduttaa ja hyödyttää potilasta.

rie nygaard ei kuitenkaan ole sitä mieltä, että kaikkia kurs-seja voisi saati pitäisi korvata e-opinnoilla. hänen mieles-tään ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kohtaamista ei voi korvata. nygaardin mielestä e-oppiminen antaa kuitenkin mahdollisuuden kartuttaa perustietoa suurista ongelma-alueista sekä vahvistaa kompetenssien kehitystä. yhtei-nen ymmärrys on hyvin tärkeää yhteistyön ja edelleen oppimisen kannalta.

mobiilioppiminen on uusinta uutta

e-oppiminen tapahtuu tietokoneella. järjestelmä varmis-taa, että kaikki käyvät läpi eri vaiheet ja oppivat kaiken tarpeellisen. mutta kuinka käy sitten, kun teoriaa pitää soveltaa käytäntöön?

– otetaan esimerkiksi perhe- ja terveysavustaja, jonka

pääsemme haavaongelmiin ja siihen, minkä tyyppinen tuote pitää valita kuhunkin ongel-maan…… … mahdollisuuksia on monia ja kehi-tys etenee vauhdilla, innostunut rie nygaard kertoo.

rie nygaard


pitää tehdä jalkatarkastus. hän on suorittanut jalkatar-kastusmoduulin e-opiskeluna ja lähtee nyt todelliseen elämään. miten se nyt menikään… mobiilioppimisen avulla voi yhdellä klikkauksella varmistua siitä, että kaikki menee oikein. Kun painat jalkatarkastusta, saat esiin kaiken tarvit-semasi: infektion merkkejä – iho, painautumia jalkineista… onko niitä nähtävissä? Kaikki tieto on käden ulottuvilla, kun sitä tarvitaan. ennen kuin huomaammekaan, saamme sieltä haavan paranemisvaiheet. pääsemme haavaongel-miin ja siihen, minkä tyyppinen tuote pitää valita kuhunkin ongelmaan… mahdollisuuksia on monia ja kehitys etenee vauhdilla, innostunut rie nygaard kertoo.

e-oppiminen ja mobiilioppiminen ovat loistavia työkaluja ammattiryhmien välisessä yhteistyössä ja tietyn proble-matiikan yhteisen ymmärryksen optimoinnissa. vastuu on yhteinen.

haavanhoidon laadunvarmistussorøn kunnassa on työskennelty haavanhoidon oppimisen ja laadunvarmistuksen parissa monia vuosia. sen resurs-seja vapauttavasta vaikutuksesta on näyttöä mustaa val-koisella. resursseja vapautuu muiden ongelma-alueiden käyttöön, joilla voidaan sitten käyttää samaa mallia, mikä vapauttaa resursseja kolmannelle alueelle. tällä tavalla resurssien käyttö saadaan optimoitua. siten varmistetaan hoidon erinomainen laatu ja saadaan työstään pitäviä ja siihen tyytyväisiä työntekijöitä. ja samalla potilas saa op-timaalista hoitoa.

elämänmittaista oppimista tosiasiassa kyse on siitä, että e-oppimista opitaan hyö-dyntämään arjen työkaluna. se ei ole vain väliaikainen kurssi, joka tehdään koneella. se on jotain, jota voi käyt-tää joustavasti väylänä elämänmittaiseen oppimiseen, jatkuvaan oppimiseen, työssä oppimiseen, tilanteessa oppimiseen, rinnalla oppimiseen (bed side learning) ja sulautuvaan oppimiseen (blended learning). oppimista tapahtuu jatkuvasti, jos osaa tunnistaa mahdollisuuksia. Kun oppimistilaisuus sattuu omalle kohdalle, siihen kan-nattaa tarttua.

doKumentoidut menetelmät ovat paitsi hyödyllisiä myös Kannattavia Koulutukseen keskittymisen, toiminnan optimoinnin, pa-remman ennaltaehkäisyn ja hoidon pitää näkyä niin haa-van kunnossa, henkilökunnassa/työntekijöissä kuin poti-laassakin.

miksi elämänmittaiseen oppimiseen sitten kannattaa pa-nostaa?työntekijän näkökulmasta loppuunpalamisen ja voimatto-muuden tunteen ennaltaehkäisy on tärkein perustelu sille, miksi uuden tiedon jatkuva omaksuminen on niin tärkeää. muita keskeisiä tekijöitä ovat työssä viihtyvyys, turvalli-suus ja kompetenssien kehittäminen.

yhteiskunnan näkökulmasta dokumentoidut menetelmät merkitsevät lisää monipuolista tietoa aina sairaalahoidon, lääkärikäyntien ja tuotteiden laskeneista kustannuksista työntekijöiden vähentyneisiin sairauspoissaoloihin. ja vii-meisimpänä vaan ei vähäisimpänä ne merkitsevät mah-dollisuutta vastata tanskalaisen den danske Kvalitetsmo-del* -hoitomallin vaatimuksiin.

– ja potilaan näkökulmasta se tarkoittaa aivan konkreet-tisesti parantunutta elämänlaatua, rie nygaard hymyilee.

tuKea Kompetenssien Kehittämiseene-oppiminen ja mobiilioppiminen eivät voi eivätkä saa olla ainoita keinoja. molemmat kuitenkin täydentävät loista-vasti kursseja, seminaareja ja muuta jatkokoulutusta.

haastattelu

nykyään 27–50 % sairaalapaikoista arvioidaan olevan haavapotilaiden käytössä.posnett j, Gottrup f, lundgren h, saal G. the resource impact of wounds on healthcare providers in europe. journal of wound care, 2009;18(4):154-161

288 000 asukkaan uppsalassa ruotsissa 694:llä oli krooninen haava, mikä vastaa

2,4/1000. pelkästään 694 kroonisen haavapoti-laan sidosvaihdot edellyttävät 57 täysipäiväistä sairaanhoitajaa. lindholm, c., bergsten, a.,berglund, e. chronic wounds and

nursing care. j wound care 1999;8: 1, 5-10.


teKnoloGian Kehitys näKyy tuotteissa lisääntynyt tieto terveydenhuollon kaikilla osa-alueilla sekä kunnissa tarkoittaa myös tuotteiden optimaalista käyttöä. tähän kuuluu tuotevalintoja ja jatkuvaa uusien hoitostrategioiden kehittämistä, joiden avulla lyhennetään paranemisaikaa, vähennetään hoitokustannuksia sekä li-sätään potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua**.– otetaan nyt esimerkiksi pico, jonka hankimme sorøn kuntaan ko-keilun jälkeen. se eroaa perinteisestä sairaalassa toteutet-tavasta alipaineimuhoidosta siinä, että picossa on sisään-rakennettu, yksinkertaistettu teknologia. sen ansiosta yhä useammat lääkärit ja huonosti paranevista haavoista tai komplikaatioriskeistä kärsivät haavapotilaat voivat hyötyä tästä aktiivisesta hoitomuodosta.

pico on syntynyt sen tuloksena, että teollisuus on alkanut kehittää kotihoidossa oleville ja kotona haavansa kanssa eläville potilaille sopivia tuotteita. he voivat saada aktii-vista hoitoa ja elää suhteellisen normaalia elämää tilan-teestaan huolimatta. Kuten kaikessa muussakin uudessa teknologiassa myös picossa on muutamia ominaisuuksia, joista on muistettava kertoa potilaalle ennen hoidon aloit-tamista. erityisen tärkeää tämä on iäkkäämpien potilaiden kohdalla, jotka ovat usein hermostuneita ja epävarmoja. laite saattaa näyttää vilkkuvaa merkkivaloa. tai piipata muutaman kerran. nämä asiat pitää käydä läpi alussa. po-tilaalle pitää kertoa, mitä mikäkin tarkoittaa. potilasta pitää opastaa laitteen käytössä, rie nygaard jatkaa.

Kassa-ajattelu hoidon esteenä– Kun potilas saa alipaineimuhoitoa täällä tanskassa, se toteutetaan sairaalassa. talouden näkökulmasta on niin, että sairaalan ”kassa” maksaa hoidon, lähettää potilaan kotiin ja jatkaa sitten hoitoa kotihoidossa. se ei maksa mi-tään muuta kuin aikaa.

nykyään näyttää siltä, että pico on jotain, joka ostetaan sairaanhoidon tarvikevarastoon. se merkitsee varsin suur-ta kustannusta hoidosta, joka jää hyödyntämättä, kun hoi-doksi valitaan perinteinen alipaineimuhoito.

tukholman Karoliinisessa yliopistosairaalassa mitattiin haavojen esiin-tymistiheyttä kaikkien potilaiden keskuudessa sattumanvaraisesti

valittuna päivänä. Kyseisenä päivänä sairaalassa oli 2 172 potilasta. tutkimukseen sisältyi sekä avohoidossa että sairaalahoidossa olleet potilaat. 19 %:lla kaikista potilaista oli haavoja. 408 potilaalla oli 668 haavaa.

lindholm, c., andersson, h., fossum, b., jorbeck, h. wounds

scrutiny in a swedish hospital: prevalence, nursing care and

bacteriology, including mrsa. j, wound care 2005;14: 7, 313-319.

e-oppiminen ja mobiilioppiminen eivät voi eivätkä saa olla ainoita keinoja. molemmat kuitenkin täydentävät loistavasti kursseja, seminaareja ja muuta jatkokoulutusta.

nykyään valitettavan usein tärkeämpää on se, kenen kas-sasta raha otetaan kuin se, kuinka hoito vaikuttaa, mikä on parasta potilaalle ja mikä on taloudellisinta laajemmin tarkasteltuna, rie nygaard kertoo.

– olisi suuri edistysaskel, jos hoito olisi mahdollista mää-rätä sairaalasta ja potilaan voisi lähettää kotiin picon kanssa. se olisi todella hienoa myös siksi, että hoidon olisi jo määrännyt lääkäri, jonka voi sanoa tietävän jotain haa-vanhoidosta.

yleislääkärit tietävät nimittäin tavallisesti varsin vähän tästä alasta. siitä huolimatta heidän tehtävänsä on huo-lehtia, että potilas saa optimaalista hoitoa. yleislääkäreiltä puuttuu haavanhoidon perustiedot kokonaan, minkä takia tyypillinen yleislääkäri ei ehkä määrää picon tapaista tuo-tetta. se on todella ongelma, joka pitää ratkaista.

sorøssä meillä on yleislääkäreiden kanssa valmiit yhteis-työsopimukset, jotka auttavat tässä asiassa. mutta varsin monessa kunnassa näin ei valitettavasti ole, rie nygaard lopettaa.

* den danske Kvalitetsmodel, ddKm, on tanskan kansallinen ja monialainen terveydenhuollon laadunkehitysjärjestelmä, jota kehitetään yhteistyössä valtion, hallinnollisten alueiden, kuntien ja elinkeinoelämän kanssa. www.ddkm.dk

** international consensus. optimising wellbeing in people living with a wound. an expert working group review. london: wounds internationel, 2012.

potilasKertomus


rosa jönssonille tämä tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että hän sai elämänsä takaisin. neljä vuotta kestäneet kivut, ruokahalun menetys ja union-

gelmat jättävät jälkensä. painon myötä laskee myös mieliala. nyt haava on parantunut, ja iloinen rosa on taas täällä. enää hänellä ei ole kipuja, ja ruokahalu on huipussaan 87 vuoden iästä huolimatta.

resepti on kaiken lisäksi yksinkertainen. nykyään halmstadin kotisairaanhoito kohtaa uudet haavapoti-laat ”statuslehtiö” kädessään. Kaikki aina ravitsemus-tilanteesta kipuun, uneen sekä nilkan verenpainee-

seen arvioidaan ennen hoidon käynnistämistä. tämän ajattelutavan kehittelijä kutsuu tätä kokonaisvaltaiseksi työskentelytavaksi. myös luvut puhuvat puolestaan. halmstadin kunnan kotisairaanhoidossa säästettiin 1,7 miljoonaa ruotsin kruunua pelkästään vuosina 2006–2008. säästöä ker-tyy jatkuvasti, ja toimintatapa on vakiintunut käyttöön.eräs merkittävä selitys halmstadin suurelle menestyk-selle on koulutus. Kaikki kunnan 80 sairaanhoitajaa ovat saaneet sääri- ja painehaavanhoidon koulutuk-sen. jokainen haavapotilas saa lisäksi vastuusairaan-hoitajan, joka seuraa häntä, ja haavojen kehittymistä dokumentoidaan valokuvin.

rosan mukaan juuri tiivis yhteistyö sairaanhoitajan kanssa on todella ratkaisevaa. se luo turvallisuutta ja luottamusta. ilman tiivistä yhteistyötä hän ei olisi esi-merkiksi ikinä suostunut kompressiohoitoon.

rosan tapauksessa kompressiohoito oli välttämätöntä, sillä laskimoperäinen säärihaava ei muuten parane. luottamus ja hyvä yhteistyö sairaanhoitajan kanssa yh-distettynä alipaineimuhoitoon (pico) ja hopeasidoksiin sai aikaan sen, että rosa voi jatkaa elämää kivuttomasti.

ruotsalaisessa halmstadin kunnassa sairaanhoitajat onnistuivat vähentämään haittoja ja optimoimaan sääri- ja painehaavojen hoidon. samalla haavanhoidos-ta tuli edullisempaa. 87-vuotias rosa jönsson on yksi iloisista potilaista, jotka voivat jättää hyvästit kivuille – yli neljä vuotta vaivannut säärihaava on vihdoin parantunut.

uusi elämä ilman haavoja

rosan tapauksessa kompressiohoito oli vält-tämätöntä, sillä laskimoperäinen säärihaava ei muuten parane. luottamus ja hyvä yhteis-työ sairaanhoitajan kanssa yhdistettynä ali-paineimuhoitoon (pico) ja hopeasidoksiin sai aikaan sen, että rosa voi jatkaa elämää kivut-tomasti.

isto

ckph

oto


Paina oranssia nappia päästäksesi aiemmin kotiin Potilaat, joilla on kroonisia haavoja, kokevat usein turhautumista, ahdistusta ja huonoa itsetuntoa. Monet eristäytyvät ja elävät rajoitettua elämää tilanteestaan johtuen.1 PICO mahdollistaa haavan alipaineimuhoidon kotona ja potilas voi elää normaalia elämää samalla kun haavan paraneminen nopeutuu.

PICO on tehokas taskukokoinen haavan alipaineimuhoitojärjestelmä. Pumppu mahdollistaa huolettoman, aktiivisen ja sosiaalisen elämän.

PICO tekee sen mahdolliseksi.

Kertakäyttöinen haavan alipaineimuhoitojärjes- telmä

circ

usco

m.s

e

In

novat I on

In

novatIo

n

Viite1. International consensus. Optimising wellbeing in people living with a wound.

An expert working group review. London: Wounds Internationel, 2012.

For patients. For budgets. For today.

Smith & Nephew Oy Äyritie 12 C, 01510 VantaaPuh. 0207 866 300 Fax 0207 866 320

www.smith-nephew.com/fi www.mypico.co™ Trademark of Smith & Nephew © Smith & Nephew heinäkuu 2012, 12-0200 http://gettag.mobi

isto

ckph

oto


haastattelu

Kompressiohoito on ratkaisevan tärkeää laskimo-peräisen säärihaavan tehokkaassa hoidossa, arne langøen kertoo. hän työskentelee stord/

haugesundin korkeakoulussa ja istuu norsk interes-seforening for sårheling -etujärjestön (nifs) hallituk-sessa. hän on myös toimittanut haavan- ja ihonhoitoa käsittelevän kirjan ”sårbehandling og hudpleie”, josta ilmestyi hiljattain 4. painos.

– huonosti paranevat haavat eivät kuormita valtavasti ainoastaan potilasta vaan edustavat myös merkittävää

terveydenhuollon menoerää. ruotsalaisen ja tanska-laisen tutkimuksen mukaan laskimoperäisen säärihaa-van hoito maksaa noin 50 000 norjan kruunua vuo-dessa. yksistään ruotsissa on noin 12 000 potilasta, joilla on tämäntyyppinen haava*. jos suhteutamme nämä luvut norjaan, se tarkoittaa, että maassa on jat-kuvasti noin 6 000 laskimohaavoista kärsivää henkilöä, arne langøen selventää. hän korostaa, että luvut ovat varsin epätarkkoja, koska epidemiologiset tiedot ai-heesta ovat puutteelliset. on myös monia vanhuksia, jotka hoitavat laskimohaavojaan käyttämättä terveydenhuollon palveluja.

riittämätöntä panostusta – eliniän nousun myötä laskimohaavapotilaiden määrä kasvaa. parantumattomien haavojen selvitykseen ja hoitoon ei valitettavasti panosteta riittävästi lääke-tieteen opinnoissa. sairaanhoito-oppilaitosten anta-massa sairaanhoitajan peruskoulutuksen määrässä ja laadussa on myös suuria eroja. tämän vuoksi tervey-denhuoltomme ei kykene antamaan hyviä etiologisia diagnooseja tälle potilasryhmälle ja estää hyvien hoi-tomenetelmien kehitystä. mielestämme myös tarjotun hoidon laatu vaihtelee aivan liian paljon.mitä vaaditaan, että tämä potilasryhmä saisi apua?

– uusien tutkimusten mukaan kompressiohoidosta on hyötyä huomattavasti useammille kuin aiemmin on

haavapotilaisiin ei panosteta riittävästi, ja jotkut kärsivät haavoista suuren osan elämäs-tään. norjalainen sairaanhoitaja ja lehtori arne langøen toivoo tämän potilasryhmän pa-rempaa huomioimista ja toteaa, että nykyistä hoitoa pitää parantaa ja tehostaa.teksti: randi johnsen

monimutkaiset haavat

huonosti paranevat haavat eivät kuormita valtavasti ainoastaan potilasta vaan edustavat myös merkittävää terveydenhuollon meno-erää.* mark pedersen, K. m. (2008) sårbehandling og samfunnsøkonomiske analy-ser, i: Gottrup, f., Karlsmark, t. sår. baggrund, diag-nose og behandling. 2. utg., munksgaard danmark

smith & nephew huomaut-taa, että laskimohaavapotilai-den arvioitu määrä perustuu epätarkkoihin epidemiologi-siin tietoihin.


luultu. sitä pitää siksi antaa kaikille, jotka sitä tarvitse-vat. oikealla tavalla ja oikeasta syystä toteutettu komp-ressiohoito edistää näiden haavojen paranemista.

KuinKa Kompressio asetetaan?– Kompressiosidosten asettaminen aloitetaan varpai-den tyvestä ja päätetään polven alle (tuberositas tibia). Käytettävä kompressiosidostyyppi päätetään muun muassa potilaan aktiivisuuden sekä laskimo- ja val-timoverenkierron perusteella. monikerroksinen komp-ressiosidos antaa paremman paineen pidemmäksi aikaa kuin yksinkertainen sidos, eikä sitä tarvitse siksi vaihtaa niin usein. joidenkin monikerroksisten komp-ressiosidosten varjopuoli on, että jalasta tulee lämmin ja pullea. vaikka monikerroksiset sidokset ovat kalliita, ne saattavat olla taloudellisesti kannattavia, kun niiden käyttö on perusteltua.

miKsi Käytetään erityyppisiä Kompressio-sidoKsia?– haavahoitajan pitää aina arvioida kompressiota poti-laan laskimo- ja valtimoverenkierron sekä elämäntilan-teen näkökulmasta sekä valita sen perusteella sopivin ja perustelluin vaihtoehto. vuodepotilasta ja liikkuvaa potilasta hoidetaan eri tavoin. ammattikielellä puhum-me työ- ja lepopaineesta. liikkuva potilas käyttää usein lyhyen vaihtovälin sidosta, kun taas vuodepotilas käyt-tää usein pitkän vaihtovälin sidosta.

arne langøen kertoo lisäksi, että asteittainen kompres-sio, jossa suurin paine on alhaalla jalassa ja kevyempi paine ylempänä, poistaa ylimääräistä nestettä ja edis-tää paranemista. Kaikilla haavanhoidon parissa työs- kentelevillä pitää siksi olla alan asiantuntemusta. millainen on optimaalinen kompressio?

– optimaalinen kompressiohoito poistaa turvotusta ja luo siten paremmat edellytykset haavan paranemiselle. lisäksi voidaan myös toivoa, ettei haava uusiudu. Kun haava on parantunut, monet päättävät käyttää komp-ressiosukkaa uusien haavojen ehkäisemiseksi. Komp-ressiosukkaa pitää käyttää ympärivuotisesti. jos poti-las siitä huolimatta saa uusia säärihaavoja, tavoitteena on, että haavajaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä ja haavattomat jaksot mahdollisimman pitkiä, arne lang-øen kertoo.

tietoa moniKerroKsisista KompressiosidoKsista

international leg ulcer advisory board suosittelee monikerroksisen joustavan kompression käyttöä ensisijaisena hoitomuotona liikkuville potilaille ja vuodepotilaille. “the use of compression therapy in the treatment of venous

leg ulcers: a recommended management pathway”, interna-

tional leg ulcer advisory board, ewma, 2003

monikerroksisten sidosten antama voimakas kompressio on säärihaavojen hoidossa tehokkaampi kuin yksikerroksinen kompressio. “the use of compression therapy in the treatment of venous

leg ulcers: a recommended management pathway”, interna-

tional leg ulcer advisory board, ewma, 2003 - fletcher et

al, cochrane review, “compression for venous leg ulcers”,

laiminlyöty ryhmä: sairaanhoitaja ja lehtori arne langøenin mielestä haavapotilaat ovat heikko ja laimin-lyöty ryhmä.

haastattelu


monialainen haavayhteistyö sygehus sønder-jylland -sairaalan sekä aabenraan, hader-slevin, sønderborgin ja tønderin kuntien

välillä yhdistettynä uuteen teknologiaan on todistanut arvonsa etelä-tanskan hallintoalueella. potilashoito on parantunut ja resurssien käyttö pudonnut selvästi.

– me joudumme keskittymään hoitoon ja käyttämään paikallisia resursseja, jos haluamme turvata paremman potilashoidon ja pitää samalla silmällä kustannuksia. tämä onnistuu haavamonitoroinnilla, joka tunnetaan tavallisen kansan keskuudessa paremmin telelääketie-teenä.

yhteinen tietokanta antaa huomattavasti paremman kä-sityksen potilashoidosta. ja kuvan siitä, mitä tapahtuu, kun haavapotilas siirtyy sektorilta toiselle.

nykyään telelääketiede ja ammattiryhmien välinen yh-teistyö muodostavat haavapotilaillemme tarjoamamme haavanhoidon selkärangan. teemme tiivistä yhteistyötä kunnan haavahoitajien sekä sairaaloiden verisuoniki-rurgien ja ortopedian kirurgien kanssa. telelääketie- teen avulla ratkaisemme akuutit ongelmat ja vastaam-me kysymyksiin. sairaanhoitajilla on mahdollisuus pyytää lääkäriltä apua, neuvoa ja ohjausta konkreetti-seen hoitotyöhön tässä ja nyt. lääkärinä minulta sääs-tyy aikaa, jonka voin käyttää muihin tehtäviin ja poti-laisiin, selittää ylilääkäri ja verisuonikirurgi rolf jelnes.

odotusajasta potilasaiKaan– telelääketieteestä on monenlaista hyötyä. yksi niistä on lyhyempi tai jopa olematon odotusaika. Koska kaikki potilastiedot on tallennettu haavatietokantaan ja haa-vahoitaja voi lisäksi lähettää kuvan potilaan haavasta

sygehus sønderjylland -sairaalan ylilääkäri rolf jelnes puhuu mielellään haavamonitoroinnista, kun hän kertoo eteläjyllanti-laisesta haavaprojektista, jossa sairaala- ja perusterveyden-huoltosektoreiden yhteinen tietokanta varmistaa paremman hoidon ja resurssien optimoinnin.

tavoitteena parempi potilashoito yksinkertaisen telelääketieteen teknologian ja tiiviin yhteistyön avulla

se merkitsee ammattitaidon niin merkittävää paranemista, että se vastaa niitä haasteita, joita haavapotilaan hoidossa tavallisesti ilme-nee.


matkapuhelimellaan, diagnosointi ja asianmukaisen hoidon aloittaminen käy käden käänteessä. Kaikki säästävät aikaa, ja potilas saa nopean diagnoosin, mikä tarkoittaa nopeampaa ja parempaa hoitoa, rolf jelnes selittää.

hyvää Käsityötä - tärKeää tietoa– yllättävän monia hoitotoimenpiteitä voidaan toteuttaa kotona olohuoneessa telelääketieteen, innovatiivisten tuotteiden ja hyvän käsityön avulla. järkevää kansanta-loudelle ja mahtavaa potilaille ja heidän läheisilleen. meidän pitää toki huomioida taloudelliset seikat, mutta emme saa koskaan unohtaa, mitä seurauksia huonosti paranevilla haavoilla on potilaan arkeen kipujen, eris-täytymisen, masennuksen ja huonontuneen elämän-laadun muodossa. on olemassa monia hauskempia asioita kuin maata sairaalassa ja odottaa haavan pa-ranemista. Kaikki viittaa siihen, että oma koti on kullan kallis, rolf jelnes hymyilee.

– Kuten jo mainitsinkin, uuden teknologian käyttämises- tä tarjoutuu monenlaista hyötyä. telelääketieteeseen kuuluu olennaisena osana myös kompetenssien kehit-tyminen. se merkitsee ammattitaidon niin merkittävää paranemista, että se vastaa niitä haasteita, joita haava-potilaan hoidossa tavallisesti ilmenee. Kompetenssin paranemista, jonka ansiosta pystyy tekemään oikeat ratkaisut myös tuotevalintojen suhteen sekä vähen-tämään ajankäyttöä ja samalla nostamaan haavan-hoidon laatua selvästi, päättää rolf jelnes, joka kertoo kokemuksistaan mielellään.

tavoitteena parempi potilashoito yksinkertaisen telelääketieteen teknologian ja tiiviin yhteistyön avulla

sygehus sønderjylland -sairaalan ylilääkäri rolf jelnes

jos haluat tietää enemmän pro-twosta, soita smith & nephew puh. 0207 866 300.™smith & nephew’n tuotemerkki

uusi pro-two on monikerroskompres-siosidos laskimoperäisten säärihaavojen ja niihin liittyvien sairauksien hoitoon

meillä on kussakin maassa asiantunteva asiakaspalvelu-tiimi, joka on valmis auttamaan, vastaamaan kysymyksiin sekä etsimään ja löytämään ratkaisuja.

asiakaspalvelussa hoidamme kaiken tilausten vastaan-otosta sekä hinta- ja tuotetiedusteluista aina tuotteiden saatavuuteen sekä laskutukseen.

jäljitysjärjestelmämme pysyy selvillä siitä, missä tuottee-si ovat. voimme halutessasi laskuttaa sähköisesti sekä ruotsissa, suomessa että tanskassa. ja pian myös nor-jassa.

arvioimme toimintaamme koko ajan ja työskentelemme jatkuvasti parantaaksemme palveluamme ja toimitusvar-

muuttamme ottamalla käyttöön uuden infrastruktuurin ja uudet järjestelmät. jos sinulla on ajatuksia siitä, kuinka voisimme toimia vielä paremmin, ota mielellään yhteyttä puhelimitse 0207 866 307 tai sähköpostitse [email protected].

haavan alipaineimuhoidon koulutuksemme on tarkoitettu sairaanhoitajille, jotka haluavat syventää osaamistaan haavan alipaineimuhoidoissa. Koulutus antaa runsaasti tietoa pumppujen ja sidosten asianmukaisesta käytöstä sekä teorian että käytännön tasolla. tietoa, jota voit jakaa ja hyödyntää päivittäisessä hoitotyössäsi. jos haluat lisä-tietoa, ota yhteyttä meihin.

smith & nephew’n asiakaspalvelu aut-taa missä ja milloin tahansa tarvitset apua. asiakaspalvelusta saat vastaukset kaikkiin kysymyksiisi, ja lisäksi puhumme samaa kieltä kanssasi.

Globaali näKymä – paiKallinen ymmärrys

npwt-Koulutus

105980

smith & nephew tarjoaa täydellisen valikoiman tehokkaita haavanhoitotuotteita sekä näkemystä ja tietoa haavojen ehkäi-syn ja hoidon parhaista toimintatavoista.tämän tiedon taustalta löydämme uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat haavapotilaiden hoidon tulok-sia sekä kiinnittävät samanaikaisesti huomiota resurssien käyttöön suomen terveydenhuollossa.

Smith & Nephew Oy • Äyritie 12 C 01510 Vantaa • Puh. 0207 866 300 • Fax 0207 866 320

heidi ekström aloitti aluepäällikön äitiyslo-masijaisena 23.5.2012. heidin vastuulla ovat asiakkaamme varsinais-suomen, satakunnan,

pirkanmaan ja Kanta-hämeen alueella, ja hä-net tavoittaa puhelinnumerosta 0207 866 339.

syyskuu 2012 - smith & nephew · ja mobiilioppiminen voivat olla uusi, mielenkiintoinen tapa...

Documents